Ajankohtaista sähköalan standardeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista sähköalan standardeista"

Transkriptio

1 Numero 3 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 3/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA SESKOn toimintaperiaatteet... 2 ASIANTUNTIJOITA TARVITAAN! Vielä ehtii mukaan merkintästandardien projektiryhmään... 3 KANSAINVÄLISIÄ KOKOUKSIA IEC Audio, Video and Multimedia Systems and Equipments AGS ja AGM. Helsingissä Pikakokous television tehonkulutuksen mittausstandardista... 4 VAKIOPALSTAT Ajankohtaista standardeista... 6 Teknisen dokumentoinnin sanasto Ympäristöolosuhdekaapit Pölyräjähdysvaaralliset tilat Koneiden ohjausjärjestelmät Pienjännitevarokkeet Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit SESKON uusi hallitus KUULUMISIA SFS:n suosituimmat tuotteet Kiitokset lukijapalautteesta IEC TC 100, AGS ja AGM -kokoukset Helsingissä -> sivu 4

2 Toimitusjohtajalta Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Tavoitteellisuus on sitä, että SESKO on aktiivinen standardoinnin edelläkävijä. Tuloksellinen toiminta on niin komiteajäsenten kuin henkilöstön tavoitteena. Osaaminen puolestaan merkitsee, että SESKOn henkilöstö ja komiteajäsenet ovat osaavia alansa asiantuntijoita, jotka omalla avoimella toiminnallaan edistävät luottamusta ja standardoinnin arvostusta. SESKO tukee ja kannustaa yksilöiden kehitystä standardoinnissa. SESKOn toimintaperiaatteet SESKO palvelee suomalaista yhteiskuntaa sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnissa. Sen toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja järjestelmien tuottamista. Jotta SESKO voisi toteuttaa elämäntehtäväänsä ja tarkoitustansa, on sen toimittava määrättyjen toimintaperiaatteiden mukaan. Työyhteisöissä yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita kutsutaan usein arvoiksi tai tavoitearvoiksi. Myös SESKOssa on määritelty henkilöstön ja komiteoiden asiantuntijoiden toimintaperiaatteet. Sen tavoitearvot lyhyesti kuvattuna ovat vastuullisuus, asiakastyytyväisyys, tavoitteellisuus ja osaaminen. Vaikka monet pitävät arvoja pelkkinä korulauseina, SESKOn toimintaperiaatteiden on tarkoitus myös konkreettisesti näkyä ja toteutua sen toiminnassa ja siksi niitä mitataan jatkuvasti laatujärjestelmän avulla. Vastuullisuus merkitsee SESKOssa sitä, että se toimii oikeudenmukaisesti, rehellisesti, luotettavasti ja pitkäjänteisesti ottaen huomioon ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset sekä pitäen mielessä yhteiskuntavastuun. Asiakastyytyväisyys tarkoittaa, että SESKO on palvelualtis ja palveluhenkinen yhteisö. Hyvä vuorovaikutus ja teot luovat uskottavuutta. SESKOn tiedotuslehden tyyppilukija SESKOn tiedotuslehden tyypillisen lukijan profiilia on selvitetty toukokuussa tehdyllä lukijakyselyllä, johon 104 aktiivista vastasi. SESKO-lehden lukija on noin 50-vuotias, pienen tai keskisuuren yrityksen palveluksessa oleva asiantuntija tai johtaja, joka on myös SESKOn komitean tai seurantaryhmän asiantuntijajäsen. Komitea- tai seurantaryhmän jäsenenä hän on ollut enintään viisi vuotta. Hän haluaa lehtensä jatkossa neljä kertaa vuodessa sekä paperimuodossa että sähköisesti arkistoituna SESKOn verkkosivuilta. SESKOn tiedotuslehden tyyppilukija käyttää lehden lukemiseen aikaa vähintään 15 minuuttia ja lukee ainakin pääkirjoituksen sekä uusien standardien ja käsikirjojen esittelyt. Näiden lisäksi hän haluaa jatkossa juttuja myös työryhmien toiminnasta sekä teemoitettuja erikoisnumeroita. Myös tapahtumat ja SESKOn toiminnan kuvaukset kiinnostavat tyyppilukijaa. Hän pitää juttuja asiallisina, informatiivisina, ajankohtaisina ja hyödyllisinä, mutta järisyttävän kiinnostavia ja helppolukuisia ne eivät hänen mielestään ole. Tyyppilukija on noteerannut SESKO-lehden ulkomuodon muutoksen ja pitää sitä positiivisena. SESKO kiittää kyselyyn vastanneita arvokkaasta palautteesta, jota on tarkoitus käyttää lehden sisällön kehittämiseen. Palautetta voi toimittaa SESKOlle jatkuvasti sähköpostilla ja puhelimella ilman erillistä asiakaskyselyäkin. Tehdään yhdessä toiveiden ja tarpeiden mukaista tiedotuslehteä. SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p. (09) , faksi (09) , TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto Tinni Karakorpi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: SESKO, (09) , sähköposti vuosikerta 42 Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten.

3 äänestys Vielä ehtii asiantuntijaksi merkintästandardien projektiryhmään Teollisuusympäristöjen asennuksissa on käytettävä selkeitä merkintöjä kaapeleissa ja johtimissa sekä kojekaappien yksittäisissä johtimissa ja kytkinlaitteissa. Mikäli johdin tai kaapeli ei ole kokonaan näkyvissä kytkentäkohtien välillä, pitää se voida tunnistaa joko sen valmistajan antaman tunnuksen tai lisämerkinnän avulla. Pelkkä kaapeli- tai johdinvalmistajan antama tunnus ei kuitenkaan ole riittävän yksikäsitteinen suurissa järjestelmissä tai niissä asennuksissa, joissa on useita samanvärisiä johtimia tai kaapeleita. Mm. konedirektiivin koneiden sähkölaitteisiin ja asennuksiin liittyvä standardi SFS-EN sekä suurjännitekatkaisijoiden ja -ohjauslaitteiden standardi SFS-EN vaativat lisämerkintöjen käyttöä. Standardi IEC määrittelee yleiskäyttöisen viitetunnusjärjestelmän sähkötekniikan ja yhä enemmän myös muun tekniikan alueelle. Sen ylläpitoryhmän (MT 18) kokouksessa keväällä 2006 todettiin, että kaapeleiden ja johtimien merkintäjärjestelmä on syytä julkaista omana standardinaan, jossa otetaan huomioon viimeisimpien dokumentointistandardien vaikutus. Projektissa tullaan todennäköisesti hyödyntämään IEC 61346:n viitetunnuksia, kuten on tehty liittimien (IEC 61666), signaalien (IEC 61175) ja dokumenttien (IEC 61355) tunnuksissakin. Kaapeleista putkistoihin Sama merkintäongelma koskee myös tehtaiden sekä kiinteistöjen hydraulisia ja pneumaattisia putkistoja ja letkuja, joille ei tällä hetkellä ole omaa ISO-merkintästandardia. Sähkötekniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa yhdistellään usein teknisissä järjestelmissä, joten yhtenäinen merkintäjärjestelmä kaikille järjestelmän osille on tarpeen. IEC TC 3:n työehdotus 3/804/NP on lähetetty myös ISO:n dokumentointikomitealle ISO TC 10:lle. Tärkeä päivämäärä Jos puoltavia ääniä annetaan yli 50 % ja projektiryhmään on nimetty vähintään neljä henkilöä, voidaan projekti aloittaa. Nyt on mahdollisuus hankkia omalle organisaatiolle erikoisosaamista osallistumalla merkittävän kansainvälisen standardin valmistelutyöhön Lisätietoja osallistumismahdollisuudesta antaa SESKOn dokumentointikomitean SK 3:n sihteeri Arto Sirviö. Puh

4 IEC TC 100, AGS ja AGM -kokoukset , Helsinki IEC:n teknisen komitean TC 100, Audio video and multimedia systems, hallinnolliset ryhmät: AGS (Advisory Group for Strategy) ja AGM (Advisory Group for Management) sekä muutamat projektiryhmät pitivät kokouksensa SESKOn isännöimänä Helsingissä. Suomesta kokouksiin osallistuivat Lauri Halme (TA 5 vetäjä) ja Eero Sorri (TA 5 sihteeri) sekä Pekka Talmola ja Jukka Alve Nokiasta. IEC TC 100 AGS ja AGM ovat teknisen komitean TC 100, Audio, video and multimedia systems and equipment hallinnollisia elimiä. AGS, Advisory group of stratregy on komitean ohjausryhmä, jonka tehtävänä on seurata teknistä kehitystä komitean toiminta-alueella. Ryhmän jäsenet edustavat alan teollisuutta ja toimivat siten linkkinä standardien käyttäjien ja komitean välillä. TC 100:n edustajina kokouksiin osallistuvat tarkkailijoina komitean puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi teknisten alueiden vetäjät (TA-manager) ja tekniset sihteerit (TS). Kokouksissa ei käsitellä meneillään olevia projekteja vaan tähtäin on muutaman vuoden päähän eteenpäin. TC 100/AGS voidaan rinnastaa IEC:n muihin ohjausryhmiin kuten ACOS (turvallisuus), ACEC (EMC), ACEA (ympäristöasiat). AGM, Advisory group of management on komitean teknisen toiminnan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja ohjata varsinaista standardisointityötä komitean alaisissa teknisissä alueissa. Ryhmän jäseniä ovat komitean puheenjohtajan ja sihteerien lisäksi teknisten alueiden vetäjät ja tekniset sihteerit. Tekniset alueet raportoivat toiminnastaan AGM:lle. Molemmat ryhmät kokoontuvat tavallisesti kaksi kertaa vuodessa. Toinen kokoontumiskerroista on TC 100:n yleiskokouksen yhteydessä. Mr. D. Westerkamp Saksasta, Japanin edustajat, Mr. M. Cocimarov IEC:n keskustoimistosta (vasen kuva) sekä IEC TC 100 sihteeri Dr. S. Hirakawa ja IEC TC 100 Assistant Secretary, Mr. T. Ezaki Japanista (kuva oikealla) seuraamassa kokouksen kulkua. Pikakokous television tehonkulutuksen mittausstandardista Hallinnollisten kokousten lisäksi järjestettiin pikakokous, jossa käsiteltiin aloitetta televisionvastaanottimen tehonkulutuksen mittaamista koskevan IEC-standardin laatimisesta. Tähän kokoukseen osallistui 25 henkilöä eri puolilta maailmaa. Kokouksessa kuultiin lyhyet raportit viranomaisten aktiviteeteista sekä esitykset nykyaikaisen näyttötekniikan mahdollisuuksista. Kokouksessa todettiin viihde-elektroniikan laitteiden tehonkulutuksen mittaamista käsittelevässä standardissa IEC olevan parantamisen varaa televisiovastaanottimen osalta. Viranomaisten kiinnostus aktivoi valmistajat Televisiovastaanottimien energiankulutus on noussut viranomaisten mielenkiinnon kohteeksi eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa EPA (Environmental Protection Agency) ja eri osavaltioiden viranomaiset, Japanissa viranomaiset ja Euroopassa EU ovat laatimassa suosituksia vastaanottimien energiankulutukselle. Kyse ei ole yksinomaan vastaanottimen tehonkulutuksesta sen ollessa normaalikäytössä tai valmiustilassa. Lähestymistapa on kokonaisvaltaisempi. Tavoitteena on tarkastella kokonaisenergiankulutusta pitkähkön ajanjakson, esimerkiksi vuoden kuluessa. Absoluuttisia rajoja energiankulutukselle voi olla vaikea asettaa, mutta tarkastelun perusteella laitteet voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen, kun arviointikriteerit saadaan sovittua. Periaatteessa tv-vastaanottimen hyötysuhdettakin voitaisiin arvioida tehonkulutuksen ja vaikkapa tuotetun valovirran suhteena. Silloin pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös vastaanottimien muiden toimintojen vaatima teho. Aika on nyt otollinen Televisiovastaanotinkalusto on uusiutumassa kaikkialla maailmassa. Televisiolähetyksissä siirrytään digitaalisiin järjestelmiin ja samalla kuvaputki on korvautumassa uudella näyttötekniikalla. Seuraava mullistus tulee HDTVlähetyksien päästessä vauhtiin. Nestekide- ja plasmanäytöt ovat kehityskaarensa alkuvaiheessa nimenomaan televisiovastaanottimissa. Tietokoneissa nestekidenäyttöjä on käytetty jo pitkään, mutta vasta nyt nopeus, koko ja hinta alkavat olla televisioon sopivat. Varsinkin suurissa taulutelevisioissa on vallitsevana ollut plasmatekniikka, mutta nestekide on tulossa niihinkin. Näyttötekniikkojen eroista Perinteisellä katodisädeputkella kuva muodostetaan pyyhkimällä kuvaputken sisäpintaa elektronisuihkulla. Elektronien pommitus saa loisteainepisteet säteilemään valoa, joka havaitaan kuvapinnalla. Valon kirkkautta säädetään ohjaamalla elektronisuihkun voimakkuutta. Elektronisuihkun käyttämä teho vaihtelee kuvasi- Kansainväliset lattiatason

5 sällön kirkkauden mukaan, mutta vaihtelu on varsin vähäistä verrattuna elektronisuihkun poikkeuttamiseen tarvittavaan tehoon ja kuvaputki-tv:n tehonkulutus on melko vakio. Teräväpiirtotelevisiossa poikkeutuksen vaatima teho vielä korostuu, kun sekä poikkeutuskulma vaakatasossa että piirrettävien juovien lukumäärä pystysuunnassa kasvaa. Nestekidenäytössä kuva muodostetaan ohjaamalla kuvaalkioiden läpinäkyvyyttä. Näytön taustalla on tasaisesti valaistu pinta ja kuva syntyy sen edessä olevan nestekidepaneelin luukkuja availemalla. Taustavalo on jatkuvasti päällä täydellä kirkkaudella. Todellisuudessa taustavaloa moduloidaan, eli sen kirkkautta vaihdellaan hyvin nopeasti, mutta sitä ei tehdä tehonkulutuksen vähentämiseksi, vaan sen avulla saadaan nestekiteiden hitautta näennäisesti parannettua. Nykytekniikalla nestekidenäytön tehon kulutus on kuvasisällöstä riippumaton. Plasmanäyttö on periaatteeltaan valoa säteilevä kuten katodisädeputkikin. Plasmanäytöstä kuitenkin puuttuu kuvaputken tehoa kuluttava poikkeutuselektroniikka, joten sen käyttämä teho on kuvasisällöstä riippuva. Kirkas kuva, jossa on paljon valoisia kohteita vie enemmän tehoa kuin tummasävyinen. Lähitulevaisuudessa nestekide- ja plasmatekniikka yleistyvät ja perinteinen kuvaputki jää vähitellen pois käytöstä. Mittausstandardointi puhuttaa Verrattaessa erikokoisten ja erilaisilla näyttötekniikoilla katodisädeputki, nestekide, plasma toteutettujen televisiovastaanottimien tehonkulutusta on havaittu, että näyttötekniikasta riippumatta on tarvittava teho noin 580 W/m2. Mahdollisuudet ja keinot tehonkulutuksen pienentämiseen ovat eri tekniikoilla erilaiset. Tässä onkin ristiriidan siemen tehonmittausstandardia laadittaessa. Nykyisessä standardissa (IEC 62087) tehomittauksen testikuvassa on mustalla pohjalla kolme pystysuoraa valkoista palkkia. Kuvan keskimääräinen kirkkaus on 50 % (täysvalkoisesta). Todellisia televisio-ohjelmia tutkittaessa on havaittu kuvan keskimääräiseksi kirkkaudeksi n. 20 %. Nestekidenäytön tehonkulutuksessa tämä kirkkausero ei näy. Sen sijaan plasmanäytön käyttämä teho seuraa kuvan kirkkautta. Japanissa JEITA ehdottaa testikuvan muuttamista siten, kuvasarjassa olisi neljä erilaista kuvaa: täysvalkoinen, täysmusta, väripalkisto ja mustavalkopalkisto. Vastaanottimen tehonkulutuksen vertailuarvo laskettaisiin em. testikuvien mittaustuloksista tietyillä kertoimilla painotettuna. Plasmanäytön kannattajat tuntevat tulevansa tässä menetelmässä kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Kokeilujen perusteella on nimittäin havaittu, että JEITA:n ehdottamalla testikuvalla plasmanäytön tehonkulutus on vastaanottimen kirkkausasetuksista riippuen 20 % - 80 % korkeampi kuin nestekidenäytön. Sen sijaan aidolla ohjelmamateriaalilla mitattuna ero nestekidenäytön eduksi on enää 5 % - 20 %. Plasmaleiri ehdottaakin testikuvan muuttamista vastaamaan paremmin todellista ohjelmamateriaalia. Testikuvamateriaali voitaisiin luoda todellisista videopätkistä tai keinotekoisesti. Oleellista kuitenkin olisi, että keskimääräisen kuvankirkkauden tulisi vastata todellista ohjelmamateriaalia. Aikaisemmin mainittiin viranomaisten kiinnostus tehonkulutuksen sijasta kokonaisenergiankulutukseen. Tässä on ajatuksena tietysti se, että vastaanotin on valtaosan ajasta valmiustilassa. Valmiustilankin aikana vastaanotin saattaa toimia esimerkiksi päivittää elektronisen ohjelmaoppaan tietoja. Haasteellinen tehtävä edessä Helsingin pikakokouksessa perustettiin työryhmä laatimaan mittausstandardia. Edellä käsitellyn näyttötekniikoiden välisen ristiriidan lisäksi haasteeksi tulee mittausproseduurin monimutkaisuus. Valmistajat ja testaus/sertifiointilaitokset haluavat mahdollisimman yksinkertaisen ja edullisen mittaustavan Kuluttajat ja viranomaiset pitävät tärkeimpänä mittausmenetelmän tasapuolisuutta ja luotettavuutta. Näiden toiveiden täyttämisessä tulee työryhmällä haastetta riittämään. IEC TC 100 puheenjohtaja Mr. M. Hyman, USA Teksti: Eero Sorri, SESKO Kuvat: Tinni Karakorpi, SESKO Mr. J. Holm, USA ja Ms. Dr. K. Grant, Englanti Mittausasiaa tuumimassa Lauri Halme ja Eero Sorri multimediayhteydet käytännössä

6 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Tekniselle dokumentoinnille oma sanasto SFS-IEC/TR Teknistä dokumentointia koskevasta sanastostandardista SFS-IEC/TR on julkaistu ensimmäinen painos. Kuten standardin tunnuskin kertoo, kansallisen sanastostandardin sisältö tulee suoraan IEC:n teknisestä raportista TR 62154:2005, jonka SESKOn komitea SK 3 on kääntänyt suomeksi. Standardi sisältää yli 300 termiä ja määritelmää sekä englanniksi että suomeksi. Tekninen dokumentointi on tärkeä asia tekniikassa ja vaikka sähkötekniikan dokumentoinnin standardointi aloitettiin jo vuonna 1912, ei tällä alueella ole ollut omaa julkaisua, josta löytyisivät keskitetysti kaikki standardeissa käytetyt dokumentointiin liittyvät termit ja niiden määritelmät. kelpuutetaan esim. projektin toteutusvaatimuksissa. Sanastostandardista on varmasti apua suunnitteluprojektien ja tuotteiden kehitysvaiheessa. Standardista voi helposti tarkistaa termien määritelmät tai sen missä dokumentointistandardissa kyseinen termi on määritelty. Lähdemateriaalina ehdotukset, standardit ja tietokannat Sanastostandardin viitejulkaisujen listasta löytyy kaikkiaan 25 standardia, joista kolme on julkaistu tietokantana IEC:n www-sivuilla. Mukana on myös termejä tulevista standardeista, jotka ovat viimeistelyvaiheessa ja ilmestyvät vuoden 2006 aikana. Vuonna 2005 tilanteeseen tuli muutos. IEC:n komitea TC 3 laati teknisen raportin IEC/TR 62154, johon on kerätty kaikki dokumentointistandardeissa määritellyt termit ja niiden määritelmät sekä muutamia keskeisiä dokumentointiin liittyviä termejä ISOn dokumentointikomitean TC 10:n standardeista. Kansainvälisten standardien noudattaminen antaa hyvät lähtökohdat niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin toimintaan. Globaaleilla markkinoilla kansainvälinen standardi on usein ainoa dokumentti, joka Yksi mielenkiintoisista uutuuksista liittyy uuden IEC dokumentoinnin säännöt määrittelevän standardin termeihin ja määritelmiin. Standardin IEC liitteessä C luetellaan yleisesti käytettyjä dokumenttityyppien nimiä ja saman liitteen taulukossa annetaan jokaiselle nimitykselle sitä vastaava, suositeltavin termi. Sanastostandardin termien määritelmissä annetaan vastaavasti erillinen suositus korvaavaksi termiksi, joka taas peilaa ajatusta vähentää standardin IEC seuraavassa painoksessa suositeltavien dokumenttityyppien määrää. Asennuspiirustus vai sijaintipiirustus? suomi fi englanti en SFS-IEC/TR Informaatiorakenteiden, dokumentoinnin ja graafisten symbolien sanasto Sähkösuunnitelmassa ja itse asennusta tehtäessä tarvitaan piirustus, joka antaa asentajalle informaatiota asennettavien laitteiden sijainnista asennuskohteessa. Tarvittavan dokumenttityypin nimi on englanniksi arrangement drawing ja sitä vastaava suomenkielinen termi on sijaintipiirustus. Muita usein käytettyjä dokumenttityypin nimiä ovat asennuskaavio ja asennuspiirustus. Standardin IEC mukaan em. dokumenteille on suositeltavaa käyttää yhteistä nimitystä sijaintipiirustus. Standardissa SFS-IEC/TR on 60 sivua, ja sen hinta on 54,70 (ALV 0%). Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: puh. (09) , sähköposti: Arto Sirviö, SESKO

7 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Ympäristöolosuhdetestikaappien epävarmuustekijöiden arviointi ja laskeminen Raportista standardiksi 104/380/CDV -> IEC Akkreditoiduilta testauslaitoksilta edellytetään, että testaukseen liittyviä epävarmuustekijöitä valvotaan jollakin tavalla. Toistaiseksi ei ole ollut ohjeita, kuinka se pitää tehdä IEC sarjan ns. ilmastollisissa testeissä, jotka ovat osa tuotteiden ympäristöolosuhdetestausta. IEC:n komitea TC 104 on laatimassa kansainvälistä standardia, joka opastaa lämpötila- ja kosteustesteihin liittyvien epävarmuustekijöiden arviointiin ja huomioimiseen testeissä ja testituloksien tulkinnassa. Dokumentti 104/380/CDV oli alunperin tarkoitettu raportiksi, mutta nyt näyttää siltä, että siitä tulee kansainvälinen standardi IEC Standardissa demonstroidaan, kuinka lasketaan testauskaapin olosuhteen lämpötilasta ja kosteudesta aiheutuvat epävarmuustekijät. Koska tämä asia liittyy erottamattomasti testimenetelmiin, ne kuvaillaan myös. Tämä standardi soveltuu kaikille olosuhdetestikaapeille ja jopa ilmastoiduille huoneille sekä laboratorioille. Standardissa annettuja menetelmiä sovelletaan sekä lämpökaapeille, että lämpö- ja kosteuskaapeille. Dokumentin 104/380/CDV sisällössä käsitellään aluksi mittaukseen liittyvää epävarmuutta yleisesti ja annetaan ohjeita toleransseihin liittyviin tulkintoihin ja käsitteisiin. Standardin sisällössä annetaan ohjeita lämpötilan ja kosteuden mittaukseen liittyviin epävarmuustekijöiden määrittämiseen ja huomioimiseen testituloksissa. Epävarmuustekijöiden määrittämistä varten annetaan kolme eri vaihtoehtoista menettelytapaa: 1. tyhjä kaappi, 2. kaappi ja keinokuorma, 3. kaappi ja testattava tuote. Lopuksi opastetaan em. testitulosten yhdistely, tulkinta ja epävarmuustekijöiden vaikutusten arviointi mittaustuloksissa. Standardi IEC on edennyt CDV-äänestykseen, joka erääntyy Aika näyttää muuttuuko standardin sisältö FDIS-dokumentissa ja saadaanko vastaava standardi myös tärinätesteille. Arto Sirviö, SK 104:n yhteyshenkilö SESKOssa Standardi IEC opastaa ympäristöolosuhdetestauskaappien lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta aiheutuvien epävarmuustekijöiden arviointiin. Standardin sisältö on kirjoitettu ympäristöolosuhdetestauksesta vastaaville päälliköille, insinööreille, teknikoille sekä kaikille niille henkilöille joiden pitää ymmärtää ympäristöolosuhdetestien tuloksia. Testikaappien suorituskyky kiinnostaa erityisesti testausinsinöörejä. Testikaapin ominaisuudet pitää määrittää ja tarkistaa vastaavatko ominaisuudet testivaatimuksessa annettuja olosuhdevaatimuksia. Ominaisuuksien määrittäminen voi olla vaikea tehtävä ja epävarmuustekijöiden määrittelyyn liittyy usein sekaannusvaaroja. Standardin tarkoitus on helpottaa ko. prosessia.

8 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset SFS-EN Standardisarja SFS-EN koskee sellaisten tilojen sähkölaitteita, joissa pöly-ilmaseos tai kerroksiin kerääntyvä palava pöly aiheuttavat räjähdysvaaran. Alun perin se on IEC:n valmistelema ja otettu käyttöön Euroopassa EN-standardeina. Standardisarjassa käsitellään laiterakenteita, tilaluokitusta, sähkölaitteiden asentamista sekä niiden huoltoa ja tarkastusta. SESKO valitsee suomeksi käännettäväksi standardeja, joilla on paljon suomalaisia käyttäjiä. Sellainen on nyt ilmestynyt pölyräjähdysvaarallisen tilan sähkölaitteiden valintaa ja asentamista koskeva standardi. Jo viime vuonna julkaistiin tilaluokitusta koskeva SFS- EN Nämä standardit ovat välttämättömiä tehtäessä sähköasennuksia pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa. Ne ovat tarpeellisia myös räjähdyssuojausasiakirjojen laadinnassa. Uusi asennusstandardi korvaa CENELECin itsensä valmisteleman standardin SFS-EN Koska uusi standardi on osa laajempaa kokonaisuutta, se viittaa laitevaatimusten osalta muihin pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteita koskeviin standardeihin. Erityisesti pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa käytetään pölyn poissulkevaa kotelointia, suojausrakenne td. Aikaisemmin vaadittiin lähinnä IP-kotelointiluokkaa. Uusi standardi on muutenkin paljon aiempaa yksityiskohtaisempi. Asennusstandardin käyttö edellyttää, että pölyräjähdysvaarallinen tila on ensin luokiteltu standardin SFS-EN mukaisesti. Näitä standardeja käytetään siis yleensä yhdessä. Standardia SFS-EN myy SFS:n asiakaspalvelu puh. (09) , sähköposti Standardin hinta on 59,90 (ALV 0%). Lisätietoja standardin sisällöstä saa SESKOsta Tapani Nurmelta puh. (09) , sähköposti tapani. Tapani Nurmmi, SESKO LIITE A Esimerkkejä paksuista pölykerroksista SFS-EN Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Valinta ja asennus > 50 mm Kuva A. 1a Paksu kerros laitteen päällä Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust. Part 14: Selection and installation T 5mm < 250 o C > 5 mm Kuva A. 1b Paksu kerros laitteen päällä pölyn alhaisesta syttymislämpötilasta johtuen. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS

9 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Uusi standardi koneiden ohjausjärjestelmille SFS-EN Useimpien koneiden ja laitoksien hallinnassa tarvitaan nykyaikaista automaatiota. Automaattisilla järjestelmillä voidaan parantaa prosessien hallintaa ja siten myös turvallisuutta. Varsinkin koneyhdistelmien ohjausjärjestelmissä käytetään varsin monimutkaista elektronista teknologiaa, jolla on kasvava merkitys koneen kokonaisturvallisuuden toteuttamisessa. Koneiden ja laitteiden turvallisuuden varmistamisen tavoitteena on, että ne toimivat tarkoitetulla tavalla sekä tavanomaisessa käytössä että poikkeustilanteissa. Toiminnallisen turvallisuuden (Functional Safety) lähestymistapa on osoittautunut tässä parhaaksi menetelmäksi. Perustana on ns. kattostandardi, IEC sähköisten ja elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallisesta turvallisuudesta. Sen pohjalta on valmisteltu ja valmistellaan eri aloille sovellusstandardeja. Uusin sellainen on standardi SFS-EN 62061: Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus SFS-EN perustuu IEC:n standardiin IEC Se on tarkoitettu erityisesti koneiden suunnittelijoille, ohjausjärjestelmien valmistajille ja niille, jotka yhdistävät ohjausjärjestelmiä koneeseen. Tarpeen se on kaikille, jotka ovat mukana turvallisuuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestelmän suunnittelussa sekä kelpuutuksessa. Standardi esittää lähestymistavat, vaatimukset ja menetelmät turvallisuuteen liittyviltä ohjaustoiminnoilta vaadittavan suorituskyvyn aikaansaamiseksi. Koneissa käytetään yhä useammin sähköistä ohjausjärjestelmää toteuttamaan turvatoimintoja, jotka on lisätty koneeseen riskin pienentämiseksi. Standardin mukaisesti suunniteltu sähköinen tai elektroninen ohjausjärjestelmä parantaa luotettavuutta pienentämällä niitä riskejä jotka johtuvat sähköisen ohjausjärjestelmän vikaantumisesta. Standardi esittää vaatimukset ja menetelmät joilla asetetaan vaadittavat turvallisuuden eheystasot (Safety Integrity Level, SIL) jokaiselle turvallisuuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestelmän toteuttamalle ja turvallisuuteen liittyvälle ohjaustoiminnolle koneen riskin arvioinnin tulosten perusteella turvallisuuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestelmän suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä siten, että ohjausjärjestelmä soveltuu sille määritellyille turvatoiminnoille ja täyttää turvallisuuden eheyden tason vaatimukset kelpuutetaan turvallisuuteen liittyvä sähköinen ohjausjärjestelmä. Standardi on kaksikielinen (englanti/suomi) ja siinä on 198 sivua. Standardia myy Suomen standardisoimisliitto SFS ry, puhelin: , sähköposti: Hinta 85 (ALV 0%). Lisätietoja standardista antaa Sanna Saarela SESKO ry:stä, puhelin: , sähköposti: sanna. Sanna Saarela, SESKO Pienjännitevarokkeiden vaatimuksiin täydennysosa SFS-EN /A1 Pienjännitevarokkeiden yleisiä vaatimuksia koskevaan standardiin on ilmestynyt hiljattain suomeksi täydennysosa SFS-EN /A1. Täydennysosa liittyy kiinteästi standardiin SFS-EN :2000 Pienjännitevarokkeet. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Pienjännitevarokkeiden kosketussuojausvaatimuksia on täsmennetty pinta- ja ilmavälejä sekä vuotovirtoja koskevien vaatimusten osalta. Standardimukaista varokkeiden eristysominaisuuksien testausta on täsmennetty sekä standardiin on lisätty testi, jolla todetaan varokkeen soveltuvuus erotukseen. Lisäksi pienjännitevarokkeiden terminologiaa koskeva osuus on julkaistu kokonaan uudelleen pienillä täsmennyksillä varustettuna. Standardin lisäystä SFS-EN /A1 myy SFS:n asiakaspalvelu puh. (09) , sähköposti sfs.fi ja sen hinta on 30,20 (ALV 0%). Lisätietoja standardin sisällöstä saa SESKOsta Juha Vesalta, puh. (09) Juha Vesa, SESKO

10 UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät alla olevien yhteystietojen avulla. SFS-standardit SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: IEC-standardit IEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: EN-standardit CENELEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: SESKOn hallitus 2006 SESKOn toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja järjestelmien tuottamista. 10 SESKON maaliskuussa 2006 valittu hallitus asettui ryhmäkuvaan ennen kokousta (Sulkeissa jäsenen edustama jäsenyhteisö ellei sama kuin työnantaja sekä nykyinen toimikausi.) Takana seisovat (vas): Ryhmäpäällikkö Leo Laaksonen, Teknologiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry, ), Insinööri Vesa Haakana, Inspecta Oy (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry, ) SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, hallituksen sihteeri Automaatiopäällikkö Matti Häkkinen, UPM-Kymene Oyj, Voikkaa (Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry, ) Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuuus ry ( ) Vice-President Kirsi Sormunen, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry, ) Johtaja Reijo Mattinen, Turvatekniikan keskus ( ) Laatupäällikkö Juhani Mäenpää, Tekmanni Oy (Talotekniikkaliitto ry), joka on kuvasta puuttuvan, Sähkö-ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtajan, Olli-Heikki Kyllösen ( ) varamies. Edessä istuvat: Standardointiyksikön päällikkö Timo Leppinen, Viestintävirasto ( ), Puheenjohtaja, Kehitysjohtaja Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj (Sähköinsinööriliitto ry, ) Varapuheenjohtaja, Johtaja Rainer Smått, ABB Oy Pienjännitetuotteet (Teknologiateollisuus ry, )

11 KUULUMISIA Sähkötyöturvallisuusstandardi edelleen kärjessä Standardi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus on koko olemassaolonsa ajan, eli vuodesta 1999 ollut eniten hankittu SFS:n julkaisu. Ensimmäistä painoksen menekki oli runsaat kappaletta. Standardista julkaistiin viime syksynä uusi painos, jonka levikki viime vuonna oli yli 3600 kappaletta. Standardin kysyntä on jatkunut ja tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana sitä hankittiin runsaat 2200 kappaletta. Toinen suurilevikkinen SFS:n julkaisu on ollut jo usean vuoden ajan SFS käsikirja 144, joka sisältää pienjännitesähköasennuksia käsittelevän standardisarjan SFS Käsikirjasta julkaistiin viime vuonna uusi painos ja sitä on hankittu tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana n kappaletta. SFS 6002 ja käsikirja 144 olivat alkuvuonna jälleen SFS:n koko myynnin kärjessä. Muita paljon käytettyjä sähköalan SFS-julkaisuja olivat alkuvuonna suurjännitesähköasennuksia koskeva standardi SFS 6001+A1, räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennuksia käsittelevä SFS-käsikirja 140 ja jakokeskuskäsikirja 154. Myös ne olivat kymmenen myydyimmän SFS:n julkaisun joukossa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Standardien myyntimäärät osoittavat omalta osaltaan standardien merkitystä sähköalalla. Standardeilla ja käsikirjoilla on iso käyttäjäkunta ja niitä käytetään apuna myös määräysten vaatimusten täyttämisessä. Lisätietoja standardista ja käsikirjasta saa SESKOsta Tapani Nurmelta puh. (09) sähköposti Kiitokset aktiivisille lukijoillemme palautteeesta! Kysyimme huhtikuussa lukijoiltamme mielipiteitä ja toiveita tämän SESKOn tiedotteen sisällöstä ja ulkoasusta. Kiitämme vastanneita runsaasta palautteesta. Sen pohjalta kehitämme tiedotetta edelleen. Kyselyyn vastanneista: 83 % kuuluu johonkin komiteaan tai seurantaryhmään ja erityisen aktiivisesti olivat vastanneet vähemmän kuin kymmenen vuotta mukana olleet (graafi). 50 % on yli 50-vuotiaita. 38 % on ollut mukana 1-5 vuotta 26 % on ollut mukana 6-10 vuotta 61 % työskentelee asiantuntijatehtävissä 13 % työskentelee johtotehtävissä 38 % edustaa yritystä jossa työskentelee yli 500 henkilöä. 48 % lukee tiedotetta mieluiten paperiversiona 11% pitää parempana sähköistä tiedotetta Kuinka monta vuotta ollut mukana SESKOn toiminnassa 1-5 v vuotta mukana 1-5 vuotta mukana yli 30 v 11

12 M SESKO ry PL 134 Särkiniementie Helsinki.Y275 Tutustu kotisivuihimme: IEC-standardit sähköisinä SESKOsta SESKO välittää IEC-standardeja sähköisesti pdf-muodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdfversioina. Hinta on sama kuin alkuperäisillä IEC-standardeilla. Maksu tapahtuu laskulla. Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit IEC:n ja CENELECin työpaperit Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40 CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70 Links between Products, Directives and Standards in the Electrotechnical Field, CD-levynä 70 Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmaksu 7 /lähetys. IEC cataloguen toimitusmaksu on 15 Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisivultamme Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä SESKOsta tai puhelimitse (09) Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELECstandardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät SESKOn verkkosivuston otsikon Ohjeita alta. SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta TILAUKSET puh. (09) , sähköposti kesäk2006_tik

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6: Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi Sähkötekninen standardointi Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi verkkosivustot : www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi Luentomateriaali teknisen dokumentoinnin IEC standardeista

Lisätiedot

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien

Lisätiedot

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia

Lisätiedot

Standardeilla tuloksia

Standardeilla tuloksia Standardeilla tuloksia Standardointi osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa 2006 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 10

Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3.

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3. Numero 2 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Viranomaisten osallistuminen standardointiin...2 SESKON KEVÄTSEMINAARISSA Hanasaaressa 28.3.2006 pidetyn seminaarin

Lisätiedot

ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia tiloja ja näissä tiloissa käytettäviä laitteita koskevat säädökset uudistuivat vuonna 2003.

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2008 Numero 1/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2008 Numero 1/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 1/ 2008 SISÄLTÖ 1/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Aktiivisuudella vaikutusvaltaa...2 Messukuulumisia Jyväskylästä...4 SESKOn osallistumiskysely 2007 Lisää tietoa lisää

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5: Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 3:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 3: Teollisuusautomaation standardit Osio 3 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT 2010-08-13. Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT 2010-08-13. Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10 PLT 2010-08-13 1(3) Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10 Lähetämme tiedoksenne ja samalla kansalliselle lausuntokierrokselle liitteessä luetellut suomalaiset, eurooppalaiset ja kansainväliset standardiehdotukset.

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 2/ 2008 SISÄLTÖ 2/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Uusia tuulia SESKOssa...2 SESKOn Kevätseminaari Kolme uutta EY-mitalistia...3 SESKO on hyvässä iskussa...4 Osallistumisesta

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 4 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Tunnustusta N matka-avustuskäytännölle...2 Benchmarkkaamaan Tampereelle... 2 Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2007 Terttu Peltoniemi vastaanotti Erkki Yrjölä -mitalin Kevätseminaarissa -> s 5

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2007 Terttu Peltoniemi vastaanotti Erkki Yrjölä -mitalin Kevätseminaarissa -> s 5 Numero 2 / 2007 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2007 TOIMITUSJOHTAJALTA Standardit ohjaavat sähkötarkastuksia... 2 SESKOn Kevätseminari 29.3.2007... 3 Megakokous minuuttiaikataulussa IEC

Lisätiedot

KOE- JA KURSSITIEDOTE

KOE- JA KURSSITIEDOTE KOE- JA KURSSITIEDOTE 1.8.2012 Tiedotteen sisältö: Kokeet 1 Öljylämmitysalan kurssi 3 Öljylämmitysalan asennustyöt 4 Säiliöntarkastustyöt 5 Kaasuasennustyöt 6 Lämmityslaitteistojen sähköasennustyöt 7 ASENNUSALAN

Lisätiedot

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies Latausstandardit Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012 Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies 12.10.2012 Matti Rae, Director, New Technologies 1 Sisältöä ja määritelmiä Standardit Lataustapa 3

Lisätiedot

2/2009 SISÄLTÖ 2/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa

2/2009 SISÄLTÖ 2/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa 2/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa SISÄLTÖ 2/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Uhkaako energiaähky? Lumipalloilmiö. Pelisäännöt

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 5 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 5/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Pääkirjoitus...2 SÄHKÖN VUOSISATA 1906-2006 Vaikuttava iltajuhla Berliinissä...3 Satavuotispääjuhla...4 Lord Kelvin

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallituksen toimintakertomus... 4 Talous... 7 Standardointi...11 Tiedotus...18 Kansainvälinen standardointi...20 Teknologiateollisuuden yritysten

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMU 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus...3 Hallituksen toimintakertomus...4 Talous...7 Standardointi...11 Tiedotus...18 Kansainvälinen työ...20 Suomen Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden

Lisätiedot

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Standardisarja IEC 62443 Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Matti Sundquist, Sundcon Oy Jukka Alve, SESKO ry 1 ASAFin tietoturvaseminaari 27.1.2004 Automaatioseuran

Lisätiedot

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007 Numero 1 / 2007 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2007 TOIMITUSJOHTAJALTA Pohjoismaista yhteistyötä...2 RoHsin kehitys kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä...3 CENELECin uusi ympäristötietokanta...6

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2007

TOIMINTAKERTOMUS 2007 TOIMINTAKERTOMUS 2007 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus...3 Hallituksen toimintakertomus...4 Talous...7 Standardointi... 11 SESKO julkisuudesssa... 18 Kansainvälinen työ... 20 Yhdysvaltojen kuluttajavetoinen

Lisätiedot

Nro 1/2010 SISÄLTÖ 1/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Nro 1/2010 SISÄLTÖ 1/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Nro 1/2010 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 1/2010 TOIMITUsJOHTAJALTA Taantumavuodesta 2009 selvittiin kunnialla, 45 vuotta sähköalan standardeja...2 SESKO 45 vuotta.

Lisätiedot

Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen.

Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen. Turvallisen tekniikan seminaari 2012 Tampereen teknillinen yliopisto, tietotalo Työpajapäivä, torstai 7.6 Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään

Lisätiedot

Nro 2/2011. www.sesko.fi SISÄLTÖ 2/2011. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Nro 2/2011. www.sesko.fi SISÄLTÖ 2/2011. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Nro 2/2011 SISÄLTÖ 2/2011 TOIMITUSJOHTAJALTA Laatu paranee ja valmistelu tehostuu Uudet haasteet, uusi komitea, uusi kehityspäällikkö...2 Im Memoriam Raimo Kajander...3 SESKOn kevätseminaarissa 31.3.2011

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

3/2009 SISÄLTÖ 3/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

3/2009 SISÄLTÖ 3/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 3/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 3/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Sähköautoihin liittyvässä teknologiassa riittää standardoitavaa. Standardoinnin oppilaitosportaali syntymässä

Lisätiedot

Nro 3/2010 SISÄLTÖ 3/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Nro 3/2010 SISÄLTÖ 3/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Nro 3/2010 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Tulevaisuuden energiaratkaisut standardoidaan jo tänään SISÄLTÖ 3/2010 TOIMITUSJOHTAJALTA Älyä verkkoihin. Smart Grid -standardointi

Lisätiedot

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Karoliina Meurman 9.11.2011 Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Käsisammuttimia koskeva lainsäädäntö Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Sisäasiainministeriön asetus käsisammuttimista

Lisätiedot

Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys

Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys Esityksen sisältö Päivitystyön lähtökohta Sailab ry Päivitystyöryhmä Päivitystyön toteutus Nimikkeistön standardointi Suunnitelma jatkotoimista

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus...1 Hallituksen toimintakertomus...2 Jäsenistö ja hallinto... 2 Huomionosoitukset... 4 Talous...5 SESKOn vuosi 2012 kuvina...10

Lisätiedot

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö Osaamisen näytön avulla opiskelija esittää tutkinnon tavoitteiden tai yksittäisen opintojakson osaamistavoitteiden mukaista osaamista riippumatta siitä, missä ja miten

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi 08.02.2011 Uutiskirjeen sisältö Tietoturvallisuuden mittaamisen kansainvälinen standardi SFS-ISO/IEC 27004 on julkaistu suomeksi. Standardi auttaa mm. löytämään mittareita, joilla voidaan arvioida hallintajärjestelmän

Lisätiedot

SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI

SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI LIITE 6. SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI Lait, asetukset ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset: Sähköturvallisuuslaki (410/1996, 634/1999,

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2008 Numero 4/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2008 Numero 4/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 4/ 2008 SISÄLTÖ 4/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Tervetuloa SESKOn jäseneksi, Suomen Valoteknillinen Seura! Asiantuntijat vaikuttavat standardointiin Yritys varmista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 Hallituksen toimintakertomus...2 Jäsenistö ja hallinto...2 Huomionosoitukset... 4 Talous... 5 Tiedotus...10 Standardointi... 12 Komiteat ja seurantaryhmät...

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

KOE- JA KURSSITIEDOTE

KOE- JA KURSSITIEDOTE KOE- JA KURSSITIEDOTE 2014 Tiedotteen sisältö: Kokeet 1 Öljylämmitysalan kurssi 3 Öljylämmitysalan asennustyöt 4 Säiliöntarkastustyöt 5 Kaasuasennustyöt 6 Lämmityslaitteistojen sähköasennustyöt 7 ASENNUSALAN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 Hallituksen toimintakertomus...2 Jäsenistö ja hallinto...2 Huomionosoitukset...4 Talous...5 Standardointi...9 Komiteat ja seurantaryhmät...9 Standardit

Lisätiedot

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne.

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Elztrip 00 600-1500 W Sähkölämmitys 3 mallia Elztrip 00 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Käyttökohteet 00 on tarkoitettu yleis- ja lisälämmitykseen sekä ikkunoista tulevan vedon

Lisätiedot

Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis

Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Suunnittelun laatu? Suunnittelu on onnistunut kun Tuote tulee asiakkaalle aikataulussa Tuotteessa on sille määritellyt ominaisuudet

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Menetelmäohje Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Riku Hurmalainen, 24.3.2002 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Termit...4 3. Toteutus...5 3.1. Yleiskuvaus...5 3.2. Tekninen ratkaisu...5 3.3. Tietoturva...6

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

SFS hakee asiantuntijaa IT-standardisointitiimiin

SFS hakee asiantuntijaa IT-standardisointitiimiin 25.08.2011 Uutiskirjeen sisältö Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä -sarja suomennettu Uusi eurooppalais-suomalainen tekstinlajittelustandardi SFS hakee kolmihenkiseen tiimiinsä IT-asiantuntijaa, jonka

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Toimitusjohtajan katsaus Kiitokset konkarille ja tervetuloa uusille voimille Hyvinvointia sähköllä Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 Hallituksen toimintakertomus... 2 Jäsenistö

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013 EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän

Lisätiedot

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen SFS 7.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot