3/2009 SISÄLTÖ 3/ Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2009 SISÄLTÖ 3/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista"

Transkriptio

1 3/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 3/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Sähköautoihin liittyvässä teknologiassa riittää standardoitavaa. Standardoinnin oppilaitosportaali syntymässä FORUM 2009 panostaa tulevaisuuden osaajiin...2 IEC 1906 Awardit Kimmo Saariselle ja Eero Sorrille...3 Tyytyväisyys SESKOn verkkosivustoon lisääntynyt...4 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Uusi salamasuojauskäsikirja Tietoliikennejärjestelmät turvallisuussovelluksissa...7 Muutos koneturvallisuustandardiin...7 Toinen painos hälytysjärjestelmien integrointiohjeesta...8 Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmien soveltamisohje...9 SFS-käsikirja 650 opastaa kaapelien käytössä...10 Valaistuksen perustermistö tarkistettu...11 Universaali kotitalouspistokytkinstandardi...11 Valaisinpistokytkin standardoitu...12 Asennuspistoliittimelle kansainvälinen standardi...13 Standardipiirrosmerkki 3-vipuiselle kytkimelle...14 Sähköautokomitea perustettiin tarpeeseen...15 AJANKOHTAISTA, TAPAHTUMIA Nimityksiä kansainvälisiin työryhmiin...16 Elena Santiago CENELECin ja CENin johtoon...17 Ensimmäinen IECEx-merkki maailmassa myönnetty...17 In Memoriam Martti Karttunen...18 Standardoinnin vuositapahtuma FORUM Tutustu SESKOn kotisivuihin...20 Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit

2 Toimitusjohtajalta IEC 1906 Awards Kimmo Saariselle ja Eero Sorrille IEC 1906 Awardit Uusi sähköautokomitea Sinikka Hieta-Wilkman SESKO SESKO järjesti alkukesästä keskustelutilaisuuden sähköautojen standardoinnista, koska SESKOn rooliin kuuluu tiedottaa ajankohtaisista standardointialueista suomalaisen yhteiskunnan eri osapuolille, kuten elinkeinoelämän, viranomaisten, testaus- ja tutkimuslaitosten edustajille. Kyse oli niin ajoneuvojen komponenttien ja niiden akkujen kuin latauspaikkojenkin standardointitarpeista. Lisäksi auton ja latauspaikan välissä oleva kaapeli pistokytkimineen tarvitsee standardointia. Tilaisuudessa pitivät alustuspuheenvuorot akkuvalmistajan, sähkötarvikevalmistajan, sähköyhtiön ja standardoijan edustajat. Keskusteluun osallistui yli 20 kiinnostunutta eri intressitahoista. Alustuksissa ja keskusteluissa todettiin, että akkuteknologia on parhaillaan suuressa murroksessa. Euroopassa ei ole enää akkuosaamista esimerkiksi litiumtekniikassa. Akkuteollisuudesta voisi syntyä uusi teknologia-alue maailmalla ja myös Suomessa. Sähköautojen latauksen ongelmia on pidetty jonkinlaisena esteenä sähköajoneuvojen käyttöönotolle. Tarvetta on sekä hitaan lataamisen että pikalatauksien paikoille. Tilaisuudessa syntyi ilmeinen tarve yhteiselle foorumille ja SESKOlle esitettiinkin sähköajoneuvoja koskevan komitean perustamista. Hallitus päätti elokuun kokouksessaan perustaa uuden komitean SK 69 Sähköautot ja latausjärjestelmät. Oppilaitosportaali SESKO on työstänyt yhdessä SFS:n ja sen muiden toimialayhteisöjen kanssa oppilaitosverkkosivustoa, joka palvelee opiskelijoita ja opettajia standardointiin liittyvissä asioissa. Portaalin verkkosivuilla SFS toimialayhteisöineen esittäytyy opetusmaailmalle. Sivustoille on tuotettu runsaasti uutta aineistoa, joka on suunnattu suoraan opiskelijoille ja opettajille. Siellä on yhteen paikkaan koottuna yleistä tietoa eri alojen standardeista ja standardoinnista sekä aineistoa, jota opettajat voivat käyttää opetustyössään ja opiskelijat opiskelunsa tukena. Oppilaitossivusto julkistetaan pidettävässä standardoinnin vuositapahtumassa. FORUM 2009 tulevaisuuden osaajat SESKO on mukana SFS:n ja sen kaikkien toimialayhteisöjen yhteisessä vuositapahtumassa, joka pidetään Finlandia-talossa Helsingissä. Tänä vuonna forumin teemana on Tulevaisuuden osaaja menestyy standardien avulla. Standardoinnin oppilaitossivuston julkistamisen lisäksi tilaisuudessa esitellään, miten standardit toimivat opetuksen tukena ja mitä yritykset haluavat tulevaisuuden osaajilta. Tapahtumassa on esillä opetusteknologian standardointi ja siellä esitetään tuloksia väitöstutkimuksesta, jossa on selvitetty standardien merkitystä. Varsinaisen seminaariosuuden päätteeksi on kontaktitilaisuus, jossa voi tutustua eri toimialojen standardointiin ja standardeihin. Tilaisuus on maksuton ja SESKO-lehden lukijat voivat ilmoittautua sinne osoitteessa missä on myös tilaisuuden tarkka ohjelma. SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p , faksi , TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto: Tinni Karakorpi. Paino: Valopaino Oy. Vuosikerta 42, 4+1 nroa/2009. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: puh (09) , palaute(at)sesko.fi. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. IEC on myöntänyt SESKOn hallituksen puheenjohtajalle Kimmo Saariselle ja SESKOn ryhmäpäällikölle Eero Sorrille vuoden 2009 IEC 1906 Award -palkinnot. Molemmat asiantuntijat saivat palkinnot tunnustuksena arvokkaasta henkilökohtaisesta panoksestaan käytännön teknisessä standardointityössä. Kimmo Saarinen sai IEC 1906 Awardin tunnustuksena erityisesti pitkäaikaisesta, aktiivisesta ja sitoutuneesta työstään elektroniikan kokoonpanotekniikkaa koskevassa komiteassa IEC TC 91 ja ennen kaikkea sen työryhmissä WG1 ja WG3. Erityisesti pintaliitoskomponentteja käsittelevän IEC sarjan (WG1) ja useiden juotosliitosten ja komponentien juotoslämmönkesto-ominaisuuksien testausta (WG3) koskevien standardien valmisteluun ja ylläpitoon Kimmo Saarisen jatkuva ja asioita eteenpäin vievä toiminta on vaikuttanut merkittävästi. Kimmo Saarinen työskentelee amerikkalaisen KEMET-konserniin kuuluvan Evox Rifa Group Oyj:n palveluksessa kehitysjohtajana. Hän on ollut mukana standardoinnissa 1980-luvulta lähtien. Hän toimii myös IEC:n elektroniikkalaitteiden kondensaattoreita standardoivan IEC TC 40:n puheenjohtajana sekä useiden sen työryhmien kokoonkutsujana ja vetäjänä. Lisäksi hän on pitkän standardointiuransa aikana ollut lukuisien komiteoiden ja työryhmien jäsen, mm. IEC TC 4 ja IEC TC 18. Teknisen standardoinnin lisäksi Kimmo Saarisella on mittavat ansiot standardoinnin hallinnollisella sektorilla. Hän on viidettä kauttaan SESKOn hallituksen puheenjohtajana sekä toista kauttaan Suomen Standardisoimisliitto ry SFS:n hallituksen puheenjohtajana. IEC:n hallituksen jäsen hän on ollut vuosina Hän on ollut myös neuvoa-antavan kansainvälisen televiestintäkomitean ACETin puheenjohtaja ja eurooppalaisen CENELECin edeltäjän CECC:n varapuheenjohtaja. Kimmo Saarisen vuosikymmenien aikana kertyneet ansiot kansallisen ja kansainvälisen sähköteknisen standardoinnin ja laajemminkin yleisen standardoinnin kehittämisessä ovat vertaansa vailla Suomessa ja myös kansainvälisesti. Kimmo Saarinen ja Eero Sorri vastaanottivat kunniakirjat SESKOn hallituksen kokouksen yhteydessä Eero Sorri on komitean IEC TC 100 (Audio, Video and Multimedia Systems and Equipment) teknisen alueen TA 5 sihteerinä vaikuttanut merkittävästi siihen, että kansainvälisen ja eurooppalaisen tason yhteisantennijärjestelmien standardoinnissa on saatu karsittua päällekkäisyydet. Taitavana, päämäärätietoisena ja rauhallisena neuvottelijana hän on saanut eurooppalaiset avautumaan kansainväliselle standardoinnille niin, että yhteistyö IEC:n ja CENELECin teknisten komiteoiden välillä on tällä hetkellä saumatonta ja erittäin tehokasta. Valinnan tehneet IEC:n asiantuntijat pitävät erityisesti Eero Sorrin henkilökohtaisia ansioita tässä keskeisinä. SESKOn ryhmäpäällikkönä työskentelevä Eero Sorri on tullut mukaan standardointityöhön jo 1980-luvulla työskennellessään asiantuntijana ensin Kone Oy:lla ja myöhemmin VTT:llä. SESKOn ryhmäpäällikkönä yhteisantennistandardoinnin lisäksi hänen vastuualueellaan ovat mm. komiteat ja seurantaryhmät, jotka vastaavat EMC-standardien, elektroniikkaliittimien standardien, staattisen sähkön standardien sekä radiohäiriöiden ja tietotekniikka- ja viihde-elektroniikkalaitteiden turvallisuusstandardien valmistelusta.

3 Tyytyväisyys SESKOn verkkosivustoon lisääntynyt 20 % 15 % standardeista 33 SESKOn uudet verkkosivut otettiin käyttöön syyskuussa Tämän vuoden kesäkuun alussa SESKO teki komiteoiden ja seurantaryhmien jäsenille kyselyn näistä täysin uudistetuista verkkosivuistaan. Uudistus on selvästi lisännyt kyselyyn vastanneiden tyytyväisyyttä SESKOn verkkosivustoon kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Ajantasaiseen asiasisältöön ja sivuston ulkoasuun oltiin entistä tyytyväisempiä. Yllätys ei ole, että tiedon etsintä standardeista ja standardoinnista on tärkein syy käyttää SESKOn sivustoa standardoinnista Kaavio 1. Etsin Etsin tietoa SESKOn verkkosivustolta ajankohtaisista asioista ajankohtaisista tapahtumista lausunnoista/äänestyksistä Kaavio 2. Tyytyväisyys SESKOn verkkosivuston asiasisältöön komiteatoiminnasta direktiiveistä yhteystietoja 0 muusta, mistä? 2 Vastausväsymystä havaittavissa Kysely lähetettiin kaikille SESKOn komiteoiden ja seurantaryhmien jäsenille. Kyselyyn vastattiin verkossa. Vastauksia saatiin 70. Edellisen kerran vastaava verkkosivukysely toteutettiin vuonna 2007, jolloin 210 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastaajia oli siis nyt selvästi vähemmän kuin edellisellä kerralla. Kyselyn sisältö oli pääosin samanlainen nyt ja kaksi vuotta sitten. Liekö kyselyn alkukesän ajankohta vaikuttanut vastaajien määrän laskuun? Pari vuotta sitten kysely tehtiin aikaisin keväällä. Vai olisiko erilaisten verkkokyselyjen määrän huima lisääntyminen viime vuosina aiheuttanut vastaamisväsymystä? Standarditieto tärkein käyntikriteeri Liki puolet kyselyyn vastanneista oli tullut nyt verkkosivuille kyselyn kautta. Viidesosa vastaajista on tallentanut SESKOn verkkosivun osoitteen oman selaimen suosikeihin. Sivustolla vieraillaan yleensä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Noin 30 % vastaajista vierailee sivuilla useita kertoja kuukaudessa. Vierailutiheydessä ei ollut mainittavia eroja verrattuna vuoden 2007 kyselyyn. Puolet vastaajista pitää tiedon etsintää tärkeimpänä syynä käyttää SESKOn verkkosivuja. Suurin osa etsii tietoa standardeista tai standardoinnista (43 %) tai ajankohtaisista asioista ja tapahtumista (26 %). Myös standardiehdotusten lausunnot ja äänestykset sekä komiteatoiminta kiinnostavat kävijöitä. Kaavion 1 pylväikkö kuvaa, mitä tietoa etsittiin vuonna 2007 ja mitä nyt SESKOn verkkosivuilta. Toimivuus parani Vain kolmella vastaajalla (3/70) oli ongelmia sivujen käytössä. Kaksi käyttäjää ei löytänyt sivuilta etsimäänsä tietoa ja yhdellä käyttäjällä oli ollut ongelmia komiteasivujen salasanan kanssa. Standardien tilauslomaketta oli kyselyyn vastaajista käyttänyt 20 %. Vuonna 2007 tilauslomakkeen käyttäjiä oli lähes saman verran eli 18 %. Vuonna 2007 noin 15 % tilauslomaketta käyttäneistä henkilöistä ei ollut tyytyväisiä siihen. Tilauslomaketta selkeytettiin ja sen toimivuutta parannettiin verkkosivujen uudistamisen yhteydessä ja nyt kyselyyn vastanneista kaikki tilauslomaketta käyttäneet olivat siihen tyytyväisiä. Asiasisältöön entistä tyytyväisempiä Lähes kaikki vastaajat (97 %) olivat erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä SESKOn verkkosivujen nykyiseen asiasisältöön. Edelliseen kyselyyn verrattuna vastaajien tyytyväisyys oli lisääntynyt kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Eniten tyytyväisyys oli lisääntynyt sivujen asiasisällön ajantasaisuudessa. Kaavio 2 kuvaa vastaajien tyytyväisyyttä verkkosivujen asiasisällön eri osa-alueilla. Vaikka vastaajien määrän putoamisesta edelliseen tutkimukseen verrattuna voitaisiin päätellä, että vastauksia ovat antaneet eniten sitoutuneet ja myönteisimmin verkkosivuihin suhtautuvat, on tuloksista kuitenkin nähtävissä kehityksen positiivinen suunta. Verkkosivut aikansa kuva SESKOn verkkosivujen ulkoasu on muuttunut täysin edellisen kyselyn jälkeen. Verkkosivuthan heijastavat aikansa kuvaa, joten niitä on syytä uudistaa säännöllisin väliajoin. Tämänkertaisen kyselyn perusteella voidaan päätellä, että vastaajat ovat tyytyväisempiä uudistettujen sivujen ulkoasuun. Vastaajat kokevat erityisesti sivujen helppolukuisuuden parantuneen aiemmasta. Myös nykyiseen fonttikokoon oltiin tyytyväisiä. Tiedon löytyminen verkkosivustolta tuotti nyt vaikeuksia 13 %:lle vastaajista, kun pari vuotta aiemmin tiedon löytymiseen tyytymättömiä oli vähän enemmän eli 20 % vastaajista. Tiedon löytyminen sivuilta on siis edelliseen kyselyyn verrattuna hieman parantunut. Tiedon löytymiseen voi vaikuttaa myös se, että kyseessä on uudistettu sivusto, jolloin kävijälle ei vielä ole muodostunut tuttuja tiedon etsinnän polkuja. Tätä voivat sivuston käyttäjät arvioida paremmin ehkä myöhemmin. Mitä useammin käyttää sivustoa, sitä nopeammin ja helpommin löytyy tarvittava tieto. Kaaviosta 3 käyvät ilmi vastaajien mielipiteet liittyen verkkosivujen ulkoasuun ja kaaviosta 4 sivujen käytettävyyteen. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi 100 euron Sokos lahjakorttia. Arvonnassa lahjakortin voittivat: Timo Stenroos, ExideTechnologies Oy Hannu Peiponen, Furuno Finland Oy fonttikoko 0 helppolukuisuus selkeys asettelu väritys tiedon löytäminen otsikoiden havainnollisuus 1 4 ulkoasu Olemme kiitollisia verkkosivustoamme koskevasta palautteesta. Palautetta voi lähettää kätevimmin verkkosivujemme palautelomakkeella. Palaute- ja laatuasioissa voi ottaa yhteyttä myös suoraan SESKOn laatupäällikköön Sanna Koivuun. Sinikka Hieta-Wilkman ja Sanna Koivu, SESKO Kaavio 3. SESKOn verkkosivuston ulkoasu % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % rakenne 0 6 valikot 0 6 tyytymätön % tyytyväinen % erittäin tyytyväinen % 1 12 Kaavio 4. SESKOn verkkosivuston käytettävyys käytettävyys % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin tyytymätön % tyytymätön % tyytyväinen % erittäin tyytyväinen %

4 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Uusi salamasuojauskäsikirja 609 Tietoliikennejärjestelmät turvallisuussovelluksissa SESKO on pitkän suunnittelun ja valmistelun jälkeen saanut valmiiksi uuden SFS-käsikirjan 609 Rakennusten ja rakenteiden salamasuojaus. Käsikirjan teksti perustuu IEC- komitean TC 81 standardisarjaan IEC Protection against lightning tiivistettynä ja sovellettuna Suomen oloihin. Salamasuojauksesta julkaistiin 1980-luvulla SFS-käsikirja 33 Rakennusten ukkossuojaus. Se on aikanaan valmisteltu huolellisesti ja perusasiat siinä pitävät edelleen paikkansa. Salaman ominaisuuksista ja salaman vaikutuksilta suojaamisesta on kuitenkin saatu paljon uutta tietoa. Siksi käsikirjan uusiminen on ollut SESKOn työlistalla jo pitkään. Tukiryhmä laatijoita sparraamassa Uuden salamasuojauskirjan laatijoiksi saatiin aiheen parhaat tuntijat maassamme. Professori Martti Aro, suurjännitetekniikan asiantuntija on kirjoittanut suurimman osan teoksesta. Salamasuojauksen tarvetta ja riskienarviointia koskevan osan on kirjoittanut DI Paavo Tammi, joka on myös SESKOn luotettavuuskomitean SK 56 sihteeri. Kirjoittajat perehtyivät asiaan perusteellisesti ja saivat aikaan mielenkiintoisen teoksen hyvinkin kiinnostavasta aihepiiristä. Kirjoittajien tukena oli alan asiantuntijoista koostuva tukiryhmä, jossa keskusteltiin keskeisistä asioista. SFS:ltä saatu projektiavustus on mahdollistanut uuden käsikirjan valmistelun. Jaottelu neljään osa-alueeseen IEC sarjassa on neljä osaa. Osa 1 käsittelee yleisiä periaatteita, kuten salaman ominaisuuksia. Osa 2 käsittelee suojauksen tarpeen määrittelyä riskinhallinnan avulla. Osa 3 käsittelee rakennusten fyysisiä vaurioita ja hengenvaaraa ja osa 4 käsittelee sähkö- ja elektroniikkalaitteiden suojausta. Salamasuojaukseen liittyy ulkoisen suojauksen komponentteja ja sähköisiä suojalaitteita koskevia standardeja. Kaikkiaan standarditekstiä on yli 500 sivua. Suomessa salamoi suhteellisen vähän Tropiikissa salamoita esiintyy monikymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna ja Keski- Euroopassakin usein kymmenkertainen määrä. Uusimpien mittausten mukaan esim. Suomessa ja Itävallassa salamoiden voimakkuutta koskevat mittaustiedot ovat samankaltaisia. ja suojauksen tarve meilläkin ilmeinen.. Salamat vaikuttavat rakennuksiin ja rakenteisiin toisaalta suoraan ja lähiympäristöön osuvien iskujen välityksellä, toisaalta sähköverkon kautta tapahtuvien ylijännitteiden kautta. Uudessa käsikirjassa käsitellään näitä molempia. Suojaus osaksi rakennussuunnittelua kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan käyttää rakennuksen luonnollisia metallirakenteita, kuten rakenteiden teräsosia, kattokaiteita yms. käyttää salaman vastaanottorakenteina, alastulojohtimina ja maadoituselektrodeina. Tällä saavutetaan toimivin ja myös taloudellisesti edullisin rakennuksen ulkoinen suojaus. Tärkeiden käyttöjen sähköverkko kannattaa myös suojata sopivilla ylijännitesuojilla. Tämä on tärkeää varsinkin ilmajohtoverkkoon liitetyissä rakennuksissa. Nykyaikaisissa rakennuksissa on paljon herkkää elektroniikkaa, ja suojauksen toteuttaminen sitä kautta taloudellisestikin kannattavaa, vaikkei se pakollista olisikaan. Uutta SFS-käsikirjaa 609 Rakennusten ja rakenteiden salamasuojaus, myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh , sähköposti: sales(at)sfs.fi. Käsikirjan hinta on 80 (ALV 0 %). Lisätietoja käsikirjasta ja IEC:n salamasuojausstandardeista saa SESKOssa Tapani Nurmelta puh , sähköposti tapani.nurmi(at)sesko.fi Tapani Nurmi, SESKO Perusteellisin esitys salamasuojauksesta: IEC Protection against lightning -sarjan neljä standardia. IEC:n tekninen raportti IEC/TR Koneturvallisuus. Suuntaviivat tietoliikennejärjestelmien käyttämiseen turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa on ilmestynyt. Raportti koskee kenttäväylien soveltamista turvallisuuteen liittyvien tietojen siirtoon koneiden turvatoimintojen toteutuksessa. Raportissa esitetään ohjeita seikoista, joita on otettava huomioon näiden sovellusten erittelyissä, järjestelmäsuunnittelussa, asennuksessa, käyttöönotossa, muutoksissa ja kunnossapidossa. Raportti ei koske varsinaista turvallisuuteen liittyvän tietoliikennejärjestelmän suunnittelua. Tietoliikennejärjestelmien eheyden määrittämiseksi on olemassa kansainvälisiä standardeja ja tämä tekninen raportti on laadittu antamaan ohjeita ohjausjärjestelmien suunnitteluun ja käyttöön. Raportti on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä standardin SFS-EN kanssa. Siinä on 51 sivua ja se on kaksikielinen (suomi-englanti). Hinta on 81,80 (alv 0 %). Muutos koneturvallisuusstandardiin Standardiin SFS-EN :2006 Kone-turvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset on tullut muutos A1. Muutoksella päivitetään muutamia standardissa mainittuja viittauksia muihin standardeihin. Muutos ei suoranaisesti vaikuta standardin tekniseen sisältöön. Esitys on kaksikielinen (suomi/englanti) ja sen hinta on 16,10 (alv 0 %). Salamasuojauksen toteuttaminen on Suomessa viranomaismääräysten mukaan pakollista vain räjähdetehtaissa ja -varastoissa sekä eräissä palavan nesteen säiliöissä. Myös mastot ja muut korkeat rakenteet suojataan yleisesti. Suojauksen toteuttamista pitää vakavasti harkita myös muissa kohteissa ja aloittaa. salamasuojauksen suunnittelu rakennuksen muun suunnittelun Vaativien kohteiden suojausten suunnittelijoiden on syytä tutustua niihin. IEC-Standardeja myy SESKO, p tai myynti@sesko.fi. Molempia edellä mainittuja standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh , sähköposti: sales(at)sfs.fi. Lisätietoja niiden sisällöstä saa SESKOsta Sanna Koivulta, p , sähköposti sanna.koivu(at)sesko.fi. Sanna Koivu, SESKO

5 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Toinen painos hälytysjärjestelmien integrointiohjeesta Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmien soveltamisohje Standardista SFS-CLC/TS Hälytysjärjestelmät Yhdistetyt ja integroidut hälytysjärjestelmät - Yleiset vaatimukset on julkaistu toinen painos. Standardin sisältö on päivitetty huomioon ottaen ensimmäisen painoksen jälkeen julkaistujen standardien vaikutukset ja samalla on tehty joitakin tarkennuksia. Esimerkiksi integroidun järjestelmän dokumentointivaatimukset ovat nyt standardin velvoittavassa osassa. Standardin tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että yksittäisten laite- ja järjestelmästandardien vaatimukset ja suositukset otetaan huomioon, kun hälytyssovellusta integroidaan järjestelmäratkaisuksi toisen hälytysjärjestelmän tai muun järjestelmän kanssa. Tässä standardissa hälytyssovelluksella tarkoitetaan sovellusta, joka on tarkoitettu hengen, omaisuuden tai ympäristön suojeluun, kuten: murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmä turvapuhelinjärjestelmä hissihälytysjärjestelmä ympäristönvalvontajärjestelmä kameravalvontajärjestelmä jota käytetään turvallisuuden valvontaan kulunvalvontajärjestelmä palonilmaisu- ja paloilmoitusjärjestelmä. Standardi luokittelee integroidut järjestelmät niiden kokoonpanon perusteella kolmeen eri tyyppiin: tyyppi 1, tyyppi 2A (vika ei saa vaikuttaa muihin sovelluksiin) ja tyyppi 2B (vika voi vaikuttaa muihin sovelluksiin). Vastaavasti integroitujen järjestelmien ohjauskeskukset jaetaan käyttötarkoituksen perusteella kahteen luokkaan: luokka 1 ja luokka 2. Standardi kuvaa yhdistettyjen ja integroitujen hälytysjärjestelmien yleisiä vaatimuksia ja erityyppisiä laitteistokokoonpanoja. Tarkoituksena on täydentää hälytysjärjestelmiin liittyviä yksittäisiä standardeja, selventää ristiriitaisia kohtia ja esitellä integraatiosääntöihin liittyvät vaatimukset. Tässä dokumentissa annettuja ohjeita voidaan soveltaa em. yhdistettyjen ja integroitujen järjestelmien suunnittelussa, asennuksen suunnittelussa, asennuksessa, käyttöönotossa, käytössä ja ylläpidossa. SFS-CLC/TS 50398:2009 on julkaistu kaksikielisenä versiona (FI/EN) ja siinä on 39 sivua. Standardin hinta on 49,30 (ALV 0%) ja sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh , sähköposti: sales(at)sfs.fi. Lisätietoja integrointiohjeesta antaa SESKOssa Arto Sirviö, sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi. Arto Sirviö, SESKO Esimerkki tyypin 2 kokoonpanosta. Katkoviivoilla ja varjostuksilla on merkitty osat, jotka noudattavat sovellusstandardeja. Standardista SFS-CLC/TS Hälytysjärjestelmät Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät Osa 7: Soveltamisohjeet on julkaistu uusittu painos. Standardin sisältö on päivitetty vastaamaan järjestelmästandardin SFS-EN :2006 painoksen sisältöä. Standardi opastaa rakennuksiin asennettavien murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmien suunnittelussa, asennuksessa, käyttöönotossa ja ylläpidossa. Järjestelmien vaatimukset eri turvaluokitustasoilla on määritetty standardissa SFS-EN :2006. Nyt julkaistun soveltamisohjestandardin avulla on hyvä varmistaa, että murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset ja turhien hälytysten määrä voidaan minimoida. Soveltamisohje auttaa murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän määrittelystä vastaavia henkilöitä varmistamaan, että kohteeseen saadaan järjestettyä tarkoituksenmukainen valvonnan taso. Standardin sisältö noudattaa murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmien yleisintä asennusjärjestystä. Asennusprosessin eri vaiheet esitetään omissa kappaleissaan ja yhteenvetovuokaaviossa on kuvattu koko prosessin tärkeimmät osat sekä laadittavat dokumentit. Uutta soveltamisohjeen toisessa painoksessa ovat mm: Kohteen kartoitukseen on lisätty murto- ja ryöstöhistorian huomioiminen ja henkilöihin kohdistuvat uhkat. Tekniseen kartoitukseen on lisätty ryöstöhälytyspainikkeissa ja lisäkäyttölaitteissa huomioitavat asiat. Huolto-kohtaan on lisätty vaatimukset murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän etähuollolle. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän suunnittelusta, asennuksen suunnittelusta, järjestelmän asentamisesta, käyttöönotosta, käytöstä ja ylläpidosta vastaavien henkilöiden tulee tuntea myös muut järjestelmään liittyvät eurooppalaiset standardit (EN sarja). Tärkeitä ovat erityisesti järjestelmien suorituskykyyn, ohjaus- ja näyttölaitteistoon, ilmaisimiin, hälyttimiin, teholähteisiin ja ilmoituksensiirtojärjestelmiin liittyvät standardit (EN sarja). SFS-CLC/TS :2009 on julkaisu kaksikielisenä versiona (FI/EN) ja siinä on 95 sivua. Standardin hinta on 71,10 (ALV 0%) ja sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: puh , sähköposti: sale(at) sfs.fi. Lisätietoja nyt ilmestyneestä sekä muista saman aihealueen standardeista saa SESKOsta Arto Sirviöltä, sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi. Arto Sirviö, SESKO Järjestelmän suunnittelu Kohteen kartoitus uhat Kohteen kartoitus muut tekijät Järjestelmäsuunnitelma Asennuksen suunnittelu Tekninen kartoitus Tarkistettu järjestelmäsuunnitelma Asennussuunnitelma Järjestelmän asennus Asennusprosessi Tarkastus, testaus ja käyttöönotto Lopullinen asennusdokumentti

6 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista SFS-käsikirja 650 opastaa kaapelien käytössä Valaistuksen perustermistö tarkistettu Universaali kotitalouspistokytkinstandardi SESKOn komitea SK 20 Energiakaapelit on valmistellut uuden SFS-käsikirjan 650 Kaapeleiden käyttöohje. Se korvaa aikaisemman, enintään 450/750 V pienjännitekaapeleihin liittyneen SFS-käsikirjan 122 vuodelta Nyt ilmestynyt käsikirja 650 sisältää ohjeistusta suomalaisten 0,6/1 kv voimakaapelityyppien, kuten AMCMK, AXMK, AXCMK ja MCMK käsittelyyn ja käyttöön sekä 10 kv ja 20 kv keskijännitekaapeleiden AHXAMK-W, AHXCMK ja HXCMK käsittelyyn. Käsikirjassa annetaan harmonisoitujen pienjännitekaapeleiden käyttöohjeet CENELECin harmonisointiasiakirjan HD 516 suomennoksena, kuten aiemmassa SFSkäsikirjassa 122. Uusitussa muodossaan SFSkäsikirja 650 on siten kattavampi ja tarkoitettu opastamaan myös voimakaapeleiden käyttäjiä tuotteen käsittelyn eri portaissa valmistajista aina loppuasennukseen asti. Tärkeät HD-dokumentit Euroopassa energiakaapelien standardit on julkaistu useimmiten harmonisointiasiakirjoina (HD-dokumentteina). Tärkeimmät niistä ovat: HD 21-sarja PVC-eristeiset (kestomuovieristeiset) enintään 450/750 V johtimet ja kaapelit HD 22-sarja Kumieristeiset (silloitelulla eristyksellä varustetut) enintään 450/750 V johtimet ja kaapelit HD 603 Mitoitusjännitteeltään 0,6/1.0 kv voimakaapelit HD 620 Mitoitusjännitteeltään 3,6/6 (7,2) kv - 20,8/36 (42) kv voimakaapelit. HD 21- ja HD 22-sarjat sisältävät yksittäisiä johtimia ja siirrettäviä kaapeleita koskevat vaatimukset. HD 603 ja HD 620 sisältävät suuren määrän kaapelityyppejä, jotka ovat peräisin eri maiden kansallisista standardeista. Voimakaapeleista käsitellään vain Suomessa käytettäviä tyyppejä, joissa on lämpötilavaatimukset otettu huomioon. Näiden kaapeleiden taivutussäteistä ja kaapelikelojen käsittelystä annetaan yksityiskohtaisia ohjeita. Käsikirja sisältää kaapelien varastointiin, käsittelyyn ja asentamiseen tarkoitettuja ohjeita, jotka yhdessä johtojärjestelmien valintaa koskevan SFS standardin kanssa antavat perusvaatimukset kaapelien valinnalle ja asentamiselle. Käsikirjassa on 80 A4-sivua ja sen hinta on 40 (ALV 0%). SFS-käsikirjaa 650 myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. p , sähköposti sales(at)sfs.fi. Lisätietoja käsikirjasta antaa SESKOssa Jari Karjalainen, p , sähköposti jari.karjalainen(at)sesko. fi. Jari Karjalainen, SESKO SESKOn valaistustekniikkaa käsittelevä standardisoimiskomitea SK CEN 169 pitää tärkeänä, että valaistusalalle vakiintuu suomalaista terminologiaa ja siksi komitea laati aiemmin englanninkielisenä vahvistetusta standardista SFS-EN version, jossa perustermit on käännetty suomeksi. Termien ja käsitteiden määritelmät sen sijaan annetaan edelleen englanniksi. Standardin tunnistetiedot ovat seuraavat: SFS-EN Valo ja valaistus. Perustermit ja kriteerit valaistusvaatimusten määrittelemiseksi Standardissa esitetään eri valaistussovelluksille yhteistä termistöä. Työtilojen, urheilupaikkojen sekä tievalaistuksen osalta täydentävää termistöä esitetään näitä valaistussovelluksia käsittelevissä erityisstandardeissa. Terminologian lisäksi standardissa SFS-EN esitetään myös yleiset parametrit, joita noudattamalla varmistetaan hyvät näkemisolosuhteet eri sovellutuksissa. Suomalainen termistö perustuu hyvin pitkälle vuodelta 1992 peräisin olevaan valaistusta ja valaisimia käsittelevään sanastoon SFS-IEC Standardin hinta on 49,30 (ALV 0) ja sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, puh , sales(at)sfs.fi. Valaistuksen peruskäsikirja tulossa Kyseinen standardi sekä muut keskeiset valaistusstandardit julkaistaan myös loka-marraskuussa 2009 ilmestyvässä noin 400-sivuisessa SFS-valaistusstandardikäsikirjassa 608. Lisätietoja standardista ja valaistusalueen standardisoinnista antaa SESKOn toimistossa Juha Vesa, puh , sähköposti juha. vesa(at)sesko.fi Hiljattain on julkaistu maailmanlaajuista kotitalouksien pistokytkinjärjestelmää koskeva standardi IEC ( ) Ed. 2.0 IEC system of plugs and socket-outlets for household and similar purposes - Part 1: Plugs and socket-outlets 16 A 250 V a.c. Standardin ensimmäiseen painokseen verrattuna toiseen painokseen on lisätty tulkit ja poistettu suojausluokan 0 pistokytkin. Kysymyksessä on tosiaankin jo standardin toinen painos. Maailmanlaajuisesti standardisoitu pistokytkinjärjestelmä on ollut käytettävissä jo 1980-luvulta saakka. Kuitenkin toistaiseksi järjestelmää käytetään vain Etelä-Afrikassa. Brasilia on suunnitellut siirtyvänsä siihen. Olemassa olevan pistokytkinjärjestelmän korvaaminen uudella järjestelmällä ei ole ihan vähäpätöinen asia, siksi on kunnioitettavaa, että eräät maat ovat haasteeseen tarttuneet. Tietoa käytössä olevista järjestelmistä Eri maissa käytettävistä kotitalouspistokytkimistä on julkaistu äskettäin entisestään täydentynyt teknillinen raportti IEC/TR ( ) Ed. 6.0 Plugs and socket-outlets for domestic and similar general use standardized in member countries of IEC Tässä massiivisessa julkaisussa esitetään IEC:n 32 jäsenvaltion kotitalouskäytön pistokytkinjärjestelmät joten se sisältää yleiset tiedot merkittävimmistä maailmalla käytössä olevista järjestelmistä. Lisätietoja pistokytkimien standardisoinnista antaa SESKOn toimistossa Juha Vesa, puh , sähköposti juha.vesa(at)sesko.fi. Juha Vesa, SESKO Juha Vesa, SESKO Kaapelikelat varastoidaan rummun akseli vaakatasossa 10 11

7 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Valaisinpistokytkin standardisoitu Asennuspistoliittimelle kansainvälinen ja eurooppalainen standardi Kansainvälistä IEC-valaisinpistokytkinjärjestelmää koskeva standardisarja on valmistunut. Se koostuu seuraavista osista: IEC ( ) Ed. 1.0 Devices for the connection of luminaires for household and similar purposes - Part 1: General requirements IEC ( ) Ed. 1.0 Devices for the connection of luminaires for household and similar purposes - Part 2: Standard sheets for DCL Kansainväliset standardit on harmonisoitu myös eurooppalaisiksi standardeiksi EN :2008 ja EN :2009. Eurooppalaiset standardit on saatettava CENELECin jäsenmaissa kansallisten standardien asemaan teknisesti yhtäpitävinä. Tämä uusi IEC/EN-valaisinpistokytkinjärjestelmä poikkeaa täysin parinkymmenen vuoden ajan Suomessa käytössä olleesta standardin SFS 5799 mukaisesta valaisinpistokytkimestä, jolla kotitalouksien kattovalaisimia on liitetty sähköverkkoon. Jatkossa käytössä kaksi järjestelmää Suomessa on mahdollista käyttää kahta valaisinpistokytkinjärjestelmää: joko uutta maailmanlaajuista tai vanhaa suomalaista. SESKOn asennustarvikkeita standardisoiva komitea SK 23 on selvittänyt tämän vuoden aikana Suomen tilannetta uuden ja vanhan valaisinpistokytkinjärjestelmän osalta yhdessä SESKOn pienjänniteasennuksia käsittelevän komitean SK 64 sekä valaisinkomitean SK 34 kanssa. Selvitysten perusteella ja standardisoimisjärjestöjä sitovien velvoitteiden vuoksi on päätetty, että maailmanlaajuinen ja eurooppalainen valaisinpistokytkinjärjestelmä standardisoidaan rinnakkaiseksi kansalliseksi järjestelmäksi siten, että standardit SFS-EN (yleiset testausja rakennevaatimukset) ja SFS-EN (fyysiset mitat) julkaistaan vuoden 2010 alkupuolella. Standardi SFS 5799 jätetään kuitenkin edelleen voimaan enintään kymmeneksi vuodeksi, joka on määritelty EN-standardissa siirtymäajaksi eurooppalaisten standardien käyttöönotolle. Näin ollen vanhan kansallisen järjestelmän mukaisille valaisinpistokytkimille sovelletaan edelleen standardia SFS Järjestelmien soveltaminen käytännössä Valaisinpistorasian käyttö ei ole pakollista, mutta sitä käytetään laajasti, koska sen avulla voidaan siististi ja turvallisesti toteuttaa maallikon asentamaksi tarkoitettujen valaisimien asentaminen. Valaisinpistorasiana voidaan nykyisin käyttää joko vanhan kansallisen standardin SFS 5799 tai uuden IEC/ENstandardin mukaista järjestelmää. Merkittävä ero entiseen uudessa järjestelmässä on se, että siinä valaisinpistorasia voidaan sijoittaa jakorasian sisään, jolloin valaisinpistotulppa painuu kokonaan kattopinnan tasoon. Uuden järjestelmän valaisinpistotulppa lukittuu paikalleen, mutta sen varaan ei voida ripustaa valaisinta. Tämän vuoksi uudessakin valaisinpistorasiassa tarvitaan ripustuskoukku, jotta valaisinpistorasiaa voidaan käyttää turvallisesti. Tilanteen kehittymistä seurataan SESKOn on virallisena standardisoimisjärjestönä saatettava eurooppalaiset sähkötekniset standardit kansallisen standardin asemaan sellaisinaan ja näin myös standardien mukaiset sähkölaitteet on hyväksyttävä kansallisesti. Tämän takia Suomessa on standardisoitava aikaisemman kansallisen järjestelmän rinnalle myös uusi eurooppalainen valaisinpistokytkinjärjestelmä Lopullisesti uuteen valaisinpistokytkinjärjestelmään siirtymisen ratkaisevat markkinat. Mikäli valaisinteollisuus alkaa varustaa valaisimia valaisinpistotulpalla, johtaa tämä luonnollisesti järjestelmän yleistymiseen. Tällöin voidaan harkita vanhan järjestelmän käytön lopettamista. SESKOn komiteat seuraavat tilannetta jatkuvasti. Lisätietoja valaisinpistokytkimien standardisoinnista antaa SESKOssa Juha Vesa, p , sähköposti juha.vesa(at)sesko.fi. Juha Vesa, SESKO Reilun viidentoista vuoden työn jälkeen on valmistunut kansainvälinen standardi IEC ( ) Ed 1.0 Installation couplers intended for permanent connection in fixed installations. Standardi koskee 2-5-napaisia asennuspistoliittimiä, joiden mitoitusjännite on enintään 500 V (vaihtosähkö) ja nimellinen kytkentämahdollisuus on enintään 10 mm2. Standardin mukaiset asennuspistoliittimet on tarkoitettu käytettäviksi sisätiloissa. Standardi on vahvistettu sellaisenaan myös eurooppalaiseksi standardiksi tunnuksella EN ja se vahvistetaan kansalliseksi standardiksi SFS-EN 61535, jolloin standardi SFS 5905 korvautuu. Suomi mukana alusta asti Suomi on osallistunut aktiivisesti standardien valmisteluun ja tavoitteena oli alusta lähtien kansainvälinen ja eurooppalainen standardi. Standardin eri valmisteluvaiheissa Suomen edustajina IEC:n työryhmässä ovat toimineet Jussi Viitala (Ensto), Jarmo Virtanen (Ensto/Efla), Esko Matikainen (Ensto) ja Juha Vesa (SESKO). Kansainvälisen standardin valmistuminen kesti tarpeettoman kauan, sillä standardisoimistyötä aloitettaessa 1990-luvulla Suomi oli harvoja maita Saksan, Ruotsin ja Australian lisäksi, joissa tiettyjä sisäjohtoasennuksia sallittiin tehtävän ns. joustavia asennustapoja käyttäen. Muiden maiden sopeutuminen ajattelutavan muutokseen vei aikansa. Työryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 1994 ja kaikkiaan tarvittiin 18 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 1500 eri maiden esittämää kommenttia. Virallisia IEC:n lausunto- ja äänestysehdotuksia valmisteltiin peräti 12 kappaletta ja standardisointiprojekti lakkautettiinkin kaksi kertaa matkan varrella, mutta lopulta konsensus saavutettiin monien värikkäiden vaiheiden jälkeen. Voidaan todeta, että standardi IEC valmisteltiin pitkän kaavan mukaan. Lisävaatimusten selvittäminen työn alla Standardin valmistellut IEC-työryhmä on jo aloittanut eri sovelluksiin tarkoitettujen asennuspistoliittimien erityisvaatimuksia koskevien osien valmistelun ulkokäyttöön tarkoitetuista pistoliittimistä. Parhaillaan selvitetään tarvittavia lisävaatimuksia IP-kotelointiluokan, UV-kestävyyden ja kylmien olosuhteiden osalta. Valaistuksenohjausjärjestelmien käytön merkittävästä lisääntymisestä johtuen otetaan uutena työkohteena asialistalle myös suojajännitteisiä ohjauspiirejä sisältävien pistoliittimien standardisointi Lisätietoja asennuspistoliittimien standardisoinnista ja projektin eri käänteistä antaa SESKOssa Juha Vesa, p , sähköposti juha.vesa(at)sesko.fi. Juha Vesa, SESKO 12 13

8 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Standardipiirrosmerkki 3-vipuiselle kytkimelle Sähköautokomitea perustettiin tarpeeseen IEC:n piirrosmerkkikomitea TC 3 on standardoinut SESKOn vastinkomitean SK 3:n esityksen pohjalta uuden sähköasennuskaavioissa käytettävän piirrosmerkin S Uusi merkki on lisätty standardina piirrosmerkkikokoelmaan IEC Piirrosmerkki esittää laitetta, jossa on kolme itsenäisesti ohjattavaa kosketinta. Laitteen toimintaa voidaan havainnollistaa piirikaavioesityksellä. Piirrosmerkin johtaminen Jos tarkoitukseen sopivaa piirrosmerkkiä ei löydy standardista IEC 60617, voidaan johtaa sopiva merkki soveltamalla standardeissa IEC 60617, IEC ja IEC sarjassa esitettyjä sääntöjä. Sääntöjä noudattamalla johdettu merkki on standardin hengen mukainen mutta ei kuitenkaan standardimerkki. Uuden piirrosmerkin standardoimiselle pitää olla hyvät perustelut. Periaatteena on, että jos uusi piirrosmerkki voidaan johtaa standardipiirrosmerkeistä soveltamalla annettuja sääntöjä, sitä ei tarvitse erikseen standardoida. Suomen vastinkomitean SK 3 ehdotuksen perusteluissa on esitetty kyseistä kohdetta kuvaavan piirrosmerkin johtamiseen liittyvät ongelmat. Äänestysvaiheessa IEC TC 3:n muut jäsenmaat puolsivat Suomen perusteluja ja ehdotusta. Sähköpiirustuksia laativat pääasiassa sähköja automaatiosuunnittelijat ja niitä taas tulkitsevat mm. sähköurakoitsijat, huoltohenkilöt, jne. Kaikkien, jotka ovat jollain tavalla tekemisissä sähköpiirustusten kanssa, tulisi seurata aktiivisesti piirrosmerkkien ja sähköpiirustuskäytäntöjen kehitystä ja osallistua niiden laatimiseen. SESKOn kuvatunnuskomitean SK 3 jäsenyys antaa yrityksille ja sähköalan oppilaitoksille aitiopaikan seurata kehitystä, uusimmat tiedot sekä loistavan vaikutusmahdollisuuden. Arto Sirviö SK 3:n sihteeri Kesäkuussa 2009 SESKO järjesti keskustelutilaisuuden sähköautojen standardoinnista tärkeimmille suomalaisille alan toimijoille. Tilaisuudessa pidetiin lyhyitä alustuksia sähköautojen latausjärjestelmien, liittimien ja akkujen standardoinnin nykytilasta. Tapaamisessa keskusteltiin asian merkityksestä ja kiireellisyydestä suomalaisille yrityksille sekä siitä, kuinka tulevaisuudessa standardointi hoidettaisiin kansallisesti parhaiten suomalaista elinkeinoelämää tyydyttävällä tavalla. Tapaamisessa kävi selvästi ilmi, että osallistujat pitivät sähköautoihin ja niiden latausjärjestelmiin keskittyvän suomalaisen komitean perustamista erittäin tarpeellisena jopa kiireellisenä. Kasvaahan sähköautojen ja niiden latausjärjestelmien määrä vääjäämättä. Se johtaa tarpeeseen koordinoida ja seurata alan kansainvälistä standardointia myös Suomessa elinkeinoelämän etujen turvaamiseksi. Komitea perustettiin elokuussa SESKOn toimiston esityksestä hallitus hyväksyi kokouksessaan SK 69 Sähköautot ja latausjärjestelmät -komitean perustettavaksi. Komitea ryhtyy tiiviseen yhteistyöhön ISO/CEN alueen ajoneuvojen standardoinnista Suomessa vastaavan YTL:n (Yleinen teollisuusliitto) kanssa. Komitean puheenjohtaja on Matti Rae (Ensto Electric Oy). Aihealue jakautuu usealle IEC:n komitealle, joten sen sihteeritehtävätkin jakautuvat SESKOn toimiston vastuualuejaon perusteella kahdelle henkilölle, Juha Vesalle ja Sanna Koivulle. Uuden SK 69 -komitean tehtävänä on: Seurata sähköautojen latausjärjestelmiä standardisoivan kansainvälisen komitean IEC TC 69 Electric road vehicles and electric industrial trucks (IEC) standardisoimistyötä ja mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa siihen. Seurata tiivisti akkukomiteassa IEC TC 21 sekä voimapistokytkinkomiteassa IEC SC 23H tapahtuvaa sähköauton akkuihin ja pistokytkimiin liittyvää standardointia. Seurata muissa IEC:n komponenttikomiteoissa tapahtuvaa, sähköautoihin liittyvää standardointia. Tarjota sähköautoihin, niiden sähköteknisiin komponentteihin ja järjestelmiin keskittyvä, aktiivinen ja puolueeton keskustelufoorumi. Saattaa CENELEC ja IEC-työn tulokset kansallisiksi standardeiksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Huolehtia tarvittavien kansallisten käsikirjojen laadinnasta. Tehostaa kansallista tiedottamista sähköautoihin liittyvästä standardoinnista. Huolehtia yhteistyöstä asianomaisten viranomaisten kanssa. Sanna Koivu ja Juha Vesa, SESKO Esimerkkikuva fyysisestä laitteesta Asennuskaavioiden piirrosmerkki S01862 Laitteen toimintaa voidaan havainnollistaa piirikaavioesityksellä. Laitteen piirikaavioesitys Komiteaan ovat jo liittyneet seuraavat henkilöt: Matti Rae, puheenjohtaja, Ensto Electric Oy Teemu Hartikainen, TUKES Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry Atte Mäittälä, Ensto Electric Oy Maria Rautavirta, Liikenne- ja viestintäministeriö Ari Wanden, Valmet Automotive Oy Sanna Koivu, sihteeri, SESKO ry Juha Vesa, sihteeri, SESKO ry 14 15

9 Nimityksiä SC 23H/MT 8 SC 31M/PT Maintenance of IEC Ed. 1.0 Plugs, socket-outlets, vehicle couplers and vehicle inlets conductive charging of electric vehicles. Part 1: Charging of electric vehicles up to 250 A a.c. and 400 A d.c. ISO/IEC Ed. 1.0: Explosive atmospheres. Application of quality systems for electrical and nonelectrical equipment. Juha Vesa, SESKO (uusi jäsen) Ilkka Karjalainen, ABB Oy (uusi jäsen) TC 33/WG 13 Series capacitor banks and protective equipment. Jarmo Aho, Areva T&D Oy (Bo Wikströmin tilalle) TC 33/WG 13 TC 33/JWG 22F JWG (TC 33 - SC 22F) SC 62B/WG 35 SC 62B/WG 45 SC 62B/JWG 1 SC 62B/MT 40 Series capacitor banks and protective equipment. Thyristor controlled series capacitors. IEC : Magnetic resonance equipment for diagnostic imaging. Determination of characteristics. Part 1 Items within the controlled access area of Magnetic resonance equipment for human application Requirements for the safety and compatibility of magnetic resonance imaging for patients with an active implantable medical device Magnetic resonance equipment for medical diagnosis. Teemu Hänninen, Mikko Toikkanen, Areva T&D Oy (Bo Wikströmin tilalle) Panu Kauppila, Philips Medical systems MR (Seppo Vahasalon tilalle) TC 70/MT 1 IEC Ed Olavi Nevalainen, VTT Asiantuntijapalvelut (uusi jäsen) TC 78/WG 14 Diagnostic equipment. Yrjö Rantanen (uusi jäsen) TC 80/PT IEC SESKOn hallitus on kokouksessaan hyväksynyt seuraavat suomalaisten asiantuntijoiden nimitykset: Maritime navigation and radiocommunication equipment and systems. Integrated navigation systems. Part 2: Modular structure for ins. Operational and performance requirements, methods of testing and required test results. Hannu Peiponen, Furuno Finland Oy (uusi jäsen) TC 104/MT 17 Dynamic conditions and tests. Markku Juntunen, VTT Tuotteet ja tuotanto (uusi jäsen) TC 20/WG 13 Covered overhead lines. Jorma Tahvanainen, Draka NK Cables Oy(uusi jäsen) Elena Santiago CENELECin ja CENin johtoon Viides CEN-CENELEC yhteiskokous pidettiin Madridissa Kokouksen puheenjohtajana toimi ja kokouksen avasi CENELECin hallituksen puheenjohtaja Dietmar Harting, Kokousselostus on luettavissa SESKOn verkkosivulta: ajankohtaista/selostukset/cenelec?bid=469. Ennen tätä kokousta, pidetty CENELE- Cin 49. yleiskokous hyväksyi laajat sääntömuutokset, jotka johtuivat pääasiassa CENELECin ja CENin entistä tiiviimmästä hallinnon yhteistyöstä ja ennen kaikkea siitä, että CENELECille ja CENille voidaan valita yhteinen pääjohtaja ja antaa valtuudet uudelle hallinnon toimielimelle (Presidential Committee). Yhteiseksi pääjohtajaksi ovat molemmat organisaatiot valinneet nykyisen CENELECin pääjohtajan Elena Santiagon. CENELEC ja CEN ovat muuttaneet viime vuoden vaihteessa yhteisiin tiloihin, jotka sijaitsevat osoitteessa: CEN/CENELEC Meeting Centre, Avenue Marnix 17, 1000 Brussels, Belgium. Ensimmäinen IECEx-merkki maailmassa Vaisalan laitteelle Suomalainen Ex-laitteiden testaus- ja sertifiointilaitos VTT on antanut IECEx-järjestelmän sertifiointi-merkin (Ex Mark) käyttöoikeuden Vaisala Oyj:lle. Laite, jolle merkintä annettiin, on HMT 360-sarjan kosteus- ja lämpötilalähetin. IECEx-järjestelmässä on mukana 31 maata eri maanosista. Mukana ovat eurooppalaisten maiden lisäksi mm. Australia, Brasilia, Japani, Kiina, Korea, USA ja Venäjä, eli käytännössä kaikki maat, joissa on huomattavaa Ex-laitteiden valmistusta ja käyttöä. Järjestelmässä on mukana 33 testaus- ja sertifiointilaitosta. IECEx-järjestelmän Internetsivut löytyvät osoitteesta IECEx-järjestelmä julkisti vuonna 2008 oman Ex Mark-merkkinsä, jolla osoitetaan, että laite on testattu ja valmistettu IECEx-sertiointilaitoksen valvomana. VTT on tullut järjestelmään mukaan eräänä ensimmäisistä merkin antamiseen oikeutetuista laitoksista ja nyt se on voinut ensimmäisenä myöntää oikeuden merkin käyttöön. Lisää asiasta IEC:n etusivulla nr1309.htm

10 IN MEMORIAM Matti Karttunen FORUM 2009, standardoinnin vuositapahtuma Matti Karttunen SESKOn kunniajäsen, professori Matti Karttunen kuoli Vaasassa 21. elokuuta Hän oli syntynyt Kuopiossa 11. huhtikuuta 1928 ja saavutti siis yli 81 vuoden iän. Matti Karttunen valmistui Teknillisen Korkeakoulun sähköosastolta diplomi-insinööriksi 1952 ja tekniikan lisensiaatiksi Tekniikan tohtoriksi hän väitteli 1969, mikä oli harvinaista sähköalalla vielä tuohon aikaan. Matti Karttunen toimi lähes koko työuransa Oy Strömberg Ab:n ja sen seuraajan ABB:n palveluksessa aloittaen Vaasan tehtaiden laboratorioinsinöörinä ja päätyen ABB Oy:n tutkimusjohtajaksi. Eläkkeelle hän jäi Päätyönsä ohessa Karttunen toimi Teknillisen Korkeakoulun ja Tampereen Teknillisen Korkeakoulun dosenttina luennoiden muun muassa suurjännitetekniikasta ja standardisoinnista yleisellä tasolla. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin Professori Karttunen oli kiinnostunut standardisoinnista myös hallinnollisella tasolla. Niinpä hänet valittiin SESKOn hallituksen jäseneksi silloisen Sähkö- ja elektroniikkateollisuus ry:n edustajana ensimmäisen kerran 1979 ja sen jälkeen yhä uudelleen aina vuoden 1990 loppuun saakka. Lähes koko 12 vuoden ajan hän toimi hallituksen varapuheenjohtajana. Vaikka hän joutui matkustamaan Helsingissä pidettyihin kokouksiin Vaasasta asti, ei hän montakaan kertaa ollut poissa. Tunnustukseksi pitkäaikaisesta, erittäin ansiokkaasta toiminnasta sähköalan standardisoimistyön hyväksi Matti Karttunen kutsuttiin SESKOn ensimmäiseksi kunniajäseneksi Matti Karttunen edusti yli vuosikymmenen kunniakkaasti valmistavan teollisuuden ja SESKOn jäsenyhteisöjen intressejä standardisoimistyössä. Aikoinaan hän sinnikkäästi vaati, ettei perustettavaan kansalliseen standardisoimiskomiteaan saisi hyväksyä jäseniä muualta kuin SESKOn jäsenyhteisöjen piiristä. Asia herätti hallituksessa kiivaan keskustelun, mutta lopulta äänestyksen jälkeen päädyttiin siihen, että standardisoimistyön avoimen luonteen vuoksi kaikilla asianosaisilla yhteisöillä järjestöpoliittisista tavoitteista riippumatta tulee olla oikeus osallistua työhön. Matti Karttunen käytti kokouksissa puheenvuoroja harvakseltaan, mutta hänen mielipiteitään arvostettiin sitäkin enemmän. Matti Karttunen oli mukana monissa aatteellisissa yhdistyksissä, kuten Vaasan Teknillisessä Seurassa, Vaasan Yliopistoseurassa, Teknillisten Tieteiden Akatemiassa, Sähköinsinööriliitossa, Rotareissa ja Reserviupseeriliitossa. Muistelen nyt kiitollisena Matti Karttusta standardisoimistyön vankkumattomana puolestapuhujana. Hän oli myös kulttuurin ystävä, joka vaikutti oopperainnostuksen syttymiseen myös tämän kirjoittajassa. Tuomo Ilomäki SESKOn entinen toimitusjohtaja TEEMA: Tulevaisuuden osaaja menestyy standardien avulla Finlandia-talossa, Helsingissä Tullakseen oman alansa ammattilaisiksi opiskelijoiden tulee perehtyä standardien maailmaan jo opiskeluaikana. Suomen standardisoimisliitto SFS ry ja sen toimialayhteisöt haluavat tukea tätä tavoitetta. Tarjoamme opettajille ja opiskelijoille tietoa standardoinnista sekä standardeja käytettäväksi eri muodoissa. Forum 2009 tilaisuudessa asiantuntijapuheenvuoroja standardeista opetuksen tukena ja niiden tuntemisen hyödyistä. Tilaisuudessa julkistetaan uusi standardoinnin oppilaitosportaali. Lisäksi mahdollisuus tutustua eri alojen standardeihin ja niiden tekijöihin. World Standards Day Tackling climate change through standards World Standards Day 14 October 2009 OHJELMA Finlandia-talo, Mannerheimintie 13, Helsinki Ilmoittautuminen ja kahvi AVAUS Toimitusjohtaja Pekka Järvinen, Suomen Standardisoimisliitto SFS Standardit opetuksen tukena Yliopettaja Pirkko Harsia, Tampereen ammattikorkeakoulu Mitä yritykset haluavat tulevaisuuden osaajilta Toimitusjohtaja Mikko Isotalo, Lujabetoni Oy Standardien merkitystä tutkitaan alustavia tuloksia väitöstutkimuksesta Tutkija Tiina Jauhiainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto KAHVITAUKO Oppilaitosportaalin julkistaminen Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, SESKO ry ja DI Jukka-Pekka Rapinoja, MetSta Paneeli KONTAKTITILAISUUS JA BUFFET Tilaisuus on osallistujille veloitukseton. Ilmoittautuminen mennessä: ilmoittautuminen(at)sfs.fi, p tai Lue lisää tapahtumasta:

11 SESKO ry M PL 134 Särkiniementie Helsinki.Y275 Tutustu kotisivuihimme: IEC-standardit sähköisinä SESKOsta SESKO välittää IEC-standardeja sähköisesti pdf-muodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin painetuilla IEC-standardeilla. Tilaukset puh: , faksi: , sähköposti: myynti(at)sesko.fi. Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit. IEC:n ja CENELECin työpaperit. Catalogue of IEC Publications, päivitettävissä CD-levynä 40,76. CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70.. Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmaksu 7 /lähetys. IEC Cataloguen toimitusmaksu on 15. Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisivultamme Ohjeita/Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä SESKOsta sähköpostilla: palaute(at)sesko.fi. tai puhelimitse Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät SESKOn verkkosivuston otsikon Ohjeita alta. SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta, puh , sähköposti: sales(at)sfs.fi UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät standardointijärjestöjen kotisivuilta. SFS-standardit SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p , faksi , sähköposti: sales(at)sfs.fi, IEC-standardit IEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p , faksi , sähköposti: palaute(at)sesko.fi EN-standardit CENELEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p , faksi , sähköposti: palaute(at)sesko.fi Syyskuu_2009_tik

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 -standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset 1 Sähköammattilainen tuntuuko tutulta? Valokaarivikasuoja? Luokan C ca -s1,d1,a2-kaapeli? Tyypin 2 ylijännitesuoja? Aurinkosähköpaneeliston oikosulkuvirta

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia

Lisätiedot

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies Latausstandardit Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012 Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies 12.10.2012 Matti Rae, Director, New Technologies 1 Sisältöä ja määritelmiä Standardit Lataustapa 3

Lisätiedot

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt 29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi Sähkötekninen standardointi Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi verkkosivustot : www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi Luentomateriaali teknisen dokumentoinnin IEC standardeista

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus Delegaattivalmennus 1.6.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

Miniopas standardeista

Miniopas standardeista Miniopas standardeista Hei! Tiestitkö, että maailma toimii standardien avulla? Kädessäsi on perustietopaketti standardisoinnista. Lue ainakin tämän verran on PAKKO tietää! 10 faktaa standardeista 1. Mikä

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 30.5.2013 STANDARDISOINTITYÖHÖN VOI OSALLISTUA 2 Kansallisen komitean jäsenkunta METSTAn koneturvallisuuskomiteassa on 22 jäsentä Teollisuus: 9 asiantuntijaa kuudesta eri yrityksestä

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Standardit ja niihin vaikuttaminen

Standardit ja niihin vaikuttaminen Standardit ja niihin vaikuttaminen Lauri Halme IEC TC 46 ja CLC TC 46X Puheenjohtaja lauri.halme@tkk.fi SFS:n delegaattivalmennus 16.12.2011 Frankfurt am. 14.12.2011 1 Standardointi Yhteisesti sovitut

Lisätiedot

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5

Lisätiedot

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 7/08 LIITE Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 7/08 LIITE Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 2008-07-25 1(5) CENELEC SC 9XB Kulkuneuvojen sähkömekaaniset materiaalit S262-08 Railway applications. Rolling stock. Pantographs. Characteristics and tests. Part 1: Pantographs for main line vehicles

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallituksen toimintakertomus... 4 Talous... 7 Standardointi...11 Tiedotus...18 Kansainvälinen standardointi...20 Teknologiateollisuuden yritysten

Lisätiedot

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä Delegaattivalmennus Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt Delegaattivalmennus 3.6.2019 Susanna

Lisätiedot

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S )

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S ) Ohje 19/2017 27.1.2017 0 (7) Tukes-ohje 19/2017 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S10-2017) Ohje 19/2017 27.1.2017 1 (7) Sisältöalue Säädöksien vaatimukset

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S )

Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S ) Ohje 20/2018 31.1.2018 0 (7) Tukes-ohje 20/2018 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S10-2018) Ohje 20/2018 31.1.2018 1 (7) Sisältöalue Säädöksien vaatimukset

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

Turvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5

Turvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5 Työpajapäivän esite Turvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5 Paikka: VTT Tampere, Tekniikankatu 1, Tampere. Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona

Lisätiedot

21.03.2011. Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta

21.03.2011. Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta 21.03.2011 Uutiskirjeen sisältö Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon standardeista Ohjelmistokehityksen ja IT-palvelutuotannon standardeja käsitellään perjantaina 15.4.2011 seminaarissa,

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

2/2009 SISÄLTÖ 2/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa

2/2009 SISÄLTÖ 2/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa 2/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa SISÄLTÖ 2/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Uhkaako energiaähky? Lumipalloilmiö. Pelisäännöt

Lisätiedot

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä Delegaattivalmennus Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten 3 oikeaa esimerkkiä 1 Ohjelma 13.00 Avaus - Antti Karppinen, SFS 13.15 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT 2010-08-13. Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT 2010-08-13. Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10 PLT 2010-08-13 1(3) Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10 Lähetämme tiedoksenne ja samalla kansalliselle lausuntokierrokselle liitteessä luetellut suomalaiset, eurooppalaiset ja kansainväliset standardiehdotukset.

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

22.06.2011. Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa

22.06.2011. Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa 22.06.2011 Uutiskirjeen sisältö Merkistöstandardista ISO/IEC 10646 on ilmestynyt uusi versio. Siinä on yhdistetty yhteen dokumenttiin aiemmin liitteinä olleet täydennykset ja korjaukset. Standardissa on

Lisätiedot

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere KNX 25 vuotta KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere 1990-1991 EHS EIB Windows 3.0 BatiBus 06.08.1991: http://info.cern.ch/hypertext/www/theproject.html 2 1991-1994 1991: 1. Väyläyhdisti (Siemens)

Lisätiedot

Tunnelmia IT-standardisoinnin jouluglögeiltä

Tunnelmia IT-standardisoinnin jouluglögeiltä 21.12.2011 Uutiskirjeen sisältö Glögitilaisuudessa kerrottiin uusista standardisointialueista ja pohdittiin kuntauudistuksen myötä tulevia tietoteknisiä haasteita. Täysin uudenlaisia työtapoja ja sosiaalisen

Lisätiedot

Asentajasarja: Sähköasennusopas

Asentajasarja: Sähköasennusopas Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411647 46,00 (+ alv 10%) normaalihinta 34,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n julkaisemaan sähköasennukset

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi 08.02.2011 Uutiskirjeen sisältö Tietoturvallisuuden mittaamisen kansainvälinen standardi SFS-ISO/IEC 27004 on julkaistu suomeksi. Standardi auttaa mm. löytämään mittareita, joilla voidaan arvioida hallintajärjestelmän

Lisätiedot

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 Tomi Dahlberg Tietohallinto ISO/IEC 20000 ISO/IEC 38500 Liiketoiminta Liiketoimintaprosessit ISO/IEC 30105 2 SFS:n seurantaryhmä SR 308 seuraa ISO/IEC

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2011-07-29 1(5) SK 23 PISTO- JA RASIAKYTKIMET S233-11 Plugs, socket-outlets and couplers for industrial purposes. Part 1: General requirements Esikuva: EN 60309-1:1999/FprA2:2011, IEC 23H/263/CDV

Lisätiedot

Elina Huttunen IT-standardisoinnin uusi asiantuntija

Elina Huttunen IT-standardisoinnin uusi asiantuntija 16.11.2011 Uutiskirjeen sisältö IT:n ja standardisoinnin lähitulevaisuutta esitellään 15.12.2011 Onnistuneen osallistumisen vinkkejä kansainväliseen kokoukseen IT-standardisoinnin uusi asiantuntija Elina

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi

Liikennepolttonesteiden standardisointi Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry helmikuu 2018 Pitkä valmisteluprosessi

Lisätiedot

4/2009 SISÄLTÖ 4/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

4/2009 SISÄLTÖ 4/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 4/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Paavo Tammi ja Martti Aro valmistelivat Salamasuojauskäsikirjan -> s 18. SISÄLTÖ 4/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Sähköyliasentajien ja sähköyliasentajien

Lisätiedot

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä 27.01.2012 Uutiskirjeen sisältö Antti Saari on aloittanut työnsä IT-standardisoinnin asiantuntijana. Hän toimii Juha Vartiaisen vanhempainvapaan sijaisena toukokuulle saakka.»lue artikkeli kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus Delegaattivalmennus 23.11.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Ohjelma 13.00 Avaus - Antti Karppinen, SFS 13.05 Standardisointijärjestelmä

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3.

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3. Numero 2 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Viranomaisten osallistuminen standardointiin...2 SESKON KEVÄTSEMINAARISSA Hanasaaressa 28.3.2006 pidetyn seminaarin

Lisätiedot

Standardeilla tuloksia

Standardeilla tuloksia Standardeilla tuloksia Standardointi osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa 2006 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 10

Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 1.6.2017 Sari Sahlberg, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Monta tapaa osallistua ja vaikuttaa Kommentointi ja äänestäminen (suomalainen

Lisätiedot

Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen.

Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen. Turvallisen tekniikan seminaari 2012 Tampereen teknillinen yliopisto, tietotalo Työpajapäivä, torstai 7.6 Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Teppo Lehtinen 27.1.2016 Rakennustuoteasetus CE CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painoksen 2015 valmistelu

SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painoksen 2015 valmistelu SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painoksen 2015 valmistelu Martti Tukiainen Julkaisutilaisuus 5.5.2015 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Martti Tukiainen 1 Standardin EN 50110 Operation of Electrical

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 23.11.2017 Katri Valli, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Monta tapaa osallistua ja vaikuttaa Kommentointi ja äänestäminen (suomalainen

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-12-31 1(5) CENELEC SC 9XB Kulkuneuvojen sähkömekaaniset laitteet S408-12 Railway applications. Rolling stock. 3-phase shore (external) supply system for rail vehicles Esikuva: CLC/FprTS 50546:2012

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Elina Huttunen

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Elina Huttunen Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 20.11.2018 Elina Huttunen elina.huttunen@sfs.fi Esityksen sisältö Vaikuttaminen Standardisointiprosessi Kommentointi Kansainväliset kokoukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(11) pren ISO 15223-1 rev Medical devices - Symbols to be used with medical device labels, labelling and information to be supplied - Part 1: General requirements Kansainvälinen valmisteluvaihe: 90/385/EEC,

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 4 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Tunnustusta N matka-avustuskäytännölle...2 Benchmarkkaamaan Tampereelle... 2 Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Nro 1/2010 SISÄLTÖ 1/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Nro 1/2010 SISÄLTÖ 1/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Nro 1/2010 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 1/2010 TOIMITUsJOHTAJALTA Taantumavuodesta 2009 selvittiin kunnialla, 45 vuotta sähköalan standardeja...2 SESKO 45 vuotta.

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2008 Numero 4/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2008 Numero 4/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 4/ 2008 SISÄLTÖ 4/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Tervetuloa SESKOn jäseneksi, Suomen Valoteknillinen Seura! Asiantuntijat vaikuttavat standardointiin Yritys varmista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Toimisto 2013-01-31 1(6) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto 2013-01-31 1(6) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2013-01-31 1(6) SK 2 SÄHKÖKONEET S001-13 Rotating electrical machines. Part 2-1: Standard methods for determining losses and efficiency from tests (excluding machines for traction vehichles) Esikuva:

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6: Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Ilmoittaudu nyt! Biometriikkaseminaari 5.5.2011

Ilmoittaudu nyt! Biometriikkaseminaari 5.5.2011 27.04.2011 Uutiskirjeen sisältö Kuopion kokoukseen tervydenhuollon IT-osaajia ympäri maailmaa Aamukahvitilaisuus projektinhallinnan kv. standardeista Torstaina 5.5.2011 järjestettävässä seminaarissa biometrisen

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 2/ 2008 SISÄLTÖ 2/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Uusia tuulia SESKOssa...2 SESKOn Kevätseminaari Kolme uutta EY-mitalistia...3 SESKO on hyvässä iskussa...4 Osallistumisesta

Lisätiedot

SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI

SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI LIITE 6. SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI Lait, asetukset ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset: Sähköturvallisuuslaki (410/1996, 634/1999,

Lisätiedot

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa 7.2.2014 Eija Mäkinen, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus Kommentointi ja äänestäminen (Suomen seurantaryhmä)

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SÄÄNNÖT. Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät rek. nro 46456

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SÄÄNNÖT. Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät rek. nro 46456 Säännöt Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SÄÄNNÖT Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät 2016-06-09 rek. nro 46456 Painettu Helsingissä SFS, elokuu 2016 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Standardisoimisliitto

Lisätiedot