ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

Transkriptio

1 ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia tiloja ja näissä tiloissa käytettäviä laitteita koskevat säädökset uudistuivat vuonna Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien suunnittelua, rakennetta ja markkinoille saattamista koskevan ATEX-laitedirektiivin 94/9/EY (KTMp 918/1996) siirtymäkausi päättyi ja räjähdysvaarallisia työpaikkoja koskeva ATEX-olosuhdedirektiivi 99/92/EY (VNa 576/2003) tuli direktiivinä voimaan alkaen - vastaava kansallinen säädös VNa 576/2003 tuli voimaan alkaen. ATEX-laitedirektiivi koskee ensimmäistä kertaa markkinoille saatettavien laitteiden ja suojausjärjestelmien suunnittelijoita. Direktiivi sisältää laitteiden suunnittelua ja rakennetta koskevat olennaiset turvallisuusvaatimukset. Direktiivin olennaisten vaatimusten noudattamisen tueksi on laadittu lukuisia laitteiden suunnittelua ja rakennetta koskevia yhdenmukaistettuja standardeja. ATEX-olosuhdedirektiivi koskee räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävien tuotantolaitosten ja työpaikkojen työolosuhteita ja velvoittaa työnantajia. Työnantajan vastuulla on räjähdysvaarallisen tilan tilaluokitus sekä tiloissa käytettävien työvälineiden oikea valinta. Standardit voivat auttaa mm. tilaluokituksen tekemisessä ja laitteiden valinnassa.

2 Mitä ovat räjähdysvaaralliset tilat? Räjähdysvaarallisia tiloja ovat kaikki sellaiset tilat (työpaikat, työhuoneet, työalueet, tuotantolaitokset), joissa palavat nesteet, kaasut tai pölyt voivat aiheuttaa räjähdysvaaran kyseiseen tilaan mahdollisesti syntyvien normaali-ilmanpaineisten kaasu-ilmatai pöly-kaasuseosten vuoksi. Räjähdysvaarallisia tiloja esiintyy tyypillisimmin puunjalostusteollisuudessa, kemianteollisuudessa, lääketeollisuudessa sekä palavien nesteiden ja kaasujen valmistuksessa, käsittelyssä ja varastoinnissa. Laiteluokka määrittää laitteelta vaadittavan turvallisuustason lisäksi myös sen, minkälaista tarkastusmenettelyä on sovellettava, ennen kuin tuote voidaan CE-merkitä ja saattaa markkinoille EU-alueella. CE-merkinnän lisäksi laitteisiin on kiinnitettävä erityinen Ex -merkintä sekä laitteen ryhmän, laiteluokan ja tarkoitetun käyttöympäristön osoittavat merkinnät. ATEX-laitedirektiivi 94/9/EY ATEX-laitedirektiivi 94/9/EY koskee räjähdysvaarallisissa normaali-ilmanpaineisissa ilmaseoksissa ilman ja kaasun tai ilman ja pölyn seokset käytettäväksi tarkoitettuja tuotteita (uusien tuotteiden suunnittelu, valmistus ja markkinoille saattaminen sekä käyttöönotto). Direktiivi koskee sähkölaitteita, mekaanisia laitteita (kuten koneet, pneumaattiset ja hydrauliset laitteistot), itsenäisiä suojausjärjestelmiä, turva-, säätö- ja ohjauslaitteita sekä tietyissä tapauksissa myös yksittäisiä komponentteja sekä laitteista koottuja laitekokoonpanoja. ATEX-laitedirektiivi koskee uusien laitteiden suunnittelua ja markkinoille saattamista ja direktiivi on toimeenpantu samansisältöisenä koko EU-alueella. ATEX-laitedirektiivi on ns. uuden lähestymistavan (new approach) mukainen direktiivi, mikä tarkoittaa sitä, että direktiivin käytännön soveltamisen tueksi on laadittu lukuisia yhdenmukaistettuja EN-standardeja, joiden avulla tuotteen suunnittelija voi toteuttaa ATEX-laitedirektiivin vaatimuksia. ATEX-laitedirektiiviin liittyvät standardit ATEX-laitedirektiiviin liittyviä laitteiden rakennetta ja suunnitteluperiaatteita koskevia perusstandardeja laaditaan sekä sähköalan että mekaanisen alan standardisoimiskomiteoissa CENELEC/TC 31 ja IEC/TC 31 (sähkölaitteet) sekä CEN/ TC 305 (muut kuin sähkölaitteet). Kun kyse on tuotekohtaisista standardeista, voidaan tällaisia laatia missä tahansa kyseistä tuotetta käsittelevässä CEN- tai CENELEC/IEC-komiteassa. Standardit käsittelevät mm. räjähdysturvallisuuden perusperiaatteita ja terminologiaa räjähdyssuojausrakenteita suojausjärjestelmiä ja turvalaitteita laitteiden turvallisen käytön kannalta tärkeitä laitteiden lisämerkintöjä räjähdysvaarallisten ilmaseosten ominaisuuksien määritysmenetelmiä. ATEX-laitedirektiivi esittää laitteen toimintaympäristöstä riippuvan laitteiden ryhmityksen: ryhmän I laitteet (laitteet kaivoskaasuille ja palaville pölyille alttiisiin kaivoksiin) ryhmän II laitteet (muut kuin kaivoksiin tarkoitetut laitteet). Molemmissa laiteryhmissä I ja II määritellään edelleen laiteluokitus, joka määrittää laitteelta vaadittavan turvallisuustason: ryhmässä I: laiteluokat M1 (erittäin korkea turvallisuustaso) ja M2 (korkea turvallisuustaso) ryhmässä II: laiteluokat 1 (erittäin korkea turvallisuustaso), 2 (korkea turvallisuustaso) ja 3 (normaali turvallisuustaso).

3 Mitä ovat räjähdyssuojausrakenteet? Räjähdyssuojausrakenteella tarkoitetaan standardisoitua laitteiden suunnittelussa sovellettavaa rakennetta tai suunnitteluperiaatetta, jonka avulla voidaan - joko yksinään tai yhdessä muiden räjähdyssuojausrakenteiden kanssa - varmistaa, että: syttymislähteitä ei voi syntyä syttymislähde ei voi tulla aktiiviseksi syttymislähteeksi räjähdyskelpoinen ilmaseos ei saavuta syttymislähdettä, tai räjähdys pidätetään ja liekkien eteneminen estetään. Sähkölaitteiden räjähdyssuojausrakenteet esitetään pääasiallisesti standardeissa EN EN (kaasuräjähdysvaaralliset tilat) ja EN (pölyräjähdysvaaralliset tilat) sekä standardisarjoissa IEC ja IEC ja muiden kuin sähkölaitteiden rakenteet standardisarjassa EN Standardit EN ja EN (sähkölaitteet) ja EN (muut kuin sähkölaitteet) sisältävät suojausrakenteiden perusperiaatteet ja yleiset vaatimukset. Useimmiten näiden perusstandardien lisäksi on sovellettava myös näiden standardisarjojen muita varsinaiset suojausrakenteet kuvaavia osia tai yksittäistä osaa. Suunnittelussa sovelletun räjähdyssuojausrakenteen tunnuskirjain merkitään laitteeseen. Räjähdyssuojausrakenteiden perusstandardit EN ja EN määrittelevät myös muut laitteissa käytettävät turvallista käyttöä koskevat lisämerkinnät kuten lämpötilaluokan, räjähdysryhmän ja käyttöön liittyviä erityisehtoja koskevat merkinnät. Tämän vuoksi molemmat em. standardit ovat myös laitteiden käyttäjille hyödyllisiä hakuteoksia laitteissa olevien merkintöjen tulkitsemiseksi. ATEX-olosuhdedirektiivi 99/92/EY ATEX-olosuhdedirektiivi 99/92/EY on työolojen puitedirektiivin 89/391/ETY tarkoittama viidestoista erityisdirektiivi, jossa säädetään räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuutta ja terveyden suojelua koskevista ja jäsenvaltioissa toteutettavista vähimmäisvaatimuksista. Direktiivi asettaa ne vähimmäisvaatimukset, jotka jäsenvaltioissa on säädettävä räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävillä työpaikoilla noudatettavaksi direktiivin toimeenpaneva kansallinen lainsäädäntö velvoittaa työnantajia. ATEX-olosuhdedirektiivi edellyttää, että kaikissa tiloissa, joissa voi esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia, on työvälineet ja suojausjärjestelmät pääsääntöisesti valittava ATEX-laitedirektiivissä 94/9/EY säädettyjen luokkien mukaisesti. ATEXolosuhdedirektiivi ei kuitenkaan vaadi takautuvasti ATEX-laitedirektiivin noudattamista. ATEX-olosuhdedirektiivin Suomessa voimaansaattavassa säädöksessä on vaatimuksia vanhojen ennen käyttöön otettujen työpaikkojen suhteen, ja näiden on täytettävä kansallisen säädöksen vaatimukset mennessä. Kaikkien työvälineiden (myös vanhojen) on täytettävä ATEX-olosuhdedirektiivin työvälineitä koskevat vähimmäisvaatimukset (direktiivin liite II A; kansallisen säädöksen liite 2 A), jonka vuoksi mahdolliset räjähdyssuojaukseen liittyvät käytössä olevien laitteiden parannukset voivat olla toisinaan tarpeellisia. ATEX-olosuhdedirektiiviin ei liity yhdenmukaistettuja standardeja, mutta vapaaehtoisista EN-standardeista on hyötyä erityisesti tilaluokitusta tehtäessä, työvälineiden suojaustasoa arvioitaessa ja parannettaessa sekä työpaikalla tehtäviä sähköasennuksia suunniteltaessa ja tehtäessä. Tilaluokituksia käsitellään standardeissa SFS-EN (kaasuräjähdysvaaralliset tilat) ja SFS-EN (pölyräjähdysvaaralliset tilat). Näissä standardeissa määritellään ATEXolosuhdedirektiivin mukaisten tilaluokitusten periaatteet. SFSkäsikirjassa 59 esitetään käytännön esimerkkejä kaasuräjähdysvaarallisten tilojen luokittelusta. Tilaluokituksen ja laiteluokituksen suhde ATEX-olosuhdedirektiivin mukaan (ryhmän II laitteiden) laiteluokkien ja tilaluokkien välinen suhde on seuraava: tilaluokassa 0 tai 20 voidaan käyttää laiteluokan 1 laitteita tilaluokassa 1 tai 21 voidaan käyttää laiteluokan 1 tai 2 laitteita tilaluokassa 2 tai 22 voidaan käyttää laiteluokan 1, 2 tai 3 laitteita. Sähköasennukset Sähköasennuksia koskee kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999). Päätöksen mukaan turvallisuusvaatimukset täyttyvät, kun käytetään TUKE- Sin ohjeen S 10 mukaan hyväksyttyjä standardeja. Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen sähköasennuksia koskee standardi SFS-EN ja sitä täydentää tarkastuksia ja kunnossapitoa koskeva standardi SFS-EN Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden valintaa, asennusta ja huoltoa koskee standardi SFS-EN Nämä standardit sisältyvät myös SFS-käsikirjaan 140 Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset.

4 Räjähdyssuojaukseen liittyvät SFS-standardit Suomen Standardisoimisliitto SFS vahvistaa kaikki eurooppalaiset standardit SFS-standardeiksi. Kaikki standardit ovat saatavissa alkuperäisinä englanninkielisinä julkaisuina ja osa SFSjulkaisuina, jotka tavallisesti sisältävät alkuperäisen englanninkielisen tekstin ja sen suomennoksen. Tämän esitteen luettelo ei sisällä räjähdysvaarallisten seosten ominaisuuksien testaamista koskevia standardeja. Esitteen luettelo sisältää sekä EU:n virallisessa lehdessä mainittuja direktiiviin liittyviä standardeja että muita direktiiviin liittyviä standardeja. Atex-direktiiviin liittyvien yhdenmukaistettujen SFS-standardien luetteloa ylläpidetään SFS:n www-sivuilla. Räjähdyssuojausta käsittelevät standardit julkaistaan pääasiassa seuraavissa SFS-luettelon ryhmissä, joista voi tarkistaa viimeisimmän tilanteen: Räjähdysten torjunta Erityisoloissa käytettävät sähkölaitteet Laite- ja tuotekohtaiset standardit julkaistaan tavallisesti kyseistä tuotetta koskevassa ryhmässä. Laitesuunnittelun standardit Laitesuunnittelun perusstandardit SFS-EN Räjähdysvaaralliset tilat. Räjähdyksen esto ja suojaus. Osa 1: Peruskäsitteet ja menetelmät, 1998, fi/en SFS-EN Räjähdysvaaralliset tilat. Räjähdysten esto ja suojaus. Osa 2: Kaivoksia koskevat perusteet ja menetelmät, 2002, en SFS-EN Räjähdysvaaralliset tilat. Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien termejä ja määritelmiä, 2004, fi/en SFS-EN Räjähdysvaaralliset tilat. Laatujärjestelmien soveltaminen, 2003, fi/en SFS-EN Group I, Category M1 equipment intended to remain functional in atmospheres endangered by firedamp and/or coal dust, 2000, en Sähkölaitteita koskevat räjähdyssuojausrakenteet SFS-EN A1+A2 General requirements (Huom. Standardi EN korvaa tämän vuoden 2004 kuluessa) 1997, en SFS-EN Oil immersion o (Öljytäytteinen rakenne o ) 1999, en SFS-EN Pressurized apparatus p (Paineistettu rakenne p ) 2002, en SFS-EN Powder filling q (Hiekkatäytteinen rakenne q ) 1999, en SFS-EN A1 Flameproof enclosure d (Räjähdyspaineen kestävä rakenne d ) 2001, en SFS-EN Electrical apparatus for explosive gas atmospheres. Part 7: Increased safety e (Varmennettu rakenne e ) 2003, en SFS-EN Intrinsic safety i ( Luonnostaan vaaraton rakenne i ) 2002, en SFS-EN Electrical apparatus for explosive gas atmospheres. Part 15: Type of protection n (Suojausrakenne n ) 2003, en SFS-EN Encapsulation m (Massavalurakenne m ) 1990, en SFS-EN A1 Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust. Part 1-1: Electrical apparatus protected by enclosures. Construction and testing (Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 1-1: Koteloinnilla suojatut sähkölaitteet. Rakenne ja testaus) 1999 en Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen laitestandardeien osalta ollaan ottamassa käyttöön IEC standardisarjaan perustuvat EN-standardit. Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden laiterakenteita koskeva standardisarja EN (IEC) on valmisteilla. Sähkölaitteiden rakenteita koskevia standardeja ei ole suomennettu. Ne voi hankkia englanninkielisinä SESKOsta. Erikoislaitteita, kuten maalauslaitteistoja ja kaasuilmaisimia, koskevista standardeista saa tarvittaessa tietoja SESKOsta.

5 Muita kuin sähkölaitteita koskevat räjähdyssuojausrakenteet SFS-EN AC Räjähdysvaarallisten tilojen muut kuin sähkölaitteet. Osa 1: Perusmenetelmä ja vaatimukset, 2003, fi/en SFS-EN Räjähdysvaarallisten tilojen muut kuin sähkölaitteet. Osa 5: Suojaus rakenteellisella turvallisuudella c (ilmestyy vuonna) 2004, fi/en SFS-EN Räjähdysvaarallisten tilojen muut kuin sähkölaitteet. Osa 8: Suojaus nesteeseen upottamalla k, 2004, en Kone- ja laitekohtaisia standardeja SFS-EN 1755 Trukkien turvallisuus. Käyttö räjähdysvaarallisissa tiloissa; palavassa kaasussa, höyryssä ja pölyssä, 2003, fi/en SFS-EN Mäntäpolttomoottorit. Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävien moottorien turvallisuusvaatimukset. Osa 1: Ryhmän II moottorit syttyvissä kaasu- ja höyryympäristöissä, 2000, en SFS-EN : Mäntäpolttomoottorit. Räjähdysalttiissa tiloissa toimivien moottorien suunnittelun ja valmistuksen turvallisuusvaatimukset. Osa 2: Ryhmän I maanalaisessa työssä käytettävät, kaivoskaasuille ja/tai syttymisherkälle pölylle alttiina olevat moottorit, 2000, en SFS-EN Mäntäpolttomoottorit. Räjähdysalttiissa tiloissa toimivien moottorien suunnittelun ja valmistuksen turvallisuusvaatimukset. Osa 3: Ryhmän II moottorit, jotka on tarkoitettu käytettäviksi syttyvissä pöly-ympäristöissä, 2000, en SFS-EN Liekinpysäyttimet. Toimintavaatimukset, testausmenetelmät ja käyttörajoitukset, 2001, en SFS-EN Jakeluasemat. Polttoaineiden jakelulaitteiden täyttöventtiilien rakenne ja toiminnalliset vaatimukset, 2002, fi/en SFS-EN :en Vuodonilmaisujärjestelmät. Osa 1: Yleiset periaatteet, 2004, en SFS-EN 13760:en Nestekaasun ajoneuvokäyttö. Jakelulaitteet kevyen ja raskaan liikenteen ajoneuvoille. Täyttöventtiilin mitoitus ja testausvaatimukset, 2004, en Sähköasennusstandardit SFS-EN Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset (ei koske kaivoksia), 2003, fi/en SFS-EN Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 17: Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennusten tarkastus ja kunnossapito (ei koske kaivoksia), 2003, fi/en SFS-EN Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 1-2: Koteloinnilla suojatut sähkölaitteet. Valinta, asennus ja huolto, 1999, fi/en. SFS-IEC Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 19: Räjähdysvaarallisissa tiloissa (muissa kuin kaivoksissa tai räjähdystarvikkeiden valmistuksessa) käytettävien laitteiden korjaus ja huolto, 1997, fi/en Tilaluokitusta koskevat standardit ja SFS-käsikirjat SFS-KÄSIKIRJA 59 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut, 1998, 4. p, 110 s. 44,00 SFS-EN Electrical apparatus for explosive gas atmospheres. Part 10: Classification of hazardous areas 2003 en (Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 10: Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu.) Standardin uuden painoksen käännös on valmisteilla. SFS-EN Pölyräjähdysvaarallisten tilojen laitteet. Osa 3: Pölyräjähdysvaarallisten tilojen luokittelu, 2002, fi/en Räjähdyssuojauksen SFS-käsikirjat SFS-KÄSIKIRJA 140 Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset 2004, 2. p., 338 s. 95,00 SFS-KÄSIKIRJA 150 Koneturvallisuus. Ohjeita ja suosituksia staattisen sähkön aiheuttaman räjähdysvaaran välttämiseksi 2001, 1. p., 88 s. 31,00 SFS-KÄSIKIRJA Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet ja suojausjärjestelmät. Osa 1: Laitesuunnittelun perusteet, terminologia, laatujärjestelmän soveltaminen 2004, 1.p., 599 s. 129,00

6 Lisätiedot standardien sisällöstä Aarre Viljanen, Teknologiateollisuus ry puh Toivo Haatio, Teknologiateollisuus ry Puh. (09) Tapani Nurmi, SESKO ry puh. (09) Heikki Koskinen, Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto puh. (09) Standardien myynti SFS-Standardisointi, Asiakaspalvelu PL 116, HELSINKI, (Maistraatinportti 2) puh. (09) , faksi (09) sähköposti: SFS:n julkaisemat standardit ovat saatavissa sekä paperilla että sähköisessä muodossa pdf-tiedostoina. Pdfversiot maksavat 1,6 kertaa paperiversion hinnan ja ne saa laittaa kolmelle koneelle, mutta ei verkkokäyttöön. SFS-standardeja voi hankkia sekä yksittäin että kestotilauksena. Perinteisen suomeksi julkaistuja SFS-standardeja koskevan kestotilauksen ohella kestotilauksen voi tehdä myös englanniksi pdf-tiedostoina saatavissa olevista SFS-standardeista. Kestotilaus tehdään SFS-ICS-ryhmittäin ja tämä palvelu varmistaa, että standardit ovat aina ajan tasalla. Verkkokauppa SFS-standardeja voi imuroida SFS-Standardisoinnin verkkokaupasta osoitteessa Verkkokaupasta imuroidut SFS-standardit maksavat saman kuin vastaavat painetut versiot. Ne saavat olla käytössä vain yhdellä koneella. Vain englanniksi julkaistut sähköalan EN- ja IEC -standardit myy SESKO ry PL 34, HELSINKI, (Särkiniementie 3) puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Muita räjähdyssuojausta koskevia tietolähteitä Teknologiateollisuuden julkaisut, puh. (09) /julkaisumyynti: Koneenrakentajaa koskevat tekniset EU-määräykset. Tekninen tiedotus nro 16/2002. Metalliteollisuuden Kustannus Oy. Helsinki s. + verkkosivut. ISBN Suojaustekniikan käsikirja. Tekninen tiedotus nro 06/2003. Teknologiateollisuus ry. Helsinki ISBN Atex räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus. Tukes, STM, työsuojeluosasto ( ja_ oppaat/atex_rajahdeopas.pdf) Teknologiateollisuuden nettisivut: SESKOn nettisivut: Kaikki voimassa olevat SFS-standardit ja ISO-standardit on mainittu SFS-luettelossa, joka on SFS:n kotisivuilla Internetissä osoitteessa olevassa luettelossa. SFS:n asiakaspalvelu ylläpitää luetteloa ATEX-laitedirektiiviin liittyvistä yhdenmukaistetuista standardeista. Luettelo on luettavissa SFS:n www-sivuilta. Luettelossa on mainittu sekä suomennetut että vain englanniksi saatavissa olevat standardit. Suomen Standardisoimisliitto SFS Toukokuu 2004