Ajankohtaista sähköalan standardeista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista sähköalan standardeista"

Transkriptio

1 Numero 4 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Tunnustusta N matka-avustuskäytännölle...2 Benchmarkkaamaan Tampereelle... 2 Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti CENELECin ja CENin yhteinen vuosikokous kesäkuussa Thessalonikissa...3 Lisääntyvää yhteistyötä ja nopeaa edistymistä CENELEC TC 79 Maltalla...6 VAKIOPALSTAT Ajankohtaista standardeista: Signaalien tunnuksille uudistettu standardi SFS-EN Standardinmukaiset piirrosmerkit 2,5 A:n pistorasioille...8 SFS 6000 lausunnolle SFS-käsikirjat Uusi käsikirja teknisestä dokumentoinnista Automaatioalan käsikirjat Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit Nimityksiä Kuulumisia Standardoinnin huipputapahtuma Tampereella Tekninen dokumentointi, symbolit ja piirrosmerkit nyt ajankohtaisia

2 Toimitusjohtajalta KOKOUKSET Kansainvälistä tunnustusta n matka-avustuksille Sinikka Hieta-Wilkman n tasajakoperiaatteella toimiva matkaavustusjärjestelmä on valittu yhdeksi hyväksi eurooppalaiseksi käytännöksi 30 muun ohella. Yhteensä arivioituja käytäntöjä oli peräti 361. Hollantilaisen tutkimuslaitoksen edustaja Koos van Elk esitteli standardoinnin hyviä käytäntöjä koskevaa tutkimusta EU-komission direktiivin 98/34 kokouksessa Brysselissä kesäkuussa. Eri maiden standardointielimien käytännöistä valittiin 31 sellaista, joiden arvioitiin esimerkillisesti kannustavan PK-yrityksiä mukaan toimintaan. Tutkimus on tehty eurooppalaisten yliopistojen yhteistyönä hollantilaisen EIM-tutkimuslaitoksen johdolla. Mukana oli instanssseja 33 maasta ja vastauksia saatiin 340. Vastauksista tunnistettiin 361 mitattavaa käytäntöä, joista 110 seuloitui ensi vaiheessa tarkempaan tarkasteluun. Lopulliselle listalle karsiutui 31 hyvää käytäntöä, joista yksi on n matka-avustuskäytäntö. Valittuja mallikäytäntöjä esitellään syksyllä 2006 Amsterdamissa järjestettävässä seminaarissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö kanavoi SFS:n kautta lle vuosittain matka-avustuksiin tarkoitetun määrärahan, jonka jakaa tasajakoperiaatteella kansainvälisiin kokouksiin osallistuville asiantuntijoille. Komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijoilla on mahdollisuus hakea sta matka-avustusta, kun kyseessä on osallistuminen eurooppalaisiin (CENELEC) tai kansainvälisiin (IEC) teknisen standardoinnin kokouksiin. Avustusta myönnetään tällä hetkellä enintään 500 Eurooppaan suuntautuviin matkoihin ja enintään Euroopan ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin. Matkarahaa voidaan myöntää vain yhdelle kokoukseen osallistuvalle. Edellytyksenä avustuksen saamiselle on kokouksen jälkeen lle toimitettu kokousraportti. Standardeilla menestystä liiketoimintaan SFS järjestää keskiviikkona yhdessä 14 toimialayhteisönsä kanssa standardoinnin huipputapahtuman FORUM 2206 Tampereella. Kilpailukyvystä, verkostoitumisen hyödyistä, standardien merkityksestä eurooppalaisessa kehityksessä sekä innovaatioista standardointiin liittyen puhuvat elinkeinoelämän huippuasiantuntijat eri aloilta. Tilaisuuden avaa ylijohtaja Paula Nyberg kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Elinkeinoelämän keskusliittoon siirtyvä Timo Kekkonen luennoi aiheesta Säilyykö yrityksesi kilpailukyky muutoksessa?. On suunnaton etu yrityksen omassa toiminnassa, jos tuntee alansa standardit ja niiden taustat. Tampereen tapahtuma on erinomainen kontaktifoorumi. Kunkin toimialan asiantuntijat ovat paikalla esittelemässä toimintaansa. on myös mukana ja toivomme, että tilaisuuteen osallistuu kokeneiden asiantuntijoiden lisäksi paljon sellaisia sähköalan vaikuttajia, jotka eivät vielä ole mukana standardoinnissa. Tervetuloa Tampereelle! Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN JULKAISIJA: ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p. (09) , faksi (09) , TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto Tinni Karakorpi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:, (09) , sähköposti vuosikerta 42 Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. Painopaikka: Valopaino Oy THESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKI Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti Standardit avain markkinoille pääsyyn modernissa taloudessa oli teemana Thessalonikissa Kreikassa pidetyssä CENELECin ja CENin yhteisessä vuosikokouksessa kesäkuussa Suurten talouksien maiden: Brasilian, Kiinan, Egyptin, Intian, Japanin ja USA:n edustajat kertoivat, mikä taloudellinen merkitys standardoinnilla on heidän maissaan. Standardit ovat näissä maissa lähtökohtaisesti vapaaehtoisia, mutta monissa maissa on myös pakollisia turvallisuutta ja terveyttä koskevia standardeja. Brasiliassa yhteensopivuusongelmia Brasilian teknisen standardointijärjestön (ABNT) edustaja Carlos Santos Amorim kertoi, että Brasilia on parhaillaan suuressa murroksessa, kun käynnissä on muutos maatalousvaltaisesta maasta teollisuuteen suuntautuvaksi yhteiskunnaksi. Brasilia tuottaa tavaroita useille markkinoille, kuten USA:han ja Eurooppaan. Eri markkinat vaativat erilaista teknologiaa, mikä aiheuttaa yhteensopivuusongelmia. Standardit ovat Brasiliassa yleensä vapaaehtoisia, mutta mm. lapsiturvallisuuteen ja polkupyöriin liittyvät standardit ovat pakollisia ja edellyttävät sertifiointia. Standardiehdotukset ovat Brasiliassa saatavissa internetissä, joten kaikki halukkaat voivat vapaasti kopioida ehdotuksia verkosta. Lopulliset standardit eivät kuitenkaan ole verkossa saataavilla. ABNT:n yhteydessä toimii 58 teknistä komiteaa ja standardeja on noin CENELECin puheenjohtaja Uldrich Spindler painotti puheessaan Thessalonikissa jokaisen jäsenmaan aktiivista panosta standardointityöhön komiteoissa ja työryhmissä. Vastuu standardien valmistelusta on tähän mennessä jakaantunut epätasaisesti jäsenten kesken. Sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnissa on kuitenkin onnistuttu hyvin, sillä vakavien sähkötapaturmien määrä on Euroopassa jatkuvasti laskenut.

3 THESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKITHESSALONIKI CENELECin 46. yleiskokous pidettiin kesäkuussa Thessalonikissa Kreikassa. Kuvassa järjestön nykyinen puheenjohtajisto. Henkilöt vasemmalta: rahastonhoitaja Olivier Gourlay (FR), pääjohtaja Elena Santiago (CENELEC), puheenjohtaja Ulrich Spindler (DE) sekä kolme varanpuheenjohtajaa; Tore Tornvold (NO), Aldo Bolza (IT) ja David Start (GB) Kiinan suurin kauppakumppani EU Kiinan standardointijärjestön (SAC) edustaja Su Zhongmin esitteli vuonna 1989 voimaan tulleen standardointilain, joka määrittelee mitä, ja miten Kiinassa standardoidaan. Maassa on neljänlaisia standardeja: kansallisia, sektorikohtaisia, paikallisia ja yrityskohtaisia. Kansalliset standardit valmistelee kansallinen standardointielin ja sektoristandardit ministeriöt. Paikalliset viranomaiset valmistelevat paikallisstandardeja vain silloin, kun kansallisia standardeja ei joltain alueelta ole. Aikaisemmin kaikki standardit olivat pakollisia, mutta Kiinan liityttyä vuonna 2002 WTO/TBT-sopimukseen osa standardeista tuli vapaaehtoisiksi. Pakolliset standardit koskevat nykyisin yleensä turvallisuutta ja terveyttä. EU on Kiinan suurin kauppakumppani, mistä syystä monet EU-direktiivit vaikuttavat standardointiin myös Kiinassa. Tärkeimpiä direktiivejä ovat WEEE, RoHS ja ATEX-direktiivit sekä leikkikaludirektiivi ja pesukoneiden energiamerkintädirektiivi. Kiinassa on 273 teknistä komiteaa ja 378 alakomiteaa sekä kaikkiaan noin standardia. Kiina on harmonisoinut 9500 kansainvälistä standardia. Egyptissä pakollisia ruokastandardeja Mahmoud Eisa Egyptin standardointijärjestöstä (EOS) kertoi, että noin 5 % kaikista standardeista on pakollisia ja ne liittyvät yleensä ruokaan. Egyptissä on 105 teknistä komiteaa ja siellä on julkaistu noin standardia, joista lähes puolet on harmonisoitu ISO-, IEC- ja ETSI-standardien kanssa. Egyptissä on pitkät perinteet standardoinnissa, sillä olisihan esimerkiksi pyramideja ollut mahdotonta rakentaa ilman tiukkoja standardeja. Intiassa paikalliset olosuhteet määräävät standardien tason Intian standardointijärjestön (BIS) edustaja Svayn Prakash Sharma kertoi, että standardeilla on kehittyvissä maissa erilainen rooli kuin pitkälle teollistuneissa maissa ja tietoyhteiskunnissa. Vaatimukset riippuvat käytössä olevista teknologioista, sosioekonomisista tekijöistä ja ilmasto-olosuhteista. Kansainväliset standardit eivät aina sovi Intiaan, esimerkiksi juuri ilmasto-olosuhteiden vuoksi. Yleensä standardit ovat vapaaehtoisia, mutta niihin voidaan viitata lainsäädännössä ja kaupallisissa asiakirjoissa. Intiassa turvallisuuden ja terveyden alueella on pakollisia standardeja. Pakollista sertifiointia edellytetään sementiltä, pakatulta juomavedeltä ja sähkölaitteilta. Intiassa on 301 teknistä komiteaa ja 125 alakomiteaa. Standardointiin osallistuvien asiantuntijoiden määrä on noin henkilöä ja standardeja on lähes Parisentuhatta standardia on harmonisoitu ja standardia vastaavat kansainvälisiä esikuvia. Japanin lainsäädännössä viitataan standardeihin Japanin talous- ja teollisuusministeriöstä (METI) Akira Izumi kertoi, että Japanin standardointilaki edellyttää standardoimiskomiteaa (JIS), joka valmistelee Japanin standardit. Lähtökohtana on, että yksityinen sektori vastaa standardoinnista, mutta julkinen sektori tukee toimintaa. Japanissa noin 600 säädöksessä viitataan joko JIS-standardeihin tai kansainvälisiin standardeihin. USA:n hallitus suurin standardien käyttäjä Amerikan sähkölaitteiden valmistajien (NEMA) edustaja Frank Kizantides esitteli USA:n standardointijärjestelmää. Periaatteena on, että standardien on täytettävä markkinoiden ja muun yhteiskunnan vaatimukset. Standardit eivät saa muodostaa kaupan esteitä. Standardointi on Yhdysvalloissa hajautettua ja siitä vastaa noin 600 yksityistä yhdistystä. ANSI toimii maassa standardoinnin koordinaattorina. Standardointia rahoittaa yksityinen sektori. Tavoitteena on, että samasta asiasta ei tehtäisi ristiriitaisia standardeja, mutta aina se ei onnistu. Suurin standardien laatija ja käyttäjä on USA:n hallitus. Kaikkiaan standardeja on noin , joista hallituksen laatimia. Sinikka Hieta-Wilkman kuvat CENELEC

4 KOKOUKSET AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Signaalien tunnuksille uudistettu standardi SFS-EN Lisääntyvää yhteistyötä ja nopeaa edistymistä CENELEC TC 79 kokous /24, Malta Uusi otsikko EN sarjalle Komitea päätti äänestystuloksen mukaisesti muuttaa EN sarjan otsikkoa. Uusi otsikko Intrusion and hold-up systems kuvaakin paremmin toisen painoksen sisältöä, sillä murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmillä voi olla erilaiset vaatimukset turvaluokitus- ja ympäristöolosuhdetasosta riippuen. TC 79:n päätös merkitsee, että kaikki viitteet päästandardiin tulee päivittää julkaisujen seuraavissa painoksissa. Tämä vaikuttaa myös SK 79: n kansalliseen sanastoprojektiin. WG 7 ja WG 12 saivat kiitosta Kameravalvontajärjestelmien työryhmä WG 7 ja ilmoituksensiirtojärjestelmien työryhmä WG 5 saivat paljon kiitosta projektien nopeasta edistymisestä. WG 7:llä on työn alla ensimmäinen painos kameravalvontajärjestelmien järjestelmävaatimukset -standardista. Projekti on edennyt varsin nopeasti kuluvan vuoden aikana ja sen sisältö on herättänyt kiinnostusta useissa Euroopan maissa. WG 12 tuo pakettiverkkotekniikan ilmoituksensiirtostandardeihin ja samalla uudistetaan koko EN sarja vuoteen 2008 mennessä. Suomi on aktiivisesti mukana molemmissa työryhmissä. Uusi työryhmä WG 14 Komitea perusti uuden työryhmän WG 14, laatimaan standardia hälytys- ja valvontakeskuksille. Aloitteen työryhmästä tehnyt Hollanti nimeää projektille vetäjän. Projektin tausta löytyy EURALARMin ja CoESS yhteisestä projektista, jota on tarkoitus kehittää edelleen. CENin palonilmaisu- ja paloilmoitinkomitea TC 72 seuraa tätä projektia, koska se vaikuttanee tulevaisuudessa EN 54-sarjan standardeihin. TC 72 ja TC 79 yhteistyö Näiden komiteoiden yhteistyö lisääntyy. Esimerkiksi lähiaikoina julkaistavassa paloilmoitusten siirtoon liittyvässä standardissa EN viitataan useassa vaatimuksessa EN sarjan standardeihin. Tämä merkitsee sitä, että TC 72:n kannattaa jatkossa aktiivisesti osallistua EN sarjan päivitystyöhön. Yhdistettyjen ja intergroitujen järjestelmien TS päätettiin uudistaa. Seuraavan version valmistelutyöhön osallistuvat myös TC 72:n paloilmoitinjärjestelmien asiantuntijat. Äänihälyttimille TS Kokouksessa äänestettiin ja hyväksyttiin tekninen spesifikaatio TS , joka määrittelee murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmissä käytettävien hälytinlaitteiden (äänihälyttimet) ominaisuudet ja testit. Arto Sirviö ryhmäpäällikkö SK 79:n sihteeri Standardin SFS-EN Teollisuuden järjestelmät, asennukset ja laitteet sekä teollisuustuotteet. Signaalien tunnukset, tarkoitus on asettaa säännöt ja vaatimukset signaaleiden tunnuksille ja edelleen antaa suositukset signaalien esittämiselle käytännössä. Standardia sovelletaan myös tehon syöttöpiirien tunnuksissa. Suomi on ollut mukana IEC-komitean TC 3:n työryhmässä vaikuttamassa IEC toisen painoksen sisältöön. n komitea SK 3 on laatinut standardista suomenkielisen käännöksen, joka on julkaistu kansallisena standardina tunnuksella SFS-EN Uusi painos kumoaa ja korvaa vuonna1993 julkaistun painoksen. Sisältö on nyt jäsennelty selkeämmin ja esimerkkikuvia on nyt peräti 35. Edelliseen painokseen verrattuna standardin tekniseen sisältöön on tehty mm. seuraavat merkittävät muutokset: Signaalitunnuksen rakennetta on laajennettu ja määritetty paljon yksityiskohtaisemmin. Yksikkötunnus on korvattu termillä viitetunnus Termillä perussignaalinimi on nyt laajempi merkitys ja se on korvattu termillä signaalinimi. Standardissa on otettu käyttöön luokittelukoodit auttamaan signaalinimen ymmärtämistä. Uusi käsite signaalinimen määrittelyalue parantaa signaalinimen tunnistamista. Versiotunnus on korvattu termillä variantti. Standardin opastavassa liitteessä B selitetään ja kuvataan käsite signaali. Liitteissä kuvataan myös signaalin informaatiomalli sekä selitetään signaalinsiirtoon ja liitäntäketjuun liittyviä käsitteitä. Tunnusten yhdenmukaisuusluokat Standardissa määritellään kaksi yhdenmukaisuusluokkaa. Luokka 2 kuvaa täysin standardin mukaisten signaalitunnusten ominaisuudet ja luokka 1 sellaisten signaalitunnusten ominaisuudet, jotka eivät kaikkia standardin vaatimuksia täytä. Kuvassa ylempänä on esimerkki luokan 1 ja alempana luokan 2 signaalitunnuksesta. =M12 ;Start of Motor_Sect.1 =M12 ;A_ Mot_Flt :1(48V) =M12 =M12 Signaalilajit ja luokat Standardi luokittelee signaalit yhdeksään eri luokkaan, jotka voidaan edelleen lajitella joko ohjaussignaaleiksi tai raportoiviksi signaaleiksi oheisen taulukon mukaisesti. Signaaliluokkien kirjainkoodeja Standardissa SFS-EN on 88 sivua, ja sen hinta on 64,80 (ALV 0 %). Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: puh. (09) , sähköposti: 3 M 3 M K oodi L uokka L aji V iite s tandardin kohtaan A H ä lytys s igna a li R a portoiva s igna a li ks C K ä s ky, komento Ohjaussignaali ks E T a pa htuma s igna a li R a portoiva s igna a li ks I Ilmoitus s igna a li R a portoiva s igna a li ks L V a kiota s on s igna a li R a portoiva s igna a li ks M Mitta us s igna a lit R a portoiva s igna a li ks S As etus a rvo Ohjaussignaali ks X (n) L is ä luokka R a portoiva s igna a li Y (n) L is ä luokka Ohjaussignaali Arto Sirviö, Ryhmäpäällikkö, SK 3:n sihteeri

5 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Standardinmukaiset piirrosmerkit 2,5 A:n pistorasioille Suomessa on otettu käyttöön kiinteisiin asennuksiin tarkoitettu standardin SFS 5610/A1 mukainen kaksinapainen 2,5 A:n pistorasia (suojausluokka II). Vastaava pistorasiatyyppi on käytössä myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tuote on uusi ja sähkösuunnittelijoille on ollut epäselvää mitä piirrosmerkkiä kyseiselle laitteelle tulee käyttää sähkösuunnitelman sijaintipiirustuksissa. CENELECin jäsenmaat ovat sopineet teknisen lautakunnan kokouksessa (BT 124), että Euroopan alueella sähköteknisissä kaaviossa ja piirustuksissa käytetään standardin IEC mukaisia piirrosmerkkejä. Standardissa esitetään sähköteknisissä kaavioissa ja piirustuksissa tarvittavat piirrosmerkit (S00457-S00464) erityyppisille sähkövoimapistorasioille. Uudisrakennus vai vanha asennuskohde? Mikäli pistorasiakalusteessa ei ole suojakoskettimia, voidaan piirrosmerkkeinä käyttää IEC 60617:n merkkejä S00457-S Uudisrakennuksissa suojakoskettimien puuttuminen tarkoittaa, että kyseessä on suojausluokan 2 laite ja vanhoissa asennuskohteissa koskettimien puuttuminen tarkoittaa suojausluokan 0 laitetta, joita ei enää saa asentaa uusissa asennuksissa. Sijaintipiirustuksissa piirrosmerkit esittävät tiettyä kohdetta (tuotetta) ja uuden standardin IEC ed. 2.0 kohdan 8.3 mukaisesti kohteeseen liittyvää teknistä lisätietoa voidaan antaa kohdetta esittävän piirrosmerkin läheisyydessä. Esimerkki: Jos kohde on kolmiosainen, 2,5 A:n pistorasialiittimiä sisältävä kaluste, voidaan piirrosmerkin S00459 läheisyyteen merkitä 2,5 A kohteeseen liittyväksi tarkentavaksi lisäinformaatioksi. Jos edellä olevan kaltainen lisämerkintä ei kuvaa kohdetta riittävän tarkasti, käytetään viitetunnusta. Piirrosmerkin valinta sijaintipiirustukseen Markkinoilla on kalusteita, joissa on liitäntä vain 2,5 A:n ns. europistotulpille sekä kalusteita, joissa on liitännät sekä normaalille suojakosketinpistotulpalle että liitännät 2,5 A:n europistotulpille. Molemmissa tapauksissa kaluste johdotetaan kolmella johtimella, kuten tavalliset SuKo-rasiat. Sähkösuunnitelman sijaintipiirustuksessa molempien pistorasioiden johtimien lukumäärät ja tyypit merkitään, kuten tavallisissa SuKorasioissa. Sijaintipiirustuksissa kohteen kalus- tetta kuvaavan piirrosmerkin valinta ei aina ole täysin yksikäsitteistä. Jos kalusteessa on mukana suojakoskettimet, puoltaisi se SuKo-merkin eli S00460:n käyttöä. Toisaalta 2,5 A:n pistorasia on suojausluokan 2 laite, eikä laitteen toiminnan kannalta ole tarpeen kytkeä suojajohdinta. Onko silloin merkkien S00457-S00459 käyttö paikallaan vai tarvitaanko uusi piirrosmerkki? Tähän kysymykseen on etsitty vastausta n komiteassa SK 3. Kommentteja on pyydetty myös muista pohjoismaista. Toistaiseksi ei ole päätetty standardoida uutta piirrosmerkkiä IEC:n tietokantaan, koska sopiva merkki voidaan johtaa nykyisistä IEC 60617:n piirrosmerkeistä soveltamalla standardisarjan ISO/IEC sääntöjä ja IEC :ssä esitettyjä periaatteita seuraavasti: Standardin mukainen johdettu piirrosmerkki Valitaan perusmerkiksi kolmiosaista voimapistorasiaa esittävä merkki S Muutetaan yksi liitäntää kuvaava kaari murtoviivalla suojakosketinpistorasiaksi tai yhdistetään piirrosmerkit S00460 ja S00459 päällekkäin. Lopputuloksena on lisäviivalla täydennetty piirrosmerkki -E5 -E6 -E4 S00459 (kuva 2). Kuvan piirrosmerkin voidaan sanoa olevan standardin mukainen, koska se on johdettu kahdesta piirrosmerkistä, jotka on standardoitu IEC:n tietokantaan IEC Sähkösuunnitelman sijaintipiirustuksessa pistorasian piirrosmerkkiin voidaan liittää IEC sarjan mukainen viitetunnus. Sähkösuunnittelija päättää suunnittelukohteessa käytettävät viitetunnukset. Jos viitetunnus annetaan esim. olohuoneen pistorasialle, voidaan sijaintipiirustuksesta viitata suunnitelman päädokumenttiin ja edelleen sitä kautta esim. IEC 62027:n mukaiseen osaluetteloon, jossa luetellaan sähkösuunnitelman asennuksessa tarvittavat komponentit. Viitetunnus kytkee yhteyden sijaintipiirustuksen ja osaluettelon välille. Pistorasian laitekohtaiset tekniset yksityiskohdat esitetään esim. laitevalmistajan dokumentaatiossa ja tarvittaessa sähkösuunnitelmassa voidaan viitata valmistajan dokumentaatioon. Arto Sirviö Ryhmäpäällikkö ry SK 3 yhteyshenkilö -X E1 -E2 -E3 -X1 -X2 4 -Q1 -Q2 -Q3 Kuva 1. Standardipiirrosmerkki kolmiosaiselle pistorasialle, täydennettynä 2,5 A:n laitteen lisämerkinnällä. Kuva 2. Uusi standardin IEC mukainen piirrosmerkki pistorasialle, jossa on sekä Suko-liitäntä että 2,5 A:n euroliitäntä. Kuva 3. Esimerkki kohteen sähkösuunnitelman sijaintipiirustuksesta. Kiinteistön huone (+A1).

6 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA SFS-KÄSIKIRJAT Pienjänniteasennuksien SFS 6000 lausuntokierrokselle ssa valmistellaan standardisarjan SFS 6000 uutta versiota. Standardisarjan rakenne muutetaan selkeämmäksi ja standardeihin tulee merkittäviä teknisiä muutoksia. SFS 6000 perustuu IEC:n standardisarjaan IEC ja sen pohjalta laadittuihin CENELE- Cin harmonisointidokumentteihin HD 384. Nämä standardit ovat muuttuneet ja kehittyneet ja siten suuri osa SFS 6000:n esikuvina käytetyistä standardeista on vanhentunut. Standardisarjan osat 1-5 sisältävä ehdotus on lähdössä yleiselle lausunnolle. Uudistetun standardisarjan loppuosa, eli osat 6-8 lähetetään lausunnolle vuoden 2007 alussa. Uuden standardiehdotuksen on valmistellut n pienjännitesähköasennuskomitea SK 64 ja sen asettama erillinen työryhmä. Suomalainen standardisarja tarvitsee edelleenkin täydennyksiä sellaisista aihepiireistä, joita esikuvastandardit eivät käsittele. Ne keskitetään osaan 8, jossa ne ovat selkeästi erillään kansainvälisiin esikuviin perustuvista standardeista. Lausuntokierroksen jälkeen saadut kommentit käsitellään valmistelevassa työryhmässä ja SK 64 komiteassa ja lopulliset ehdotukset hyväksytään n hallituksessa ja SFS:ssä. Tavoitteena on julkaista uudistettu standardisarja vuoden 2007 aikana. Rakenne selkiytyy Sähköasennuksia koskevia IEC- ja CENELECstandardisarjoja on kehitetty vaiheittain yli 30 vuoden ajan. Siksi rakenne vaatii selkeyttämistä. Tulevassa versiossa nykyisen standardisarjan SFS 6000 useissa eri kohdissa esitetyt sähköiskulta suojaamista koskevat vaatimukset kerätään uuteen osaan Standardeihin sisältyvät tekniset vaatimukset ovat kehittyneet. Sähköiskulta suojaus jakautuu nyt kolmeen osa-alueeseen: perussuojaukseen (aikaisemmin kosketussuojaus), joka suojaa sähköiskulta silloin kun laitteessa ei ole vikaa vikasuojaukseen (aikaisemmin kosketusjännitesuojaus), joka suojaa sähköiskulta silloin kun laitteessa on ensimmäinen vika lisäsuojaukseen, joka antaa lisäsuojausta määrätyissä olosuhteissa tai silloin kun käyttäjä on huolimaton. Suurin muutos koskee yleensä vikavirtasuojalla toteutetun lisäsuojauksen vaatimuksia. Uuden ehdotuksen mukaan kaikkien tavanomaiseen käyttöön tarkoitettujen, enintään 20 A:n pistorasioiden lisäsuojauksena pitää käyttää mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma:n vikavirtasuojaa. Tätä vaaditaan jo nykyään useissa Euroopan maissa. Suomi on suhtautunut tähän vaatimukseen varauksella, koska olemme pelänneet vikavirtasuojan virhelaukaisujen seurauksia esim. pakastimien syötöissä. Standardiin onkin lisätty teksti, jonka mukaan erityisesti määrättyä tarkoitusta, kuten esim. pakastimen syöttöä varten asennettu pistorasia voidaan jättää ilman vikavirtasuojausta. Tavanomaiset asuntojen ja vastaavien tilojen pistorasiat pitää kuitenkin suojata vikavirtasuojalla. Häiriösuojaukseen lukuisia tarkennuksia Perusteellisesti uudistetussa asennusten häiriösuojausta koskevassa osassa 4-44 on lukuisia muutoksia ja tarkennuksia. Ylijännitesuojausta käsitellään aikaisempaa huomattavasti perusteellisemmin. Seuraavassa vaiheessa lausunnolle tulevassa asennusten tarkastuksia käsittelevässä osassa 6 on runsaasti uutta. Käytännössä jokaiseen standardisarjan yli 30 standardista tulee sekä teknisiä että editoriaalisia muutoksia. Rinnakkaiskäsittely CENELEC on siirtynyt myös sähköasennuksia koskevissa standardeissa rinnakkaiskäsittelyyn ja CENELECin uusi julkaisusarja HD seuraa IECstandardien kehitystä lyhyellä viiveellä. IEC:n uusi rakenne on otettu jo käyttöön ainakin Ruotsissa (SS ) ja Norjassa (NEK 400). Ehdotus SFS 6000:n uusiksi osiksi 1-5 lähetetään yleiselle lausunnolle elokuun 2006 aikana. Lausuntokierros on laaja ja siihen pyritään sisällyttämään kaikki olennaiset tahot. Ehdotuksia voi tilata n julkaisumyynnistä puh. (09) Ehdotuksista peritään kopio- ja toimituskulut. Lisätietoja standardiehdotuksista saa sta Tapani Nurmelta, puh. (09) , sähköposti Tapani Nurmi, tekninen johtaja, Automaatiokäsikirjat pian saatavana n teollisuusprosessien ohjauskomitea SK 65 on valmistellut kaksiosaisen automaatiokäsikirjan SFS-käsikirjoina. Niihin on koottu valikoima IEC:n standardeja, joista osa on käännetty suomeksi ja osa on alkuperäiskielellä englanniksi. SFS 175-1, Automaatio. Sanasto, dokumentointi ja toiminnallinen valvonta, käsittää sanasto- ja dokumentaatiostandardeja sekä toiminnalliseen turvallisuuteen liittyviä standardeja. SFS 175-2, Automaatio. Ohjelmointi ja teollisuusprosessien valvonta, puolestaan sisältää ohjelmointiin ja teollisuusprosessien valvontaan liittyviä standardeja. Käsikirjat ovat saatavilla syyskuussa Ne ovat tärkeä apuväline automaatiojärjestelmien suunnittelijoille, valmistajille ja käyttäjille. Kirjat toimivat käyttökelpoisina oppaina automaatiojärjestelmien standardeihin tutustujille sekä käsikirjoina ammattilaisille. n teollisuusprosessien ohjauskomitea SK 65 on kansallinen vastinkomitea IEC:n standardointikomitealle TC 65 Industrial-process measurement and control. IEC:n teknisen komitean TC 65 alakomiteoita ovat SC 65 A System aspects, SC 65B Devices and process analysis, SC 65C Industrial Networks ja SC 65E System engineering and Management. IEC TC/SC 65C on laatinut mm. kansainvälisen kenttäväylästandardin ja ylläpitää sitä. Kenttäväylästandardin jälkeen on standardoitu toimintolohkoja ja tiedonsiirtokäytäntöjä. Standardoinnin eräänä tavoitteena on saavuttaa ohjelmistotasolla yhteensopiva ja avoin tiedonsiirto. SFS-käsikirjassa on 468 sivua, ja sen hinta on 129,00 (ALV 0%). SFS-käsikirjassa on 514 sivua, ja sen hinta on 169,00 (ALV 0%). Käsikirjoja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. puh. (09) , sähköposti: sfs.fi Sinikka Hieta-Wilkman Uusi käsikirja tekniseen dokumentointiin SFS-Käsikirja Tekninen dokumentointi osa 1: Informaation jäsentely, dokumenttien luokittelu ja dokumenttien hallinta on laadittu n ja SFS:n yhteistyönä. Käsikirja on sisällöltään standardikokoelma, joka sisältää otsikkoon liittyvät seuraavat standardit: SFS-EN Teknisen informaation ja dokumentaation jäsentely SFS-EN Teollisuuslaitosten, järjestelmien ja laitteiden dokumenttien luokittelu ja tunnistaminen SFS-EN Dokumenttien hallinta. Osa 1: Periaatteet ja menetelmät SFS-EN Dokumenttien hallinta. Osa 2: Metadataelementit ja informaation viitemalli Käsikirja julkaistaan sekä perinteisenä painettuna käsikirjana että sähköisenä e-käsikirjana. Painetussa versiossa on mukana vain standardien suomenkieliset tekstit, lukuun ottamatta standardin SFS-EN liitteitä, joista osa on julkaistu sisällöstä johtuen vain englannin kielellä. Sähköisessä versiossa on mukana myös standardien englanninkieliset tekstit, jolloin se soveltuu käytettäväksi kansainvälisessä toimintaympäristössä. SFS-käsikirjan painetussa versiossa on 221 sivua, ja sen hinta on 59,00 (ALV 0%). Käsikirjan sähköisessä versiossa on 359 sivua, ja sen hinta on 79,00 (ALV 0%). Käsikirjan molempia versioita myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. puh. (09) , sähköposti: Arto Sirviö, Ryhmäpäällikkö SK 3:n sihteeri

7 UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT NIMITYKSIÄ Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät alla olevien yhteystietojen avulla. SFS-standardit SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: IEC-standardit IEC-standardeja myy ry, PL 134, Helsinki, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: EN-standardit CENELEC-standardeja myy ry, PL 134, Helsinki, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: Kari Lång IEC:n Sector Board 4:n jäseneksi Kari Lång Nokialta on yksimielisesti valittu IEC:n Sector Board 4:n (SB4) jäseneksi. Kari Långin tehtäväalueena Nokialla ovat globaali standardointi, teollisuussuhteet ja teknologiaohjelmat. Hän seuraa IEC:n luottamustehtävässään SB 4:n jäsenenä Draka Finlandin teknologioista ja liiketoiminnoista vastannutta Markku T. Suvantoa, joka jäi eläkkeelle vuoden 2005 lopussa. SB4 (Infrastructure of Telecommunication Networks) vastaa televiestintäverkoista ja niihin liittyvistä laitteista ja on yksi IEC:n kolmesta Industry Sector Boardista. Muut ovat Electricity Transmission and Distribution ja Industrial Automation Systems. Sector Boardit toimivat IEC:n kansainvälistä standardointityötä valvovan neuvottelukunnan SMB:n (Standardization Management Board) alaisuudessa. SB 4:n puheenjohtajana toimii saksalainen Dr. Hans- Detlef R. Leppert ja sihteerinä Gabriel Barta IEC:n keskustoimistosta. Muut jäsenet tulevat Japanista (1), USA:sta (2), Ranskasta (2), Italiasta (1) ja Saksasta (1). SB 4 kokoontuu seuraavan kerran IEC:n yleiskokouksen yhteydessä Berliinissä. Kari Lång Nokialta on televiestintäverkkoja koskevan Sector Board 4:n (SB 4) uusi jäsen. SB 4 toimii IEC:n Standardization Management Boardin alaisuudessa ja on yksi kolmesta Industry Sector Boardista NIMITYKSIÄ CENELECin tuleva puheenjohtaja Sloveniasta IEC COUNCIL National Committees EXCECUTIVE COMMIT TEE (IEC Officers) COUNCIL BOARD Central Office ( The Executive) Management Advisory Committees CENELECin yleiskokouksessa Thessalonikissa kesäkuussa valittiin järjestön puheenjohtajaksi kaudeksi slovenialainen Janez Bencina. Hän on syntynyt vuonna 1948 ja valmistunut sähköinsinööriksi Ljubljanan yliopiston teknisen tiedekunnan elektroniikkaosastolta. Bencina työskentelee IBM:n Keski-Euroopan sekä Keski- ja Itä-Afrikan alueiden johtajana. CENELECin varapuheenjohtajiksi valittiin kaudeksi britti David Dossert, tsekki Otakar Kunc sekä islantilainen Gudrun Rögnvaldardottir. STANDARDIZATION MANAGEMENT BOARD Management of international Consensus Standards Work Technical Committees CONFORMITY ASSESSMENT BOARD Management of Certification Confirmity Assessment Systems Sinikka Hieta-Wilkman Technical Advisory Committees Industry Sector Boards 12 13

8 N TOIMISTON KUULUMISIA Liisa Piippo eläkkeelle n pitkäaikainen työntekijä Liisa Piippo jää eläkkeelle tämän vuoden syyskuun alusta lähtien. Vuosien saatossa Liisa on tullut tutuksi monille N komiteoiden ja seurantaryhmien jäsenille, sillä hänen kanssaan ovat asioineet kaikki kansainvälisessä standardointityössä mukana olevat. Liisa on työskennellyt ssa kaiken kaikkiaan yli 33 vuotta. Hän on toiminut pääasiassa toimitusjohtajan sihteerinä, mutta vuosikymmenien kuluessa ammattitaitoa on kertynyt mitä moninaisimmista tehtävistä. Liisa on mm. vastannut kansainvälisten kokousten järjestämisestä sekä IEC:n ja CENELECin asiakirjaliikenteestä kansainvälisten järjestöjen ja n asiantuntijoiden välillä yhtälailla painettujen kuin sähköistenkin dokumenttien aikakaudella. Liisa Piippo on palkittu ansioistaan työelämässä Keskuskauppakamarin ansiomerkillä. Muutoksia n henkilöstön tehtävissä Pirkko Taavitsainen on nimitetty alkaen n johdon ja toimiston assistentiksi. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. toimitusjohtajaa avustavat ja toimiston kokousten sihteerin tehtävät, komiteakokousten matkaesitysten käsittely, IEC- ja CENELEC-dokumenttien käsittely sekä puhelinneuvonta. Viestintäpäällikkö Tinni Karakorven vastuualueeseen kuuluu n sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä markkinointiviestintä. Hän vastaa n asiakaslehden ja verkkosivujen suunnittelusta, ulkoasusta ja toimituksesta. Talous- ja asiakaspalvelupäällikkö Marva Metsänoja vastaa n taloushallinnosta ja asiakasrekistereistä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös kansainvälisten kokousten järjestelyt. Standardeilla menestystä liiketoimintaan FORUM Standardoinnin huipputapahtuma. Hotelli Scandic Rosendahl, Tampere Kilpailukyky muutoksessa Verkostoituminen Innovaatiot ja standardointi Standardien merkitys eurooppalaisessa kehityksessä Tapahtuman pääaiheista kertomassa huippuluennoitsijat eri aloilta. Mahdollisuus tutustua eri toimialojen standardointiin kontaktitilaisuudessa. Tarkka ohjelma julkaistaan syyskuussa. OHJELMA ILMOI KAHVI TERVE AVAUS STANDA MENEST ESIMERK KONTAKTI TARJOILU Järjestäjät: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry toimialayhteisöineen Sähköalan vaikuttaja! Suomalainen yritys, joka on n kautta mukana standardointityössä, on näköalapaikalla vaikuttamassa alansa kehitykseen ja voi tarjota asiakkailleen yleisesti hyväksyttyjä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja. On suunnaton etu omassa toiminnassa, jos tuntee alansa standardit ja niiden taustat. Kun olet mukana, saat myös nämä edut: Käytössäsi ovat IEC:n CENELECin ja n tietolähteet Saat tukea kansainvälisten kokousosallistumisten kustannuksiin Saat alasi standardiehdotukset ja standardit ensimmäisenä käyttöösi. Tervetuloa Tampereelle kuulemaan lisää standardoinnin antamasta kilpailuedusta! Muoviteollisuus TEVASTA 14 YTL YLEINEN TEOLLISUUSLIIT- TO

9 M ry PL 134 Särkiniementie Helsinki.Y275 Tutustu kotisivuihimme: IEC-standardit sähköisinä sta välittää IEC-standardeja sähköisesti pdf-muodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin alkuperäisillä IECstandardeilla. Maksu tapahtuu laskulla. Tilaukset puh. (09) , faksi. (09) , sähköposti Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit IEC:n ja CENELECin työpaperit Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40 CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70 Links between Products, Directives and Standards in the Electrotechnical Field, CD-levynä 70 Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmaksu 7 /lähetys. IEC cataloguen toimitusmaksu on 15 Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisivultamme Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä sta tai puhelimitse (09) Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Mukaan komiteatyöskentelyyn? n komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät n verkkosivuston otsikon Ohjeita alta. SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta TILAUKSET puh. (09) , sähköposti elok2006_tik

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Lisätiedot

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 -standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset 1 Sähköammattilainen tuntuuko tutulta? Valokaarivikasuoja? Luokan C ca -s1,d1,a2-kaapeli? Tyypin 2 ylijännitesuoja? Aurinkosähköpaneeliston oikosulkuvirta

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus Delegaattivalmennus 1.6.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään

Lisätiedot

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi Sähkötekninen standardointi Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi verkkosivustot : www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi Luentomateriaali teknisen dokumentoinnin IEC standardeista

Lisätiedot

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä 27.01.2012 Uutiskirjeen sisältö Antti Saari on aloittanut työnsä IT-standardisoinnin asiantuntijana. Hän toimii Juha Vartiaisen vanhempainvapaan sijaisena toukokuulle saakka.»lue artikkeli kokonaisuudessaan

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3.

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3. Numero 2 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Viranomaisten osallistuminen standardointiin...2 SESKON KEVÄTSEMINAARISSA Hanasaaressa 28.3.2006 pidetyn seminaarin

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Standardeilla tuloksia

Standardeilla tuloksia Standardeilla tuloksia Standardointi osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa 2006 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt 29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 Tomi Dahlberg Tietohallinto ISO/IEC 20000 ISO/IEC 38500 Liiketoiminta Liiketoimintaprosessit ISO/IEC 30105 2 SFS:n seurantaryhmä SR 308 seuraa ISO/IEC

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus Delegaattivalmennus 23.11.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Ohjelma 13.00 Avaus - Antti Karppinen, SFS 13.05 Standardisointijärjestelmä

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

22.06.2011. Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa

22.06.2011. Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa 22.06.2011 Uutiskirjeen sisältö Merkistöstandardista ISO/IEC 10646 on ilmestynyt uusi versio. Siinä on yhdistetty yhteen dokumenttiin aiemmin liitteinä olleet täydennykset ja korjaukset. Standardissa on

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015

Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015 Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015 Pertti Isoniemi, YTL 3.11.2015 1 Terveydenhuolto- ja hyvinvointialan palvelut 10 CENin teknistä komiteaa, useimmat projektikomiteoita Yksi ISOn tekninen

Lisätiedot

21.03.2011. Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta

21.03.2011. Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta 21.03.2011 Uutiskirjeen sisältö Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon standardeista Ohjelmistokehityksen ja IT-palvelutuotannon standardeja käsitellään perjantaina 15.4.2011 seminaarissa,

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015

PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015 PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015 1 SFS:n rooli ja tehtävät SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja

Lisätiedot

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Standardisarja IEC 62443 Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Matti Sundquist, Sundcon Oy Jukka Alve, SESKO ry 1 ASAFin tietoturvaseminaari 27.1.2004 Automaatioseuran

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 5 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 5/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Pääkirjoitus...2 SÄHKÖN VUOSISATA 1906-2006 Vaikuttava iltajuhla Berliinissä...3 Satavuotispääjuhla...4 Lord Kelvin

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 2/ 2008 SISÄLTÖ 2/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Uusia tuulia SESKOssa...2 SESKOn Kevätseminaari Kolme uutta EY-mitalistia...3 SESKO on hyvässä iskussa...4 Osallistumisesta

Lisätiedot

METSTAn strategia

METSTAn strategia METSTAn strategia 2013-2015 VISIO METSTA ON TUNNETTU TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN STANDARDIEN VASTUUTAHONA. STANDARDIT LUOVAT SELKEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA SEKÄ OVAT OSA YHTEISKUNTAA JA SEN TOIMINTOJA. 2 Strategiset

Lisätiedot

Korvaa toimintaohjeen TO 3, 2010-12-10 OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN. SESKOn hallituksen hyväksymä 2015-02-09.

Korvaa toimintaohjeen TO 3, 2010-12-10 OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN. SESKOn hallituksen hyväksymä 2015-02-09. TOIMINTAOHJE TO 3 1(17) Korvaa toimintaohjeen TO 3, 2010-12-10 OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN SESKOn hallituksen hyväksymä 2015-02-09 Sisällys 1 CENELEC-JÄRJESTÖN YLEISKUVAUS... 2 1.1 Jäsenmaat...

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin Tuoteturvallisuuspäivä 10.5.2016/ Auli Pylsy 1 Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yksi SFS:n 12:sta toimialayhteisöstä, joka huolehtii standardisoimistyöstä

Lisätiedot

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen SFS 7.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

Lisätiedot

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000 Reijo Savola Johtava tutkija VTT FORUM 2013, 30.10.2013 SISÄLTÖ Työohjelma ja organisaatio

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 23.11.2017 Katri Valli, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Monta tapaa osallistua ja vaikuttaa Kommentointi ja äänestäminen (suomalainen

Lisätiedot

3/2009 SISÄLTÖ 3/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

3/2009 SISÄLTÖ 3/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 3/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 3/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Sähköautoihin liittyvässä teknologiassa riittää standardoitavaa. Standardoinnin oppilaitosportaali syntymässä

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007 Numero 1 / 2007 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2007 TOIMITUSJOHTAJALTA Pohjoismaista yhteistyötä...2 RoHsin kehitys kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä...3 CENELECin uusi ympäristötietokanta...6

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

Tunnelmia IT-standardisoinnin jouluglögeiltä

Tunnelmia IT-standardisoinnin jouluglögeiltä 21.12.2011 Uutiskirjeen sisältö Glögitilaisuudessa kerrottiin uusista standardisointialueista ja pohdittiin kuntauudistuksen myötä tulevia tietoteknisiä haasteita. Täysin uudenlaisia työtapoja ja sosiaalisen

Lisätiedot

Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus

Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus Eurokoodiseminaari 2011 Lyhenteitä CEN eurooppalainen standardisoinnin keskusjärjestö TC250 CENin tekninen komitea, joka vastaa eurokoodistandardien valmistelusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Ilmoittaudu nyt! Biometriikkaseminaari 5.5.2011

Ilmoittaudu nyt! Biometriikkaseminaari 5.5.2011 27.04.2011 Uutiskirjeen sisältö Kuopion kokoukseen tervydenhuollon IT-osaajia ympäri maailmaa Aamukahvitilaisuus projektinhallinnan kv. standardeista Torstaina 5.5.2011 järjestettävässä seminaarissa biometrisen

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Elina Huttunen IT-standardisoinnin uusi asiantuntija

Elina Huttunen IT-standardisoinnin uusi asiantuntija 16.11.2011 Uutiskirjeen sisältö IT:n ja standardisoinnin lähitulevaisuutta esitellään 15.12.2011 Onnistuneen osallistumisen vinkkejä kansainväliseen kokoukseen IT-standardisoinnin uusi asiantuntija Elina

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 3 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 3/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA SESKOn toimintaperiaatteet... 2 ASIANTUNTIJOITA TARVITAAN! Vielä ehtii mukaan merkintästandardien projektiryhmään...

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 PEJ/AnA 25.10.2012 25.10.2012 Vaalikokous hyväksynyt 29.11.2012 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 1. Standardisointi ja sen hyödyt Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

Hitsauksen standardit

Hitsauksen standardit Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2008 Numero 4/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2008 Numero 4/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 4/ 2008 SISÄLTÖ 4/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Tervetuloa SESKOn jäseneksi, Suomen Valoteknillinen Seura! Asiantuntijat vaikuttavat standardointiin Yritys varmista

Lisätiedot

EU:n erityisasema kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV) Kirjeen hyväksyminen

EU:n erityisasema kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV) Kirjeen hyväksyminen Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11007/17 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 10430/17 Asia: AGRI 376 AGRIORG 69 OIV 12 EU:n

Lisätiedot

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere KNX 25 vuotta KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere 1990-1991 EHS EIB Windows 3.0 BatiBus 06.08.1991: http://info.cern.ch/hypertext/www/theproject.html 2 1991-1994 1991: 1. Väyläyhdisti (Siemens)

Lisätiedot

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Karoliina Meurman 9.11.2011 Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Käsisammuttimia koskeva lainsäädäntö Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Sisäasiainministeriön asetus käsisammuttimista

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien

Lisätiedot

1.1.Kokouksen avaus, puheenjohtaja (edellinen puheenjohtaja) 1.2. Kokouksen puheenjohtajan valinta Kokouksen sihteerin valinta

1.1.Kokouksen avaus, puheenjohtaja (edellinen puheenjohtaja) 1.2. Kokouksen puheenjohtajan valinta Kokouksen sihteerin valinta 1(5) VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA (yhdistyksen nimi) ESITYSLISTA RANTAMÄEN MARTTAYHDISTYS RY:N VUOSIKOKOUS Aika: Paikka: KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN 1.1.Kokouksen avaus, puheenjohtaja

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi 16.12.2011 Juha Vartiainen, SFS Tarkoituksena tehdä parempia standardeja yhteisvoimin. Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

INSTA 800 -standardin kuulumiset

INSTA 800 -standardin kuulumiset INSTA 800 -standardin kuulumiset Puhtausalan kehityspäivä Tarja Valkosalo SSTL Puhtausala ry TOIMIALAN KEHITTÄJÄ Taustaa Pohjoismainen standardi, käytössä myös Virossa Standardi julkaistu syyskuussa 2000,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

SFS & TAY. Standardisointi Suomessa

SFS & TAY. Standardisointi Suomessa SFS & TAY Standardisointi Suomessa Suomessa on hajautettu standardisointijärjestelmä. Standardisointitoimintaa ohjaa ja koordinoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Läheisinä yhteistyökumppaneina toimivat

Lisätiedot

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies Latausstandardit Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012 Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies 12.10.2012 Matti Rae, Director, New Technologies 1 Sisältöä ja määritelmiä Standardit Lataustapa 3

Lisätiedot

Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus Timo Tikanoja

Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus Timo Tikanoja Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus 11.12.2013 Timo Tikanoja Eurokoodi help desk Perustettiin vuonna 2006 eurokoodien käyttöönoton tueksi Toimintaa rahoittavat tällä hetkellä Ympäristöministeriö, Suomen

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi.

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi. Suomen Automaatioseura ry Turvallisuusjaosto PÖYTÄKIRJA 1 (3) 6.5.2004 Aika: 6.5.2004 Paikka: Heureka Läsnä: Osallistujalista liitteessä 1 1 Vuosikokouksen avaus Kokouksen avasi Mika Kaijanen toivottaen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Johdatus sähköalan standardointiin

Johdatus sähköalan standardointiin Johdatus sähköalan standardointiin SESKOn aurinkosähköseminaari 2016-09-20 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 20.9.2016 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO 97 TC

Lisätiedot