Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2007 Terttu Peltoniemi vastaanotti Erkki Yrjölä -mitalin Kevätseminaarissa -> s 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2007 Terttu Peltoniemi vastaanotti Erkki Yrjölä -mitalin Kevätseminaarissa -> s 5"

Transkriptio

1 Numero 2 / 2007 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2007 TOIMITUSJOHTAJALTA Standardit ohjaavat sähkötarkastuksia... 2 SESKOn Kevätseminari Megakokous minuuttiaikataulussa IEC TC 61 kokoontui Helsingissä... 6 TC 79 kokouskuulumiset Berliinistä... 7 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA ESD-lattioiden johtavuuden mittausstandardi esittelyssä... 8 Nanotekniikan standardointikomitea perustettu Koneturvallisuuden perusstandardi saatavana suomenkielisenä Varokkeiden ja kytkinlaitteiden koordinaatio Piirustusten ja dokumenttien säännöt uudistuivat Järjestelmävaatimukset murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmille KUULUMISIA Nimityksiä kansainvälisiin työryhmiin...17 SESKO mukana alan tapahtumissa...18 ELKOM 2007 syyskuussa...19 Merkitse jo nyt kalenteriisi FORUM Tutustu SESKOn kotisivuihin...20 Standardien tilaukset, uudet vahvistetut ja julkaistut standardit...20 Terttu Peltoniemi vastaanotti Erkki Yrjölä -mitalin Kevätseminaarissa -> s 5

2 Toimitusjohtajalta Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Standardit ohjaavat sähkötarkastuksia SESKOn jäsenyhteisö Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry vietti 10-vuotismerkkipäiväänsä toukokuussa Helsingissä. Tätä elinvoimaista 10-vuotiasta onnitteli myös SESKO, jonka puheenvuorossa painotettiin, miten tärkeitä standardit ovat valtuutettujen tarkastajien työvälineinä. Valtuutetut tarkastajat ja laitokset suorittavat lakisääteisiä varmennus- ja määräaikaistarkastuksia virkavastuulla. Tätä toimintaa varten tarkastajien ja tarkastusyhteisöjen tulee hakea valtuutusta TUKESilta, jolle on osoitettava toiminnan laatu. Osoituksena edellytetään laatuohjeistusta, jossa kuvataan ja todennetaan tarkastustoiminnassa noudatettavat pelisäännöt. Ohjeistus edellyttää mm. tarkastusmenettelytiedostoa, jonka vankan perustan muodostaa Varmennustarkastusstandardi SFS 5825 antaen keskeiset työhön liittyvät ohjeet tarkastustoiminnassa. Varmennustarkastusohjeisto on yksi harvoista puhtaasti kansallisista standardeista. Koska Suomessa kansallinen lainsäädäntö toisin kuin muualla edellyttää lakisääteisten tarkastusten tekijöiltä määrättyjä menettelyjä, on tarvittu kansallinen standardi ohjaamaan käytäntöjä. Lisäksi monet standardit ennen kaikkea yhtenäistetyt ENlaitestandardit ja TUKESin luetteloimat vahvistetut sähkölaitteistostandardit ovat arkipäivää tarkastajien jokapäiväisinä työvälineinä myös teknistä tarkastusta tehtäessä. Niitä tarvitaan, kun arvioidaan kohteiden sähköjärjestelmien turvallisuutta, tarkoitukseen sopivuutta, yhteensopivuutta ja muita laatuominaisuuksia. Nämä standardit perustuvat käytännössä aina kansainvälisiin esikuviin tosin niissä saattaa olla kansallisia osia, kuten sähkötyöturvallisuusstandardissa SFS Yhtenäistetyt ja vahvistetut standardit helpottavat elämää Standardien aseman merkittävyyttä korostaa se, että eurooppalaisilla yhtenäistetyillä EN-standardeilla on erityisasema EU:n lainsäädännössä. Nimittäin EUjäsenmaat ovat sitoutuneet ottamaan EU-direktiivit käyttöön omissa kansallisissa lainsäädännöissään. Tämä merkitsee sähköalalla mm. sitä, että uuden menettelyn (New Approach) direktiivien olennaiset turvallisuusvaatimukset pitää täyttää. Tällaisia sähkölaitteita koskevia direktiivejä ovat mm. LVD-, EMC- ja ATEX-direktiivit. Noudattamalla yhtenäistettyjä standardeja täytetään uuden menettelyn EUdirektiivien ja niiden perusteella tehdyn kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Yhtenäistetyt EN-standardit on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Helpoin tapa täyttää lainsäädännön olennaiset turvallisuusvaatimukset on siis toimia yhtenäistettyjen standardien mukaan. Toisinkin voidaan toimia, mutta silloin on erikseen osoitettava olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttäminen, mikä on käytännössä yleensä monin verroin hankalampaa kuin yhtenäistettyjen standardien käyttö. Myös Suomessa tietyillä sähköasennuksia koskevilla standardeilla on sähköturvallisuuslain nojalla erityisasema. Sähkölaitteistojen turvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan sähkölaitteistojen katsotaan täyttävän säännösten olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos ne suunnitellaan, rakennetaan ja korjataan soveltaen standardeja tai julkaisuja, joiden vastaavuus olennaisiin vaatimuksiin on vahvistettu. Tällaisia ovat virallisen standardointielimen, SFS/ SESKO, vahvistamat tekniset eritelmät, jotka ovat julkisesti saatavilla. TUKES vahvistaa olennaisia turvallisuusvaatimuksia vastaavien standardien luettelon ohjeessaan S10 ja pitää sitä saatavilla verkkosivuillaan SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p. (09) , faksi (09) , TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto: Tinni Karakorpi. Painopaikka: Valopaino Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: puh (09) , vuosikerta 42, 4 nroa/2007. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten.

3 SESKON KEVÄTSEMINAARI 29. maaliskuuta 2007 SESKOn vuosikokous 2007 pidettiin SOKOS Hotel Presidentissä Samassa yhteydessä järjestettiin Kevätseminaari teemanaan: Standardit osana tutkimusta sekä tuote- ja palvelukehitystä. Ohjelman päätteeksi palkittiin Erkki Yrjölä -mitaleilla kolme sähköalan standardoimistyössä ansioitunutta. SESKOn vuosikokous Standardit osana tutkimusta sekä tuote- ja palvelukehitystä Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sanna-Mari Karjalainen (TUKES) ja sihteeriksi toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, joka esitteli hallituksen toimintakertomuksen vuodelta Vahvistettiin tilinpäätös ja todettiin, että talous on tasapainossa, eikä jäsenmaksujen tai kansallisten standardisoimiskomiteoiden ja seurantaryhmien osallistumismaksujen korotukselle ole tarvetta vuonna Kannustimena standardointiin panostaminen Teollisuusneuvos Matti Oivukkamäki kauppa- ja teollisuusministeriöstä painotti avauspuheenvuorossaan standardointitoiminnan tärkeyttä innovaatioiden kannalta. Valtiovalta panostaa osaamisen kehittämiseen ja kannustintoimintaan, joilla voidaan lisätä innovatiivisten tuotteiden markkinointia. Yksi kannustimista on standardit ja standardointiin panostaminen. Tuotteen menestykselle on standardeilla ratkaiseva merkitys. Sanna-Mari Karjalainen johti puhetta vuosikokouksessa. Standardeilla luodaan turvallisuutta Valmistajia edustanut toimitusjohtaja Isto Lehmusvuori Draka NK Cables Oy:stä esitti, että standardit ovat kriittisessä asemassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta erityisesti onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Standardit tuovat oikeusturvaa ja oikeudenmukaisuutta, luotettavuutta ja vertailtavuutta. Mutta standardienmukaisuuden valvonta ei nykyisellään toimi. Standardit ovat tuotekehityksen ja turvallisuuden kulmakivi, totesi Lehmusvuori.

4 SESKON KEVÄTSEMINAARI 29. maaliskuuta 2007 Tarkastajat luottavat standardien laatuun Kilpailu pakottaa keskittymään ydinosaamiseen. Verkostot ja alihankinnat puoltavat standardien käyttöä, muistutti Matti Lanu esityksessään. Toimitusjohtaja Paavo Hakala Suunnittelutoimisto P. Hakala Oy:stä edusti suunnittelija- ja tarkastajakuntaa. Hän muistutti standardien olevan tärkeä osa palvelua. Tarkastuspalvelujen kannalta ovat standardit niin merkittävä lainsäädännön jatke, että lakimääräisiä tarkastuksia suorittavan tarkastajan tulisi saada viittausstandardit käyttöönsä maksutta, esitti Hakala. Tutkimus ja standardointi tarvitsevat toisiaan Tekninen johtaja Matti Lanu VTT:ltä käsitteli standardien roolia osana tutkimushanketta. Hän epäili tutkijapiireissä aiemmin pelätyn standardien kahlitsevan vapaata tutkimusta, mutta tämä virheellinen ajattelutapa on väistymässä. Käytännössä standardit voivat toimia tutkimuksen työkaluina. Ne ovat kuin laadultaan varmistettuja lähdeteoksia. Tieteellinen tutkimus tuottaa malleja ja menetelmiä ja standardointi puolestaan tukee tulosten dokumentointia ja varmistaa tulokset. Professori Leena Korpinen, joka toimii sekä Vaasan yliopistossa että Tampereen teknisessä yliopistossa, toi värikkäästi esiin, miten standardointi ja yliopistotutkimus käyvät vuoropuhelua keskenään. Esimerkiksi mittausstandardit ovat monesti välttämätön tutkimusväline tieteelliselle tutkimukselle. Toisaalta myös tutkimus tuo standardointiin uutta tietoa ja auttaa perustelemaan standardien vaatimuksia. Oikeuksia, velvollisuuksia ja taloudellista hyötyä Diplomi-insinööri Irma Bornhede Uppdragshusetista Tukholmasta kuvasi patenttikonsultin näkemyksiä standardien ja patenttien roolista. Molemmat sekä patentointi että standardointi edistävät tekniikan kehitystä ja estävät päällekkäisiä tutkimuksia. Patentti takaa lisäksi keksijälle teknisen ja taloudellisen edun. Mutta jos uusia tekniikoita ei standardoida, on vaarana että markkinoille tulee runsaasti tuotteita, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Kehitysjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Oyj:stä käsitteli monipuolisesti immateriaalioikeuksien suhdetta standardeihin. Immateriaalioikeuksien merkitys elinkeinoelämälle kasvaa koko ajan. Monille yrityksille IPR-oikeudet ovat nykyään pääasiallinen tulonlähde tai vaihtokaupan väline kilpailijoiden kanssa. Maailmanlaajuiset standardointijärjestöt IEC, ISO ja ITU ovat määritelleet yhteisen patenttioikeuspolitiikan, mihin liittyy patenttien ja hyödyllisyysmallioikeuksien sekä standardien suhdetta koskeva sopimus. SESKOn toimintakertomuksen 2006 sisältöön oli aikaa tutustua esitysten tauoilla.

5 SESKON KEVÄTSEMINAARI 29. maaliskuuta 2007 SESKO palkitsi kolme asiantuntijaa Erkki Yrjölä mitaleilla palkittiin kolme sähköalan standardoimistyössä ansioitunutta. Mitalin saivat Terttu Peltoniemi Nokia Oyj:stä, Pekka J. Riisiö Finnmast Oy:stä ja Tapio Siirilä Uudenmaan työsuojelupiiristä. Terttu Peltoniemi on toiminut ansiokkaasti SESKOn staattisen sähkön komitean SK 101 puheenjohtajana vuodesta Hän on osallistunut Suomen edustajana ja asiantuntijana myös vastaavien kansainvälisten IEC:n ja eurooppalaisten CENELECin työryhmien ja komiteoiden työhön. Lisäksi hän on ollut SESKOn elektroniikan kokoonpanotekniikkakomitean SK 91 ja sen edeltäjän piirilevykomitean sekä vastaavien kansainvälisten komiteoiden jäsen. Pekka J. Riisiö, joka on yksi Suomen arvostetuimpia ilmajohtojen ja mastojen mitoituksen asiantuntijoita, on toiminut aktiivisesti SESKOn suurjänniteilmajohtokomiteassa SK 11 ja kansainvälisessä IEC:n vastinkomiteassa. Hän on toiminut 25 vuoden aikana sekä komitean jäsenenä että vuodesta 1992 lähtien kansallisen komitean puheenjohtajana. Hän on ollut Suomen edustajana CENELECin komitean TC 11 työryhmässä, jossa on valmisteltu ensimmäiset eurooppalaiset ilmajohtojen rakenteita koskevat standardit, jotka on otettu käyttöön Suomessa. Pekka J. Riisiö on valmistellut suomalaiset kansalliset osuudet ja kääntänyt suuren osan kansainvälisistä standardeista. Tapio Siirilä palkittiin pitkäaikaisesta ja asiantuntevasta koneturvallisuuteen liittyvästä standardointityöstä. Tapio Siirilä on tullut mukaan SESKOn standardointitoimintaan vuonna 1989 ja toiminut koneturvallisuuden sähköteknistä osuutta koskevan komitean SK 44 puheenjohtajana vuosina Hän on myös ollut IEC:n ja CENELECin vastinkomiteoiden ja useiden työryhmien jäsen. EY-mitalistit yhteiskuvassa. Terttu Peltoniemi Nokia Oyj:stä, Pekka J. Riisiö Finnmast Oy:stä ja Tapio Siirilä Uudenmaan työsuojelupiiristä. Erkki Yrjölä -mitali Erkki Yrjölä- mitaleita on myönnetty tähän mennessä 21 kpl tunnustuspalkintoina henkilöille, jotka ovat erityisesti ansioituneet sähköteknisessä standardointitoiminnassa. Ensimmäiset palkinnot on myönnetty vuonna 2000 ja palkinto on nimetty SESKOn hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ja ensimmäisen kunniapuheenjohtajan Erkki Yrjölän mukaan. Paras kevätseminaariohjelma vuosiin Otsikon kommentti kuultiin kokeneelta standardointiasiantuntijalta. Kevätseminaarin yleisö olikin erittäin kiinnostunutta ja aktiivista. Esitykset puhuttivat, niitä kommentoitiin innostuneesti ja luennoitsijat saivat vastata varsin visaisiin kysymyksiin. Keskustelu jatkui vilkkaana vielä buffetin antimista nautittaessa. Tervetuloa ensi vuonnakin!, toivottavat SESKOn puolesta hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen ja toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman.

6 KOKOUKSIA Megakokous minuuttiaikataulussa IEC TC 61 Helsingissä kokoontui toukokuuta 2007 komitea IEC TC 61 ja ryhmä IEC TC 61/MT 4, joka on yksi komitean alaisuuteen kuuluvista standardien ylläpitoryhmistä. Komitean vastuulle kuuluvat kotitaloussähkölaitteiden turvallisuuskysymykset ja sen tekemät päätökset koskevat välillisesti jokaista kuluttajaa ja suoraan kaikkia kotitaloussähkölaitteiden valmistajia. Komitean työsarka on ehtymätön. Siitä pitää huolen sen toimialueeseen kuuluvien standardien (mm. IEC sarja) lukumäärä, joka lähentelee sataa ja joiden päivitystarve on jatkuvaa. Kokouksessa käsiteltiin useita kymmeniä ehdotuksia ja kannanottoja, jotka koskivat kahtakymmentäviittä eri standardia ja eri laiteryhmää. Suomen kannalta kiinnostavimpia keskusteluja käytiin ja päätöksiä tehtiin kotitaloussähkölaitteiden yleisiä turvallisuusvaatimuksia Kokouksen puheenjohtaja, Derek Johns, NZ ja sihteeri Albert Brazauski, USA ( vas). Kaikkiaan mukana oli 60 asiantuntijaa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Aasiasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. koskevan standardin lisäksi sähköliesiä, siirrettäviä keittolevyjä, lämmityskelmuja ja monitoimisuihkukaappeja koskevien standardien vaatimuksista. Valmisteilla on laitestandardi mm. pesukoneissa veden puhdistukseen käytettävistä elektrolyysilaitteista. Niiden tarve on suuri siellä missä puhdas vesi ja sen riittävyys ei ole itsestään selvyys. Tärkeä ja paljon kuluttajakritiikkiä aiheuttanut asia, sähkölaitteiden korkeat pintalämpötilat, saatetaan kuriin standardien pintalämpötilavaatimuksia tiukentamalla. Asiaa työstetään komitean alaisessa kotitaloussähkölaitteiden lämpenemis- ja palonkestävyysvaatimuksia määrittelevässä työryhmässä MT 4 hiljattain hyväksytyn eurooppalaisen opasjulkaisun pohjalta. Komitea työskenteli täyspäiväisesti koko viikon ajan ja onnistui kahlaamaan läpi massiivisen esityslistan täysin aikataulusuunnitelmien mukaisesti. Kiitos Enstolle, Saunatecille ja SGS Fimkolle, jotka mahdollistivat tuellaan kokousviikon puolivälissä tauon hengästyttävään kokoustahtiin järjestämällä mieliin painuneen päivällistilaisuuden merellisessä ympäristössä Valkosaaressa. Juha Vesa, SESKO

7 KOKOUKSIA TC 79 kokous Berliinissä Biometrinen tunnistaminen, IP -tiedonsiirto, terminologia CENELECin komitea TC 79 Alarm Systems standardoi hälytysjärjestelmiä. Komitean vastuulle kuuluvat kiinteistöihin asennettavat murtoja ryöstöilmaisujärjestelmät, kameravalvontajärjestelmät, kulunvalvontajärjestelmät, turvapuhelinjärjestelmät sekä ilmoituksensiirtojärjestelmät. Uudistuksia EN sarjaan Järjestelmästandardin EN toinen painos valmistui syksyllä Siihen tehdyt muutokset yhdessä laitestandardeihin ja ilmoituksensiirtostandardiin EN suunniteltujen muutosten kanssa aiheuttavat päivitystarpeita murto-ja ryöstöilmaisujärjestelmän järjestelmästandardiin. Niiden muutokset julkaistaan aikanaan kahdessa osassa. Ensimmäinen amendmentti yhdenmukaistaa järjestelmästandardin vaatimukset uusien ilmaisimien ja ilmoituksensiirtovaatimusten kanssa. Toinen amendmentti sisältää uusia järjestelmävaatimuksia. Biometrinen tunnistus Turvajärjestelmissä käytetään jo nyt biometristä tunnistusta, mutta alan standardeissa ei ole vaatimuksia tai testimenetelmiä henkilön biometriseen tunnistamiseen. TC 79 on huomannut tämän puutteen ja biometrinen tunnistus lisätään seuraavan keskuslaitestandardin EN :n painokseen sekä myöhemmin osaksi järjestelmästandardia. Suomelle kiitosta termistandardista SESKOn SK 79 Hälytysjärjestelmät -komitean kansallinen sanastoprojekti sai paljon kiitosta. Tässä viime vuonna valmistuneessa SK 79 komitean projektissa kartoitettiin kaikki ne alan termit ja määritelmät, joita käytetään EN 5013x-sarjan standardeissa. Englanninkielisille ammattitermeille etsittiin vastaavat suomenkieliset termit ja projektin tulokset julkaistiin kansallisena standardina tunnuksella SFS Alan terminologia kehittyy ja siksi sanastokin vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Suomi esitti viime syksynä TC 79:lle, että SFS 5913 julkaistaisiin CENELECissä esim. teknisenä raporttina. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja Berliinin kokouksessa päätettiin perustaa projektiryhmä koordinoimaan hälytysjärjestelmien sanastotyötä. Ilmoituksensiirto EN sarja TC 79 hyväksyi päätelaitetyöryhmän WG5 esittämän uuden projektin, joka liittyy valvotun tilan lähetinvastaanotinlaitteisiin. Järjestelmätyöryhmä WG12 on valmistellut IP-verkkojen erityisvaatimukset huomioon ottavaa standardia pren ja tämä ehdotus on otettu positiivisesti vastaan enquiry-vaiheessa. Em. työryhmien toimintaa sekä tiedon kulkua ryhmien välillä tehostaan entisestään. Tavoitteena on yhdistää työryhmät noin vuoden kuluttua. Arto Sirviö, SESKO ry SK 79:n sihteeri

8 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA ESD-lattioiden johtavuuden mittausstandardi uudistettu SFS-EN Staattinen sähkö. Osa 4-1: Erityisten sovellusten standarditestausmenetelmät. Lattiapäällysteiden ja asennettujen lattioiden sähköresistanssin mittaus Electrostatics. Part 4-1: Standard test methods for specific applications. Electrical resistance of floor coverings and installed floors Staattisen sähkön aiheuttamien ongelmien torjumiseen käytetään yhtenä varotoimenpiteenä heikosti johtavia lattiapinnoitteita. Lattian vähäisen johtavuuden avulla saadaan aikaan vuotoresistanssi maadoitukseen tai potentiaalintasaukseen ja siten estettyä vaarallisten staattisten varausten syntyminen. Usein tällaisesta lattiasta käytetään nimitystä ESD-lattia tai johtava tai puolijohtava lattia. Valitettavasti käsitteet johtava ja puolijohtava ovat aiheuttaneet ja aiheuttanevat edelleenkin väärinkäsityksiä ja turhia ennakkoluuloja. Staattisen sähkön torjuntaan käytettävät lattiat ovat tavanomaisessa mielessä kaikkea muuta kuin johtavia. Puolijohtavuutta ja sen mittausmenetelmää ei ole määritelty missään. Nykyisin elektroniikkateollisuudessa staattisen sähkön ongelmien parissa työskenteleville suositellaankin, että kyseisiä käsiteitä ei käytettäisi ESD-lattioiden yhteydessä. ESD-lattiapäällysteiden ja asennettujen lattioiden mittaamista käsittelevä IEC-standardi IEC on hiljattain uusittu ja se on vahvistettu kansallisena standardina SFS-EN : 2005 ja julkaistu Seuraavassa käsitellään lyhyesti uusitun standardin sisältöä ja muutoksia verrattuna edelliseen painokseen. Lattioiden/lattiapäällysteiden resistanssiin perustunut luokittelu on poistettu Sen sijaan standardissa SFS-EN , Staattisen sähkön hallinta elektroniikkateollisuudessa, on määritelty yleisempi materiaalien ominaisuusluokittelu, joka perustuu niiden käyttäytymiseen staattisen sähkön suhteen. Luokittelu perustuu osittain johtavuuteen ja osittain materiaalin varautuvuuteen. Heikosti varautuva on materiaali, joka hangattaessa tai irrotettaessa saman- tai toisenlaisesta materiaalista synnyttää hyvin vähän varauksia (SFS-EN , Määritelmä ). Tällä ominaisuudella ei ole suoraa yhteyttä materiaalin pintaresistanssiin tai johtavuuteen yleensäkään. Staattiselta purkaukselta suojaava on materiaali, joka rajoittaa virran kulkua ja vaimentaa staattisesta purkauksesta aiheutuvaa energiaa siten, että 1000 V:n henkilöpurkauksesta aiheutuva energia on enintään 50 nj (SFS-EN , Määritelmä ). Periaatteessa ominaisuudet vastaavat IEC ensimmäisen painoksen luokkaa ASF (astatic floor). Mittausmenetelmää ei kuitenkaan ole määritelty tarkemmin. ESD-torjunnassa tämä määritelmä liittyy paremminkin suojapakkauksiin ja siihen liittyvä mittausmenetelmä on esitetty standardissa SFS-EN

9 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Staattista sähköä johtava on materiaali jonka pintaresistanssi on välillä 100 Ω 100 kω (SFS EN , Määritelmä ). Tämä määritelmä vastaa edellisen painoksen määrittelemää luokkaa ECF (electrostatic conductive floor). Maksimiresistanssiarvoissa (ECF alle 1 M Ω) oleva ero johtunee mittaustapojen erilaisuudesta. Staattista sähköä poistava on materiaali, jonka pintaresistanssi on välillä 100 k Ω 100 G Ω (SFS EN , Määritelmä ). Määritelmä vastaa nimitykseltään aiempaa luokkaa DIF (dissipative floor), mutta raja-arvoissa on eroa. Eristävä on materiaali, jonka pintaresistanssi on suurempi kuin 100 G Ω (SFS EN , Määritelmä ) On huomattava, että nämä määritelmät ja niihin liittyvät raja-arvot edellyttävät ehdottomasti standardin SFS EN mukaista mittausmenetelmää. Muilla menetelmillä saadut mittaustulokset ovat vertailukelpoisia vain, jos mittauselektrodien rakenne ja mittausjärjestelyt tunnetaan niin hyvin, että tarvittavat muunnoskertoimet voidaan laskea. Perinteisesti materiaalin johtavuutta kuvaavana suureena on käytetty käsitettä pintaresistiivisyys, jota ei pidä sekoittaa em. pintaresistanssiin. Pintaresistiivisyys on materiaalin ominaisuutta kuvaava yleistettävä suure, jonka mittausjärjestelyissä mittausantureiden geometrian vaikutus mittaustulokseen otetaan huomioon. Siten erilaisilla antureilla suoritettujen pintaresistiivisyysmittausten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Sähköturvallisuuden kannalta puhekielessä käytetyt johtava ja puolijohtava ESD-lattia ovat eristäviä, kun resistanssi maahan on suurempi kuin 50 k Ω (asennuksen nimellisjännite enintään 500 V, SFS ; ). Siten ESD-lattiat eivät aiheuta sähköturvallisuuden kannalta vaarallisia olosuhteita. Sen sijaan ESD-tiloissa saattaa olla muita tekijöitä, jotka edellyttävät tehostettua suojausta sähköiskua vastaan. Neliportainen ympäristöluokittelu on poistettu Standardin edellisen painoksen ympäristöluokittelu on poistettu. Muut kuin tekstiilipohjaiset näytteet esikäsitellään ja mitataan 23 o C lämpötilassa ja 12 % suhteellisessa kosteudessa. Tekstiilipohjaisille materiaaleille suositellaan ennen esikäsittelyä esivarastointia 65 % suhteellisessa kosteudessa. Asennetuilla lattioilla ei voida tarkasti noudattaa em. ympäristöolosuhteita. Silloin mittauksen aikana vallinnut lämpötila ja suhteellinen kosteus on luonnollisesti kirjattava. Mittauselektrodit ovat muuttuneet Merkittävin muutos on elektrodin massan pieneneminen siten, että kovilla pinnoilla käytetään 2,5 kg painoista elektrodia ja muilla pinnoilla 5 kg. Aiemmin elektrodin paino oli aina 5 kg. Kosketuspinnan halkaisijaa on kasvatettu 50 mm:stä 65 mm:iin. Elektrodin pohjan johtavan kumin kovuus on muuttunut hieman ja kosketuspinnan ylimenovastus voi olla nyt myös hieman aiempaa suurempi. Pari rakenne-esimerkkiä uudesta elektrodista on esitetty seuraavan sivun kuvassa. Itse mittausproseduuri on käytännössä ennallaan. Mittausjännitteen valintaohje on yritetty laatia täsmällisemmäksi kuin aikaisemmin, mutta käytännössä siitä on tullut hieman vaikeaselkoisempi. Mittauskohdat on valittava siten, että ne edustavat mitattavaa aluetta. Yhden niistä pitäisi olla maadoituspisteen kohdalla, jos sen sijainti on tiedossa. Vastaavasti yhden mittauskohdan pitäisi olla tasan metrin etäisyydellä em. maadoituspisteestä. Kaikkiaan mittauspisteitä pitäisi olla vähintään kuusi. Jatkuu...

10 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Mittausraportissa ilmoitetaan yksittäiset mittaustulokset sekä niiden geometrinen keskiarvo: n y y Käyttämällä geometrista keskiarvoa tavanomaisemman aritmeettisen keskiarvon sijasta yksittäisen, muista selkeästi poikkeavan, mittaustuloksen merkitys vähenee. Standardissa IEC , Ed.2.0: 2003 ei anneta ESD-lattioille johtavuuden tai maadoitusresistanssin raja-arvoja. Se on siis puhtaasti mittausmenetelmästandardi. ESD-lattian johtavuuden ja maadoitusresistanssin arvioinnissa onkin otettava huomioon lattian käyttötarkoitus ja muut tilassa käytettävät ESD-suojaustavat. Standardin SFS-EN mukaan lattian maadoitusresistanssin tulisi olla alle 1 G Ω (1x10 9 Ω). Kuitenkin, jos henkilöiden pääasiallisena maadoituskeinona käytetään jalkineita/lattiaa, yhdistelmän kokonaisresistanssi pitäisi määritellä tapauskohtaisesti. Suositeltava arvo on silloin 7,5x10 5 Ω... 3,5x10 7 Ω. Käytettäessä lattiaa staattisten purkausten torjuntakeinona on muistettava, että pelkkä ESD-lattia ei riitä. ESD-lattioiden yhteydessä on aina käytettävä myös ESD-jalkineita. y n Kuvien selitystekstit: 1 Joustava mittauskaapeli 2 Eristetty, metallielektrodiin liitetty johdin 3 Eriste 4 Metallielektrodi 5 Johtava kumityyny 6 Eristeaineinen tuki, jonka päälle voidaan asettaa tarvittavat isäpainot 7 Metallielektrodi 8 Tasakantaruuvi 9 Liitin 10 Joustava mittauskaapeli 11 Ura, johon mittauskaapeli liimataan ESD-lattioiden asentamisessa ja hoidossa on ehdottomasti noudatettava lattiamateriaalien toimittajien ohjeita. On esimerkkejä tapauksista, joissa virheellinen asennus tai hoito on aiheuttanut lattian resistanssin nousemisen liian korkeaksi. Kuitenkin on tavanomaista, että resistanssiarvot kasvavat jonkin verran (2 3-kertaisiksi) ajan myötä. Normaalisti tästä ei kuitenkaan ole merkittävää haittaa, jos arvot ovat uutena olleet selvästi maksimiarvojen alapuolella. Eero Sorri, SESKO 10

11 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA IEC/TC 113, Nanotekniikan standardointikomitea perustettu IEC:n uusin tekninen komitea,tc 113, Nanotechnology standardization for electrical and electronic products and systems, piti ensimmäisen kokouksensa maaliskuussa 2007 Frankfurtissa. Komitea IEC/TC 113 perustettiin tätä uutta tekniikan alaa käsitelleen, vuonna 2004 käydyn keskustelun seurauksena. Vastaavasti ISO:ssa on perustettu nanotekniikkaa käsittelevä tekninen komitea ISO/TC 229. Nämä komiteat ovat jo sopineet toimivansa läheisessä yhteistyössä, sillä niiden toiminta-alueet ovat osin päällekkäisiä. Ensimmäinen yhteinen työryhmä, JWG 1 Terminology and nomenclature on jo perustettu standardoimaan terminologiaa ja nimikkeitä. TC 113 on perustanut myös kaksi muuta työryhmää. Ne ovat WG 3, Performance of Nanomaterials for Electrotechnical Components and Systems ja JWG 2, Measurement and characterization, joka on yhteinen ISO/TC 229:n kanssa ja sen vetovastuulla. Käsite nano liittyy kokoon. Nanotekniikkaa ei sovelleta vain tietyllä alueella, vaan se liittyy moniin sähkötekniikkaa sivuaviin aiheisiin. Yhteisenä nimittäjänä niille kaikille on, että niissä nanotekniikan avulla saavutettavat erityisominaisuudet perustuvat suuruusluokaltaan alle 100 nanometriä oleviin rakenteisiin. Nanotekniikka on monipuolista ja se voidaan IEC:ssä yhdistää elektroniikkaan, magnetiikkaan ja sähkömagnetiikkaan, sähköakustiikkaan, multimediaan, tietoliikennetekniikkaan tai energiantuotantoon. Erityiskohteet, joihin komitea aikoo keskittyä terminologian lisäksi, ovat kuvatunnukset, mittaus ja suorituskyky, luotettavuus, suunnittelu ja kehitys, sähkömagneettinen yhteensopivuus, turvallisuus ja ympäristö. Toiminta suuntautuu todennäköisesti komponentteihin ja osakokoonpanoihin, jotka liittyvät nanomittakaavan materiaaleihin ja prosesseihin. Komitean aihepiirissä mm: Nanorakenteiset sensorit Nanoelektroniikka, materiaalit ja laitteet Optoelektroniikka Optiset materiaalit ja laitteet Orgaaninen (opto)elektroniikka Magneettiset materiaalit ja laitteet Radiotaajuuslaitteet, komponentit ja järjestelmät Elektrodit, joilla on nanorakenteinen pinta Nanoputkien/nanojohtimien sähkötekniset ominaisuudet Analyyttiset laitteet ja tekniikka sähköteknisten ominaisuuksien mittaamiseen Kuviointilaitteet ja tekniikka, maskit ja litografia Nanoelektroniikan suorituskyvyn ja luotettavuuden osoittaminen Polttoainekennot Bioelektroniset sovellukset Ensimmäisessä kokouksessaan TC 113 määritteli toiminta-alueensa. Uusiksi työkohteiksi ehdotetaan mm.: Nanomittakaavan laitteiden liittäminen mikro- ja makromittakaavan ympäristöön Terminologia Hiilinanoputkien ominaisuudet Nanomateriaalit Työryhmiin ilmoittautuminen on siis parhaillaan meneillään. WG 3 pitää seuraavan kokouksensa San Fransiscossa kesäkuun lopulla. Komitean seuraava kokous pidetään vielä tänä vuonna joulukuun alussa Singaporessa. ISO/TC 229:n toimintaa seuraamaan Metalliteollisuuden Standardointiyhdistys on perustanut seurantaryhmän. Lisätiedot Mika Vartiainen SESKO on IEC TC 113 jäsen ja tarvittaessa perustetaan seurantaryhmä osallistumaan komitean toimintaan. Lisätietoja SESKOn toimistossa antaa Eero Sorri, puh. (09) , sähköposti Jäseneksi uuteen komiteaan? 11

12 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Koneturvallisuuden perusstandardi SFS-EN on uudistettu SFS-EN Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset Kolmas, vahvistettu painos, on nyt saatavissa suomenkielisenä. Se perustuu IEC:ssä valmisteltuun standardiin ja on vahvistettu muutamin muutoksin myös eurooppalaiseksi EN-standardiksi. Olennaisia eroavaisuuksia edelliseen painokseen ovat mm: Kohta 4.2.2: Standardisarjan IEC mukaiset sähkölaitteistot. Valinnassa on huomioitava, että Koneen sähkölaitteiston on täytettävä koneen riskin arvioinnissa yksilöidyt turvallisuusvaatimukset. Kohta 7.3: Moottorien suojaaminen ylilämpenemiseltä. Käsitteitä on täsmennetty: Ylikuormitussuojaus, lämpötilasuojaus, virran rajoitus. Kohta 8.2.8: Uusi kohta suojaavan potentiaalintasauksen lisävaatimuksille sellaisille sähkölaitteistoille, joiden maavuotovirta on suurempi kuin 10 ma vaihtosähköä (a.c.) tai tasasähköä (d.c.). Kohta 8.4: Suurten vuotovirtojen vaikutusten rajoittaminen. Tämä on kokonaan uutta ja siinä annetaan ohjeita vuotovirtojen vaikutusten rajoittamiseksi. Kohdassa on käsitelty hätäpysäytyskäskyn säilymistä ja kuittaamista. Kohdassa 9.4: Ohjaustoiminnot vikatapauksissa ja kohdassa Esitetään mm: Sähköisellä ohjausjärjestelmällä on oltava koneen riskin arvioinnin perusteella määritetty sopiva turvallisen toiminnan taso. Standardien IEC ja/tai ISO :1999, ISO : 2003 esittämiä vaatimuksia on sovellettava. Tämä tarkoittaa, että em. standardeilla on olennainen vaikutus ohjausjärjestelmien luotettavaan toimintaan. Kohta 11 (2. painos): Elektroniikkalaitteet on poistettu. Kohta 11.5: Ohjauslaitteistoon pääsy. Annetaan mittoja oville ja laitteiston vapaille tiloille. Kohdassa 17: Tekninen dokumentaatio, on esitetty dokumentaatiota koskevia uusia vaatimuksia. Kohta 18.2: Syötön automaattisella poiskytkennällä toteutetun suojauksen ehtojen todentaminen korvaa 2. painoksessa esitetyn suojajohdinpiirin jatkuvuus - kohdan. Olennaisia muutoksia, esim. vaihtoehtoisia todentamismenetelmiä. Lisätty velvoittava liite A Suojaus epäsuoralta kosketukselta TN- järjestelmässä. Standardi on kaksikielinen (su/en), siinä on 216 sivua ja sen hinta on 87,20. Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puhelin: (09) , sähköposti: Lisätietoja standardista antaa SESKOssa Sanna Koivu, puhelin (09) , 12

13 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Tietoa varokkeiden ja kytkinlaitteiden koordinaatiosta SFS-käsikirja 177 Pienjännitevarokkeiden soveltamisohje ja varokkeiden sekä pienjännitekytkinlaitteiden koordinaatio Käsikirja sisältää yleistietoa pienjännitevarokkeiden standardisoinnista sekä julkaisujen IEC/TR ja IEC/TR suomenkieliset käännökset. Kyseisiä IEC-julkaisuja ei ole vahvistettu SFS-standardeiksi, sillä ne ovat teknisiä raportteja. Ne julkaistaan kuitenkin tässä käsikirjassa, sillä niissä esitetään pienjännitevarokkeiden perusperiaatteita sekä varokkeiden ja kontaktorien sekä moottorikäynnistimien välistä koordinaatiota periaatetasolla. Tätä käsikirjaa voidaan käyttää esimerkiksi koulutustarkoituksiin. Käsikirjaan sisältyvässä pienjännitevarokkeiden soveltamisohjeessa (IEC/TR 61818) esitetään, kuinka virtaarajoittavia varokkeita käytetään nykyisten monimutkaisten ja herkkien elektronisten laitteiden suojauksessa. Tämä opas koskee erityisesti standardisarjan IEC mukaisia pienjännitevarokkeita, joiden mitoitusvirrat ovat enintään 1000 V (vaihtosähkö) ja 1500 V (tasasähkö). Oppaassa annetaan tietoa varokkeiden käyttömahdollisuuksista ja muista vastaavista asioista, jotka luonteeltaan eivät sovi varsinaisiin teknisiä yksityiskohtia sisältäviin tuotestandardeihin. Julkaisun IEC/TR tarkoituksena on puolestaan opastaa sulakkeen valinnassa siten, että varmistetaan sulakkeen, kytkimen ja kontaktorin tai moottorikäynnistimen välinen koordinaatio. Standardin IEC , luvun 1 mukainen tyypillinen veitsikoskettimin varustettu sulake Veitsikosketin 2 Sulakelanka/sulakeliuska 3 Sulakkeen runko 4 Päätylaippa (tartuntakorvakkeen kanssa) 5 Ilmaisinlanka 6 Sulamista tehostava lisäaine 7 Täyteaine 8 Ilmaisin IEC 1515/03 Käsikirja on 57-sivuinen ja sen hinta on 35. Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puhelin: (09) , sähköposti: Lisätietoja antaa SESKOssa Juha Vesa, puh. (09) , 13

14 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Piirustusten ja dokumenttien säännöt uudistuivat SFS-EN Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen. Osa 1: Säännöt Preparation of documents used in electrotechnology. Part 1: Rules Viisitoista vuotta ehti kulua kansainvälisen sähkötekniikan dokumenttien laatimisen säännöt määrittelevän standardin IEC :n ensimmäisen painoksen julkaisusta sen korvaamiseen uudistetulla toisella painoksella. Tuossa ajassa dokumentaation vaatimustaso, tekniikka ja menetelmät sekä aihealueen muut standardit ovat uudistuneet moneen kertaan ja mm. siksi IEC :n sisällön päivitykselle oli selkeät perusteet. Muutoksia, lisäyksiä... Edelliseen painokseen verrattuna uudessa standardissa on siirrytty dokumenttien laadinnasta enemmän informaation esittämiseen. Standardin terminologiaa on tarkistettu ja samalla standardissa määriteltyjä sääntöjä on kehitetty yleispätevämpään suuntaan. Kun tarkastellaan toisen painoksen muutamia yksittäisiä uudistuksia, verraten niitä edellisen painoksen ja sen aikaisiin käytäntöihin ja sääntöihin, huomataan että tietotekniikan hyödyntäminen on nykypäivänä hallitsevassa asemassa teknisen dokumentin laatimissa ja dokumenttien hallinnassa. 90-luvun puolivälistä alkaen teollisuusympäristön dokumenteissa ja kohta myös talotekniikassa on siirrytty kirjain- ja numerokoodatuista yksikkötunnuksista kansainvälisten standardien mukaisiin viitetunnuksien käyttöön. Merkittävä vaikutin standardin sisältöön on piirrosmerkkistandardisarjan IEC 60617:n täydellinen uudistus aina julkaisutavasta (nyt IEC:n tietokanta) informaatiosisältöön ja esitystapaan asti. Standardi opastaa suunnittelijaa esim. niissä tilanteissa, joissa sopivaa merkkiä ei löydy piirrosmerkkistandardista. Standardin liitteessä A annetaan ohjeet siitä kuinka voidaan johtaa standardin IEC mukainen uusi piirrosmerkki. Kuvassa alla esimerkkinä vikavirtareleellä varustettu johdonsuojakatkaisija. Dokumenttilajit Standardi SFS-EN antaa esittämisen säännöt sähkötekniikassa käytettäville neljälle eri perusdokumenttilajille: kaavio, piirustus, taulukko, diagrammi. Standardissa annetaan jokaisen perusdokumenttilajin = S00227 Kytkin, yleinen symboli S00120 Lämpövaikutus S00121 Sähkömagneettinen vaikutus S00333 Maasulkuvirta Kuva 1. Vikavirtareleellä varustetun johdonsuojakatkaisijan piirrosmerkki, (SFS-EN liite A.3, versio 1) 14

15 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA kohdalla erityissääntöjä niiden esittämiselle tarpeellisessa laajuudessa. Standardin opastavassa liitteessä D esitetään erityisdokumenttilajien luettelo sekä lajikohtaisesti informaation minimisisältö ja mahdollinen lisäinformaatio. Muille erityisdokumenttien lajeille on olemassa asiaankuuluvia erillisiä IEC- ja ISOstandardijulkaisuja, esim: IEC jaksottaisen toiminnan diagrammeille IEC ohjelmoitavien ohjauslaitteiden ohjelmointikielien graafiseen kuvaamiseen IEC osaluetteloille IEC käyttöohjeille Dokumentointi-, tuote- ja järjestelmästandardit Standardoinnin näkökulmasta dokumentointi on horisontaalinen alue siinä missä esim. terminologia tai EMCstandardit. IEC TC 3:n laatimia standardeja sovelletaan kaikkialla maailmassa ja monet tuote- ja järjestelmästandardit viittaavat dokumentointivaatimuksissa TC 3:n standardeihin. Esimerkkeinä voidaan mainita sähköasennusstandardit SFS 6000-sarja ja kattavin dokumentointivaatimuslista löytyy uudesta SFS-EN koneiden sähkölaitteiden standardista. Standardissa SFS-EN on 206 sivua ja sen hinta on 85 (alv 0 %). Standardit myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh. (09) , sähköposti: Lisätietoja teknisen dokumentoinnin standardeista SESKOn standardointikomitean, SK3 Sähkötekniikan dokumentointi ja kuvatunnukset, sivuilta löytyy lisätietoa. standardisointikomiteat/sk3/kotisivu.htm Dokumentoinnin lyhyt oppimäärä suunnittelijalle Olipa kysymys sitten sähkö-, automaatio-, tele ja tietoliikenne-, ym. suunnittelusta, löytyvät vastaukset useimmissa tapauksissa seuraavista standardeista: SFS-EN Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen. Osa 1: Säännöt IEC Sähkökaavioiden piirrosmerkit (ks. SFS-käsikirja e510) SFS-EN 61346:n osat 1 ja 2. Jäsentelyn periaatteet ja viitetunnukset HUOM! Edelläoleva lista ei ole täydellinen, vaan sitä tulee täydentää tapauskohtaisesti muilla IEC TC 3:n laatimilla standardeilla, esim. silloin, kun kysymys liittyy tuotteen tai järjestelmän ohjeiden laatimiseen (ks. SFS-EN 62079). Käyttämällä kansainvälisiä dokumentoinnin standardeja voidaan informaation esitystavat harmonisoida standardin mukaisiksi ja samalla mm. dokumenttien jatkojalostus, sisällön tulkinta ja dokumenttien hallinta helpottuu. Kansainvälisissä projekteissa standardi varmistaa suunnittelun dokumentaatiolle tietyn minimilaatutason ja usein tämä myös riittää asiakkaalle. Standardeja tulkitsevat standardien käyttäjät ja dokumentin laatija päättää viimekädessä mikä on dokumentin sisältö ja miten tiedot siinä esitetään. Arto Sirviö, SESKO 15

16 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Järjestelmävaatimukset murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmille SFS-EN Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 1: Järjestelmävaatimukset Alarm systems. Intrusion and hold-up systems. Part 1: System requirements Standardin SFS-EN :2007 uudistettu toinen painos määrittelee suorituskykyvaatimukset kiinteistöihin asennetuille murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmille (I&HAS) eri turvaluokitustasoilla ja ympäristöolosuhdeluokituksilla. Standardin sisältö ja soveltamisala Standardi määrittelee murto- ja ryöstöilmoitusjärjestelmille toiminnalliset vaatimukset, kuten esimerkiksi: murron- tai ryöstönilmaisu, järjestelmän vikojen tunnistus, käyttöoikeudet, käytönestot, sabotaasin estot, toiminnan valvonta, jne. Muut standardin vaatimukset koskevat murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmien tehonsyöttöä, toimintavarmuutta, dokumentointia sekä merkintöjä. Standardi on tarkoitettu sovellettavaksi myös murtohälytysjärjestelmissä, jotka sisältävät vain murtoilmaisimia tai ryöstöhälytysjärjestelmissä, joissa on vain ryöstönilmaisulaitteita. Järjestelmävaatimukset koskevat myös I&HAS-järjestelmiä, joilla on toisten sovellutusten kanssa yhteisiä toteutuskeinoja esim. ilmaisimet, tiedonsiirtoyhteydet, ohjaus- ja näyttölaitteita tai yhteisiä teholähteitä. Standardin mukaan muut sovellutukset eivät saa vaikuttaa haitattavasti I&HAS-järjestelmän toimintaan. Järjestelmien ja komponenttien luokitus I&HAS-järjestelmä ja sen laitteet on luokiteltu vaaditun turvatason aikaansaamiseksi. Turvatasot ottavat huomioon riskiluokan, joka riippuu tilojen tyypistä, sisällön arvosta ja mahdollisen murron tai ryöstön odotettavissa olevasta tyypistä. Vaatimukset yksittäisten I&HAS-järjestelmän komponenttien testauksesta on annettu asiaa koskevissa EN sarjan laitestandardeissa. I&HASjärjestelmien laitteiden vaatimukset määritellään niitä koskevilla ympäristöolosuhdeluokituksilla. Tämä luokitus kuvaa ne ympäristöolosuhteet, joissa I&HAS-järjestelmän komponenttien voidaan odottaa toimivan suunnitellulla tavalla. 16

17 NIMITYKSIÄ SESKOn hallitus on hyväksynyt seuraavat suomalaisten asiantuntijoiden nimitykset TC 13/WG 13 Dependability of electricity equipment Raimo Könönen, Aidon Oy TC 1/PT IEV. Networking, Vesa Nissinen, Nokia Oyj Koko EN standardisarja on laadittu hyödyntämään em. luokitusjärjestelmiä niin, että jokaiselle järjestelmälle ja sen komponentille annetaan luokitus. Luokituksen perusteella vaatimustaulukoista nähdään järjestelmän tai sen komponentin luokituksen mukaiset ominaisuudet. Suunnitteluohjeet ja kohderyhmät Standardin soveltajien kohderyhmä on erittäin laaja. Sitä tarvitsevat vakuutusyhtiöt, hälytysliikkeet, järjestelmien tilaajat, niiden suunnittelijat, asentajat, tarkastajat, ylläpitäjät, jne. Varsinaiset suunnittelu-, asennus-, ja käyttöohjeet annetaan standardissa SFS-CLC/ TS ja ne on tarkoitettu sovellettavaksi yhdessä EN :n vaatimusten kanssa. Standardissa SFS-EN on 78 sivua, ja sen hinta on 61,40 (ALV 0 %). Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: puh. (09) , sähköposti: Arto Sirviö SESKO, SK 79:n sihteeri TC 31/JWG 29 JWG with TC 101. Electrostatics, Risto Sulonen, VTT TC 95/MT2 Electromagnetic Compatibility (EMC) Requirements for Measuring Relays and Protection Equipment, Mika Kortesniemi, ABB Oy TC 95/MT3 Electrical relays. Measuring relays and protection equipment, Mika Kortesniemi, ABB Oy BTTF Alcohol interlocks. Janne Mänttäri, Liikenne- ja viestintäministeriö 17

18 SESKO MUKANA ALAN TAPAHTUMISSA Mittaus & testaus tapahtuma Helsingissä Malminkartanossa, AEL:ssä järjestetyssä, automaatio-, elektroniikka-, sähkövoima-, tietokoneja tietoliikennetekniikan mittaus-, testaus- ja huoltoammattilaisille tarkoitetussa tilaisuudessa SESKOa ja standardointia esittelivät ryhmäpäälliköt Juha Vesa, Eero Sorri sekä Sanna Koivu (kuvassa vas). Sähköurakoitsijapäivät Hyvinkäällä Hotelli Rantasipiin Hyvinkäälle kokoontui mittava joukko sähkötekniikka-alan vaikuttajia. Esillä olivat mm. loppuasiakasmarkkinointi, verkostoituminen, kuluttajakaupan sudenkuopat ja maailmantalouden näkymät. SESKOn standilla päivystivät viestintäpäällikkö Tinni Karakorpi ja tekninen johtaja Tapani Nurmi, joka kuvassa keskustelee SETI Oy:n toimitusjohtajan, Veli-Pekka Vitikan kanssa. Sähköpäivä Helsingissä Sähköinsinööriliitto järjestää Sähköpäivän vuorovuosittain Tallinnassa ja Helsingissä yhteistyökumppaneinaan Eestin Sähköinsinööriliitto ja Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus. Toukokuussa 2007 tilaisuus luentoineen ja banketteineen pidettiin Valkoisessa Salissa Helsingissä. Esitysten aihena olivat mm: Sähköverkot yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa, verkonrakentamispalvelujen kehittyminen sekä sähkötuotteita koskevat ympäristöasiat. Päivän puheenjohtajana toimi Sähköinsinööriliiton pj. Juha Alopaeus. Opettajien sähköseminaari SESKOssa Sähköalan opetusta antavien ammattikorkeakoulujen ja teknisten yliopistojen opettajat pitävät vuoden 2007 sähköseminaarin SESKOssa. Tämä oppilaitosasiantuntijaryhmä toimii Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n yhteydessä. Ryhmän puheenjohtaja on yliopettaja Pirkko Harsia Tampereen ammattikorkeakoulusta. Tuhdin standardointi-infon lisäksi opettajat päivittävät tietojaan myös urakointikenttää, sähkötietokortistoa sekä toimitila- ja asuinkiinteistöjen tietoliikenneyhteyksiä koskevista ajankohtaisasioista. 18

19 SESKO MUKANA ALAN TAPAHTUMISSA Ammattielektroniikan ammattimessut Helsingin Messukeskus Samanaikaisesti Elkom 07 -messujen kanssa järjestetään Automaatio 07, MecaTec 07 ja Hydrauliikka & Pneumatiikka 07. Yhdessä nämä tapahtumat muodostavat Suomen tärkeimmän teknologia-alan tapahtuman. Messutapahtumat järjestetään samanaikaisesti, sillä sekä tapahtuman näytteilleasettajaettä kävijäkohderyhmissä on paljon synergiaa. Lisätietoa messutapahtumasta Suomen Messuilta ja internetistä: SESKOn osaston numero on 2d30 ja se sijaitsee hallissa 2, aivan Infoplazan vieressä. Tervetuloa Sähköinsinööriliiton ja SESKOn järjestämä maksuton luentopäivä Helsingin Messukeskuksessa Keskiviikko 5.9. klo Helsingin Messukeskus (Messuaukio 1, Hki) kokoustila 102 Standardit suunnittelun apuvälineenä -luentopäivä Ilmoittautuminen Päivän avaus Toiminnanjohtaja Heikki Silván, Sähköinsinööriliitto ry Elektroniikan standardointi Kehitysjohtaja Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä Tekninen johtaja Tapani Nurmi, SESKO ry Keskustelu Osallistuminen automaatiostandradisointiin Toimitusjohtaja Seppo Pyyskänen, Duocon Oy Keskustelu EMC-standardit Ryhmäpäällikkö Eero Sorri, SESKO ry Loppukeskustelu Tilaisuus päättuu Ilmoittautumiset puh tai Hyödy standardeista varmista kilpailuetusi 16. lokakuuta FORUM 2007 Marina Congress Center, HELSINKI! SESKO on mukana SFS:n järjestämässä standardointialan huippuseminaarissa, joka kontaktitilaisuuksineen pidetään Marina Congress Centerissä Katajanokalla Helsingissä. Tilaisuuden ohjelma ilmoittautumisohjeineen julkaistaan elo-syyskuussa. Jo nyt kannattaa merkitä tapahtuma kalenteriin ja päättää mukaantulosta. 19

20 SESKO ry M PL 134 Särkiniementie Helsinki.Y275 Tutustu kotisivuihimme: IEC-standardit sähköisinä SESKOsta SESKO välittää IEC-standardeja sähköisesti pdfmuodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin alkuperäisillä IEC-standardeilla. Maksu tapahtuu laskulla. Tilaukset puh: (09) , faksi: (09) , sähköposti: Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit IEC:n ja CENELECin työpaperit Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40 CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70 Links between Products, Directives and Standards in the Electrotechnical Field, CD-levynä 70 Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmaksu 7 /lähetys. IEC cataloguen toimitusmaksu on 15 Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisivultamme Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä SESKOsta tai puhelimitse (09) Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät SESKOn verkkosivuston otsikon Ohjeita alta. SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta, puh (09) , sähköposti: UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät alla olevien yhteystietojen avulla. SFS-standardit SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: IEC-standardit IEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: EN-standardit CENELEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: Kesäk_2007_tik

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi Sähkötekninen standardointi Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi verkkosivustot : www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi Luentomateriaali teknisen dokumentoinnin IEC standardeista

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Standardeilla tuloksia

Standardeilla tuloksia Standardeilla tuloksia Standardointi osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa 2006 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi.

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi. Suomen Automaatioseura ry Turvallisuusjaosto PÖYTÄKIRJA 1 (3) 6.5.2004 Aika: 6.5.2004 Paikka: Heureka Läsnä: Osallistujalista liitteessä 1 1 Vuosikokouksen avaus Kokouksen avasi Mika Kaijanen toivottaen

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Standardointijärjestelmä EMC-standardointi. Eero Sorri 1

Standardointijärjestelmä EMC-standardointi. Eero Sorri 1 Standardointijärjestelmä EMC-standardointi Eero Sorri 1 Sähkömagneettinen ympäristö Sähkökäyttöisten laitteiden ja järjestelmien aiheuttamat ilmiöt Luonnonilmiöt Jne. ukkonen staattinen purkaus Eero Sorri

Lisätiedot

Nro 1/2010 SISÄLTÖ 1/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Nro 1/2010 SISÄLTÖ 1/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Nro 1/2010 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 1/2010 TOIMITUsJOHTAJALTA Taantumavuodesta 2009 selvittiin kunnialla, 45 vuotta sähköalan standardeja...2 SESKO 45 vuotta.

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä

Lisätiedot

Standardit osana yhteiskunnan ohjausta ja osallistuminen standardointiin

Standardit osana yhteiskunnan ohjausta ja osallistuminen standardointiin Standardit osana yhteiskunnan ohjausta ja osallistuminen standardointiin Sähköteknisen standardoinnin Workshop 2014-03-25/26 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 24.3.2014 1 Sisältö Standardoinnin tarkoitus

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3.

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3. Numero 2 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Viranomaisten osallistuminen standardointiin...2 SESKON KEVÄTSEMINAARISSA Hanasaaressa 28.3.2006 pidetyn seminaarin

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys

Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys Esityksen sisältö Päivitystyön lähtökohta Sailab ry Päivitystyöryhmä Päivitystyön toteutus Nimikkeistön standardointi Suunnitelma jatkotoimista

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 2/ 2008 SISÄLTÖ 2/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Uusia tuulia SESKOssa...2 SESKOn Kevätseminaari Kolme uutta EY-mitalistia...3 SESKO on hyvässä iskussa...4 Osallistumisesta

Lisätiedot

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Standardisarja IEC 62443 Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Matti Sundquist, Sundcon Oy Jukka Alve, SESKO ry 1 ASAFin tietoturvaseminaari 27.1.2004 Automaatioseuran

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 3 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 3/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA SESKOn toimintaperiaatteet... 2 ASIANTUNTIJOITA TARVITAAN! Vielä ehtii mukaan merkintästandardien projektiryhmään...

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 10

Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen.

Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen. Turvallisen tekniikan seminaari 2012 Tampereen teknillinen yliopisto, tietotalo Työpajapäivä, torstai 7.6 Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään

Lisätiedot

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Karoliina Meurman 9.11.2011 Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Käsisammuttimia koskeva lainsäädäntö Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Sisäasiainministeriön asetus käsisammuttimista

Lisätiedot

T8 Sanpek-LED PUTKET

T8 Sanpek-LED PUTKET 50000H Takuu CE RoHS T8 Sanpek-LED PUTKET 45026 T8 9W 950LM 450mm 60026 T8 10W 1100LM 600mm 90026 T8 15W 1650LM 900mm 120026 T8 20W 2200LM 1200mm 150026 T8 26W 2850LM 1500mm 150026 T8 35W 3900LM 1500mm

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg Sähköturvallisuus pelastustöissä Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg 2 "Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa" ohje- ja koulutusmateriaali pelastuslaitoksille Tavoitteet: saada yhtenäiset

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2008 Numero 1/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2008 Numero 1/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 1/ 2008 SISÄLTÖ 1/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Aktiivisuudella vaikutusvaltaa...2 Messukuulumisia Jyväskylästä...4 SESKOn osallistumiskysely 2007 Lisää tietoa lisää

Lisätiedot

SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI

SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI LIITE 6. SUOSITUS SÄHKÖLABORATORION JA -TYÖSALIN TYÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN LÄHDEAINEISTOKSI Lait, asetukset ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset: Sähköturvallisuuslaki (410/1996, 634/1999,

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI

AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI 2009 1 (6) AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

Turvallisen tekniikan seminaari 2015 Työpajapäivä, keskiviikko 3.6.

Turvallisen tekniikan seminaari 2015 Työpajapäivä, keskiviikko 3.6. Työpajapäivä 2015 Turvallisen tekniikan seminaari 2015 Työpajapäivä, keskiviikko 3.6. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustalo Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, YTL 8.10.2015 1 CEN/TC 293 Assistive products for persons with disability Perustettu

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007 Numero 1 / 2007 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2007 TOIMITUSJOHTAJALTA Pohjoismaista yhteistyötä...2 RoHsin kehitys kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä...3 CENELECin uusi ympäristötietokanta...6

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 4 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Tunnustusta N matka-avustuskäytännölle...2 Benchmarkkaamaan Tampereelle... 2 Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä. Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11.

Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä. Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11. Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11.2008 Selvitysprojektin taustaa Laki pelastustoimen t laitteista

Lisätiedot

21.03.2011. Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta

21.03.2011. Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta 21.03.2011 Uutiskirjeen sisältö Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon standardeista Ohjelmistokehityksen ja IT-palvelutuotannon standardeja käsitellään perjantaina 15.4.2011 seminaarissa,

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi 08.02.2011 Uutiskirjeen sisältö Tietoturvallisuuden mittaamisen kansainvälinen standardi SFS-ISO/IEC 27004 on julkaistu suomeksi. Standardi auttaa mm. löytämään mittareita, joilla voidaan arvioida hallintajärjestelmän

Lisätiedot

Fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotto suurjännitekytkinlaitteista. Koulutuspäivät 16.11-18.11.2009

Fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotto suurjännitekytkinlaitteista. Koulutuspäivät 16.11-18.11.2009 1 Fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotto suurjännitekytkinlaitteista Koulutuspäivät 16.11-18.11.2009 Helsingissä Aiheena: Uudet pätevyysvaatimukset fluorattuja kasvihuonekaasuja nimellisteholtaan

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6: Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien

Lisätiedot

Tunnelmia IT-standardisoinnin jouluglögeiltä

Tunnelmia IT-standardisoinnin jouluglögeiltä 21.12.2011 Uutiskirjeen sisältö Glögitilaisuudessa kerrottiin uusista standardisointialueista ja pohdittiin kuntauudistuksen myötä tulevia tietoteknisiä haasteita. Täysin uudenlaisia työtapoja ja sosiaalisen

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT 2010-08-13. Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT 2010-08-13. Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10 PLT 2010-08-13 1(3) Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10 Lähetämme tiedoksenne ja samalla kansalliselle lausuntokierrokselle liitteessä luetellut suomalaiset, eurooppalaiset ja kansainväliset standardiehdotukset.

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Kuvaus MEISTÄ.... ja mahdollisista yhteisistä StandardisointiTEISTÄ... 07.08.2013

Kuvaus MEISTÄ.... ja mahdollisista yhteisistä StandardisointiTEISTÄ... 07.08.2013 Kuvaus MEISTÄ... ja mahdollisista yhteisistä StandardisointiTEISTÄ... 07.08.2013 Mikä on METSTA Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry on yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys.

Lisätiedot

Staattisen sähkön hallinta sairaalaympäristöissä. HT-sairaala -tutkimushankkeen loppuseminaari 21.3.2012 Hannu Salmela, Tapio Kalliohaka, VTT

Staattisen sähkön hallinta sairaalaympäristöissä. HT-sairaala -tutkimushankkeen loppuseminaari 21.3.2012 Hannu Salmela, Tapio Kalliohaka, VTT Staattisen sähkön hallinta sairaalaympäristöissä HT-sairaala -tutkimushankkeen loppuseminaari 21.3.2012 Hannu Salmela, Tapio Kalliohaka, VTT 2 VEM-esimerkki 1*: Henkilö nousee tuolilta eristävillä jalkineilla

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

2/2009 SISÄLTÖ 2/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa

2/2009 SISÄLTÖ 2/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa 2/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa SISÄLTÖ 2/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Uhkaako energiaähky? Lumipalloilmiö. Pelisäännöt

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

PSK tiedote 2/2010 14. kesäkuuta 2010 1 (6)

PSK tiedote 2/2010 14. kesäkuuta 2010 1 (6) PSK tiedote 2/2010 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen kevätkokous 2010 2 Palaute PSK:n kevätseminaarista 3 PSK:n syyskokous 18.11.2010 4 Standardisointi 4.1 Vahvistetut standardit 4.2 Lausunnolla olevat

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 3:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 3: Teollisuusautomaation standardit Osio 3 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014

C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014 C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014 Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä

Lisätiedot

KOE- JA KURSSITIEDOTE

KOE- JA KURSSITIEDOTE KOE- JA KURSSITIEDOTE 1.8.2012 Tiedotteen sisältö: Kokeet 1 Öljylämmitysalan kurssi 3 Öljylämmitysalan asennustyöt 4 Säiliöntarkastustyöt 5 Kaasuasennustyöt 6 Lämmityslaitteistojen sähköasennustyöt 7 ASENNUSALAN

Lisätiedot

KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT

KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT www.sanpek.fi Sanpek-LED korkealaatuiset 360 CORN LED- lamput edustavat LEDvalaistustekniikan viimeisintä kehitysaskelta. Nämä CORN LED-lamput on kehitetty

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

Nro 1/2011 SISÄLTÖ 1/2011. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Nro 1/2011 SISÄLTÖ 1/2011. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Nro 1/2011 SISÄLTÖ 1/2011 TOIMITUSJOHTAJALTA Vuodet eivät veljiä keskenään Smart Grid älykkäät verkot...2 SESKOn kevätseminaarissa 31.3.2011 aiheena Smart Grid älykäs sähköistys...3 IEC Young Professionals...4

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5: Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies Latausstandardit Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012 Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies 12.10.2012 Matti Rae, Director, New Technologies 1 Sisältöä ja määritelmiä Standardit Lataustapa 3

Lisätiedot

Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan

Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Rakenneluokat RL1 (AA) ja RL2 (A) Teräsrakenteiden toteutus EN 1090:n mukaan 2013-2014 Ajankohta:

Lisätiedot

22.06.2011. Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa

22.06.2011. Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa 22.06.2011 Uutiskirjeen sisältö Merkistöstandardista ISO/IEC 10646 on ilmestynyt uusi versio. Siinä on yhdistetty yhteen dokumenttiin aiemmin liitteinä olleet täydennykset ja korjaukset. Standardissa on

Lisätiedot