TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallituksen toimintakertomus... 4 Talous... 7 Standardointi...11 Tiedotus...18 Kansainvälinen standardointi...20 Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto supistui Suomessa noin 30 % verrattuna edelliseen vuoteen ja pysytteli koko vuoden edellisvuotta tuntuvasti alemmalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden, johon kuuluvat tietoliikennelaitteet, sähkökoneet ja instrumentit, yritysten liikevaihto laski viime vuonna kolmanneksen verrattuna edellisvuoteen. Euroopan elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä kone- ja metalliteollisuutta edustavan Orgalimen arvioiden mukaan vuonna 2009 supistui alan liikevaihto koko Euroopassa %. Vakava taantuma vaikuttaa suomalaisten yritysten kykyyn ylläpitää ja parantaa tuottavuuttaan Suomessa. Nykyinen elintaso ja työpaikat voivat säilyä Suomessa vain, jos tuottavuutta pystytään jatkuvasti parantamaan. Tämä edellyttää niin yrityksiltä kuin valtiovallaltakin entistä merkittävämpää panostusta korkeatasoiseen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Standardointi on yksi koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvä tärkeä osa-alue, joka vaikuttaa tuottavuuteen. Sähköteknisen standardoinnin alueella taantuma ei vielä näy komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijakatona, sillä edellisvuoteen verrattuna asiantuntijamäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Kansainvälisiä työryhmätehtäviä hoitaneiden asiantuntijoiden määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt edellisvuodesta, vaan jonkin verran aktivoitunut. Tällainen kehitys on eduksi vientivetoiselle sähkö- ja elektroniikkateollisuudellemme sekä edistää tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia yhteisiin pelisääntöihin.

3 Toimitusjohtajan katsaus Energiatehokkuus kiinnostaa myös nuoria, mistä osoituksena oli suomalaisten osallistuminen IEC:n Care4it energiatehokkuuskilpailuun. Kappelinmäen ala-asteen kuudes luokka Laitilasta voitti toisen palkinnon tässä kansainvälisessä energiatehokkuuskilpailussa. Myös toinen suomalainen koulu, Kokemäenjokilaakson ammattiopisto sai kunniakirjan. Kilpailutyöt osoittavat nuorten oivaltaneen, että energiatehokkuudessakin kaikki lähtee pienistä teoista, ymmärryksestä ja järkevästä käyttäytymisestä. Standardijulkaisut SESKOn jäsenryhmittely SESKOn vaalikokous hyväksyi syksyllä 2009 kolmiosaisen jäsenryhmittelyn ja aikaansa hyvin palvellut kahdeksan toimialakategorian ryhmittely jää historiaan. SESKOn jäsenet luokitellaan vuoden 2011 alusta kolmeen ryhmään sen mukaan, missä laajuudessa ne edustavat standardien käyttäjäryhmiä, osallistuvat standardointiin, hyödyntävät standardien valmistelua omassa toiminnassaan ja edustavat muuten sähköteknisen standardoinnin merkittäviä intressitahoja, kuten viranomaisia. Jäsenryhmittely palvelee SESKOn hallinnointia ja hallitusvastuita. Uudessakin hallitusrakenteessa on pysyviä hallituspaikkoja ja niissä ryhmissä, joissa yhteisöt vuorottelevat, hallituspaikkojen kierto noudattaa tasapuolista rotaatioperiaatetta. Energiatehokkuus Energiatehokkuus nousi vuonna 2009 keskeiseksi aiheeksi yhteiskunnan eri osa-alueilla myös standardoinnissa. Sähköteknisen standardoinnin alueella keskustelu konkretisoitui mm. siten, että SESKOn hallitus perusti uuden kansallisen sähköautojen ja latauslaitteiden komitean SK 69. EU-komissio antoi CENille mandaatin valmistella rakennusten energiatehokkuusstandardeja, joiden valmistelu jakaantuu Suomessa Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry:lle (MetSta), Rakennusteollisuus RT:lle ja SESKOlle. SESKOn vastuulla ovat valaistusstandardit. Uusia ja päivitettyjä sähköteknisiä standardeja valmistuu vuosittain Näistä julkaistaan suomeksi yleensä alle 10 %. Standardien lisäksi on toisinaan standardeista hyödyllistä julkaista myös käsikirjoja. SESKO valmisteli ennätykselliset yhdeksän käsikirjaa vuoden 2009 aikana. Kaksi näistä oli erittäin ajankohtaisia: valaistuskäsikirja sekä rakennusten ja rakenteiden salamasuojauskäsikirja. Valaistuskäsikirja on uusi ja erittäin ajankohtainen mm. energiatehokkuussyistä. Salamasuojauskäsikirjan edeltäjä, ukkoskäsikirja oli vuodelta 1983, joten oli korkea aika päivittää salamasuojaustietämys uudelle vuosituhannelle. Oppilaitosportaali tulevaisuuden osaajat SESKO työsti yhdessä SFS:n ja sen muiden toimialayhteisöjen kanssa oppilaitosverkkosivuston joka palvelee opiskelijoita ja opettajia standardointiin liittyvissä asioissa. Oppilaitossivusto tarjoaa nopean ja hyvin jäsennellyn kanavan standardointitiedon lähteille. Hankkeen vetovastuu oli SESKOlla ja rahoituksesta vastasi SFS. Oppilaitossivustolla on yhteen paikkaan koottuna yleistä tietoa eri alojen standardeista ja standardoinnista sekä aineistoa, jota voidaan käyttää tukena opetuksessa ja opiskelussa. Sivusto on erinomainen näyte kaikkien Suomen standardointitahojen yhteistyöstä, millä palvellaan yleisesti yhteiskunnan tiedon tarvetta standardien merkityksestä jokapäiväisessä elämässä sekä erityisesti opetuksessa ja opiskelussa.

4 Hallituksen toimintakertomus Jäsenistö Hallinto SESKOn jäsenmäärä oli vuoden 2009 lopussa 22. Syksyn vaalikokouksessa hyväksyttiin SESKOn uudeksi jäsenyhteisöksi vuoden 2010 alusta Sähkömestarien ja sähköyliasentajien yhdistys SAMSY ry. Jäsenet kokoontuivat sääntömääräiseen vuosikokoukseen maaliskuussa ja vaalikokoukseen marraskuussa. SESKOn hallitukseen kuului yhteensä kymmenen jäsentä. Hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajana toimi kehitysjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Group Oyj:stä ja varapuheenjohtajana ryhmäpäällikkö Leo Laaksonen Teknologiateollisuus ry:stä. Lisäksi hallituksen varsinaisina jäseninä oli toimintakertomusvuonna seitsemän jäsenyhteisöjen piiristä valittua henkilöä. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin perinteinen kevätseminaari SESKOn komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijoille sekä jäsenyhteisöjen edustajille. Kevätseminaarin 2009 teemana oli Energiatehokkuus ja standardit. Jäsenyhteisöt hyväksyivät vaalikokouksessa hallituksen ehdotuksen SESKOn jäsenyhteisöjen uudeksi ryhmittelyksi. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2009 puheenjohtaja Kimmo Saarinen, varapuheenjohtaja Leo Laaksonen sekä jäsenet Seppo Ahvenainen ja Kari Lång. Hallituksen jäsen Seppo Pyyskänen kuoli helmikuussa Hänen tilalleen ei valittu uutta varsinaista jäsentä, vaan Seppo Pyyskäsen henkilökohtainen varajäsen Martti Kemppainen osallistui hallituksen kokouksiin. SESKOn jäsenyhteisöt vuonna 2009 Digita Oy Energiateollisuus ry Finnet-liitto ry Radioteknillinen Seura ry SGS Fimko Oy Suomen Automaatioseura ry Suomen Radioamatööriliitto ry Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry Suomen Valoteknillinen Seura ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköinsinööriliitto ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähkösuunnittelijat NSS ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry Talotekniikkaliitto ry Teknologiateollisuus ry TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuden sähkö ja automaatio ry Turvatekniikan keskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus Viestintävirasto Tilintarkastus SESKOn tilintarkastajina ovat toimineet KPMG Oy Ab:stä kauppatieteiden maisteri Heidi Vierros KHT ja Turvatekniikan keskuksesta hallintojohtaja Juha Karjalainen. Varatilintarkastajia olivat yhteisö KPMG Oy Ab ja toiminnanjohtaja Heikki Silván Sähköinsinööriliitto ry:stä. Komiteat Hallituksen asettamien kansallisten standardisoimiskomiteoiden määrä oli toimintakertomusvuoden lopussa 45. Komiteoiden lisäksi kansallisia seurantaryhmiä oli runsaat 80. Asiantuntijajäseniä komiteoissa ja seurantaryhmissä oli 463 henkilöä. Hallitus hyväksyi 431 standardia, joista 42 julkaistiin suomeksi. Henkilöstö SESKOn palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 10 henkilöä: kuusi teknistä asiantuntijaa ja neljä tukipalvelutehtävissä. Yksi henkilö teki lyhennettyä työpäivää.

5 SESKOn hallitus vuonna 2009 (Kunkin henkilökohtaisen varajäsenen nimi on kursivoitu) Puheenjohtaja Kehitysjohtaja Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj, (Sähköinsinööriliitto ry) Toimitusjohtaja Risto Forssell, Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy (Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry) Varapuheenjohtaja Ryhmäpäällikkö Leo Laaksonen, Teknologiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) Toimitusjohtaja Jarmo Salonen, Sähkö-Sinssi Oy (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) Hallituksen jäsenet Ylijohtaja Seppo Ahvenainen, Turvatekniikan keskus Yli-insinööri Harri Westerlund, Turvatekniikan keskus Johtaja Hannu Hossi, VTT Toimialapäällikkö Vesa Haakana, Inspecta Oy (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry) Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry Puheenjohtaja Martti Alakoski, Sähköalojen Ammattiliitto ry Johtaja Kari Lång, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Peter Malmström, Teknologiateollisuus ry Laatupäällikkö Juhani Mäenpää, Tekmanni Oy (Talotekniikkaliitto ry) Sähköinsinööri Seppo Puhakka, Sähkökuva Oy (Sähkösuunnittelijat NSS ry) Toimitusjohtaja Seppo Pyyskänen, Duocon Oy (Suomen Automaatioseura ry), saakka Toimitusjohtaja Martti Kemppainen, Makevision Ky (Teollisuuden sähkö ja automaatio ry) Koulutusjohtaja Seppo Taipale, Finnet Focus Oy (Finnet-liitto ry) Yli-insinööri Timo Leppinen, Viestintävirasto Johtaja Jonas Wolff, ABB Oy (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Patrick Frostell, Teknologiateollisuus ry

6 Huomionosoitukset IEC 1906 Award palkinto Vuonna 2009 IEC jakoi 1906 Awardin 119:lle teknisten komiteoiden ja niiden työryhmien asiantuntijalle. Palkinto jaettiin kuudetta kertaa. Suomesta palkittiin vuonna 2009 kaksi henkilöä: kehitysjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Group Oyj:stä ja ryhmäpäällikkö Eero Sorri SESKO ry:stä. Erkki Yrjölä mitalit Vuonna 2009 Erkki Yrjölä mitalin sai kaksi erittäin ansioitunutta standardoinnin asiantuntijaa: professori, johtava asiantuntija Jarmo Elovaara Fingrid Oyj:stä ja laatujohtaja Markku Norhio Helvar Oy:stä. Kimmo Saarisen palkitsemisperusteena oli mm. hänen pitkäaikainen, aktiivinen ja sitoutunut työnsä elektroniikan kokoonpanotekniikkaa koskevassa komiteassa sekä sen työryhmissä. Kimmo Saarisen jatkuva ja asioita eteenpäin vievä toiminta on vaikuttanut merkittävästi erityisesti pintaliitoskomponentteja käsittelevän standardisarjan ja juotosliitosten ominaisuuksien testausta koskevien useiden standardien valmisteluun ja ylläpitoon. Saarinen toimii myös IEC:n elektroniikkalaitteiden kondensaattoreita standardoivan komitean puheenjohtajana sekä useiden sen työryhmien kokoonkutsujana ja vetäjänä. Teknisen standardoinnin lisäksi Kimmo Saarisella on mittavat ansiot standardoinnin hallinnollisella sektorilla. Hän on Suomen sähköteknisen kansalliskomitean SESKOn hallituksen puheenjohtaja sekä Suomen Standardisoimisliitto ry SFS:n hallituksen puheenjohtaja. IEC:n hallituksen jäsen hän on ollut vuosina Lisäksi hän on ollut neuvoa-antavan kansainvälisen televiestintäkomitean ACETin puheenjohtaja ja eurooppalaisen CECC:n varapuheenjohtaja. Eero Sorri on audio-, video- ja multimediajärjestelmien ja -laitteiden komitean teknisen alueen TA 5 sihteerinä vaikuttanut merkittävästi siihen, että kansainvälisen ja eurooppalaisen tason yhteisantennijärjestelmien standardoinnissa on saatu karsittua päällekkäisyydet. Taitavana, päämäärätietoisena ja rauhallisena neuvottelijana hän on saanut eurooppalaiset avautumaan kansainväliselle standardoinnille niin, että yhteistyö kansainvälisten ja eurooppalaisten teknisten komiteoiden välillä on tällä hetkellä saumatonta ja erittäin tehokasta. Jarmo Elovaara Fingrid Oyj:stä on toiminut pitkään eristinkomitean SK 36 puheenjohtajana ja suurjännitesähköasennuksia koskevan komitean SK 99 puheenjohtajana. Jarmo Elovaaran johdolla komitea on valmistellut eurooppalaisen esikuvan pohjalta suurjänniteasennuksia koskevan kansallisen standardin SFS Hän on myös sähkömagneettisille kentille altistumista käsittelevän komitean jäsen. Markku Norhio Helvar Oy:stä on toiminut 1990-luvun puolivälistä alkaen valaisinkomitean SK 34 puheenjohtajana. Hän tuli komitean jäseneksi jo vuonna Norhio on toiminut Suomen edustajana IEC:n komiteoissa SC 34C ja SC 34D. Kansainvälisesti arvostettuna asiantuntijana Markku Norhio nimettiin vuonna 2008 lamppujen lisälaitteita standardoivan komitean IEC SC 34C puheenjohtajaksi. Markku Norhion laaja-alaista asiantuntemusta osoittaa myös se, että hän on ollut edellä mainittujen puheenjohtajuuksien lisäksi mukana jäsenenä monissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä komiteoissa, mm. jännite- ja radiohäiriökomiteoissa, sähkömagneettista yhteensopivuutta ja käämilankoja koskevissa komiteoissa sekä valaisinstandardityöryhmässä sekä liitäntälaitestandardeja ylläpitävässä työryhmässä.

7 Talous Yhdistyksen toimintakulut olivat ,77 euroa ja laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 %. Henkilöstökulut laskivat hieman ja niiden osuus kaikista toimintakuluista oli 57 %. Euromääräisestä laskusta huolimatta henkilöstökulujen suhteellinen osuus kaikista toimintakuluista oli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Monien kulujen osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna, kuten toimitila-, matkustus-, julkaisu- ja tiedotuskulujen. Yhdistyksen tulos vuodelta 2009 oli positiivinen ja määrältään 8 236,79 euroa. Mitään edellisten vuosien kaltaista yksittäistä standardijulkaisua, jonka kysyntä olisi ollut tuhansia kappaleita, ei toimintakertomusvuonna ollut. Standardien jakelu Standardien myynnistä saadut laadinta- ja jakelukorvaukset kattoivat SESKOn rahoituksesta 46 % (54 %). SFS-standardien ja käsikirjojen laadintakorvauksista kertyi 28 % (38 %). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Kansainväliset jäsenmaksut SESKO sai valtionapua työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) Suomen Standardisoimisliiton SFS:n kautta yhteensä euroa, josta 60 % kului kansainvälisiin jäsenmaksuihin (IEC, CENELEC). SFS maksoi TEMin valtionavusta sihteeristö-, käännös- ja kokouskuluja. Suoraan kansainvälisiin standardisointikokouksiin osallistuneille maksettujen matkakorvausten osuus oli euroa. VTT vastasi IECEx:n jäsenmaksusta ja Evox Rifa Group Oyj huolehti IECQ:n jäsenmaksusta. Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen tuki Toimintavuonna Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen (STEK) myöntämä sähköturvallisuuden standardointituki oli euroa, mikä kattoi noin 13 % rahoituksesta. Osallistumismaksut SESKOn standardoimiskomiteoissa ja seurantaryhmissä toimi 463 (466) sähköteknistä asiantuntijaa suomalaisen yhteiskunnan eri alueilta. Osallistujamäärä pysyi siis kutakuinkin ennallaan. Osallistumismaksutuotot kattoivat noin 22 % (20 %) koko rahoituksesta. SESKOn Rahoituksen rahoituksen jakauma jakauma % 18 % 22 % 15 % 15 % 2 % % 16 % 20 % 13 % 12 % 1 % % 14 % 23 % 14 % 13 % 2 % % 14 % 26 % 16 % 14 % 1 % % 13 % 28 % 15 % 14 % 2 % SFS-standardit IEC-standardit Osallistumismaksut TEM-avustus STEK ym. Muut

8 TULOSLASKELMA Varsinaisen toiminnan tuotot SFS-julkaisujen valmistelu , ,00 IEC-julkaisujen jakelu , ,38 Osallistumismaksut , ,00 Muut toimintatuotot , ,00 Avustukset , , , ,84 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ja palkkiot , ,18 Henkilöstösivukulut , ,70 Poistot , ,79 Toimitilakulut , ,05 Julkaisujen hankinta , ,70 Matkustuskulut , ,02 Julkaisu- ja tiedotuskulut , ,14 Toimistokulut , ,05 Kokous- ja neuvottelukulut , ,38 Kansainväliset jäsenmaksut , ,07 Muut kulut , , , ,22 Kulujäämä , ,62 Varainhankinta Jäsenmaksut , , , ,00 Tuottojäämä 952, ,62 Sijoitus- ja rahoitustuotot Sijoitustuotot ja -kulut 7 284, ,55 Tilikauden tulos 8 236, ,07 Tilikauden ylijäämä 8 236, ,07

9 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet , ,90 Aineettomat hyödykkeet 9 266, ,45 Osakeet ja osuudet 1 345, ,50 Pitkäaikaiset sijoitukset , , , ,64 VAIHTUVAT VASTAAVAT Julkaisusaamiset , ,07 Siirtosaamiset , ,94 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,60 YHTEENSÄ , ,24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Ylijäämä ed.vuosilta , ,83 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 8 236, , , ,90 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat , ,23 Siirtovelat , ,68 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,34 YHTEENSÄ , ,24 Helsingissä 8. helmikuuta 2010 Kimmo Saarinen Hannu Hossi Martti Kemppainen Markku Kiskola Kari Lång Hannu Mattila Juhani Mäenpää Jarmo Salonen Sauli Väntti Jonas Wolff Sinikka Hieta-Wilkman

10 TILINTARKASTUSKERTOMUS 10

11 Standardointi Komiteat ja seurantaryhmät SESKOlla oli vuoden 2009 lopussa kaikkiaan 45 standardoimiskomiteaa ja yli 80 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 463 asiantuntijajäsentä. Syksyllä perustettiin sähköautojen ja latausjärjestelmien standardointia koskeva uusi komitea SK 69, jonka tehtäväalueisiin kuuluvat sähköautojen lataus- ja pistokytkinjärjestelmät sekä akut. Tällä alueella käydään parhaillaan kovaa taistelua maailmanlaajuisesti eri tahojen edustamien teknologioiden välillä. Komitea osoittautui heti alkuunsa näköalapaikaksi, joka veti puoleensa runsaasti jäseniä. Standardoimiskomiteat kokoontuvat säännöllisesti ja niille on nimetty puheenjohtaja ja sihteeri. Komiteoita on yleensä kansallisesti merkittävillä sähköteknisillä alueilla. Myös erityinen tarve julkaista suomenkielisiä standardeja voi edellyttää kansallista komiteaa. Sellaisten IEC:n ja CENELECin komiteoiden aihealueille, joilla pääasiassa seurataan kansainvälistä standardointia ja joille ei ole tarvetta perustaa kansallista komiteaa, SESKOlla on toimintakanavana seurantaryhmiä. Jäsenten lisäksi nimetään seurantaryhmään yhdyshenkilö. Komiteoiden ja seurantaryhmien työ Standardoimiskomiteoiden ja seurantaryhmien painopistealueet vaihtelevat aihepiireittäin. Kaikkien ryhmien työssä on tärkeää aktiivinen osallistuminen IEC:n ja CENELECin äänestyksiin, lausuntojen laatimiseen sekä työryhmätyöhön. Näin voi parhaiten vaikuttaa standardien sisältöihin. Alueilla, joilla on Suomessa paljon toimijoita, myös standardien kääntäminen ja kansallisten osien laatiminen standardeihin on komitean keskeistä työtä. Aktiiviset komiteat ja seurantaryhmät vuonna 2009: Suurjänniteilmajohdot SK11 Komitea on osallistunut eurooppalaisten suurjänniteilmajohtojen standardien uudistukseen. Eurooppalaisiin standardeihin liittyvä Suomen kansallinen liite uudistettiin ja lähetettiin kansalliselle lausuntokierrokselle. Komitea valmisteli uuden SFS-käsikirjan, jossa esitetään ilmajohtoja koskevat perusvaatimukset. Jakokeskukset SK 17D IEC-komitea TC 17D on valmistellut pitkään uutta jakokeskusten perusstandardisarjaa IEC Kaksi ensimmäistä osaa hyväksyttiin ja muut osat olivat lausuntokierroksilla. Uusien standardien kääntäminen Suomeksi aloitettiin. Energiakaapelit 20 SK 20 komitean jäsenillä on ollut aktiivista toimintaa IEC- ja CENELEC-työryhmissä. Komitea valmisteli kaapeleiden käyttöohjekäsikirjan, kaapelisanaston sekä PEX- ja PVC-eristeisten kaapelien rakenne- ja testausstandardit. Akut IEC TC 21 IEC:n akkukomiteaa varten SESKO on perustanut kansallisen tason seurantaryhmän. Seurantaryhmän työskentely aktivoitui merkittävästi, kun SESKOn hallitus perusti sähköautokomitean. Suomalaiset asiantuntijat osallistuivat suuritehoisia litium-ioniakkuja standardoivaan työryhmään. Suomeen on tauon jälkeen uudestaan tulossa akkutuotantoa ja näin ollen tarvetta olla mukana standardien kehittämisessä. Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet SK 23 Komitean suomalaisilla asiantuntijoilla on ollut merkittävä panos asennuspistoliittimiä koskevan IEC-standardin valmistelussa. Komitea valmisteli useita uppoasennusrasioiden mitoitusstandardeja, suojajännitepistokytkinstandardin, johtokanavajärjestelmää, kotitalouskäytön johtokelastandardin muutoksia sekä lattiarasioiden erityisvaatimuksia koskevat standardit. Komitea suunnitteli myös uuden IEC/EN-valaisinpistokytkinjärjestelmän kansallista käyttöönottoa ja huolehti sen tiedottamisesta. Myös sähköauton pistokytkimen standardointityöhön komitea osallistui innokkaasti. 11

12 Räjähdysvaaralliset tilat SK 31 Keskeisten sähköasennuksia, tarkastuksia ja kunnossapitoa sekä sähkösaattoja koskevien standardien uudet painokset julkaistiin suomeksi. Näistä julkaistiin myös uusi SFS-käsikirja. IEC:ssä suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet komitea- ja työryhmätyöhön erityisesti niillä alueilla, joilla on vaikutusta Suomen teollisuudelle. Valaisimet SK 34 Valaisinkomitea valmisteli uuden painoksen valaisimien turvallisuusvaatimuksia käsittelevästä standardista. Komitea laati IEC:lle ehdotuksen energiansäästölamppujen turvallisuusstandardin täsmentämisestä, sillä energiansäästölamppujen yleistymisen myötä on ollut todettavissa tiettyjä puutteita niiden lämmön- ja tulenkestävyysvaatimuksissa. Suomalainen Markku Norhio toimii valaisimien liitäntälaitteita standardisoivan komitean IEC SC 34C puheenjohtajana. Elektroniikkalaitteiden kondensaattorit ja vastukset IEC TC 40 ja CLC TC 40XA Seurantaryhmän jäsenet ovat toimineet erittäin aktiivisesti kansainvälisellä tasolla osallistuen kokouksiin ja lukuisiin IEC- ja CLC-äänestyksiin. IEC:n komitean puheenjohtajana toimii Kimmo Saarinen ja CENELECin komitean sihteerinä Kari Koskinen. Suurjännitetestaustekniikat IEC TC 42 Komitea kokoontui Suomessa vuonna Suomalainen asiantuntija Jari Hällström vastaa komitean kokoonkutsujan ja sihteerin tehtävistä. Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus SK 61 Komitean määrätietoisen työskentelyn ansiosta eräisiin kodinkonestandardeihin on saatu tiukemmat rajat sallituille pintalämpötiloille. Solariumlaitteiden säteilymäärien rajoittamiseksi säteilyturvaviranomaiset ovat työskennelleet aktiivisesti. Liesien paloturvallisuuden lisäämistä on edistetty IEC:ssä ja CENELECissä. Komitean valmistelema sähkölämmittimien ja lämmitysjärjestelmien käsitteitä ja merkintöjä koskeva standardi julkaistiin. Ajoneuvojen sisätilanlämmittimiä koskeva standardi sekä yleiseen turvallisuusstandardiin liittyvä muutososa ilmestyivät. Sähkökiukaat SK 61 Z Komitean valmistelemat muutosehdotukset kiuasstandardin varaavien kiukaiden sekä kiukaiden etäohjausta ja merkintöjä koskevien vaatimusten täsmentämiseksi kierrätettiin IEC:n jäsenmailla vuoden kuluessa ja niihin saadut lausunnot käsiteltiin. Komitea on vaikuttanut aktiivisesti infrapunasaunoja koskevan standardin valmisteluun. Suomalainen erikoisosaaminen on tällä alueella standardoinnissa kysyttyä. Pienjännitesähköasennukset SK 64 IEC ja CENELEC ovat jatkaneet sähköasennuksia koskevien standardisarjojen kehittämistä. Ehdotuksia on kommentoitu sekä oltu mukana komitea- ja työryhmätyössä. Koska uusia esikuvastandardeja on valmistunut tai valmistumassa, tehtiin tarkastelu SFS 6000-standardisarjan uusimistarpeista ja päätettiin aloittaa seuraava uudistuskierros. Sähköautot ja latausjärjestelmät SK 69 Sähköautokomitea järjestäytyi syksyllä 2009 kesäkuussa järjestetystä seminaarista saadun palautteen perusteella. Komitean toiminta lähti heti vauhdilla käyntiin. Se on seurannut sähköauton latausjärjestelmän, litiumioniakkujen sekä sähköautonpistokytkimien standardointia ja osallistunut siihen asiantuntijoidensa välityksellä. Kansainvälisiin aihetta koskeviin seminaareihin on myös osallistuttu. Sähkömagneettinen yhteensopivuus SK 77 ja CISPR Komiteoiden kansainvälinen toiminta on ollut jatkuvasti aktiivista, vaikka julkaisuvauhti on hieman tasaantunut. Merkittävimpänä kehityskohteena on edelleen ollut sähkömagneettisten kenttien siedon testauksen menetelmien ja testitilojen standardointi yli 1 GHz:n taajuuksille. Yhtenä aiheena EMC-standardeihin on tulossa mittausepävarmuuden arviointi. Jännitetyövälineet SK 78 Komitean jäsenet valmistelivat siirrettäviä työmaadoitusvälineitä koskevan standardin. Suomessa järjestettiin kansainvälisen IECvastinkomitean kokous. Verkkoyhtiöiden ja verkostourakoitsijoiden intresseissä on tähän standardointiin osallistuminen. Myös turvallisuus- ja työturvallisuusviranomaiset seuraavat tiiviisti jännitetyövälineiden ja -menetelmien kehitystä. Hälytysjärjestelmät SK 79 Komitea valmisteli kaksi sähköiseen talotekniikkaan liittyvää käsikirjaa. Komitean alueelta suomennettiin useita standardeja ja suomalaisten asiantuntijoiden kokousaktiivisuus kansainvälisissä kokouksissa oli huomattava. Laitevalmistajat ja urakoitsijat ovat kiinnostuneita tämän alueen standardointikohteista. Elektroniikan kokoonpanotekniikka SK 91 SK 91 kokoontui vuoden 2009 aikana kolme kertaa. Suomi hoiti CENELECin raportoivan sihteeristön CLC/SR 91 tehtäviä. Komitean jäsenet osallistuivat IEC TC 91 ja sen työryhmien WG1 ja WG 3 kokouksiin. Komitea laati uuden komiteaesitteen sekä esittelytekstin SFS:n oppilaitossivustolle. Suurjännitesähköasennukset SK 99 Suurjänniteasennusstandardiin SFS 6001 valmisteltiin muutos, jolla täsmennettiin vaatimuksia. Standardi otettiin mukaan uuteen suurjänniteasennuksia ja ilmajohtoja käsittelevään SFSkäsikirjaan. IEC ja CENELEC valmistelivat ehdotukset uusiksi standardeiksi, joiden pohjalta laaditaan suomalaisen standardin seuraava versio. Tietotekniikka- ja viihde-elektroniikkalaitteiden turvallisuus SK 108 Komitean alueella eteni tietotekniikan ja viihde-elektroniikan laitteita koskevien standardien valmistelu. Tietotekniikan ja viihde-elektroniikan laitteiden erillisten 12

13 turvallisuusstandardien ylläpito jatkuu ja uuden painoksen valmistelu aloitetaan vuonna Vuonna 2009 vahvistetut ja julkaistut standardit Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat SK 111 Komitean jäsenet ovat toimineet aktiivisesti RoHSmittausmenetelmiä ja materiaalivakuutuksia standardoivissa IEC-työryhmissä. Komitean kääntämä ympäristötietoista suunnittelua koskeva standardi julkaistiin. Komitea valmisteli RoHS-mittauksia koskevaa SFS-käsikirjaa. Valaistustekniikka SK CEN 169 Valaistuskomitean työskentely on ollut erityisen vilkasta. Valaistusstandardeille asettavat paineita tulevat energiatehokkuusvaatimukset, mistä syystä suomalaiset valaistusalan intressitahot ovat tehostaneet standardointitoimintaan osallistumista myös kansainvälisellä tasolla. Vuoden aikana ilmestyivät valaistuksen yleistä termistöä koskeva standardi sekä komitean suomentama valaistuksen energiatehokkuutta koskeva standardi. Valaistuksen energiatehokkuutta, työkohteiden ja urheilupaikkojen valaistusvaatimuksia sekä tie- ja turvavalaistusstandardit sisältävä valaistussuunnittelun perusteos julkaistiin SFS-käsikirjana. Rakennusten elektroniikkajärjestelmät SK 205 Komitea laati suomennoksen koti- ja rakennusautomaatiojärjestelmien sähköturvallisuusvaatimuksista. Energiatehokkuuteen liittyvä EU-komission mandaatti ja sähköautojen latausjärjestelmät lisäsivät haasteita ja kiinnostusta osallistumiseen kansainvälisissä työryhmissä. Myös turvallisuusviranomaisia kiinnostaa tämän alueen standardointi. Suomen Standardisoimisliitto SFS vahvisti ja otti SFS-standardien luetteloon 399 (381) sähköalan SFS-standardia. Suomeksi julkaistiin 42 (29) standardia. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomeksi julkaistavaksi valittiin sellaisia standardeja, joissa on kansallisia osia tai joiden käyttäjämäärät ovat kansallisesti suuria tai muuten merkityksellisiä. Julkaistuista standardeista 23 oli EN-standardien suorina käännöksinä julkaistuja SFS-ENstandardeja. Muista julkaisuista standardeista 11 perustui IEC:n ja CENELECin julkaisuihin. Puhtaasti kansallisia SFS-standardeja julkaistiin 8, jotka olivat vanhojen standardien uudistuksia tai muutoksia Suomeksi julkaistut standardit Suomeksi julkaistut standardit Julkaistut standardisivut Julkaistut standardisivut 2005_ Sähköalan standardien kokonaismäärä Sähköalan 2005 SFS-standardien kokonaismäärä julkaistut ilmoittamalla vahvistetut

14 Vuonna 2009 julkaistut SFS-standardit SFS 2283 SFS 2284 SFS 2711 SFS 3718 SFS 3719 SFS 4884 SFS 5490 SFS 5798 SFS 5801 SFS 5855 SFS A1 + A2 SFS-IEC Uppoasennusrasiat. 78 mm jakorasia. Mitat Uppoasennusrasiat. Kojerasia. Mitat Sähkölämmittimet ja sähkölämmitysjärjestelmät. Käsitteet ja merkinnät Uppoasennusrasiat. 70 mm jakorasia. Mitat Uppoasennusrasiat. Kaksoiskojerasia. Mitat Uppoasennusrasiat. Kojerasioiden kannet ja peitelevyt. Mitat Pienjännitevarokkeet. Ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettujen varokkeiden lisävaatimukset (pääasiassa teollisuuskäytön varokkeet). Kahvavarokkeet Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Suojajännitepistokytkimet (SELV) Voimakaapelit. Yleiset vaatimukset ja testaus alhaisessa lämpötilassa Pienjännitevarokkeet. Maallikoiden käyttöön tarkoitettujen varokkeiden lisävaatimukset (pääasiassa kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut varokkeet). D-tyypin varokkeet Suurjännitesähköasennukset SFS 6001/A2 Suurjännitesähköasennukset. Muutos 2 SFS-EN SFS-EN SFS-EN A1 SFS-EN /A1 SFS-CLC/TS SFS-EN SFS-EN SFS-CLC/TS SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN /A1 SFS-EN /A13 SFS-EN SFS-EN SFS-EN A11 SFS-EN SFS-EN SFS-EN 61242/A1 SFS-EN CLC/TR SFS-EN IEC/TR SFS-EN SFS-IEC A1 SFS-IEC Valo ja valaistus. Perustermit ja kriteerit valaistusvaatimusten määrittelemiseksi Rakennusten energiatehokkuus. Valaistuksen energiatehokkuus Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 1: Järjestelmävaatimukset Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 1: Järjestelmävaatimukset Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 7: Soveltamisohjeet Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 1: Asennuksen spesifiointi ja laadunvarmistus Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa Hälytysjärjestelmät. Yhdistetyt ja integroidut hälytysjärjestelmät. Yleiset vaatimukset Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus. Ajoneuvojen sisälämmittimien erityisvaatimukset Yleiset vaatimukset kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmille (HBES) sekä rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmille (BACS). Osa 3: Sähköturvallisuusvaatimukset Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 14: Sähköasennusten suunnittelu, laitevalinta ja asentaminen Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 17: Sähköasennusten tarkastus ja kunnossapito Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 30-1: Sähkösaatot. Yleiset ja testausvaatimukset Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 30-2: Sähkösaatot. Soveltamisohjeita suunnitteluun, asentamiseen ja kunnossapitoon Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus. Osa 1: Yleiset vaatimukset Vaatimukset sähkölaitteissa käytettävälle tekniselle rikkiheksafluoridille (SF6) Ohjeet sähkölaitteista poistettavien rikkiheksafluoridin (SF6) tarkastamisesta ja käsittelemisestä sekä sen uudelleen käytöstä Valaisimet. Osa 1: Yleiset vaatimukset ja testit Pienjännitekytkinlaitteet. Osa 1: Pienkytkinlaitteet. Yleiset vaatimukset Jännitetyöt. Siirrettävät työmaadoitusvälineet tai työmaadoitus- ja oikosulkuvälineet Asennustarvikkeet. Johtokelat kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin Staattinen sähkö. Osa 5-1: Elektronisten komponenttien suojaaminen staattiselta sähköltä. Yleiset vaatimukset Staattinen sähkö. Osa 5-2: Elektronisten komponenttien suojaaminen staattiselta sähköltä. Käyttäjän opas Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristötietoinen suunnittelu Koneturvallisuus. Suuntaviivat tietoliikennejärjestelmien käyttämiseen turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa Teollisuuden järjestelmät, asennukset ja laitteet sekä teollisuustuotteet. Jäsentelyn periaatteet ja viitetunnukset. Osa 2: Kohteiden luokittelu ja luokkia vastaavat koodit Sähköteknillinen sanasto. Osa 411: Pyörivät koneet Sähköteknillinen sanasto. Osa 461: Energiakaapelit Sähköteknillinen sanasto. Osa 617: Organisaatio/sähkömarkkinat

15 Uudet käsikirjat 2009 Kymmenen kysytyintä standardijulkaisua 2009 SFS-käsikirja SFS-käsikirja 601 SFS-käsikirja SFS-käsikirja 608 SFS-käsikirja 609 SFS-käsikirja SFS-käsikirja SFS-käsikirja 650 SFS-käsikirja Koneiden sähkölaitteistot ja järjestelmät. Osa 2: Nostokoneet Suurjänniteasennukset ja ilmajohdot Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 2: Sähköasennukset, tarkastus ja huolto Valaistusstandardit Rakennusten ja rakenteiden salamasuojaus Sähköenergian mittaus. Osa 1: Lainsäädäntö, standardisointi ja perusstandardit Sähköenergian mittaus. Osa 2: Sähköenergiamittaristandardit Kaapeleiden käyttöohje Sähköinen talotekniikka. Osa 2: Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmien laitestandardit Vuonna 2009 sähköalan standardien ja käsikirjojen kysyntä laski edelliseen vuoteen nähden, kun vuonna 2007 julkaistun SFS käsikirjan 600 poikkeuksellisen suuri myynti asettui normaalille vuositasolleen. Käsikirja oli kuitenkin edelleen eniten myyty SFS:n julkaisu. Esitetyissä myyntiluvuissa ovat mukana myös oppilaitospainokset sekä ruotsiksi ja englanniksi käännetyt julkaisut, mutta ei verkkokäyttöä. SFS-käsikirja 600 Pienjännitesähköasennukset ja 2132 sähkötyöturvallisuus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 983 SFS A1 (+A2) Suurjännitesähköasennukset 438 SFS-EN Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset 236 SFS-käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot 150 SFS-käsikirja 608 Valaistusstandardit 112 SFS-käsikirja Koneturvallisuus 100 SFS-käsikirja 609 Rakennusten ja rakenteiden salamasuojaus 96 SFS 6003 Pienjänniteilmajohdot 95 SFS-käsikirja Räjähdysvaaralliset tilat 94 15

16 Sähköalan kansainvälisen standardisoimisjärjestön IEC:n 73. yleiskokous pidettiin lokakuusssa Israelissa, TelAvivissa. Kuvassa vasemmalla IEC:n ylin johto, toimitusjohtaja ja pääsihteeri Aharon Amit ja puheenjohtaja Jaques Régis. SESKOn entinen toimitusjohtaja Tuomo Ilomäki puolisoineen oli kutsuttu kunniavieraaksi järjestön viralliseen Statutory Council Session -kokoukseen, sillä hän oli mukana myös edellisellä kerralla vastavassa kokouksessa TelAvivissa 43 vuotta sitten. EVS:n (Eesti standardikeskus) toimitusjohtaja Priit Kikas ja standardoimisosaston johtaja Martin Merimaa vierailivat SESKOssa tammikuussa. Juha Vesa, Eero Sorri ja Sinikka Hieta-Wilkman esittelivät SESKOn toimintaa. Elena Santiago valittiin CENELECin ja CENin johtoon. Kesäkuussa pidetty CENELECin ykeiskokous hyväksyi laajat sääntömuutokset, jotka johtuvat pääasiassa CENin ja CENELECin entistä tiiviimmästä hallinnon yhteistyöstä ja siitä, että niille voitiin valita yhteinen pääjohtaja. SESKOn Kevätseminaarissa Hanasaaressa maaliskuussa ojennettiin EY-mitalit Markku Norhiolle ja Jarmo Elovaaralle. Kevätseminaarin teemana oli Energiatehokkuus ja standardit. Energiatehokkuutta käsiteltiin monipuolisesti valaistuksen, rakennusten ja sähköautojen kannalta. Valoston puheenjohtaja Tapio Kallasjoki piti mieliinpainuvan esityksen valaistuksen roolista. 16

17 ELKOM- messuilla syyskuussa SESKOn standilla päivystivät Arto Sirviö, Sanna Koivu ja Eero Sorri. Paavo Tammen ja Martti Aron laatima SFS-käsikirja 609 Rakennusten ja rakenteiden salamasuojaus oli esillä ELKOM-messujen yhteydessä pidettyssä salamasuojausseminaarissa. Ajankohtainen aihe kiinnosti ja sali täyttyi seisomapaikkoja myöten. Standardisointilautakunta kokoontui SESKOssa maaliskuussa ja päätti mm. standardointialueiden jaosta toimialayhteisöjen kesken. Standardoinnin vuositapahtumassa FORUM 2009 Sinikka Hieta-Wilkman ja Jukka-Pekka Rapinoja (MetSta) esittelivät -oppilaitosportaalin. FORUM paneelissa olivat mukana mm.tutkija Tiina Jauhiainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, johtaja Antti Karppinen SFS:stä sekä SESKOn kesäharjoittelija, Tampereen ammattikorkeakoulun sähkövoimatekniikan opiskelija, Juha-Pekka Törmälä. NOREK kokontui arktisissa olosuhteissa. Helpolla ei päästä Pohjoismaista yhteistyötä edistettäessä aina ei edes sisätiloihin. Pohjoismaisen standardoinnin korkein johto tapasi huhtikuussa 2009 Huippuvuorilla. 17

18 Tiedotus Standardoinnin ja sähköteknisten standardien tekeminen tunnetuksi eri kanavien välityksellä on yksi SESKOn keskeisistä tehtävistä, jotta tavoitetaan standardoinnin osallistujatahot ja standardien käyttäjät. Kohderyhmänä ovat SESKOn jäsenyhteisöjen ja asiantuntijoiden lisäksi sähkötekniseen alaan liittyvät yritykset ja yhteisöt. Heille on tärkeää saada ajankohtaista tietoa uusien standardien lisäksi myös vireillä olevista standardointihankkeista. Näin he voivat vaikuttaa oikea-aikaisesti valmistelun kuluessa standardien sisältöihin ja hyödyntää tietoa omassa toiminnassaan riittävän ajoissa. Myös opiskelijat ja opettajat ovat yksi tärkeä jatkuvan viestinnän kohderyhmä. SESKO julkisuudessa standardit olivat esillä painojulkaisujen lisäksi myös monilla verkkosivuilla, alan hakemistoissa, seminaareissa ja koulutustapahtumissa. SESKOn omia medioita ovat viisi kertaa vuodessa ilmestyvä painojulkaisu SESKO-lehti sekä verkkosivusto www. sesko.fi. SESKO-lehden vuosikerran ensimmäinen numero on erikoisnumero, joka käsittää luettelon edellisenä vuonna julkaistuista ja vahvistetuista standardeista. Tiedotuksen pääaiheet käsittelivät vuonna 2009 ympäristöja energiatehokkuusasioita, joista sähköautojen standardointi nousi erityisen voimakkaasti esille. Lisäksi SESKO on mukana syksyllä 2009 avatussa standardoinnin toimialayhteisöjen yhteisportaalissa joka on suunnattu opiskelijoille ja opettajille. Oppilaitossivusto Yhteistyössä Tampereen Ammattikorkeakoulun, SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kanssa julkaistiin lokakuussa 2009 oppilaitossivusto Sivustoprojektin veto- ja valmisteluvastuu oli SESKOlla, mikä merkitsi mittavaa panostusta sivustotyöhön. Sivuston aineistoa voivat opettajat käyttää apunaan opetustyössä ja opiskelijat esimerkiksi harjoitus- ja opinnäytetöissään. Oppilaitossivusto tarjoaa nopean ja hyvin jäsennellyn kanavan standardointitiedon lähteille. SESKO viestii kohderyhmäänsä koskevien sähköisten ja painomedioiden välityksellä. Vuonna 2009 julkaistiin eri medioissa yhteensä 176 (157) sähköteknistä standardointia tai standardeja käsittelevää artikkelia ja tiedotetta. SESKO ja sähkötekniset 18

19 SESKOn verkkosivujen uudistus onnistui SESKOn verkkosivuja koskeva kysely kesällä 2009 osoitti, että tyytyväisyys sivustoon on selvästi lisääntynyt uudistuksen jälkeen kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Vierailutiheys sivuilla ei ole merkittävästi kasvanut, mutta sivujen luettavuus oli parantunut pari vuotta aiemmin tehtyyn kyselyyn verrattuna. Asiasisältöön oltiin erittäin tyytyväisiä. Verkkosivujen uudistettu englanninkielinen osio otettiin osittain käyttöön jo vuoden 2009 aikana ja uudistustyö jatkuu näiltä osin edelleen. Messut ja muut tapahtumat Sähköteknistä standardointia ja standardeja esiteltiin vuoden varrella useissa eri tapahtumissa, mm. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton sähköurakoitsijapäivillä sekä Sähköturvallisuuden Edistämiskeskuksen ja Sähköinsinööriliiton Sähköpäivän yhteydessä. SESKOlla oli oma osasto ELKOMmessuilla, joiden yhteydessä pidettiin toinen salamasuojausseminaareista. Myös standardisoinnin vuositapahtumassa FORUM 2009 SESKOlla oli oma esittelyosasto. Forumin teemana oli Tulevaisuuden osaaja menestyy standardien avulla ja oppilaitossivusto julkistettiin seminaarissa. Koulutus SESKO järjesti kesällä 2009 sähköautoja koskevan seminaarin ja syksyllä koulutuspäivän standardien kääntäjille. Kääntäjäkoulutukseen osallistui noin 30 henkilöä. SESKO järjesti yhdessä jäsenyhteisönsä Sähköinsinööriliiton kanssa kaksi salamasuojausseminaaria, joihin osallistui yhteensä lähes 200 kuulijaa. SESKOn henkilöstöä esiintyi luennoitsijoina useiden jäsenyhteisöjen sekä myös muiden organisaatioiden järjestämissä tilaisuuksissa. Luennot käsittelivät yleisesti standardointijärjestelmää, standardien sisältöä ja asemaa sekä niiden ohjeistusta. Erityisiä aihealueita olivat mm. energiatehokkuus, EMC- ja yhteisantennistandardit, jakokeskukset sekä sähköturvallisuus. 19

20 Kansainvälinen standardointi International Electrotechnical Commission (IEC) IEC ja jäsenet Sähköalan kansainvälinen järjestö on IEC, jossa Suomea edustaa kansalliskomiteana SESKO. Kansalliskomiteat ovat edustettuina IEC:n ylimmässä hallintoelimessä Councilissa. Council kokoontuu kerran vuodessa järjestön yleiskokoukseen. Vuoden 2009 yleiskokous pidettiin Tel Avivissa. Suomalaisia IEC:n johtoelimissä Councilin asioita valmistelee 15-jäseninen Council Board (CB). Sen alaisuudessa toimii useita päättäviä elimiä, jotka vastaavat eri alueista, kuten markkinoiden strategioista, teknisestä standardoinnista ja yhdenmukaisuuden arvioinnin toimivuudesta. Marketing and Strategy Board (MSB) muodostuu 15:stä teollisuuden huipputasoa edustavasta jäsenestä. IEC-kokouksiin osallistuneiden asiantuntijoiden määrä IEC-kokouksiin osallistuneiden asiantuntijoiden määrä Suomalaiset asiantuntijat IEC:n komiteoissa ja työryhmissä Suomalaiset asiantuntijat IEC:n komiteoissa ja työryhmisssä MSB:n toiminnan tarkoituksena on parantaa IEC:n kykyä vastata haasteisiin, joita innovatiiviset ja nopeasti muuttuvat markkinat asettavat sähköteknisen standardoinnin alueella. Järjestön teknistä standardointityötä koordinoi 15-jäseninen Standardization Management Board (SMB). Sen alaisuudessa toimi vuonna 2009 kolme neuvoa-antavaa teknistä komiteaa: ACOS sähköturvallisuutta, ACEC häiriökysymyksiä ja ACEA ympäristöasioita varten. SMB:n yhteydessä toimivat ja sille raportoivat kolme sektorikomiteaa: SB1 Sähköasemat, SB3 Teollisuusautomaatio ja SB4 Televiestinnän rakenteet. Nämä arvioivat standardoinnin markkinalähtöisyyttä omilla sektoreillaan. SB4:n suomalainen jäsen on Kari Lång Nokia Oyj:stä. Sertifiointijärjestelmiä ohjaa IEC:ssä 12-jäseninen Conformity Assessment Board (CAB). Toimivia sertifiointijärjestelmiä on kolme: IECEE pienjännitelaitteita varten, IECQ elektroniikan komponentteja varten ja IECEx räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteita varten. Suomesta SGS Fimko Oy on IECEE:n jäsen, Evox Rifa Group Oyj (KEMET) IECQ:n jäsen ja VTT Expert Services IECEx:n jäsen. IEC:n standardointi IEC-standardien laadinnasta vastaavat tekniset komiteat, jotka voivat jakautua alakomiteoihin ja työryhmiin. Komiteoita oli vuoden lopussa 174 ja työryhmiä (WG, PT, MT) yli Vuoden 2009 aikana 160 suomalaista asiantuntijaa osallistui 337 työryhmän toimintaan jäsenenä, puheenjohtajana tai sihteerinä. Suomi oli P-jäsenenä 135 komiteassa (75 %) ja O-jäsenenä 37 komiteassa. Uusia kansainvälisiä IEC-standardeja julkaistiin 441 (483). Kaikkiaan niitä oli voimassa vuoden lopussa (5 425). Edellisen vuoden luvut on esitetty suluissa. Suomalaisia IEC:n sihteeristöissä ja puheenjohtajistoissa Vuoden 2009 lopussa valittiin Arto Sirviö SESKOsta sähkölaitteissa käytettäviä kuvatunnuksia standardoivan komitean IEC SC 3C Graphical symbols use on equipment puheenjohtajaksi toimikaudelle Lisäksi vuonna 2009 suomalaisia toimi puheenjohtajina seuraavissa komiteoissa: TC 40 Capacitors and resistors for electronic equipment. Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj TC 46 Cables, wires, waveguides, r.f. connectors, r.f. and microwave passive components and accessories. Lauri Halme, Teknillinen korkeakoulu SC 34C Auxiliaries for lamps, Markku Norhio, Helvar Oy SC 46A Coaxial cables. Lauri Halme, Teknillinen korkeakoulu Eero Sorri SESKOsta toimi sihteerinä komiteassa TC 100/TA 5 Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Lisäksi SESKOn vastuualueella oli 11 muun IEC-komitean työryhmän sihteeristöt. Suomalaisia IEC:n työryhmissä Suomalaisia oli vuoden lopussa 266 (272) työryhmässä yhteensä 351 (321) jäsenyyttä, joiden hoitamiseen oli ilmoitettu 166 (179) henkilöä. Heistä 11 toimi työryhmänsä kokoonkutsujana ja sihteerinä. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomi oli vuonna 2009 edustettuna 221 (197) kokouksessa. Suomalaisia kokousten osanottajia oli yhteensä 242 (217). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomessa kokoontui 27 (2) IEC:n työryhmäkokousta. 20

21 European Committee for Electrotechnical Standardization (CENELEC) CENELEC ja jäsenet Sähköalan eurooppalainen järjestö on CENELEC, jossa Suomea edustaa kansallisena komiteana SESKO. CENELECissä on 31 varsinaista jäsenmaata ja 11 liitännäisjäsenmaata sekä 46 yhteistyöjärjestöä. CENELECin ylin päättävä elin on yleiskokous (AG), joka kokoontui kesäkuussa Madridissa Espanjassa CENin ja CENELECin yhteiskokouksena. Lisäksi ylimääräinen yleiskokous (ExAG) pidettiin marraskuussa Brysselissä. Tekninen valiokunta (BT) kokoontui kaksi kertaa ja sen rooliin kuuluu mm. vahvistaa uudet EN-standardit. Suomen edustajana CENELECin hallituksessa (CA) oli SESKOn hallituksen varapuheenjohtaja Leo Laaksonen ja pysyvänä edustajana teknisessä valiokunnassa (BT) SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman. ISO IEC YLEINEN CENELECin komiteat ja työryhmät Standardointijärjestelmä Sähköalan eurooppalaisista standardeista 83 % perustuu kansainvälisiin IEC-standardeihin. Suurin osa teknisestä standardointityöstä tehdään siis maailmanlaajuisella IEC-tasolla. Ellei IEC-standardeja vielä ole tai niihin on tehtävä Euroopassa muutoksia esimerkiksi EU-direktiiveistä johtuen, CENELEC asettaa työtä varten teknisiä komiteoita tai projektiryhmiä. Komiteoita (TC/SC) oli vuoden lopussa 72 (75), työryhmiä (WG) 158 (240) ja BT:n projektiryhmiä (BTTF, BTWG) 24 (23). Edellisen vuoden luvut on ilmoitettu suluissa. Vuonna 2009 CENELEC hyväksyi 418 (493) uutta standardia. Voimassa olevia CENELEC-standardeja oli yhteensä 5666 (5525) kpl. ISO IEC ITU CEN SFS JTC 1 Tietotekniikka SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA CENELEC SESKO Muut SFS:n toimialayhteisöt Suomessa TELEVIESTINTÄ ETSI VIESTINTÄ- VIRASTO International Organization for Standardization International Electrotechnical Commission JTC 1 ISO/IEC Joint Technical Committee 1 ITU CEN CENELEC ETSI SFS SESKO International Telecommunication Union Comité Européen de Normalisation Comité Européen de NormaliationElectrotechnique European Telecommunication Standards Institute Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SESKO ry Suomalaiset CENELECin puheenjohtajistossa ja sihteeristössä Vuonna 2009 SESKOn vastuulla oli yhden puheenjohtajuuden ja kahden CENELEC-sihteeristön hoitaminen: Kari Koskinen, SESKO, CLC/TC 40XA Capacitors and EMI suppression components, sihteeri Lauri Halme, Teknillinen korkeakoulu, CLC TC 46X Communication cables, puheenjohtaja Arto Sirviö, SESKO, CLC/TC 91 Electronics assembly technology, raportoiva sihteeri CENELEC-osallistujat Suomalaisilla oli 66 (54) työryhmässä yhteensä 87 (69) jäsenyyttä, joita hoiti 61 (56) henkilöä. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomalaisia osallistui 73 (71) kokoukseen yhteensä 84 (82). SESKOn alueelle kuuluvassa CENin neljässä työryhmässä oli viisi suomalaista jäsentä ja yhdessä CEN/CENELECin yhteisryhmässä oli suomalainen asiantuntija. Pohjoismainen yhteistyö (NOREK) Sähköalan pohjoismaisten standardointijärjestöjen johtoryhmä NOREK (Nordiska Elektrotekniska Kommissionerna) kokoontui huhtikuussa Huippuvuorilla. Kokouksen keskeisenä teemana olivat arktisten alueiden standardit ja standardointi. Kansainvälisen ja eurooppalaisen standardoinnin strategisten aiheiden lisäksi keskusteluja käytiin laivojen sekä kiinteiden ja liikkuvien rannikkoalusten sähköasennuksista, räjähdysvaarallisten tilojen laitteista ja merenkulun navigointilaitteista ja -järjestelmistä. Pienempi pohjoismainen kokoonpano kokoontui kaksi kertaa vuonna 2009 CENELECin Technical Boardin kokousten yhteydessä Brysselissä ja Bratislavassa Liettuassa. 21

22 SESKOn kansalliset standardoimiskomiteat IEC:n tekniset komiteat(tc) ja alakomiteat (SC) SK 1 SK 2 SK 3 SK 11 SK 11X SK 13 SK 17 SK 17B SK 17D SK 20 SK 22 SK 23 SK 23A SK 31 SK 32B SK 34 SK 36 SK 44 SK 46 SK 48 SK 56 SK 61 SK 61Z SK 62 SK 64 SK 65 SK 69 SK 77 SK 78 SK 79 SK 86 SK 91 SK 93 SK 99 SK 100 SK 101 SK 104 SK 106 SK 108 SK 111 SK 116 SK 205 SK 215 SK CISPR SK CEN Terminologia Sähkökoneet Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka Suurjänniteilmajohdot Ilmajohtotarvikkeet Sähköenergian mittaus Suurjännitekytkinlaitteet Pienjännitekytkinlaitteet Jakokeskukset Energiakaapelit Tehoelektroniikan järjestelmät ja laitteet Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet Johtotiet Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet Pienjännitevarokkeet Valaisimet Eristimet Koneturvallisuuden sähkötekniset näkökohdat Metallijohtimiset tiedonsiirtokaapelit Elektroniikkaliittimet Luotettavuus Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus Sähkökiukaat ja saunatilojen asennukset Sairaalasähkötekniikka Pienjännitesähköasennukset Teollisuusprosessien ohjaus Sähköautot ja latausjärjestelmät Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jännitetyöt Hälytysjärjestelmät Kuituoptiikka Elektroniikan kokoonpanotekniikka Suunnittelun automatisointi Suurjänniteasennukset Yhteisantennilaitteet Staattinen sähkö (ESD) Ympäristöluokitus ja -testaus Altistuminen sähkömagneettisille kentille Tietotekniikan ja viihde-elektroniikan laitteiden turvallisuus Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat Sähkötyökalut Rakennusten elektroniikkajärjestelmät Tietoliikennelaitteiden sähkötekniset näkökohdat Radiohäiriöt (EMC) 169 Valaistustekniikka Vaatimustenmukaisuus ja direktiivit (VD) -neuvottelukunta TC 1 TC 2 TC 3 SC 3C SC 3D TC 4 TC 5 TC 7 TC 8 TC 9 TC 10 TC 11 TC 13 TC 14 TC 15 TC 16 TC 17 SC 17A SC 17B SC 17C SC 17D TC 18 SC 18A TC 20 TC 21 SC 21A TC 22 SC 22E SC 22F SC 22G SC 22H TC 23 SC 23A SC 23B SC 23C SC 23E SC 23F SC 23G SC 23H SC 23J TC 25 TC 26 TC 27 TC 28 TC 29 TC 31 SC 31J Terminologia Pyörivät koneet Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka Kuvatunnukset Komponenttikirjastojen tietuejoukot Vesiturbiinit Höyryturbiinit Ilmajohtojen johtimet Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset Rautateiden sähkölaitteet ja järjestelmät Sähköteknisissä sovelluksissa käytettävät nesteet Ilmajohdot Sähköenergian mittaukseen ja kuormituksen ohjaukseen käytettävät laitteet Tehomuuntajat Eristeiden spesifikaatiot Ihmisen ja koneen välisen rajapinnan, merkinnän ja tunnistamisen perus- ja turvallisuusperiaatteet Kytkin- ja ohjauslaitteet Suurjännitekytkin- ja ohjauslaitteet Pienjännitekytkin- ja ohjauslaitteet Koteloidut suurjännitekytkin- ja ohjauslaitteet Jakokeskukset Laivojen sekä liikkuvien ja kiinteiden merilaitteistojen sähköasennukset Kaapelit ja kaapeliasennukset Energiakaapelit Akut Alkaliakut Tehoelektroniikan järjestelmät ja laitteet Vakiotehonlähteet Suurjännitetasasuuntaajat Vaihtosuuntaajat säädettävän nopeuden käyttöjärjestelmiin UPS-järjestelmät Sähköasennustarvikkeet Johtotiet Pistokytkimet ja rasiakytkimet Maailmanlaajuiset pistokytkinjärjestelmät Kotitalouteen tarkoitetut katkaisijat ja vastaavat laitteet Liitäntätarvikkeet Kojepistokytkimet Voimapistokytkimet Kojekytkimet Suureet ja yksiköt Sähköhitsaus Teollisuuden sähkökuumennusjärjestelmät Eristyskoordinaatio Sähköakustiikka Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet Räjähdysvaarallisten tilojen luokitus ja asennusvaatimukset 22