Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2008 Numero 2/ 2008"

Transkriptio

1 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 2/ 2008 SISÄLTÖ 2/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Uusia tuulia SESKOssa...2 SESKOn Kevätseminaari Kolme uutta EY-mitalistia...3 SESKO on hyvässä iskussa...4 Osallistumisesta konkreettista hyötyä SESKOn kysely yrityksille...6 Standardointi ja ympäristö...8 Hienosäätöä EN-dokumenttitunnuksiin AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Asennustarvikkeista Sähköiskulta suojaamisesta Koneturvallisuuden perusstandardeja Yleisen jakeluverkon jännitteestä Keskeiset teknisen dokumentoinnin. standardit kirjasarjana Hälytysjärjestelmät ja EU-direktiivit Elektroniikan kokoonpanotekniikan. sanasto Lääkintälaitteiden ympäristömyötäisestä. suunnittelusta KOKOUKSIA, TAPAHTUMIA, NIMITYKSIÄ CENELEC BT 132 Wienissä IEC TC 2; WG 12 ja WG 28 Helsingissä Nimityksiä FORUM 2008 lokakuussa Tutustu SESKOn kotisivuihin Standardien tilaukset, uudet vahvistetut ja julkaistut standardit SESKOn toimistoa pakattiin kesäksi remontin alta varastoon opiskelijoiden avulla -> s. 2

2 Toimitusjohtajalta KEVÄTSEMINAARI 2008 Uusia tuulia SESKOssa Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Toimisto tilapäistiloissa Remontti aloitetaan juhannukselta ja uudistetut toimitilat ovat käytössä elokuun puolessa välissä. Tänä aikana SESKOn toimisto on tilapäisissä tiloissa varsinaisten toimitilojen vieressä olevissa kahdessa huoneessa. SESKOn kirjasto ja neuvotteluhuoneet eivät ole näiden kahden kuukauden aikana käytössä. Sisäänkäynti SESKOon tapahtuu C-portaan kautta. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät entisinä.. SESKO uudistaa myös verkkosivujaan. Vuoden 2006 asiakaskyselyn palaute osoitti, että vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä SESKOn verkkosivuihin. Saimme kuitenkin jonkin verran kehittämisideoita, joita nyt on hyödynnetty verkkosivuja uudistettaessa. Sivujen yleisilme piristyy ja sivuille tulee myös uutta tietoa. Uudistetut verkkosivut ovat käytössä elokuussa. Erkki Yrjölä -mitalit 2008 SESKOn kevätseminaarissa Espoon Hanasaaressa palkittiin Erkki Yrjölä -mitaleilla kolme sähköteknisessä standardointityössä ansioitunutta henkilöä. Kuvassa mitalistit vasemmalta lukien: Seppo Pyyskänen Duocon Oy:stä, Touko Salo Landis & Gyr Enermetistä ja Osmo Väyrynen SGS Fimko Oy:stä. SESKOssa on meneillään monia muutoksia ja uudistuksia. Toimitilat remontoidaan kesän kuluessa, verkkosivut uudistetaan syksyyn mennessä ja laatu-/toimintajärjestelmä muutetaan vastaamaan paremmin nykytilannetta niin, että uusi järjestelmä on käytössä ensi vuonna. SESKO on vuokralla Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n tiloissa. Tilat kalusteineen ovat valtaosin alkuperäisessä, yli 20 vuotta vanhassa kuosissaan. STEK remontoi SESKOn toimiston nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi toimitiloiksi ottaen huomioon SESKOn tarpeet. Ennen kaikkea standardointijärjestön tärkeimmät tilat neuvottelutilat uudistetaan aina valaistusta sekä viestintäyhteyksiä ja audiovisuaalista viestintäjärjestelmää myöten toiminnallisesti nykyaikaisiksi. Myös henkilöstö saa vihdoinkin asianmukaiset taukotilat toimivine keittiöineen. Niin toimitiloihin kuin neuvottelutiloihinkin tehdään energiatehokkaat valaistusratkaisut.. Yleisön käytössä olevalle kirjastolle varataan edelleen oma tilansa. Laatujärjestelmästä toimintajärjestelmään SESKOn tapa toimia on kuvattu jo luvun alkupuolelta lähtien räätälöidyssä laatujärjestelmässä. Aikoinaan valittu järjestelmä ja esittämistapa ovat palvelleet hyvin SESKOn tarpeita. Aika on kuitenkin muuttunut ja yritysten toimintajärjestelmien kuvaustavat ovat kehittyneet. Myös SESKOn tärkeiden yhteistyökumppaneiden SFS:n, IEC:n ja CENELECin järjestelmät ovat kehittyneet niin, että yksityiskohtaisia toiminnan kuvauksia niiden prosessien osalta ei tarvitse välttämättä kuvata SESKOn järjestelmässä. Nykyisin voi hyvin linkittää eri toimijoiden ohjeistoja. SESKO otti käyttöön sisäiset arvioinnit toimintajärjestelmän työkaluksi vuonna Myös sisäiset arvioinnit ovat tuoneet esiin kehittämistarpeita. Uusi toimintajärjestelmä on käytössä vuoden 2009 alkupuoliskolla. Kaikki nämä uudistukset tähtäävät siihen, että SESKO voisi palvella komiteoiden ja seurantaryhmien asiakkaita, standardien käyttäjiä ja jäsenistöään entistä paremmin. Seppo Pyyskänen on toiminut ansiokkaasti SESKOn teollisuusprosessien ohjauskomitean. SK 65 sihteerinä vuodesta Hän on osallistunut Suomen edustajana ja asiantuntijana myös vastaavien kansainvälisten IEC:n ja eurooppalaisten CENELECin työryhmien ja komiteoiden työhön. Myös SESKOn hallituksen jäsenenä Seppo Pyyskänen on osallistunut aktiivisesti suomalaisen sähköteknisen standardoinnin edistämiseen. Touko Salo on ollut aktiivisesti mukana sähköenergian mittaukseen liittyvässä standardoinnissa jo 1980-luvulta lähtien. Hän on hoitanut kymmenen vuoden ajan kansainvälisen yhteyshenkilön tehtäviä maailmanlaajuiseen IEC:hen ja CENELECiin. Lisäksi hän vastaa sähköenergian mittauksia käsittelevän komitean. SK 13 puheenjohtajan tehtävistä. Touko Salo on osallistunut paneutuen myös sähkönmittaustekniikkaa ja viestinsiirtoa pienjänniteverkossa käsittelevien komiteoiden ja seurantaryhmien toimintaan. Osmo Väyrynen palkittiin pitkäaikaisesta, asiantuntevasta ja monipuolisesta standardointityöstä. Osmo Väyrynen on tullut mukaan sähkötekniseen standardointitoimintaan ensin Suomen sähköteknisen standardointijärjestön SESKOn palvelukseen 1980-luvulla. Siirryttyään toisen työnantajan palvelukseen 1990-luvun alkupuolella hän on siitä alkaen toiminut sähkötyökalukomitean. SK 61F puheenjohtajana. Osmo Väyrynen on myös ollut IEC:n ja CENELECin vastinkomiteoiden ja useiden työryhmien jäsen. Kansainvälisenä yhteyshenkilönä hän on huolehtinut kansallisen konsensuksen rakentamisesta ja Suomen yhteisten kannanottojen valmistelusta IEC:n ja CENELECin ehdotuksiin. Kannessa Kesäkuun ensimmäisellä viikolla arkistoa ja kalustoa tilapäisvarastoon pakkaamassa ahkeroineet opiskelijat ryhmäkuvassa vasemmalta lukien: Atte Keltanen, Antti Nurmi, Xiaoyu Chen ja Milja Jokinen. Edessä istuvat Sofia Wilkman ja Elina Miikki. Erkki Yrjölä- mitaleita on myönnetty tähän mennessä 24 kpl tunnustuspalkintoina henkilöille, jotka ovat erityisesti ansioituneet sähköteknisessä standardointitoiminnassa. Ensimmäiset palkinnot on myönnetty vuonna Palkinto on nimetty SESKOn hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ja ensimmäisen kunniapuheenjohtajan Erkki Yrjölän mukaan.

3 KEVÄTSEMINAARI 2008 KEVÄTSEMINAARI 2008 SESKO on hyvässä iskussa Standardien merkitys riskien arvioinnissa oli teemana SESKOn kevätseminaarissa Espoon Hanasaaressa 27. maaliskuuta Seminaariin osallistui yli sata sähköalan ja muun standardoinnin asiantuntijaa. SESKOn hallituksen puheenjohtaja,. kehitysjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Oyj:stä. avasi seminaarin ja kertoi yhdistyksen olevan nyt paremmassa iskussa kuin koskaan aiemmin. Kevätseminaaria edeltänyt yhdistyksen vuosikokous oli sen yksimielisesti voinut todeta. SFS:n TopTen -listalla on neljä SESKOn valmistelemaa julkaisua, yhteistyö alan oppilaitosten ja opettajien kanssa on aktiivista ja yhdistyksen talous erinomaisella tolalla. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman. esitteli graafein ja numeroin vuoden 2007 toimintaa ja merkkitapahtumia sekä kesällä 2007 toteutettua tutkimusta standardointiin osallistumisen motiiveista. Visionsa mukaisesti SESKO on tehokas, suomalaisen osaamisen kokoava ja vaikutusvaltainen standardointiorganisaatio. Onhan sen taustalla 21 merkittävää jäsenyhteisöä, joissa on mukana kymmeniätuhansia jäseniä. Hieta-Wilkman kiitti standardoinnin ydinjoukkoa komiteoiden ja seurantaryhmien suomalaisia asiantuntijoita. Heidän työnsä tulokset näkyvät SESKOn 2007 valmistelemien SFS-standardien ja SFS-käsikirjojen luettelossa joka on lähetetty jokaiselle komiteajäsenelle. Standardit on otettu hyvin vastaan kentällä ja monien uudistettujen standardien painosmäärät ovat olleet suurempia kuin aiemmin. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen MetStan toimitusjohtaja Hanna Järvenpää tarkasteli esityksessään standardeja osana riskien arviointia. Hän käsitteli aihetta CENin raportin Risk Assessment Implementation of Risk Assessment in European Standardization pohjalta. Esitykseen sisältyi monipuolisia esimerkkejä riskien hallinnasta standardoinnissa. Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiristä kertoi työturvallisuusriskeistä. Hän esitteli työturvallisuuteen liittyviä toimintoja tuotantolaitoksissa sekä teollisuuden työturvallisuuden kehityspiirteitä. Sundqvist esitti huolensa työtapaturmien määrän kasvusta ja muistutti sekä järjestelmien että organisaatioiden verkottumisen voivan tuoda mukanaan uudenlaisia työturvallisuusongelmia. Johtaja Kirsi Sormusen aihe käsitteli ympäristönäkökohtia standardoinnissa. Nokia Oyj:ssä se tarkoittaa vastuullista toimintaa ja riskien hallintaa, jossa materiaalivalinnat, energiatehokkuus ja kierrätys ovat keskeisiä. Haasteita yritysten koko toimitusketjulle on kehittyvässä RoHS-standardoinnissa paljon. Kaikkia lainsäädännön ongelmakohtia ei kuitenkaan voida standardoinnilla korjata, muistutti Sormunen. Toimitusjohtaja Seppo Pyyskänen Duocon Oy:stä esitteli standardihallintaan rakentamansa työkalun, STAKA Standardikartan. Se on käsitekarttamalliin perustuva standarditietopalvelu, jonka esimerkkiversio on automaatiota hallinnoivan IEC:n komitean TC 65:n alueelta. Pitkän työrupeaman komitean SK 65 sihteerinä kuluvaan vuoteen päättävä Pyyskänen vakuutti vuosien kokemuksella standardointityön olevan hemmetin mukavaa ja yllytti mahdollisimman monia siihen osallistumaan. Erikoistutkija Risto Sulonen VTT:ltä esitteli sertifiointijärjestelmää, joka kattaa räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitettujen sähkölaitteiden valmistuksen ja niiden korjauksen. Hän kertoi myös VTT:n pätevyysalueista sertifioinnissa ja totesi,. että periaate: Yhdet standardit, yksi testaus, yksi sertifikaatti kaikkialla takaa turvallisuuden ja laadun. Toimialapäällikkö Vesa Haakana Inspecta Tarkastus Oy:stä valotti turvallisuustason määrittämistä, turvallistamisen periaatteita koneissa ja turvallisuuspohjaa sekä esitteli arviointiperusteita ja arviointivälineitä varmennustarkastuksissa. Esitysten päätyttyä jaettiin Erkki Yrjölä -mitalit (ks s 3) ja siirryttiin lopuksi nauttimaan Hanasaaren keväisen buffetin antimista. Tinni Karakorpi Martti Mattila ja. Martti Tukiainen. Juha Ristilä, Lauri Halme ja Eero Sorri. Tapio Haring Paavo Tammi Ahti Aho ja Leif Peldan.

4 SESKON KYSELY YRITYKSILLE 2007 SESKON KYSELY YRITYKSILLE 2007 Osallistumisesta konkreettista hyötyä Sähköteknisessä standardoinnissa on Suomessa mukana lähes 500 asiantuntijaa yli 190 yrityksestä ja yhteisöstä. Syksyllä 2007 SESKO tutki kyselyn avulla yritysten motiiveja lähettää asiantuntijoita mukaan standardointiin. Kysyttiin, mitä hyötyjä päättäjät arvioivat standardointiin osallistumisesta olevan yrityksilleen. Selvisi, että tieto-, verkottumis- ja vaikuttamishyödyt ovat ne syyt, jotka saavat yritykset satsaamaan resurssejaan standardointiin. Kysely SESKO lähetti kyselyn 350 päättäjälle yrityksiin, joista on asiantuntijoita mukana SESKOn teknisissä komiteoissa, seurantaryhmissä tai työryhmissä. Näistä 39 henkilöä (11 %) vastasi kyselyyn. Vastaajamäärä oli varsin pieni, joten suorien johtopäätösten tekemisessä ja yleistämisessä on syytä olla varovainen. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia. Ennen kaikkea kirjallisista kommenteista saatiin erinomaista tietoa toimintojen kehittämistä varten. Vastaajan profiili Yrityksen vastaaja-päättäjä edustaa yleisimmin valmistavaa teollisuutta (49 %).. Yrityksen päätoimipaikka on pääkaupunkiseudulla (67 %). Yrityksen palveluksessa on työntekijää (66 %) ja yritys on ollut mukana standardoinnissa. yli 10 vuotta (77 %). Osallistumisesta on hyötyä Yritysten päättäjien mielestä standardoinnissa mukana olemisesta on kohtalaisen paljon konkreettista hyötyä yrityksen liiketoiminnalle (89 %). Lähes kaikki (97 %) olivat sitä mieltä, että osallistumalla standardointiin saa arvokasta tietohyötyä. Verkottumishyötyä koki saavansa myös reilu enemmistö (86 %) ja sama määrä oli sitä mieltä, että yrityksen sisäinen osaaminen paranee osallistumisen kautta. 6 % vastaajista arveli, että standardointiin osallistuminen ei auta ollenkaan verkottumisessa. Standardien sisältöön osallistumisen kautta koki voivansa vaikuttaa. 75 % vastaajista ja vain 3 % oli sitä mieltä, että ei voi vaikuttaa lainkaan. Standardointityöhön osallistumisesta on yrityksemme liiketoiminnalle konkreettista hyötyä ei lainkaan vähän jonkin verran paljon yleisesti 0 % 11 % 47 % 42 % tietohyötynä 0 % 3 % 39 % 58 % verkottumishyötynä 6 % 8 % 64 % 22 % vaikuttamishyötynä 3 % 22 % 44 % 31 % sisäisen osaamisen paranemisena 0 % 14 % 53 % 33 % omien tuotteiden tukena 3 % 17 % 47 % 33 % Osallistuminen standardointityöhön tuo yrityksellemme ei lainkaan vähän jonkin verran paljon kilpailuetua 11 % 20 % 60 % 9 % mahdollisuuksia kerätä ja hyödyntää tuoreinta tietoa 3 % 6 % 53 % 39 % mahdollisuuksia pysyä kehityksen kärjessä 6 % 6 % 56 % 33 % mahdollisuuksia tukea omia tuotteita ja palveluita 6 % 9 % 51 % 34 % mahdollisuuksia rakentaa ja hyödyntää uusia verkostoja 3 % 31 % 53 % 14 % mahdollisuuksia päästä uusille markkinoille 17 % 39 % 36 % 8 % mahdollisuuksia kehittää yrityksen sisäistä osaamista 3 % 26 % 40 % 31 % mahdollisuuksia vaikuttaa alan kehitykseen 3 % 11 % 58 % 28 % Käyttö, huolto ja. kunnossapito 7,7 % Opetus ja tutkimus 2,6 % Vastaajat valmistavasta teollisuudesta Muu 17,9 % Valmistava teollisuus 48,7 % Osallistuminen standardointiin mahdollistaa pysymisen kehityksen kärjessä (88 %). Se myös tukee paljon tai kohtalaisesti yrityksen omia tuotteita ja palveluja (86 %). Olemalla mukana standardoinnissa voi vaikuttaa kohtalaisen paljon alan kehitykseen (86 %). Myös yrityksen sisäisen osaamisen kehittäminen koettiin mahdolliseksi, joskin pienemmässä määrin (72 %) kuin koko alan kehittäminen. Yli puolet päättäjistä oli sitä mieltä, että osallistuminen standardointiin ei tuo omalle yritykselle lainkaan tai tuo vain vähän mahdollisuuksia päästä uusille markkinoille (56 %). Yksi syy tällaisten vastausten määrään voi olla se, että vastaajayritykset ovat olleet alalla jo pitkään, jolloin markkina-alue on vakiintunut. Välttämättä ei ole halua eikä tarvettakaan päästä uusille markkinoille. Sinikka Hieta-Wilkman, SESKO Valvonta/tarkastus/testaus 12,8 % Suunnittelu ja rakentaminen 7,7 % Tuotekehitys/hankkeistaminen 2,6 % Edellisessä SESKO-lehdessä 1/2008 on esitelty päättäjille suunnattua kyselyä niissä yrityksissä,. jotka eivät vielä ole mukana standardoinnissa. Seuraavassa SESKO-lehdessä 3/2008 esitellään kyselyn osiota,. joka koskee sähkötekniseen standardointiin osallistuvia asiantuntijoita.

5 STANDARDOINTI JA YMPÄRISTÖ Haitta-aineiden raportointipalvelu Ympäristöstandardisoinnissa tapahtuu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristöasioita käsittelevän komitean IEC TC 111 työ on ollut intensiivistä viime vuosina ja kiihtyy entisestään. Komitean laatimista standardeista ensimmäinen on valmistumassa ja muutamia merkittäviä työryhmien ehdotuksia on parhaillaan julkisilla lausuntokierroksilla. RoHS-mittausmenetelmät RoHS-mittausmenetelmiä koskeva ehdotus draft IEC Electrotechnical Products - Determination of Levels of Six Regulated Substances (lead, mercury, cadmium, hexavalent chromium, polybrominated biphenyls, polybrominated diphenyl ethers) läpäisi CDV-äänestyksen sataprosenttisesti, mutta ehdotukseen tehtyjen eräiden täsmennysten vuoksi vaaditaan vielä FDIS-äänestys ennen kuin standardi voidaan julkaista. FDIS-ehdotus ilmestyy heinäkuussa 2008, joten lopullisen standardin odotetaan ilmestyvän ensi lokakuussa. RoHS-mittausmenetelmästandardiin liittyy kiinteästi näytteen valmistusta koskeva ehdotus 111/107/DC PAS proposal on Sampling procedure for chemical analysis of Restricted Substances in Electrotechnical products. Julkaisu valmistellaan pikaisella aikataululla siten, että se valmistuu samanaikaisesti standardin IEC kanssa. PASjulkaisussa annetaan käytännön esimerkkejä, miten näyte on valmisteltava, jotta se voidaan analysoida standardin IEC mukaisesti. Julkaisuun on kerätty näytteistämisen kannalta haastavimmat tuotteet, joita ovat kännykät oheislaitteineen, piirilevyt ja niiden komponentit. Valmisteilla on myös ehdotus teknilliseksi spesifikaatioksi draft IEC Guidance for assessing conformity of product with respect to substance use restrictions in electric and electronic equipment. Oppaassa kuvataan miten voidaan lopputuotteen osalta arvioida että materiaalirajoitukset tulevat huomioon otetuiksi. Materiaalideklaraatiot Parhaillaan on lausuntokierroksella materiaalivakuutuksia koskeva ehdotus 111/108/ CD draft IEC Material Declaration for Electrical and Electronic Products. Ehdotuksen tavoitteena on saada aikaan harmonisoitu malli ja formaatti materiaalidatan siirtämiseen tuotteen valmistusprosessissa. Standardiehdotus sisältää: minimivaatimukset toimitettavalle materiaalideklaraatiolle materiaalideklaraation rakenteen siirtomalleja. Standardiehdotukseen liittyen on valmisteilla myös tietokanta raportoitavista aineista.. Ympäristömyötäinen suunnittelu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristömyötäistä suunnittelua koskeva ehdotus draft IEC Environmentally Conscious Design for Electrical and Electronic Products on CDV-äänestyskierroksella. Kysymyksessä on horisontaalistandardi, jota soveltaen tuotekomiteat voivat tarvittaessa laatia omaa tuoteryhmäänsä koskevat yksityiskohtaiset standardit siitä, miten laitteet suunnitellaan ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Lääkintälaitteiden (IEC ) ja AV-/IT-laitteiden (IEC 62075) osalta tuoteryhmäkohtaiset suunnitteluohjeet on jo olemassa ja nämä noudattelevat horisontaalistandardin periaatteita. Kierrätys Komiteassa IEC TC 111 ollaan käynnistämässä projektia sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättämisestä. Käsiteltäviksi asioiksi on ehdotettu toisaalta laitteen kierrätysasteen laskentamenettelyn standardisoimista sekä toisaalta laitevalmistajan kierrätyksestä huolehtivalle yritykselle antaman tiedon standardisoimista. Komponenttien ja materiaalien uudelleenkäyttö sekä hyötykäyttö on tarkoituksella jätetty tässä vaiheessa käsittelyn ulkopuolelle. Eurooppalaisella tasolla CENELECissä on kotitaloussähkölaitteiden valmistajajärjestö (CECED) ehdottanut työn aloittamista ilmastointi- ja kylmäsäilytyslaitteiden keräämistä, kuljetusta, varastointia, käsittelyä ja loppukäsittelyä koskevien vaatimusten standardisoimiseksi. Standardin tarve on ilmeinen kylmälaitteiden sisältämien aineiden sekä kansallisten käytäntöjen ja määräysten erilaisuuden vuoksi. Ympäristöasioiden standardisointiin vaikuttaminen Komitea SK 111 seuraa tiivisti edellä esitettyjen standardisointikohteiden edistymistä ja ottaa kantaa pöydällä oleviin ehdotuksiin vielä tämän kevään aikana. IEC:n työryhmissä toimivien suomalaisten asiantuntijoiden ansiosta standardien vaatimuksiin pystytään myös oikeasti vaikuttamaan. Juha Vesa, SESKO Sähkötuotteiden testaustulosten kansainvälisen vastavuoroisuusjärjestelmän (IECEE, International Electrotechnical Committee for Electrical Equipment) puitteissa on kehitetty ns. IECEE Hazardous Substances Reporting -palvelu, jonka tarkoituksena on tarjota teollisuudelle, viranomaisille ja sertifiointiyrityksille menetelmä arvioida sähkötuotteissa käytettävien komponenttien ja materiaalien haitta-ainepitoisuuksia. Testaus ja sertifiointi perustuvat haittaaineiden testausta koskevaan kansainväliseen IEC standardiin. Palvelu on tarkoitus tuoda markkinoille vuoden 2008 aikana, kun edellä mainittu standardi hyväksytään ja julkaistaan. Valvottu verkosto Uutta palvelua voivat tarjota kansainväliset kriteerit täyttävät laboratoriot (IECEE HS (Hazardous Substances - CB Testing Laboratory) ja sertifiointielimet (NCB, National Certification Body) esim. SGS Fimko. Laboratoriot toimivat sertifiointiyritysten ohjauksessa ja niiden tulee osallistua mm. vuosittaisiin vertailutesteihin ja keskinäisiin vertaisarviointeihin. Sertifioijien kesken perustetaan haitta-aineiden testausten teknistä toteutusta koskeva yhteistyöelin. Sertifiointiyritykset myöntävät testien pohjalta puolueettomia HS Statement of Test Results -todistuksia Järjestelmän kotisivut ovat osoitteessa jossa on tulevaisuudessa mahdollisuus tutustua myös testaustuloksiin. Suomalainen puheenjohtaja Uuden palvelun kehittäneen kansainvälisen työryhmän puheenjohtajana toimii SGS Fimkon liiketoimintajohtaja Jukka Vuorinen. Muut jäsenet ovat Australiasta, Belgiasta, Hollannista, Japanista, Kiinasta, Ranskasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Lisätietoja antaa liiketoimintajohtaja Jukka Vuorinen, puh ,

6 DOKUMENTTITUNNUKSISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Hienosäätöä EN-standardien valmisteluvaiheen dokumenttitunnuksissa FprEn Uusia standardeja asennustarvikkeista Vuoden 2008 alusta CENELEC on ottanut standardiehdotuksissa käyttöön merkinnän, joka osoittaa ehdotuksen olevan loppuäänestyksessä (Formal Vote tai UAP.) Entiseen tapaan ehdotuksen tunnuksena yleisesti on pren, mutta loppuäänestyksessä olevan ehdotuksen tunnukseen lisätään vielä F, eli saadaan FprEN. Tämä koskee sekä CENELECin omia ehdotuksia ( sarja) että IEC:n FDIS- ja CDV- äänestyksen rinnakkaisäänestyksiä ( sarja). Oikotietä perille Vuoden 2006 lopulla CENELEC muutti käytäntöjään IEC/CLC-rinnakkaisäänestyksissä. IEC:n käytännön mukaisiksi: jos CDV-vaiheen ehdotus hyväksytään äänestyksessä yksimielisesti, se voi mennä suoraan julkaisuun. Silloin loppuäänestys, eli FDIS-vaihe jätetään pois. Tästä aiheutui CENELECissä hankaluuksia, koska rinnakkaiskäsittelyssä IEC:n CDV-vaihetta vastasi CENELECin Enquiry, josta taas ei ollut oikotietä suoraan vahvistamiseen. IEC:n jo julkaistessa standardin CENELECissä jouduttiin vielä järjestämään erillinen loppuäänestys eli Formal Vote. CENELECilläkin on oikopolku, jota käyttäen standardi voidaan saada julkaistua yhdellä äänestyksellä. Tämä on ns. UAP eli Unique Acceptance Procedure. Erona IEC:n. yhden äänestyksen systeemiin on se, että CENELECissä ehdotus viedään teknisen komitean tai BT:n päätöksellä UAP-äänestykseen. IEC:ssä äänestetään CDV:stä normaaliin tapaan ja katsotaan sitten kuinka kävi. Samaan tahtiin yhteisessä marssissa Rinnakkaisäänestysten epätahtiin joutumisen estämiseksi CENELECissä siirryttiin käytäntöön, että IEC:n. CDV-vaihetta vastaava CENELECin äänestys onkin UAP,. jolloin IEC:n CDV:n johtaessa suoraan julkaisuun CENELECissä voidaan edetä vastaavasti BT:n ratifiointiin. Oheinen kaavio on yksinkertaistettu. IEC:llä CD-lausuntokierroksia voi olla useampia peräkkäin tai ehdotus voi päätyä NP-vaiheesta suoraan CDV-äänestykseen. CDV-vaiheesta voidaan päätyä suoraan julkaisuun tai FDIS-äänestykseen. CENELECillä UAP-äänestyksestä edetään normaalisti BT:n ratifiointiin ja edelleen julkaisuun. CENELECin omilla standardeilla voidaan mennä Enquiry-lausuntokierroksen kautta loppuäänestykseen tai suoraan UAP-lausunto/äänestyksen kautta BT:n ratifiointiin. Eero Sorri, SESKO Pistokytkimet Hiljattain ovat ilmestyneet seuraavat. pistokytkimiä koskevat standardit: SFS 5610/A1:2008 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Osa 1: Yleiset vaatimukset, muutos A1, hinta 32,10 SFS 5988:2008 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Laitepistorasiat, hinta 15,50. Ensimmäinen muutososa liittyy standardiin. SFS 5610:2004 ja se on laadittu kansainvälisen standardiin IEC liittyvän muutososan pohjalta. Suomalaiseen versioon on lisätty. 2,5 A, 250 V suojausluokan II laitteille tarkoitetun. pistorasian käyttöä kiinteässä asennuksessa koskevat kansalliset vaatimukset (liite ND).. Tämä korvaa vastaavan, vuodelta 2005 peräisin olevan muutososan A1. Teknisiä muutoksia 2,5 A:n pistorasian vaatimuksiin ei ole tehty. Standardissa SFS 5988 määritellään erityisvaatimukset sähkölaitteisiin sisältyville pistorasioille, joiden mitoitusjännitteet ja virrat ovat enintään. 250 V sekä 16 A. Johtokanavat Sähköasennusten johtokanavajärjestelmien yleisiä vaatimuksia käsittelevän standardin. SFS-EN lisäksi on standardisarjasta ilmestynyt suomenkielisenä standardi: SFS-EN Sähköasennusten johtokanavajärjestelmät. Osa 2-1: Seiniin ja kattoihin asennettavat johtokanavajärjestelmät, hinta 37,15. Suomenkielisinä julkaistuja SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS,. puh , sähköposti Lisätietoja sähköasennustarvikkeita käsittelevistä standardeista ja standardisoinnista antaa SESKOssa Juha Vesa, puh Juha Vesa, SESKO IEC-standardin valmistelu. IEC 6x xxx-sarja Työryhmä/komiteavaihe NP - uuden työn aloitus. DC - olemassa olevan standardin päivitys. CD - lausuntokierros (3 kk) CDV - lausuntokierros (5 kk) IEC/CENELEC rinnakkaiskäsittely. EN 6x xxx sarja UAP - lausuntokierros (5kk). FprEN 6x xxx FDIS - äänestys Loppuäänestys. (Formal Vote) FprEN 6x xxx. CENELECin oman standardin valmistelu. EN 5x xxx-sarja Työryhmä/komiteavaihe Secretariet enquiry -lausuntokierros Enquiry - lausunto/äänestys tai. UAP - lausunto/äänestys pren 5x xx Loppuäänestys (Formal Vote) FprEN 5x xxx. Julkaisu BT-ratifiointi, julkaisu BT-ratifiointi, julkaisu Asennusrasiat Asennusrasioita koskevassa standardisarjassa on ilmestynyt rasioiden yleisiä vaatimuksia koskevan standardin SFS-EN lisäksi suomenkielisenä kytkentärasioita koskeva standardi: SFS-EN Kotitalouskäyttöön ja vastaaviin kiinteisiin sähköasennuksiin tarkoitetut asennusrasiat ja kotelot. Osa 22: Kytkentärasioiden ja -koteloiden erityisvaatimukset, hinta 26,90. Standardia sovelletaan haaroitus-, jako- ja liitäntärasioille sekä tarvittaessa kojerasioille. Seuraavaksi sarjassa ilmestyy ripustusrasioita koskeva standardi SFS-EN Asennusrasioiden mitoitusta koskevien kansallisten standardien uusinta on aloitettu ja uudet painokset ilmestyvät vuoden 2009 alkupuolella. IEC:n ja CENELECin standardien valmisteluvaiheet 10 11

7 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Muutoksia sähköiskulta suojaamisen perusstandardiin Sähköiskulta suojaamista koskevasta perusjulkaisusta, SFS-EN Suojaus sähköiskulta. Asennusten ja laitteiden yhteiset ominaisuudet, on nyt julkaistu uusi ajan tasalla oleva versio. Sähköasennuksia ja sähkölaitteita koskevat yleiset perusvaatimukset on esitetty turvallisuuden perusjulkaisuissa (IEC:n basic safety publication). Sähköiskulta suojaamista koskeva perusjulkaisu on IEC Siinä esitetään sähköiskulta suojaamista koskevat perusvaatimukset, jotka ovat yhteisiä sekä laitteille että asennuksille. Standardin perusversio on suoraan otettu käyttöön eurooppalaisena standardina EN 61140, joka on vuodelta Se on julkaistu suomeksi vuonna CENELEC on julkaissut standardiin vuonna 2006 lisäyksen A1, jossa annetaan mm. vaatimukset erotuslaitteille. Koska se sisältää muutoksia useisiin kohtiin, on Suomessa päätetty julkaista yhdistelmäversio, jossa on sekä perusteksti että CENELECin tekemä muutos. Tämän uuden version tunnus on SFS-EN A1. Perussuojaus, vikasuojaus, lisäsuojaus, lisätty suojaus... Standardin SFS-EN perussääntöjen mukaan vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa eivätkä kosketeltavat osat saa tulla jännitteiseksi normaaliolosuhteissa (perussuojaus) tai yhden vian olosuhteissa (vikasuojaus). Suojaus toteutetaan standardissa määritellyillä menetelmillä. Suojaus toteutetaan erikseen perussuojauksella ja vikasuojauksella. On mahdollista käyttää myös ns. lisättyä suojausta, jolla toteutetaan molemmat suojausvaatimukset. Standardissa määritellään lisäsuojaus, joka useimmiten on enintään 30 ma vikavirtasuojan käyttö. Uudessa pienjännitesähköasennuksia koskevassa standardissa SFS käytetään perusperiaatteita sähköasennuksiin sovellettuna. Sähköturvallisuudesta kiinnostuneille Sähköiskulta suojausta koskevia asioita on esitetty muissakin standardeissa ja erilaisissa opaskirjoissa. Perusvaatimukset on kuitenkin esitetty tässä SFS-EN 61140:ssä ja muut standardit tehdään sen pohjalta. Vaatimukset on esitetty kootusti ja standardi on varsin hyödyllinen esim. sähköalan opiskelijoille ja muille sähköturvallisuudesta kiinnostuneille. Standardi SFS-EN A1 Suojaus sähköiskulta. Asennusten ja laitteiden yhteiset ominaisuudet ilmestyy kesällä 2008 ja sitä myy SFS:n asiakaspalvelu puh , sähköposti Standardissa on sekä suomen- että englanninkielinen teksti. Lisätietoja standardien sisällöstä saa SESKOsta Tapani Nurmelta puh ,. sähköposti: Tapani Nurmi, SESKO Päivitettyjä koneturvallisuuden perusstandardeja Standardissarja SFS-EN Koneturvallisuus. Merkinantaminen, merkitseminen ja vaikuttaminen on päivitetty. Sarjassa on kolme osaa: SFS-EN Osa 1: Näköön, kuuloon ja tuntoon perustuvia signaaleja koskevat vaatimukset. Standardi määrittelee vaatimukset ihminen-kone rajapinnassa näkyville, kuuluville ja tuntoaistiin perustuville turvallisuusinformaation esittämiseen käytettäville merkinantomenetelmille. Standardi on kaksikielinen (suomi-englanti),ja 47-sivuinen. Sen hinta on 52,50 (alv 0 %).. SFS-EN Osa 2: Merkintää koskevat vaatimukset. Standardi määrittelee koneiden merkintöjä koskevia vaatimuksia, kuten yleiset merkintäperiaatteet koneiden tunnistamiseksi. Standardissa on myös esitetty merkintäperiaatteet virheellisistä liitännöistä aiheutuvien vaarojen välttämiseksi. Standardi on kaksikielinen (suomi-englanti) ja 31-sivuinen. Standardin hinta on 43,25 (alv 0 %).. SFS-EN Osa 3: Vaatimukset ohjaimien sijoitukselle ja käytölle. Standardi määrittelee ihminen-kone rajapinnassa käsin tai muulla ihmiskehon osalla ohjattavien ohjaimien turvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Standardissa on yleiset vaatimukset normaalien ohjainten liikesuunnille ja järjestelylle sekä ohjausvaikuttamisen ja lopullisen vaikutuksen väliselle suhteelle. Standardi on kaksikielinen (suomi-englanti) ja 29-sivuinen.. Standardin hinta on 43,25 (alv 0 %). Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ja niitä voi tilata sähköpostitse osoitteesta. tai puhelimitse Lisätietoja antaa SESKOssa Sanna Koivu,. p , sähköposti Yleisen jakeluverkon jakeluverkon jakelujännitteen ominaisuudet Jakeluverkon käyttäjille toimitettavalla sähköllä on monia muuttuvia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat verkon käyttäjien sähköstä saamaan hyötyyn. Eurooppalaisessa standardissa SFS-EN Yleisen jakeluverkon jakelujännitteen ominaisuudet, esitetään jännitteen pääominaisuudet verkon käyttäjän liittämiskohdassa yleisissä pien- ja keskijännitteisissä sähkönjakeluverkoissa normaaleissa käyttöolosuhteissa. Tämä standardi antaa rajat tai arvot, joiden sisällä asiakas voi olettaa liittämiskohdan jännitteen ominaisuuksien pysyvän koko julkisen jakeluverkon alueella. Tämä standardi kuvaa vaihtojännitteeseen liittyviä sähkön ominaisuuksia. Sähkön käytön suhteen olisi toivottavaa, että jännite olisi taajuudeltaan ja tehollisarvoltaan vakio ja sen hetkellisarvo sinimuotoisesti vaihteleva. Käytännössä esiintyy monia tekijöitä, jotka aiheuttavat poikkeamia tästä. Uudistetun standardin rakennetta on muutettu edelliseen painokseen nähden. SFS-standardeja myy SFS-Standardisointi,. p. (09) , sähköposti IEC- ja EN-standardit voi tilata SESKOsta,. p. (09) , sähköposti Lisätietoja antaa SESKOssa Jari Karjalainen,. p. (09) , sähköposti Jari Karjalainen, SESKO Sanna Koivu, SESKO 12 13

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2008

TOIMINTAKERTOMUS 2008 TOIMINTAKERTOMUS 2008 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallituksen toimintakertomus... 4 Talous... 7 Standardointi...11 Tiedotus...18 Kansainvälinen standardointi...20 Y. hdysvalloista alkanut ja

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3.

Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3. Numero 2 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Viranomaisten osallistuminen standardointiin...2 SESKON KEVÄTSEMINAARISSA Hanasaaressa 28.3.2006 pidetyn seminaarin

Lisätiedot

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 -standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset 1 Sähköammattilainen tuntuuko tutulta? Valokaarivikasuoja? Luokan C ca -s1,d1,a2-kaapeli? Tyypin 2 ylijännitesuoja? Aurinkosähköpaneeliston oikosulkuvirta

Lisätiedot

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi Sähkötekninen standardointi Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi verkkosivustot : www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi Luentomateriaali teknisen dokumentoinnin IEC standardeista

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Standardeilla tuloksia

Standardeilla tuloksia Standardeilla tuloksia Standardointi osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa 2006 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

SESKO-IEC Workshop Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi

SESKO-IEC Workshop Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi SESKO-IEC Workshop 25. 26. 3. 2014 Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi Standardointiprosessi uudesta aloitteesta valmiiksi standardiksi Ohjeita IEC:n ja CENELECin verkkosivuilla

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT 2010-08-13. Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10

Pirkko Taavitsainen 1(3) PLT 2010-08-13. Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10 PLT 2010-08-13 1(3) Jäsenyhteisöille LAUSUNTOPYYNTÖ 8/10 Lähetämme tiedoksenne ja samalla kansalliselle lausuntokierrokselle liitteessä luetellut suomalaiset, eurooppalaiset ja kansainväliset standardiehdotukset.

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa 7.2.2014 Eija Mäkinen, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus Kommentointi ja äänestäminen (Suomen seurantaryhmä)

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään

Lisätiedot

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 7/08 LIITE Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 7/08 LIITE Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 2008-07-25 1(5) CENELEC SC 9XB Kulkuneuvojen sähkömekaaniset materiaalit S262-08 Railway applications. Rolling stock. Pantographs. Characteristics and tests. Part 1: Pantographs for main line vehicles

Lisätiedot

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 Tomi Dahlberg Tietohallinto ISO/IEC 20000 ISO/IEC 38500 Liiketoiminta Liiketoimintaprosessit ISO/IEC 30105 2 SFS:n seurantaryhmä SR 308 seuraa ISO/IEC

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus

CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus Markku Oila Tiemerkintäpäivät, Tampere 12.2.2015 Yleistä CE-merkinnästä CE-merkinnän (Conformité Européenne) perimmäinen tarkoitus poistaa kaupallisia esteitä

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 12/08 LIITE Toimisto (7) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

SESKO ry LAUSUNTOPYYNTÖ 12/08 LIITE Toimisto (7) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 2008-12-19 1(7) SK 20 ENERGIAKAAPELIT S456-08 1: General requirements Esikuva: pren 50525-1:2008 S457-08 2-11: Cables for general applications. Flexible cables with thermoplastic PVC Esikuva: pren 50525-2-11:2008

Lisätiedot

1/2009 SISÄLTÖ 1/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

1/2009 SISÄLTÖ 1/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 1/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 1/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA n toiminnan rahoitus monista lähteistä. IEC-standardien kysyntä kasvanut. Matka-avustuksia korotettu...2.

Lisätiedot

Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää?

Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää? Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää? (ja miksi se on erityisen tärkeää ekosuunnittelussa?) Juha Vesa Kehityspäällikkö SESKO 26.5.2016 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 4 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Tunnustusta N matka-avustuskäytännölle...2 Benchmarkkaamaan Tampereelle... 2 Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

ISO-standardien käsittelyvaiheet. Venetekniikkapäivä Juhani Pappila

ISO-standardien käsittelyvaiheet. Venetekniikkapäivä Juhani Pappila ISO-standardien käsittelyvaiheet Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Juhani Pappila Taustaa Huvivenedirektiivi määrittää olennaiset turvallisuusvaatimukset jotka tuotteiden on täytettävä ennen kuin ne voidaan

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2008 Numero 1/ 2008

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2008 Numero 1/ 2008 Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 1/ 2008 SISÄLTÖ 1/2008 TOIMITUSJOHTAJALTA Aktiivisuudella vaikutusvaltaa...2 Messukuulumisia Jyväskylästä...4 SESKOn osallistumiskysely 2007 Lisää tietoa lisää

Lisätiedot

SÄHKÖURAKOITSIJAPÄIVÄT

SÄHKÖURAKOITSIJAPÄIVÄT SÄHKÖURAKOITSIJAPÄIVÄT Vapaaehtoista ja järkevää merkeillä on väliä 17.11.2011 Turku Sinikka Hieta-Wilkman 16.11.2011 1 Standardointi - vapaaehtoista ja järkevää Mistä kaikki sai alkunsa? Miten standardointi

Lisätiedot

Johdatus sähköalan standardointiin

Johdatus sähköalan standardointiin Johdatus sähköalan standardointiin SESKOn aurinkosähköseminaari 2016-09-20 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 20.9.2016 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO 97 TC

Lisätiedot

Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys

Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys Esityksen sisältö Päivitystyön lähtökohta Sailab ry Päivitystyöryhmä Päivitystyön toteutus Nimikkeistön standardointi Suunnitelma jatkotoimista

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt 29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivä Rovaniemi. Tiemerkintöjen tuotestandardit

Tiemerkintäpäivä Rovaniemi. Tiemerkintöjen tuotestandardit Tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Rovaniemi Tiemerkintöjen tuotestandardit - Standardien syntyprosessi - Tiemerkintöjä koskevien standardien tilanne - -merkintä - FprEN 1871:2010 tiemerkintämateriaalit ja -merkki

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ 10/10 LIITE. HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

LAUSUNTOPYYNTÖ 10/10 LIITE. HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2010-10-29 1(5) SK 2 SÄHKÖKONEET S338-10 Rotating electrical machines. Part 18-33: Functional evaluation of insulation systems. Test procedures for form-wound windings. Multifactor evaluation

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 1.6.2017 Sari Sahlberg, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Monta tapaa osallistua ja vaikuttaa Kommentointi ja äänestäminen (suomalainen

Lisätiedot

Korvaa toimintaohjeen TO 3, 2010-12-10 OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN. SESKOn hallituksen hyväksymä 2015-02-09.

Korvaa toimintaohjeen TO 3, 2010-12-10 OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN. SESKOn hallituksen hyväksymä 2015-02-09. TOIMINTAOHJE TO 3 1(17) Korvaa toimintaohjeen TO 3, 2010-12-10 OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN SESKOn hallituksen hyväksymä 2015-02-09 Sisällys 1 CENELEC-JÄRJESTÖN YLEISKUVAUS... 2 1.1 Jäsenmaat...

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-06-29 1(5) SK 34 VALAISIMET S202-12 Energy performance of lamp controlgear. Part 2: Controlgear for high intensity discharge lamps (excluding fluorescent lamps). Method of measurement to

Lisätiedot

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous

Lisätiedot

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien

Lisätiedot

2/2009 SISÄLTÖ 2/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa

2/2009 SISÄLTÖ 2/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista. Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa 2/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Tämä joukko ylsi hopealle IEC:n Care4it -kilpailussa SISÄLTÖ 2/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Uhkaako energiaähky? Lumipalloilmiö. Pelisäännöt

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S )

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S ) Ohje 19/2017 27.1.2017 0 (7) Tukes-ohje 19/2017 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S10-2017) Ohje 19/2017 27.1.2017 1 (7) Sisältöalue Säädöksien vaatimukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ

TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ Tiemerkintäpäivät 7-8.2.2012 Gustavelund/Tuusula Antero Arola 14.2.2012 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä CE-merkintätyöstä 2. Tiemerkintästandardit 3. Keskeisimpiä näkemyksiä standardisoinnista

Lisätiedot

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007

www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista RoHS kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä -> s 3 SISÄLTÖ 1/2007 Numero 1 / 2007 Numero 1 / 2007 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 1/2007 TOIMITUSJOHTAJALTA Pohjoismaista yhteistyötä...2 RoHsin kehitys kansainvälisessä IECEE CB-järjestelmässä...3 CENELECin uusi ympäristötietokanta...6

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 30.5.2013 STANDARDISOINTITYÖHÖN VOI OSALLISTUA 2 Kansallisen komitean jäsenkunta METSTAn koneturvallisuuskomiteassa on 22 jäsentä Teollisuus: 9 asiantuntijaa kuudesta eri yrityksestä

Lisätiedot

HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2010-05-31 1(5) IEC TC 9 Rautateiden sähkölaitteet ja -järjestelmät S190-10 Railway applications. Fire protection on railway vehicles. Part 5: Fire safety requirements for electrical equipment

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä 27.01.2012 Uutiskirjeen sisältö Antti Saari on aloittanut työnsä IT-standardisoinnin asiantuntijana. Hän toimii Juha Vartiaisen vanhempainvapaan sijaisena toukokuulle saakka.»lue artikkeli kokonaisuudessaan

Lisätiedot

3/2009 SISÄLTÖ 3/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

3/2009 SISÄLTÖ 3/2009. www.sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 3/2009 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 3/2009 TOIMITUsJOHTAJALTA Sähköautoihin liittyvässä teknologiassa riittää standardoitavaa. Standardoinnin oppilaitosportaali syntymässä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallituksen toimintakertomus... 4 Talous... 7 Standardointi...11 Tiedotus...18 Kansainvälinen standardointi...20 Teknologiateollisuuden yritysten

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus Delegaattivalmennus 1.6.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt

Lisätiedot

Komitean (SK) ja seurantaryhmän (SR) rooli, tarkoitus ja työskentely

Komitean (SK) ja seurantaryhmän (SR) rooli, tarkoitus ja työskentely Komitean (SK) ja seurantaryhmän (SR) rooli, tarkoitus ja työskentely Sähköteknisen standardoinnin Workshop 2014-03-25/26 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 24.3.2014 1 Sisältö Standardoinnin periaatteita

Lisätiedot

Savupiippujen standardisointi CEN/TC Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Savupiippujen standardisointi CEN/TC Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry Savupiippujen standardisointi CEN/TC 166 11.2.2015 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry CEN/TC 166:n rakenne / työryhmät TC 166/WG 1 General requirements TC 166/WG 2 Thermal and fluid dynamic calculation

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Standardointiprosessi - aloitteesta valmiiksi standardiksi

Standardointiprosessi - aloitteesta valmiiksi standardiksi Standardointiprosessi - aloitteesta valmiiksi standardiksi SESKO-IEC Workshop 2017 Juha Vesa SESKO RR 13.9.2017 1 IEC-, EN- ja SFS-standardien valmistelu (rinnakkaismenettely) IEC CENELEC SESKO Ehdotus

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(14) FprEN ISO/IEC 13273-1 Energy efficiency and renewable energy sources. Common international terminology. Part 1: Energy efficiency (ISO/IEC 13273-1:2015) ISO/IEC 13273-1:2015 Lausuntoaika päättyy:

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköalan standardeista

Ajankohtaista sähköalan standardeista Numero 3 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 3/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA SESKOn toimintaperiaatteet... 2 ASIANTUNTIJOITA TARVITAAN! Vielä ehtii mukaan merkintästandardien projektiryhmään...

Lisätiedot

Akustiikka ja standardisointi

Akustiikka ja standardisointi Asiantuntija Kimmo Konkarikoski METSTA Akustiikka ja standardisointi Standardisointiin osallistumiseen ja vaikuttamiseen on omat järjestelmälliset väylänsä, jotka on hyvä tuntea. Standardisointi hyödyttää

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015

Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015 Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015 Pertti Isoniemi, YTL 3.11.2015 1 Terveydenhuolto- ja hyvinvointialan palvelut 10 CENin teknistä komiteaa, useimmat projektikomiteoita Yksi ISOn tekninen

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit 2016

Koneturvallisuuden standardit 2016 Koneturvallisuuden standardit 2016 1 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit Vain englanninkielisinä saatavilla olevien standardien tunnuksen lopussa on merkintä

Lisätiedot

Kuvaus MEISTÄ.... ja mahdollisista yhteisistä StandardisointiTEISTÄ... 07.08.2013

Kuvaus MEISTÄ.... ja mahdollisista yhteisistä StandardisointiTEISTÄ... 07.08.2013 Kuvaus MEISTÄ... ja mahdollisista yhteisistä StandardisointiTEISTÄ... 07.08.2013 Mikä on METSTA Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry on yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys.

Lisätiedot

Nro 1/2010 SISÄLTÖ 1/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

Nro 1/2010 SISÄLTÖ 1/2010. www.sesko.fi. 45 vuotta sähköalan standardeja SESKO 1965 2010. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Nro 1/2010 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista SISÄLTÖ 1/2010 TOIMITUsJOHTAJALTA Taantumavuodesta 2009 selvittiin kunnialla, 45 vuotta sähköalan standardeja...2 SESKO 45 vuotta.

Lisätiedot

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Standardisarja IEC 62443 Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Matti Sundquist, Sundcon Oy Jukka Alve, SESKO ry 1 ASAFin tietoturvaseminaari 27.1.2004 Automaatioseuran

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus

Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus Eurokoodiseminaari 2011 Lyhenteitä CEN eurooppalainen standardisoinnin keskusjärjestö TC250 CENin tekninen komitea, joka vastaa eurokoodistandardien valmistelusta

Lisätiedot

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin Tuoteturvallisuuspäivä 10.5.2016/ Auli Pylsy 1 Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yksi SFS:n 12:sta toimialayhteisöstä, joka huolehtii standardisoimistyöstä

Lisätiedot