Standardeilla tuloksia

Transkriptio

1 Standardeilla tuloksia Standardointi osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa 2006 Sinikka Hieta-Wilkman

2 Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut tykit ja tykinkuulat teollisen yhteiskunnan eri alojen standardointi sai alkunsa BSI = British Standards Institution Kuva: SFS

3 Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Onnettomuus Mississippi-joella (1865) höyrylaiva Sultanalla, kun höyrykattila räjähti satojen matkustajien lisäksi 2500 sisällissodasta palaavaa sotavankia ei pelastusveneitä eikä pelastusliivejä alkoi paineastioiden standardointi Kuva: SFS

4 Standardit mistä kaikki sai alkunsa? Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan teoreettinen perusta luotiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. 1832: Ensimmäinen sähköalan standardi maailmassa Samuel Morsen sähkölennättimen aakkosjärjestelmä 1879: Sähkövalo Thomas Alva Edisonin hehkulamppu 1881: Kansainvälisen mittajärjestelmän kehittäminen sähköalalle Pariisissa 1906: IEC = International Electrotechnical Commission Lontoossa

5 Standardointiorganisaatiot Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

6 Mitä standardointi on? Standardointi on vapaaehtoista yhteistyötä, jossa kaikki asianosaiset pyrkivät sopimaan yhteisistä säännöistä toistuvien tehtävien ratkaisemiseksi.

7 Standardit suosituksia Koska standardointityö on vapaaehtoista, ovat standarditkin perusluonteeltaan ei-sitovia suosituksia. Standardien pakollista noudattamista voi vaatia omassa vaikutuspiirissään se, jolla siihen on valta, kuten: tilaaja ostamilleen tuotteille ja palveluille yritysjohto yrityksen valmistamille tuotteille tai tarjoamille palveluille viranomainen esimerkiksi maassa myytäville tuotteille voimassa olevan lainsäädännön nojalla Standardien mukaisilla tuotteilla ja järjestelmillä voi helposti osoittaa, että turvallisuus-, toimivuus- yms. vaatimukset täyttyvät.

8 Standardien yhteys direktiiveihin Eurooppalaisilla yhtenäistetyill istetyillä EN-standardeilla on erityisasema EU:n lainsäädännössä EU:n direktiivit otetaan käyttöön jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä. Uuden menettelyn direktiivien: LVD-, EMC-, ATEX-direktiivien olennaiset turvallisuusvaatimukset pitää täyttää. Kun noudatetaan yhtenäistetty istettyä standardia, täytett ytetään ns. uuden menettelyn direktiivien ja niitten perusteella tehdyn kansallisen lainsää äädännön n vaatimukset. Yhtenäistetyt standardit on lueteltu EU:n virallisessa lehdessä. Yhtenäistettyjenkään standardien käyttö ei siis ole pakollista, olennaiset turvallisuusvaatimukset voidaan täyttää muutenkin, mutta se on hankalampaa.

9 Standardit olennaiset turvallisuusvaatimukset Suomessa tietyillä sähköasennusstandardilla on sähköturvallisuuslain nojalla määrätty asema. KTM:n päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1993/99) 3 Sähkölaitteistojen katsotaan täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos ne suunnitellaan, rakennetaan ja korjataan soveltaen standardeja tai julkaisuja, joiden vastaavuus olennaisiin vaatimuksiin on vahvistettu => turvallisuusolettama. Virallisen standardointielimen (SFS/SESKO) vahvistamat tekniset eritelmät, jotka ovat julkisesti saatavilla. Sähköturvallisuusviranomainen (TUKES) vahvistaa olennaisia turvallisuusvaatimuksia vastaavien standardien luettelon (TUKES-ohje S10) ja pitää sitä saatavilla.

10 Standardoinnin tavoitteet tarkoitukseen sopivuus yhteensopivuus vaihdettavuus valikoiman optimointi turvallisuus ympäristönsuojelu tuotteensuunnittelu kilpailukyky

11 Standardointi osana ammattitaitoa Standardien tuntemus on teknisillä aloilla osa perusammattitaitoa. Vastavalmistunut diplomi-insinööri, insinööri tai muu tekniikan ammattilainen joutuu välittömästi työelämään tultuaan tekemisiin oman alansa standardien kanssa. Usein yritykset opettavat ensimmäiseksi rekrytoimilleen vastavalmistuneille alan standardien merkityksen ja käytön. Oman alan standardien tuntemus Oman alan standardien tuntemus auttaa opiskelijaa ja vastavalmistunutta työpaikan saannissa.

12 Elinkaarimalli Komponentti, laite, järjestelmä 2) Suunnittelu 3) Valmistus Rakentaminen Asentaminen 4) Käyttöönotto 5) Käyttö Huolto Kunnossapito Korjaus Perusparannus 6) Käytöstä poisto Kierrätys Uusiokäyttö 1) Tuotekehitys Hankkeistaminen A) Millaisissa tehtävissä tekniikan ammattilainen on elinkaaren eri vaiheissa? B) Millaisia standardeja hän tarvitsee voidakseen toimia?

13 Millaisissa tehtävissä tuotteen elinkaaren eri vaiheissa? 1) Tuotekehitys Ideointi Tuote-/järjestelmäkehitys Hankkeistaminen Suunnittelu Testaus 2) Suunnittelu Suunnittelu Valvonta Tarkastus Testaus

14 Millaisissa tehtävissä tuotteen elinkaaren eri vaiheissa? 3) Valmistus, rakentaminen Tuotanto Tuotannon valvonta Testaus Projektin valvonta Tarkastus Töiden-, projektinjohto Myynti, markkinointi 4) Käyttöönotto Valvonta Tarkastus Testaus Mittaus Vastaanotto Käytön valvonta Käyttötehtävät

15 Millaisissa tehtävissä tuotteen elinkaaren eri vaiheissa? 5) Käyttö, huolto, korjaus, kunnossapito Käyttötehtävät Ylläpito Kunnossapito Huoltotehtävät Käytön valvonta Tuotannon suunnittelu Työsuojelu 6) Käytöstä poisto Käyttö Kunnossapito Valvonta Työsuojelu Ympäristönvalvonta Jätteiden käsittely Uusiokäyttö Tarkastus Testaus

16 Miksi yrityksen kannattaa olla mukana? Mitä hyöty tyä on olla mukana standardoinnissa? voi olla vaikuttamassa standardien sisältöön saa tietoa varhaisessa vaiheessa oman alansa hankkeista voi varautua omassa toiminnassaan standardointi on osa tuote- ja palvelukehitystä voi luoda yhteistyöverkkoja voi vaihtaa kokemuksia saa tietoja saman alan toimijoiden hankkeista Standardointi on yritykselle strateginen kilpailutekijä.

17 Miksi asiantuntijan kannattaa olla mukana? voi olla vaikuttamassa standardien sisältöön voi kasvattaa osaamistaan ja ammatillista pätevyyttp tevyyttään voi luoda yhteistyöverkkoja alansa kolleegoihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla voi vaihtaa kokemuksia kotimaisten ja kansainvälisten kolleegojen kanssa voi kehittää kielitaitoansa standardointityötä arvostetaan avaa kanavan kansainvälisen standardoinnin vaikutusfoorumeille

18 Miten pääsee mukaan? sähköalan standardointiin voi osallistua SESKOn kautta liittymällä standardointikomiteaan. paras tapa vaikuttaa standardiin on osallistua standardin valmisteluun työryhmässä mitä enemmän teet työtä sitä enemmän voit vaikuttaa. osallistujilta peritään vuosittain 650 euron maksu, joka on yritykselle tuotekehityskustannusta ja sitä vastaan saa monia palveluja.

19 SESKO SESKOn perustehtävä (missio): Palvelee suomalaista yhteiskuntaa sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnissa. SESKOn tahtotila (visio 2015): Tehokas, suomalaisen osaamisen kokoava ja vaikutusvaltainen standardointiorganisaatio. SESKOn arvot: Vastuullisuus Asiakastyytyväisyys Tavoitteellisuus Osaaminen

20 SESKOn toiminta-ajatus: SESKO Toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähköja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja järjestelmien tuottamista. SESKOn strategiset toiminta-alueet: 1) Osallistuminen standardointityöhön 2) Standardien tuottaminen 3) Sertifiointitoiminnan koordinointi

21 SESKOn tehtävät 1) Osallistuminen sähköalan kansainväliseen standardointityöhön 2) Kansainvälisten standardien saattaminen SFSstandardeiksi 3) Sähkö- ja elektroniikka-alan SFS-standardien laatiminen 4) Sähköalan sertifiointityön koordinointi kansallisesti 5) Kansainvälisten standardien välittäminen käyttäjille 6) Tiedottaminen standardisoinnista ja standardeista

22 SESKOn standardoimiskomiteat SESKOlla 44 standardoimiskomiteaa 80 seurantaryhmää n. 450 henkilöjäsentä komiteoissa ja seurantaryhmissä Kuvat: SESKO

23 Keskeisiä komiteoita SK 2 Sähkökoneet SK 3 Sähkötekniikan dokumentointi SK 17 Kytkinlaitteet, jakokeskukset SK 23A Johtotiet SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet, SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet SK 34 Valaisimet SK 44 Koneturvallisuuden sähkötekniset näkökohdat SK 56 Luotettavuus SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus SK 64 Pienjännitesähköasennukset SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus SK 77 Järjestelmien sähköinen yhteensopivuus EMC SK 79 Hälytysjärjestelmät SK 99 Suurjännitesähköasennukset SK 100 Yhteisantennilaitteet SK 106 Altistuminen sähkömagneettisille kentille SK 108 Tietotekniikan ja viihdeelektroniikan laitteiden turvallisuus SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat SK 215 Tietoliikennelaitteiden sähkötekniset näkökohdat

24 Sähköalan standardisoimiskomiteat Viimeksi perustettuja komiteoita: SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat (2004) SK 61 Z Sähkökiukaat ja saunatilojen asennukset (2005) Kuvat: STLL

25 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 3 Sähkötekniikan dokumentointi ja kuvatunnukset Uudet kansainvälisten standardien mukaiset piirrosmerkit ja dokumentointijärjestelmät SFS-e-käsikirja 510 Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit

26 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat Horisontaalikomitea Edustajia: sähkö- ja elektroniikkalaitevalmistajia, teknologiateollisuusliiton edustaja, testauslaitoksen edustaja, sähköturvallisuusviranomainen Toimialue: IEC TC 111, IEC ACEA ja CENELEC TC 111X Ajankohtaisia työkohteita: Materiaalivakuutukset Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu RoHS-aineiden mittausmenetelmät WEEE-merkintä EuP-direktiiviin liittyvä standardisointiohjelma

27 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 78 Jännitetyöt sähkötyöturvallisuus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuusstandardi komitean työryhmässä standardin valmistelussa mukana 13 henkilöä eri tahoilta mm. kouluttajia ovat saaneet valmisteluvaiheessa arvokasta tietoa koulutuspalvelujensa kehittämiseen niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä kun on ollut mukana valmistelussa, tietää eikä tarvitse arvailla

28 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 64 Pj-sähköasennukset valmistelee SFS 6000 standardisarjaa IEC ja CENELECin standardien pohjalta mahdollisuus ennalta tietää tulevista muutoksista mahdollisuus päästä alkuperäisen tiedon lähteille voi käyttää suunnittelussa, koulutuksessa jne. mahdollisuus vaikuttaa omalle liiketoiminnalle tärkeiden asioiden puolesta

29 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus valmistelee automaatioalan standardit Kansainvälinen vastinkomitea IEC TC 65 Industrial process measurement and control SC65 System aspects SC65B Devices and process analysis SC65C Industrial networks SC65E System engineering and management

30 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 79 Hälytysjärjestelmät Standardeja kaikille alan toimijoille: laitevalmistajat, suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajat, vartiointiliikkeet, jne. Tuotestandardisarjoissa sama perusrakenne: 1. Järjestelmävaatimukset, 2. laitestandardit, 3. soveltamisohjeet.

31 Yhteystietoja