Ajankohtaista sähköalan standardeista Kimmo Saarinen johti puhetta FORUM tapahtumassa Tampereella -> s.

Transkriptio

1 Numero 6 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 6/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Pääkirjoitus...2 FORUM 2006 TAMPEREELLA Standardointi viranomaisten ja yritystoiminnan työkaluna...3 OPPILAITOSSEMINAARIT Rautaisannos standardoinnista...7 VAKIOPALSTAT Ajankohtaista standardeista RoHS-mittausmenetelmäehdotus...8 Kiinteistöjen turvajärjestelmille sanastostandardi...9 Luotettavuudenhallintastandardi...10 SK56 -komitea kutsuu uusia jäseniä...10 Johtoaukkojen kalvotiivisteet...11 Johtokanavastandardista toinen painos 11 Vaihtosähköenergiamittareiden kuvatunnukset...12 Safety at electrical work...12 Komiteakuulumisia IEC TC IEC TC IEC TC N VAALIKOKOUS Sähköalojen ammattiliitto jäseneksi...14 n hallitus vuonna WORLD STANDARS DAY N käytäntö esimerkkinä muille järjestöille...15 Kimmo Saarinen johti puhetta FORUM tapahtumassa Tampereella -> s. 3

2 Toimitusjohtajalta FORUM 2006 TAMPEREELLA Sinikka Hieta-Wilkman Standardit ja tutkimus utopiaako? Useissa yhteyksissä on ilmennyt virheellisiä uskomuksia ja harhaanjohtavia tietoja standardeista. Monet tutkimus- ja kehityshankkeissa mukana olevat ovat sitä mieltä, että standardit tulevat mukaan kuvioihin vasta, kun tuotteita viedään markkinoille. Käsitetään, että standardeilla on rooli vain markkinoille pääsyn esteitä raivattaessa. Tämä uskomus ei pidä paikkaansa. Sen lisäksi, että standardit kaatavat esteitä tuotteiden tullessa markkinoille, on niillä merkittävä rooli myös tuotekehityksessä. Standardisointi vai standardointi? Molemmat substantiivit standardisointi ja standardointi tai verbit standardisoida ja standardoida ovat suomen kielen mukaisia sanoja. Kumpaa tahansa sanaa voi käyttää. Matti Räsänen on Kielikello-lehden artikkelissaan (1/2005) käsitellyt vierassanoja, joista esimerkki on myös sanapari standardisoida ja standardoida. Tällaisia verbejä, joissa on isoida~oida-vaihtelua, on suomen kielessä 18 (symboloida ~ symbolisoida, kategoroida ~ kategorisoida). Artikkelissaan Räsänen selvittää havainnollisesti, kuinka sana standardisoida johtuu kotoistetusta ruotsin verbistä standardisera ja sana standardoida johtuu suomen kielen sääntöjen mukaan substantiivista standardi. On myös esitetty, että standardisointi on helpompi ääntää sanan rytmityksen vuoksi. Tässä saattaa kuitenkin olla kysymyksessä enemmän tottumus kuin ääntämisen helppous. Standardointi viranomaisten ja yritystoiminnan työkaluna Toistasataa standardoinnista kiinnostunutta asiantuntijaa osallistui Tampereella marraskuussa järjestettyyn standardoinnin huipputapahtumaan FORUM Tapahtuman teemana oli Standardeilla menestystä liiketoimintaan. Varsinaisen seminaariosuuden lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestettiin kontaktitilaisuus, jossa 15 standardoinnin toimialayhteisöä esitteli toimintaansa. Jokaista tuotekehitykseen liittyvää tutkimus- tai kehityshanketta käynnistettäessä on välttämätöntä selvittää, mitä tietoa ja tutkimuksia kohteesta on jo olemassa. Myös hankkeeseen liittyvät tai sitä sivuavat standardit kuuluvat alkutietojen kartoitukseen. Parhaimmillaan tuotekehitys ja standardointi käyvät vuoropuhelua koko hankkeen ajan. Ihannetilassa standardia kehitetään tutkimuksista saatujen tietojen perusteella ja tuotekehitys hyödyntää standardoinnin asiantuntemusta tasatahtia. Pahimmillaan saadaan aikaan sutta ja sekundaa standardit elävät omaa elämäänsä ja tuotekehitys tuottaa tuloksen, joka ei täytä edes minimiturvallisuusvaatimuksia. Standardit ja standardointi on saatava jatkuvaan vuorovaikutukseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden kanssa. Tämä kävi ilmi myös marraskuussa Tampereella järjestetyssä standardoinnin huipputapahtumassa kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtajan Paula Nyberghin ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Timo Kekkosen innovaatioita käsittelevistä puheenvuoroista. Vastaavia lyhyitä tai pitkiä muotoja on useilla muillakin suomalaisilla sanoilla erityisesti, jos ne ovat vierasperäisiä. Tällaisia ovat myös tekninen ja teknillinen. Standardisointi ja teknillinen ovat vanhempaa kantaa kuin standardoida ja tekninen. Kielellä on taipumus kehittyä ja yleensä se kehittyy lyhyemmän ilmaisun suuntaan. Kumpikaan muoto vanhempi pitkä tai uudempi lyhyt eivät ole vääriä. Pidemmät muodot esiintyvät yleensä nimissä, joihin ne on aikoinaan otettu, kuten Suomen Standardisoimisliitto tai Teknillinen korkeakoulu. Johdonmukaista on kuitenkin käyttää samaa muotoa samassa yhteydessä tai tekstissä. Eikä sekään, että molemmat muodot esiintyvät samassa yhteydessä ole niin vaarallista, kunhan väärinkäsityksiä ei pääse syntymään. Standardeistakin saa tehdä poikkeamia kehityksen vuoksi. laiset kiittävät lukijoita yhteistyöstä ja toivottavat mukavaa joulunaikaa. Ylijohtaja Paula Nybergh Kauppa- ja teollisuusministeriöstä avasi tilaisuuden ja korosti, että standardit ovat itsestään selvä osa jokapäiväistä elämää. Hakusanalla Standardi löytyy internetistä miljoonia viittauksia, mikä kuvaa standardien levittäytymistä kaikille elämän alueille. Paula Nybergh painotti, että tutkimus- ja kehityshankkeiden ja standardoinnin välillä täytyy olla jatkuvaa vuorovaikutusta ja sitä tulisi entisestäänkin lisätä. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Kekkonen tarkasteli yrityksen kilpailukykyä muutoksessa. Hänen mielestään kilpailukyvyn perusedellytyksenä on edelleen huipputeknologia. Yrityksiä hän kehotti kiinnittämään huomiota haastavaan, pitkäjänteiseen tuotekehitystoimintaan sekä kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen, jotta voidaan hyödyntää yhä laajempaa osaamispohjaa. Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimuslaitosten osaaminen on saatava mukaan pitkäjänteiseen yhteistyöhön uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamiseksi innovaatiivisella tavalla, huippuosaamista hyödyntäen. Paula Nybergh Timo Kekkonen Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN JULKAISIJA: ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p. (09) , faksi (09) , TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto: Tinni Karakorpi. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:, (09) , sähköposti info@sesko.fi, vuosikerta nroa/2007. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. Painopaikka: Valopaino Oy

3 FORUM 2006 TAMPEREELLA FORUM 2006 TAMPEREELLA Viranomaisasiantuntijat mukaan standardointiin Valtiovalta voi turvata ministeriöiden ja keskusvirastojen teknisen asiantuntijuuden säilymisen omissa organisaatioissaan lähettämällä edustajiaan standardointityöhön. Siten varmistetaan yhteisesti sovittu turvallisuustaso ja sen toteutuminen. Seminaarin puheenjohtajana toimi kehitysjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Group Oyj:stä. Hän on peräti kahden standardointijärjestön n sekä SFS:n hallituksen puheenjohtaja. Johtaja Antti Karppinen Standardisoimisliitosta kertoi liiton tulevaisuuden tavoitteena olevan tiedon lisääminen standardoinnista, jotta sekä yritykset että viranomaiset hyödyntäisivät standardointia toimintansa tukena nykyistä enemmän. Sisäpiiritietoa yrityksille Yritysten edustajat vakuuttivat, että suomalainen yritys voi vaikuttaa standardeihin - olipa yritys sitten suuri tai pieni. Tuotekehityspäällikkö Mika Mutru Reka Kaapeli Oy:stä painotti, että standardointia ei pidä tehdä sen itsensä vuoksi, vaan osallistumisen standardointiin pitää tuoda yritykselle lisäarvoa. Yritys osallistuu kansainväliseen standardointiin pysyäkseen ajan tasalla tuotevaatimuksista ja niiden perusteista. Samalla opitaan tuntemaan kilpailijat ja voidaan vaikuttaa standardeihin. Standardointijärjestöjen puolesta piti puheenvuoron ryhmäpäällikkö Raimo Karhu Teknologiateollisuudesta. Strategista hyötyä tuo standardoinnista saadun tiedon hyödyntäminen muutosten ennakoimiseksi. Kilpailuetua saadaan vaikuttamalla standardien sisältöön sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan riskien ja kustannusten pienentymisenä. Vientietua standardoinnista saadaan kaupankäynnin alhaisempina kustannuksina, sopimusten yksinkertaistumisena ja kaupan esteiden vähenemisenä, vakuutti Karhu. Mika Mutru Raimo Karhu Antti Karppinen ja Kimmo Saarinen. Tuoteturvallisuusinsinööri Esa Junttila LAPPSET Oy:stä vakuutti kuulijat standardien merkityksestä leikkipaikkavälineiden tuotesuunnittelussa ja tuotevastuun hallinnassa. Asian lomassa yleisö sai nauttia tarjoilusta. Projektipäällikkö Seppo Härkönen OVAKO Oy:stä piti tärkeänä osallistumista terässtandardien valmisteluun kansainvälisten standardointijärjestöjen työryhmissä. Yleisö kuuntelikin kiinnostuneena näitä yrityspuheenvuoroja, joissa annettiin käytössä koeteltuja, hyviä vihjeitä siitä, miten standardointiin osallistumisesta saadaan todellista hyötyä yritykselle. Aktiivisuus on avainsana Yrityksen edustajan omasta aktiivisuudesta riippuu yrityksen standardoinnista saama hyöty. Tätä korostivat kaikki esiintyjät. Esa Junttila Esityksiä kuunneltiin tarkkaavaisina. Eturivissä (vasemmalta) Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n tiedottaja, Jyrki Alanko ja teollisuusneuvos Matti Oivukkamäki Kauppa- ja teollisuusministeriön teknologiaosastolta. Kun yrityksellä on neuvottelukykyinen ja asiaan paneutunut edustaja standardointikomiteassa tai -työryhmässä, on sillä mahdollisuus saada ainutlaatuista tietoa tuotekehitystyötään varten jo ennen muita. Kansainvälisissä ympyröissä toimivalle yritykselle se antaa merkittävän kilpailuedun. n osastolla yleisön kysymyksiin vastaamassa Sinikka HIeta-Wilkman ja Arto Sirviö.

4 OPPILAITOSSEMINAARIT OPPILAITOSSEMINAARIT Rautaisannos standardoinnista Vaasassa ja Tampereella on järjestänyt kuluvana vuonna yhdessä SFS:n ja Teknologiateollisuuden standardointiyksikön kanssa opiskelijoille ja opetustehtävissä oleville Standardeilla tuloksia -seminaareja. Seminaareja on järjestetty Vaasassa ja Tampereella yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Seminaareja järjestetään jatkossakin. Niissä kerrotaan standardeista opetuksen osana, ohjataan tiedon lähteille ja jaetaan opetusta tukevaa ohje-, esitys- ja itseopiskeluaineistoa. Standardien tuntemus kuuluu perusammattitaitoon Vastavalmistunut tekniikan ammattilainen joutuu välittömästi työelämään tultuaan tekemisiin omia työtehtäviään koskevien standardien kanssa. Seminaareilla haluamme kertoa oppilaitoksille ja valmistuville ammattilaisille standardoinnin merkityksestä työelämässä. Muistutamme, että standardointi on osa yrityksen tuotekehitystä ja liiketoimintaa. Yritykset edellyttävät tekniseltä henkilöstöltään standardien hallintaa, koska standardit ovat yritykselle strateginen kilpailutekijä. Niiden tunteminen on osa perusammattitaitoa. Yritykset haluavat omia asiantuntijoitaan mukaan standardien valmisteluun. Siten yritys voi vaikuttaa niiden sisältöön ja saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa omaan tuotantoonsa, Standardoijien silmissä siintää visio, että ainakaan sähköalalta ei enää valmistuisi ammattisukupolvia, jotka työelämään tullessaan eivät tiedä mitään alansa standardeista. Vaasan oppilaitosseminaarissa mukana olleet kuvassa vasemmalta lukien: toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman (), johtaja Antti Karppinen (SFS), ryhmäpäällikkö Raimo Karhu (Teknologiateollisuus), professori Leena Korpinen (Vaasan yliopisto) ja johtaja Rainer Smått (ABB Oyj). tuotteisiinsa ja palveluihinsa vaikuttavista standardointihankkeista. Tämä auttaa tuotannon ja toiminnan sopeuttamiseen esimerkiksi muutostilanteissa. Näissä tilaisuuksissa haluamme kertoa sähköalalle valmistuville, että standardointiin osallistuvalle asiantuntijalle on luvassa kokemusta kansainvälisestä toiminnasta sekä meriittiä uralla. Nuorelle, kielitaitoiselle ammattilaiselle voi juuri standardoinnin tuntemus antaa hyvät asemat työmarkkinoilla. Työvälineitä opiskelijoille Suomen Standardisoimisliitto ja ovat tulleet opiskelijoita vastaan ja julkaisseet oppilaitoskäyttöön tarkoitettuja, edullisia standardikäsikirjoja. Hinnan siis ei pitäisi enää olla este standardikäsikirjojen käytölle opetuksessa tai itseopiskelun välineenä. Pienjännitesähköasennuksia koskevaa oppilaitospainosta SFS 144 on hankittu jo satoja opiskelijoiden käyttöön. Hyvät kokemukset kannustivat julkaisemaan käsikirjoja myös muilta alueilta. Uusin on kaksiosainen automaatiokäsikirja SFS 175. Sen ensimmäinen osa käsittää sanasto- ja dokumentaatiostandardeja sekä toiminnalliseen turvallisuuteen liittyviä standardeja. Sarjan toinen osa sisältää ohjelmointiin ja teollisuusprosessien valvontaan liittyviä standardeja, joista muutamat on käännetty suomeksi, mutta osa on alkuperäiskielellä englanniksi. Ammattiterminologia varhain tutuksi Standardit ja ennen kaikkea sanastostandardit ovat oiva väline oman alan ammattiterminologian oppimiseen. Sähköja elektroniikka-alalla yrityskielenä on usein englanti. Uskottavuutta lisää, kun osaa käyttää oikeaa terminologiaa heti uransa alussa. Tietoa opiskelijoille verkosta N kotisivulta löytyy valmista materiaalia opetuksen tueksi ja tietoja seminaareista. Standardeista ja oppilaitoskäsikirjoista saa lisätietoa Suomen Standardisoimisliitto SFS:stä Sinikka Hieta-Wilkman Tinni Karakorpi kuva Åke Rosing

5 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA RoHS-mittausmenetelmäehdotus kaatui äänestyksessä Kiinteistöjen turvajärjestelmille sanastostandardi Mittaustuloksien suurien vaihtelujen vuoksi kansallinen standardisoimiskomitea SK 111 katsoi, ettei ehdotus 111/54/CDV ollut riittävän kypsä standardiksi ja äänesti ehdotusta vastaan. Kymmenen muutakin maata vastusti CDV-ehdotusta, joten se ei läpäissyt äänestystä. Kysessä on sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristöasioita käsittelevän komitean IEC TC 111 toimialueella valmisteilla oleva standardi IEC Se koskee RoHSaineiden (lyijyn, elohopean, kadmiumin, kuuden arvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB), polybromidifenyylieetterin (PBDE)) määrittämiseen käytettäviä menetelmiä. Pitoisuuksien määrittäminen ongelmana Standardin valmistelun eri vaiheissa on järjestetty testauslaboratorioiden välisiä vertailumittauksia. Tuorein vertailumittaus järjestettiin CDV-äänestyksessä olleen ehdotuksen 111/54/CDV pohjalta ja saatujen tulosten perusteella bromattujen palonestoaineiden (PBB, PBDE) sekä niiden pitoisuuksien määrittämisen osalta mittaustulokset vaihtelivat edelleen liian paljon. Kaikkiaan yksitoista maata vastusti CDV-ehdotusta, joten se ei läpäissyt äänestystä. Negatiivisesti äänestäneet maat eivät pitäneet järkevänä, että julkaistaisiin standardi, jossa esitettyjä mittausmenetelmiä käyttäen päädyttäisiin kovin ristiriitaisiin tuloksiin. Oleellisesti poikkeaviin tuloksiin johtava mittausmenetelmä ei luonnollisesti ole riittävän hyvä. Jo nyt on jo näyttöä siitä, että samaa mittausmenetelmää käyttäen saatuja erilaisia tuloksia pystytään käyttämään tarkoitushakuisesti suuria laitevalmistajia vastaan. Parannnettu ehdotus tekeillä Standardin valmisteluprojekti etenee negatiivisesta äänestystuloksesta huolimatta, sillä mittausmenetelmiä standardisoiva työryhmä IEC TC 111/WG 3 käsitteli marraskuussa pitämässään kokouksessa ehdotukseen 111/54/CDV saadut lausunnot. Standardiehdotusta parannettiin monilta osin, mutta ongelmakohtien osalta järjestetään vielä kolmas vertailumittaus. Tutkimustulosten perusteella tehdään tarvittavat johtopäätökset ja parannukset ehdotukseen, jonka jälkeen korjattu ehdotus toimitetaan uuteen CDV-äänestykseen tavoitteen ollessa edelleenkin IEC-standardin aikaansaaminen. Käytännöllinen lähestymistapa tavoitteena Työryhmän alaisuudessa toimii myös alatyöryhmä, joka valmistelee näytteiden valmistusta koskevaa PAS-julkaisua osana tätä projektia. Suomen tavoitteena on se, että hyvin pienet komponentit voitaisiin testata sellaisenaan ilman, että homogeenisia materiaaleja täytyy ryhtyä erottelemaan toisistaan. Tällainen käytännöllinen lähestymistapa näytteistämiseen on jo omaksuttu Kiinan ns. RoHS-lainsäädännössä. Suomen edustajana työryhmissä toimii Kaisa-Reeta Koskinen (Nokia). SFS 5913 Hälytysjärjestelmät. Termit ja määritelmät Kiinteistöjen hälytysjärjestelmille on laadittu ensimmäinen laaja sanastostandardi, jonka sisältö pohjautuu Eurooppalaisiin ENstandardeihin. Sanastostandardin englanninkieliset termit sekä niiden määritelmät on kerätty Eurooppalaisen standardointikomitean CENELEC TC 79 Alarm systemsin julkaisemista standardeista ja teknisistä spesifikaatioista. n komitean SK 79:n sanastotyöryhmä on laatinut englanninkielisiä termejä vastaavat suomenkieliset termit. Sanastostandardissa lähdestandardit sekä niiden sisältämät termit on luokiteltu seuraaviin aihealueisiin: 1. kaikille järjestelmille yhteiset asiat 2. murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät 3. kameravalvontajärjestelmät 4. kulunvalvontajärjestelmät 5. turvapuhelinjärjestelmät 6. ilmoituksensiirtojärjestelmät. Jokaisen aihealueen kohdalla käsitteet on numeroitu siten, että samaan asiayhteyteen liittyvät termit esiintyvät lähekkäin. Jokaisen termin kohdalla annetaan seuraavat tiedot: numerokoodi englanninkielinen termi englanninkielinen määritelmä suomenkielinen termi viittaus julkaisuun, julkaisun tunnus ja kohdan numero. SK 79:n sanastoprojekti on saanut huomiota Euroopassa ja nyt TC 79:ssä keskustellaan siitä, kuinka Suomen kansallinen standardi voitaisiin julkaista CENELECissä. Hälytysjärjestelmissä käytettävä tekniikka kehittyy koko ajan ja tämä kehitys luo tarpeen uudistaa nykyisten EN-standardien sisältöä. Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy erikoistermistöä, mikä pitää ottaa huomioon tuote- ja sanastostandardien tulevissa lisäyksissä ja painoksissa. Lisätietoja standardin sisällöstä saa sta Arto Sirviöltä puh. (09) Standardia SFS 5913 Hälytysjärjestelmät. Termit ja määritelmät myy SFS:n asiakaspalvelu Standardissa on 72 sivua ja sen hinta on 59,90 (ALV 0%). Arto Sirviö

6 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Uusi standardi luotettavuuden hallinnasta SFS-EN Luotettavuuden hallinta. Osa 2: Ohjeita luotettavuuden hallintaan Prosessien ja tuotteiden luotettavuus vaikuttaa myös kustannuksiin. Luotettavuus on yleistermi, joka kuvaa tuotteen käyttövarmuutta riippumatta siitä miten yksinkertainen tai monimutkainen tuote on. Tuotteen käyttövarmuuteen vaikuttavat tekijät ovat toimintavarmuus ja kunnossapidettävyys sekä kunnossapitovarmuus. IEC:n tekninen komitea TC 56 Debendiability on horisontaalinen komitea, jonka tekemät standardit soveltuvat käytettäviksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luotettavuudesta, huollettavuudesta ja huollon tuesta. Yleistä standardointia hoitavan standardoimisjärjestön ISO:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella IEC TC 56:n tekemät standardit koskevat tekniikkaa myös yleisesti, eivätkä rajoitu vain sähkötekniikkaan. Luotettavuus on tärkeä tekijä tuotteiden laadun edistämisessä ja se pitää ottaa huomioon ISO 9000 mukaisissa laatujärjestelmissä. Standardi SFS-EN on suoraan käyttöön otettu IEC standardi. Standardissa on sekä suomen- että englanninkielinen teksti. Standardi antaa ohjeita luotettavuuden hallinnan päästandardin SFS-EN soveltamisesta. Tarkempia ohjeita annetaan TC 56:n menetelmäkohtaisissa työkalustandardeissa. kääntää luotettavuuden perusstandardeja, joissa annetaan perustietoja ja pyritään vakiinnuttamaan luotettavuuden suomenkielistä sanastoa. Perusstandardeissa viitataan erityisstandardeihin, joita myy englanninkielisenä. Standardin SFS-EN hinta on 64,80 (ALV 0%) ja sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, puh. (09) , sähköposti Tapani Nurmi Jäseneksi n komiteaan SK56? Komitea ottaa vastaan uusia jäseniä. Luotettavuus on sellainen tekniikan alue, johon Suomessakin tulisi panostaa entistä enemmän. Suomessa luotettavuuskysymyksiä käsittelee n komitea SK 56 Luotettavuus, jonka puheenjohtaja on Pekka Louko Ramse Consultingista ja sihteeri Paavo Tammi Teknillisestä korkeakoulusta. Uudet, aktiiviset jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Komitean yhteyshenkilö ssa on Tapani Nurmi, puh. ( , sähköposti: tapani.nurmi@sesko.fi. Johtoaukkojen kalvotiivisteiden uudet vaatimukset SFS 4698 Johtoaukkojen kalvotiivisteet. Rakenne ja testaus Standardilla ei ole suoranaista eurooppalaista tai kansainvälistä esikuvaa, vaikka asiasisällön päivittämisessä on hyödynnetty muiden asennustarvikestandardien vastaavia vaatimuksia. Standardi koskee erillisinä toimitettavia ja esimerkiksi laipan rakenteeseen kuuluvia kestomuovisia, kumisia tai näiden seoksesta tehtyjä kalvotiivisteitä, jotka ovat tarkoitetut asennettaviksi kotelointiluokkaa IP20 tiiviimpien sähkötarvikkeiden ja laitteiden johtoaukkoihin. Lisäksi tätä standardia voidaan soveltaa sellaisille kalvotiivisteille, joille ei ole esitetty vaatimuksia asianomaista asennustarviketta koskevassa tuotestandardissa. Standardi korvaa vuodelta 1986 peräisin olevan edellisen painoksen ja siihen verrattuna standardia on muutettu seuraavasti: Soveltamisala on rajattu erillisinä toimitettaviin ja laipoissa rakenteellisina osina oleviin tiivisteisiin. Standardiin on lisätty luokitteluvaatimus ja siitä johtuvat muut vaatimukset pienimmän asennuslämpötilan mukaan 15 C / 25 C. Kotelointia testattaessa pölyn sisääntunkeutuminen testataan eri tavalla kotelointiluokkien IP5X ja IP6X osalta. Lisätietoja sähköasennustarvikkeita käsittelevistä standardeista antaa ssa, puh. (09) Standardin hinta on 14,60 euroa (+ alv 22 %) ja sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, Johtokanavastandardista toinen painos SFS-EN Sähköasennusten johtokanavajärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset Standardin toinen painos sisältää enintään 1000 V (vaihtosähkö) tai 1500 V (tasasähkö) sähköasennuksissa käytettävien eristettyjen johtimien, kaapeleiden ja muiden sähkö- ja teletarvikkeiden sijoittamiseen ja erottamiseen tarkoitettujen johtokanavajärjestelmien rakennevaatimukset ja testit. Standardi on julkaistu suomenkielisenä ja se korvaa vuodelta 1997 peräisin olevan standardin ensimmäisen painoksen. Uudessa standardissa on täsmennetty erityisesti johtokanavajärjestelmien palotekniseen käyttäytymiseen liittyviä vaatimuksia. Standardi SFS-EN on erityyppisiä johtokanavajärjestelmiä koskevan standardisarjan pääosa, jossa esitetään yleiset vaatimukset. Standardisarjan muut osat ovat valmisteilla ja ne koskevat seuraavia sovelluksia: Osa 2-1 Seinään ja kattoon asennettavat järjestelmät. Osa 2-2 Lattialle, lattiaan tai lattian alle asennettavat järjestelmät. Osa 2-3 Jakokeskuksiin asennettavat johdotuskourut (toinen painos valmisteilla). Osa 2-4 Pistorasiapylväät. Lisätietoja sähköasennustarvikkeita käsittelevistä standardeista antaa ssa, puh. (09) Standardin hinta on 44,90 euroa (+alv 22 %) ja sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, 10 11

7 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA KOMITEAKUULUMISIA Vaihtosähköenergiamittareiden kuvatunnukset SFS-EN Vaihtosähköenergiamittarit. Erityisvaatimukset. Osa 52: Kuvatunnukset Standardi koskee sähkömekaanisissa ja elektronisissa vaihtosähköenergiamittareissa sekä niiden lisälaitteissa käytettäviä kirjainja kuvatunnuksia. Standardin mukaisia kuvatunnuksia käytetään energiamittareiden arvokilvissä, näyttötauluissa, etiketeissä ja vastaavissa. Standardi on julkaistu kaksikielisenä (suomi/ englanti) ja se korvaa vuodelta 1993 peräisin olevan standardin SFS-EN Lisätietoja sähköenergian mittausta käsittelevistä standardeista ja standardisoinnista antaa ssa, puh. (09) Standardin hinta on 44,90 euroa (+ alv 22 %) ja sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, puh. (09) , sähköposti KOMITEAKUULUMISIA SFS 6002 en Safety at electrical work Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 on julkaistu myös englanninkielisenä versiona. Aikaisemminhan standardi on ollut saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Standardi on tarkoitettu erityisesti Suomessa sähköalan töitä tekevien ulkomaalaisperäisten henkilöiden sähkötyöturvallisuuskoulutukseen ja opastukseen. Standardi sisältää suomen- ja englanninkielisen tekstin koko SFS 6002:sta. Standardin SFS 6002 en Safety at electrical work hinta on 64,80 (+ alv 22%) ja sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, IEC TC 112 Evaluation and Qualification of Electrical Insulating Materials and Systems IEC on yhdistänyt komiteat SC 15E ja TC 98 uudeksi komiteaksi TC 112, jonka tehtävänä on valmistella standardeja, joilla arvioidaan eristeiden ja eristysjärjestelmien eristysominaisuudet. Komitean alaisuudessa toimivat seuraavat työryhmät: WG 1: Thermal endurance WG 2: Radiation WG 3: Electric Strength WG 4: Dielectric/Resistive Properties WG 5: Tracking WG 6: General methods of evaluation of electrical insulation WG 7: Statistics WG 8: Various Material Properties Lisätietoja komitean toiminnasta antaa n toimistossa. Yhdeksän komiteaa ja sata standardia - IEC TC 23 Syyskuussa 2006 pidetyn IEC:n yleiskokouksen yhteydessä Berliinissä kokoontuivat myös kaikki yhdeksän asennustarvikealueen (IEC TC 23) standardisoimiskomiteaa. Suurimpiin kokouksiin osallistui yli 60 edustajaa yli kahdestakymmenestä maasta. Näiden komiteoiden toimialueilla tapahtuu jatkuvasti, sillä asennustarvikestandardeita on voimassa tai valmisteilla kaikkiaan noin sata. Kuulumisia asennustarvikekomiteoista Valaisinpistokytkimien osalta on valmiina yleisiä rakennevaatimuksia koskeva standardi IEC Mittalehtiä koskeva standardi IEC valmistunee vuonna Uusi järjestelmä poikkeaa täysin Suomessa käytössä olevasta pohjoismaisesta järjestelmästä. Asennuspistoliittimien standardisointiin liittyvät hallinnolliset ongelmat saatiin ratkaistua ja teknistä standardisoimistyötä jatkettiin marraskuussa pidetyssä työryhmäkokouksessa. Standardiehdotus on kääntymässä Suomen toivomaan suuntaan. Standardi valmistunee vuoden 2009 kuluessa. Nykyinen maailmanlaajuista pistokytkinjärjestelmää koskeva standardi IEC uusitaan, mutta radikaaleja muutoksia pistokytkimen rakenteeseen ei ole tulossa. Vain suojausluokan 0 pistokytkinrakenne poistetaan. SELV-pistokytkintä koskevan standardin IEC kolmannen painoksen valmistelu etenee suunnitelmien mukaisesti Suomen vetovastuulla. Ehdotus on parhaillaan CDVäänestyksessä. Jatkojohdoille on valmisteilla oma standardi IEC , jonka mukaan turvasulut tulevat pakollisiksi jatkojohdoissa. Standardin on suunniteltu ilmestyvän vuonna Kaapelihyllyjärjestelmän käyttämistä PE-johtimena koskevien vaatimusten valmistelu on edelleen kesken. Oikosulkutestiä ollaan sisällyttämässä kiskokanavajärjestelmiä koskevaan standardiin IEC Riskianalyysi on tulossa osaksi asennustarvikestandardien laadintaa. IEC TC 9 kokoontui Suomessa IEC:n komitea TC 9 Electrical equipment and systems for railways kokoontui 46:nteen kokoukseensa Radisson SAS Plazassa Helsingissä. Komitean puheenjohtajana toimii Franco Cavaliere Italiasta ja sihteerin tehtäviä hoitavat Pierre-Henri Desvignes sekä Thierry Laine Ranskasta. Kokoukseen osallistui edustajia 12 eri maasta; Kiinasta, Tshekistä, Tanskasta, Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Japanista, Norjasta, Ruotsista, Sveitsistä ja Iso-Britanniasta. Yhteensä kokousedustajia oli kolmisenkymmentä. Komitean vastuualueeseen kuuluvat rautateillä käytettävät sähköiset laitteet ja järjestelmät. Monet tämän komitean standardeista ovat eurooppalaista alkuperää. Alun perin CENELECin laatimat EN-standardit saatetaan lähes sellaisenaan maailmanlaajuisiksi IECstandardeiksi. Päätöksiä ja tutustumiskäyntejä Kokouksessa käsiteltiin komitean laatimien standardien ja teknisten raporttien uudistamista, uusia mahdollisia työkohteita sekä työryhmien raportteja. Kokouksessa tehtiin liki 50 päätöstä. Osallistujat toivotettiin tervetulleiksi kokoukseen EKE Elektroniksin hotelli Arthurissa järjestämällä cocktailtilaisuudella. Torstaina tutustuttin VR:n Ilmalan varikkoon ja suomalaiseen junakalustoon sekä illastettiin ravintola Linnassa. Perjantaina oli ohjelmassa retki Mustioon ja Fiskarsiin. Seuraavan kerran komitea kokoontuu vuoden kuluttua Ranskassa Sanna Koivu

8 N VAALIKOKOUS WORLD STANDARS DAY 2006 Sähköalojen ammattiliitosta n uusi jäsen N matka-avustuskäytäntö esimerkkinä muille n vaalikokouksessa marraskuussa hyväksyttiin yhdistyksen uudeksi jäseneksi Sähköalojen ammattiliitto ry. ssa on nyt 21 jäsentä. Jäsenyhteisöjen ryhmittelyssä Sähköalojen ammattiliitto ry sijoittuu yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa ryhmään 3 Sähkön siirto, jakelu ja käyttö. Sähköalojen ammattiliitto on kuulunut aikaisemmin n jäsenistöön, mutta jäi pois toiminnasta 1990-luvun puolivälissä, n hallitus vuonna 2007 n hallitukseen kaudelle valittiin uutena jäsenenä tekninen johtaja Tapio Halkola Finnet-liitto ry:stä. Hän edustaa hallituksessa n jäsenryhmittelyn mukaista ryhmää 7 Viestintä. Tapio Halkolan varajäseneksi valittiin standardisointiyksikön päällikkö Timo Leppinen Viestintävirastosta. Ryhmäpäällikkö Leo Laaksonen Teknologiateollisuus ry:stä ja johtava asiantuntija Pertti Lindberg Energiateollisuus ry:stä valittiin uudelleen n hallituksen jäseniksi kaudelle Leo Laaksonen edustaa hallituksessa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:tä ja Pertti Lindberg Sähkön siirto, jakelu ja käyttö -ryhmittymää. Heidän varajäsenikseen valittiin edelleen toimitusjohtaja Jarmo Salonen (Sähkö-Sinssi Oy) ja uutena puheenjohtaja Martti Alakoski (Sähköalojen ammattiliitto ry). kun standardoinnin tilanne oli uudelleen arvioitavana. Kuluneet vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että standardoinnin merkitys sähköalalla on vain kasvanut ja koskettaa mitä suurimmassa määrin myös sähköasentajakuntaa. Sähköliiton edustajat ovatkin olleet aktiivisesti mukana sähkötyöturvallisuusstandardia ja sähköasennusstandardeja valmistelevissa komiteoissa ja työryhmissä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa kehitysjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Group Oyj:stä. Hallituksen jäseninä jatkavat johtaja Rainer Smått (ABB Oy Pienjännitetuotteet), insinööri Vesa Haakana (Inspecta Oy), automaatiopäällikkö Matti Häkkinen (UPM-Kymenso Oyj), toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry), johtaja Reijo Mattinen (Turvatekniikan keskus) ja ympäristöjohtaja Kirsi Sormunen (Nokia Oyj). Heidän henkilökohtaisina varajäseninään toimivat toimitusjohtaja Risto Forssell (Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy), insinööri Patrick Frostell (Teknologiateollisuus ry), toimitusjohtaja Seppo Pyyskänen (Duocon Oy), laatupäällikkö Juhani Mäenpää (Tekmanni Oy) ja insinööri Peter Malmström (Teknologiateollisuus ry). Euroopan komissio järjesti vuosittaisen World Standards Dayn 16. lokakuuta Brysselissä. Osallistujia kaikista Euroopan maista oli yhteensä yli 300. Tänä vuonna pohdittiin, miten saataisiin pienet ja keskisuuret eurooppalaiset yritykset (SME) mukaan standardointiin. n matka-avustuskäytäntö rankattiin yhdeksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannustavaksi käytännöksi. Tärkeä yrityssektorin osa Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeä osa yrityssektoria Euroopassa. Ne edustavat noin 99 %:ia kaikista yrityksistä ja työllistävät Euroopassa 75 miljoonaa ihmistä. Suomessa PK-yritykset työllistävät noin 60 % kaikesta yrityssektorin työvoimasta. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tarkoitetaan enintään 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä, joilla on enintään 50 miljoonan euron liikevaihto. Standardeilla on tärkeä rooli taloudessa. Kuten tunnettua, ne mm. vahvistavat markkinoita vähentämällä kaupan esteitä ja edistävät terveys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioon ottamista. Sitoutumattomuus standardointiin Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tunne, että standardit ovat vain suuryritysten tarpeita varten ja ettei niiden tarvitse sitoutua standardointiin. Tämä on yksi syy siihen, että PK-yritysten osallistuminen standardien valmisteluun ja teknisten komiteoiden työhön on vähäistä. Osallistumattomuuden vuoksi ne eivät pääse tiedon lähteille eivätkä myöskään käytä riittävästi standardeja omassa toiminnassaan. Tämän seurauksena paljon tärkeää hiljaista tietoa jää pieniin yrityksiin, koitumatta koskaan standardoinnin ja koko elinkeinoelämän hyödyksi. Määrä takaa laadun millä keinoin pienten ja keskisuurten yritysten kynnystä osallistua standardointiin on madallettu ja kannustettu niitä standardointityöhön. Kysely tehtiin 32 maassa 1200 henkilölle, jotka olivat kansallisten viranomaisten, standardointielimien sekä pienten ja keskisuurten yritysten palveluksessa. Tuloksena löydettiin noin 360 erilaista menettelytapaa. Kun käytäntöjä kartoitettiin 32 maasta, ei Belgiasta, Virosta, Kreikasta ja Liechtensteinista löytynyt yhtään pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannustavia käytäntöjä. Kyprokselta ja Maltalta löytyi 2, Islannista 3 ja Liettuasta 5. Yli 20 pientä tai keskisuurta yritystä standardisointiin kannustavaa käytäntöä löytyi Suomesta (46), Ranskasta (42), Italiasta (28) sekä Saksasta, Norjasta ja Unkarista (25). n matka-avustuskäytäntö rankattiin parhaimmistoon Karsintojen jälkeen lopulta valittiin 23 menettelytapaa esimerkeiksi hyvistä käytännöistä, jotka kannustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä standardointityöhön. Näiden valittujen hyvien käytäntöjen joukossa on myös n matka-avustusmenettely. Kauppa- ja teollisuusministeriö kanavoi SFS: n kautta lle vuosittain matka-avustuksiin tarkoitetun määrärahan, jonka jakaa tasajakoperiaatteella kansainvälisiin IEC- tai CENELEC-kokouksiin osallistuville asiantuntijoille. Matka-avustuksen saaja puolestaan laatii kokouksesta raportin. Hollantilaisten johdolla tehtiin koko Eurooppaa koskeva tutkimus, jolla haluttiin selvittää, Sinikka Hieta-Wilkman 14 15

9 ry M PL 134 Särkiniementie Helsinki.Y275 Tutustu kotisivuihimme: IEC-standardit sähköisinä sta välittää IEC-standardeja sähköisesti pdfmuodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin alkuperäisillä IEC-standardeilla. Maksu tapahtuu laskulla. Tilaukset puh: (09) , faksi: (09) , sähköposti: myynti@sesko.fi. Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit IEC:n ja CENELECin työpaperit Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40 CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70 Links between Products, Directives and Standards in the Electrotechnical Field, CD-levynä 70 Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmaksu 7 /lähetys. IEC cataloguen toimitusmaksu on 15 Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisivultamme Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä sta info@sesko.fi. tai puhelimitse (09) Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Mukaan komiteatyöskentelyyn? n komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät n verkkosivuston otsikon Ohjeita alta. SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta, puh (09) , sähköposti: sales@sfs.fi UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät alla olevien yhteystietojen avulla. SFS-standardit SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: sales@sfs.fi, IEC-standardit IEC-standardeja myy ry, PL 134, Helsinki, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: info@sesko.fi EN-standardit CENELEC-standardeja myy ry, PL 134, Helsinki, p. (09) , faksi (09) , sähköposti: info@sesko.fi jouuk_2006_tik