VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012"

Transkriptio

1 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille Matkalle osallistui molemmista maakunnista yhteensä peräti 50 henkilöä. Matka oli suunnattu hankkeiden koulutuksiin osallistuneille tuottajille. Pääkohteena oli OKRA maatalousnäyttely. Lisäksi kävimme tutustumassa kolmeen maitotilaan ja Juustoporttiin Aloitimme matkamme tiistaiaamuna klo 7.00 Limingasta ja matkasimme etelään reittiä Liminka- Vihanti-Oulainen-Ylivieska-Sievi-Toholampi-Kaustinen poimien tasaisesti kyytiin sekä Pohjois- että Keski-Pohjanmaalta osallistujia. Kaustisilta jatkoimme kohti ensimmäistä kohdettamme Juustoportin Jalasjärven toimipistettä. Juustoportti Juustoportin toiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1965 Keski-Kasarin tilalla Jalasjärven Hirvijärvellä. Tilalle hankittu friisiläishieho Isabella ja sen jälkeläiset tuottivat miljoonia litroja maitoa, joista valmistettiin leipäjuustoa. Varsinaisesti Juustoportin juustola-meijeritoiminta alkoi Juustoportti on yhä perheyritys ja se työllistää lähes sata henkilöä ja kesäsesongin aikaan tuplamäärän. Maitoa Juustoportilla jalostuu noin 28 miljoonaa litraa vuosittain. Lehmänmaidon lisäksi Juustoportilla jalostetaan myös vuohenmaitoa. Sitä saapuu eri vuohitiloilta 700 kilometrin matkalta. Juustoportti on kasvanut suurimmaksi suomalaiseksi valmistajaksi useilla tuotealueilla kuten leipäjuusto ja mozzarella. Juustoportin tavoitteena on tehdä asiat ja tuotteet aina hieman paremmin. Peruslähtökohta on, että kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja ja korkeita eettisiä periaatteita. Yrityksen liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoteen 2006 asti yhtiö oli yksi yhtiö Juustoportti, mutta nyt eri toiminnot on yhtiöitetty. Yhtiöllä on toimipisteet Jalasjärvellä, Mäntsälässä, Lempäälässä ja Kuopiossa. Yrityskonserni käyttää maitoa 28 miljoonaa litraa vuodessa, luomumaitoa 2 miljoonaa litraa ja vuohenmaitoa miljoona litraa. Yhtiö on ostanut Ilmajoen meijerin ja sillä on yhteistyötä Juvan luomumeijerin kanssa. Kahvilassa käy vuosittain n. 1 miljoona ihmistä. Yrityksen omistavat Timo ja Marjo Keski-Kasari. Yrittäjät ovat hakeneet oppia Keski-Euroopasta, jossa juustonvalmistuksella on pitemmät perinteet. Henkilökunta on nuorta ja yrittäjäpariskunta itsekin on aloittanut yritystoiminnan 23-vuotiaina. Yritys keskittyy kotimaan tuotantoon. Ulkomaille on mennyt vain satunnaisia eriä. Leipäjuusto on ollut Juustoportin toiminnan lähtöpiste ja Juustoportti on edelleen Suomen suurin leipäjuuston valmistaja. Sen rinnalle ovat tulleet pitempään kypsytettävät kovat juustot. Ne kypsyvät Jalasjärven toimipisteen näyttöjuustolassa. Tuotevalikoimaan kuuluu nykyään runsas joukko erilaisia maitotuotteita.

2 JÄRVENPÄÄN TILA Järvenpään maitotila sijaitsee Hämeenkyrössä ja sen omistavat Eero ja Päivi Järvenpää. Tilalla on 200 lehmäpaikkaa, mutta käyntihetkellä tilalla oli 150 lehmää. Peltoa oli 380 ha, josta omaa 100 ha. Vuokrapellon hinta oli noin 300 /ha. Urakoitsija tekee lähes kaikki peltotyöt. Tilalla on oma puimuri ja oma suorakylvökone, jota urakoitsija ajaa. Tilalla on vuonna 1999 valmistunut vanhempi pihatto 2x5 paikkaisella kalanruotolypsyasemalla ja uusi vuonna 2012 valmistunut 200 lehmäpaikan verhoseinäinen makuuhalli. Suunnitteilla on paikkainen uusi lypsyasema. Robottejakin on mietitty, mutta toistaiseksi ollaan tyytyväisiä lypsyasemaan. Tilalla työskentelee kolme virolaista työntekijää, jotka hoitavat lypsyn. Lypsy tehdään kolmesti päivässä. Lypsyssä kestää noin 4 tuntia ja sen hoitaa yksi lypsäjä. Vanhan ja uuden navetan välissä on yhdyskäytävä, jota pitkin lehmät kulkevat lypsyasemalle. Lehmien keskituotos oli kg/vuosi. Maidon proteiinipitoisuus oli 3,43 % ja rasva 3,70 %. Tila on tuottanut E-luokan maitoa 50 vuoden ajan. Laajennettaessa lehmiä on lisätty omasta karjasta. Tulevaisuudessa on keskityttävä eläinten jalostukseen, jotta karja saadaan tuotostasoltaan tasaiseksi. Tällä hetkellä karjassa on sekä ayrshirea että holsteinia. Uudessa pihatossa lannanpoisto on ongelmallinen. Makuuhallissa on kuivalantala, jossa ei ole raappoja. Lantakäytävät puhdistettiin bobcatilla. Tavoitteena oli tehdä puhdistus kerran päivässä, mutta putsausvälin venyessä kahteen päivään, sontaa ehtii kertyä paljon. Talvella sonnan jäätyminen aiheuttaa ongelmia. Kuivalantala oli rakennettu neljä vuotta sitten ennen navetan laajennusta.. Uusi navetta (= makuuhalli) maksoi Lindab toimitti rungon ja Dairytech kalusteet. Makuuhalli on kylmäpihatto, jonka katossa ei ole eristeitä, mutta aluskate on. Parsissa oli parsipedit. Talvella käytetään lisäksi turvetta kuivikkeena. Nuorkarjaa oli sijoiteltu vanhoihin navetoihin (rakennettu 40- ja 70-luvuilla) ja pikkuvasikat olivat pihalla igluissa. Umpilehmät olivat vanhassa ladossa. Emäntä seuraa kiimoja neljästi päivässä. Siemen tulee Fabalta ja tila kuuluu siementäjien tilatiimiin. Tilalla oli aiemmin käytössä myös tilasonni, mutta siitä on nyt luovuttu. Hiehojen keskimääräi- 2

3 nen poikimaikä on tällä hetkellä 27 kk. Tilan tavoitteena on päästä lähemmäs 24 kuukauden ikää. Eläimillä on ollut aperuokinta kaksi vuotta. Säilörehua tehdään 1 2 satoa/vuosi. Lypsävillä on oma apeseos ja nuorkarjalla oma. Appeessa on säilörehun lisäksi mm. rypsiä, mäskiä, murskeviljaa ja perunarehua. Umpilehmät ruokitaan kuivaheinällä eikä niitä tunnuteta lainkaan. Emännän mielestä käytäntö on toiminut hyvin. Vastapoikineet eivät heru niin nopeasti, mutta maitotuotoskäyrä on tasaisempi. Maito menee Hämeenlinnan Osuusmeijeriin, joka on Arla-Ingmanin meijeri. Maito haetaan tilalta päivittäin, minkä johdosta on päädytty Hämeenlinnan meijeriin. Pienempi tankki ja sähkönkulutus tuo kustannussäästöä. Hämeenkyröstä ajoimme Nokialle hotelli Edeniin, jossa majoituimme kaksi seuraavaa yötä OKRA-näyttely Saavuimme OKRA-maatalousnäyttelyyn Oripäähän klo Aluksi tutustuimme yhdessä Pellon Groupin ja MELAn osastoihin. Pellon Groupin osastoa ja uutuuksia meille esitteli myyntijohtaja Tapani Puumala. MELAN osastolla meitä isännöi Erkki Eskola. Yhteisen ohjelman jälkeen OKRA näyttelyn tarjontaan pystyi tutustumaan vapaasti omaan tahtiin. Näyttelytarjonta oli laaja myös ammattilaisten näkökulmasta. Tämän kesän OKRA-näyttelyssä kävi yhteensä kävijää. Myös avajaispäivänä keskiviikkona väkeä oli mukavasti paikalla. Aurinkoinen ja helteinen sää suosi meidänkin ryhmäämme päivän aikana. 3

4 MARI JA JOUNI PIRTTINIEMEN TILA VIRROILLA Mari ja Jouni Pirttiniemen tilalla Virroilla on tehty sukupolvenvaihdos vuonna Nuori viljelijäpariskunta aloitti lypsykarjanpidon ihan tyhjästä, sillä lehmiä ei ollut silloin lainkaan. Marilla oli kuitenkin jo paljon kokemusta työskentelystä suurilla maitotiloilla. Marin vanhempien tilalta saatiin 13 lehmää ja ostojen myötä karjaa alettiin lisätä. Tilalla on käytössä Marin ja Jounin kotipellot. Peltoa on 86 ha, josta vain 23 ha omaa. Pellon vuokrahinta on n. 100 /ha. Omaa rehukalustoa ei ole. Urakoitsija tekee rehut aumaan, sillä siiloja ei vielä ole. Kevätsato tehtiin ha:n alalta 11 tunnissa. Tilalla on vuoden 2010 helmikuussa valmistunut kahden robotin kylmäpihatto. Lehmämäärä on 110. Tavoitteena on nostaa lehmämäärä 130. Hiehot kasvatetaan Nurmossa yhteistyötilalla. Sopimus on viiden vuoden mittainen. Hiehot haetaan n. 2 kk ennen poikimista takaisin kotitilalle. Lehmien keskituotos on kg. Maitoa tuotetaan miljoona litraa v. 2012, jatkossa 1,4 milj. litraa. Robotit ovat Lelyn A3-mallia. Merkin valinta oli helppo, sillä emännällä oli kokemusta useammasta robottimerkistä. Robotit ovat samankätiset ja lehmillä on mahdollisuus käyttää kumpaa tahansa roboteista. Lehmillä on perusmalliset tunnistuspannat ilman aktiivisuusmittaria. Karjaa on jouduttu lisäämään rajusti ostoeläinten avulla. Tila on ostanut hyviä hiehoja ja suuremmilta ongelmilta on vältytty. Tila sai kuitenkin pälvisilsa tartunnan 2010 ja sitä saneerataan edelleen. Lisäksi kesäisin maidon bakteerimäärät ovat vaihdelleet suuresti, lyhyen ajan sisällä bakteerien määrä on voinut vaihdella jopa välillä. Bakteeriongelman syitä on yritetty metsästää asiantuntijoiden johdolla jo pitkään, mutta mitään selittävää tekijää merkillisille bakteerimäärien heittelyille ei ole löytynyt. Emäntä siementää itse lehmät. Karja pyritään saamaan tulevaisuudessa kokonaan holsteiniksi. Joukossa on harrastusmielessä muutama brown swiss-rotuinen vasikka. Kaikissa parsissa on lukkoparret. Sorkkahoito tehdään neljä kertaa vuodessa siten, että hoidon tarpeessa olevat lehmät hoidetaan. Kylmäpihaton rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2009 ja se valmistui helmikuussa Toinen robotti otettiin käyttöön jouluna Alajärvi Steel on toimittanut navetan teräsrungon ja katon. Runko ja katto maksoivat Katossa on 90 mm:n eriste. Kumisen lietesäiliön tilavuus on 3000 m3. Kalusteet on toimittanut Dairytech. Koko navetan kustannusarvio oli 1,2 milj.. Navetan rakensi kaksi kirvesmiestä ja virolainen rakennusporukka. Virolaisten työmiesten taksa oli 22 /t sisältäen 4

5 kaikki kulut. Virolaisporukassa oli ahkeria ja ammattitaitoisia rakentajia. Myöhemmin on tarkoitus tehdä jaloittelutarha lypsylehmille. Suunnitelmissa on rakentaa vasikkala seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä hetkellä pikkuvasikat ovat ryhmäkarsinassa samassa tilassa lypsylehmien kanssa. Lisäksi sonnivasikoita oli pihalla igluissa, koska niitä ei voitu laittaa välitykseen pälvisilsan takia. Vasikoiden hoito veikin tilalla paljon aikaa ja tilaa. Vasikat ovat vapaalla hapanjuotolla. Mitään muuta juottomenetelmää ei ole edes harkittu, koska hapanjuotto on helpoin tällä hetkellä, kun vasikoita on niin paljon. Tilalla on aperuokinta. Ape jaetaan kerran päivässä keskellä navettaa olevalle ruokintapöydälle. Robottien puoleisessa päädyssä lantakäytävän yli on laskettava kulkusilta. Käytössä on kolme erilaista apetta, joista umpilehmille on tarjolla köyhin vaihtoehto. Ape sisältää säilörehun, kokoviljasäilörehun, olkia, rypsiä, viljaa, kivennäiset ja e-vitamiinia. Vilja on joko kauraa tai ohraa. Olkea appeessa on n. 0,3 kg/lehmä. Lehmillä ei ole ollut mahaongelmia. Umpilehmiä ei tälläkään tilalla tunnuteta ja käytäntö on toiminut hyvin. Säilörehusato korjataan kolme kertaa kasvukauden aikana. Apilaa on kaikissa siemenseoksissa n. 3 kg/ha. Lisäksi seoksessa on timoteita ja nurminataa sekä hieman koiranheinää. JUHA JA KIRSI KANTONIEMEN TILA ÄHTÄRISSÄ Kantoniemen tilalla Ähtärissä on yli 200 lypsylehmää uusissa pihattohalleissa, nuorkarjaa noin 200 sekä sonnit kasvamassa. Lehmät lypsetään 2*10-takalypsyasemalla. Peltoa on 270 ha ja sen lisäksi ostetaan pystyyn n. 30 ha. Säilörehua viljellään 150 ha ja viljaa 150 ha. Kirsi vastaa karjasta ja Juha peltoviljelystä. Tilalla on kolme palkattua henkilöä karjanhoidossa ja lisäksi yksi henkilö verstaalla. Palkatuista kaksi on suomalaisia, yksi ukrainalainen ja yksi israelilaissyntyinen, joka hoitaa aperuokinnan. Työntekijät ovat olleet tilalla 3-5 vuotta ja hyvistä työntekijöistä pyritään pitämään kiinni. Talvella tehdään myös lumiurakointia, jotta työntekijät voidaan työllistää ympäri vuoden. Karjan keskituotos on 9500 kg, tavoite on kg. Puolet lehmistä on ayrshire-rotua ja puolet holsteinia. Tilalla on käytössä aperuokinta. Appeessa on omaa murskeviljaa, rypsirouhetta, rankkia ja säilörehua. 5

6 Tilalla oli aikaisemmin parsinavetta ja kiskoruokkija, mutta isäntäväki ei ollut siihen tyytyväinen. Tavoitteena on yksinkertaiset, mutta toimivat ratkaisut. Suunnitelmat tilan laajentamisesta lähtivät liikkeelle 2000-luvulla yhdessä navettasuunnittelija Jouni Pitkärannan kanssa. Vuonna 2005 valmistui ensimmäinen lypsyasemapihatto. Navetta on 2+2 rivinen visiirinavetta eli ruokinta tapahtuu sivuilta ulkoapäin. Tässä pihatossa on vastapoikineet ja siemennettävät lehmät. Lypsyasema on 2x10 Strangkon takalypsyasema. Lypsyaseman tekniikkaan kuuluu irrottimet, maidon mittaus sekä jalka-anturilla tunnistus ja aktiivisuus mittaus. Tunnistus on maton alla. Vedinpesuharja on emännän mukaan hyvä ratkaisu ja nopeuttaa lypsyä. Varalla on lisäksi rättejä. Ajolaite on hyvä, samoin erillinen kokoomatila. Erotteluportit (3 lehmälle) on kummallakin puolella asemaa. Takalypsyasema on vähän turhan ahdas, sillä paluukäytävälle mahtuu vain yksi lehmä. Ryhmittelyä isäntäväki piti asemalypsyssä ehdottoman tärkeänä. Vanhemmassa pihattohallissa on lehmät ryhmiteltynä kolmeen lypsyryhmään. Näiden jälkeen lypsetään uudemmassa hallissa olevat loppulypsyssä olevat lehmät ja erityisryhmät. Uudessa, v valmistuneessa lypsävien ja poikivien hallissa on 234 eläinpaikkaa. Navetta on 3+3 rivinen visiirinavetta eli ruokinta tapahtuu sivuilta ulkoapäin. Poikimakarsinassa on kestokuivikepohja. Poikimiset pyritään valvomaan ja ternimaito juotetaan heti vasikalle. Lehmä ja vasikka ovat yhdessä yhden vuorokauden poikimisen jälkeen. Aikaisemmin myös umpilehmät ja hiehot olivat kestokuivikkeella, mutta eläimet eivät pysyneet puhtaina eikä isäntäväki ollut tyytyväinen ratkaisuun. Makuuparsi on helppohoitoinen verrattuna kestokuivikkeeseen. Robotti putsaa lantakäytävät. Se toimii lehmillä, mutta hiehopuolella ei kovin hyvin. Siellä lanta kuivuu ja tarttuu ritilöihin. Uusi makuuhalli tuli maksamaan n eli 3900 eläinpaikkaa kohti. Lanta ei jäädy talvellakaan uudessa makuuhallissa. Laidunnusmahdollisuutta ei ole. 6

7 Työntekijät työskentelevät emännän tekemien työvuorolistojen mukaisesti vuoroissa. Lypsy tehdään kaksi kertaa päivässä, yksi henkilö lypsää ja toinen ajaa lehmiä ja hoitaa vasikat. Lypsyistä johtuen työntekijät tekevät aamu- ja iltavuoroa. Työajantasaus tehdään 1 kk:n sisällä ja työntekijöillä on 2 viikonloppua/kk vapaata. Kirsi kokee työvuorolistojen tekemisen hankalaksi ja työlääksi. Hän itse työskentelee navetalla tiiviimmin loppuviikolla ja viikonloppuisin. Hän myös valvoo yleensä poikimiset. Yksi työntekijöistä siementää toimiluvalla. Tilalla on kokemusta alkionsiirroista. Käytössä on myös tilasonni. Hiehot pyritään siementämään niin, että ne poikivat 24 kuukauden iässä. Tiineet hiehot ovat ulkona metsälaitumella. Jossain vaiheessa on suunnitteilla erottelu- ja käsittelykuja esimerkiksi tiineystarkastuksia helpottamaan. Sorkkahoito tehdään 3-4 kertaa vuodessa ja sorkkaterveys on ollut hyvä. Kuivikkeena käytetään kutteria ja 10% turvetta. Liikennöitsijä kuljettaa kutterin ja sen laatu vaihtelee. Kutteri levitetään bobcatin avulla kahdesti viikossa. Verhoseinät ovat isäntäväen mielestä hyvä ratkaisu. Lypsyaseman päälle laitetaan talveksi katos, joka puretaan maaliskuussa pois. Pikkuvasikoille oli rakennettu oma vasikkanavetta, mikä sekin oli kylmäpihatto. Kylmä vasikkakasvattamo vastaa melkein iglun ominaisuuksia, mutta ei ole niin työläs hoitaa kuin iglut. Vasikalla ei ole kylmä talvellakaan. Vasikat ovat kuukauden yksilökarsinassa ja sen jälkeen ryhmäkarsinassa. Yksilökarsinoissa käytetään tuttisankoja. Sangot pestään kerran viikossa, mutta huuhdellaan päivittäin. Dairytech on toimittanut muunneltavat karsinat. Ruokintakäytävät puhdistetaan kahdesti viikossa. Vasikoiden terveys on parantunut uuden vasikkalan myötä. Vasikkahalli tuli maksamaan Siinä on 50 vasikkapaikkaa. Katto on eristetty. Vasikoilla käytetään 3 viikon juottoa täysmaidolla. Lämmintä maitojuomaa annetaan kolme kertaa päivässä, yhteensä 8 litraa. Tilalla on käytössä MilkTaxiautomaatti, jolla maito jaetaan. Vieroituksen jälkeen vasikat siirretään v rakennettuun navettaan, jonne on tehty ryhmäkarsinatilat. Sonni- ja lehmävasikat pidetään vielä samoissa ryhmissä kuukauden ajan, jotta ei tulisi liian montaa muutosta yhdellä kertaa. Sonnit kasvatetaan ritiläpalkkinavetassa. Säilörehun korjuussa on kolmen tilan porukka. Säilörehu tehdään ajosilppurilla. Urakoitsija levittää lietteen. Liete ajetaan pelloille omilla kärryillä. Urakoitsija pui viljat ja huolehtii kasvinsuojelusta. Säilörehun kasvilajit ovat apila, timotei, nurminata, ruokonata, englannin raiheinä, rainata. Nurmi on kolmevuotinen. Sen jälkeen kasvatetaan viljaa kaksi vuotta. Toisena viljavuotena kylvetään heinänsiemen ja vilja korjataan pääosin kokoviljasäilörehuksi, jotta heinän perustaminen onnistuu parhaiten. Kantoniemen tilasta ja kehityksestä on myös erittäin hyvä esitys internetissä: 7

8 VENE- ja 3M-hankkeet kiittävät kaikkia osallistujia aurinkoisesta ja mukavasta opintomatkasta! Teksti: Päivi Vitikka, Hanna Laurell, Heimo Fiskaali Kuvat: Päivi Vitikka, Hanna Laurell, Heimo Fiskaali 8

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset `Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Robottinavetan suunnittelu. Jack Rodenburg

Robottinavetan suunnittelu. Jack Rodenburg Robottinavetan suunnittelu Jack Rodenburg Navettasuunnittelun kulmakivet 192'-8" A 16' O N 12' H 125'-8" B D 8' 17' 4' 8' G C F P E L I K 8'-10" J 11'-8" B M 10'-2" 12' 10' N O A 16' Q UTILITY 40' CL 2700

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Robottinavetan suunnittelu

Robottinavetan suunnittelu I 2700 8' 4' 8' 13.2.2012 Robottinavetan suunnittelu Jack Rodenburg Navettasuunnittelun kulmakivet 192'-8" A 16' O N 12' H 125'-8" B D 17' G C F P E L K 8'-10" J 11'-8" B M 10'-2" 12' 10' A 16' O Q N UTILITY

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys

Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Valion navettaseminaari Vantaa Rantasipi Airport 24.1.2013 Veli Matti Tuure, Markku Lätti & Janne Karttunen, TTS Työtehoseura

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN

VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN Seija ja Heikki Kangasaho Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 4.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Lisätiedot

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Lypsy Lypsyn valmistelut Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Maitohuone: Laitetaan uusi siiviläsukka.

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Toiminnallinen navettasuunnittelu Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesilaistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA LIITE 1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Tietoja kiinteistöstä Tila sijaitsee Vihdin kunnassa, Härkälän kylässä Vakkamäentien varressa. Talouskeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella.

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

T4C PIKAOHJE T4C 3.2

T4C PIKAOHJE T4C 3.2 T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...

Lisätiedot

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Olli Niskanen ja Anna-Maija Heikkilä MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki etunimi.sukunimi@mtt.fi 14.10.2014 MTT

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Maidosta Maitoon MaMa -hanke Maitovalmennus 8.9.2016 Anne Anttila Erityisasiantuntija: ruokinta, maitotilat Esityksen sisältö 1. Mikä piilevä ketoosi? 2. Maidosta Maitoon

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Lujatekoinen ja varmatoiminen Tehokkuutta ja helppoutta vasikanjuottoon hapanjuottovaunulla VAPAARUOKKIJA RehuPiika Laitteella voidaan tehdä jopa kolmen

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Kasvavat Wisconsinin perhemaitotilat David W. Kammel Biological Systems Engineering UW Madison Ilmasto ja pinta-ala Pinta-ala Wisconsin 169,637 km2 Suomi 338,145

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Kuinka pidämme vasikat terveinä? Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Lypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy

Lypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy Lypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy Valion navettaseminaari 8.2.2011 Vantaa MTT Maitokoneet Esa Manninen ja Kaj Nyman Kuvat: Esa Manninen ja Kaj Nyman, jos ei muuta mainita AMS tilasto

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI. Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus

MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI. Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus Maidon laadunhallinta automaattilypsytilalla 2 Havaintoja robotteja tulee sellaisille tiloille, joiden hygieniataso

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 212-214 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Onnistuneita navettahankkeita Kainuussa. Valion Navettaseminaari 5.2.2015 Esa Heikkinen

Onnistuneita navettahankkeita Kainuussa. Valion Navettaseminaari 5.2.2015 Esa Heikkinen Onnistuneita navettahankkeita Kainuussa Valion Navettaseminaari 5.2.2015 Esa Heikkinen Tilat tausta tuotannon laajentamiselle Tila 1 - Kuhmo Määttä Mty Iiro, Markku ja Eila Taustaa: Tilalla v. 1998 parsinavetasta

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot