VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012"

Transkriptio

1 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille Matkalle osallistui molemmista maakunnista yhteensä peräti 50 henkilöä. Matka oli suunnattu hankkeiden koulutuksiin osallistuneille tuottajille. Pääkohteena oli OKRA maatalousnäyttely. Lisäksi kävimme tutustumassa kolmeen maitotilaan ja Juustoporttiin Aloitimme matkamme tiistaiaamuna klo 7.00 Limingasta ja matkasimme etelään reittiä Liminka- Vihanti-Oulainen-Ylivieska-Sievi-Toholampi-Kaustinen poimien tasaisesti kyytiin sekä Pohjois- että Keski-Pohjanmaalta osallistujia. Kaustisilta jatkoimme kohti ensimmäistä kohdettamme Juustoportin Jalasjärven toimipistettä. Juustoportti Juustoportin toiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1965 Keski-Kasarin tilalla Jalasjärven Hirvijärvellä. Tilalle hankittu friisiläishieho Isabella ja sen jälkeläiset tuottivat miljoonia litroja maitoa, joista valmistettiin leipäjuustoa. Varsinaisesti Juustoportin juustola-meijeritoiminta alkoi Juustoportti on yhä perheyritys ja se työllistää lähes sata henkilöä ja kesäsesongin aikaan tuplamäärän. Maitoa Juustoportilla jalostuu noin 28 miljoonaa litraa vuosittain. Lehmänmaidon lisäksi Juustoportilla jalostetaan myös vuohenmaitoa. Sitä saapuu eri vuohitiloilta 700 kilometrin matkalta. Juustoportti on kasvanut suurimmaksi suomalaiseksi valmistajaksi useilla tuotealueilla kuten leipäjuusto ja mozzarella. Juustoportin tavoitteena on tehdä asiat ja tuotteet aina hieman paremmin. Peruslähtökohta on, että kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja ja korkeita eettisiä periaatteita. Yrityksen liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoteen 2006 asti yhtiö oli yksi yhtiö Juustoportti, mutta nyt eri toiminnot on yhtiöitetty. Yhtiöllä on toimipisteet Jalasjärvellä, Mäntsälässä, Lempäälässä ja Kuopiossa. Yrityskonserni käyttää maitoa 28 miljoonaa litraa vuodessa, luomumaitoa 2 miljoonaa litraa ja vuohenmaitoa miljoona litraa. Yhtiö on ostanut Ilmajoen meijerin ja sillä on yhteistyötä Juvan luomumeijerin kanssa. Kahvilassa käy vuosittain n. 1 miljoona ihmistä. Yrityksen omistavat Timo ja Marjo Keski-Kasari. Yrittäjät ovat hakeneet oppia Keski-Euroopasta, jossa juustonvalmistuksella on pitemmät perinteet. Henkilökunta on nuorta ja yrittäjäpariskunta itsekin on aloittanut yritystoiminnan 23-vuotiaina. Yritys keskittyy kotimaan tuotantoon. Ulkomaille on mennyt vain satunnaisia eriä. Leipäjuusto on ollut Juustoportin toiminnan lähtöpiste ja Juustoportti on edelleen Suomen suurin leipäjuuston valmistaja. Sen rinnalle ovat tulleet pitempään kypsytettävät kovat juustot. Ne kypsyvät Jalasjärven toimipisteen näyttöjuustolassa. Tuotevalikoimaan kuuluu nykyään runsas joukko erilaisia maitotuotteita.

2 JÄRVENPÄÄN TILA Järvenpään maitotila sijaitsee Hämeenkyrössä ja sen omistavat Eero ja Päivi Järvenpää. Tilalla on 200 lehmäpaikkaa, mutta käyntihetkellä tilalla oli 150 lehmää. Peltoa oli 380 ha, josta omaa 100 ha. Vuokrapellon hinta oli noin 300 /ha. Urakoitsija tekee lähes kaikki peltotyöt. Tilalla on oma puimuri ja oma suorakylvökone, jota urakoitsija ajaa. Tilalla on vuonna 1999 valmistunut vanhempi pihatto 2x5 paikkaisella kalanruotolypsyasemalla ja uusi vuonna 2012 valmistunut 200 lehmäpaikan verhoseinäinen makuuhalli. Suunnitteilla on paikkainen uusi lypsyasema. Robottejakin on mietitty, mutta toistaiseksi ollaan tyytyväisiä lypsyasemaan. Tilalla työskentelee kolme virolaista työntekijää, jotka hoitavat lypsyn. Lypsy tehdään kolmesti päivässä. Lypsyssä kestää noin 4 tuntia ja sen hoitaa yksi lypsäjä. Vanhan ja uuden navetan välissä on yhdyskäytävä, jota pitkin lehmät kulkevat lypsyasemalle. Lehmien keskituotos oli kg/vuosi. Maidon proteiinipitoisuus oli 3,43 % ja rasva 3,70 %. Tila on tuottanut E-luokan maitoa 50 vuoden ajan. Laajennettaessa lehmiä on lisätty omasta karjasta. Tulevaisuudessa on keskityttävä eläinten jalostukseen, jotta karja saadaan tuotostasoltaan tasaiseksi. Tällä hetkellä karjassa on sekä ayrshirea että holsteinia. Uudessa pihatossa lannanpoisto on ongelmallinen. Makuuhallissa on kuivalantala, jossa ei ole raappoja. Lantakäytävät puhdistettiin bobcatilla. Tavoitteena oli tehdä puhdistus kerran päivässä, mutta putsausvälin venyessä kahteen päivään, sontaa ehtii kertyä paljon. Talvella sonnan jäätyminen aiheuttaa ongelmia. Kuivalantala oli rakennettu neljä vuotta sitten ennen navetan laajennusta.. Uusi navetta (= makuuhalli) maksoi Lindab toimitti rungon ja Dairytech kalusteet. Makuuhalli on kylmäpihatto, jonka katossa ei ole eristeitä, mutta aluskate on. Parsissa oli parsipedit. Talvella käytetään lisäksi turvetta kuivikkeena. Nuorkarjaa oli sijoiteltu vanhoihin navetoihin (rakennettu 40- ja 70-luvuilla) ja pikkuvasikat olivat pihalla igluissa. Umpilehmät olivat vanhassa ladossa. Emäntä seuraa kiimoja neljästi päivässä. Siemen tulee Fabalta ja tila kuuluu siementäjien tilatiimiin. Tilalla oli aiemmin käytössä myös tilasonni, mutta siitä on nyt luovuttu. Hiehojen keskimääräi- 2

3 nen poikimaikä on tällä hetkellä 27 kk. Tilan tavoitteena on päästä lähemmäs 24 kuukauden ikää. Eläimillä on ollut aperuokinta kaksi vuotta. Säilörehua tehdään 1 2 satoa/vuosi. Lypsävillä on oma apeseos ja nuorkarjalla oma. Appeessa on säilörehun lisäksi mm. rypsiä, mäskiä, murskeviljaa ja perunarehua. Umpilehmät ruokitaan kuivaheinällä eikä niitä tunnuteta lainkaan. Emännän mielestä käytäntö on toiminut hyvin. Vastapoikineet eivät heru niin nopeasti, mutta maitotuotoskäyrä on tasaisempi. Maito menee Hämeenlinnan Osuusmeijeriin, joka on Arla-Ingmanin meijeri. Maito haetaan tilalta päivittäin, minkä johdosta on päädytty Hämeenlinnan meijeriin. Pienempi tankki ja sähkönkulutus tuo kustannussäästöä. Hämeenkyröstä ajoimme Nokialle hotelli Edeniin, jossa majoituimme kaksi seuraavaa yötä OKRA-näyttely Saavuimme OKRA-maatalousnäyttelyyn Oripäähän klo Aluksi tutustuimme yhdessä Pellon Groupin ja MELAn osastoihin. Pellon Groupin osastoa ja uutuuksia meille esitteli myyntijohtaja Tapani Puumala. MELAN osastolla meitä isännöi Erkki Eskola. Yhteisen ohjelman jälkeen OKRA näyttelyn tarjontaan pystyi tutustumaan vapaasti omaan tahtiin. Näyttelytarjonta oli laaja myös ammattilaisten näkökulmasta. Tämän kesän OKRA-näyttelyssä kävi yhteensä kävijää. Myös avajaispäivänä keskiviikkona väkeä oli mukavasti paikalla. Aurinkoinen ja helteinen sää suosi meidänkin ryhmäämme päivän aikana. 3

4 MARI JA JOUNI PIRTTINIEMEN TILA VIRROILLA Mari ja Jouni Pirttiniemen tilalla Virroilla on tehty sukupolvenvaihdos vuonna Nuori viljelijäpariskunta aloitti lypsykarjanpidon ihan tyhjästä, sillä lehmiä ei ollut silloin lainkaan. Marilla oli kuitenkin jo paljon kokemusta työskentelystä suurilla maitotiloilla. Marin vanhempien tilalta saatiin 13 lehmää ja ostojen myötä karjaa alettiin lisätä. Tilalla on käytössä Marin ja Jounin kotipellot. Peltoa on 86 ha, josta vain 23 ha omaa. Pellon vuokrahinta on n. 100 /ha. Omaa rehukalustoa ei ole. Urakoitsija tekee rehut aumaan, sillä siiloja ei vielä ole. Kevätsato tehtiin ha:n alalta 11 tunnissa. Tilalla on vuoden 2010 helmikuussa valmistunut kahden robotin kylmäpihatto. Lehmämäärä on 110. Tavoitteena on nostaa lehmämäärä 130. Hiehot kasvatetaan Nurmossa yhteistyötilalla. Sopimus on viiden vuoden mittainen. Hiehot haetaan n. 2 kk ennen poikimista takaisin kotitilalle. Lehmien keskituotos on kg. Maitoa tuotetaan miljoona litraa v. 2012, jatkossa 1,4 milj. litraa. Robotit ovat Lelyn A3-mallia. Merkin valinta oli helppo, sillä emännällä oli kokemusta useammasta robottimerkistä. Robotit ovat samankätiset ja lehmillä on mahdollisuus käyttää kumpaa tahansa roboteista. Lehmillä on perusmalliset tunnistuspannat ilman aktiivisuusmittaria. Karjaa on jouduttu lisäämään rajusti ostoeläinten avulla. Tila on ostanut hyviä hiehoja ja suuremmilta ongelmilta on vältytty. Tila sai kuitenkin pälvisilsa tartunnan 2010 ja sitä saneerataan edelleen. Lisäksi kesäisin maidon bakteerimäärät ovat vaihdelleet suuresti, lyhyen ajan sisällä bakteerien määrä on voinut vaihdella jopa välillä. Bakteeriongelman syitä on yritetty metsästää asiantuntijoiden johdolla jo pitkään, mutta mitään selittävää tekijää merkillisille bakteerimäärien heittelyille ei ole löytynyt. Emäntä siementää itse lehmät. Karja pyritään saamaan tulevaisuudessa kokonaan holsteiniksi. Joukossa on harrastusmielessä muutama brown swiss-rotuinen vasikka. Kaikissa parsissa on lukkoparret. Sorkkahoito tehdään neljä kertaa vuodessa siten, että hoidon tarpeessa olevat lehmät hoidetaan. Kylmäpihaton rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2009 ja se valmistui helmikuussa Toinen robotti otettiin käyttöön jouluna Alajärvi Steel on toimittanut navetan teräsrungon ja katon. Runko ja katto maksoivat Katossa on 90 mm:n eriste. Kumisen lietesäiliön tilavuus on 3000 m3. Kalusteet on toimittanut Dairytech. Koko navetan kustannusarvio oli 1,2 milj.. Navetan rakensi kaksi kirvesmiestä ja virolainen rakennusporukka. Virolaisten työmiesten taksa oli 22 /t sisältäen 4

5 kaikki kulut. Virolaisporukassa oli ahkeria ja ammattitaitoisia rakentajia. Myöhemmin on tarkoitus tehdä jaloittelutarha lypsylehmille. Suunnitelmissa on rakentaa vasikkala seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä hetkellä pikkuvasikat ovat ryhmäkarsinassa samassa tilassa lypsylehmien kanssa. Lisäksi sonnivasikoita oli pihalla igluissa, koska niitä ei voitu laittaa välitykseen pälvisilsan takia. Vasikoiden hoito veikin tilalla paljon aikaa ja tilaa. Vasikat ovat vapaalla hapanjuotolla. Mitään muuta juottomenetelmää ei ole edes harkittu, koska hapanjuotto on helpoin tällä hetkellä, kun vasikoita on niin paljon. Tilalla on aperuokinta. Ape jaetaan kerran päivässä keskellä navettaa olevalle ruokintapöydälle. Robottien puoleisessa päädyssä lantakäytävän yli on laskettava kulkusilta. Käytössä on kolme erilaista apetta, joista umpilehmille on tarjolla köyhin vaihtoehto. Ape sisältää säilörehun, kokoviljasäilörehun, olkia, rypsiä, viljaa, kivennäiset ja e-vitamiinia. Vilja on joko kauraa tai ohraa. Olkea appeessa on n. 0,3 kg/lehmä. Lehmillä ei ole ollut mahaongelmia. Umpilehmiä ei tälläkään tilalla tunnuteta ja käytäntö on toiminut hyvin. Säilörehusato korjataan kolme kertaa kasvukauden aikana. Apilaa on kaikissa siemenseoksissa n. 3 kg/ha. Lisäksi seoksessa on timoteita ja nurminataa sekä hieman koiranheinää. JUHA JA KIRSI KANTONIEMEN TILA ÄHTÄRISSÄ Kantoniemen tilalla Ähtärissä on yli 200 lypsylehmää uusissa pihattohalleissa, nuorkarjaa noin 200 sekä sonnit kasvamassa. Lehmät lypsetään 2*10-takalypsyasemalla. Peltoa on 270 ha ja sen lisäksi ostetaan pystyyn n. 30 ha. Säilörehua viljellään 150 ha ja viljaa 150 ha. Kirsi vastaa karjasta ja Juha peltoviljelystä. Tilalla on kolme palkattua henkilöä karjanhoidossa ja lisäksi yksi henkilö verstaalla. Palkatuista kaksi on suomalaisia, yksi ukrainalainen ja yksi israelilaissyntyinen, joka hoitaa aperuokinnan. Työntekijät ovat olleet tilalla 3-5 vuotta ja hyvistä työntekijöistä pyritään pitämään kiinni. Talvella tehdään myös lumiurakointia, jotta työntekijät voidaan työllistää ympäri vuoden. Karjan keskituotos on 9500 kg, tavoite on kg. Puolet lehmistä on ayrshire-rotua ja puolet holsteinia. Tilalla on käytössä aperuokinta. Appeessa on omaa murskeviljaa, rypsirouhetta, rankkia ja säilörehua. 5

6 Tilalla oli aikaisemmin parsinavetta ja kiskoruokkija, mutta isäntäväki ei ollut siihen tyytyväinen. Tavoitteena on yksinkertaiset, mutta toimivat ratkaisut. Suunnitelmat tilan laajentamisesta lähtivät liikkeelle 2000-luvulla yhdessä navettasuunnittelija Jouni Pitkärannan kanssa. Vuonna 2005 valmistui ensimmäinen lypsyasemapihatto. Navetta on 2+2 rivinen visiirinavetta eli ruokinta tapahtuu sivuilta ulkoapäin. Tässä pihatossa on vastapoikineet ja siemennettävät lehmät. Lypsyasema on 2x10 Strangkon takalypsyasema. Lypsyaseman tekniikkaan kuuluu irrottimet, maidon mittaus sekä jalka-anturilla tunnistus ja aktiivisuus mittaus. Tunnistus on maton alla. Vedinpesuharja on emännän mukaan hyvä ratkaisu ja nopeuttaa lypsyä. Varalla on lisäksi rättejä. Ajolaite on hyvä, samoin erillinen kokoomatila. Erotteluportit (3 lehmälle) on kummallakin puolella asemaa. Takalypsyasema on vähän turhan ahdas, sillä paluukäytävälle mahtuu vain yksi lehmä. Ryhmittelyä isäntäväki piti asemalypsyssä ehdottoman tärkeänä. Vanhemmassa pihattohallissa on lehmät ryhmiteltynä kolmeen lypsyryhmään. Näiden jälkeen lypsetään uudemmassa hallissa olevat loppulypsyssä olevat lehmät ja erityisryhmät. Uudessa, v valmistuneessa lypsävien ja poikivien hallissa on 234 eläinpaikkaa. Navetta on 3+3 rivinen visiirinavetta eli ruokinta tapahtuu sivuilta ulkoapäin. Poikimakarsinassa on kestokuivikepohja. Poikimiset pyritään valvomaan ja ternimaito juotetaan heti vasikalle. Lehmä ja vasikka ovat yhdessä yhden vuorokauden poikimisen jälkeen. Aikaisemmin myös umpilehmät ja hiehot olivat kestokuivikkeella, mutta eläimet eivät pysyneet puhtaina eikä isäntäväki ollut tyytyväinen ratkaisuun. Makuuparsi on helppohoitoinen verrattuna kestokuivikkeeseen. Robotti putsaa lantakäytävät. Se toimii lehmillä, mutta hiehopuolella ei kovin hyvin. Siellä lanta kuivuu ja tarttuu ritilöihin. Uusi makuuhalli tuli maksamaan n eli 3900 eläinpaikkaa kohti. Lanta ei jäädy talvellakaan uudessa makuuhallissa. Laidunnusmahdollisuutta ei ole. 6

7 Työntekijät työskentelevät emännän tekemien työvuorolistojen mukaisesti vuoroissa. Lypsy tehdään kaksi kertaa päivässä, yksi henkilö lypsää ja toinen ajaa lehmiä ja hoitaa vasikat. Lypsyistä johtuen työntekijät tekevät aamu- ja iltavuoroa. Työajantasaus tehdään 1 kk:n sisällä ja työntekijöillä on 2 viikonloppua/kk vapaata. Kirsi kokee työvuorolistojen tekemisen hankalaksi ja työlääksi. Hän itse työskentelee navetalla tiiviimmin loppuviikolla ja viikonloppuisin. Hän myös valvoo yleensä poikimiset. Yksi työntekijöistä siementää toimiluvalla. Tilalla on kokemusta alkionsiirroista. Käytössä on myös tilasonni. Hiehot pyritään siementämään niin, että ne poikivat 24 kuukauden iässä. Tiineet hiehot ovat ulkona metsälaitumella. Jossain vaiheessa on suunnitteilla erottelu- ja käsittelykuja esimerkiksi tiineystarkastuksia helpottamaan. Sorkkahoito tehdään 3-4 kertaa vuodessa ja sorkkaterveys on ollut hyvä. Kuivikkeena käytetään kutteria ja 10% turvetta. Liikennöitsijä kuljettaa kutterin ja sen laatu vaihtelee. Kutteri levitetään bobcatin avulla kahdesti viikossa. Verhoseinät ovat isäntäväen mielestä hyvä ratkaisu. Lypsyaseman päälle laitetaan talveksi katos, joka puretaan maaliskuussa pois. Pikkuvasikoille oli rakennettu oma vasikkanavetta, mikä sekin oli kylmäpihatto. Kylmä vasikkakasvattamo vastaa melkein iglun ominaisuuksia, mutta ei ole niin työläs hoitaa kuin iglut. Vasikalla ei ole kylmä talvellakaan. Vasikat ovat kuukauden yksilökarsinassa ja sen jälkeen ryhmäkarsinassa. Yksilökarsinoissa käytetään tuttisankoja. Sangot pestään kerran viikossa, mutta huuhdellaan päivittäin. Dairytech on toimittanut muunneltavat karsinat. Ruokintakäytävät puhdistetaan kahdesti viikossa. Vasikoiden terveys on parantunut uuden vasikkalan myötä. Vasikkahalli tuli maksamaan Siinä on 50 vasikkapaikkaa. Katto on eristetty. Vasikoilla käytetään 3 viikon juottoa täysmaidolla. Lämmintä maitojuomaa annetaan kolme kertaa päivässä, yhteensä 8 litraa. Tilalla on käytössä MilkTaxiautomaatti, jolla maito jaetaan. Vieroituksen jälkeen vasikat siirretään v rakennettuun navettaan, jonne on tehty ryhmäkarsinatilat. Sonni- ja lehmävasikat pidetään vielä samoissa ryhmissä kuukauden ajan, jotta ei tulisi liian montaa muutosta yhdellä kertaa. Sonnit kasvatetaan ritiläpalkkinavetassa. Säilörehun korjuussa on kolmen tilan porukka. Säilörehu tehdään ajosilppurilla. Urakoitsija levittää lietteen. Liete ajetaan pelloille omilla kärryillä. Urakoitsija pui viljat ja huolehtii kasvinsuojelusta. Säilörehun kasvilajit ovat apila, timotei, nurminata, ruokonata, englannin raiheinä, rainata. Nurmi on kolmevuotinen. Sen jälkeen kasvatetaan viljaa kaksi vuotta. Toisena viljavuotena kylvetään heinänsiemen ja vilja korjataan pääosin kokoviljasäilörehuksi, jotta heinän perustaminen onnistuu parhaiten. Kantoniemen tilasta ja kehityksestä on myös erittäin hyvä esitys internetissä: 7

8 VENE- ja 3M-hankkeet kiittävät kaikkia osallistujia aurinkoisesta ja mukavasta opintomatkasta! Teksti: Päivi Vitikka, Hanna Laurell, Heimo Fiskaali Kuvat: Päivi Vitikka, Hanna Laurell, Heimo Fiskaali 8

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011 6.7.2011 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke Vene-hankkeen kesän opintomatka starttasi Oulun korkeudelta ja linja-auton kyytiin poimittiin matkalaisia tasaisesti niin Pohjois- kuin

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan

Lisätiedot

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin

Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut http://www.globaldairyfarmers.com http://en.wikipedia.org/wiki/agrifirm http://www.agrifirm.com Tavoitteena tienata enemmän

Lisätiedot

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,

Lisätiedot

OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012

OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Matkaraportti: OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012 VENE-hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Hollantiin. Matkalle osallistui 37 osanottajaa Keski-

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011

Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 9.11.2011 Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun

Lisätiedot

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 1 Tähän ryhmittelyoppaaseen on koottu keskeisiä asioita, jotka on hyvä huomioida eläinten

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset

Lisätiedot

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Toiminnallinen navettasuunnittelu Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesilaistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia

Lisätiedot

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien

Lisätiedot

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Toiminnallinen navettasuunnittelu Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesialistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon

Lisätiedot

MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ?

MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ? MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ? Pohjolan Maidon neuvonta 2010 Maidontuotannon ja hyvän utareterveyden tavoitteet Mukava mennä navettaan!!! Kaikki lypsetty maito erottelematta

Lisätiedot

MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU

MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI HYMY-HANKE OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI Minna Pirkkalainen, Vuokko Ahonen ja Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savo 1 MATKARAPORTTI HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -hankkeen opintomatka

Lisätiedot

Matkakertomus USA Wisconsin 6.10. 13.10.2011

Matkakertomus USA Wisconsin 6.10. 13.10.2011 MaitoManagement 2020 Matkakertomus USA Wisconsin 6.10. 13.10.2011 Tiina Karlström, ProAgria Oulu, MaitoManagement2020-hanke Wisconsinin osavaltiossa on 12000 maidontuottajaa (vuonna 1985 tiloja oli 28000).

Lisätiedot

Valio Oy. E-luokka 1/2011

Valio Oy. E-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 1/2011 Valio Oy II-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 2010, Maitosuomi Maidon laatu TILASÄILIÖMAITO E-luokka I-luokka II-luokka tammikuu 2011 94,61 5,30 0,09 tammikuu 2011, tilojen lkm 1421

Lisätiedot

LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS

LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS Sanna-Kaisa Kokkonen Huhtikuu 2012 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke SISÄLTÖ 1 1 VALINTOJEN MAAILMA... 3 2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ... 4 2.1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1

Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 2 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (1/1) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset

Lisätiedot

Lypsykarjan eläinten ryhmittely - Tavoitteena työn helpottaminen ja eläinten hyvinvointi

Lypsykarjan eläinten ryhmittely - Tavoitteena työn helpottaminen ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjan eläinten ryhmittely - Tavoitteena työn helpottaminen ja eläinten hyvinvointi Tapani Kivinen, MTT, Kristiina Sarjokari HY, Mari Hovinen HY, Marianna Norring HY, Leena Seppä-Lassila HY, Timo

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat Navetan täyttöopas Lypsykarjan eläinmäärän lisääminen isojen tuotantorakennusten rakentamisen ja navettainvestointien koon kasvun myötä on muuttunut. Tämänhetkisissä investoinneissa karjamäärä voi kaksin-

Lisätiedot

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II Jeanne Wormuth Terveys Vasikoiden saapuminen Sisääntulokäytännöt Sorkkakylpy Mittaukset ja yksilön identifiointi Fyysiset mittaukset ruumiinlämpö, keuhkojen

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma. Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011

Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma. Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011 Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011 SISÄLLYS 1 MUSTIALAN NAVETAN HANKESUUNNITELMA... 3 1.1 Navetan suunnitteluryhmä...

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Kuinka pidämme vasikat terveinä? Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen

Lisätiedot

Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista

Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista Maitovalmennus 5.9.2013 Anna Liimatainen / ProAgria Pohjois-Karjala Näistä asiaa Katsaus maidon tuotantoon ja näkymiin eri puolilla maailmaa Havaintoja muista maista

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011 KARSINARATKAISUJA Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast Sisällysluettelo 1. Avaus, Heikki Kemppi 2. Vasikkatilan vaatimukset ja hyvät toimintatavat 3. Kuivikkeet 4.

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot