VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA
|
|
- Pekka Lehtilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma )
2 JOHDANTO Jotta vasikasta voi kasvaa ja kehittyä tuottava lypsylehmä, kasvatus alkaa jo ensimmäisestä elinpäivästä lähtien. Ensimmäisten elinkuukausien aikana on varmistettava vasikan riittävä ravinnonsaanti, sillä edelleen osalla tiloista esiintyy vasikoiden aliruokintaa (Vasikoiden hoito-opas 2005, 20). Vasikoiden vastustuskyky on heikko ja ternimaito sisältää emon verestä tulleet vasta-aineet. Vasta 2 kk iässä vasikan omalla puolustuskyvyllä alkaa olla merkitystä. Vasikalle ternimaidon paras mahdollinen imeytyminen varmistetaan, kun ensimmäisen vuorokauden aikana annetaan hyvälaatuista ternimaitoa 4 6 litraa jaettuna vähintään 4 annokseen, ensimmäinen juoma-annos mahdollisimman pian syntymän jälkeen, viimeistään 4 tunnin kuluessa poikimisesta. Vasikan kasvaminen ja kehittyminen varmistetaan, kun ternijuoton jälkeen vasikalle annetaan täysmaitoa 3 4 krt/päivä ja noin 2 l/kerta (Hartikainen 2006). Juottomäärä on siten vähintään 6 8 litraa päivässä. Hyvällä rehuhygienialla ja puhtailla olosuhteilla voidaan osaltaan ennaltaehkäistä vasikan sairastumista ja sitä kautta kasvun heikkenemistä. Vasikoiden yleisin sairaus on ripuli, ja yhtenä syynä siihen ovat ruokinnalliset ongelmat kuten likaiset astiat/välineet ja huono hygienia (Pyörälä 2005, 1). Töiden sujumista ja hygieenisyyttä voidaan parantaa tekemällä rutiinit mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, mutta myös järjestämällä työskentelypaikat siten, että niissä on helppo tehdä työtä sekä pitää etäisyydet lyhyenä. Tämä vähentää askelia ja säästää työaikaa. Lyhyet etäisyydet myös keventävät työtä, koska kantomatkat lyhenevät. Vierailimme tilalla, missä navetassa on erillinen vasikkahuoltotila yksilökarsinoiden lähellä. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon - hankkeessa. TILA Luhangassa Keski-Suomessa on Tiina ja Jyrki Heinosen maitotila. Tilalla rakennettiin parsinavetta lietelantajärjestelmällä vuonna Navettaa on peruskorjattu ja remontoitu luvun puoli- 2
3 välissä ja samalla saatiin 5 lehmäpaikkaa lisää navetan seinien sisäpuolelle luvun alussa vaihdettiin lypsykone ja lypsy-yksiköt. Tällä hetkellä tilalla on 29 lypsylehmää + nuorkarja. - Keskituotos: kg/lehmä/vuosi - Lypsy-yksiköt: 4 kpl, MilkMaster, irrottajat - Lypsyaika: 1,5 h/kerta/1 hlö - Väkirehurobotti: 6 krt/päivä TAVOITTEET - Vasikoiden juottaminen sujuvasti ja tähän liittyvien asioiden sijoittaminen yhteen paikkaan. - Hyödyntää navettaan rakennettu tila päivittäisissä rutiineissa ja helpottaa työtä. TOIMINTAPERIAATE Parsinavetassa maitohuoneen, toimiston ja sosiaalitilan yhteyteen on rakennusvaiheessa tehty oma tila navetan puolelle. Nykyään tilaa käytetään pääasiassa vasikkahuoltotilana yksilökarsinoissa oleville juottovasikoille. (Kuvio 1.) Vasikoiden yksilökarsinat on sijoitettu toisen parsirivistön päätyyn, lähelle vasikkahuoltotilaa. Matka huoltotilasta vasikoiden yksilökarsinoille on noin 6 m. KUVIO 1. Parsinavetassa yksilökarsinoissa oleville juottovasikoiden huoltotila on sijoitettu parsinavetan yhteyteen, lähelle vasikoiden yksilökarsinoita. Etäisyys näiden välillä on 6 m. 3
4 Huoltotilan mitat ovat 2 m x 2 m eli pinta-ala on 4 m 2. Tilassa on mm. pyykinpesukone, lämminvesivaraaja, vasikoiden juottoon liittyvät tarvikkeet sekä maidon lämmitin. Pyykinpesukoneessa pestään lypsyssä käytettävät liinat. Lämminvesivaraa lämmittää lypsylehmille juomavettä. Oikean puoleisella seinustalla on iso ikkuna, mikä tuo luonnonvaloa tilaan, eikä kesällä tarvitse välttämättä käyttää tilassa lisävalaistusta. (Kuvio 2.) KUVIO 2. Huoltotilan pinta-ala on 4 m 2. Tilassa on myös pyykinpesukone lypsyssä käytettäville liinoille ja lämminvesivaraaja. Vasikoiden huoltotilassa on teräksinen tiskiallas, joka on hankittu käytettynä muutamalla kymmenellä eurolla. (Kuvio 3.) Tiskialtaasta jätevesi ohjataan navetan lietesäiliöön. Välillä tila ohjaa käytetyn veden ämpäriin, joka kaadetaan lantakouruun parsirivistön päähän lannan juoksevuuden parantamiseksi. KUVIO 3. Teräksinen tiskiallas on kestävää materiaalia ja helppo pitää puhtaana. Vähän käytetty tiskiallas maksoi muutaman kymmenen euroa. 4
5 Vasikat ovat yksilökarsinoissa noin 2 viikkoa, jonka jälkeen ne totutetaan hapanjuottoon ja siirretään suurin piirtein saman ikäisten vasikoiden kanssa ryhmäkarsinaan. Jos vasikoita on vain muutama, niin silloin vasikat saavat olla juoton loppuun asti karsinoissa eli 2 kk ikään. TYÖMENEKKI Tilalla juottovasikat juotetaan 4 krt/päivä aamulla ennen lypsyä, aamupäivän tarkistuksen yhteydessä, iltapäivällä ennen lypsyä ja iltalypsyn jälkeen. Vasikat saavat maitoa 2 l/kerta eli yhteensä 8 litraa päivässä. Muutamalla ensimmäisellä kerralla vasikat juotetaan tuttipullosta, mutta heti kun ne ovat oppineet juomaan tutista, siirrytään tuttisankoon. Juoton jälkeen tuttisankoja ei oteta pois, vaan jätetään paikalleen, jotta vasikat saavat imeä tarvittaessa tuttia. Vasikoiden juottamiseen tuttisangolla kuluu kerralla karkeasti noin 5 7 min/kerta/2 vasikkaa. Päivässä työaika on noin min/2 vasikkaa. Tosin samassa ajassa juottaa myös neljä vasikkaa. Useamman kerran päivässä juotettavat vasikat lisäävät juottoon käytettävää työaikaa. Työaika koostuu lähinnä maidon lämmittämisestä ja astioiden/laitteiden pesemisestä. Matka huoltotilan ja vasikkakarsinoiden on niin lyhyt, että siirtymiseen menee aikaa vain muutama sekunti per suunta. HAVAINNOT TOIMINNASTA Pienestä pinta-alasta huolimatta vasikkahuoltotila on ison tuntuinen ja yksi ihminen mahtuu työskentelemään ilman ongelmia. Erillisessä huoltotilassa astiat ja koneet pysyvät puhtaampana verrattuna siihen, että ne olisi sijoitettu johonkin navetan nurkkaan. Huoltotilassa navetassa käytettävien ämpäreiden ja lypsyliinojen pesu muualla kuin maitohuoneessa edistää maidon varastointitilan hygieniaa ja puhtaana pysymistä. Iso tiskiallas helpottaa astioiden pesemistä ja puhtaana pitoa, kun pöytätilaa on riittävästi ja tilaa tehdä työtä. Tiskialtaan teräspinta on kestävä sekä helppo pitää puhtaana ja hygieenisenä. Myös 5
6 työergonomia on parempi, sillä ennen tiskiallasta juomat tehtiin siten, että sangot olivat lattialla ja työasento oli kumarassa. Tilalla vasikat juotetaan 4 krt päivässä. Vasikoille jätetään tuttisangot paikoilleen juoton jälkeen noin 5 10 minuutiksi, jotta ne saavat halutessaan imeä/natuuttaa tuttia ja kolistella sankoa. Vasikat eivät huutele tai ime tuttia juottojen välillä. Useamman juottokerran on havaittu rauhoittavan vasikoita, eivätkä ne hötkyile, kun maitoa tuodaan. Useampi juottokerta päivässä antaa vasikoille myös mahdollisuuden tyydyttää imemistarvetta, eivätkä vasikat ime karsinarakenteita tai viereisessä karsinassa olevaa toista vasikkaa väliaidan raosta. Vasikkahuoltotilaa voidaan hyödyntää myös mm. eläinlääkärin ja seminologin käynnin yhteydessä. Laskutilaa sopivalla korkeudella on välineille ja laukuille. Teräspinta on helppo desinfioida käynnin jälkeen. Tulevaisuudessa tila on suunnitellut huoltotilaan kaappia, mihin astiat ja ämpärit saadaan paremmin suojaan ilmankosteudelta ja navettailmassa olevasta pölystä. POHDINTA 30 lypsylehmän navetoissa syntyy noin 2 3 vasikkaa kuukaudessa, jos lehmät poikivat tasaisesti ympäri vuoden. Kerralla juotettavia vasikoita ei ole kovin montaa, joten juoton automatisointi ei aina ole taloudellisesti järkevää. Ternijuotossa vasikat juotetaan joka tapauksessa käsin, ilman työtä helpottavaa automatiikkaa. Useamman kerran päivässä juotettavat vasikat lisäävät juottoon käytettävää työaikaa. Useimmilla tiloilla vasikoille annetaan maitoa 2 x 3 l/päivä. Tällä tilalla vasikat juotetaan 4 krt päivässä, mikä lähes kaksinkertaistaa juottoon kuluvan työajan. Vasikkakarsinoiden ja huoltotilan lyhyt etäisyys vähentää työaikaa ja fyysistä rasitusta, kun maitoa ei tarvitse kantaa pitkiä matkoja, vaikka kaikissa neljässä karsinassa olisi vasikka. Huoltotilassa on tilaa tehdä työtä ja riittävästi pöytäpinta-alaa. Työn tekemisen vaivattomuus ja hyvä ergonomia lisäävät työmotivaatiota ja parantaa työn jälkeä. Toimivat ja työtä helpottavat huoltotilat eivät tarvitse olla pinta-alaltaan isoja tai rakennettu kalliisti. 6
7 LÄHTEET Hartikainen, K Näin kasvatat hyvän ternivasikan. Maatilan Pellervo 12/2006. Viitattu Pyörälä, S Nautojen sairaudet Vasikkaripulit. Viitattu Vasikoiden hoito-opas Valio Oy. Viitattu
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA
LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI
RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI Pasi ja Sirpa Hoppula Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.2.2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan
MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA
MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka
MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU
MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
Terveillä vasikoilla on terveet mahat
Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
Vasikkaripulit ja näytteenotto
Vasikkaripulit ja näytteenotto Valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, ympäristöterveydenhuolto - Vasikkaripuli on pikkuvasikoiden yleisimpiä sairauksia - NÄYTTEENOTTO TÄRKEÄÄ!
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio
Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit 3.3.2017, Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Esityksen sisältö: Testaa nopeutesi! Esittely Marjo Posio Robottinavettatutkimuksen taustaa Pihatossa tehdyt havainnot
Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen
Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella
Kuinka pidämme vasikat terveinä?
Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen
Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto
1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.
ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT
Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee
Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,
ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU
ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU Aution maatila Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN
VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN Seija ja Heikki Kangasaho Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 4.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään.
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3
Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla
Elämän ensi hetket Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Vasikan alkuhoito ja elvytys Ternimaito Vastasyntyneen olosuhteet Vasikan ensimmäinen elinpäivä = Elämän tärkein päivä Jos emo poikinut omin voimin
Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei
Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
Vasikoiden aloitusohjelma
Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa
Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa
Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti 11.3 2015 Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Robottinavettatutkimus V. 2014 aikana 33 robottinavettaa
Vasikoiden hoito-opas 2003
1 2 VASIKOIDEN HOITO-OPAS 2003 3 Vasikoiden hoito-opas 2003 Kirjoittajat ELL Pirjo Aho Terveydenhuoltopäällikkö A-Tuottajat Oy Pl 147, 70101 Kuopio Puh. 017-156260, 040-5110629 pirjo.aho@a-tuottajat.fi
Vasikoiden hoito-opas
Vasikoiden hoito-opas 2 VASIKOIDEN HOITO-OPAS Korjattu painos 2005 3 Vasikoiden hoito-opas Kirjoittajat ELL Pirjo Aho Terveydenhuoltopäällikkö A-Tuottajat Oy Pl 147, 70101 Kuopio Puh. 017-156260, 040-5110629
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla
Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla 17.1.2018 Laura Kulkas Terveydenhuolto eläinlääkäri Valio Oy M. BOVIS tartunnan riskienhallinnan periaatteellinen kaava Tartunta todetaan
VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012
VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.
Lypsy Lypsyn valmistelut Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Maitohuone: Laitetaan uusi siiviläsukka.
Toimivat lannanpoistojärjestelmät
Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
Miljoona litraa yksillä harteilla
Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen
MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
Tuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA
Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen
MaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
Tarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
Vasikalle terve alku elämään ja siihen liittyvä työmäärä
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 1/2015 (659) Vasikalle terve alku elämään ja siihen liittyvä työmäärä Sari Morri, Lea Puumala ja Reetta Palva, TTS Terve ja hyvinvoiva vasikka on sekä kestävän
Eläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LYPSYLEHMIEN JALOITTELU TALVELLA JALOITTELUTARHASSA
LYPSYLEHMIEN JALOITTELU TALVELLA JALOITTELUTARHASSA Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 8.6.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus 6.9.2018 Petri Koivisto projektipäällikkö MaitoLiideri-hanke ProAgria Oulu ASKELMERKKEJÄ, MaitoLiideri
Katsaus tukivalvontoihin 2017
Katsaus tukivalvontoihin 2017 Koulutuspäivä tuottajille Läänineläinlääkäri Tarja Lipponen, ESAVI 15.11.2017 1 Täydentävien ehtojen valvonta Ely-keskukset: mm rehuvalvonta, kasvinsuojeluaineiden käytön
Lypsyllä parressa ja pihatossa. Osa 1:
Lypsyllä parressa ja pihatossa. Osa 1: - Onnistuneen lypsyn perusedellytykset - Lypsyvälineet - Ergonomia Utareterveyskampanja 2009-2010 MTT Maitokoneet Tämä diasarja perustuu Lypsyllä parressa ja pihatossa
Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla
Maha löysällä Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen
TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon
9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN
Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Miia Luoma-Tokoi Sari Pekkinen Kevät 2012 Maaseutuelinkeinojen
Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet
Feedtech Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet Rehunsäilönnässä on neljä tärkeää tavoitetta. Feedtech -tuotesarja vastaa tutkitusti näihin haasteisiin. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä
Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat
Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
Suunnitelmallinen naudanlihantuotanto -hanke Versio 1.3 23.04.2004. Lypsykarjatilan
Versio 1.3 23.04.2004 Lypsykarjatilan Vasikkaosasto Vasikoiden olosuhteet ja hyvinvointi ovat niin maidon- kuin lihantuotannonkin kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Eläinvirtojen järkevä suunnittelu, oikeat
Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja
Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä
Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 2 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (1/1) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset
S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy
S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja
Lypsykonekokonaisuus. Utareterveyskampanjan kurssit. MTT Maitokoneet
Lypsykonekokonaisuus Utareterveyskampanjan kurssit MTT Maitokoneet Syy ei ole minussa, syy on lypsykoneessa. 10.8.2010 MTT Maitokoneet 2 10.8.2010 MTT Maitokoneet 3 Piirros: Vakolan tiedote Lypsyrobotti
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden
MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE
VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi
Valio Oy. E-luokka 1/2011
Valio Oy E-luokka 1/2011 Valio Oy II-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 2010, Maitosuomi Maidon laatu TILASÄILIÖMAITO E-luokka I-luokka II-luokka tammikuu 2011 94,61 5,30 0,09 tammikuu 2011, tilojen lkm 1421
Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan
Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy
Elämän ensi hetket Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy 1.Vasikan alkuhoito ja elvytys 2. Heikko vastasyntynyt 3.Vastasyntyneen olosuhteet 4.Ternimaito 5.Kevään 2013 poikimiset luomisia tai kuolleita
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
POTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA
LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) 1. Pitopaikan yleiset vaatimukset 1.1. Eläinten pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että
6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen
Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit
Mukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat
Mukava olo Lypsykarjan vasikkatilat Tilantarve Yksilökarsinat Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Iglut Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ruokintajärjestelyt Riittävästi ruokintapaikkoja
KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast
VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011 KARSINARATKAISUJA Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast Sisällysluettelo 1. Avaus, Heikki Kemppi 2. Vasikkatilan vaatimukset ja hyvät toimintatavat 3. Kuivikkeet 4.
Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?
Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää? Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti
Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK 1.1. 31.12.2018 Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa 040 5025590 EHK tilamäärät Eläinten hyvinvointikorvauksen tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentuminen Tuotantoeläinten
Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta
Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta 1 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Määritelmät Ohjeen tarkoitus ja sisältö Raakamaidon
Maidontuotannon tulosseminaari ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa!
Maidontuotannon tulosseminaari 2016 ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa! Aineistot ja nauhoite löytyvät osoitteesta: www.proagria.fi/maito2016 SEMINAARIN OHJELMA 9:30 Kahvi 10:00 Tulosseminaarin avaus
Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)
Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito
Riittävästi vettä, enemmän maitoa
Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:
Tietoa kokkideista ja kokkidioosista Mikä on kokkidioosi? Kokkidien elinkierto. Lehmälääkärit.com
Tietoa kokkideista ja kokkidioosista Mikä on kokkidioosi? Kokkidioosi on Eimeria -alkueläinten aiheuttama suolistotulehdus. Eimeria -alkueläimiä on useita lajeja, joista naudalle tautia aiheuttavia lajeja
FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin
FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli
Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset
ELÄINVALVONTA. Miksi? Missä? Milloin? Miten?
ELÄINVALVONTA Miksi? Missä? Milloin? Miten? Miksi? Tukivalvonta = Varmistetaan, että viljelijät saavat tuet mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja Tasapuolisin perustein koko maassa Eläinvalvonta - tilalla
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU
Yleistä Kryptosporidioosi on yleistynyt lypsykarjoissa, emolehmäkarjoissa ja vasikkakasvattamoissa eri puolella maata. Cryptosporidum parvum -alkueläin voi aiheuttaa vasikoille ripulia. Vasikat saavat
Kirsi Jönkkäri. Selvitys ternimaidon käytöstä lypsykarjatilojen vasikoille
Kirsi Jönkkäri Selvitys ternimaidon käytöstä lypsykarjatilojen vasikoille Opinnäytetyö Kevät 2011 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantoeläinten terveydenhuolto