DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

Transkriptio

1 DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma )

2 JOHDANTO Perinteisesti parsinavetassa karjan koko on ollut noin 20 lypsylehmää. Tämän lehmämäärän kanssa on mahdollista, että tilan väki muistaa tarkkaan kunkin lehmän päivittäiset tuotostiedot, lypsykauden kehitys, kiimat, umpeenlaitot sekä ym. asiat. Yleensä nämä tiedot ovat muistissa emännän tai isännän päässä ja myöhemmin tiedot kirjataan paperille. Päivittäin navetassa tulee paljon tietoa, mitä on mahdollista hyödyntää tarkkailussa. Pienet ja pitkällä aikavälillä tapahtuvat muutokset voivat jäädä huomaamatta ja ongelma tulee esiin, kun tilanne on kriittinen. Lypsylehmillä maitomäärän notkahdus voi olla merkki alkavasta sairaudesta tai kiimasta. Esimerkiksi lehmän maitomäärässä tapahtuu lievää laskua kahdesta viikosta jopa neljään kuukauteen ennen varsinaista ontumisen alkamista (Hartikainen 2008). Joskus myös lehmän kiimaan tulo vähentää oksitosiinin vapautumista ja siten lypsykerran maitomäärä jää pienemmäksi kuin normaalisti (Manninen ym. 2006, 22). Sairauden varhainen havaitseminen mahdollistaa varhaisen hoidon ja tällä voidaan vähentää sairauskustannuksia ja tulonmenetyksiä. Kiimatarkkailuun käytetty aika vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka pian poikimisen jälkeen lehmä saadaan taas tiineeksi. Varsinkin parsinavetassa kiimantarkkailu on haastavaa, koska eläimet ovat kiinni koko ajan ja lehmien kiimakäyttäytyminen on aktiivisinta illan ja aamuyön tunteina. Kiiman havaitseminen on tärkeää, koska pidentynyt tyhjäkausi aiheuttaa tilalle lisäkustannuksia menetetyn maitotuotoksen sekä uusintasiemennysten takia. (Vahtiala 2008) Myös parsinavetassa voidaan hyödyntää tietokoneelle asennettua tuotannonohjausjärjestelmää lypsy-, ruokinta- ja eläintietojen hallinnassa. Tuotannonohjausjärjestelmä siirtää tietoa kaksisuuntaisesti. Lypsytiedot siirtyvät kunkin lehmän lypsämisen jälkeen tietokoneelle, jolloin lehmäkohtaisesti nähdään heti päivätuotos, tuotoskauden kehitys ja lypsyssä tapahtuvat poikkeamat. Tietokoneelle voidaan puolestaan merkitä mm. lehmien lääkehoidot, jolloin tieto välittyy lypsy-yksikölle ja kyseisen eläimen lypsy voidaan estää. Tuotannonohjausjärjestelmästä saadaan erilaisia raportteja eli työlistoja, kuten mm. maitotuotokset, kiimalistat, tiineystarkastukset (DeLaval 2007, 11). Listojen tavoite on tehostaa oikeaaikaista seurantaa, jolloin mm. poikimaväli ei kasva liian pitkäksi, kun lehmän kiima huomataan ja eläin siemennetään oikeana ajankohtana. Lehmäkohtainen optimaalinen poikimaväli vaikuttaa osaltaan tilan taloudelliseen tulokseen. 2

3 Kävimme tilalla, jonka uudehkossa parsinavetassa hyödynnetään tuotannonohjausjärjestelmää päivittäisessä navettatyössä sekä tuotannon suunnittelussa. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Kortesjärvellä Etelä-Pohjanmaalla on Katja ja Petri Palokankaan 3/2009 valmistunut parsinavetta. Lypsylehmät ovat hännät vastakkain kahdessa parsirivissä ja toisella seinustalla on paikat hiehoille ja vasikoille. Navetassa parsipaikkoja on 40 lypsylehmälle ja lisäksi 35 paikkaa nuorkarjalle. Navettaan lisättiin automaatiota (ruokinta, juotto, lannanpoisto), koska tarvittaessa karjan ja navettatyöt hoitaa yksi henkilö. DelPro -järjestelmällä hoidetaan lypsy ja Alpro -järjestelmällä ohjataan navetassa säilörehua jakava ruokintarobotti, väkirehua jakava ruokintarobotti ja vasikoiden juomaautomaatti. - Keskituotos: kg/lehmä/vuosi - Lypsy-yksiköt: 7 kpl (joista 3 tuplayksikköä), irrottajat - Väkirehurobotti: 6 krt/päivä TAVOITTEET - Seurata ja ohjata lypsyjä DelPron kautta sekä ruokintaa Alpron kautta. - Näytteenoton sujuvuus ja näytteenoton helppous. - Lypsylehmien tuotostiedot siirtyvät tietokoneelle ja tiedot ovat reaaliajassa. TOIMINTAPERIAATE Tilalla uudessa parsinavetassa on ollut käytössä DelPro -tuotannonohjausjärjestelmä lähes alusta asti. Navetta valmistui maaliskuun 2009 alussa ja DelPro otettiin käyttöön muutama kuukausi navetan valmistumisen jälkeen toukokuussa Tilalla kaikki lypsy-yksiköt ovat MU480 -mallisia, missä on sähkötykytys, ICAR -hyväksytty maitomittari ja irrottajat. (Kuvio 1.) Lypsy-yksikkö kommunikoi tuotannonohjausjärjestelmän kanssa langattomasti. Kun lypsy-yksikkö tuodaan lehmän luokse, järjestelmä tunnistaa eläinpaikan määri- 3

4 tellyn paikkataulukon perusteella. Lypsy-yksikössä näkyy seuraavan lypsettävän lehmän numero, kun edellinen lehmä on kuitattu lypsetyksi. Lypsy-yksikössä olevaa lehmän numeroa verrataan lehmän päällä kyltissä olevan eläintietoihin ja -numeroon. Jos tiedot ovat kunnossa, lypsäjä kuittaa lypsy-yksikköön tietojen olevan sama. Sen jälkeen lypsy-yksikön näyttöön ilmestyvät tiedot, mihin pitää kiinnittää huomiota ennen lypsämistä. Esimerkiksi lypsykielto, ummessa oleva neljännes tai lääkehoito näkyvät näytössä. Tuotannonohjausjärjestelmä estää lypsykiellossa olevan lehmän lypsämisen. Nämä tiedot voidaan määritellä tilakohtaisesti. KUVIO 1. Lypsy-yksiköt ovat MU480 -mallisia. Tilalla on 7 lypsy-yksikköä, joista 3 on tuplayksikköä. Lypsyn jälkeen lypsystä kertyneet tiedot siirtyvät automaattisesti ohjausjärjestelmään kyseisen lehmän tietoihin. Ohjausjärjestelmällä voidaan huomata pienet muutokset lehmän maitomäärissä. Tilalla on asetettu hälytysraja, joka ilmoittaa punaisella valolla ja tonkan kuvalla kertatuotoksen jäädessä alle 80 % normaalista maitomäärästä. Hälytysrajaa voi muuttaa manuaalisesti prosentin tarkkuudella. 4

5 Navetan puolella, maitohuoneen vieressä olevalla seinällä, on langaton siirtoyksikkö (Kuvio 2.). Karjakeittiön puolella on ohjausjärjestelmän tietokone, josta kerääntynyttä tietoa voi seurata erilaisista listoista ja hakea monipuolisesti tietoja. (Kuvio 3.) KUVIO 2. Navetan puolella seinällä oleva langaton siirtoyksikkö, jonka kautta tieto siirtyy navetasta tietokoneelle sekä toisinpäin. KUVIO 3. Karjakeittiön puolella oleva ohjausjärjestelmän tietokone. 5

6 Näytteenotto Tilalla suurin lisätyövaihe näytteenotossa on nykyään näytteenottolaitteiden pesu lypsyn jälkeen. Itse näytteenotto on nykyään yksinkertainen ja helppo rutiini. Näytteenotossa lypsimeen kiinnitetään lypsyn ajaksi näytteenottolaite DelPron ja pitkän maitoletkun väliin. Lypsy tehdään kuten tavallisella lypsykerralla. Lypsyn jälkeen näytteenottolaiteen säiliö irrotetaan ja siitä kaadetaan tarvittava maitomäärä näytepikariin. (Kuvio 4.) Näytteenottolaiteen säiliön kiinnitys kestää noin 10 s ja irrotus saman verran. Säiliön peseminen käsin vie aikaa noin 30 s. Kaikkien 7 lypsy-yksikköön näytteenottolaitteiden säiliöiden kiinnitys ja irrotus vievät aikaa yhteensä noin 2-3 min/kerta ja peseminen alle 10 min/kerta. KUVIO 4. Näytteenotossa näytelaite kiinnitetään DelPron ja pitkän maitoletkun väliin ja lehmä lypsetään kuten tavallisella lypsykerralla. Lypsyn jälkeen näyttölaite irrotetaan ja kaadetaan tarvittava näytemäärä. HAVAINNOT TOIMINNASTA Tuotannonohjausjärjestelmää käytetään tilalla päivittäin. Tuotos- ja lypsytietojen seuranta pitkällä aikavälillä helpottaa isännän mukaan karjan jalostuksen ja uudistamisen suunnittelussa. 6

7 Tilalle oli tilattu MilkMaster-lypsy-yksiköt (lypsin+ohjain+irrotin), mutta ne vaihdettiin kuitenkin DelProksi. Lypsimet säilyivät kuitenkin samoina. Väliraha muutoksessa oli noin (alv 0%). Yksi hyöty on se, että tila säästi MilkMastereihin lisävarusteena hankittavat erilliset maitomittarit, joiden hinta on noin /kpl. Aluksi näytteenoton tuloksessa oli ongelmia rasvapoikkeaman kanssa. Rasvapitoisuus oli liian suuri. Näytteenottolaitteiden vaihtaminen uusiin on vähitellen korjannut tilanteen. Tietokoneelle päivittyvien lypsytietojen jälkeen, lehmälle pystytään helposti muuttamaan ruokinnan tasoa vastaamaan paremmin lypsettyjä maitokiloja Alpron kautta. Tarkistus tehdään noin 1 krt viikossa, mutta tarvittaessa lehmäkohtaisesti useammin, jos lehmä on menossa umpeen tai on juuri poikinut. Navetassa tietokoneen vieressä on Alpro -järjestelmä, johon asetetaan lypsylehmäkohtaisesti päivittäinen väkirehun ruokintamäärä lypsetyn maitomäärän mukaan. Väkirehun ruokintarobotti tasaa automaattisesti jaettavan rehumäärän 6 jakokerralle. Ruokinnan muutos on käytössä jo heti seuraavasta jakokerrasta rehukohtaisesti asetetun porrastuksen mukaan. Väkirehun ruokintarobotti on tilavuusperusteinen DeLaval FW 200. Tällä hetkellä navetassa oleva tietokone ja tuotannonohjausjärjestelmä eivät keskustele tuvassa olevan tietokoneen ja TehoElmer-ohjelman kanssa. Esim. poikimistiedot pitää kirjata kahteen eri paikkaan, tuvan sekä navetan koneelle. Navettaan on vedetty langallinen yhteys, mutta puhelinlinjan kautta tuleva yhteys pystyy käyttämään vain yhtä linjaa kerralla, mikä rajoittaa käyttöä. Langaton laajakaista korjaa ongelman, mutta se ei ole vielä käytössä. Olosuhteet navetassa toimistotilassa on haastavat tietokoneelle ja keskusyksikkö pitäisi olla hyvin eristetyssä ja tuuletetussa tilassa. DelPro on isännän mielestä myös lomittajan kannalta helppo käyttää. Tietokoneelta lomittajan on helppo katsoa heti tilalle tullessaan eläinten tila- ja muistutuskoodit ennen lypsyn aloittamista. Lypsyssä jokaisesta lypsy-yksiköistä näkee yksiköllä lypsettävien lehmien lypsyjärjestyksen ja seuraavan lypsettävän lehmän. Jos lehmällä on esim. antibioottikuuri tai laitetaan umpeen, kone ilmoittaa lypsykiellon, eikä lehmää voi lypsää koneella kuittaamatta ensin lypsykiellon punaista merkkivaloa. Vaara antibioottimaidon joutumisesta tilatankkiin on pieni. 7

8 Ruokinta Alpro-järjestelmän kautta on tilalla koettu hyödylliseksi. Tiedot ovat silloin näkyvilla samaan aikaan kahdella näytöllä (Alprossa rehumäärät ja DelProssa maitomäärät), jolloin ruokintamäärien tarkistukset on helpompi tehdä ja suunnitella paremmin. SOVELTUVUUS - Sekä uusiin että vanhoihin parsinavetoihin. - Kiinnostus käyttää tietokonetta ja halu analysoida koneelta saatavia erilaisia tietoja tuotannon suunnittelun apuna. POHDINTA Lehmäkohtaisten tuotostietojen tarkastelu ja käytettävissä olevien analyysien hyödyntäminen auttavat myös parsinavetassa tehtävää tuotannon kehittämistä. Päivän tuotostiedot ovat tarkasti tiedossa, ja heti nähdään jos jonkun lehmän kohdalla tuotostiedossa on poikkeama. Tarkkojen tuotostietojen pohjalta nähdään ja voidaan arvioida onko esim. meneekö lehmä umpeen suunnitelmien mukaan tai miten lehmän maidontuotanto alkaa kehittyä poikimisen jälkeen. Tuotannonohjausjärjestelmästä tiedot saadaan helpommin näkymään, kun että ne kirjaisi käsin joka lypsyn jälkeen. Jokaisesta lypsystä tallentuvat tiedot järjestelmään ja tilalla on käytettävissä koko ajan yhtä tarkat tiedot kuin näytteenoton jälkeen. Ennen DelPron asentamista piti tilalla asentaa ennen näytteenottoa hankalasti käytettävät maitomittarit, jotta saatiin tietoa maitomäärän muutokset suhteessa rehumääriin. Nyt kaikki käy helposti näytteenotossa. DelPro -järjestelmään on mahdollista yhdistää myös ruokinnan ohjaus, jolloin tiedot siirtyvät ohjelmien välillä automaattisesti. Päivittäisten tuotostietojen mukaan ruokinnan säätäminen yksilöllisesti parantaa tilan taloudellista tulosta, koska lehmä saa rehuja tuotettujen kilojen mukaan. Yliruokintaa tai aliruokintaa ei siis ole, vaan lehmälle optimaalinen ja siten myös tilalle taloudellinen, koska rehuja ei mene hukkaan. Edellytyksenä tälle kuitenkin on, että rehuanalyysit ovat ajan tasalla ja ruokintasuunnitelma päivitetty niiden mukaan. Tilalla ei ole yhdistetty ruokintaa DelPro - järjestelmään. Tämä sen takia, että navetan valmistumisen aikana ei ollut saatavilla sellaista säilörehuvaunua, joka olisi saatu yhdistettyä DelProon. 8

9 Erilaiset järjestelmät helpottavat navetassa tehtävää työtä, mutta eivät välttämättä vähennä navetassa käytettävää aikaa. Ohjausjärjestelmät ovat apuvälineitä tuotannon kehittämisessä ja suunnittelussa, eivät korvaa työn tekemistä ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta. LÄHTEET DeLaval DelPro -tuotannonohjaus parsinavettaan. Viitattu Hartikainen, K Havaitse sorkkaviat ajoissa. Maatilan Pellervo 8/2008. Viitattu Manninen, E., Nyman, K., Laitinen, K., Murto, I., Hovinen, M Lypsyllä parressa ja pihatossa. MTT. Viitattu Vahtiala, S Hedelmällisyys Tiinehtyvyys vaikuttaa maitotilan tulokseen. Maito ja Me -lehti, Eläinten terveys ja maidon laatu Viitattu