COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA"

Transkriptio

1 COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma )

2 JOHDANTO Navetassa eläinten säilörehuruokinta on työmäärältään toiseksi suurin lypsyn jälkeen, mutta fyysisesti mitattuna raskain ja kuormittaa eniten hoitajaa. Karkearehun jaon koneellistamisessa vähennetään raskaan työn osuutta ja suurin hyöty saadaan työajan säästönä. Lypsylehmille jaetaan päivässä säilörehua noin kg/eläin, joten 30 lehmän ruokinnassa joudutaan päivittäin siirtämään rehua noin kg päivittäin. (Maatilan Pirkka 1997) Ruokintarobotin tietokoneella voidaan asettaa eläin- tai ryhmäkohtainen ruokintamäärä ja jakaa oikea määrä rehuja työmäärän kuitenkaan lisääntymättä. Ruokintakoneilla rehuja voidaan jakaa useita kertoja päivässä, mikä houkuttaa lehmiä syömään hieman enemmän. Useampi jakokerta vähentää rehun haaskausta, kun kerralla jaetaan vähän rehua ja se on ruokintapöydällä tuoretta. Lisääntynyt syönti nostaa lisäksi hieman maitotuotosta. Vierailimme tilalla, jonka parsinavetassa lypsylehmien rehut jaetaan automaattisella ruokintarobotilla useita kertoja päivässä. Tilalla on ratkaistu ruokintarobotin kiskon ja maitoputkiston kiskon risteyskohta tekemällä maitoportin kohdalle laskeutuva silta. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Tiina ja Marko Roumion tila sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Huhmarkosken kylällä Kauhavalla. Tilalla on vuonna 1989 rakennettu parsinavetta, jossa on lietelantajärjestelmä. Lypsylehmille on 36 parsipaikkaa. Vuosien varrella navettaan on tehty parannuksia ja muutoksia, mm. vuonna 1995 navettaa laajennettiin ja tehtiin kasvatussonneille oma osasto. Mulliosastolle tehtiin 6 parsipaikkaa lisää, johon siirretään ummessa olevat lypsylehmät. Samalla koneellistettiin koko karjan ruokinta ja hankittiin Alfa Laval Agrin CombiMaster -yhdistelmäruokintarobotti. Vuonna 2009 navettaan uusittiin vesiputket ja vesilinjasto. - Keskituotos: noin kg/lehmä/vuosi - Lypsy: 4 yksikköä, DeLaval MilkMaster, irroittimet - Lypsyaika: 1 h 15 min/2 hlö/kerta - Ruokintarobotti: CombiMaster 7 krt/päivä

3 TAVOITTEET - Keventää ja automatisoida eläinten ruokintatyö laajennuksen jälkeen. - Ryhmäkohtainen ruokinta eri eläinryhmille. TOIMINTAPERIAATE Tilalla koko karjan ruokinnan hoitaa Alfa Laval Agrin CombiMaster -ruokintarobotti. Lypsylehmille robotti jakaa samalla kertaa säilörehun, kauraohra-litisteviljan (60%/40%), puolitiivisteen, rypsipuristeen ja kivennäisen samalla kertaa. Rehut jaetaan puoliappeena eli robotti ei sekoita komponentteja sekaisin vaan jakaa ne erikseen samalla kertaa, säilörehun ensin ja sen päälle muut rehut omiksi kasoiksi. (Kuvio 1.) KUVIO 1. Alfa Laval Agrin CombiMaster-ruokintarobotti täyttö- ja lepopaikalla. Rehuja ei sekoiteta keskenään seosrehuksi vaan jokainen komponentti jaetaan erikseen omaksi kasaksi lehmän eteen, säilörehun päälle. Täyttöpaikasta ruokintarobotti käy tekemässä ohjelmoidun reseptin mukaan rehujen jakamisen joko lypsylehmille tai mulliosastolle ja palaa takaisin täyttöpaikalle hakemaan uuden seoksen. Ruokintarobotin täyttöpaikka on navetan keskiosassa lypsylehmäosaston ja mulliosaston välillä, joten sen ei tarvitse liikkua turhaan tyhjänä siirtymämatkoja osastojen välissä.

4 Säilörehu tuodaan navetan ulkopuolella olevista laakasiiloista täyttöpöydälle traktorilla ja tästä säilörehu siirtyy mattokuljettimella suoraan ruokintarobottiin. Kaura-ohralitistevilja ja puolitiiviste täytetään omista siiloista putkea pitkin säiliöihin. Rypsipuriste ja kivennäinen lisätään käsin omiin säiliöihin kerran päivässä, josta robotti annostelee ne automaattisesti ohjelmoidun reseptin mukaan. (Kuvio 2. ja Kuvio 3.) KUVIO 2. KUVIO 3. Säilörehu tulee täyttöpöydältä mattokuljetinta pitkin ruokintarobottiin, kaura-ohralitistevilja ja puolitiiviste täytetään omista siiloista. Rypsipuriste ja kivennäinen täytetään käsin 1 krt/päivä omiin säiliöihin. Lypsylehmille robotti jakaa rehut ja säilörehun 7 krt/päivä, ensimmäisen kerran klo 5.00 aamulla ja viimeisen kerran klo Lypsylehmien ruokinta on ohjelmoitu siten, että ruokinnassa huomioidaan lypsyjen ajat aamuisin ja iltaisin. Lypsylehmien ruokintakäytävän päässä on vasikoiden karsinat ja robotti jakaa samalla kerralla myös niille säilörehua ja vasikkarehua. Päivittäinen rehukomponenttien määrät ja ruokintaresepti on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1.). Automatiikka hoitaa ruokintarobotin täyttämisen jokaiselle jakokerralle. Yhteensä rehua jaetaan lypsylehmille päivässä reilut kg, mikä on noin 50 kg rehua/lehmä/päivä.

5 TAULUKKO 1. Tilan 36 lypsylehmän ja ruokintaresepti ja rehukomponenttien kokonaismäärät päivässä kg Säilörehua 325 kg Litisteviljaa (kaura 60%/ohra 40%) 145 kg Puolitiiviste 43 kg Rypsipuriste 14 kg Kivennäinen Lisäksi: 8 kg Vasikkarehua vasikoille Navetassa on ruokintarobotille asennettu yksi yhtenäinen kisko. Kiskoa kannattelevat metalliset tukitolpat, jotka ovat sijoitettu lehmien parsipaikkojen etureunaan molemmille puolille ruokintapöytää. (Kuvio 4.) KUVIO 4. CombiMaster -ruokintarobotille on yhtenäinen kisko navetassa. Kiskoa kannattelevat metalliset tukitolpat (sinisen väriset).

6 Lypsykarjanavetassa ruokintarobotin kisko ja maitoputkisto tilatankkiin menevät usein ristiin. Tilalla maitoputki menee maitohuoneen puoleiselta parsiriviltä ruokintapöydän toiselle puolelle olevalle parsirivistölle robotin kiskon yläpuolelta ns. nousevana maitoporttina (Kuvio 5.). Risteyskohdan ongelma ratkaistiin tekemällä maitoportin kohdalle kiskoon laskeutuva silta. Kun lypsykoneen tyhjöpumpun moottori käynnistetään lypsyn aluksi, niin kisko avautuu ja maitoportti laskeutuu alas samaan tasoon, kuin missä muu maitoputkisto on. Maitoportti KUVIO 5. Maitoputki menee navetassa maitohuoneen puolelta ruokintapöydän toiselle puolelle ruokintarobotin kiskon yläpuolelta. Tämä on ns. maitoportti. Maitoportin laskeva sähkömoottori käynnistyy ja pyörii kunnes rajakytkin ilmaisee maitoputken olevan oikealla korkeudella. Sähkömoottori pyörittää ketjua, joka edelleen pyörittää ruuvia ja joka puolestaan laskee maitoputken alas. Lypsyn päättymisen jälkeen tyhjöpumpun moottorin sammuttaminen nostaa maitoportin ylös ja ruokintarobotin kisko nousee ylös ja kisko palautuu takaisin yhtenäiseksi. (Kuvio 6.) Nostovaiheessa sähkömoottori pyörii toiseen suuntaan kuin laskettaessa ja pysähtyy, kun toinen rajakytkin aktivoituu. (Kuvio 7.)

7 Maitoportti KUVIO 6. Ruokintarobotin kiskossa on laskeutuva silta maitoportin kohdalle ruokintakäytävän toiselta puolelta. Lypsykoneen tyhjöpumpun käynnistäminen laskee automaattisesti maitoportin alas samalle tasolle kuin maitoputkisto on. Tyhjöpumpun sammuttaminen nostaa puolestaan maitoportin ylös ja robotin kisko palautuu yhtenäiseksi. KUVIO 7. Nostovaiheessa sähkömoottori pyörii toiseen suuntaan kunnes toinen rajakytkin aktivoituu. Rajakytkin merkitty punaisella.

8 KUVIO 8. Ketjupyörä, maitoportin laskeva ruuvi ja rajakytkin. Siihen aikaan kun maitoportin laskeutuminen automatisoitiin, käytettiin reletekniikkaa (Kuvio 9.) Nykyään maitoportin ohjelman voi tehdä yksinkertaisella ohjelmoitavalla kellolla tai muulla pienellä ohjelmoitavalla logiikalla. Tällöin ohjauskaapista tulee pienempi ja edullisempi. Työn osaa tehdä paikallinen sähkömies, joka on vähänkin ollut tekemisissä logiikkojen kanssa. KUVIO 9. Maitoportin ohjauskaappi

9 HUOMIOITA RATKAISUUN LIITTYEN Tilalla kaikkien eläinryhmien ruokinta onnistuu yhdellä ruokintarobotilla. Eri eläinryhmille voidaan määritellä omat seossuhteet ja rehukomponentit, rehumäärät ja jakokerrat päivässä. Useamman kerran jaettavaa väkirehua ja säilörehua ei jää kovin paljon tähteeksi, kun lehmät syövät innokkaasti uutta rehua. Rehujen täyttöpaikka on navetan keskiosassa, joten ympärillä on reilusti tilaa ja paikka on keskeinen valvonnan kannalta. Ruokintapöydän leveys on noin 2,5 m, joten vaunu pystyy jakamaan yhdeltä kiskolla molemmille puolille rehua ja ruokintarobotille tarvitaan vain yksi kisko Ruokintarobotti on ollut käytössä jo 16 vuotta ja toiminut hyvin. Suurin ongelma systeemissä on säilörehun syöttöpöytä, jossa rehu jää helposti jumiin ja tukkeutuu. Litisteviljan kanssa ei ole ollut ongelmia. CombiMaster -ruokintarobotti huolletaan tilalla itse ja myös korjataan tarvittaessa itse. Ruokintarobotti vaatii päivittäistä seurantaa koko ajan. Ruokinta-ajat on suunniteltu päivittäisien navettarutiinien mukaan, jolloin voidaan seurata, että eläimet saavat rehut. Tarvittaessa robottiin voidaan asentaa hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa esim. jos se ei palaudu tietyn ajan sisällä täyttöpaikalle. 1 Ruokintarobotin täyttöön ja rehujen jakamiseen lypsylehmille ja vasikoille kuluu noin 30 min/kerta. Isännän töihin puolestaan kuuluu säilörehun täyttöpöydän täyttö, 10 min. Lisäksi muuta ruokintatyötä on noin 4 minuuttia päivässä. SOVELTUVUUS MUIHIN NAVETOIHIN - Ruokintarobottia voidaan käyttää sekä pihatoissa että parsinavetoissa eri eläinryhmille. - Ruokintapöytä voi olla kapea tai leveä. Jos eläimet ovat molemmin puolin ruokintapöytää, riittää kapealla ruokintapöydällä vain yksi kisko katossa, koska robotti voi jakaa molemmille puolille rehua. 1 DeLaval CombiMaster -ruokintarobotin hälytysjärjestelmästä voi lukea toisesta Hyvien käytänteiden tilaraportista: Ruokintarobotin hälytysjärjestelmä.

10 - Ruokintavaihtoehto tiloille, joilla ei ole käytössä seosrehuruokinta, mutta halutaan automatisoida myös säilörehun jako useammille kerroille päivässä kuten väkirehu. - Halutaan selkeyttää sekä keventää ruokintatyötä ja/tai vähentää ruokintaan kuluvaa aikaa. - Jotkut ruokintarobotit vaativat tarkkuussilputun rehun. POHDINTA Tilalla ruokintarobotti säästää ruokintaan kuluvaa ja erityisesti rehujen jakoon kuluvaa työaikaa. Kivinen ym. (2007, 46) havaintojen mukaan 40 lypsylehmän + nuorkarjan ruokintaa erillisruokinnassa kuluu 0,5 0,75 min/nauta/päivä eli yhteensä noin min/päivä. Roumion tilalla menee täyttöpöydän täyttämiseen traktorilla 10 min/päivä ja lisärehujen täyttämiseen ruokintarobottiin 2 min/kerta sekä aamulla että illalla. Yhteensä työaikaa menee 14 min/päivä/noin 40 lypsylehmää eli 0,35 min/lehmä/päivä. Vuodessa työtä säästyy noin 160 h eli noin 1 kk työpanoksen verran. Ruokinnan automatisointi mahdollistaa lehmäkohtaisen ruokinnan tuotostason mukaan. Säilörehun jakaminen useamman kerran päivässä lisää lehmän syöntiä, kun jaettava rehu on tuoreempaa kuin esim. ruokintapöydällä aamusta asti ollut säilörehu. Parsinavetassa, jossa lehmät ovat päät vastakkain ja maitohuone toisella puolella ruokintapöytää, ruokintarobotin kiskon ja maitoputkiston kiskojen risteyskohta on usein ongelma. Tilalla tähän on löydetty hyvä ratkaisu. Navetassa tehtiin ruokintarobotin kiskoon maitoportin kohdalle laskeutuva silta, jolloin lypsyn ajaksi maitoportti laskeutuu samalle tasolle kuin maitoputkisto ja lypsyn jälkeen maitoportti nousee takaisin ylös, jolloin ruokintarobotin kisko tulee yhtenäiseksi. Kaikki toimii automaattisesti lypsykoneen tyhjöpumpun käynnistämisen ja sammuttamisen mukaan, eikä tarvitse erikseen säätää manuaalisesti ruokintarobottia tai lypsykonetta. LÄHTEET Kivinen, T., Kaustell, K.O., Hakkarainen, K., Tuure, V-M., Karttunen, J., Hurme, T Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT, selvitys 137. Viitattu Maatilan Pirkka Lypsykarjojen ruokinnan koneistaminen pitää työmäärän hallinnassa. Viitattu

ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU

ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU Aution maatila Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU

MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön,

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön, Oikea määrä rehua kullekin eläimelle DeLaval BF500-mattoruokkijan vetoyksikkö Lehmän ruokinnan peruspilari on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös yksi työllistävä rutiini. llä maksimoit säilörehun

Lisätiedot

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan Laadukas rehu luo pohjan hyvälle tuotokselle! 53570909Br_MixerWagons_8p_Final.1 1 5.7.2007 12:55:49 DeLaval

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

TKS Ruokintarobotti - paranna talouttasi - vähennä työtaakkaasi

TKS Ruokintarobotti - paranna talouttasi - vähennä työtaakkaasi UUTTA! TKS Ruokintarobotti - paranna talouttasi - vähennä työtaakkaasi AGRI www.tks-as.no TKS Ruokintarobotti-järjestelmä Ainutlaatuinen säilö- ja väkirehun jakelujärjestelmä sekä pihatoille että parsinavetoille.

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

VESIPAINOTUS LAAKASIILOSSA

VESIPAINOTUS LAAKASIILOSSA VESIPAINOTUS LAAKASIILOSSA Marko ja Tiina Roumio Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

TKS FeedRobot System. - K2 FeedRobot 1600. - K2 FeedRobot 1200 AGRI. www.tks-as.no. www.tks-as.no

TKS FeedRobot System. - K2 FeedRobot 1600. - K2 FeedRobot 1200 AGRI. www.tks-as.no. www.tks-as.no TKS FeedRobot System AGRI - K2 FeedRobot 1600 www.tks-as.no - K2 FeedRobot 1200 www.tks-as.no TKS FeedRobot System Ainutlaatuinen karkea- ja väkirehun ruokintajärjestelmä sekä pihatoille että parsinavetoille

Lisätiedot

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 Pyöröpaalisilppuri ja ruokintakone Markkinoiden täydellisin ohjelma www.tks-as.no Kiinteä kone Vaunumalli Kattokiskoihin asennettu kone Täyttölava K2 COMBICUTTER Työtä

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Sikatalouden tulosseminaari 4.11.2014, Tampere Aineisto Tilakäynti ja haastattelu

Lisätiedot

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokintalaitteen valinta Mikä sopii mihinkin? Onko oikeasti väliä? Liemiruokinnassa voidaan käyttää

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Toimivat ruokintaratkaisut

Toimivat ruokintaratkaisut Toimivat ruokintaratkaisut Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Ruokinnan automatisointi Ruokinnan automatisoinnilla tehdään säästöjä ajankäytössä ja työmäärän vähetessä säästyy kustannuksia Heinäautomaatit

Lisätiedot

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi DeLaval viilennyspuhaltimet Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi Hyvä ilmanvaihto (riittävästi puhdasta ja raikasta ilmaa) on eläinten mukavuuden yksi avaintekijä vastasyntyneistä

Lisätiedot

DelPro -tuotannonohjaus parsinavettaan Koko navetan toiminnot samassa järjestelmässä. Kun haluat tietää karjastasi enemmän

DelPro -tuotannonohjaus parsinavettaan Koko navetan toiminnot samassa järjestelmässä. Kun haluat tietää karjastasi enemmän www.delaval.fi DelPro -tuotannonohjaus parsinavettaan Koko navetan toiminnot samassa järjestelmässä Kun haluat tietää karjastasi enemmän Parsinavetan täydellinen tuotannonohjausjärjestelmä Perinteisen

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius

Lisätiedot

1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot

1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot 1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot Luvun ovat kirjoittaneet Tapani Kivinen, Kristiina Hakkarainen, Kim Kaustell, Veli-Matti Tuure ja Janne Karttunen 1.1 Pihaton mitoitus Tutkimuksen alussa asetettiin

Lisätiedot

Seosrehutilan ruokintaratkaisut

Seosrehutilan ruokintaratkaisut Seosrehutilan ruokintaratkaisut Mustiala 11.2.2009 Marko Dahl Seosrehutilan tekniset valinnat määräävät myös rehustuksen suuntaviivat Seosrehun valmistus ja jako voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Mika Turunen JAMK Teknologia

Mika Turunen JAMK Teknologia Lypsylehmien ruokinnan energiankulutus Mika Turunen JAMK Teknologia Ruokintaan liittyvien laitteiden energiankulutus aiheutuu pääasiassa rehun siirtämisestä, rehun laadun muuttamisesta ja rehun jakamisesta

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn

DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn Kiinteät sekoittimet pysty- tai vaakaruuvimallina Ruokintasuunnitelmat laaditaan useimmiten suurella tarkkuudella. Niiden noudattaminen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin

Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut http://www.globaldairyfarmers.com http://en.wikipedia.org/wiki/agrifirm http://www.agrifirm.com Tavoitteena tienata enemmän

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:

Lisätiedot

Onnistuneita navettahankkeita Kainuussa. Valion Navettaseminaari 5.2.2015 Esa Heikkinen

Onnistuneita navettahankkeita Kainuussa. Valion Navettaseminaari 5.2.2015 Esa Heikkinen Onnistuneita navettahankkeita Kainuussa Valion Navettaseminaari 5.2.2015 Esa Heikkinen Tilat tausta tuotannon laajentamiselle Tila 1 - Kuhmo Määttä Mty Iiro, Markku ja Eila Taustaa: Tilalla v. 1998 parsinavetasta

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN

Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN Janne Kiljo Opinnäytetyö Syksy 2013 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU

SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 8.6.0 Oikeudet uutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä aidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokuentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanaan

Lisätiedot

10 vuotta. Näillä eväillä kasvuun. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

10 vuotta. Näillä eväillä kasvuun. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060 Joustoa talouteen A-Rahoituksella A-Rahoitus tarjoaa reilua joustavuutta maatilan hankintoihin ja kulujen hallintaan. Rahoituspalvelun avulla saat haluamasi tuotteet silloin kun niitä tarvitset, ja voit

Lisätiedot

Laiduntavat naudat keräävät ruohoa. Ruokintapaikka lehmän mittojen mukaan

Laiduntavat naudat keräävät ruohoa. Ruokintapaikka lehmän mittojen mukaan Ruokintapöydän esteiden pitää antaa eläimille mahdollisuus syödä mahdollisimman runsaasti, estää toisten eläinten häirintä ja rehun haaskaaminen. Esteet eivät saa myöskään vahingoittaa eläintä. Viistoista

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset

Lisätiedot

Lely maidontuotannon

Lely maidontuotannon www.lely.com innovators in agriculture Lely maidontuotannon automatisointiratkaisut Luo tulevaisuus lypsykarjallesi Näkymien laajentamista yhdessä Lypsyrobotti on oma keksintömme. Tällä hetkellä koko maailmassa

Lisätiedot

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA Laukaa 25.01.10 Kannonkoski 11.02.10 Keuruu 25.02.10 Marja-Liisa Vihavainen Mitä terveydenhuolto on? eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä tuotannon kehittämistä elintarvikkeiden

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivituksen merkityksestä Makuualusta ja eläin kuivana ja puhtaana Lämmittää ja pehmentää makuualustaa Parantaa huoneilmaa sitomalla ammoniakkia Kosteat

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

DeLaval navetan järjestelmäohjain BSC Navettasi komentokeskus

DeLaval navetan järjestelmäohjain BSC Navettasi komentokeskus DeLaval navetan järjestelmäohjain BSC Navettasi komentokeskus Komentokeskus navettaan DeLaval BSC navetan järjestelmäohjain mahdollistaa useiden navetan eri laitteistoja ohjaamisen yhdellä ja samalla keskuksella.

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1

Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 2 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (1/1) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Laajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin

Laajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin Laajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin Perttu Pyykkönen 1), Terhi Latvala 1), Janne Karttunen 2), Markku Lätti 2) ja Veli-Matti Tuure 2) 1) Pellervon

Lisätiedot

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011 6.7.2011 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke Vene-hankkeen kesän opintomatka starttasi Oulun korkeudelta ja linja-auton kyytiin poimittiin matkalaisia tasaisesti niin Pohjois- kuin

Lisätiedot

When Innovation & Nature Combine

When Innovation & Nature Combine When Innovation & Nature Combine Yhdellä pystyruuvilla 8 14 16 sto Mixell 8 10 12 14 16 Kahdella pystyruuvilla 20 22 sto Mixell 20 22 24 26 30 Kolmella pystyruuvilla 40 30 sto Mixell 30 35 40 45 RMH lla

Lisätiedot

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma Katajakankaan puutarha Katajakankaan tila oli ennen perinteinen maatila. Isäntä Matti Kohvakka osallistui v.1978 vihannesviljelykurssille ja

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ?

MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ? MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ? Pohjolan Maidon neuvonta 2010 Maidontuotannon ja hyvän utareterveyden tavoitteet Mukava mennä navettaan!!! Kaikki lypsetty maito erottelematta

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Mika Turunen JAMK Teknologia

Mika Turunen JAMK Teknologia Lannanpoiston energiakulutus Mika Turunen JAMK Teknologia Lannanpoiston vuotuinen energiankulutus yhtä lehmää kohtaan vaihtelee 0 250 kwh. Kulutukseen vaikuttavat lannanpoistomenetelmä ja sen käyttötiheys.

Lisätiedot

Edelläkävijän valinta

Edelläkävijän valinta Edelläkävijän valinta DeLaval ruokinta-aidat lypsy- ja lihakarjalle Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi DeLaval ruokinta-aidat Lehmät käyttävät aikaa syömiseen noin neljä tuntia vuorokaudessa. Syömiseen käytetty

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Valio Oy. E-luokka 1/2011

Valio Oy. E-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 1/2011 Valio Oy II-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 2010, Maitosuomi Maidon laatu TILASÄILIÖMAITO E-luokka I-luokka II-luokka tammikuu 2011 94,61 5,30 0,09 tammikuu 2011, tilojen lkm 1421

Lisätiedot

Ruokinta-automaattidatan analyysi

Ruokinta-automaattidatan analyysi Tiedonlouhinta (4 op) kevät 2013 Harjoitustyöseminaari 20.5.2013 Ruokinta-automaattidatan analyysi Jonne Heikkinen Sami Hyvönen Salla Ruuska Johdanto Eläintutkimuksessa (ja tuotannossa) hyödynnetään monenlaista

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004

Lisätiedot

V AKOLAN RAKENNUSRATKAISUJA

V AKOLAN RAKENNUSRATKAISUJA . Maatalouden " tutkimuskeskus 7/999 V AKOLAN RAKENNUSRATKAISUJA Tuija Alakomi Henrik Sarin L YPSYASEMA PARSINAVETASSA V AKOLAN RAKENNUSRATKAISUJA -sarjassa julkaistaan ehdotuksia käytäntöön soveltuviksi

Lisätiedot

Liisa Pihlgren & Jaana Holkko

Liisa Pihlgren & Jaana Holkko 1 Liisa Pihlgren & Jaana Holkko Automaattilypsyyn siirtyneiden lypsytilojen kokemuksia Opinnäytetyö Kevät 2010 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Maa - ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki AMK Agrologi Kotieläintuotanto

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen

Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen Työtä riittää Hevoset työllistävät koko- tai osa-aikaisesti noin 15 000-16 000 henkilöä Hevostalleja Suomessa noin 16 000 Tallityöt

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli

Lisätiedot

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI HYMY-HANKE OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI Minna Pirkkalainen, Vuokko Ahonen ja Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savo 1 MATKARAPORTTI HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -hankkeen opintomatka

Lisätiedot

OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012

OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Matkaraportti: OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012 VENE-hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Hollantiin. Matkalle osallistui 37 osanottajaa Keski-

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Parsi- ja asemalypsy

Parsi- ja asemalypsy Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot