COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

Transkriptio

1 COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma )

2 JOHDANTO Navetassa eläinten säilörehuruokinta on työmäärältään toiseksi suurin lypsyn jälkeen, mutta fyysisesti mitattuna raskain ja kuormittaa eniten hoitajaa. Karkearehun jaon koneellistamisessa vähennetään raskaan työn osuutta ja suurin hyöty saadaan työajan säästönä. Lypsylehmille jaetaan päivässä säilörehua noin kg/eläin, joten 30 lehmän ruokinnassa joudutaan päivittäin siirtämään rehua noin kg päivittäin. (Maatilan Pirkka 1997) Ruokintarobotin tietokoneella voidaan asettaa eläin- tai ryhmäkohtainen ruokintamäärä ja jakaa oikea määrä rehuja työmäärän kuitenkaan lisääntymättä. Ruokintakoneilla rehuja voidaan jakaa useita kertoja päivässä, mikä houkuttaa lehmiä syömään hieman enemmän. Useampi jakokerta vähentää rehun haaskausta, kun kerralla jaetaan vähän rehua ja se on ruokintapöydällä tuoretta. Lisääntynyt syönti nostaa lisäksi hieman maitotuotosta. Vierailimme tilalla, jonka parsinavetassa lypsylehmien rehut jaetaan automaattisella ruokintarobotilla useita kertoja päivässä. Tilalla on ratkaistu ruokintarobotin kiskon ja maitoputkiston kiskon risteyskohta tekemällä maitoportin kohdalle laskeutuva silta. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Tiina ja Marko Roumion tila sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Huhmarkosken kylällä Kauhavalla. Tilalla on vuonna 1989 rakennettu parsinavetta, jossa on lietelantajärjestelmä. Lypsylehmille on 36 parsipaikkaa. Vuosien varrella navettaan on tehty parannuksia ja muutoksia, mm. vuonna 1995 navettaa laajennettiin ja tehtiin kasvatussonneille oma osasto. Mulliosastolle tehtiin 6 parsipaikkaa lisää, johon siirretään ummessa olevat lypsylehmät. Samalla koneellistettiin koko karjan ruokinta ja hankittiin Alfa Laval Agrin CombiMaster -yhdistelmäruokintarobotti. Vuonna 2009 navettaan uusittiin vesiputket ja vesilinjasto. - Keskituotos: noin kg/lehmä/vuosi - Lypsy: 4 yksikköä, DeLaval MilkMaster, irroittimet - Lypsyaika: 1 h 15 min/2 hlö/kerta - Ruokintarobotti: CombiMaster 7 krt/päivä

3 TAVOITTEET - Keventää ja automatisoida eläinten ruokintatyö laajennuksen jälkeen. - Ryhmäkohtainen ruokinta eri eläinryhmille. TOIMINTAPERIAATE Tilalla koko karjan ruokinnan hoitaa Alfa Laval Agrin CombiMaster -ruokintarobotti. Lypsylehmille robotti jakaa samalla kertaa säilörehun, kauraohra-litisteviljan (60%/40%), puolitiivisteen, rypsipuristeen ja kivennäisen samalla kertaa. Rehut jaetaan puoliappeena eli robotti ei sekoita komponentteja sekaisin vaan jakaa ne erikseen samalla kertaa, säilörehun ensin ja sen päälle muut rehut omiksi kasoiksi. (Kuvio 1.) KUVIO 1. Alfa Laval Agrin CombiMaster-ruokintarobotti täyttö- ja lepopaikalla. Rehuja ei sekoiteta keskenään seosrehuksi vaan jokainen komponentti jaetaan erikseen omaksi kasaksi lehmän eteen, säilörehun päälle. Täyttöpaikasta ruokintarobotti käy tekemässä ohjelmoidun reseptin mukaan rehujen jakamisen joko lypsylehmille tai mulliosastolle ja palaa takaisin täyttöpaikalle hakemaan uuden seoksen. Ruokintarobotin täyttöpaikka on navetan keskiosassa lypsylehmäosaston ja mulliosaston välillä, joten sen ei tarvitse liikkua turhaan tyhjänä siirtymämatkoja osastojen välissä.

4 Säilörehu tuodaan navetan ulkopuolella olevista laakasiiloista täyttöpöydälle traktorilla ja tästä säilörehu siirtyy mattokuljettimella suoraan ruokintarobottiin. Kaura-ohralitistevilja ja puolitiiviste täytetään omista siiloista putkea pitkin säiliöihin. Rypsipuriste ja kivennäinen lisätään käsin omiin säiliöihin kerran päivässä, josta robotti annostelee ne automaattisesti ohjelmoidun reseptin mukaan. (Kuvio 2. ja Kuvio 3.) KUVIO 2. KUVIO 3. Säilörehu tulee täyttöpöydältä mattokuljetinta pitkin ruokintarobottiin, kaura-ohralitistevilja ja puolitiiviste täytetään omista siiloista. Rypsipuriste ja kivennäinen täytetään käsin 1 krt/päivä omiin säiliöihin. Lypsylehmille robotti jakaa rehut ja säilörehun 7 krt/päivä, ensimmäisen kerran klo 5.00 aamulla ja viimeisen kerran klo Lypsylehmien ruokinta on ohjelmoitu siten, että ruokinnassa huomioidaan lypsyjen ajat aamuisin ja iltaisin. Lypsylehmien ruokintakäytävän päässä on vasikoiden karsinat ja robotti jakaa samalla kerralla myös niille säilörehua ja vasikkarehua. Päivittäinen rehukomponenttien määrät ja ruokintaresepti on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1.). Automatiikka hoitaa ruokintarobotin täyttämisen jokaiselle jakokerralle. Yhteensä rehua jaetaan lypsylehmille päivässä reilut kg, mikä on noin 50 kg rehua/lehmä/päivä.

5 TAULUKKO 1. Tilan 36 lypsylehmän ja ruokintaresepti ja rehukomponenttien kokonaismäärät päivässä kg Säilörehua 325 kg Litisteviljaa (kaura 60%/ohra 40%) 145 kg Puolitiiviste 43 kg Rypsipuriste 14 kg Kivennäinen Lisäksi: 8 kg Vasikkarehua vasikoille Navetassa on ruokintarobotille asennettu yksi yhtenäinen kisko. Kiskoa kannattelevat metalliset tukitolpat, jotka ovat sijoitettu lehmien parsipaikkojen etureunaan molemmille puolille ruokintapöytää. (Kuvio 4.) KUVIO 4. CombiMaster -ruokintarobotille on yhtenäinen kisko navetassa. Kiskoa kannattelevat metalliset tukitolpat (sinisen väriset).

6 Lypsykarjanavetassa ruokintarobotin kisko ja maitoputkisto tilatankkiin menevät usein ristiin. Tilalla maitoputki menee maitohuoneen puoleiselta parsiriviltä ruokintapöydän toiselle puolelle olevalle parsirivistölle robotin kiskon yläpuolelta ns. nousevana maitoporttina (Kuvio 5.). Risteyskohdan ongelma ratkaistiin tekemällä maitoportin kohdalle kiskoon laskeutuva silta. Kun lypsykoneen tyhjöpumpun moottori käynnistetään lypsyn aluksi, niin kisko avautuu ja maitoportti laskeutuu alas samaan tasoon, kuin missä muu maitoputkisto on. Maitoportti KUVIO 5. Maitoputki menee navetassa maitohuoneen puolelta ruokintapöydän toiselle puolelle ruokintarobotin kiskon yläpuolelta. Tämä on ns. maitoportti. Maitoportin laskeva sähkömoottori käynnistyy ja pyörii kunnes rajakytkin ilmaisee maitoputken olevan oikealla korkeudella. Sähkömoottori pyörittää ketjua, joka edelleen pyörittää ruuvia ja joka puolestaan laskee maitoputken alas. Lypsyn päättymisen jälkeen tyhjöpumpun moottorin sammuttaminen nostaa maitoportin ylös ja ruokintarobotin kisko nousee ylös ja kisko palautuu takaisin yhtenäiseksi. (Kuvio 6.) Nostovaiheessa sähkömoottori pyörii toiseen suuntaan kuin laskettaessa ja pysähtyy, kun toinen rajakytkin aktivoituu. (Kuvio 7.)

7 Maitoportti KUVIO 6. Ruokintarobotin kiskossa on laskeutuva silta maitoportin kohdalle ruokintakäytävän toiselta puolelta. Lypsykoneen tyhjöpumpun käynnistäminen laskee automaattisesti maitoportin alas samalle tasolle kuin maitoputkisto on. Tyhjöpumpun sammuttaminen nostaa puolestaan maitoportin ylös ja robotin kisko palautuu yhtenäiseksi. KUVIO 7. Nostovaiheessa sähkömoottori pyörii toiseen suuntaan kunnes toinen rajakytkin aktivoituu. Rajakytkin merkitty punaisella.

8 KUVIO 8. Ketjupyörä, maitoportin laskeva ruuvi ja rajakytkin. Siihen aikaan kun maitoportin laskeutuminen automatisoitiin, käytettiin reletekniikkaa (Kuvio 9.) Nykyään maitoportin ohjelman voi tehdä yksinkertaisella ohjelmoitavalla kellolla tai muulla pienellä ohjelmoitavalla logiikalla. Tällöin ohjauskaapista tulee pienempi ja edullisempi. Työn osaa tehdä paikallinen sähkömies, joka on vähänkin ollut tekemisissä logiikkojen kanssa. KUVIO 9. Maitoportin ohjauskaappi

9 HUOMIOITA RATKAISUUN LIITTYEN Tilalla kaikkien eläinryhmien ruokinta onnistuu yhdellä ruokintarobotilla. Eri eläinryhmille voidaan määritellä omat seossuhteet ja rehukomponentit, rehumäärät ja jakokerrat päivässä. Useamman kerran jaettavaa väkirehua ja säilörehua ei jää kovin paljon tähteeksi, kun lehmät syövät innokkaasti uutta rehua. Rehujen täyttöpaikka on navetan keskiosassa, joten ympärillä on reilusti tilaa ja paikka on keskeinen valvonnan kannalta. Ruokintapöydän leveys on noin 2,5 m, joten vaunu pystyy jakamaan yhdeltä kiskolla molemmille puolille rehua ja ruokintarobotille tarvitaan vain yksi kisko Ruokintarobotti on ollut käytössä jo 16 vuotta ja toiminut hyvin. Suurin ongelma systeemissä on säilörehun syöttöpöytä, jossa rehu jää helposti jumiin ja tukkeutuu. Litisteviljan kanssa ei ole ollut ongelmia. CombiMaster -ruokintarobotti huolletaan tilalla itse ja myös korjataan tarvittaessa itse. Ruokintarobotti vaatii päivittäistä seurantaa koko ajan. Ruokinta-ajat on suunniteltu päivittäisien navettarutiinien mukaan, jolloin voidaan seurata, että eläimet saavat rehut. Tarvittaessa robottiin voidaan asentaa hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa esim. jos se ei palaudu tietyn ajan sisällä täyttöpaikalle. 1 Ruokintarobotin täyttöön ja rehujen jakamiseen lypsylehmille ja vasikoille kuluu noin 30 min/kerta. Isännän töihin puolestaan kuuluu säilörehun täyttöpöydän täyttö, 10 min. Lisäksi muuta ruokintatyötä on noin 4 minuuttia päivässä. SOVELTUVUUS MUIHIN NAVETOIHIN - Ruokintarobottia voidaan käyttää sekä pihatoissa että parsinavetoissa eri eläinryhmille. - Ruokintapöytä voi olla kapea tai leveä. Jos eläimet ovat molemmin puolin ruokintapöytää, riittää kapealla ruokintapöydällä vain yksi kisko katossa, koska robotti voi jakaa molemmille puolille rehua. 1 DeLaval CombiMaster -ruokintarobotin hälytysjärjestelmästä voi lukea toisesta Hyvien käytänteiden tilaraportista: Ruokintarobotin hälytysjärjestelmä.

10 - Ruokintavaihtoehto tiloille, joilla ei ole käytössä seosrehuruokinta, mutta halutaan automatisoida myös säilörehun jako useammille kerroille päivässä kuten väkirehu. - Halutaan selkeyttää sekä keventää ruokintatyötä ja/tai vähentää ruokintaan kuluvaa aikaa. - Jotkut ruokintarobotit vaativat tarkkuussilputun rehun. POHDINTA Tilalla ruokintarobotti säästää ruokintaan kuluvaa ja erityisesti rehujen jakoon kuluvaa työaikaa. Kivinen ym. (2007, 46) havaintojen mukaan 40 lypsylehmän + nuorkarjan ruokintaa erillisruokinnassa kuluu 0,5 0,75 min/nauta/päivä eli yhteensä noin min/päivä. Roumion tilalla menee täyttöpöydän täyttämiseen traktorilla 10 min/päivä ja lisärehujen täyttämiseen ruokintarobottiin 2 min/kerta sekä aamulla että illalla. Yhteensä työaikaa menee 14 min/päivä/noin 40 lypsylehmää eli 0,35 min/lehmä/päivä. Vuodessa työtä säästyy noin 160 h eli noin 1 kk työpanoksen verran. Ruokinnan automatisointi mahdollistaa lehmäkohtaisen ruokinnan tuotostason mukaan. Säilörehun jakaminen useamman kerran päivässä lisää lehmän syöntiä, kun jaettava rehu on tuoreempaa kuin esim. ruokintapöydällä aamusta asti ollut säilörehu. Parsinavetassa, jossa lehmät ovat päät vastakkain ja maitohuone toisella puolella ruokintapöytää, ruokintarobotin kiskon ja maitoputkiston kiskojen risteyskohta on usein ongelma. Tilalla tähän on löydetty hyvä ratkaisu. Navetassa tehtiin ruokintarobotin kiskoon maitoportin kohdalle laskeutuva silta, jolloin lypsyn ajaksi maitoportti laskeutuu samalle tasolle kuin maitoputkisto ja lypsyn jälkeen maitoportti nousee takaisin ylös, jolloin ruokintarobotin kisko tulee yhtenäiseksi. Kaikki toimii automaattisesti lypsykoneen tyhjöpumpun käynnistämisen ja sammuttamisen mukaan, eikä tarvitse erikseen säätää manuaalisesti ruokintarobottia tai lypsykonetta. LÄHTEET Kivinen, T., Kaustell, K.O., Hakkarainen, K., Tuure, V-M., Karttunen, J., Hurme, T Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT, selvitys 137. Viitattu Maatilan Pirkka Lypsykarjojen ruokinnan koneistaminen pitää työmäärän hallinnassa. Viitattu