Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA"

Transkriptio

1 Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan vaiheittain, jotta liika velkaantuminen voidaan välttää. Maidon hinnan laskuun on varauduttava. Vaihteleviin hintoihin on myös totuttu vuosien saatossa. Parhaimmillaan maidon hinta on lähennellyt 50 senttiä, vuosi sitten oltiin 40 sentin tasolla, nyt sentissä. Hinnan ennakoidaan edelleen hieman laskevan kiintiöiden poistumisen myötä kasvavan tuotannon vuoksi. Laajentajat uskovat kuitenkin tulevaisuuteen ja arvelevat hinnan jälleen kääntyvän nousuun. Viljelijät ovat oppineet varautumaan hinnan vaihteluihin ja tietävät, että paras aika investoinneille on ennen seuraavaa korkeasuhdannetta. Näin laajentunut tuotanto saadaan täyteen vauhtiin hintojen noustessa. Rakentaminen ajoitetaan usein siten, että kesäkaudella karjamäärä kasvatetaan ulkotarhoissa, jotta investoinnin valmistuessa se saadaan saman tein täyteen. Ensin panostetaan lypsylehmiin, jotta raha saadaan pyörimään, sitten vuorossa on uudistuseläimet. Kun rahaa saadaan, investoidaan hiehoihin. Laajentamisen esteenä ovat usein ympäristösäädökset, lupabyrokratia ja viljelymaan puute. Kasvanut bioenergian tuotanto sekä yhä suuremmat maitotilat vaativat paljon peltoa, jonka hinta on noussut huimasti viime aikoina. Benninghoffille lisätään ensi vuonna 500 lehmäpaikkaa Eräs voimakkaasti laajentaneista tiloista kuuluu Marc Benninghoffin perheelle. Marc oli 29 vuotias astuessaan tilan johtoon vuonna Tällöin karja koostui 75 lehmästä. Laajentuminen on tehty askel askeleelta, jotta velkataakka ei kasva liikaa. Tosin meikäläisen mittapuun mukaan laajennusvauhti on ollut huima. Kymmenen vuoden aikana lehmämäärä on kasvanut sadasta kahdeksaan sataan. Vuonna 2005 valmistui 400 lehmän parsipaikan pihatto sekä 2x16 kalanruotolypsyasema. Tämän jälkeen panostettiin poikineisiin lehmiin ja rakennettiin uusi fresh cow navetta vuonna toteutettiin vielä 300 lehmän lisänavetta. Laajentumisten jälkeen karjamäärä kasvoi 800 lehmään rakennettiin vielä biokaasulaitos. Vuonna 2015 on tarkoitus käynnistää seuraava laajennus 500 lehmälle. Sen jälkeen laajennukset saavat Marc Benninghoffin mukaan riittää. Tilalla panostetaan lehmien hyviin olosuhteisiin ja hoitoon sekä tehokkaaseen ruokintaan. Keskituotos oli viime vuonna kg. Rasvapitoisuus 3,37 %, valkuainen 3.35 %. Elinikäistuotos on kg. Lehmät poikivat keskimäärin yli 3 kertaa. Karjan paras lehmä on lypsänyt kg vuodessa, korkeimmat elinikäistuotokset ylittävät kg. Lypsyssä on ollut myös 14 satatonnaria. Tuotoksen kasvun myötä maitoa saadaan nyt 1,2 miljoonaa litraa työntekijää kohden. Pellot karkearehun tuotannossa väkirehut ostetaan tilan ulkopuolelta Pellot on valjastettu karkearehun tuotantoon. 500 ha alasta 350 ha on maissisäilörehun tuotannossa ja 150 nurmisäilörehulla. Kaikkea maissisäilörehua ei käytetä itse vaan osa myydään biokaasulaitoksiin. Urakoitsija tekee kaikki peltotyöt. Koska peltoalaa on enemmän kuin omien rehujen tuottaminen tällä hetkellä vaatii, riittää ala jatkossa kasvavalle karjamäärälle.

2 Korkeatuottoisten annos suunnitellaan 45 kg tuotokseen ja siihen kuuluu 11,5 kg maissisäilörehun kuivaainetta, 2,5 kg nurmisäilörehun kuiva-ainetta, 1 kg sinimailasta, 0,7 kg olkea, 6 kg maissijauhoa, 2 kg soijaa, 4,5 kg rapsia g soodaa. Annoksessa 17,5 % raakavalkuaista ja noin 30 % tärkkelystä, joka koostuu kokonaisuudessaan maissista. Maissin avulla tärkkelystasoa voidaan nostaa noinkin korkealle. Soodaa käytetään tasapainottamaan pötsin happamuutta. Annokseen lisätään tarpeen mukaan myös suojattua rasvaa. Paikallisen rehuarvojärjestelmän mukaan energiataso on 6,9 MJ. Paikallinen rehutehdas toimittaa jauhetut väkirehut. Ape jaetaan kerran päivässä, mutta rehua työnnetään lähemmäksi 10 kertaa päivässä. Pöytä putsataan kerran päivässä, ennen kuin rehu jaetaan aamulla 5-6 välillä. Jäännös 3-5 % jaetaan hiehoille. Vesiastiat puhdistetaan 3x viikossa, sillä juomaveden laatu vaikuttaa syöntiin. Umpeutus kalenterin mukaan Kun tiineys on kestänyt 230 päivää, laitetaan ensikot umpeen. Vanhemmat lehmät saavat lypsää kymmenen päivää pidempään. Lehmät laitetaan kerralla umpeen kalenterin mukaan. Oleellista on, että kuntoluokka on oikea. Umpeutus tehdään torstaisin, jolloin jokaiselle laitetaan umpituubit ja Orbiselvedinkasto. Samana päivänä umpiosastoon tuodaan uudet kuivikkeet, joten umpikausi alkaa puhtaassa makuuparressa. Osa Saksan meijereistä ei hyväksy antibioottien systemaattista käyttöä umpeutuksen yhteydessä, joten jatkossa vain ongelmalehmille voidaan laittaa umpituubit. Umpilehmät ovat vielä koko umpikauden samassa 80 paikan osastossa, jossa on syväkuivitetut makuuparret, kuten muissakin parsirivistöissä. Makuuparressa on cm paksuudelta kuiviketta. Parren pohjalla on kerros hevosenlantaa ja pinnalla olki-kalkkiseosta, jota valmistetaan apevaunulla parin viikon välein. Parret puhdistetaan päivittäin lypsyn yhteydessä. Parren etuosa on 5 cm korkeammalla kuin takaosa. Lyhyt umpikausi mahdollistaa yhden umpiappeen Umpikausi jää käytännössä vain päivän pituiseksi. Näin kaikille umpilehmille voidaan antaa samaa apetta, jossa on mukana maissin tärkkelystä ja soija-rapsiseosta, joten erilliseen tunnutusruokintaan ei ole tarvetta. Pötsin mikrobisto on valmiustilassa herutuskauden voimakkaaseen ruokintaan. Umpiape sisältää 4 kiloa olkisilppua, 5 kiloa maissisäilörehun kuiva-ainetta, 2,5 kiloa nurmisäilörehun kuivaainetta, 2,5 kiloa soija-rapsiseosta sekä 0,5 kiloa maissijauhoa, joukkoon on sekoitettu myös kivennäiset ja vitamiinit. Kun seuraava laajennus valmistuu, saadaan myös umpilehmille lisää tilaa ja poikimisen lähestyessä lehmät voidaan siirtää omaan osastoon 2 viikkoa ennen vasikan syntymistä. Tämä mahdollistaa tarvittaessa myös täsmäruokinnan poikimisen aikaan. Tärkeintä on saada poikimisen lähestyessä väljemmät olosuhteet. Poikimakarsinassa pidetään vain lyhyt aika Aikaisemmin kokeiltiin isoa 20 paikan olkipohjaista ryhmäpoikimaosastoa, mutta se ei toiminut. Nyt osasto on jaettu kolmen lehmän karsinoihin. Tavoite on, että lehmää pidetään poikimakarsinassa mahdollisimman lyhyt aika, jonka jälkeen se pääsee vastapoikineiden osastoon.

3 Poikineet ovat kaksi päivää olkipohjaisessa sairasosastossa, jossa tarkistetaan, ettei maidossa ole antibioottijäämiä. Samalla annetaan kaikille toisen kerran poikineille 500 ml kalsiumia suoneen ja seuraavana päivän vielä kalsiumbolus, jolla viritetään eläimen omaa kalsiumaineenvaihduntaa. Vastapoikineiden tarkkailu on yksilöllistä 2 päivää poikimisesta lehmät siirtyvät kaksiriviseen vastapoikineiden osastoon, jossa on vajaatäyttö. Myöhemmin lypsykaudella makuuparret voivat olla kolmessa rivissä. Makuuparsia on 70 kappaletta ja lehmiä 50. Kun vastapoikineet saivat väljemmät olosuhteet ja enemmän ruokintapöytätilaa, vähenivät juoksutusmahan siirtymät. Alle 1 % lehmistä kärsii juoksutusmahaongelmista. Ketoosia on todettu 2,3 %:lla lehmistä. Vastapoikineilta mitataan kuume joka aamu samaan aikaan 7 pv ajan. Kuumeen ohella tarkkaillaan lehmien olemusta ja syöntikäyttäytymistä. Silmistä näkee, jos lehmällä on ongelmia. Jos kuume on alle 39,5, saa lehmä selkään vihreän viivan. Jos kuume on yli 39,5, viiva on punainen. Tarvittaessa annetaan kuumelääkettä ja propyleeniglykolia veren glukoosin nostamiseksi. Vastapoikineilla on oma ape, joka poikkeaa korkeatuottoisten appeesta valkuaisen ja tärkkelyksen osalta. Valkuaispitoisuus on korkea, 19,3 %. Rypsiä ja soijaa annetaan lähes 7 kg. Kaikki tärkkelys saadaan maissista, muuta viljaa ei käytetä. Poikimisen jälkeen appeen tärkkelyspitoisuus on noin 5 %-yksikköä alempi kuin varsinaisessa lypsävien annoksessa, näin vähennetään hapanpötsin riskiä. Lisäenergiaa saadaan suojatusta rasvasta. Energiapitoisuus on 6,7 MJ. Siemennyksiin genomisonneilla Lehmien hännän päälle merkitään väriliidulla viiva, jonka leviämisestä nähdään, jos toinen on hypännyt selkään ja lehmä on kiimassa. Ensimmäiset siemennykset aloitetaan 48 pv poikimisesta. 72 pv poikimisesta kaikki lehmät on siemennetty. Poikimaväli on 395 pv. Kiimat varmistetaan antamalla kaikille lehmille kolme prostaglandiinipiikkiä. Piikit annetaan perjantaisin, ensimmäinen pv poikimisesta, toinen päivää poikimisesta ja kolmas pv poikimisesta. Kolmannen jälkeen lehmä siemennetään, kun se tulee kiimaan. Piikitys tehdään itse, injektio maksaa 2 /piikki. Tilalla on panostettu jalostukseen ja keinosiemennykseen on lähtenyt useita sonneja. Jalostustavoitteena on hyvä rakenne ja helppohoitoisuus. Lehmillä pitää olla hyvä utare, hyvät jalat ja niistä on saatava paljon maitoa. Lehmien tulisi olla tasakokoisia. 155 cm riittää korkeudeksi. Liian suuret lehmät eivät mahdu normaalikokoisiin parsiin, jolloin niiden kestävyys kärsii. Pakastettu ternimaito annetaan letkulla kaikille vasikoille Vasikat saavat heti syntymän jälkeen 4 litran ternimaitoannoksen letkulla. Vasikan ensimmäinen annos on pakastettua vahvaa ternimaitoa. Näin varmistetaan riittävä vasta-aineiden saanti. Benninghofin navetassa on päivystys 21 tuntia vuorokaudessa, koska kolme lypsykertaa vie sen verran aikaa. Näin yölläkin syntyvät vasikat saavat lypsäjiltä heti maitonsa. Aikaisemmin saattoi käydä niin, että huonosti imevän vasikan juotto kesti niin kauna, että maito jäähtyi ja jäi kokonaan juomatta, mikä näkyi vasikoiden huonona terveytenä. Letkulla ternimaidon saa annettua kolmessa minuutissa, joten maito ei ehdi edes jäähtyä. Vasikkakuolleisuus on alle 1 %. Emä lypsetään vasta

4 vasikan ternimaitojuoton jälkeen. Jos lypsetty maito on vahvaa, pakataan se 4 litran annospusseihin pakastimeen. Ternimaidon laatu mitataan mittarilla. Juottokausi vietetään igluissa Vasikat saavat ensimmäiset 5 päivää täysmaitoa, sen jälkeen juomarehua 6 l päivässä, 3 litran kertaannoksina. Juomajauhon määrä on 160 g/litra, joten 6 litran annoksesta saadaan lähes 1 kilo päivässä juomajauhetta. 8-9 viikon iässä juoman määrä vähennetään 2 litraan päivässä. Sen jälkeen juotto lopetetaan. Juottokaudella pyritään tehokkaaseen kasvuun, jolloin paino kaksinkertaistuu. Vasikat viettävät juottokauden igluissa, jonne ne saavat vapaasti maissi-soijapohjaista väkirehuseosta. Karkearehua ei anneta juottokaudella. Monella saksalaistilalla vasikat saavat rehutehtaan sekoittamaa maissi-soijamysliä, jonka sekaan tilalla lisätään olkisilppua. Olkisilppu myslin joukossa korvaa karkearehun. Vasta vieroituksen jälkeen vasikat siirrettiin ryhmäkarsinaan, jossa niille annettiin karkearehuksi lypsykauden lopun lehmien apetta, lisäksi annettiin maissi-soijamysliä. Lehmien apetta annetaan 6 kk ikään asti. Sen jälkeen vuoden ikään saakka lehmien tähteitä. 12 kk iästä lähtien hiehoille annetaan nurmisäilörehua 3-4 korjuusta sekä kivennäisiä. Hiehot siemennetään kk iässä, kunhan ne ovat vähintään 130 cm korkeita. Lypsyaseman kapasiteetti rajoittaa lehmämäärän kasvua 2x16 lypsyaseman teho on lehmää tunnissa. Lypsyvuorossa työskentelee 2 henkilöä, joista toinen hakee lehmät. Aamuvuoro alkaa kello 4, lypsy kestää 7 tuntia. Kun uusi laajennus toteutuu, joudutaan jokaiseen lypsyvuoroon ottamaan 1 henkilö lisää. Nykyisen aseman kapasiteetti on äärirajoilla lehmämäärän noustessa tuhanteen. Työntekijöistä 2 on saksalaista, muut tulevat Itä-Euroopasta. Utaretulehdusten osuus karjassa on 1,5 %. Samaa lehmää hoidetaan yleensä kaksi tai kolme kertaa. Jos lehmän tuotos on alle 30 kiloa, niin kolmannen hoidon sijaan tilataan teurasauto. Navetan katot on peitetty aurinkopaneeleilla

5 Beneninghoffin karjamestari Alexander (keskellä) kertoo suomalasiryhmälle tilan managementista.

6 Benninghoffin karjassa panostetaan eläinten hyvinvointiin. Tila on palkittu eläinten hyvästä hoidosta.

7 Vasikat pidetään koko juottokauden yksilöigluissa. Kolealla säällä pysyteltiin iglun sisällä

8

9 Vieroitetut vasikat tuotiin ryhmäosastoihin ikäluokittain

10 Lehmien appeen pääkomponentti on maissisäilörehu. Myös vilja on jauhettua maissia.

11 Umpilehmät saavat maissi-olkipohjasita apetta, jossa on mukana maissijauhoa ja valkuaisrouheita koko umpikauden ajan

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015 PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen

Lisätiedot

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski

Lisätiedot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,

Lisätiedot

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer  ProAgria Oulu HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - 2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Raisioagro, Merja Holma 16.11.2014 SAKSALAISELLA TEHOKKUUDELLA 10 MILJOONAA LITRAA MAITOA VUODESSA

Raisioagro, Merja Holma 16.11.2014 SAKSALAISELLA TEHOKKUUDELLA 10 MILJOONAA LITRAA MAITOA VUODESSA Raisioagro, Merja Holma 16.11.2014 SAKSALAISELLA TEHOKKUUDELLA 10 MILJOONAA LITRAA MAITOA VUODESSA Claus Luerssen johtaa Rischenhofin maitotilaa saksalaisella täsmällisyydellä ja hyödyntää tehokkaasti

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS 2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Onnellinen tapahtuma Uuden alku Luvassa maitoa Tai sitten ei Vastoinkäymisiä Seurantaa ja tutkimista

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset

Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset Yhteenveto Kristiina Hakkarainen HYELTDK, Saaren yksikkö Kirjoituksessa esitellään vuosina 2004 2006 toteutetun kotimaisen pihattotutkimuksen tuloksia,

Lisätiedot

KESTÄVÄ LYPSYKARJA. Jenna M. Lampinen. Tutkimusraportti. Huhtikuu 2012. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke

KESTÄVÄ LYPSYKARJA. Jenna M. Lampinen. Tutkimusraportti. Huhtikuu 2012. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke KESTÄVÄ LYPSYKARJA Jenna M. Lampinen Tutkimusraportti Huhtikuu 2012 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 1 JOHDANTO Suomalainen lypsylehmä elää nykypäivänä keskimäärin vain 4,9-vuotiaaksi.

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA 2012 TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI 12 000 E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut ENEMMÄN MAITOA JA RASVAA

Lisätiedot

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.

Lisätiedot

Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Tuse tulokset 2016 2x lypsy 3x lypsy AMS Keskituotos 9.223 10.083 10.003 Solut (ka.

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti

Lisätiedot

Larenwood Farms Ltd. Chris M c Laren. Käännös Jaana Kiljunen, Valio, lisää kuvia alkuperäisessä esityksessä

Larenwood Farms Ltd. Chris M c Laren. Käännös Jaana Kiljunen, Valio, lisää kuvia alkuperäisessä esityksessä Larenwood Farms Ltd. Chris M c Laren Käännös Jaana Kiljunen, Valio, lisää kuvia alkuperäisessä esityksessä Esityksen sisältö Historiaa Miksi rakentaa uutta Rakentamisen pääperiaatteet Makuuparsivaihtoehdot

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot