Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA

Transkriptio

1 Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan vaiheittain, jotta liika velkaantuminen voidaan välttää. Maidon hinnan laskuun on varauduttava. Vaihteleviin hintoihin on myös totuttu vuosien saatossa. Parhaimmillaan maidon hinta on lähennellyt 50 senttiä, vuosi sitten oltiin 40 sentin tasolla, nyt sentissä. Hinnan ennakoidaan edelleen hieman laskevan kiintiöiden poistumisen myötä kasvavan tuotannon vuoksi. Laajentajat uskovat kuitenkin tulevaisuuteen ja arvelevat hinnan jälleen kääntyvän nousuun. Viljelijät ovat oppineet varautumaan hinnan vaihteluihin ja tietävät, että paras aika investoinneille on ennen seuraavaa korkeasuhdannetta. Näin laajentunut tuotanto saadaan täyteen vauhtiin hintojen noustessa. Rakentaminen ajoitetaan usein siten, että kesäkaudella karjamäärä kasvatetaan ulkotarhoissa, jotta investoinnin valmistuessa se saadaan saman tein täyteen. Ensin panostetaan lypsylehmiin, jotta raha saadaan pyörimään, sitten vuorossa on uudistuseläimet. Kun rahaa saadaan, investoidaan hiehoihin. Laajentamisen esteenä ovat usein ympäristösäädökset, lupabyrokratia ja viljelymaan puute. Kasvanut bioenergian tuotanto sekä yhä suuremmat maitotilat vaativat paljon peltoa, jonka hinta on noussut huimasti viime aikoina. Benninghoffille lisätään ensi vuonna 500 lehmäpaikkaa Eräs voimakkaasti laajentaneista tiloista kuuluu Marc Benninghoffin perheelle. Marc oli 29 vuotias astuessaan tilan johtoon vuonna Tällöin karja koostui 75 lehmästä. Laajentuminen on tehty askel askeleelta, jotta velkataakka ei kasva liikaa. Tosin meikäläisen mittapuun mukaan laajennusvauhti on ollut huima. Kymmenen vuoden aikana lehmämäärä on kasvanut sadasta kahdeksaan sataan. Vuonna 2005 valmistui 400 lehmän parsipaikan pihatto sekä 2x16 kalanruotolypsyasema. Tämän jälkeen panostettiin poikineisiin lehmiin ja rakennettiin uusi fresh cow navetta vuonna toteutettiin vielä 300 lehmän lisänavetta. Laajentumisten jälkeen karjamäärä kasvoi 800 lehmään rakennettiin vielä biokaasulaitos. Vuonna 2015 on tarkoitus käynnistää seuraava laajennus 500 lehmälle. Sen jälkeen laajennukset saavat Marc Benninghoffin mukaan riittää. Tilalla panostetaan lehmien hyviin olosuhteisiin ja hoitoon sekä tehokkaaseen ruokintaan. Keskituotos oli viime vuonna kg. Rasvapitoisuus 3,37 %, valkuainen 3.35 %. Elinikäistuotos on kg. Lehmät poikivat keskimäärin yli 3 kertaa. Karjan paras lehmä on lypsänyt kg vuodessa, korkeimmat elinikäistuotokset ylittävät kg. Lypsyssä on ollut myös 14 satatonnaria. Tuotoksen kasvun myötä maitoa saadaan nyt 1,2 miljoonaa litraa työntekijää kohden. Pellot karkearehun tuotannossa väkirehut ostetaan tilan ulkopuolelta Pellot on valjastettu karkearehun tuotantoon. 500 ha alasta 350 ha on maissisäilörehun tuotannossa ja 150 nurmisäilörehulla. Kaikkea maissisäilörehua ei käytetä itse vaan osa myydään biokaasulaitoksiin. Urakoitsija tekee kaikki peltotyöt. Koska peltoalaa on enemmän kuin omien rehujen tuottaminen tällä hetkellä vaatii, riittää ala jatkossa kasvavalle karjamäärälle.

2 Korkeatuottoisten annos suunnitellaan 45 kg tuotokseen ja siihen kuuluu 11,5 kg maissisäilörehun kuivaainetta, 2,5 kg nurmisäilörehun kuiva-ainetta, 1 kg sinimailasta, 0,7 kg olkea, 6 kg maissijauhoa, 2 kg soijaa, 4,5 kg rapsia g soodaa. Annoksessa 17,5 % raakavalkuaista ja noin 30 % tärkkelystä, joka koostuu kokonaisuudessaan maissista. Maissin avulla tärkkelystasoa voidaan nostaa noinkin korkealle. Soodaa käytetään tasapainottamaan pötsin happamuutta. Annokseen lisätään tarpeen mukaan myös suojattua rasvaa. Paikallisen rehuarvojärjestelmän mukaan energiataso on 6,9 MJ. Paikallinen rehutehdas toimittaa jauhetut väkirehut. Ape jaetaan kerran päivässä, mutta rehua työnnetään lähemmäksi 10 kertaa päivässä. Pöytä putsataan kerran päivässä, ennen kuin rehu jaetaan aamulla 5-6 välillä. Jäännös 3-5 % jaetaan hiehoille. Vesiastiat puhdistetaan 3x viikossa, sillä juomaveden laatu vaikuttaa syöntiin. Umpeutus kalenterin mukaan Kun tiineys on kestänyt 230 päivää, laitetaan ensikot umpeen. Vanhemmat lehmät saavat lypsää kymmenen päivää pidempään. Lehmät laitetaan kerralla umpeen kalenterin mukaan. Oleellista on, että kuntoluokka on oikea. Umpeutus tehdään torstaisin, jolloin jokaiselle laitetaan umpituubit ja Orbiselvedinkasto. Samana päivänä umpiosastoon tuodaan uudet kuivikkeet, joten umpikausi alkaa puhtaassa makuuparressa. Osa Saksan meijereistä ei hyväksy antibioottien systemaattista käyttöä umpeutuksen yhteydessä, joten jatkossa vain ongelmalehmille voidaan laittaa umpituubit. Umpilehmät ovat vielä koko umpikauden samassa 80 paikan osastossa, jossa on syväkuivitetut makuuparret, kuten muissakin parsirivistöissä. Makuuparressa on cm paksuudelta kuiviketta. Parren pohjalla on kerros hevosenlantaa ja pinnalla olki-kalkkiseosta, jota valmistetaan apevaunulla parin viikon välein. Parret puhdistetaan päivittäin lypsyn yhteydessä. Parren etuosa on 5 cm korkeammalla kuin takaosa. Lyhyt umpikausi mahdollistaa yhden umpiappeen Umpikausi jää käytännössä vain päivän pituiseksi. Näin kaikille umpilehmille voidaan antaa samaa apetta, jossa on mukana maissin tärkkelystä ja soija-rapsiseosta, joten erilliseen tunnutusruokintaan ei ole tarvetta. Pötsin mikrobisto on valmiustilassa herutuskauden voimakkaaseen ruokintaan. Umpiape sisältää 4 kiloa olkisilppua, 5 kiloa maissisäilörehun kuiva-ainetta, 2,5 kiloa nurmisäilörehun kuivaainetta, 2,5 kiloa soija-rapsiseosta sekä 0,5 kiloa maissijauhoa, joukkoon on sekoitettu myös kivennäiset ja vitamiinit. Kun seuraava laajennus valmistuu, saadaan myös umpilehmille lisää tilaa ja poikimisen lähestyessä lehmät voidaan siirtää omaan osastoon 2 viikkoa ennen vasikan syntymistä. Tämä mahdollistaa tarvittaessa myös täsmäruokinnan poikimisen aikaan. Tärkeintä on saada poikimisen lähestyessä väljemmät olosuhteet. Poikimakarsinassa pidetään vain lyhyt aika Aikaisemmin kokeiltiin isoa 20 paikan olkipohjaista ryhmäpoikimaosastoa, mutta se ei toiminut. Nyt osasto on jaettu kolmen lehmän karsinoihin. Tavoite on, että lehmää pidetään poikimakarsinassa mahdollisimman lyhyt aika, jonka jälkeen se pääsee vastapoikineiden osastoon.

3 Poikineet ovat kaksi päivää olkipohjaisessa sairasosastossa, jossa tarkistetaan, ettei maidossa ole antibioottijäämiä. Samalla annetaan kaikille toisen kerran poikineille 500 ml kalsiumia suoneen ja seuraavana päivän vielä kalsiumbolus, jolla viritetään eläimen omaa kalsiumaineenvaihduntaa. Vastapoikineiden tarkkailu on yksilöllistä 2 päivää poikimisesta lehmät siirtyvät kaksiriviseen vastapoikineiden osastoon, jossa on vajaatäyttö. Myöhemmin lypsykaudella makuuparret voivat olla kolmessa rivissä. Makuuparsia on 70 kappaletta ja lehmiä 50. Kun vastapoikineet saivat väljemmät olosuhteet ja enemmän ruokintapöytätilaa, vähenivät juoksutusmahan siirtymät. Alle 1 % lehmistä kärsii juoksutusmahaongelmista. Ketoosia on todettu 2,3 %:lla lehmistä. Vastapoikineilta mitataan kuume joka aamu samaan aikaan 7 pv ajan. Kuumeen ohella tarkkaillaan lehmien olemusta ja syöntikäyttäytymistä. Silmistä näkee, jos lehmällä on ongelmia. Jos kuume on alle 39,5, saa lehmä selkään vihreän viivan. Jos kuume on yli 39,5, viiva on punainen. Tarvittaessa annetaan kuumelääkettä ja propyleeniglykolia veren glukoosin nostamiseksi. Vastapoikineilla on oma ape, joka poikkeaa korkeatuottoisten appeesta valkuaisen ja tärkkelyksen osalta. Valkuaispitoisuus on korkea, 19,3 %. Rypsiä ja soijaa annetaan lähes 7 kg. Kaikki tärkkelys saadaan maissista, muuta viljaa ei käytetä. Poikimisen jälkeen appeen tärkkelyspitoisuus on noin 5 %-yksikköä alempi kuin varsinaisessa lypsävien annoksessa, näin vähennetään hapanpötsin riskiä. Lisäenergiaa saadaan suojatusta rasvasta. Energiapitoisuus on 6,7 MJ. Siemennyksiin genomisonneilla Lehmien hännän päälle merkitään väriliidulla viiva, jonka leviämisestä nähdään, jos toinen on hypännyt selkään ja lehmä on kiimassa. Ensimmäiset siemennykset aloitetaan 48 pv poikimisesta. 72 pv poikimisesta kaikki lehmät on siemennetty. Poikimaväli on 395 pv. Kiimat varmistetaan antamalla kaikille lehmille kolme prostaglandiinipiikkiä. Piikit annetaan perjantaisin, ensimmäinen pv poikimisesta, toinen päivää poikimisesta ja kolmas pv poikimisesta. Kolmannen jälkeen lehmä siemennetään, kun se tulee kiimaan. Piikitys tehdään itse, injektio maksaa 2 /piikki. Tilalla on panostettu jalostukseen ja keinosiemennykseen on lähtenyt useita sonneja. Jalostustavoitteena on hyvä rakenne ja helppohoitoisuus. Lehmillä pitää olla hyvä utare, hyvät jalat ja niistä on saatava paljon maitoa. Lehmien tulisi olla tasakokoisia. 155 cm riittää korkeudeksi. Liian suuret lehmät eivät mahdu normaalikokoisiin parsiin, jolloin niiden kestävyys kärsii. Pakastettu ternimaito annetaan letkulla kaikille vasikoille Vasikat saavat heti syntymän jälkeen 4 litran ternimaitoannoksen letkulla. Vasikan ensimmäinen annos on pakastettua vahvaa ternimaitoa. Näin varmistetaan riittävä vasta-aineiden saanti. Benninghofin navetassa on päivystys 21 tuntia vuorokaudessa, koska kolme lypsykertaa vie sen verran aikaa. Näin yölläkin syntyvät vasikat saavat lypsäjiltä heti maitonsa. Aikaisemmin saattoi käydä niin, että huonosti imevän vasikan juotto kesti niin kauna, että maito jäähtyi ja jäi kokonaan juomatta, mikä näkyi vasikoiden huonona terveytenä. Letkulla ternimaidon saa annettua kolmessa minuutissa, joten maito ei ehdi edes jäähtyä. Vasikkakuolleisuus on alle 1 %. Emä lypsetään vasta

4 vasikan ternimaitojuoton jälkeen. Jos lypsetty maito on vahvaa, pakataan se 4 litran annospusseihin pakastimeen. Ternimaidon laatu mitataan mittarilla. Juottokausi vietetään igluissa Vasikat saavat ensimmäiset 5 päivää täysmaitoa, sen jälkeen juomarehua 6 l päivässä, 3 litran kertaannoksina. Juomajauhon määrä on 160 g/litra, joten 6 litran annoksesta saadaan lähes 1 kilo päivässä juomajauhetta. 8-9 viikon iässä juoman määrä vähennetään 2 litraan päivässä. Sen jälkeen juotto lopetetaan. Juottokaudella pyritään tehokkaaseen kasvuun, jolloin paino kaksinkertaistuu. Vasikat viettävät juottokauden igluissa, jonne ne saavat vapaasti maissi-soijapohjaista väkirehuseosta. Karkearehua ei anneta juottokaudella. Monella saksalaistilalla vasikat saavat rehutehtaan sekoittamaa maissi-soijamysliä, jonka sekaan tilalla lisätään olkisilppua. Olkisilppu myslin joukossa korvaa karkearehun. Vasta vieroituksen jälkeen vasikat siirrettiin ryhmäkarsinaan, jossa niille annettiin karkearehuksi lypsykauden lopun lehmien apetta, lisäksi annettiin maissi-soijamysliä. Lehmien apetta annetaan 6 kk ikään asti. Sen jälkeen vuoden ikään saakka lehmien tähteitä. 12 kk iästä lähtien hiehoille annetaan nurmisäilörehua 3-4 korjuusta sekä kivennäisiä. Hiehot siemennetään kk iässä, kunhan ne ovat vähintään 130 cm korkeita. Lypsyaseman kapasiteetti rajoittaa lehmämäärän kasvua 2x16 lypsyaseman teho on lehmää tunnissa. Lypsyvuorossa työskentelee 2 henkilöä, joista toinen hakee lehmät. Aamuvuoro alkaa kello 4, lypsy kestää 7 tuntia. Kun uusi laajennus toteutuu, joudutaan jokaiseen lypsyvuoroon ottamaan 1 henkilö lisää. Nykyisen aseman kapasiteetti on äärirajoilla lehmämäärän noustessa tuhanteen. Työntekijöistä 2 on saksalaista, muut tulevat Itä-Euroopasta. Utaretulehdusten osuus karjassa on 1,5 %. Samaa lehmää hoidetaan yleensä kaksi tai kolme kertaa. Jos lehmän tuotos on alle 30 kiloa, niin kolmannen hoidon sijaan tilataan teurasauto. Navetan katot on peitetty aurinkopaneeleilla