Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19
|
|
- Kaisa Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille. Kiinnostusta matkaan osoitettiin kuitenkin myös muiden maakuntien puolelta ja niinpä matkalle otettiin mukaan myös kolme ulkopuolista. Matkaan yhdistettiin puolentoista päivän vierailu Agritechnica näyttelyssä, joka on maailman suurin maatalouskonenäyttely ja jossa vuosittain palkitaan uusimmat ja mielenkiintoisimmat innovaatiot maatalousteknologian saralla. Näyttelypäivien jälkeen matkaohjelma jatkui tilavierailuina kolmen päivän ajan. Tilavierailukohteet nimettiin matkan osallistujille ja heitä pyydettiin tutustumaan tiettyihin asioihin nimetyssä kohteessaan sekä raportoimaan näistä myöhemmin. Bussisiirtymisillä sekä illalla majoituspaikassa käytiin läpi kunkin päivän tilakohteita ja verrattiin nähtyä aiempiin kokemuksiin sekä toisiinsa. Matkalaisten kokoontumispaikkana näyttelyssä toimi suomalaista maatalousteknologiaa esittelevä osasto.
2 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 2 / 19 Perjantai Aamulla klo 6.30 lähti bussi Saarijärveltä kohti Tampereen lentokenttää poimien matkan varrelta ryhmän mukaan. Lento Ryanairilla oli ajoissa ja Bremenissä olimme hyvissä ajoin. Lentokentältä bussi kuljetti suoraan Hannoveriin messuille. Puolen päivän jälkeen matkalaisilla oli kuusi tuntia aika tutustua omatoimisesti näyttelyyn ja kiertää 22 hehtaarin aluetta. Näyttely painottuu perinteisesti peltoviljelyn puolelle, mutta myös kotieläintalouden tekniikkaa, kuten apevaunuja, oli runsaasti esillä. Näyttelyn sulkeuduttua ryhmä kerääntyi bussille ja siirryimme majapaikkaan Walsroden kylään, jossa meillä oli koko matkan ajan majoitus. Lauantai Lauantaina näyttelyyn siirryttiin hyvissä ajoin aamusta ja paikalla oltiin heti ovien avautuessa. Näyttelypäivä jatkui iltaan asti omatoimisella tutustumisella.
3 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 3 / 19 Sunnuntai Sunnuntaina alkoi matkan tilavierailuosuus. Ensimmäisenä tilavierailupäivänä kohteita oli kolme, joiden koot vaihtelivat 250 lehmästä 700 lehmään. Onno Bremer Tilalla on tällä hetkellä 700 lypsylehmää ja biokaasulaitos käytössä. Maidontuotanto tilalla on aloitettu 20 vuotta sitten 30 lehmällä, biokaasu tilalla on otettu käyttöön kolme vuotta sitten. Biokaasulaitoksen avulla kuumennetaan lypsyjärjestelmän pesussa käytettävä vesi, tilalla ei käytetä kemikaaleja pesuissa, vaan ainoastaan kuumaa vettä. Biokaasun tuotanto pitikin yrityksen tuloksen tällä hetkellä kunnossa, sillä alhainen maidontuottajahinta ei riittänyt kunnolla edes kattamaan maidontuotantokustannusta. Hinta oli tosin noussut juuri 24 snt/litra oltuaan pitkään 22 snt/litra tuntumassa. Peltoa tilalla on omaa 130 ha ja vuokrattua 200 ha. Lannanlevitysalaa tilalla on n. 550 ha. Tilan viimeisin laajennus oli vielä hieman kesken, lypsyasema (2x24 rinnakkaislypsyasema) oli otettu käyttöön kaksi kuukautta sitten (syksyllä 2009). Uuden 400 paikkaisen pihaton lisäksi tehtiin myös uusi rakennus lypsyasemalle. Uusi lypsyasemarakennus sisälsi lypsyaseman lisäksi eroteltavien lehmien tilat ja parret, tämä alue oli vielä rakennusvaiheessa, työ oli aloitettu 7 kk aiemmin. Pihaton rakentaminen oli aloitettu vuosi sitten. Pihaton kustannus oli 1500 /lehmäpaikka. Pihatot on rakennettu peräkkäin maaston mukaisesti, joten niiden keskelle on syntynyt 190 metriä pitkä hieman mutkitteleva ruokintapöytä. Kallistusta rakennuksissa on 1 %. 2x24-lypsyasema on englantilainen Fullwoodin asema, johon tilalla oli päädytty kahdesta syystä, huolto on lähellä saatavissa ja aiempikin asema oli saman valmistajan. Aseman alle kellariin olivat mittarit ja muu tekniikka sijoitettu. Myös maitonäytteet otettiin alakerrassa. Maidon solupitoisuus oli alle ja bakteerit alle Lypsylaitteiston puhdistus tapahtui kuumalla vedellä, pesuaineita tilalla ei käytetty. Kuumaa vettä saadaan riittävästi oman biokaasulaitoksen tuottaman energian avulla, jolloin lämmityskustannukset ovat kohtuulliset. Lypsyaseman tekniikka kustansi n Lypsyaseman kautta toimii lehmien seurantajärjestelmä, naudoilla on jalassaan transponderi, joka lähettää tietoa lehmän aktiivisuudesta, seurataan lypsymääriä ja aika sekä pyritään seuraamaan myös sairastumiset. Transponderien välittämät tiedot päästään tarkastamaan lypsyasemarakennuksessa olevalta tietokoneelta. Transponderi kustansi n. 50 /lehmä + ohjelma. Keskituotos tilalla on l/lehmä/vuosi ja elinikäistuotos litraa. Uudistusprosentti tilalla on 24 % ja karja pääosin holstein-friisiläistä, muitten rotujen edustajia tilalle ei haluta, mutta jokunen niitä on mukaan tullut eläinostojen myötä.
4 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 4 / 19 Tilan isäntä käyttää suunnittelussa ja tuotannonjohtamisessa apuna vakituista neuvojaa. Sen lisäksi osalle työntekijöistä on jaettu vastuuta tietyistä tilan töistä, joista he vastaavat, työnjohtajat osallistuvat myös varsinaisen työn tekemiseen. Tilalla on n. 10 työntekijää, joista 5,5 on lypsäjiä. Tilan karja lypsetään kolme kertaa päivässä (lypsyn kesto n. 3h), muulloin lypsäjiä on kolme, mutta yöllä lypsämässä on kaksi henkilöä. Yrittäjä itse käy satunnaisesti lypsämässä, varsinaisesti hän keskittyy johtamiseen ja biokaasuun.
5 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 5 / 19 Luerssen Claus Ensimmäisen päivän toinen tilakohde herätti ryhmässä runsaasti kiinnostusta. Pihan viimeistelty ja siisti ilme antoi hyvän ensivaikutelman tilasta. Tilan isäntä Claus Luerssen esitteli tilaa ja antoi kaikille tiivistelmän tilan tiedoista ja historiasta. Tilan viimeisin investointi oli edelleen hieman keskeneräinen ja rakennusmiehet työskentelivätkin uuden pihaton viimeisen osan kanssa. Vierailuhetkellä tilalla oli 680 lehmää ja 200 nuorta karjaa. Investoinnista johtuen tilalla oli runsaasti nuoria lehmiä, jotka lypsivät ensimmäistä kauttaan (61 % lehmistä). Hiehot poikivat keskimäärin 26 kuukauden ikäisinä. Elinikäistuotos lehmillä on reilut kg. Normaalitilanteessa uudistusprosentti on 22 %. Uudet eläintilat rakennettiin hieman sivuun kylän keskustasta, jossa tilan 300 lehmää ovat aiemmin olleet ahtaissa tiloissa ennen investointia. Nykyään tila sijaitsee puolen kilometrin päässä kyläkeskuksesta ja siellä on tilat 700 lehmälle. Tavoitteena tilalla on lähes tuplata eläinmäärä ja kasvattaa näin yritystä. Yrittäjän mielestä vielä tuolloin yritystä voidaan hoitaa perheyrityksenä. Jatkajan odotetaan löytyvän yrittäjäparin pojasta, joka nuorin perheen kolmesta lapsesta. Investointi, joka sisälsi eläinhallit ja lypsyaseman, oli suuruudeltaan 2,2 Me eli 3100 /lehmäpaikka. Tilan tuotanto on kasvanut vuoden 1990 tasosta kg vuoden 2009 tasoon kg. Yhden työvuoden tuotos on kg. Tavoitteena tilalla on nostaa vuonna 2011 tuotanto maitokiloon. Uusi eläinhalli on kooltaan 160x37metriä. Kuivikkeina tilalla käytetään oljen, kalkin ja veden sekoitusta ja se levitetään kahden viikon välein. Eläimet on ryhmitelty tuotostason mukaan. Poikimisen jälkeen jokainen lehmä saa antibioottia. Poikivien ja vasta poikineiden osasto on lypsyaseman lähettyvillä. 10 päivää poikimisen jälkeen lehmät siirtyvät pihattoon, jossa ovat korkeatuotoksisten ryhmässä päivää. Tämän jälkeen lehmät siirretään seuraavaan ryhmään. Lypsettävät ja umpeenlaitettavat ovat pihatossa. Investoinnin kustannus oli 3100 /lehmäpaikka. Ruokinta on appeella, jossa on säilömaissia ja nurmea, soijaa ja rapsia. Appeita tehtiin kolmea erilaista tuotoksen mukaan lypsäville ja kahta erilaista ummessaoleville.
6 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 6 / 19 Tilan karja lypsetään kolme kertaa vuorokaudessa 50 paikkaisella ulkoa lypsettävällä Boumaticin valmistamalla karusellillä. Karuselliin tilalla päädyttiin, koska sen kapasiteetti on iso eikä lypsäjä pysty hidastelemaan lypsyn aikana. Tilan työntekijöiden palkkaus on sidottu lypsyn tehokkuuteen. Lypsyteho on 300 lehmää tunnissa, kun asemalla on kaksi lypsäjää ja kolmas hoitaa eläinliikennettä sekä puhdistusta. Sairaiden lehmien lypsy on hitaampaa, niitä lypsetään 250 tunnissa eikä öisin lainkaan. Tilan isäntäpari itse keskittyy tilan johtamiseen ja ovat hoitaneet yrityksensä kehittämisen sen verran hyvin, että pankki lähti rahoittamaan suurta laajennusta, vaikka tilan oma pinta-ala, 35 ha on melko pieni suhteessa karjakokoon. Peltoa tilalla on kaikkenaan kuitenkin käytettävissään 270 ha. Lisäksi myös sopimustuotantoa käytetään tilan tarpeisiin vastaamiseksi. Pankin kanssa yrittäjäpari tekee tiivistä yhteistyötä, kuukausittaisissa palavereissa käydään läpi tilan taloustilannetta ja seurataan kehittymistä. Investoinnissa yrittäjät rahoittivat itse 350 lehmää ja pankki loput. Muuten yrittäjien omarahoitusosuus oli 10 %. Avustuksia investointiin yrittäjät eivät halunneet käyttää, sillä niiden hakeminen koettiin liian monimutkaiseksi prosessiksi ja aikaa vieväksi. Tilan töiden johtamisessa apuna ovat agrologi ja karjamestari, joilla on omat vastuualueensa tilan töistä. Tilan palkkausjärjestelmä on kannustava ja tuotokseen sidottu. Työntekijöiltä odotetaan saavuttavan tilalla asetetut tavoitteet. Tilan lanta varastoidaan tällä hetkellä yhteen 5600m 3 säiliöön, toinen vastaava rakennetaan rinnalle, tilalle on tulossa myös biokaasulaitos. Biokaasulaitoksen kustannusarvio on 1,2 Me.
7 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 7 / 19 Pape + Brand GbR Ensimmäisen päivän kolmas ja viimeinen tilakohde oli kahden tilan yhteisyritys ja eläinmäärältään pienin. Tilalla on n. 300 lypsävää ja karjasta vastaava yrittäjäpari osallistui itse aktiivisesti tilan hoitamiseen ja lypsyyn. Tila on kahden omistajan yhtymä, jossa omistussuhteet ovat 67 % ja 33 %. Tilalla on käytössä 2x24 keskiputkiasema rinnakkainlypsynä. Yhdet lypsimet saatiin vaihdettu puolelta toiselle ja itse asema vei varsin vähän tilaa, mikäli olikin yksi ko. asematyypin valintaperusteista, lehmät poistuivat yhtä reittiä pitkin lypsyltä. Toinen peruste valinnalle oli aseman edullisuus. Lypsäjiä asemalla on kaksi ja 300 lehmän lypsyssä aikaa kului 4,5 h. Lehmät tulevat lypsylle ajolaitteen ohjaamina. Erikseen vetimiä ei puhdistettu, vaan niistä otettiin ainoastaan esisuihkeet. Maidon solupitoisuus vaihteli ja välillä. Bakteerit olivat alle Tilan toinen osakas vastaa peltopuolesta ja riittävän peltopinta-alan hankkimisesta, navettaa hoitava pariskunta päättää pääasiassa karjaan liittyvät asiat. Yhtiöllä on 260 ha peltoa, joista 60 ha nurmella, 100 ha maissisäilörehuksi karjalle, lisäksi toinen 100 ha maissisäilörehua biokaasulaitoksen tarpeisiin. Ruokinnassa lypsäville tehdään kaksi apetta, 24 kg:n ja 36 kg:n mukaan. Apetta täydennetään kioskiruokinnalla. Navetan töistä vastaa kolme henkilöä, kaksi lypsää ja yksi hoitaa ruokintaa. Appeessa käytettävän säilörehun tekee urakoitsija. Nuorkarjan yrittäjät kasvattavat itse, ensimmäiset 14 vrk vasikat viettävät igluissa, jonka jälkeen ne siirretään vanhaan navettaan kasvamaan. Pihatto lypsyasemineen on rakennettu vuonna kolmisen vuotta sitten, jolloin terästä sai vielä suhteellisen edullisesti, vuotta myöhemmin terästonnin hinta nousi 600 /tn -> 1000 /tn. Lehmäpaikan hinta oli 3985 /paikka ja se sisälsi mm. lietesäiliöt ja rehukärryt. Tilan isäntä oli tyytyväinen rakennusprojektin ajoitukseen. Pihaton kuivitus hoidetaan kerran viikossa, alemman kerroksen seos tehdään oljen ja hevosenlannan sekoituksena ja päälle laitetaan kalkkia, jotta parret pysyvät kuivina.
8 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 8 / Maanantai Wiechering-Sudmann Maanantain ensimmäisellä tilakohteella oli yritystä kasvatettu alkuperäisellä paikallaan. Lypsykarjan lisäksi tilalla oli myös 20 galloway rotuista emolehmää harrastuksena. Emolehmät laidunsivat ja olivat erillään tilan lypsykarjasta. Maidontuotantoon käytettävän karjan koko oli 520 lehmää ja nuorkarja päälle. Tilan kasvu tämän vuosituhannen aikana on ollut voimakasta. Vuonna 1980 tilalla laajennettiin 32 lehmään, vuonna 1997 tilalle tehtiin 70 lehmän pihatto. Suureksi yksiköksi tila alkoi kasvaa vuonna 2001, jolloin tilalle rakennettiin 150 lehmän makuuparsipihatto sekä 28 paikkainen karuselliasema lypsyyn. Laajennus 70 lehmästä 150 lehmään tapahtui laajentamalla pihattoa sivulle valmistui pihatto 260 lehmälle ja 2008 uusi vasikkakasvattamo 150 vasikalle. Tämä oli ensimmäinen tila, jolla nähtiin nuorkarjaa. Nuorkarjan kasvatuksessa käytettiin sekä yksilö-, että ryhmäigluja. Vieroituksen jälkeen vasikat olivat yksilöiguissa 5 päivää, jonka jälkeen ne siirtyivät ryhmäigluun, joissa ryhmässään oli 15 vasikkaa. Vasikat saivat 7 viikkoa maitoa, juoton määrä riippuu kasvusta, jota seurataan etujalkavaa an avulla. Keskimäärin 15 vasikkaa vuodessa sairastaa. Kylmyys ei igluissa vasikoita haitannut, vuonna 2008 oli 2-3 päivää -20 C pakkasta ja vasikat olivat tyytyväisiä. Yksilöiglujen hoidossa tilalla noudatetaan järjestystä: maanantaisin ja torstaisin eläimiä myydään ja siirretään. Näinä päivinä myös puhdistetaan iglut. Puhdistuksen vaatima työmäärä riippui iglun mallista, kulmikkaat olivat hankalampia puhdistettavia kuin muodoltaan pyöreämmät iglut. Puhdistus ei kuitenkaan vaatinut 10 min enempää /iglu. Yksilöiglut sijaitsivat taivasalla asvaltin päällä. Ryhmäiglut olivat katetussa tilassa, mutta myös asvaltilla, molemmissa toki käytettiin kuivitusta.
9 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 9 / 19 Tälläkin tilalla karja on pääosin holstein-friisiläistä, jokunen jersey on karjassa mukana. Hankalasti siementyville lehmille käytetään sonnia. Lehmistä 60 % siemennetään liiketunnistimen avulla ja siemennyskerroin on 2,2. Hiehoilla luku on 1,2. Keskipoikimakerta on 2,5-2,8. Ennen poikimista, n. 3-4 viikkoa, lehmät rokotetaan kolia vastaan.
10 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 10 / 19 Peltoalaa tilalla on 400 ha viljelyksessä ja kauimmaiset pellot sijaitsevat 10 km päässä tilakeskuksesta. Tilaa on kasvatettu alkuperäisen tilakeskuksen alueella ja tästä johtuen eläimiä oli useassa rakennuksessa. Usean rakennuksen hyödyntäminen kasvatuksessa helpotti tilalla esiintyvän pälvisilsaa sairastavien eläinten pitämisen erillään lypsyssä olevasta karjasta. Tilalla lypsy tapahtuu 28 paikkaisella karusellilla, joka on sisältä lypsettävä. Isäntä halusi nimenomaan sisältälypsettävän, koska sen pystyy hoitamaan yksikin lypsäjä. Lypsyn saa tällä tilalla hoitaa rauhassa, lypsäjillä on vakiopalkka 8 /h. Lypsykarusellin kapasiteetti on 130 lehmää tunnissa ja päivässä asema on käytössä 13 tuntia. Mikäli tilalla oltaisiin nyt hankkimassa asemaa, olisi se 40 paikkainen sisältälypsettävä karuselli. Maidon soluluku on , kolmannen lypsykerran ottaminen käyttöön vähensi selvästi solupitoisuutta. Meijeriin menee 99 % tilan maidosta. Lehmien elinikäistuotos on ja keskituotos kg. Ruokinnassa tilalla käytetään apetta, nuorkarjalle tehdään yksi ape. Lypsylehmille käytetään kolmea eri seosta. Appeeseen käytetään maissi- ja nurmisäilörehua, soijaa, rapsia, olkea, jyvämaissia ja ohraa. Useita komponentteja ei ruokinnassa haluttu käyttää. Soija maksoi tilaa esitelleen isännän mukaan n. 230 /tn. Tilan tulevaisuus on perheen pojissa, joista toinen on jäämässä jatkamaan tilaa ja suunnittelee tilakoon kasvattamista 1000 lehmään. Isäntä kannattaa maitokiintiöiden poistamista ja pitää vapaata markkinataloutta kannatettavimpana toimintatapana myös maataloudessa.
11 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 11 / 19 Kriessmann Jörn Toisen päivän jälkimmäinen tila on Saksan suurimpia tiloja 1150 lypsylehmällä ja 1000 päisen nuorkarjan kera. Tilan keskituotos on 9000kg vuodessa. Peltoa tilalla on 600 ha, joista 300 ha on maissilla viljelyksessä. Tila toimii perheyrityksenä, nykyinen isäntä on tilan johtaja. Hän osallistuu myös aktiivisesti tilan töihin sen lisäksi, että panostaa tilan kehittämiseen ja mallien hakemiseen myös muista maista. Isännän lisäksi tilan töihin osallistuu muita perheenjäseniä sekä työntekijöitä niin, että tila työllistää kaikkiaan yhdeksän henkeä. Omistajien lisäksi tilaa esittelivät karjamestari ja biokaasulaitoksen hoitaja. Lypsy tapahtuu tilalla 28 paikkaisella karuselliasemalla (Westfalia), jolla on pääasiassa yksi lypsäjä töissä. Lypsyvuorossa oleva seuraa aseman tuloliikennettä monitorien kautta. Lehmien odotusaika lypsylle on alle tunti. Erikoisryhmiä lypsettäessä asemalla on kaksi työntekijää kerrallaan. Lypsäjät ovat kaikki puolalaisia naisia ja työskentelevät tilalla 4 viikkoa kerrallaan 12 tunnin työpäiviä, työjakson jälkeen heillä on neljän viikon loma. Lypsäjiä tilan palkkalistoilla on neljä ja omistajat ovat heihin erittäin tyytyväisiä, sillä lypsäjillä on jo aiempaa kokemusta isojen karjojen parissa työskentelystä. Eläinrakennuksia tilalla on käytössä kymmenkunta. Tavoitteena yrityksellä on kasvaa 2000 lehmän kokoluokkaan, joka on vielä perheviljelmänä mahdollinen yrittäjien mukaan. Isommat ovat omistajan mukaan laitoksia, joissa eläin vain tuottaa ja raha on pääasiassa. Näihin hän on tutustunut mm. Yhdysvalloissa matkaillessaan. Tällä tilalla omistajaperhe on vahvasti mukana maatilan toiminnassa. Tilaa esittelivät sekä vanha että nykyinen isäntä töidensä mukaan. Tilan ensimmäinen pihatto on rakennettu Tila kasvoi 300 lehmään kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1997 tilalla tuli isomman karjan myötä karuselliasema lypsyyn. Maidontuotannon lisäksi tilalla on biokaasun tuotantoa. Biokaasun tuotantoon käytetään tilalla syntyvää lantaa. Biokaasun tuotannossa syntyvän mädätysjätteen kiintoaines kuivataan ja käytetään karjatiloissa kuivikkeena. Kuiviketta levitettiin päivittäin. Erikoisryhmille kuivituksessa käytettiin myös olkea.
12 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 12 / 19 Lehmien keskipoikimakertaa pyritään nostamaan neljästä vuodesta viiteen. Eläinten kestävyyden ja utareterveyden parantamiseksi jalostuksessa on ryhdytty käyttämään norjalaista ja ruotsalaista punaista holstein-friisiläistä. Siemennykset hoitaa tilan karjamestari aktiivisuusmittarin pohjalta. Keskimäärin lehmä siemennettiin 3,1 kertaa/tiineys. Sorkkaterveyttä tilalla tarkkailtiin joka lypsyllä. Tilalla oli oma sorkkahoitaja, myös karjamestari teki sorkkahoitoa. Säännönmukaisesti sorkkahoito tehtiin lehmille päivää poikimisesta ja toisen kerran ennen umpeenlaittoa. Sorkkiin puututtiin viimeistään seuraavana päivänä, mikäli niissä havaittiin lypsyn aikana jotain epätavallista. Sorkkataudit tilalla koettiin suureksi riskiksi ja niitä pyrittiin välttämään tehokkaalla seurannalla ja toimenpiteillä. Sorkkakylpyjä tilalla käytettiin viikoittain. Apetta tilalla tehdään viisi erilaista seosta. N. 100 hiehon nuorkarjalle, joka on kauempana sijaitsevassa navetassa, tehdään ape harvemmin ja siihen laitettiin propionihappolisä säilyvyyden parantamiseksi. Appeen sisältö oli hyvin samantapainen kuin muillakin tilakohteilla. Sokerijuurikasleikeaumaa täydennettiin vierailun aikana. Ruokinnassa kiinnitettiin huomiota myös ummessa olevien lehmien riittävään kuidun saantiin.
13 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 13 / 19
14 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 14 / 19 Tiistai Westrup-Koch Milch GbR Linne Matkan toinen yhteisnavetta oli kolmannen tilavierailupäivän ensimmäinen kohde. Tilalla on viisi osakasta, pääosakkaina Westrupin veljekset (30 % omistus kummallakin) sekä naapuri Koch (15 %:n osuus). Heidän lisäkseen tilalla on kaksi muuta osakasta, joilla on pienemmät osuudet tilasta. Vastuullisia osakkaita on kolme ensin mainittua, heidän kesken töitä on jaettu mielenkiinnon mukaan. Osakkaiden kesken pidetään kerran kuussa kokous. Tilaa esitellyt Dirk Westrup vastaa yleisjohdosta sekä siemenviljatuotannosta. Hänen veljensä Ulrich vastaa karjasta ja kolmas pääosakas Koch peltoviljelystä. Tilan päätuotantosuunta on maito, johon onkin panostettu rakentamalla uusi pihatto ja lypsyasema. Maidontuotannon ja siemenviljelyn lisäksi tilalla tuotetaan biokaasua ja aurinkoenergiaa. Peltoa tilalla on käytettävissään 690 ha. Tilan pelloilla kasvaa nurmea, maissia, vehnää, ohraa, rapsia ja ruisvehnää. Tilan nykyinen tilakeskus on 1960 tehdyn uusjaon myötä siirtynyt nykyiselle paikalleen kylän ulkopuolelle luvulla tilalle on rakennettu yksi Saksan ensimmäisistä pihatoista. Kyseinen rakennus on edelleen käytössä. Pihaton yhteen ulkoseinään isäntä on tehnyt uuden ruokintapöydän sisällä olevan keskipöydän lisäksi. Kokemuksen mukaan tältä lyhyeltä ulkoruokintapöydältä lehmät syövät yhtä paljon kuin sisällä olevalta pidemmältä ruokintapöydältä. Keskituotos tilalla on kg maitoa, 3,3 % valkuaista ja 3,9 % rasvaa. Maidon soluluku on tuntumassa. Uudistusprosentti tilalla on matala muihin tilakohteisiin verrattuna, vain 20 %, Saksan keskiarvo on 33 %. Uudistus tapahtuu omasta karjasta ja hiehoja myydään myös ulkopuolelle. Tälläkin tilalla rotuna on holstein-friisiläinen. Lehmiä tilalla oli vierailuhetkellä 500 ja nuorikarja lisäksi. Tilan vasikkatilat olivat isännän mielestä erittäin hyvät ja vastaavia tilalle aiotaan rakentaa lisää. Vasikkakasvattamon etuseinä on verho, joka on sään mukaan laskettavissa alas. Ensimmäiset nykyisen kaltaiset vasikkatilat on rakennettu Alkukasvatus tapahtuu igluissa 10 päivän ajan, jonka jälkeen vasikat siirretään vasikan ryhmiin, jossa ne ovat 6,5 viikon ikään juottoautomaatilla. Vasikat saava väkirehua, eivät apetta tai heinää. Näissä ryhmissä vasikoita kasvatetaan 4-5 kk, tämän on koettu
15 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 15 / 19 vähentävän tautipainetta. Vasikkaryhmien välissä karsinat pestään kuumalla vedellä ja ne ovat tyhjillään 2-3 päivää, jonka jälkeen uusi vasikkaryhmä tulee karsinaan. Hiehot kasvatettiin Kochin tilalla sekä kahdella muulla tilalla. Karjakoko on kasvanut viime vuosina, 2006 on rakennettu 200 lehmän pihatto ja sitä on jatkettu Tämä pihatto 2+2-rivinen ja ruokintapöytä on keskellä. Pihatossa ei ole erillistä käsittelyaluetta hoitotoimenpiteitä varten, vaan lukittavat etuaidat, jotka mahdollistavat toimenpiteiden suorittamisen parressa ilman eläimen erottamista ryhmästä. Vuonna 2009 on rakennettu kokonaan uusin pihatto, jossa myös lypsyasemana 2x20 rinnakkaislypsyasema (Boumatic Xpressway). Uudessa pihatossa ruokinta tapahtuu sivusta, mutta navetassa on myös keskellä hoitokäytävä. Lypsyaseman toisella laidalla ovat sairaskarsinat ja toisella herutettavat. Poikimakarsinat säilyvät edelleen kauempana, eivät tule lypsyaseman viereen. Tilan karja lypsetään kahdesti päivässä, aamulypsy alkaa klo 5.30 ja iltalypsy klo Lypsy kestää kolme tuntia ja lypsämässä on kerrallaan kaksi henkilöä. Jokaisen lypsyn jälkeen tapahtuvan pesun lisäksi asema pestiin kerran viikossa perusteellisesti. Asema oli ollut vierailun aikaan 2 kk käytössä. Osa pihatosta olikin edelleen työn alla. Tilan yhteistyön toimivuudesta isäntä kertoi seuraavien asioiden olevan tärkeitä hänen kokemuksen perusteella: jokaisella on omat vastuualueensa, mutta myös toisten alueista ollaan kiinnostuneita, jolloin esim. sairastapausten aikana tilan työt hoituvat. Vastuullisten tulee ottaa selvää omasta alastaan ja erikoistua siihen hankkimalla koulutusta ja kokemusta muualtakin. Osakkaiden tulee kommunikoida keskenään ja pitää säännöllisiä palavereita, jotta kaikki ovat tietoisia myös juoksevista asioista. Kaikkea yrityksen toimintaa ohjaavat säännöt, joiden mukaan tilaa hoidetaan ja töitä tehdään.
16 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 16 / 19
17 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 17 / 19 Christian Bielefeld Viimeinen tilakohde on 240 lehmän tila. Nuorta karjaa tilalla on 200 päätä. Tilan keskituotos on kg/vuosi ja solut tämän matkan tilakohteista alhaisimmat, Kesäaikaan solupitoisuus on jonkin verran korkeampi. Viimeisen pihatto tilalla on otettu käyttöön helmikuussa Samalla tilalle tuli uusi lypsyasema, 2x16 kalanruotoasema (GEA Westfalia) omaan rakennukseensa. Lypsyaseman yhteydessä ovat tilat erikoisryhmille muiden lypsettävien ollessa omassa pihatossaan. Pihatoiden välillä on kulkukäytävä. Lypsyaseman yhteydessä olevan poikima-alueen kustannus oli 4000 /lehmäpaikka, tilaa on 24 lehmälle. Poikima-alueen karsinat ovat olkikuivituksella. Tilaa hoidetaan perheviljelmänä, mukana työssä on myös vanha isäntä, joka myös hoiti tilan esittelyn. Uuden pihaton ja lypsyaseman myötä tilan soluluku putosi nykytasoonsa. Myös tilan edellinen lypsyasema oli kalanruotoaseman, mutta puolet pienempi. Kalanruotoasemaan tilalla oli päädytty, koska se oli hyväksi koettu, lypsäjien ei tarvinnut varoa lantaa eikä lypsäjän tarvitse kurkotella kovin kauas eteenpäin. Kalanruotoasemalla utareen koettiin olevan myös hyvin näkyvillä lypsäjälle. Työn ergonomiaa parantaa myös aseman lattia, joka on lypsäjän pituuden mukaan säädeltävissä. Lypsyaseman toteutus kustansi /paikka. Lypsyaseman lämpötilan säätö oli automatisoitu, verhoseinä nousi ja laski säädetyn lämpötilan mukaan, lämpötilan muuttumista seurasivat sensorit. Lypsävien pihatto kustansi 3000 /lehmäpaikka ja paikkoja siinä on 121 lehmälle. Aseman kokoomatilaan mahtuu kerrallaan 150 eläintä odottamaan lypsyä. Lehmät lypsettiin kahdesti päivässä, 230 lehmän lypsy kesti 2,5 tuntia, lypsäjiä tilalla on töissä kaksi kerrallaan. Tunnissa tilalla pystytään lypsämään sata lehmää, kun lypsytyö sisältää esisuihkeet, puhdistuksen, lypsyn ja vedinkaston. Kolmas lypsy olisi tarpeen, mutta tilalle ei haluta palkata ulkomaista työvoimaa ja saksalaiset eivät vanhan isännän mukaan halua lypsämään yövuorossa. Aamulypsy alkaa klo 5.30 ja iltalypsy klo Jokaisen ryhmän jälkeen lypsyasema pestään automaattisen järjestelmän avulla.
18 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 18 / 19 Tilalla panostetaan matalaan solulukuun, lypsyn yhteydessä vetimet pyyhitään kertakäyttöisellä pyyhkeellä, joka sisältää bakteereita tappavaa ainetta. Pudistuksen lisäksi otetaan suihkeet ja käytetään vedinkastoa. Jalostuksessa käytetään sonneja, joilla on ominaisuutena matala soluluku. Tällä hetkellä tilalla on käytössä neljä sonnia. Sorkkahoidot tilalla tehdään 4-5 kuukauden välein ja sorkkakylpyaltaan läpi lehmät kulkevat 2 kertaa päivässä. Uudistusprosentti tilalla on alhainen, vain 10 %. Appeeseen tilalla laitetaan nurmi- ja maissisäilörehua, rapsileikettä, soijaleikettä, jyvämaissia, kivennäistä ja kuivaa sokerijuurikasleikettä (huom. vapaa suomennus Trockenschnitzel). Peltoa tilalla on 158 ha, joista 88 ha on nurmella ja 70 ha säilörehuksi kasvatettavalla maissilla. Tilan eläinmäärä oli 2000-luvun alussa 94 lehmää ja tuolloin keskituotos oli kg/vuosi. Viimeisten kahden vuoden aikana lehmämäärä on noussut sadan lypsävän kieppeiltä yli kahdensadan keskituotoksen noustessa lähes jatkuvasti. Viimeisen investoinnin myötä keskituotos putosi hieman (n. 700 kg/vuosi), mutta edelleen tuotos on yli kg/vuosi/lehmä.
19 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 19 / 19 Lähteet: Muistiinopanot tilavierailuilta: Sanna Hämäläinen Mika Turunen Jussi Palo Esa Mäkinen Tilojen antamat tiivistelmät: Claus und Christiane Luerssen Heinfried Sudmann und Anke Wiechering-Sudmann Familie Bielefeld DLZ, 17/2009 artikkeli Bielefeldin tilasta, s
MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes
LisätiedotTankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotKokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
LisätiedotOpintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti
Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo
LisätiedotEnnen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.
Lypsy Lypsyn valmistelut Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Maitohuone: Laitetaan uusi siiviläsukka.
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotTaloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale
Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta
LisätiedotMiljoona litraa yksillä harteilla
Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen
LisätiedotHYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti
HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti Nuorille maatilan sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tai äskettäin sukupolvenvaihdoksen tehneille nuorille järjestettiin opintomatka
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotMAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU
MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotKustannukset kohdallaan mihin on varaa?
Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin
LisätiedotTavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin
MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut http://www.globaldairyfarmers.com http://en.wikipedia.org/wiki/agrifirm http://www.agrifirm.com Tavoitteena tienata enemmän
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
LisätiedotHiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu
Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko
LisätiedotMaitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma
LisätiedotMaitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine
Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotLANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotDELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotPohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli
Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli 7.6.2018 Iskolan (= Muholan ) Tila 1711 Tilan pihapiiriä Isäntäväki Sari ja Jari Miika, Joona ja Matias Tilan kehitys:
LisätiedotMiten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotVENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010
MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen
LisätiedotNELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotVENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012
VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle
LisätiedotMaitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin
Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin 8.-9.4.2015 Rosdala Gård Pääkohteena matkalla oli hyvästä managementistä ja korkeasta tuotoksesta tunnettu Rosdala Gård, jossa on 600 lehmää. Holsteinpainotteisen
Lisätiedot9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
LisätiedotETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotRehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
LisätiedotTarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala
Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto
LisätiedotTartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY
Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotRuokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
LisätiedotNäemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit
Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit (peruste, periaate, sääntö.) Kenttäpäällikkö Petri Uusitalo Länsi-Maito Miten voin nähdä tilani tulevaisuuteen Pitää pystyä ulottamaan näkemys 20-30
LisätiedotVASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
LisätiedotMatkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)
Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan
LisätiedotMaailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa
Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotLypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
LisätiedotItä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017
Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen
LisätiedotSuomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa
LisätiedotHIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
LisätiedotMatkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa
Matkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa 3-10.10. 2013 Sunburst Dairy Tilalla on yhteensä 600 lehmää, peltoa on 750 eekkeriä (noin 350 ha), joista omaa on 250 eekkeriä ja vuokrattua 500. Tila rakensi
LisätiedotNAVETTARASTIT Nurmes. Pro Navetta-hanke
NAVETTARASTIT 12.-13.4.2018 Nurmes Pro Navetta-hanke Mikä on Pro Navetta-hanke? Hankepäällikkö, Perttu Kattainen (rak-ins AMK) Hankkeen kesto 1.4.2016 31.5.2018 Tarkoituksena helpottaa ja vauhdittaa maitotilojen
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotSorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa
Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotRiittävästi vettä, enemmän maitoa
Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:
LisätiedotEläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn
Eläinten käsittelytilat Valio navettaseminaari 10.2 2016 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn Piirustuksissani lukee eläinten käsittelyalue eihän sen näin pitänyt mennä Robottinavettatutkimus
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotCOMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotRyhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3
LisätiedotTaloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle
Taloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle Tuottavuutta tuotantopanoksia lisäämällä vai kuluja karsimalla? - mikä ratkaisee parhaan vaihtoehdon? Tuomo Rissanen ProAgria Maito-valmennus 6.9.2017
LisätiedotTyömäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti 11.3 2015 Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Robottinavettatutkimus V. 2014 aikana 33 robottinavettaa
LisätiedotEdullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100
Edullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100 Tyylikäs design. Tehokkuuden huippua. DeLaval MidiLine ML3100 lypsyaseman tyylikäs ja nykyaikainen muotoilu kertoo sen edistyksellisistä
LisätiedotALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa
ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius
LisätiedotMaatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana
Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotOpintomatka Viroon MUISTIO
Opintomatka Viroon 24. 26.4.2019 MUISTIO MUISTION LAATIVAT: Minna Tanner ja Pirkko Korhonen, ProAgria Itä-Suomi Muutaman lisäyksen teki Tuija Kallio, MITY Reissun järjestäjä: Älykkäät mittaukset karjan
LisätiedotMaitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA
Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen
LisätiedotUSKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut
USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotUtareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu
Utareterveyden hallinta tilatasolla Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Utaretulehdus Eniten tappioita aiheuttava sairaus maidontuotannossa Suurin uhka tavoitteelle tuottaa laadukasta
LisätiedotYritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan
LisätiedotDeLaval Pihatto DelPro tuotannonohjaus
DeLaval Pihatto Varma ratkaisu Rakennus myytävissä eteenpäin Laadukas testatut ratkaisut Nopea tuotanto saadaan nopeasti käyntiin Kustannustehokas Helppo vain yksi yhteistyökumppani DeLaval Pihatto DeLaval
LisätiedotOhjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander
Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotTuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.
Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne
LisätiedotDeLaval Rotary Plus + Karusellilypsyn parasta suorituskykyä
DeLaval Rotary Plus + Karusellilypsyn parasta suorituskykyä DeLaval Plus+ 1 Suorituskyvyn optimointi 3 Kehittynyt lypsyteknologia 2 Tehokas tuotannonohjaus Karusellilypsyasema Plus+ DeLavalin karuselliasemat
Lisätiedot