Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin
|
|
- Erkki Lehtonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin Rosdala Gård Pääkohteena matkalla oli hyvästä managementistä ja korkeasta tuotoksesta tunnettu Rosdala Gård, jossa on 600 lehmää. Holsteinpainotteisen karjan päivätuotos on 37,5 kg. Tilan eläimet on hajautettu eri paikkoihin. Pääkeskuksessa, Rosdalassa, on lypsävät sekä vasikat 4 kuukauden ikään asti. 4 kuukauden ikään tultuaan vasikat siirretään Alleaborgiin, jossa ovat myös umpilehmät. Alleaborgista nuorkarja siirretään 8-10 kuukauden iässä Hallingsbergiin, jossa hiehot siemennetään ja siirretään ennen poikimista Rosdalaan. Myös umpilehmät siirretään Rosdalaan poikimaan. Vasikkala, johon vasikat siirretään viikon ikäisenä, on vanha konesuoja, jossa vasikat ovat yksilöittäin igluissa. Iglut on merkitty erivärisin nauhoin. Jokaiselle värille on oma merkityksensä. Esimerkiksi punainen tarkoittaa juomarehulta vieroitettavaa vasikkaa ja vihreä sitä, että vasikka tarvitsee elektrolyyttejä. Iglurivien väleissä näkyy myös lippuja, jotka merkkaavat samalla viikolla syntyneet vasikat. Tilan omistajat kertovat igujen olevan hyvät vasikoille, mutta huonot työntekijöille. Heillä onkin suunnitteilla rakentaa uusi vasikkala mahdollisimman yksinkertaisilla ratkaisuilla. Vasikat juotetaan maitojauheesta tehdyllä juomarehulla kolme kertaa päivässä. Tilan omaa myslisekoitusta vasikat alkavat saamaan 1-2 viikon iässä. Seos, joka on Keenan Systemin ruokintasuunnittelijan tekemä, sisältää soijaleikettä, vehnää, ohraa, kivennäisiä, melassia ja olkea. Seoksen kuiva-ainepitoisuus on n. 85 % ja se sisältää energiaa yli 12 Mj/kg ka. Myslissä on myös korkea E-vitamiinipitoisuus. Vasikat eivät saa erikseen karkearehua. Vastasyntyneet vasikat saavat 4 litraa ternimaitoa letkulla. Lehmävasikat saavat testattua ja laadukasta ternimaitoa. Sonneille juotetaan hiehojen ternimaidot, jotka ei välttämättä sisällä riittävästi vasta-aineita. Tilalla onkin todettu sonnivasikoiden kuolleisuuden olevan 5-6 kertaa suurempi kuin lehmävasikoiden. Vasikat viettävät ensimmäiset 5-7 päivää yksilökarsinoissa poikimaosaston lähellä, jossa niille juotetaan ternimaidot ja maidot, jotka eivät kelpaa vielä tankkiin. Talvella vasikkalassa esiintyy rota- ja koronavirusta. Pälvisilsaa vastaan vasikat rokotetaan. Vasikat ovat vasikkalassa 9 viikon ikään asti. Ne vieroitetaan maidolta 8 viikkoisina, mutta stressin lievittämiseksi vasikat siirretään uuteen paikkaan vasta viikko vieroituksen jälkeen. Uudessa paikassa vasikat ruokitaan samalla myslisekoituksella vielä noin kuukauden, jonka jälkeen siirrytään lehmien appeeseen. Vasikkatilat putsataan ja kuivadesinfioidaan siirtojen jälkeen.
2 Lehmien keskimääräinen ummessaoloaika tilalla on 56 päivää, joista suurimman osan umpilehmät viettävät Alleaborgissa. Lypsykauden lopussa lehmät ehdytetään lypsämällä vain joka toinen päivä kolme viikon ajan. Viimeisellä lypsykerralla kaikille laitetaan umpituubit, jonka jälkeen ne siirretään Rosdalasta umpilehmien joukkoon. Yhtäkkinen ryhmän, ruokinnan ja ympäristön muutos saa lehmät ehtymään. Näin toimitaan myös korkeatuottoisten lehmien kanssa. Rosdalassa on todettu, että lypsykautta ei kannata venyttää, vaikka lehmän päivätuotos jatkuisi korkeana pitkälle yli keskimääräisen lypsykauden. Sopiva lypsy- ja lepokauden suhde edesauttaa seuraavankin lypsykauden tuotosta. Lehmät, joilla on korkea tuotos, tiineystarkistetaan uudelleen ennen umpeutusta. Umpilehmät saavat 5-6 kg ka lypsävien apetta, 5 kg ka olkea, sekä rankkia, soijaa ja umpilehmille tarkoitettua kivennäistä. Umpilehmät tuodaan takaisin Rosdalaan tunnutusosastolle noin kolme viikkoa ennen poikimista. Osastolla on suuri olkipohjainen makuualue, jossa lehmät makaavat ryhmässä. Työntekijät, jotka ajavat lehmiä lypsylle tai juottavat vasikoita, käyvät tarkistamassa poikima-alueen joka tunti. Poikivat siirretään omaan osastoon poikimaan rauhassa. Apua annetaan vain tarvittaessa. Vastapoikineelle eläimelle annetaan lehmien apetta, olkea ja melassia. Annos tarjotaan erillisestä astiasta, jotta voidaan seurata lehmän syömistä poikimisen jälkeen. Lisäksi poikineille annetaan heti poikimisen jälkeen vettä, jossa on kalsiumpropionaattia ja kaliumkloridia. Jos lehmä ei juo itse, se letkutetaan. Näiden lisäksi kuntoluokassaan yläkäyrällä oleville hiehoille sekä useammin poikineille lehmille annetaan kalsiumbolus. Poikineet siirretään seuraavan lypsyn jälkeen ryhmiin, jos kaikki näyttää hyvältä. Rosdalassa on myös mahdollista lypsää vastapoikineet poikimakarsinassa, mikäli tarpeellista. Tilallisten haaveena on rakentaa hiekkapohjainen sairaskarsina halvaantuneille, tai muuten sairaille lehmille. Lypsyssä olevat lehmät ryhmitellään tietyin periaattein. Ensikot siirretään poikimisen jälkeen omaan ryhmään, jossa ne viettävät ensimmäiset 30 päivää. Näin hiehot voivat totutella lypsylehmän elämään ilman vanhempien yksilöiden dominanssia. Yhdessä ryhmässä, joka sijaitsee lähellä lypsyasemaa, ovat vanhemmat lehmät. Vanhempien lehmien ryhmässä on parsissa parsipedit. Aureus-ryhmässä lehmiä on Ryhmät pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomina, jotta ne pysyvät sosiaalisesti stabiileina, eikä turhia kahinoita pääse syntymään. Lehmät, joiden poikimisessa on ilmennyt jotain ongelmia, saavat kaulaansa punaisen
3 nauhan. Nauha indikoi sitä, että niitä yksilöitä on seurattava erityisen tarkasti poikimisen jälkeen. Merkityltä lehmiltä käydään muun muassa mittaamassa kuume päivittäin. Kaikki lypsävät ruokitaan samalla appeella huolimatta niiden tuotoksesta. Olki silputaan erikseen ennen apevaunuun lisäämistä. Tällä keinolla korren pituus saadaan tavoitteelliseen 5 senttimetriin ja se myös vähentää appeen sekoituksen määrää. Olki halutaan silputa pieneksi, jotta lehmät eivät valikoisi maittavampia komponentteja rehuseoksesta. Tilalla on Keenanin apevaunu, joka on varusteltu vaa alla ja verkkoyhteydellä. Näin kaikki käytetyt komponentit tallentuu koneelle, ja rehukirjanpito helpottuu. Lypsävien kuiva-aineen syöntikyky on keskimäärin 24,4 kg. Tilalla ei olla tingitty apekustannuksista alhaisen maidonhinnan vuoksi. Rosdalassa on erittäin edullisesti toteutettu uusi verhoseinäinen lypsykarjahalli. Hallin kaikki rakenteet on itse tehtyjä. Parrenerottajien tekemiseen meni päivä ja kustannukset puolittuivat verrattuna siihen, että ne olisi ostettu ulkopuolelta. Hallissa on 370 parsipaikkaa. Yhden parsipaikan hinnaksi tuli Hintaan on laskettu mukaan oma työ. Pihatto on 97 metriä pitkä ja 40 metriä leveä, katto on eristetty. Ruokintapöydän edessä kulkeva käytävä on 5,2 metriä, takakäytävä 3,5 metriä ja poikkikäytävät leveydeltään 5,2 metriä. Lattiassa on 1 % kaato. Lattia on uritettua betonia, ja käytävät puhdistetaan pienkuormaajalla työnnettävällä kumirenkaalla 3 kertaa päivässä. Raappaa ei haluttu laittaa, koska sen toimivuudesta hiekan kanssa ei ollut takuita. Uudessa hallissa lehmät makaavat siis hiekkaparsissa. Parsissa on hiekkaa n. 25 cm, alla on betonia. Tilalla menee viikossa 55 tonnia hiekkaa. Hiekkaa lisätään parsiin 3 kertaa viikossa. Parsiin käytettävä hiekka on hienojakoista, jonka vuoksi isäntäpari ajatteli hiekan sekoittuvan lietteeseen. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan lietealtaan tyhjennyttyä pohjalle jäi metri hiekkaa. Keskellä oli lisäksi 2,5 metrin hiekkakasa. Tilalla ei kuitenkaan aiota investoida separaattoriin, sillä hiekat saatiin helposti kaivurilla päivässä pois. Hiekkaparsiin ollaan tilalla erittäin tyytyväisiä. Jo pelkästään yhden ryhmän siirtäminen hiekkaparsille on nostanut koko karjan keskimääräistä päivätuotosta 3 kilolla. Tavoitteena onkin siirtyä parsimatoista ja olki-/kutterikuivikkeesta hiekkaparsiin muissakin halleissa. Tilalla lypsetään BouMaticin 2 * 24 paikkaisella takaalypsyasemalla. Alkuun isäntäpari mietti karuselliasemaa, mutta kuitenkin he tulivat siihen tulokseen, että BouMatic voisi olla toimintavarmempi. Lehmät lypsetään kolmesti päivässä. Aamulypsy alkaa klo 5, päivälypsy klo 13
4 ja illalla lypsy alkaa klo 21. Tilan väen mukaan asema on nykyiselle lehmämäärälle turhan suuri. Lehmämäärän tuplauksella asemasta voitaisiin saada tehot irti. Myös lypsytyö on tällä hetkellä liian hidasta. Tilalla kiinnitetäänkin nyt huomiota lypsyrutiineihin ja pyritään yhdenmukaistamaan toimintaa. Lypsytyöntekijät ovat liettualaisia urakoitsijoita. Lisäksi tilalla on yksi kotimainen työntekijä. Työntekijöissä on melko suuri vaihtuvuus. Isäntäpari kouluttaa jokaisen uuden työntekijän itse ja samalla tehdään sopimus, jossa sitoudutaan noudattamaan tilan periaatteita. Alkoholin käyttö ja alkoholin vaikutuksen alaisena olo työpaikalla, sekä eläinten lyöminen on ehdottomasti kielletty. Tilan työntekijöille halutaan opettaa myös työtovereiden kunnioitus puolin ja toisin. Kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia. Myös navetassa oikealla tavalla käyttäytyminen on Rosdalassa tärkeää. Huutaminen ja juokseminen ei ole sallittua, näin eläimet pysyvät rauhallisina ja ovat tasapainoisempia. Aikaisemmin tilalla oli henkilöitä, joilla oli enemmän vastuuta, mutta silloin alkoi ilmenemään toisten työntekijöiden pompotusta. Tilalla pyritään pitämään organisaatio ohuena ja luomaan työntekijöille työpaikka, missä on hyvä olla. Rosdala Gård oli erinomainen vierailukohde, jossa selkeästi on ajateltu managementia, työntekijöitä, sekä ympärillä olevaa kyläyhteisöä. Rosdalalla on omat Facebook-sivut, joiden avulla he muun muassa viestivät naapureille milloin he levittävät lantaa. Tämä on saanut yhteisössä hyvän vastaanoton. Isäntäväki on asialleen omistautuneita ja haluavat jatkuvasti kehittää toimintaansa. Tilalla pidetään tarkkaa kirjaa työtunneista ja toteutuneista töistä. Lukujen perusteella lasketaan tilalle eri tunnuslukuja. Näitä lukuja laskee myös 6-7 tilaa, joiden kanssa Rosdalan väki tekee vertailua tietyin väliajoin, ja näiden perusteella pyrkii kehittymään. Carlsro Gård Carlsro Gård on 4 robotin lypsykarjatila, jonka nykyinen isäntäpari on omistanut vasta 2 vuotta. Tilan motto on Jos pidät huolta lehmistä, ne pitävät huolta sinusta. Isäntäväki selvästi noudattaa mottoaan, sillä eläimet näyttävät voivan hyvin. Vuonna 2010 tilalle tuli ensin kaksi robottia ja myöhemmin tila on laajentanut 4 robottiin. Kaikki robotit ovat Lelyn A3 Next mallisia. Tässä holsteinpainotteisessa karjassa on lehmiä lypsyssä tällä hetkellä 240 ja päivätuotos per lehmä noin kiloa. Viime vuonna hiehoille ja umpilehmille on rakennettu uusi täyseristetty halli. Aikaisemmin eläimiä oli neljässä eri paikassa, mutta uuden hallin myötä kaikki eläimet on saatu kotipihaan. Emännän ja isännän lisäksi tilalla on kaksi työntekijää. Konetyöt hoitavat urakoitsijat,
5 sillä tilalla halutaan keskittyä eläimiin. Tilalla tuotetaan n. 2,5 miljoona kiloa maitoa vuodessa. Yksi robotti tuottaa siis noin 625 tuhatta kiloa. Isäntäväki on myös laskenut, että yksi henkilötyötunti tuottaa n. 600 kiloa maitoa. Lypsylehmät on ryhmitelty utareterveyden mukaan 4 eri ryhmään. Vastapoikineet menevät automaattisesti parhaan utareterveyden ryhmään. Lehmiä ryhmissä on noin 55 per ryhmä ja niitä siirrellään mikäli yksilöiden utareterveyteen tulee muutoksia. Solut pyörii tällä hetkellä tuhannessa. Lypsyjä per lehmä per päivä on noin 3, mikä on tilan tavoitekin. Mitä enemmän lypsykäyntejä on, sitä enemmän maitoa saadaan. Kovimmat lypsäjät käyvät robotilla 4,5 kertaa päivässä. Ajettavia lehmiä tilalla on suunnilleen 5-10 päivässä. Luku riippuu hyvin pitkälti hiljattain poikineiden hiehojen määrästä. Hiehoja aloitetaan siementämään 14 kuukauden iässä. Siemennyksiä per tiineys on hiehoilla 1,6 ja lehmillä 1,8. Tilalla emäntä hoitaa siemennykset. Tilalla ei juurikaan käytetä seksattua siementä, eikä lihasonniakaan laiteta usein. Vuodessa syntyy 7-8 lihasonnia, jotka laitetaan 2-3 viikon iässä välitykseen. Hintaa niistä saa euroa per eläin. Tilalla syntyneet lihahiehot hyödynnetään omalla tilalla. Hiehojen kiimantarkkailussa ei käytetä apuvälineitä. Tähän asti nuoret eläimet ovat näyttäneet kiimansa hyvin. Hiehot poikivat keskimäärin 25 kuukauden iässä. Tiineystarkastukset tehdään 3 kertaa kuussa. Lehmien ryhmään hiehot siirretään 2-4 viikkoa ennen poikimista, jotta ne voivat tottua appeeseen ja ympäristöön. Robotille hiehoilla ei ennen poikimista ole pääsyä. Umpilehmät umpeutetaan harventamalla lypsykertoja ja siirtämällä appeelle, jota on laimennettu oljella. Umpituubeja tilalla käytetään vain tilanteen niin vaatiessa. Vasikat ovat yksilökarsinoissa ensimmäiset kaksi viikkoa. Ne juotetaan kahdesti päivässä, kolme litraa per annos. Maito pastöroidaan käyttäen Milk Taxia. Näin on tehty jo kuusi vuotta. Ternimaitoa ei käsitellä eikä laatua tarkkailla. Kaikilla lypsylehmillä on sama ape riippumatta tuotoksesta. Väkirehun määrä vaihtelee tuotoksen mukaan. Erikoista tilalla on se, että robottien houkutusrehun lisäksi lehmät saavat rehua myös erillisistä väkirehukioskeista. Tämä ratkaisu on tehty siksi, että kerralla saadun väkirehun määrää voidaan pienentää. Väkirehun määrän nostaminen appeessa saattaa vähentää roboteilla käyntiä. Appeesta saatu väkirehu on eri laatua, kuin kioskista ja robotilta saatava. Kioskista ja robotilta lehmä saa keskimäärin 10 kiloa väkirehua päivässä. Lypsävät kuluttavat päivässä noin 2000 kiloa
6 väkirehua. Appeesta noin 1000 kiloa, robotilta 600 kiloa ja kioskilta loput 400 kiloa. Lypsyn jälkeen lehmät pääsevät laitumelle. Laidunta tilalla on 7 hehtaaria. Isäntäväki on laskenut laiduntamisen vähentävän ruokinnan tarvetta 10 %. Ape jaetaan klo 14.00, jolloin lehmät yleensä tulevat kaikki sisään. Yöllä eläimillä ei ole pääsyä laitumelle. Uusi nuorkarja- ja umpilehmähalli on 300 paikkainen. Halli on suunniteltu tarpeeksi suureksi, jotta vältytään ylitäytöltä. Eläinpaikan hinnaksi tuli Kokonaiskustannus on siis Hallissa on nuorimmille eläimille olkipohjainen makuualue. Ruokintakäytävän lattia on umpinainen, sillä lanta on niin kuivaa, että ritiläpalkkilattia ei toimisi. Myös hiehot pääsevät laitumelle, sillä laki niin vaatii. Tämä on ongelma rannikkoseudulla, jossa laitumet eivät ole kovin hyviä. Sen vuoksi eläimet ovat kovin pieniä. Jos hiehoja laidunnetaan luonnonhoitopelloilla, on tarkkaa, ettei niitä lisäruokita liikaa. Jos hiehojen tuottama lanta on liian ravinnerikasta, voi se vaikuttaa luonnonhoitopellon alkuperäiskasveihin. Carlsson Veljekset Eskil ja Ola Carlsson rakensivat nykyisen pihaton vuonna Vuotta myöhemmin Eskil osti veljensä osuuden tilasta. Tilalla lypsetään 125 lehmää 2 * 8 paikkaisella kalanruotoasemalla. Veljesten mielestä optimi lehmämäärä olisi 120. Lehmät voivat paremmin, kun niillä on enemmän tilaa. Keskituotos tilalla on kiloa energiakorjattua maitoa. Pitoisuudet tilalla on korkeat. Rasvapitoisuus on 4,93 % ja valkuainen 3,5 %. Veljesten lisäksi tilalla työskentelee 3 työntekijää. He eivät kuitenkaan ole kokoaikaisia, vaan työskentelevät 50 %:n, 60 %:n ja 70 %:n osuutta kokoaikaisesta työajasta. Konetyöt hoidetaan pääosin urakoitsijoiden voimin. Navettarakennukset ovat edullisesti rakennettuja kylmäpihattoja. Vain lypsyaseman alueen rakenteet on eristetty. Nyt jos he tekisivät navetan uudelleen, he eristäisivät katon, sillä navetta lämpenee kesällä liikaa. Lehmät ovat kesäisin mieluummin ulkona. Lypsävien pihatossa oli aikaisemmin läpiajettava ruokintapöytä, mutta se on muutettu automatisoituun kiskoruokkijasysteemiin. Samalla pihattoon tehtiin ruokintaparret. Hiehopihatossa on sekä omia, että naapurin hiehoja. Carlsson siis pyörittää hiehohotellia varsinaisen toimintansa ohella. Hiehon päiväkustannus on 1,84 ja ne viettävät Carlssonin tilalla 6-10 kuukautta. Eskil siementää hiehot
7 itse. Tiineet hiehot siirretään 3-8 viikkoa ennen poikimista takaisin naapuritilalle. Eläimiä siirretään 3 kertaa vuodessa. Eskilin hiehot poikivat keskimäärin 25,5 kuukauden iässä. Lehmien poikimavälit on keskimäärin 15 kuukautta. Tilalla annetaan lehmien lypsää oman aikansa. Eskil uskoo, että pitkällä poikimavälillä on yhteys korkeisiin pitoisuuksiin. Carlssonit pitävät pitkästä poikimavälistä myös sen takia, että poikimisia on vähemmän. Neuvoja ei pitkästä poikimavälistä ole kuulemma ilahtunut. Keskipoikimakerta tilalla on 3,6 ja vanhin, 12-vuotias, lehmä on lypsänyt yli kiloa maitoa. Tilan suurin terveysongelma on poikimahalvaukset. Kaikille 2 kertaa tai useammin poikineille annetaan rutiininomaisesti kalsiumia. Aureus-lehmiäkin on, mutta ne ovat omana ryhmänään ja ne poistetaan lypsykauden lopussa. Teuraaksi meneviltä, lypsykauden lopussa olevilta lehmiltä ei rajoiteta rehun saantia. Näin ne ovat hyvän kokoisia teuraaksi mennessään. Carlssonit ovat laskeneet tekevänsä 40 tuntia työtä per lehmä per vuosi. Määrä on paljon, mutta he nauttivat siitä ja ovat saaneet sillä tuloksia. Peltoa tilalla on viljelyksessä 136 hehtaaria, joista 13 on maissilla ja 10 härkäpavulla. Maissi menestyy viljelyksessä hyvin. Kuivalla säällä kastelu olisi hyödyllistä, mutta sitä ei tilalla tehdä. Maissi on kuitenkin tehokas löytämään vettä. Satoa maissista saadaan 16 tonnia kuiva-ainetta ja nurmen satotasot pyörivät 8-10 tonnissa kuiva-ainetta. Nurmesta saadaan 4 satoa. Tilalla syötetään paljon karkearehua, ja tavoitteena on nostaa nurmen energia- ja valkuaispitoisuuksia. Appeeseen laitetaan sokerijuurikas tuoreleikettä, säilörehua, maissia, ohraa ja hernettä. Väkirehuja lehmät saavat kioskista. Tilalla on laskettu ruokintakustannuksen per 1 kg energiakorjattua maitoa olevan 1,35 kruunua eli 0,15. Appeen hinta per kilo kuiva-ainetta on laskettu olevan 1,33 kruunua eli 0,14. Ruokintaneuvoja käy tilalla tekemässä ruokintasuunnitelman kerran kuussa. Tilalla ei olla jääty harmittelemaan heikkoa maidon hintaa, koska sille ei voi itse tehdä mitään. Sen sijaan he tekevät kotona asiat mahdollisimman hyvin. Se kannattaakin, sillä tilanteesta huolimatta tila tekee tulosta. Rakentaminen osui hyvään saumaan, ja tuotoskin on nostettu kilosta nykyiseen. Tulevaisuudessa tilalla tehdään mahdollisesti laajennus, ja vaihdetaan asema kahteen lypsyrobottiin. Toisena vaihtoehtona on siirtyä luomuun. Se tarkoittaisi vähemmän lehmiä, mutta
8 luomulisä on 0,12. Luomun haasteena on luomumaissin viljely, sillä linnut ja rikkakasvit ovat ongelma. Aika kuitenkin näyttää mihin ratkaisuun tilalla päädytään.
Sisältö. 3 Toiminnanjohtajan tervehdys. 4 Maitoyrittäjien opintomatka Ruotsiin. 6 Eläinkouluttaja Don Höglund Suomessa
JÄSENKIRJE 2/2015 Sisältö 3 Toiminnanjohtajan tervehdys 4 Maitoyrittäjien opintomatka Ruotsiin 6 Eläinkouluttaja Don Höglund Suomessa 7 Jalostamalla 20 000 kg:n keskituotokseen 10 Tulevat tapahtumat 11
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotKokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotAutomaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotVENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012
VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotTankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotMaitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma
LisätiedotDELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotMatkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa
Matkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa 3-10.10. 2013 Sunburst Dairy Tilalla on yhteensä 600 lehmää, peltoa on 750 eekkeriä (noin 350 ha), joista omaa on 250 eekkeriä ja vuokrattua 500. Tila rakensi
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
Lisätiedot9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
LisätiedotTerveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotRaisioagro Uuden ajan maatalouskauppa
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotLypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat
LisätiedotMaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA
MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
LisätiedotHYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti
HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti Nuorille maatilan sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tai äskettäin sukupolvenvaihdoksen tehneille nuorille järjestettiin opintomatka
LisätiedotPohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli
Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli 7.6.2018 Iskolan (= Muholan ) Tila 1711 Tilan pihapiiriä Isäntäväki Sari ja Jari Miika, Joona ja Matias Tilan kehitys:
LisätiedotESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT
LisätiedotSeosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684
Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta
LisätiedotMaitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA
Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen
LisätiedotVASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
LisätiedotPerhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto
1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotTeknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotEmolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?
Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:
LisätiedotOivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus 6.9.2018 Petri Koivisto projektipäällikkö MaitoLiideri-hanke ProAgria Oulu ASKELMERKKEJÄ, MaitoLiideri
LisätiedotHIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
LisätiedotALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa
ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius
LisätiedotMaarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan
LisätiedotVarmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta
LisätiedotTavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin
MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut http://www.globaldairyfarmers.com http://en.wikipedia.org/wiki/agrifirm http://www.agrifirm.com Tavoitteena tienata enemmän
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotFARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin
FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotVASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotKokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Lisätiedotkompostipohja äestetään kun lehmät ovat lypsyllä
Tilakäyntikohteet Maidontuottajien matka Wisconsiniin 4-11 10. 2012 Zanderin tila, Barneveld Jerry Zanderin tilalla on noin 150 lehmää ja 230 hehtaaria peltoa. Kaikki nuorikarja kasvatetaan itse, yli 4
LisätiedotKäytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla
Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla 17.1.2018 Laura Kulkas Terveydenhuolto eläinlääkäri Valio Oy M. BOVIS tartunnan riskienhallinnan periaatteellinen kaava Tartunta todetaan
LisätiedotMatkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)
Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan
LisätiedotÄlä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN
Älä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN DeLaval OptiDuo ÄLÄ PELKÄSTÄÄN TYÖNNÄ REHUA Kun rehua siirretään säännöllisesti takaisin ruokintapöydälle, lehmät pääsevät rehuun paremmin käsiksi, mutta se ei merkitse
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotMaitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine
Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380
LisätiedotOpintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti
Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotHiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu
Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko
LisätiedotHedelmällisyys ja talous
Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotTuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.
Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotGenetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra
Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden
LisätiedotPrimo-ruokintaohjelma
-ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos
LisätiedotMaissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala
Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen
LisätiedotRehuopas. isompi maitotili
Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla
LisätiedotPoikima-aika haaste ja mahdollisuus
Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Maidosta Maitoon MaMa -hanke Maitovalmennus 8.9.2016 Anne Anttila Erityisasiantuntija: ruokinta, maitotilat Esityksen sisältö 1. Mikä piilevä ketoosi? 2. Maidosta Maitoon
LisätiedotVENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010
MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen
LisätiedotLypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen
Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus
LisätiedotTaloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale
Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta
LisätiedotYleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa
Yleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa Tapani Kivinen, Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus LUKE Vaavi-hanke 18.1.2017 Luonnonvarakeskus Eläinterveyden elementit 1) Vapaus
Lisätiedot