Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat"

Transkriptio

1 Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi, puh

2 Huippueläinainesta Riittääkö se? Osallistuin viime marraskuussa Semex Finlandin järjestämälle opintomatkalle Kanadaan. Matkaan sisältyi tilavierailuja sekä kahden päivän näyttelyreissu. Suosittelen vastaavia opintomatkoja alan toimijoille, sillä oman karjasilmän harjaantuminen vaatii jatkuvaa päivittämistä. Oli upeaa nähdä äärettömän kauniita ja hyvärakenteisia lehmiä mm. tilavierailuilla. Oma osallistuminen keskittyi ruokintaan sekä olosuhteisiin liittyviin asioihin, tavoitteena oli nähdä miten Kanadassa poiketaan meidän toimintatavoista, vai poiketaanko ollenkaan? Rotunsa parhaat ay-lehmät, Champion kehä Royal Show 2011 Rotunsa parhaita ay-hiehoja Royal Show kehässä. Huomioi hiehojen reidet sekä maha, vertaa omiin ay-hiehoihin Jalostuksella, nuorkarjan ruokinnalla sekä optimaalisilla olosuhteilla pyritään saamaan vastaavanlaisia tuloksia myös Suomessa. Meillä on käytössä huippueläinainesta koti- ja ulkomailta, karjaa on jalostettu kymmeniä vuosia ja silti lehmien kestävyys ei ole parantunut vuosien aikana, ensikoiden tuotoksiin ei olla tyytyväisiä, hiehot poikivat yli-ikäisinä, kuulostaako tutulta? Miksi emme ole päässeet vastaaviin tuloksiin kuin ulkomailla? Syitä haetaan suunnasta jos toisestakin, olemmeko pohtineet voisiko vasikan juottoajan ja hiehojen ruokinnalla sekä olosuhteilla olla vaikutusta? Hiehojen ja lehmien ruokinta sekä olosuhteet ovat haasteellisia useissa navetoissa. Kanadan kaikilla vierailutiloilla hiehot poikivat viimeistään 24 k:n iässä, yleensä vähän nuorempina. Suomessa vuonna 2011 hiehojen keskimääräinen poikimaikä oli tuotosseurantatiloilla 26,4 kk. Kanadan vierailutiloilla ensikoiden tuotokset olivat kymppitonnin luokkaa tai yli, ja useissa karjoissa lehmien kestävyys oli vertaansa vailla. Mitä siellä siis tehdään toisin kun tulokset ovat parempia? Meille tulee samaa eläinainesta, eikä tulokset ole silti vastaavia. Jotain pohdittavaa siis löytyy.

3 Taustaa kotimaisista ruokintanormeista Suomessa ei ole tehty hiehojen ruokinta- ja kasvututkimuksia sitten vuoden 1995, jolloin MTT:n Päivi Mäntysaari toteutti vastaavat tutkimukset. Jokainen voi miettiä oman navetan näkövinkkelistä kuinka hyvin nykyinen eläinaines vastaa sen ajan eläimiä. Eläimet ovat suurempia, niiden geneettinen taso on parantunut paljon, navetat ovat muuttuneet, ruokinta- ja rehustus on muuttunut. Voidaankin kysyä onko mikään pysynyt ennallaan. Näiden valossa olemme ProAgriassa hankkineet paljon uutta tietoa niin ulkomailta kuin kotimaastakin hiehojen ruokinnan suunnittelun tueksi. Kanadan opintomatkan anti vastasi odotuksia sekä niitä kokemuksia, joilla me ProAgriassa teemme hiehojen ruokinnan suunnittelua. Vasikoiden juottoa Kanadan malliin Viimeisimpien tietojen valossa vasikoiden ensimmäiset n. 42 päivää ratkaisevat kuinka hyvä lypsylehmä eläimestä tulee. Ensikoiden tuotoksesta peräti 25 %:a on peräisin vasikan ensimmäisen elinkuukauden ajalta. Etenkin vasikan ensimmäiset tunnit ovat ratkaisevia, saako vasikka riittävästi vasta-aineita ensimmäisen kuuden elintunnin aikana. Kanadassa muutamilla vierailutiloilla vasikoille letkutettiin heti syntymän jälkeen 3-4 ltr ternimaitoa. Smithden Holsteins tilalla letkutetaan jopa 5 litraa ternimaitoa ensimmäisellä juottokerralla. Tila omistaa mm. huippulehmä Smithden Allen Alisonin (kuvassa), joten huippua suoraan huipulta. Tilalla oli panostettu kaikkien eläinten ruokintaan mm. osastoimalla lypsävät neljään eri ryhmään. Smithden vasikoille annettiin maitoa 3 kk:n ikään saakka 8 litraa päivässä kahdessa erässä. Vasikat saivat 5 kk:n ikään saakka väkirehua jonka raakavalkuais% oli 22. Nuorilla eläimillä olivat ruokinnan kokonaisraakavalkuaistasot yleisesti n. 18 %:n luokka. Vertailuna tälle tasolle voidaan ottaa kotimaisen raakavalkuaisen miniminormin joka on 13,0 % juotolta vieroitusvaiheessa (3 kk). ProAgrialla ruokinnan suunnitteluvaiheessa tätä normia nostetaan lähemmäksi %:a. Kanadan vierailutiloilla yhtä tilaa lukuun ottamatta kaikilla tiloilla vasikat juotettiin kaksi kertaa päivässä. Juottomäärät olivat 7-10 litraa päivässä riippuen tilasta. Stantons Bros. holsteins tilalla juotettiin suurin maitomäärä 10 ltr/pv, tällä tilalla vasikoiden väkirehun raakavalkuaispitoisuus oli 18 %. Juottokertojen määrä, juottoautomaatit Yhtään juottoautomaattia ei näkynyt 12:n tilavierailun aikana. Yhdellä tilalla oli vapaa hapanjuotto mikä on harvinaista Kanadassa. Vasikat juotettiin joko tuttiämpäreistä tai ämpäreistä kaksi kertaa päivässä. Ternimaito juotettiin yleisesti tuttipullosta kolmen ensimmäisen päivän ajan. Yleisimmin juoma-annoksen kertamäärä oli 3,5 litraa, suurin kerta-annos oli Stantonsin tilalla 5 litraa kerralla. Vasikat olivat hyvännäköisiä ja hyvin kehittyneitä, näillä eväillä saadaan huippueläinaines kestäväksi lehmäksi. Tilakoot vaihtelivat alle 100 lehmän karjoista liki tuhannen lehmän karjoihin ja

4 kaikilla tiloilla vasikat juotettiin yksilöllisesti. Toimenpide on suositeltava myös meille, sillä vasikat ovat karjan pääoman lähtökohta. Kuvassa Vasikoiden yksilökarsinoita robonavetassa. Mysliä oli vapaasti tarjolla, juotto kaksi kertaa päivässä tuttisankoista 7 ltr/pv. Tilalla hiehojen poikimaikä oli 22 kk. Suomessa kuulee usein puhuttavan, ettei vasikoille voi antaa kertajuotolla kahta-kolmea litraa maitoa, sillä vasikat menevät helposti ripulille. Miksi Kanadan vasikat eivät sairastu? Mikä tekee niistä niin erilaisia märehtijän alkuja että niistä tulee huippulehmiä kaksi kertaa päivässä tapahtuvalla ämpärijuotolla? Yksi merkittävä asia on ternimaidon määrä ja milloin vasikka saa ternimaidon, toinen yhtä tärkeä asia on poikimisympäristö ja vasikan oma elinympäristö. Lehmien poikimakarsinat olivat hyvin tilavia ja runsaalla olkikuivituksella varustettuja. Vasikat elivät usein vasikkaigluissa poissa lypsylehmänavetasta. Tautipaine saadaan siten pidettyä kontrollissa, kun vasikat eivät hengitä samaa ilmaa aikuisten eläinten kanssa. Suurissa yksiköissä nuorkarja kasvatetaan eri rakennuksissa. Näihin seikkoihin kannattaa meillä Suomessakin kiinnittää enemmän huomiota. Meillä letkutus on vielä vieras asia, mutta suurissa karjoissa sitä kannattaa harkita. Juottotavassa säästää omaa työtä ja varmistaa vasikan terveyden. Pienemmissä karjoissa vastaava asia voidaan hoitaa useilla juottokeroilla ensimmäisten kuuden elintunnin aikana. Kyse on siitä, mitä haluamme tehdä että vasikan huippugeenit tuottavat hyvää tulosta tulevina vuosina. Kumpi on työläämpi vaihtoehto, varmistaa vasikan hyvä kasvu ja terveys vai hoitaa sairasta vasikkaa sekä menettää tuotoslitroja tuotantokaudella. Ryhmäpoikimakarsina, paljon olkia sekä tilaa. Hyvät lähtökohdat tulevalle huippulehmälle

5 Summiteholm Holsteins -tilacase Tällä tilalla oli erinomaiset tulokset tuotoksissa ja kestävyydessä. Lypsäviä oli 330, joiden 305 pv:n keskituotos oli kg pitoisuuksilla rasva 3,9 %, valkuainen 3,3 %, solut Poikimaväli oli 12,8 kk, keskipoikimakerrat 3,1, karjassa oli puolet vähintään kolme kertaa poikineita ja useita kymmeniä 100- ja 150-tonnareita. Hiehot poikivat alle 24 kk:n iässä ja niiden keskituotos oli kg. Vasikkakuolleisuus oli alle 2 %. Miten vasikat ruokitaan Summiteholmin huipputilalla? Juottoaika oli 8 viikkoa, josta ensimmäisen kuukauden ajan annetaan 9 ltr/pv maitojuomaa kolme kertaa päivässä. Tämä jälkeen seuraavat kaksi viikkoa annetaan 6 ltr/pv ja viimeiset kaksi juottoviikkoa 3 l/pv. Maitojuoman lämpötila on astetta ja maitojuoma annetaan juoma-astioihin (kuva). Hiehojen kasvut olivat n. 900 g/pv. Tilalla siirryttiin maidosta maitojuomaan, sillä se on heidän mielestään tasalaatuisempaa kuin maito. Juomarehu sisältää 26 % proteiinia ja 22 % rasvaa. Suomessa maitojuomat ovat energiamäärältään hieman laimeampia. Tila oli ollut mukana yliopiston tutkimuksissa jolloin ternimaidon vasta-aineita tutkittiin sekä vasikoiden maidon laatua. Vasikat saavat väkirehua vapaasti ja ne syövät sitä n 2 kg/pv jonka raakavalkuaispitoisuus oli 20 %. Juottoaikana vasikat eivät saa karkearehua ollenkaan (yleinen tapa ulkomailla). Suomessa eläinsuojelulaki edellyttää karkearehun saannin kahden viikon iästä alkaen. Näillä eväillä Summitholm Holsteins tilalla saadaan huippueläinaineksesta kestäviä lehmiä. Summitholm -tilan terve ja hyvin kehittynyt juottovasikka, maito annetaan juomakuppiin. Maitojuoman jälkeen kuppiin laitettiin vettä tarjolle. Vasikka sai maitojuoman kaksi kertaa päivässä juomakupista ryystäen. Ternimaitoa on letkutettu 12 tunnin sisällä 3+3 litraa, vasikat saavat seleenilisän ei muita rokotuksia Vasikan elinvoimaisuuteen vaikuttaa suuresti emän ummessaoloaika. Summitholmin tilalla lehmät laitettiin umpeen korkeasta maitomäärästä, tuotos oli km 35 kg kun lehmät laitettiin umpeen. Umpeutus onnistuu noinkin korkeasta tuotannosta kun se tehdään oikein ja eläimet ovat lähtötilanteessa terveitä utareiltaan. Lehmille tulee kolme suurta muutosta umpeutuksen aikaan. Ensimmäinen muutos on siirto umpiosastolle, toinen muutos on ruokinta ja kolmas iso muutos on lauman muutos. Kaikki muutokset ovat lehmille stressaavia ja näin ne vähentävät maidontuotantoa nopeasti. Lehmille laitettiin Orbesil-tuubit ja jos soluluku oli suurempi kuin niin lehmille laitettiin myös umpituubit. Toimintamalli on onnistunut ja tuo hyviä tuloksia suuressa yksikössä. Umpilehmät ovat oikeasti lomalla tuotanto-olosuhteista.

6 Vasikoiden väkirehut ja muu ruokinta Kanadan tiloilla Vasikoilla oli Kanadan vierailutiloilla yleensä vapaa väkirehu maitojuoton yhteydessä. Käytössä oli vasikoiden pellettirehua ja mysliä. Väkirehujen raakavalkuaispitoisuudet olivat yleisesti yli 20 %. Juottovaiheen ja juotolta vieroitusvaiheen väkirehu oli valkuaisrikkaampaa kuin lypsävien väkirehut. Karkearehua alettiin antaa vasta juotolta vieroituksen jälkeen kun vasikat oli siirretty omiin ryhmiin hiehonavetoihin. Juotolta vieroitus tapahtui yleisesti 8-9 viikon ikäisenä. Karkearehun antaminen tässä vaiheessa on lähinnä työtekninen kysymys. Karkearehuna on lypsävien apetta jossa on mm. maissisäilörehua, sinimailasheinää ja valkuaistiivistettä. Vasikka kehittyy märehtijäksi ensin väkirehun ansiosta ja karkearehun merkitys korostuu n. kuukauden ikäisellä vasikalla. Käytössä olevissa mysleissä ei ollut karkearehuksi luokiteltavia rehuosia. Summitholm Holstein tilan ape 6-11 kuukauden ikäisille eläimille.

7 Ryhmäkarsina Kanadan malliin, juotolta vieroitettuja vasikoita. Vasikoiden olosuhteet ovat kunnossa, tilaa ja pehmeyttä on riittävästi. Juotolta vieroitettu vasikka, ikää n. 9 vk. Väkirehun syönti oli tällä vasikalla huimat 5 kg/pv. Karkearehun saanti alkaa kun vasikka siirretään hiehonavettaan. Vasikkaigluja lehmänavetan kupeessa

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer  ProAgria Oulu HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen @ helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA

Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Arvovirtakuvauksessa hiehot

Arvovirtakuvauksessa hiehot Arvovirtakuvauksessa hiehot Kuva: HolsteinWorld Tiina Karlström AgrologiAMK ProAgria Huippuosaaja, eläinten terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals-master www.cowsignals.com (CowSignals, RobotMilking,

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Nikkilän karjan jalostus huipentui huutokauppaan

Nikkilän karjan jalostus huipentui huutokauppaan SEMEX-POSTI TOUKOKUU 2012 Nikkilän karjan jalostus huipentui huutokauppaan Niina ja Pekka Lemola ovat pitäneet Nikkilän tilaa vuodesta asti. Tila on Pekan kotitila. Lähes 20 vuodessa sekä tila että karja

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Farmista firmaksi iloa ja valoa päivittäiseen työhön

Farmista firmaksi iloa ja valoa päivittäiseen työhön ASKELMERKKEJÄ ASKELMERKKEJÄ, TULEVAAN TULEVAAN ONNISTUMISIA ONNISTUMISIA YHDESSÄ YHDESSÄ Farmista firmaksi iloa ja valoa päivittäiseen työhön Virheen löytäminen toiminnassa on ilon aihe se antaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Elämän ensi hetket Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Vasikan alkuhoito ja elvytys Ternimaito Vastasyntyneen olosuhteet Vasikan ensimmäinen elinpäivä = Elämän tärkein päivä Jos emo poikinut omin voimin

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

Minustako emolehmätuottaja

Minustako emolehmätuottaja Minustako emolehmätuottaja Seinäjoki 21.4.2017 Raimo Murtoniemi Emolehmätuotanto Suomessa Suomessa on emolehmiä 2 139 tilalla Niistä emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja 1 460 Emolehmiä on keskimäärin

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Vasikoiden hoito, Sairauksien kustannukset Miten tunnistaa sairaudet. Calf Management, Disease Costs, finding sick calves

Vasikoiden hoito, Sairauksien kustannukset Miten tunnistaa sairaudet. Calf Management, Disease Costs, finding sick calves Vasikoiden hoito, Sairauksien kustannukset Miten tunnistaa sairaudet Calf Management, Disease Costs, finding sick calves Luennon sisältö Yleiskatsaus Wisconsinin ja USA:n maidontuotantoon Vasikoiden kasvatus

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Valio Oy. E-luokka 1/2011

Valio Oy. E-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 1/2011 Valio Oy II-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 2010, Maitosuomi Maidon laatu TILASÄILIÖMAITO E-luokka I-luokka II-luokka tammikuu 2011 94,61 5,30 0,09 tammikuu 2011, tilojen lkm 1421

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti

Lisätiedot

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals Master (CowSignals, RobotMilking, YoungStock,

Lisätiedot

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017 Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN

Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Miia Luoma-Tokoi Sari Pekkinen Kevät 2012 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot