VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI

Transkriptio

1 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke Vene-hankkeen kesän opintomatka starttasi Oulun korkeudelta ja linja-auton kyytiin poimittiin matkalaisia tasaisesti niin Pohjois- kuin Keski-Pohjanmaan puolelta. Osallistujia oli väliltä Posio ja Veteli yhteensä 28 henkilöä. Maidontuottajien lisäksi matkassa oli sidosryhmien edustajina Osk. Pohjolan Maidon neuvoja Jari Korva ja Faban jalostuspäällikkö Minna Rintamäki. Pellon Group, Ylihärmä Ensimmäinen vierailukohde oli navettarakenteita ja -teknologiaa valmistava ja maahantuova yritys Pellon Group Ylihärmässä. Yritystä olivat esittelemässä myyntipäällikkö Tapani Puumala ja tuotantoneuvoja Riitta Punkari. Pellon konserni tarjoaa kokonaisratkaisuja maidon sekä sian- ja naudanlihan tuotantoon. Tällä hetkellä myynnissä on nautakarjapuolelle ruokintalaitteita, navettakalusteita, verhoseiniä ja nostoikkunoita, vasikkakarsinoita, 2x10- kalanruotoasemia, lämpöpumppuja ja lämmönvaihtojärjestelmiä sekä lannanpoistolaitteita. Vientiä on pohjoismaihin, Eurooppaan ja Kiinaan. Pellon Group tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopiston kanssa nautatutkimuksen parissa. Tällä hetkellä Pellon Group on mukana mm. lannan fraktiointijärjestelmien kehittämisessä MTT:n kanssa. Lehmien kestävyyteen pyritään panostamaan navetan ruokinta- ja rakenneratkaisujen kautta. Näimme myös yrityksen esittelytiloissa joitakin uusimpia laitteita, kuten vasikoiden liukuovikarsinoita. Näihin pääsimme tutustumaan sitten myös myöhemmin viimeisen päivän tilavierailukohteessa. MTT Ylistaron koeasema Ylihärmästä matkasimme kohti Ylistaroa MTT:n tutkimusasemalle. MTT:n Ylistaron toimipisteessä toimii Kasvintuotannon tutkimuksen Peltokasvitutkimusryhmä. Ryhmän tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa painottuvat Pohjanmaan alueelle tärkeät kasvit: viljat, peruna, nurmikasvit sekä bioenergiakasvit. Kenttäkokeita toteutetaan 52 hehtaarin suuruisella tutkimustilalla. Tällä hetkellä on menossa yhteensä 90 kenttäkoetta ja eri kasvilajeja kokeissa on 31 kappaletta. Tavoitteena on tuottaa elinkeinolle käyttökelpoista tietoa. Peltokasvitutkimus Ylistaro on pienin MTT:n tutkimusasemista. Asemalla työskentelee seitsemän vakituista työntekijää. Tutkija Markku Niskanen oli esittelemässä meille aseman toimintaa. Pääasiallisina tutkimuskohteina on viljan ja erityiskasvien viljely. Kuminaa tutkitaan tällä hetkellä paljon. Myös joitakin nurmikokeita tehdään Ylistarossa. Nautapuolen tutkimus on keskittynyt pohjoisessa MTT:n tutkimusasemille Maaningalle ja Ruukkiin. Niskanen itse vastaa Ylistarossa tehtävistä nurmikokeista. Ylistaron aseman vastuulla on koko MTT:ssa uudet peltokasvit ja niiden testaus. Lisäksi Ylistarossa testataan kasvinsuojeluaineita. Kävimme pellolla katsomassa koeruutuja, joilla oli uusien peltokasvien kokeita ja nurmikokeita. Ensimmäisillä koeruuduilla tutkittiin rehukaalin, -juurikkaan ja rehurapsin sekä palkokasveista härkäpavun ja lupiinin kasvustoja. Samalla pellolla oli myös maissin koeruutuja. Toisella pellolla näimme nurmikoeruutuja, joilla kasvoi muun muassa timoteitä, nurminataa ja raiheinää. Juha Kupari, Ylistaro Ensimmäiselle matkapäivälle oli valittu myös tilakohde, jossa pääsimme tutustumaan hiehojen sopimuskasvatukseen. Juha Kupari esitteli uutta hiehonavettaansa, joka oli verhoseinäinen kylmäpihatto kestokuivikepehkulla. Lisäksi käytössä oli kauempana sijaitseva vanha parsinavetta, jossa hiehot ovat siemennysikäisinä, sillä siellä siemennys on helpompaa. Vanhassa navetassa hiehot tottuvat myös makuuparsiin. Hiehoja kasvatetaan vain yhdelle sopimustilalle. Kysyntää olisi laajemmallekin kasvatukselle, mutta tautiriskin minimoimiseksi on kasvatettu vain yhden sopimustilan hiehoja. Lypsykarjatila on kahden robotin makuuparsipihatto. Hiehot tulevat Kuparin tilalle 4-5 kuukauden ikäisenä, jolloin vasikat on jo vieroitettu juotolta. Vasikat ovat uudessa pihatossa, kunnes ne paria kuukautta ennen siemennysikää siirretään vanhaan navettaan. Hiehot pyritään siementämään noin 15 kuukauden ikäisinä. Siemennetyt hiehot palaavat takaisin hiehopihattoon, jossa ne ovat loppukasvatus ajan. Lypsykarjatilalle ne pyritään siirtämään 2-3 kuukautta ennen poikimista. Jos totuttamisaika jää lyhyemmäksi, tulee tilalla ongelmia sillä hiehot eivät totu robotille. Eläimet kuljetetaan omalla eläinten kuljetukseen sopivalla kärryllä. Maitotilalta tulee noin 6-8 vasikkaa kuukaudessa kasvatettavaksi, joten

2 hiehoja on noin 100 kasvamassa hiehotilalla. Siemennykset tekee seminologi Semexin siemenellä. Tilalla on oma typpipönttö. Siemennyksissä ei isännän mukaan ole ollut ongelmia. Ruokinnassa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon säilörehua. Väkirehumäärällä sitten tasoitetaan ruokinta sopivaksi. Hiehot saavat tällä hetkellä herne-kauraseosta ja härkäpapua. Kasvatuspäivän hinnan isäntä sanoi olevan noin 2 /vrk. Majoituimme Yli-Härmään Härmän Kuntokeskukseen Yli-Karjanmaan maatalousyhtymä, Ilmajoki Toisen matkapäivän ensimmäinen kohde oli lypsykarjatila Yli-Karjanmaan maatalousyhtymä Ilmajoella. Tässä kohteessa emme käyneet navetassa vaan tutustuimme pääasiassa tilan rehuntuotantoon. Viljelyksessä on 125 hehtaaria, joista 80 ha on nurmella ja loppu viljalla. Nurmet ovat seoskasvustoja, noin 70 prosenttia timoteitä, 20 prosenttia nurminataa ja 10 prosenttia ruokonataa. Seokset vaihtelevat lohkoittain. Nurmi perustetaan pääasiassa suojaviljaan ja nurmet ovat keskimäärin 3-4 vuotta tuotannossa. Keväisin nurmia täydennyskylvetään Einböchin nurmenhoitokoneella. Viimeistä vuotta tuotannossa oleviin nurmiin kylvetään lisäksi yksivuotista heinää. Nurmista otetaan pääasiassa kolme satoa ja lannoitukseen käytetään ympäristötukiehtojen mukaista maksimitasoa. Liete mullataan keväällä tai ensimmäisen sadon jälkeen Joskinin kiekkomultaimella, noin tonnia/hehtaari ja loppu typpi annetaan apulantana, pääasiassa Salpietaria. Rehut korjataan yhteistyössä kolmen tilan kesken noin 300 lypsylehmälle ja nuorkarjalle. Korjuuketjuna on mattoperällinen niittomurskain, tarkkuussilppuri, kuudet kärryt sekä pyörökuormaaja rehun lykkimiseen. Mattoperäkoneella saadaan kaksi karhoa yhteen 7 m leveydeltä. Tarkkuussilppuri ja niittomurskain ovat tilojen yhteisomistuksessa ja loput koneista ovat viljelijöiden omia. Korjuunopeus on noin 4 ha/tunti. Korjuuvauhtia rajoittavat välillä pienet lohkot sekä pitkät ajomatkat, jotka ovat pisimmillään noin 15 kilometriä. Vuoden lopussa kustannuksia tasataan tehtyjen työtuntien mukaan. Tarkkuussilppuriin oli asennettu itse lisävarustuksia, mm. jyrkemmin kääntyvä lippa. Suurin osa rehuista säilötään 2009 valmistuneisiin ns. kanadalaismallisiin laakasiiloihin. Siilot ovat kooltaan 60x10x4 m. Siiloja on kaksi kappaletta. Rehun tiivistämiseen sekä peittämiseen kiinnitetään paljon huomiota, koska se takaa laadun säilörehulle. Tilalla on 2007 valmistunut pihatto 2x10 -takalypsyasemalla. Lehmiä on keskimäärin 115. Vanhassa 1990/1999 laajennetussa pihatossa on nuorkarjaa sekä ummessa olevat lehmät. Navetta on tarkoitus peruskorjata syksyn tai ensi kesän aikana. Lehmistä noin puolet on holsteineja ja noin puolet ayrshirejä. Keskituotos on noin kiloa. Ruokinta perustuu appeeseen, jossa on säilörehua, kuivattua viljaa (50% ohraa, 50% kauraa), ohrarehua, rypsiä sekä kivennäistä. Nuorkarja ruokitaan oljen ja säilörehun seoksella, joka on tarkoitus korvata vanhana tehdyllä säilörehulla. Tilan nuori isäntä siementää tilan lehmät. Navetalla on töissä kolme henkeä kerrallaan. Aamulla navetassa menee aikaa reilu kolme tuntia, illalla vähemmän. Hiehoja on laidunnettu, mutta ei lehmiä. Navetassa on 1,5 m verhoseinä. Vasikat ovat yksilökarsinassa 6 viikon ikään ja sen jälkeen ryhmäkarsinassa. Suomen Rehu, Seinäjoki Suomen Rehu on osa Hankkija-Maatalous Oy:tä ja kuuluu maan johtaviin kotieläinruokinnan yrityksiin, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat täysrehut, puolitiivisteet, tiivisteet, erikoisrehut ja premixit. Suomen Rehun valikoimista löytyy rehu- ja ruokintaratkaisut tuotantoeläinten lisäksi harraste-eläimille. Rehujen lisäksi yritys tarjoaa analyysi- ja ruokinnansuunnittelupalveluja asiakkailleen. Suomen Rehulla on kuusi rehutehdasta, joista viisi toimii Suomessa ja yksi Latviassa. Suomessa tehtaita on Kotkassa, Paimiossa, Seinäjoella ja Säkylässä. Näillä tehtailla valmistetaan maatilarehut. Paimiossa sijaitseva Hiven Oy ja Tukumsissa sijaitseva Baltic Feed ovat Hankkija-Maatalous Oy:n tytäryhtiöitä.

3 Konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 1056 miljoonaa euroa. Rehuja valmistetaan vuosittain 650 miljoonaa kiloa. Ketjun yksiköt työllistävät yhteensä henkilöä. Nautakarjanrehut muodostavat 39 % yrityksen valmistamista rehuista. Ari Tepon maitotila, Nurmo Ari Teppo on ollut isäntänä tilalla 8 vuotta. Tilanpidosta on pitkät perinteet, sillä Ari on tilan 13. isäntä. Lehmiä on tällä hetkellä 180. Ayrshiren osuus on noin 1/3 ja holsteinin 2/3 karjasta. Tavoitteena on vielä lisätä holsteinin osuutta. Holstein oppii isännän mukaan robotille paremmin. Holstein ovat arempia ja ayrshiret menevät jonon ohi. Siemen ostetaan Semexiltä ja jalostussuunnitelma tehdään itse. Oma sonni astuu hiehot sekä ongelmalehmät. Tila ei kuulu tuotostarkkailuun, sillä isännän mielestä robotti tarjoaa riittävät työkalut tuotostarkkailun. Lehmäpihatto on valmistunut 2005 ja sitä on laajennettu Tällä hetkellä navetassa lypsää kolme DeLavalin VMSrobottia. Pihatto on 2+2 -rivinen kapealla ruokintapöydällä. Ruokinta tapahtuu mattoruokkijalla. Navetassa on avokourut vaijeriraapoilla. Ilmanvaihto toimii osaksi koneellisesti ja osaksi luonnollisella ilmanvaihdolla. Luonnollinen ilmanvaihto on isännän mielestä paras vaihtoehto. Hiehoilla on käytössä vuonna 1998 valmistunut makuuparsipihatto. Tutustuimme ryhmäläisten kanssa lypsylehmien navettaan emmekä nähneet hiehopuolta, joka oli vähän matkan päässä. Isännän mielestä parasta navetassa on kestopehku poikiville ja vasikoille. Huonojalkaiset paranevat kestopehkulla. Pikkuvasikat on samassa navetassa lypsävien kanssa. Tilalla on peltoa viljelyksessä 205 hehtaaria, josta puolet on omaa. Nurmea on 120 hehtaaria. Säilörehu korjataan omalla noukinvaunukalustolla (niittokone Elho Arrow 3,7 m mattoperä, noukinvaunu Krone Zx 450). Liete sijoitetaan nurmiin omalla multaavalla lietekalustolla (Agronic 20 kuutiota). Urakointia käytetään osaksi lietteenlevitykseen sekä kasvinsuojeluruiskutuksiin. Tilalla on aperuokinta, joka tehdään hinattavalla apevaunulla. Lypsäville laitetaan säilörehun lisäksi kivennäiset, vilja, ohrarehu, rypsi ja rankki. Lehmien keskituotos on noin kg tällä hetkellä. Ennen sukupolvenvaihdosta Ari on työskennellyt rehumyyjänä. Ruokinnan avulla varmistetaan lehmien liikkuminen robottipihatossa. Isännällä tuntui olevan hallussaan kaikki tilan työvaiheet. Hänen lisäkseen tilalla työskentelee kaksi palkattua työntekijää ja kesätyöntekijä. Kerralla navetalla on töissä vain yksi työntekijä ja lähtökohtana onkin, että yksi ihminen pystyy hoitamaan päivittäiset rutiinit. Ari tekee myös siemennykset, ruokintasuunnitelmat, seurannat yms. itse. Hänen vaimollaan on talouspuolen koulutus ja hän on apuna tilan talouspuolen laskelmien tekemisessä. Tällä tilalla talous- ja kannattavuuslaskelmat tuntuvatkin olevan kunnossa. Ari Teppo voitti vuonna 2010 valtakunnallisen vuoden nuori maaseutuyrittäjä kilpailun. Kilpailun yhteydessä Ari Teppoa kuvattiin mm. näin: Tilaa isännöivä Teppo vakuutti kilpailun tuomariston maatilan vahvalla liiketaloudellisella johtamisella. Tilalla on tehty kasvuun tähtääviä järkeviä ja täsmällisiä investointeja. Investointien perustana on ollut teknologian hyödyntäminen sekä eläinten hyvinvointi. Ari Teppo on nykyaikainen yrittäjä, josta henkii täysi omistautuminen ja asiantuntijuus hänen omaa alaansa kohtaan. Yrittäjän osaamista ja tilaa kehitetään edelleen ja toiminnanmalleja haetaan aktiivisesti myös ulkomailta. Hän osoittaa esimerkillään että Suomessa voi kannattavasti harjoittaa maataloutta. Tavoitteena on saada tila toimimaan hyvin kannattavasti. Kannattavuuskerroin on jo nyt yli kahden, (johon pääsee vain muutama tila Suomessa). Tämän hetken tavoitteina on myös hyvä eläinaines sekä appeen työllistävyyden vähentäminen ja pihojen asfaltointi. Norjamäen tila, Kauhava Juha ja Päivi Norjamäen tilalla Kauhavalla on vuonna 2003 rakennettu uusi parsinavetta 40 lypsylehmälle ja nuorkarjalle. Investointi maksoi (alv 0%). Parsinavettaa on edelleen laajennettu vuonna 2010 ja nyt navetassa on parret 60 lypsävälle. Laajennuksen hinta oli (alv 0%). Navetassa lehmät ovat "hännät vastakkain" ja lypsy sujuu kätevästi yhdeksällä lypsimellä, joista 3 paria on tuplalypsimiä ja 3 yksittäisiä lypsimiä. Koneissa on irrottimet. Yleensä isäntäpari lypsää yhdessä, mutta tarpeen tullen lypsy onnistuu yksinkin. Lypsykertaan kuluu aikaa reilu tunti. Erillismaidot lypsetään kannukoneella samaan aikaan. Lehmiä on tällä hetkellä reilu 50. Tarkoitus on saada parret syksyn aikana täyteen. Isäntäväki on tyytyväinen uuteen navettaan ja laajennukseen. Keskituotos on tällä hetkellä 9500 kiloa. Se on ollut yli kymppitonnin, mutta nyt laajentamisen vuoksi alhaisempi. Karjassa enemmän holsteinia, ostolehmät ovat olleet ayrshirea. Lehmillä on täysrehuruokinta, nappulat jakaa pellonpajan sukkularuokkija neljä kertaa päivässä. Säilörehu jaetaan Avantilla, jolla puhdistetaan myös ruokintapöydät. Navetassa on lantaraappa ja virtsakourut. Kuivikkeena käytetään

4 turvetta. Hiehot ovat palkkiketoissa, joiden alla kulkee myös raappa. Isommat hiehot ovat parressa. Pikkuvasikkojen ketoissa on kumimatot, joissa on kuiviketta. Lehmiä ja hiehoja laidunnetaan osin kesällä. Peltoa on ollut alun perin viitisenkymmentä hehtaaria. Peltoa on raivattu laajentamisen myötä lisää, nykyään sitä on noin 60 ha. Metsää tilalla on saman verran. Juha ja Päivi viljelevät yhdessä molempien kotitiloja, emännän maat on reilun kymmenen kilometrin päässä. Peltojen hajanaisuuden vuoksi rehut korjataan paalaimella, emäntä paalaa ja isäntä käärii. Säilöntäainetta ei käytetä ja rehu pyritään korjaamaan hyvin esikuivattuna. Vierasta työvoimaa ei tilalla karjanhoitoon tarvita, mutta jonkun verran käytetään urakointia, esim. nurmen kylvöön ja auraukseen. Tilakäyntien jälkeen majoituimme Lappajärvelle kylpylähotelli Kivitippuun. Illalla kuulimme vielä yritysesittelyn Rehuraision toimesta ja vietimme yhteistä iltaa Kivitipun rantasaunalla Maitotila Hietakorpi Ay, Vimpeli Kolmannen matkapäivän ensimmäisenä tilakohteenamme oli Tuomo Latvalan ja Maija Kyrönlahden maitotila Vimpelissä. Aluksi isäntäväki kertoi hieman tilan taustaa. Tuomo valmistui agrologiksi vuonna Hän toimi ProAgrian neuvojana 5 vuotta. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna Maija toimi aikaisemmin seminologina. SPV:n tapahtuessa tilalla oli peltoa 22 ha ja 15 lehmää. Tällä hetkellä peltoa on 190 ha ja lehmiä 100. Tilan yhtiökumppani menehtyi traktoritapaturmassa tänä keväänä. Uusi navetta on Jouni Pitkärannan vuonna 2008 suunnittelema. Navetan rakentaminen alkoi maaliskuussa Parhaimmillaan töissä oli 7 miehen työporukka. Katto tehtiin paikallaan. Lokakuussa 2010 siirrettiin jo hiehoja sisään ja lehmien lypsy uudessa navetassa käynnistyi joulukuussa Vanhan navetan remontti toteutettiin keväällä Kustannusarvio oli 1,5 milj ja se ei ylittynyt. Navetassa on kaksi Lelyn A3-robottia. Navettaan mahtuu 120 lehmää, tällä hetkellä niitä on 100. Visiirinavetassa ape jaetaan ulkoapäin 20 m3:n apevaunulla. Navetan katto on liimapuupalkkien kannattamana. Puuhapete hoitaa lannan puhdistuksen ritiläpalkkilattiasta. Kuivikkeena käytetään turvetta. Maitotankki on navetan ulkopuolella, mikä säästää tilaa. Yleisvaikutelma navetasta oli todella siisti ja toimiva. Käytäville ja robotin eteen oli jätetty väljyyttä, minkä vuoksi tunnelma navetassa oli hyvin rauhallinen. Poikima- ja sairasalueella oli kestokuivikepohja. Vasikat ovat erillisessä rakennuksessa lypsykarjapihaton vieressä. Se on rakennettu uuden pihaton rakentamisen yhteydessä. Vasikkala on viileä, mutta enemmän eristetty kuin navetta. Liikuteltavien karsinaelementtien avulla yksilö- ja ryhmäkarsinoita pystytään muokkaamaan tarpeen mukaan. Vasikat ovat olleet terveitä uudessa vasikkalassa. Navetassa ja vasikkakasvattamossa on ilmapaljeseinä, jota säädellään termostaatilla. Peltoa tilalla on 190 ha. Säilörehu tehdään noukinvaunulla kanadalaistyyppisiin laakasiiloihin. Siilot on valettu itse. Nurmella on 115 ha, loppu on rehuviljaa, vehnääkin on hieman. Appeessa käytetään murskesäilöttyä viljaa. Tilalla on myös vaunukuivuri. Säilörehusato korjataan kahdesti vuodessa. Kauimmaiset ovat 5-10 km päässä ja siinä hyödynnetään urakoitsijaa. Urakoitsija huolehtii myös karhotuksen, lietteen ajon ja puinnin. Rehunteossa on mukana kaksi kaveria satunnaisesti. Vakinaista työvoimaa tilalla on kolme henkilöä: Tuomo ja Maija ja palkattu työntekijä Sanna, joka on tilalla käynyt entinen lomittaja. Åsbro Mjölk, Kruunupyy Åsbro Mjölk maitotilan omistaa kolme perhettä: Helena ja Mats Broända, Mikael Åsvik ja Johan Åsvik. Yhtymällä on tällä hetkellä kaksi lypsykarjapihattoa, joissa on yhteensä 400 lehmäpaikkaa, mutta lehmiä on toistaiseksi 300. Ensimmäinen verhoseinäpihatto on otettu käyttöön v Siinä on 200 partta ja 2x12 -takalypsyasema. Uusi 200 lehmän navetta on otettu käyttöön v Tavoitteena on saada parsipaikat täyteen mahdollisimman pian. Lypsyasema on yhteinen

5 vanhemmalle ja uudemmalle navetalle. Tulevaisuudessa voidaan tehdä vielä kolmas 200 lehmän navettarakennus, jolloin lehmiä olisi tilalla yhteensä 600. Lypsyasema on mahdollista laajentaa kokoon 2x16. Nykyisellä lypsyasemalla lypsetään 80 lehmää tunnissa. Yksi henkilö lypsää ja toinen ajaa lehmiä ja auttaa. Lehmäaineksesta 70 % on ayrshirea ja loput mustaa holstein rotua. Lehmien keskituotos on 8300 kg/lehmä/v. Parsipaikan hinta oli ensimmäisessä 200 lehmän navetassa 8500 /ha, mutta kun uudempi 200 lehmän navetta valmistui, parsipaikan hinnaksi tulee /lehmä kokonaisuudessaan. Hiehonkasvatus on osin ulkoistettu. Joutsassa on 100 hiehon hiehohotelli kasvattamo. Kasvatuksesta maksetaan 2 /pv/hieho. Hiehojen osto on ulkoistettu esim. siementäjälle, joka saa välityspalkkiota 50 /kpl. Pikkuvasikat ovat vanhassa navettarakennuksessa. Tilalla on peltoa 250 ha ja sen lisäksi on sopimuksia 100 hehtaarista, joilta korjataan sato. Osa pelloista on Kokkolassa asti, 22 km:n päässä tilasta. Pellot ovat kokonaan nurmiviljelyssä, mutta myös herne-kauraa tehdään säilörehuksi. Vilja ostetaan. Säilörehusta tehdään kaksi tai kolme satoa vuodessa. Uusista lohkoista korjataan kolme satoa ja kolmannen vuoden nurmista kaksi satoa. Säilörehua tehdään ha päivässä. Apilaakin on nurmikasvilajeissa mukana. Tilalla on aperuokinta. Ruokintakouru on navetan ulkoseinällä eli aperuokinta tapahtuu navetan ulkopuolelta kouruun. Tilalla on 6-7 traktoria, joista osa on jo melko iäkkäitä. Isäntäväen mukaan uusi traktori kannattaa hankkia, jos siihen tulee yli 1000 tuntia vuodessa. Muutoin kannattaa hankkia traktori käytettynä. Lietelanta levitetään itsekulkevalla levittimellä. Liete tuodaan pelloille siirtovaunuilla, jotka ovat käytettyjä auton oljysäiliöitä. Ajettava levitin maksaa n Lietteen levitys ja nurmen korjuu hoidetaan omana työnä. Korjuu tapahtuu JF tarkkuussilppurilla ja rehu säilötään laakasiiloihin. Käytössä on puskukärryjä, jolloin kuormasta tulee tiiviimpi ja siihen mahtuu enemmän rehua. Urakoitsija huolehtii niiton sekä karhotuksen. Urakoitsija suorittaa myös kylvämiset ja puinnit. Urakoitsija polkee rehun laakasiiloissa 25 tn:n pyörökuormaajalla Kruunupyystä jatkoimme lounastauon jälkeen kotimatkalle. Viimeiset kyytiläiset saapuivat Ouluun iltamyöhällä. Opintomatka oli jälleen erittäin antoisa; näimme paljon erilaisia tilakohteita ja pääsimme tutustumaan Etelä-Pohjanmaan maatalousalan yrityksiin ja tutkimukseen. Säätkin suosi kesäreissulaisiamme! Teksti: Heimo Fiskaali & Hanna Laurell, VENE-hanke