Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin"

Transkriptio

1 MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin Maidon hinta n 35 sent/litra Maidosta maksetaan lisähintaa 0,5 sent/litra laiduntaville tiloille (vähintään 120 päivää / 6 h/päivä) Pellon hinta Pohjois-Hollannissa euroa/ha, etelässä jopa euroa Maitokiintiön hinta 10 sent/litra Tila1 Romme Niehove Yrittäjäpari on ostanut tilan 8 vuotta sitten. Muuttaneet 8 vuotta sitten Etelä-Hollannista, jossa mahdollisuudet maidontuotannon kehittämiseen mm. kalliin pellonhinnan vuoksi ovat heikot. Tuotantokustannusten hallinta nykyisessä sijainnissa helpompaa. Navetta oli pohjaltaan hyvin selkeälinjainen, jossa koko karja saman ruokintapöydän ääressä. Logistisesti tehokas yksikkö. Tilan kertoman mukaan ei kuitenkaan eläinten terveydenhallinnan kannalta ideaalinen ratkaisu ja erityisesti nuorkarjan osalta tämä on erityisesti ongelma. Tilan perustiedot Karja 125 lehmää, tuotos 9000 kg 4,56% - 3,4% Lypsyjärjestelmä 2x12 kalanruoto Navettatekniikka Koko karja yhdessä selkeälinjaisessa rakennuksessa, ternivasikat igluissa, vasikoilla jauheautomaatti. Ritiläpalkit ja pintaraapat. Vasikoilla puolen vuoden ikään asti kestokuivikepohja. Työvoima yrittäjäpariskunta + lapset auttavat mahdollisuuksien mukaan Rehuntuotanto Nurmisäilörehu omilta pelloilta, muut rehut ostetaan. Urakoitsijat tekevät kaikki peltotyöt. Peltoa 45 ha. Ruokintasysteemi Seosrehu, kioskeista (2 kpl) väkirehutäydennys Talousmanagement Neljännesvuosiseuranta neuvojan kanssa Karjamanagement Ruokinnan suunnittelu neuvojan kanssa, Omatoimisiemennys Lypsyasema on tämän tilan valinta, robottilypsyä eivät koe omaksi systeemikseen. Nykyinen asema toimii täydellä kapasiteetilla ja on vasta kuusi vuotta vanha. Tila ei koe lypsyä ongelmaksi, vaan pitävät lypsyasemalla työskentelystä. Aamulla tilan emäntä aloittaa lypsyn ja isäntä ajaa lehmät lypsylle, puhdistaa ja kuivittaa parret, jonka jälkeen hän siirtyy auttamaan lypsyssä. 2 lypsäjällä he ovat päässeet lypsytehokkuuteen 100 lehmää/tunti. Tämä oli yksi tärkeimmistä perusteista sille, etteivät olleet 1

2 kiinnostuneita robottilypsystä. Tilan keskituotos oli tällä hetkellä 9000 kg ja yrittäjäpariskunta toivoi sen tulevaisuudessa nousevan, mutta ei kuitenkaan eläinten terveyden kustannuksella. Navettatyöskentely on tilalla tehokasta ja järkevää. Henkilötyötunteja kertyy päivästä riippuen 8-16, eli tarvittaessa myös yksi ihminen pystyy tekemään navettatyöt. Navetta toimii täydellä kapasiteetilla, mutta ei kuitenkaan ylitäytettynä. Esimerkkinä lypsyaseman tehokas käyttö: kokooma-alueelle sopii 65%:a karjasta. Kaksi ensimmäistä lypsyasemaryhmää odottaa lypsynsä jälkeen navettaan takaisin pääsyä poistumiskäytävällä. Kun viimeiset eläimet on saatu sopimaan kokooma-alueelle, niin lypsettyjen ensimmäiset ryhmät päästetään ruokinta-alueelle syömään vastajaettua rehua. Ape jaetaan lehmille 2 kertaa päivässä aina lypsyn yhteydessä. Maidon tuottajahinta tällä hetkellä 35 senttiä, noussut edellisen kuun 32,5 sentistä. Maidon hinta nyt nousemassa. Maitoauto käy joka 3. päivä. Ostettu maissisäilörehua nurmisäilörehun lisäksi appeeseen, kg jonka hinta 45 euroa/tonni. Ruokintasuunnitelma tehdään (Agrifirm) aina säilörehusiilon vaihtuessa. Tavoitteena tarkistaa rehustustilanne ja minimoida ruokinnan muutokset. Paras tilanne, kun säilörehusiilon vaihtuessa muuta rehustusta ei tarvitse säätää siihen pyritään. Tarkistus tehdään kuitenkin joka kerta rehusiilon vaihtuessa. Eläimet siemennetään itse. Siemennyksiä tarvitaan 2,4 kpl/poikiminen. Hiehojen poikimaikä 24 kk. Keskipoikimakerrat karjassa 3,0 ja lehmien poistoikä 4,9 v. Vasikkakuolleisuus 5% > 4% parantunut, hollantilaisessa vasikkakuolleisuusluvussa eivät ole mukana poikimisen yhteydessä menetetyt vasikat kuten meillä Suomessa. Hollantilainen systeemi kuvaa meitä paremmin vasikkamanagementia. Sonnivasikat lähtevät tilalta välitykseen noin 2 viikon iässä ja ne pidetään koko ajan igluissa. Sonnivaikat saavat täysmaitoa vapaasti ja lehmävasikat noin viikon verran, jonka jälkeen ne siirtyvät automaattijuotolle (juomajauhe). Tuotosseurannan koelypsy maitonäytteineen tehdään kuuden viikon välein. Tehdään itse, ei haittaa lypsytyötä. Saadaan runsaasti tuotannon suunnittelussa ja seurannassa tarvittavaa tietoa. Eläinlääkäri käy kuuden viikon välein tekemässä tiineystarkastukset ja nupoutukset. Tilan ajatukset vuodesta 2015, jolloin maitokiintiöt poistuvat. Kaksi ensimmäistä vuotta varmasti haasteellisia, mutta sen jälkeen tilanteen uskotaan tasaantuvan. Agrivision-ohjelmassa mukana. Neuvojan kanssa tehdään budjetointi ja neljännesvuosiseuranta. Tavoitteenmukaiset saavutukset ja poikkeamat näkyvät selkeässä A4-kokoisessa raportissa lukuina, vihreällä ja punaisella fontilla sekä kuvaajana. Viimeisimmässä raportissa maitomäärä oli odotettua korkeampi, mutta maidon hinta taas alhaisempi kuin tavoitteeseen oli laitettu, johtuen laskeneesta maidon valkuaispitoisuudesta. Toisaalta, jos joudutaan ostamaan paljon (valkuais)rehua, on kokonaistulos helposti negartiivinen. Tilan asettama credit limit on euroa. 2

3 Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - siistit ja selkeät tuotantotilat - työtehokas Uhkat - pieni rehuntuotanto- ja lannanlevitysala Heikkoudet - pieni peltoala suhteessa eläinmäärään - karjassa pälvisilsaa Mahdollisuudet - kustannustehokas yksikkö Pihatossa oli yhteensä 125 lehmää, jotka lypsettiin 2 x 12 paikkaisella kalanruotoasemalla 3

4 Tila2 Bregman Rasquert Perheviljelmä, jossa työskentelee isäntäparin lisäksi toinen pojista. Äiti osa-aikatyössä tilan ulkopuolella. Veljellä 200 lehmän lypsykarjatila Saksan puolella. Vanhoja rakennuksia on hyödynnetty järkevästi ja tila oli hyvä esimerkki 35 vuoden pihattoelämästä parsimitoitusta lukuun ottamatta. Tilan perustiedot Karja 160 lehmää 4,46% -3,45%, tuotos 9200 kg Lypsyjärjestelmä 24-paikkainen karusellilypsyasema, lypsy sisäkehältä Navettatekniikka Vanhoja tuotantorakennuksia hyödynnetty järkevästi, eläinryhmiä omissa yksiköissään, vasikoiden maitojuotto 12 viikon ikään asti. Ritiläpalkit ja pintaraappa. Vasikat puolen vuoden ikään asti kestokuivikkeella, samoin sairaskarsinassa olevat eläimet kestokuivikkeella. Työvoima Isä ja poika, äiti osa-aikaisena Rehuntuotanto 90 hehtaaria nurmea, maissia, vähän vehnää, suurin osa peltotyöstä urakoitsijalla Ruokintasysteemi aperuokinta, 4 kpl väkirehukioskeja sekä houkutusväkirehulisä lypsyasemalta (1-2 kg/lä/pv). Väkirehun määrä keskimäärin 10% maitomäärästä Talousmanagement Neljännesvuosiseuranta neuvojan kanssa Karjamanagement Karja laiduntaa kesäaikaan päivisin Työtunteja ei varsinaisesti lasketa, koska tilalla ei työskentele palkattua henkilökuntaa. Arviolta päivittäisiin navettarutiineihin menee kahdelta ihmiseltä 7 tuntia/pv/hlö ja työvuorossa on aina kaksi henkilöä. Lypsyasematyöskentely miellyttää, koska mahdollistaa fyysisen ja psyykkisen päivittäisen kontaktin tuotantoeläimiin. Karjan seuranta helppoa tehdä lypsytyön yhteydessä. 150 lehmän lypsy vie yhdeltä lypsäjältä aikaa tunnin ja 20 minuuttia/lypsykerta. Utare puhdistetaan paperipyyhkeellä ja vedinkastoa käytetään lypsyn jälkeen. Työtahti sujuu neljän lehmän tahdilla (neljän valmistelu ja kiinnitys, sitten seuraavat neljä jne.). Kaikki lypsäjät käyttävät kertakäyttöisiä lypsyhanskoja. Asemalla on tuotannonohjausjärjestelmä, joka tunnistaa lehmät ja ilmoittaa mm. mahdolliset maitopoikkeamat ja kiimat. Maitomäärää seurataan koko ajan ja tavoitteena on tuottaa 4000 litraa maitoa päivässä. Maitomäärää seurataan eläinkohtaisesti päivittäin ja sitä verrataan odotettuun maitomäärää. Sen mukaan säätyy automaattisesti myös annettavan lisäväkirehun määrä. Lisäväkirehun antamista tarkennetaan myös maidon ja väkirehun hintoja seuraamalla. Kesällä, laiduntamisen aikana maitomäärä on todella hyvä. Maitonäytteet lehmistä otetaan viiden viikon välein. Työn käy tekemässä teknikko. Näytteiden ottaminen ei hidasta lypsyä. Työstä maksetaan, mutta isäntä ei muistanut, kuinka paljon. Piti kuitenkin tällä systeemillä tehtynä niin hyvänä ja tärkeänä, ettei siitä maksettu hinta ole oleellinen. Ilmeisesti hinta ei siis isännän omien sanojenkaan mukaan ole liian kallis Maitonäytteiden otto on tärkeää utareterveyden seurannan kannalta. Rasvan, valkuaisen ja solujen lisäksi analysoidaan myös ketoaineet. Urakoitsija tekee appeen laakasiiloihin. Appeessa on nurmi- ja maissisäilörehua, soijaa, perunaa sekä kivennäiset. Tavoiteltava raakavalkuaistaso 15%, loppu tarvittavasta valkuaisesta annetaan lisäväkirehuna. Appeen päälle laitetaan perunapulppaa tiivistämään ja varmistamaan hapeton olotila. Apetta tehdään noin 4

5 vuoden tarve kerrallaan. Teko kestää 1-2 päivää. Laakasiilossa apetta oli jäljellä noin puoli siiloa. Aistinvarainen havainto rehusta erinomainen, ruokintapöydällä rehu lämmennyttä, mutta lehmät söivät sitä hyvin. Ape jaetaan tilalla kahdesti päivässä, aamulla kello välillä ja iltaruokinta lypsyn jälkeen. Ruokintapöytä puhdistetaan 2 3 kertaa viikossa. Ruokinnan suunnittelussa tasapainoillaan koko ajan maksimimaitotuotoksen ja maksimi katteen välillä. Tilan mukaan peli ei ole helppo pelattavaksi, joten ruokinnan suunnitteleminen on ulkoistettu asiantuntijalle. Paras tulos saadaan kuitenkin maksimoimalla oman säilörehun käyttö. Seuraava investointi on joko kunnostaa nykyiset tilat tai rakentaa uusi navetta nuorkarjalle. Lehmämäärää ei sen sijaan haluta lisätä. Vasikat ovat igluissa kahden viikon ikään saakka ja ne saavat juomarehua, heinää ja vasikkarehua. Kahden viikon jälkeen ne siirtyvät tilan vanhaan navettaan, jossa ne sijoitetaan ryhmäkarsinoihin joissa on runsas olkikuivitus. Myös poikiville lehmille oli karsinat samassa tilassa. Vanhan navetan matala katto aiheuttaa ongelmia ilmanvaihdossa erityisesti syksyllä. Umpeutettavat oli sijoitettu samaan ryhmään lypsävien kanssa ja ruokintakonsulttien kanssa oltiin käyty keskusteluja mahdollisuudesta siirtää ne eri ryhmään ja omalle ruokinnalle. Nykyisissä tiloissa tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. Isännän mukaan ongelmia ei kuitenkaan ole umpeutettaessa tai lehmien poikiessa. Tilan ajatusten mukaan vuonna 2015 maidon ja rehun hinta tulee vaihtelemaan. Tila ei osaa sanoa, onko tilanne heidän kannaltaan hyvä vai huono asia. Kiintiöiden poistumiseen kuitenkin valmistaudutaan ja siihen mennessä pidetään huoli siitä, että tilan tuotantorakennukset ovat kunnossa, työvoima osaavaa, talous on tasapainossa ja tuotanto on tehostettu kaikilta osilta huippuunsa. Taloutta seurataan neljännesvuosittain asiantuntijan kanssa. Tärkeitä seurattavia lukuja ovat tuotannon tunnusluvut maitolitraa kohden laskettuna sekä tilisaldo. Näiden perusteella ei kuitenkaan tehdä lyhyen aikavälin muutoksia, vaan mennään vuosistrategian mukaan. Vanha isäntä työskentelee enemmän fiiliksellä, nuoremmat veljekset haluavat syventyä tunnuslukuihin ja pohtia mitä&miksi kysymyksiä. Nurmia on uusittu korkeista vuositason kustannuksista huolimatta, sillä ovat pidemmän aikavälin investointeja. 5

6 Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - vanhojen rakennusten tehokas ja järkevä hyödyntäminen Uhkat - navetassa selkeä ylitäyttötilanne - lehmien kuntoluokat ja pötsien täyttöasteet hieman alhaiset > tuotantokapasiteetin vajaakäyttö & eläinten sairastumisriski Heikkoudet - ei mahdollisuutta lisätä eläinten ja hehtaarien määrää Mahdollisuudet - hyvä talousosaaminen Tiineillä hiehoilla on käytössä muuttuva ruokintapöytä Lehmät lypsetään 24-paikkaisella karusellilypsyasemalla 6

7 Tila3 Sikkenga Bedum Tila on siirtynyt luomutuotantoon (myös maito) vuonna On yksi Hollannin suurimmista luomutiloista, sillä keskimäärin hollantilaisella luomutilalla on lehmää. Maidon luomulisä on 8,5 sent. Tilalla on oma nelisivuinen esite toiminnasta. Siinä oli tavanomaisten tunnuslukujen lisäksi mm. seuraavia mielenkiintoisia tunnuslukuja: Automatiikkaan investoituna tavoitteena tuottaa kg maitoa/työntekijä Nuorta karjaa 5,9/10 lehmää (> karjan uudistusprosentti 29,5) Tehokkuus kg maitoa/ha elinikäistuotos kg/lehmä, keskipoikimakerta 4,5, hiehojen poikimaikä kk. Esitteeseen oli kuvattu myös tilan typpi- ja fosforikierrot. Tilan perustiedot Karja Lypsyjärjestelmä Navettatekniikka Työvoima Rehuntuotanto Ruokintasysteemi Talousmanagement Karjamanagement 160 lehmää, luomumaitotila 8162 kg valk 3,75%, risteytyseläimiä kolme VMS-robottia vapaa eläinliikenne Muuttuvatäyttöinen ruokintapöytä Isä ja kaksi poikaa 95 ha navetan ympärillä, urakoitsijat tekevät peltotyöt ja jakavat karkearehun Säilörehua, väkirehu roboteilta Karja laiduntaa kesäisin, ympäri vuoden vapaa ulkoilumahdollisuus Tilalla strategiavalintana on ollut keskittyä maidontuotantoon. Urakoitsija hoitaa jopa säilörehun jaon. Tarvittaessa koko tilan navettatyöt pystyy talviaikaan hoitamaan yksi henkilö ja työpäivän pituudeksi tulee keskimäärin kahdeksan tuntia. Lypsäville toteutetaan niin sanottua dynaamista ruokintaa, joka perustuu maidonhinnan ja rehunhinnan muutoksiin. Mikäli rehunhinta suhteessa maidon hintaan merkittävästi nousee, väkirehua jaetaan lehmille kioskeista vähemmän. Urakoitsijan tehtävänä huolehtia, että ruokintapöydällä on koko ajan säilörehua syötävissä. Ruokintapöytä on ns. muuttuva eli sitä mukaa kun lehmät syövät, niin pöytää siirretään eteenpäin. Tällä systeemillä 1-2 täyttöä/viikko riittää. 7

8 Karja on risteytyseläimiä. Systemaattista risteytyssuunnitelmaa ei ainakaan vielä ole tehtynä. Karjassa on punaista Holsteinia, Ruotsin punaista (SRB) ja Brown Swissiä. Brown Swiss on tilan kokemuksen mukaan rotuominaisuuksiltaan hidasoppinen, vaikka onkin utelias. Päivätuotos on 4000 litraa maitoa. Eläimet ovat yhtenä ryhmänä ja saavat itse valita haluamansa robotin lypsyyn. Tilan mukaan yhden eläinryhmän kanssa on helppo työskennellä kuin ryhmittelemällä. Karja laiduntaa vapaasti kesällä, myös lypsylehmät. Kauimmaiset lehmät saattavat kulkea laitumella jopa 800 metrin etäisyydellä robotista, mutta lypsy sujuu silti ongelmitta. Maitonäytteet karjasta otetaan kuuden viikon välein. DeLavalin HerdNavigatoria ei hommattu korkean hankinta- ja käyttökustannusten vuoksi. Ei tavoitteena enää laajentaa nykyisessä sukupolvessa. Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - kestävä karja - pystytään hoitamaan pienellä henkilömäärällä Uhkat - umpilehmien ruokintapöytä tyhjä ja pötsit tyhjiä. Lehmät nuolivat intensiivisesti nuolukiviä. Heikkoudet - ei mahdollisuutta lisätä eläin- ja peltomäärää Mahdollisuudet - luomutuotanto 8

9 Tila4 Prins Ten Boer Tila on toipumassa monista vahingoista. Veli ja yhteistyökumppani kuolivat yllättäen lyhyen ajan sisällä. Lisäksi tilan biokaasureaktori räjähti. Vahingoista jäi kahden miljoonan euron kulut, sillä vakuutus ei niitä korvannut. Tilan tavoitteena on selvitä tilanteesta ilman konkurssia. Tällä hetkellä mm. peltoa on myytävänä, jotta omaisuutta saadaan realisoitua rahaksi. Veljen ja yhteistyökumppanin poismenon vuoksi kaikkien omistamat karjat tuotiin samalle tilalle. Puolet karjasta jouduttiin tuolloin kuitenkin myymään. Nykyiseen lehmämäärään on saatu kasvatettua ostamalla karjaa saksasta, mutta erityisesti näitä lehmiä on jouduttu paljon poistamaan, koska ne eivät ole sopeutuneet nykyiseen tuotantomuotoon. 100 hieholle tarvittaisiin tällä hetkellä sopimuskasvatuspaikka. Pankki näkee tällä hetkellä tilalla olevan mahdollisuuksia selvitä, sillä kirjallinen selvitys tilanteesta sekä selviytymissuunnitelma tehty. Tilan kertoman mukaan tämä kertoo kuitenkin selviytymisestä pankkinäkökulmasta mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen ja investointeihin ei ole. Tilan perustiedot Karja Lypsyjärjestelmä Navettatekniikka Työvoima Rehuntuotanto Ruokintasysteemi Talousmanagement Karjamanagement 300 lehmää, tuotos 8500 kg 6 kpl SAC-lypsyrobottia 160 hehtaaria Sorkanhoitaja käy 4 vkon välein, jokainen lehmä hoidetaan 2x/vuosi Tilalla on tällä hetkellä tasapainotilanne tuotannon ja panosten kanssa. On pystytty todistamaan (maanäytteet joka vuosi), että typpihävikki voidaan vuoden aikana laskea nollaan. Työtä tehdään koko ajan niin halvalla ja niin hyvin kuin mahdollista. Tavoitteena on nostaa nykyisestä lehmämäärästä 360 lehmään samoilla roboteilla. Tällöin yksikkö olisi kooltaan 3 työntekijän paikka, jolloin työvuorojen ja vapaan järjestäminen olisi yksikertaisempaa. Tällöin olisi myös mahdollista saada vapaita iltoja nykyistä useammin. 9

10 Haasteena tällä hetkellä märiksi jäävät lantakäytävät, joiden myötä eläimet likantuvat. Investointeja niiden korjaamiseksi ei pystytä tekemään. Tila kertoi 24 tunnin kriisistä eli tehokkaasta ajankäytöstä, kun urakoitsija tekee vuoden tarpeen apetta siiloihin. Tällä pyritään stabiloimaan karjan ruokinta mahdollisimman tasaiseksi. Jos säilörehun kuivaainepitoisuus on korkeintaan 40 %:a niin silloin appeen säilönnässä ei käytetä happoa. Systeemiä tehty jo neljän vuoden ajan ja sillä on saatu rahavirta pysymään tasaisena. Umpilehmille oli käytössä koerehu, mikä sisälsi CLA:ta (konjugoitunut linolihappo) jonka luvataan parantavan rehun hyväksikäyttöä par +/-2 viikkoa poikimisesta. Tämän lisäksi umpilehmät saivat olkea ja puolitiivistettä. Koska rahaa investointeihin ei ollut, umpilehmille oltiin rakennettu tilat vanhaan siiloon. Käytössä oli paksu olkipehkukuivitus ja ruokinta hoitui paaluhäkistä sekä konttiin asennella väkirehukioskilla. Siilo oli katettu lisäksi paksulla muovipressulla. Tuotostaso tällä hetkellä 8500 kiloa. Hieman tavoitetta alhaisempi ja johtuu pääasiassa kahdesta syystä. Veljen vastuulla oli karjan hedelmällisyys, mutta sairauden aikana systeemi jäi huonolle hoidolle, jonka seurauksena paljon tyhjiä lehmiä. Poikimisia siirtyi paljon ja lehmien lypsykaudet jäivät pitkiksi ja matalatuottoisiksi. Lisäksi veljen karja ei sopeutunut niin hyvin nykyisiin systeemeihin. Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - selkeä tavoite ja strategia - omaan strategiaan on sitouduttu - benchmarking tärkeää, mutta strategia tärkeämpi - riskianalyysi tehty Uhkat - taloushaasteista ei selvitä - peltopinta-ala pienenee entisestään, kun omaisuutta joudutaan realisoimaan - navetan kosteus ja sen myötä tautiriskit Heikkoudet - heikko taloustilanne suurten vahinkojen seurauksena Mahdollisuudet - hyvä strateginen osaaminen - hyvä henkilöstöpolitiikka - Global Dairy Farmers- systeemistä lisätuloja ja osaamista 10

11 Eurotier- näyttelyt EuroTier on suuri ammattimaisen karjankasvatuksen messu. Vuoden 2012 messuilla oli yli 2300 näytteilleasettajaa 51 eri maasta ja se onkin yksi vuoden tärkeimmistä maatalousalan kohtaamispaikoista. Messuilla oli nähtävillä mm. karja-, sika-, siipikarja-, lammastalous, jalostus, rehut, rakentaminen, teknologia ja koneet. Vuonna 2010 Eurotier keräsi noin messukävijää ja n näytteilleasettajaa 49 eri maasta. Näyttelyiden suosio kasvaa tasaisesti ja yhtenä syynä niiden suosioon on näyttävästi esiin nostetut vuoden innovaattorit ( Tänä vuonna mitaleita jaettiin 5 kultaista ja 19 hopeista. Täytyy kuitenkin muistaa, että läheskään kaikki uudet innovaatiot eivät ole vielä markkinavalmiita. Useilla laite-esittelijöillä ei ollut aavistustakaan, mitä heidän esittelemänsä laite maksaa tai montako niitä on maailmalle myyty. Ja hyvin usein he kysyivät olisitko juuri Sinä hakemamme yhdyshenkilö Suomeen. Aika näyttää, mitkä uusista innovaatioista näemme markkinoilla ehkä jo muutaman vuoden kuluessa. Vuoden yksi suurista voittajista GEA, joka esitteli lypsypaikkamoduulin, jonka voi halutessaan liittää takalypsyasemalle, tandemlypsyasemaan, karuselliasemaan jne. Esittelytila olikin vetänyt paljon kiinnostuneita puoleensa ja sinne koottu puolikas karuselliasema lypsi vilkkaasti muovilehmiä. Screeneillä pyörivissä esittelyvideoissa ei ollut koostetta näin se toimii oikealla tilalla, joten tämäkään innovaatio ei liene vielä ihan heti myynnissä oikeille tiloille. Innovaatio tuo kuitenkin mielenkiintoiset lisän eri lypsyvaihtoehtoihin, varsinkin jos sen hinta on huomattavasti perinteistä robottia huokeampi. Ja halutessa perinteisestä asemalypsystä voidaan ilman sen suurempia muutoksia navetan pohjaratkaisussa siirtyä robottiasemalypsyyn. GEAn lypsypaikkamoduuli Holscher + Leuchnerin Opticow 3D -kuvaus lehmien paino ja kuntoluokka voitti kultamitalin tänä vuonna. 3D-kuvauksen avulla voidaan määrittää lehmien paino ja kuntoluokka. Myös sikapuolelle oli hyödynnetty samaa teknologiaa. Erityisesti isoissa karjoissa lehmien painon määritys ja kuntoluokitus on työlästä. Myös kuntoluokituksen tekijän karjasilmän tarkkuus voi vaihdella. 3D kamera ja mallinnus tuo sen edun, että sen tekemät määritykset ovat yhdenmukaiset läpi koko karjan. Sovellutusta ei ole vielä markkinoilla, mutta 11

12 jahka ja kun se markkinoille tulee, ruokinnansuunnittelijan näkökulmasta se tuo toivottua tarkennusta karjatasolla, koska karjalle tehtyyn suunnitelmaan vaikuttaa vahvasti lypsylehmien koko ja erityisesti kuntoluokka. ITIN + HOCHIN kehittelemästä märehtimispäitsien (RumiWatch) keräämä data kertoo mm. syönti, juomisja märehtimisaktiivisuuden sekä makuu- ja liikkumisajan. Perinteiseen märehtimispantaan verrattuna märehtimispäitsissä on se etu, ettei siinä oleva sensori pääse liikahtamaan pois paikoiltaan, jolloin sensori ei toimi. Tietokoneelle kertyvät informaatio käyrine ja muutoksineen märehtimisessä, juontiajassa ym. voivat kuitenkin tuottaa päänvaivaa kun on aika asettaa hälytysrajoja. Mikä on normaali märehtimisaika/lehmä/päivä ja tulisiko sen olla yksilöllinen joka lehmälle? Kuinka pieniin muutoksiin esimerkiksi juontiajassa on syytä reagoida ja ennen kaikkea, kuinka ne on mahdollista edes päivätasolla karjanhoitajan toimesta korjata. Ja millainen on märehtimispannan käyttömukavuus Mansikille ajan myötä? RumiWatchin valmistaja lupaa datan siirron PC:lle ilman kaapeleita (!) ja akulle pitkää käyttöikää (jopa 2 vuotta) ivetbirth monitor on tarkoitus helpottaa lehmän poikimisen valvontaa. Laite asetetaan suoraan lehmän emättimeen ja antaa hälytyksen kännykkään, kun vesipää koskettaa laitteen antureita. Sama laite tarkkailee myös lehmän ruumiinlämpöä. ivetbirth monitorin sensorit reagoivat valon ja lämpötilan muutoksiin 12

13 Myös vasikoiden hoitoon oli tarjolla jos jonkinmoista vempainta ja vekotinta. Huomio kiinnittyi erityisesti lukuisiin erilaisiin tarjolla oleviin igluihin. Erityisesti näissä oli paranneltu ilmanvaihdon toimivuutta erilaisilla säädettävillä luukuilla. Samoin niihin kiinnitettäviin ruokintalaitteisiin oli erityisesti satsattu. Tarjolla oli erilaisia tuttipullo- ja tuttiämpäritelineitä, heinähäkkejä ja kaukaloita. Agri-Plastics:n vasikkaiglussa ruokintajärjestelmä oli säältä suojassa sisäpuolella ja takaosassa oli avattava luukku, mikä helpottaa mm. kuivitusta. Tuttiämpäreitä löytyy yksilökoosta aina 12 ryhmälle saakka. Rehun kuiva-aineen nopeaan määritykseen oli myös tarjolla laitteita. Perinteisestihän tämän tehdään mikroaaltouunin, laskimen ja kotitalousvaa an avulla. Yksi näistä oli Q-Dryn:n täysautomaattinen kuivaaineanalysaattori. Hinta laitteelle kerrottiin olevan noin 3000 euroa. Analysaattoriin laitetaan tarvittava määrä rehunäytettä, minkä jälkeen laite hoitaa loput automaattisesti eli rehunäytteen alku- ja loppupunnituksen, kuivauksen sekä ilmoittaa kuiva-aineen lopuksi prosentteina. Analysointi kestää rehunäytteestä riippuen noin minuuttia. Laitteessa on myös USB-portti, jolla tieto voidaan siirtää helposti esimerkiksi tietokoneelle. Säilörehun kuiva-ainepitoisuus on tärkeä tietää silloin kun halutaan tehdä ruokintasuunnitelma huolella ja minimoida vaihtelut apeseoksen koostumuksessa. 13

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius

Lisätiedot

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti

HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti Nuorille maatilan sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tai äskettäin sukupolvenvaihdoksen tehneille nuorille järjestettiin opintomatka

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Matkakertomus USA Wisconsin 6.10. 13.10.2011

Matkakertomus USA Wisconsin 6.10. 13.10.2011 MaitoManagement 2020 Matkakertomus USA Wisconsin 6.10. 13.10.2011 Tiina Karlström, ProAgria Oulu, MaitoManagement2020-hanke Wisconsinin osavaltiossa on 12000 maidontuottajaa (vuonna 1985 tiloja oli 28000).

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU

MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Parsi- ja asemalypsy

Parsi- ja asemalypsy Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan

Lisätiedot

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön,

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön, Oikea määrä rehua kullekin eläimelle DeLaval BF500-mattoruokkijan vetoyksikkö Lehmän ruokinnan peruspilari on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös yksi työllistävä rutiini. llä maksimoit säilörehun

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012

OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Matkaraportti: OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012 VENE-hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Hollantiin. Matkalle osallistui 37 osanottajaa Keski-

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan Laadukas rehu luo pohjan hyvälle tuotokselle! 53570909Br_MixerWagons_8p_Final.1 1 5.7.2007 12:55:49 DeLaval

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015 PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat Navetan täyttöopas Lypsykarjan eläinmäärän lisääminen isojen tuotantorakennusten rakentamisen ja navettainvestointien koon kasvun myötä on muuttunut. Tämänhetkisissä investoinneissa karjamäärä voi kaksin-

Lisätiedot

KESTÄVÄ LYPSYKARJA. Jenna M. Lampinen. Tutkimusraportti. Huhtikuu 2012. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke

KESTÄVÄ LYPSYKARJA. Jenna M. Lampinen. Tutkimusraportti. Huhtikuu 2012. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke KESTÄVÄ LYPSYKARJA Jenna M. Lampinen Tutkimusraportti Huhtikuu 2012 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 1 JOHDANTO Suomalainen lypsylehmä elää nykypäivänä keskimäärin vain 4,9-vuotiaaksi.

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

DelPro -tuotannonohjaus parsinavettaan Koko navetan toiminnot samassa järjestelmässä. Kun haluat tietää karjastasi enemmän

DelPro -tuotannonohjaus parsinavettaan Koko navetan toiminnot samassa järjestelmässä. Kun haluat tietää karjastasi enemmän www.delaval.fi DelPro -tuotannonohjaus parsinavettaan Koko navetan toiminnot samassa järjestelmässä Kun haluat tietää karjastasi enemmän Parsinavetan täydellinen tuotannonohjausjärjestelmä Perinteisen

Lisätiedot

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma Katajakankaan puutarha Katajakankaan tila oli ennen perinteinen maatila. Isäntä Matti Kohvakka osallistui v.1978 vihannesviljelykurssille ja

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Parempaan tuotannon seurantaan DeLaval lypsypaikkaohjaimet MPC580, MPC680 ja MP780

Parempaan tuotannon seurantaan DeLaval lypsypaikkaohjaimet MPC580, MPC680 ja MP780 Parempaan tuotannon seurantaan DeLaval lypsypaikkaohjaimet MPC580, MPC680 ja MP780 Ratkaisu Sinulle - joka päiväksi DeLaval milking point controller MPC580, MPC680 and MP780 Everything you need at your

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011 6.7.2011 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke Vene-hankkeen kesän opintomatka starttasi Oulun korkeudelta ja linja-auton kyytiin poimittiin matkalaisia tasaisesti niin Pohjois- kuin

Lisätiedot

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI HYMY-HANKE OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI Minna Pirkkalainen, Vuokko Ahonen ja Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savo 1 MATKARAPORTTI HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -hankkeen opintomatka

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA Laukaa 25.01.10 Kannonkoski 11.02.10 Keuruu 25.02.10 Marja-Liisa Vihavainen Mitä terveydenhuolto on? eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä tuotannon kehittämistä elintarvikkeiden

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot