Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin"

Transkriptio

1 MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin Maidon hinta n 35 sent/litra Maidosta maksetaan lisähintaa 0,5 sent/litra laiduntaville tiloille (vähintään 120 päivää / 6 h/päivä) Pellon hinta Pohjois-Hollannissa euroa/ha, etelässä jopa euroa Maitokiintiön hinta 10 sent/litra Tila1 Romme Niehove Yrittäjäpari on ostanut tilan 8 vuotta sitten. Muuttaneet 8 vuotta sitten Etelä-Hollannista, jossa mahdollisuudet maidontuotannon kehittämiseen mm. kalliin pellonhinnan vuoksi ovat heikot. Tuotantokustannusten hallinta nykyisessä sijainnissa helpompaa. Navetta oli pohjaltaan hyvin selkeälinjainen, jossa koko karja saman ruokintapöydän ääressä. Logistisesti tehokas yksikkö. Tilan kertoman mukaan ei kuitenkaan eläinten terveydenhallinnan kannalta ideaalinen ratkaisu ja erityisesti nuorkarjan osalta tämä on erityisesti ongelma. Tilan perustiedot Karja 125 lehmää, tuotos 9000 kg 4,56% - 3,4% Lypsyjärjestelmä 2x12 kalanruoto Navettatekniikka Koko karja yhdessä selkeälinjaisessa rakennuksessa, ternivasikat igluissa, vasikoilla jauheautomaatti. Ritiläpalkit ja pintaraapat. Vasikoilla puolen vuoden ikään asti kestokuivikepohja. Työvoima yrittäjäpariskunta + lapset auttavat mahdollisuuksien mukaan Rehuntuotanto Nurmisäilörehu omilta pelloilta, muut rehut ostetaan. Urakoitsijat tekevät kaikki peltotyöt. Peltoa 45 ha. Ruokintasysteemi Seosrehu, kioskeista (2 kpl) väkirehutäydennys Talousmanagement Neljännesvuosiseuranta neuvojan kanssa Karjamanagement Ruokinnan suunnittelu neuvojan kanssa, Omatoimisiemennys Lypsyasema on tämän tilan valinta, robottilypsyä eivät koe omaksi systeemikseen. Nykyinen asema toimii täydellä kapasiteetilla ja on vasta kuusi vuotta vanha. Tila ei koe lypsyä ongelmaksi, vaan pitävät lypsyasemalla työskentelystä. Aamulla tilan emäntä aloittaa lypsyn ja isäntä ajaa lehmät lypsylle, puhdistaa ja kuivittaa parret, jonka jälkeen hän siirtyy auttamaan lypsyssä. 2 lypsäjällä he ovat päässeet lypsytehokkuuteen 100 lehmää/tunti. Tämä oli yksi tärkeimmistä perusteista sille, etteivät olleet 1

2 kiinnostuneita robottilypsystä. Tilan keskituotos oli tällä hetkellä 9000 kg ja yrittäjäpariskunta toivoi sen tulevaisuudessa nousevan, mutta ei kuitenkaan eläinten terveyden kustannuksella. Navettatyöskentely on tilalla tehokasta ja järkevää. Henkilötyötunteja kertyy päivästä riippuen 8-16, eli tarvittaessa myös yksi ihminen pystyy tekemään navettatyöt. Navetta toimii täydellä kapasiteetilla, mutta ei kuitenkaan ylitäytettynä. Esimerkkinä lypsyaseman tehokas käyttö: kokooma-alueelle sopii 65%:a karjasta. Kaksi ensimmäistä lypsyasemaryhmää odottaa lypsynsä jälkeen navettaan takaisin pääsyä poistumiskäytävällä. Kun viimeiset eläimet on saatu sopimaan kokooma-alueelle, niin lypsettyjen ensimmäiset ryhmät päästetään ruokinta-alueelle syömään vastajaettua rehua. Ape jaetaan lehmille 2 kertaa päivässä aina lypsyn yhteydessä. Maidon tuottajahinta tällä hetkellä 35 senttiä, noussut edellisen kuun 32,5 sentistä. Maidon hinta nyt nousemassa. Maitoauto käy joka 3. päivä. Ostettu maissisäilörehua nurmisäilörehun lisäksi appeeseen, kg jonka hinta 45 euroa/tonni. Ruokintasuunnitelma tehdään (Agrifirm) aina säilörehusiilon vaihtuessa. Tavoitteena tarkistaa rehustustilanne ja minimoida ruokinnan muutokset. Paras tilanne, kun säilörehusiilon vaihtuessa muuta rehustusta ei tarvitse säätää siihen pyritään. Tarkistus tehdään kuitenkin joka kerta rehusiilon vaihtuessa. Eläimet siemennetään itse. Siemennyksiä tarvitaan 2,4 kpl/poikiminen. Hiehojen poikimaikä 24 kk. Keskipoikimakerrat karjassa 3,0 ja lehmien poistoikä 4,9 v. Vasikkakuolleisuus 5% > 4% parantunut, hollantilaisessa vasikkakuolleisuusluvussa eivät ole mukana poikimisen yhteydessä menetetyt vasikat kuten meillä Suomessa. Hollantilainen systeemi kuvaa meitä paremmin vasikkamanagementia. Sonnivasikat lähtevät tilalta välitykseen noin 2 viikon iässä ja ne pidetään koko ajan igluissa. Sonnivaikat saavat täysmaitoa vapaasti ja lehmävasikat noin viikon verran, jonka jälkeen ne siirtyvät automaattijuotolle (juomajauhe). Tuotosseurannan koelypsy maitonäytteineen tehdään kuuden viikon välein. Tehdään itse, ei haittaa lypsytyötä. Saadaan runsaasti tuotannon suunnittelussa ja seurannassa tarvittavaa tietoa. Eläinlääkäri käy kuuden viikon välein tekemässä tiineystarkastukset ja nupoutukset. Tilan ajatukset vuodesta 2015, jolloin maitokiintiöt poistuvat. Kaksi ensimmäistä vuotta varmasti haasteellisia, mutta sen jälkeen tilanteen uskotaan tasaantuvan. Agrivision-ohjelmassa mukana. Neuvojan kanssa tehdään budjetointi ja neljännesvuosiseuranta. Tavoitteenmukaiset saavutukset ja poikkeamat näkyvät selkeässä A4-kokoisessa raportissa lukuina, vihreällä ja punaisella fontilla sekä kuvaajana. Viimeisimmässä raportissa maitomäärä oli odotettua korkeampi, mutta maidon hinta taas alhaisempi kuin tavoitteeseen oli laitettu, johtuen laskeneesta maidon valkuaispitoisuudesta. Toisaalta, jos joudutaan ostamaan paljon (valkuais)rehua, on kokonaistulos helposti negartiivinen. Tilan asettama credit limit on euroa. 2

3 Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - siistit ja selkeät tuotantotilat - työtehokas Uhkat - pieni rehuntuotanto- ja lannanlevitysala Heikkoudet - pieni peltoala suhteessa eläinmäärään - karjassa pälvisilsaa Mahdollisuudet - kustannustehokas yksikkö Pihatossa oli yhteensä 125 lehmää, jotka lypsettiin 2 x 12 paikkaisella kalanruotoasemalla 3

4 Tila2 Bregman Rasquert Perheviljelmä, jossa työskentelee isäntäparin lisäksi toinen pojista. Äiti osa-aikatyössä tilan ulkopuolella. Veljellä 200 lehmän lypsykarjatila Saksan puolella. Vanhoja rakennuksia on hyödynnetty järkevästi ja tila oli hyvä esimerkki 35 vuoden pihattoelämästä parsimitoitusta lukuun ottamatta. Tilan perustiedot Karja 160 lehmää 4,46% -3,45%, tuotos 9200 kg Lypsyjärjestelmä 24-paikkainen karusellilypsyasema, lypsy sisäkehältä Navettatekniikka Vanhoja tuotantorakennuksia hyödynnetty järkevästi, eläinryhmiä omissa yksiköissään, vasikoiden maitojuotto 12 viikon ikään asti. Ritiläpalkit ja pintaraappa. Vasikat puolen vuoden ikään asti kestokuivikkeella, samoin sairaskarsinassa olevat eläimet kestokuivikkeella. Työvoima Isä ja poika, äiti osa-aikaisena Rehuntuotanto 90 hehtaaria nurmea, maissia, vähän vehnää, suurin osa peltotyöstä urakoitsijalla Ruokintasysteemi aperuokinta, 4 kpl väkirehukioskeja sekä houkutusväkirehulisä lypsyasemalta (1-2 kg/lä/pv). Väkirehun määrä keskimäärin 10% maitomäärästä Talousmanagement Neljännesvuosiseuranta neuvojan kanssa Karjamanagement Karja laiduntaa kesäaikaan päivisin Työtunteja ei varsinaisesti lasketa, koska tilalla ei työskentele palkattua henkilökuntaa. Arviolta päivittäisiin navettarutiineihin menee kahdelta ihmiseltä 7 tuntia/pv/hlö ja työvuorossa on aina kaksi henkilöä. Lypsyasematyöskentely miellyttää, koska mahdollistaa fyysisen ja psyykkisen päivittäisen kontaktin tuotantoeläimiin. Karjan seuranta helppoa tehdä lypsytyön yhteydessä. 150 lehmän lypsy vie yhdeltä lypsäjältä aikaa tunnin ja 20 minuuttia/lypsykerta. Utare puhdistetaan paperipyyhkeellä ja vedinkastoa käytetään lypsyn jälkeen. Työtahti sujuu neljän lehmän tahdilla (neljän valmistelu ja kiinnitys, sitten seuraavat neljä jne.). Kaikki lypsäjät käyttävät kertakäyttöisiä lypsyhanskoja. Asemalla on tuotannonohjausjärjestelmä, joka tunnistaa lehmät ja ilmoittaa mm. mahdolliset maitopoikkeamat ja kiimat. Maitomäärää seurataan koko ajan ja tavoitteena on tuottaa 4000 litraa maitoa päivässä. Maitomäärää seurataan eläinkohtaisesti päivittäin ja sitä verrataan odotettuun maitomäärää. Sen mukaan säätyy automaattisesti myös annettavan lisäväkirehun määrä. Lisäväkirehun antamista tarkennetaan myös maidon ja väkirehun hintoja seuraamalla. Kesällä, laiduntamisen aikana maitomäärä on todella hyvä. Maitonäytteet lehmistä otetaan viiden viikon välein. Työn käy tekemässä teknikko. Näytteiden ottaminen ei hidasta lypsyä. Työstä maksetaan, mutta isäntä ei muistanut, kuinka paljon. Piti kuitenkin tällä systeemillä tehtynä niin hyvänä ja tärkeänä, ettei siitä maksettu hinta ole oleellinen. Ilmeisesti hinta ei siis isännän omien sanojenkaan mukaan ole liian kallis Maitonäytteiden otto on tärkeää utareterveyden seurannan kannalta. Rasvan, valkuaisen ja solujen lisäksi analysoidaan myös ketoaineet. Urakoitsija tekee appeen laakasiiloihin. Appeessa on nurmi- ja maissisäilörehua, soijaa, perunaa sekä kivennäiset. Tavoiteltava raakavalkuaistaso 15%, loppu tarvittavasta valkuaisesta annetaan lisäväkirehuna. Appeen päälle laitetaan perunapulppaa tiivistämään ja varmistamaan hapeton olotila. Apetta tehdään noin 4

5 vuoden tarve kerrallaan. Teko kestää 1-2 päivää. Laakasiilossa apetta oli jäljellä noin puoli siiloa. Aistinvarainen havainto rehusta erinomainen, ruokintapöydällä rehu lämmennyttä, mutta lehmät söivät sitä hyvin. Ape jaetaan tilalla kahdesti päivässä, aamulla kello välillä ja iltaruokinta lypsyn jälkeen. Ruokintapöytä puhdistetaan 2 3 kertaa viikossa. Ruokinnan suunnittelussa tasapainoillaan koko ajan maksimimaitotuotoksen ja maksimi katteen välillä. Tilan mukaan peli ei ole helppo pelattavaksi, joten ruokinnan suunnitteleminen on ulkoistettu asiantuntijalle. Paras tulos saadaan kuitenkin maksimoimalla oman säilörehun käyttö. Seuraava investointi on joko kunnostaa nykyiset tilat tai rakentaa uusi navetta nuorkarjalle. Lehmämäärää ei sen sijaan haluta lisätä. Vasikat ovat igluissa kahden viikon ikään saakka ja ne saavat juomarehua, heinää ja vasikkarehua. Kahden viikon jälkeen ne siirtyvät tilan vanhaan navettaan, jossa ne sijoitetaan ryhmäkarsinoihin joissa on runsas olkikuivitus. Myös poikiville lehmille oli karsinat samassa tilassa. Vanhan navetan matala katto aiheuttaa ongelmia ilmanvaihdossa erityisesti syksyllä. Umpeutettavat oli sijoitettu samaan ryhmään lypsävien kanssa ja ruokintakonsulttien kanssa oltiin käyty keskusteluja mahdollisuudesta siirtää ne eri ryhmään ja omalle ruokinnalle. Nykyisissä tiloissa tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. Isännän mukaan ongelmia ei kuitenkaan ole umpeutettaessa tai lehmien poikiessa. Tilan ajatusten mukaan vuonna 2015 maidon ja rehun hinta tulee vaihtelemaan. Tila ei osaa sanoa, onko tilanne heidän kannaltaan hyvä vai huono asia. Kiintiöiden poistumiseen kuitenkin valmistaudutaan ja siihen mennessä pidetään huoli siitä, että tilan tuotantorakennukset ovat kunnossa, työvoima osaavaa, talous on tasapainossa ja tuotanto on tehostettu kaikilta osilta huippuunsa. Taloutta seurataan neljännesvuosittain asiantuntijan kanssa. Tärkeitä seurattavia lukuja ovat tuotannon tunnusluvut maitolitraa kohden laskettuna sekä tilisaldo. Näiden perusteella ei kuitenkaan tehdä lyhyen aikavälin muutoksia, vaan mennään vuosistrategian mukaan. Vanha isäntä työskentelee enemmän fiiliksellä, nuoremmat veljekset haluavat syventyä tunnuslukuihin ja pohtia mitä&miksi kysymyksiä. Nurmia on uusittu korkeista vuositason kustannuksista huolimatta, sillä ovat pidemmän aikavälin investointeja. 5

6 Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - vanhojen rakennusten tehokas ja järkevä hyödyntäminen Uhkat - navetassa selkeä ylitäyttötilanne - lehmien kuntoluokat ja pötsien täyttöasteet hieman alhaiset > tuotantokapasiteetin vajaakäyttö & eläinten sairastumisriski Heikkoudet - ei mahdollisuutta lisätä eläinten ja hehtaarien määrää Mahdollisuudet - hyvä talousosaaminen Tiineillä hiehoilla on käytössä muuttuva ruokintapöytä Lehmät lypsetään 24-paikkaisella karusellilypsyasemalla 6

7 Tila3 Sikkenga Bedum Tila on siirtynyt luomutuotantoon (myös maito) vuonna On yksi Hollannin suurimmista luomutiloista, sillä keskimäärin hollantilaisella luomutilalla on lehmää. Maidon luomulisä on 8,5 sent. Tilalla on oma nelisivuinen esite toiminnasta. Siinä oli tavanomaisten tunnuslukujen lisäksi mm. seuraavia mielenkiintoisia tunnuslukuja: Automatiikkaan investoituna tavoitteena tuottaa kg maitoa/työntekijä Nuorta karjaa 5,9/10 lehmää (> karjan uudistusprosentti 29,5) Tehokkuus kg maitoa/ha elinikäistuotos kg/lehmä, keskipoikimakerta 4,5, hiehojen poikimaikä kk. Esitteeseen oli kuvattu myös tilan typpi- ja fosforikierrot. Tilan perustiedot Karja Lypsyjärjestelmä Navettatekniikka Työvoima Rehuntuotanto Ruokintasysteemi Talousmanagement Karjamanagement 160 lehmää, luomumaitotila 8162 kg valk 3,75%, risteytyseläimiä kolme VMS-robottia vapaa eläinliikenne Muuttuvatäyttöinen ruokintapöytä Isä ja kaksi poikaa 95 ha navetan ympärillä, urakoitsijat tekevät peltotyöt ja jakavat karkearehun Säilörehua, väkirehu roboteilta Karja laiduntaa kesäisin, ympäri vuoden vapaa ulkoilumahdollisuus Tilalla strategiavalintana on ollut keskittyä maidontuotantoon. Urakoitsija hoitaa jopa säilörehun jaon. Tarvittaessa koko tilan navettatyöt pystyy talviaikaan hoitamaan yksi henkilö ja työpäivän pituudeksi tulee keskimäärin kahdeksan tuntia. Lypsäville toteutetaan niin sanottua dynaamista ruokintaa, joka perustuu maidonhinnan ja rehunhinnan muutoksiin. Mikäli rehunhinta suhteessa maidon hintaan merkittävästi nousee, väkirehua jaetaan lehmille kioskeista vähemmän. Urakoitsijan tehtävänä huolehtia, että ruokintapöydällä on koko ajan säilörehua syötävissä. Ruokintapöytä on ns. muuttuva eli sitä mukaa kun lehmät syövät, niin pöytää siirretään eteenpäin. Tällä systeemillä 1-2 täyttöä/viikko riittää. 7

8 Karja on risteytyseläimiä. Systemaattista risteytyssuunnitelmaa ei ainakaan vielä ole tehtynä. Karjassa on punaista Holsteinia, Ruotsin punaista (SRB) ja Brown Swissiä. Brown Swiss on tilan kokemuksen mukaan rotuominaisuuksiltaan hidasoppinen, vaikka onkin utelias. Päivätuotos on 4000 litraa maitoa. Eläimet ovat yhtenä ryhmänä ja saavat itse valita haluamansa robotin lypsyyn. Tilan mukaan yhden eläinryhmän kanssa on helppo työskennellä kuin ryhmittelemällä. Karja laiduntaa vapaasti kesällä, myös lypsylehmät. Kauimmaiset lehmät saattavat kulkea laitumella jopa 800 metrin etäisyydellä robotista, mutta lypsy sujuu silti ongelmitta. Maitonäytteet karjasta otetaan kuuden viikon välein. DeLavalin HerdNavigatoria ei hommattu korkean hankinta- ja käyttökustannusten vuoksi. Ei tavoitteena enää laajentaa nykyisessä sukupolvessa. Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - kestävä karja - pystytään hoitamaan pienellä henkilömäärällä Uhkat - umpilehmien ruokintapöytä tyhjä ja pötsit tyhjiä. Lehmät nuolivat intensiivisesti nuolukiviä. Heikkoudet - ei mahdollisuutta lisätä eläin- ja peltomäärää Mahdollisuudet - luomutuotanto 8

9 Tila4 Prins Ten Boer Tila on toipumassa monista vahingoista. Veli ja yhteistyökumppani kuolivat yllättäen lyhyen ajan sisällä. Lisäksi tilan biokaasureaktori räjähti. Vahingoista jäi kahden miljoonan euron kulut, sillä vakuutus ei niitä korvannut. Tilan tavoitteena on selvitä tilanteesta ilman konkurssia. Tällä hetkellä mm. peltoa on myytävänä, jotta omaisuutta saadaan realisoitua rahaksi. Veljen ja yhteistyökumppanin poismenon vuoksi kaikkien omistamat karjat tuotiin samalle tilalle. Puolet karjasta jouduttiin tuolloin kuitenkin myymään. Nykyiseen lehmämäärään on saatu kasvatettua ostamalla karjaa saksasta, mutta erityisesti näitä lehmiä on jouduttu paljon poistamaan, koska ne eivät ole sopeutuneet nykyiseen tuotantomuotoon. 100 hieholle tarvittaisiin tällä hetkellä sopimuskasvatuspaikka. Pankki näkee tällä hetkellä tilalla olevan mahdollisuuksia selvitä, sillä kirjallinen selvitys tilanteesta sekä selviytymissuunnitelma tehty. Tilan kertoman mukaan tämä kertoo kuitenkin selviytymisestä pankkinäkökulmasta mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen ja investointeihin ei ole. Tilan perustiedot Karja Lypsyjärjestelmä Navettatekniikka Työvoima Rehuntuotanto Ruokintasysteemi Talousmanagement Karjamanagement 300 lehmää, tuotos 8500 kg 6 kpl SAC-lypsyrobottia 160 hehtaaria Sorkanhoitaja käy 4 vkon välein, jokainen lehmä hoidetaan 2x/vuosi Tilalla on tällä hetkellä tasapainotilanne tuotannon ja panosten kanssa. On pystytty todistamaan (maanäytteet joka vuosi), että typpihävikki voidaan vuoden aikana laskea nollaan. Työtä tehdään koko ajan niin halvalla ja niin hyvin kuin mahdollista. Tavoitteena on nostaa nykyisestä lehmämäärästä 360 lehmään samoilla roboteilla. Tällöin yksikkö olisi kooltaan 3 työntekijän paikka, jolloin työvuorojen ja vapaan järjestäminen olisi yksikertaisempaa. Tällöin olisi myös mahdollista saada vapaita iltoja nykyistä useammin. 9

10 Haasteena tällä hetkellä märiksi jäävät lantakäytävät, joiden myötä eläimet likantuvat. Investointeja niiden korjaamiseksi ei pystytä tekemään. Tila kertoi 24 tunnin kriisistä eli tehokkaasta ajankäytöstä, kun urakoitsija tekee vuoden tarpeen apetta siiloihin. Tällä pyritään stabiloimaan karjan ruokinta mahdollisimman tasaiseksi. Jos säilörehun kuivaainepitoisuus on korkeintaan 40 %:a niin silloin appeen säilönnässä ei käytetä happoa. Systeemiä tehty jo neljän vuoden ajan ja sillä on saatu rahavirta pysymään tasaisena. Umpilehmille oli käytössä koerehu, mikä sisälsi CLA:ta (konjugoitunut linolihappo) jonka luvataan parantavan rehun hyväksikäyttöä par +/-2 viikkoa poikimisesta. Tämän lisäksi umpilehmät saivat olkea ja puolitiivistettä. Koska rahaa investointeihin ei ollut, umpilehmille oltiin rakennettu tilat vanhaan siiloon. Käytössä oli paksu olkipehkukuivitus ja ruokinta hoitui paaluhäkistä sekä konttiin asennella väkirehukioskilla. Siilo oli katettu lisäksi paksulla muovipressulla. Tuotostaso tällä hetkellä 8500 kiloa. Hieman tavoitetta alhaisempi ja johtuu pääasiassa kahdesta syystä. Veljen vastuulla oli karjan hedelmällisyys, mutta sairauden aikana systeemi jäi huonolle hoidolle, jonka seurauksena paljon tyhjiä lehmiä. Poikimisia siirtyi paljon ja lehmien lypsykaudet jäivät pitkiksi ja matalatuottoisiksi. Lisäksi veljen karja ei sopeutunut niin hyvin nykyisiin systeemeihin. Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - selkeä tavoite ja strategia - omaan strategiaan on sitouduttu - benchmarking tärkeää, mutta strategia tärkeämpi - riskianalyysi tehty Uhkat - taloushaasteista ei selvitä - peltopinta-ala pienenee entisestään, kun omaisuutta joudutaan realisoimaan - navetan kosteus ja sen myötä tautiriskit Heikkoudet - heikko taloustilanne suurten vahinkojen seurauksena Mahdollisuudet - hyvä strateginen osaaminen - hyvä henkilöstöpolitiikka - Global Dairy Farmers- systeemistä lisätuloja ja osaamista 10

11 Eurotier- näyttelyt EuroTier on suuri ammattimaisen karjankasvatuksen messu. Vuoden 2012 messuilla oli yli 2300 näytteilleasettajaa 51 eri maasta ja se onkin yksi vuoden tärkeimmistä maatalousalan kohtaamispaikoista. Messuilla oli nähtävillä mm. karja-, sika-, siipikarja-, lammastalous, jalostus, rehut, rakentaminen, teknologia ja koneet. Vuonna 2010 Eurotier keräsi noin messukävijää ja n näytteilleasettajaa 49 eri maasta. Näyttelyiden suosio kasvaa tasaisesti ja yhtenä syynä niiden suosioon on näyttävästi esiin nostetut vuoden innovaattorit ( Tänä vuonna mitaleita jaettiin 5 kultaista ja 19 hopeista. Täytyy kuitenkin muistaa, että läheskään kaikki uudet innovaatiot eivät ole vielä markkinavalmiita. Useilla laite-esittelijöillä ei ollut aavistustakaan, mitä heidän esittelemänsä laite maksaa tai montako niitä on maailmalle myyty. Ja hyvin usein he kysyivät olisitko juuri Sinä hakemamme yhdyshenkilö Suomeen. Aika näyttää, mitkä uusista innovaatioista näemme markkinoilla ehkä jo muutaman vuoden kuluessa. Vuoden yksi suurista voittajista GEA, joka esitteli lypsypaikkamoduulin, jonka voi halutessaan liittää takalypsyasemalle, tandemlypsyasemaan, karuselliasemaan jne. Esittelytila olikin vetänyt paljon kiinnostuneita puoleensa ja sinne koottu puolikas karuselliasema lypsi vilkkaasti muovilehmiä. Screeneillä pyörivissä esittelyvideoissa ei ollut koostetta näin se toimii oikealla tilalla, joten tämäkään innovaatio ei liene vielä ihan heti myynnissä oikeille tiloille. Innovaatio tuo kuitenkin mielenkiintoiset lisän eri lypsyvaihtoehtoihin, varsinkin jos sen hinta on huomattavasti perinteistä robottia huokeampi. Ja halutessa perinteisestä asemalypsystä voidaan ilman sen suurempia muutoksia navetan pohjaratkaisussa siirtyä robottiasemalypsyyn. GEAn lypsypaikkamoduuli Holscher + Leuchnerin Opticow 3D -kuvaus lehmien paino ja kuntoluokka voitti kultamitalin tänä vuonna. 3D-kuvauksen avulla voidaan määrittää lehmien paino ja kuntoluokka. Myös sikapuolelle oli hyödynnetty samaa teknologiaa. Erityisesti isoissa karjoissa lehmien painon määritys ja kuntoluokitus on työlästä. Myös kuntoluokituksen tekijän karjasilmän tarkkuus voi vaihdella. 3D kamera ja mallinnus tuo sen edun, että sen tekemät määritykset ovat yhdenmukaiset läpi koko karjan. Sovellutusta ei ole vielä markkinoilla, mutta 11

12 jahka ja kun se markkinoille tulee, ruokinnansuunnittelijan näkökulmasta se tuo toivottua tarkennusta karjatasolla, koska karjalle tehtyyn suunnitelmaan vaikuttaa vahvasti lypsylehmien koko ja erityisesti kuntoluokka. ITIN + HOCHIN kehittelemästä märehtimispäitsien (RumiWatch) keräämä data kertoo mm. syönti, juomisja märehtimisaktiivisuuden sekä makuu- ja liikkumisajan. Perinteiseen märehtimispantaan verrattuna märehtimispäitsissä on se etu, ettei siinä oleva sensori pääse liikahtamaan pois paikoiltaan, jolloin sensori ei toimi. Tietokoneelle kertyvät informaatio käyrine ja muutoksineen märehtimisessä, juontiajassa ym. voivat kuitenkin tuottaa päänvaivaa kun on aika asettaa hälytysrajoja. Mikä on normaali märehtimisaika/lehmä/päivä ja tulisiko sen olla yksilöllinen joka lehmälle? Kuinka pieniin muutoksiin esimerkiksi juontiajassa on syytä reagoida ja ennen kaikkea, kuinka ne on mahdollista edes päivätasolla karjanhoitajan toimesta korjata. Ja millainen on märehtimispannan käyttömukavuus Mansikille ajan myötä? RumiWatchin valmistaja lupaa datan siirron PC:lle ilman kaapeleita (!) ja akulle pitkää käyttöikää (jopa 2 vuotta) ivetbirth monitor on tarkoitus helpottaa lehmän poikimisen valvontaa. Laite asetetaan suoraan lehmän emättimeen ja antaa hälytyksen kännykkään, kun vesipää koskettaa laitteen antureita. Sama laite tarkkailee myös lehmän ruumiinlämpöä. ivetbirth monitorin sensorit reagoivat valon ja lämpötilan muutoksiin 12

13 Myös vasikoiden hoitoon oli tarjolla jos jonkinmoista vempainta ja vekotinta. Huomio kiinnittyi erityisesti lukuisiin erilaisiin tarjolla oleviin igluihin. Erityisesti näissä oli paranneltu ilmanvaihdon toimivuutta erilaisilla säädettävillä luukuilla. Samoin niihin kiinnitettäviin ruokintalaitteisiin oli erityisesti satsattu. Tarjolla oli erilaisia tuttipullo- ja tuttiämpäritelineitä, heinähäkkejä ja kaukaloita. Agri-Plastics:n vasikkaiglussa ruokintajärjestelmä oli säältä suojassa sisäpuolella ja takaosassa oli avattava luukku, mikä helpottaa mm. kuivitusta. Tuttiämpäreitä löytyy yksilökoosta aina 12 ryhmälle saakka. Rehun kuiva-aineen nopeaan määritykseen oli myös tarjolla laitteita. Perinteisestihän tämän tehdään mikroaaltouunin, laskimen ja kotitalousvaa an avulla. Yksi näistä oli Q-Dryn:n täysautomaattinen kuivaaineanalysaattori. Hinta laitteelle kerrottiin olevan noin 3000 euroa. Analysaattoriin laitetaan tarvittava määrä rehunäytettä, minkä jälkeen laite hoitaa loput automaattisesti eli rehunäytteen alku- ja loppupunnituksen, kuivauksen sekä ilmoittaa kuiva-aineen lopuksi prosentteina. Analysointi kestää rehunäytteestä riippuen noin minuuttia. Laitteessa on myös USB-portti, jolla tieto voidaan siirtää helposti esimerkiksi tietokoneelle. Säilörehun kuiva-ainepitoisuus on tärkeä tietää silloin kun halutaan tehdä ruokintasuunnitelma huolella ja minimoida vaihtelut apeseoksen koostumuksessa. 13

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI. Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus

MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI. Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus Maidon laadunhallinta automaattilypsytilalla 2 Havaintoja robotteja tulee sellaisille tiloille, joiden hygieniataso

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto GEA -tuotannonohjausjärjestelmästä Ammu-ohjelmistoon 07/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot Ammu Ammu versio 1.85 tai

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Maidosta Maitoon MaMa -hanke Maitovalmennus 8.9.2016 Anne Anttila Erityisasiantuntija: ruokinta, maitotilat Esityksen sisältö 1. Mikä piilevä ketoosi? 2. Maidosta Maitoon

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus

Lisätiedot

Ohjattu ruokinta tuotoksen perusteella. DeLaval väkirehuvaunut FW ja FM

Ohjattu ruokinta tuotoksen perusteella. DeLaval väkirehuvaunut FW ja FM Ohjattu ruokinta tuotoksen perusteella DeLaval väkirehuvaunut FW ja FM Väkirehuvaunut FW ja FM DeLavalin täysautomaattiset väkirehuvaunut, tilavuusperusteinen FW ja punnitseva FM auttavat sinua saamaan

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys

Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Valion navettaseminaari Vantaa Rantasipi Airport 24.1.2013 Veli Matti Tuure, Markku Lätti & Janne Karttunen, TTS Työtehoseura

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Edullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100

Edullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100 Edullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100 Tyylikäs design. Tehokkuuden huippua. DeLaval MidiLine ML3100 lypsyaseman tyylikäs ja nykyaikainen muotoilu kertoo sen edistyksellisistä

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

DeLaval AMR. Näe ja koe AMR

DeLaval AMR. Näe ja koe AMR DeLaval AMR Näe ja koe AMR Sanoista tekoihin Haluatko vaihtaa lypsyjärjestelmäsi parantaaksesi lypsäjien ja lehmien terveyttä sekä tehostaaksesi liiketoimintaasi? Etsitkö ratkaisua siihen miten voit tehostaa

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

T4C PIKAOHJE T4C 3.2

T4C PIKAOHJE T4C 3.2 T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...

Lisätiedot

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy Helsinki 3.9.2015 Lea Puumala Automaattilypsy navetan toiminnallisuus - hanke vuosina 2012 2014 Etelä- Pohjanmaalla - 12 automaattilypsytilaa (5 DeLaval,

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Lypsy Lypsyn valmistelut Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Maitohuone: Laitetaan uusi siiviläsukka.

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

DeLaval Rotary Plus + Karusellilypsyn parasta suorituskykyä

DeLaval Rotary Plus + Karusellilypsyn parasta suorituskykyä DeLaval Rotary Plus + Karusellilypsyn parasta suorituskykyä DeLaval Plus+ 1 Suorituskyvyn optimointi 3 Kehittynyt lypsyteknologia 2 Tehokas tuotannonohjaus Karusellilypsyasema Plus+ DeLavalin karuselliasemat

Lisätiedot

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI

RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI Pasi ja Sirpa Hoppula Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.2.2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

POHJOISMAINEN LUOMUMAITOSEMINAARI UPSALASSA Pirkko Tuominen, ProAgria Pohjois-Savo

POHJOISMAINEN LUOMUMAITOSEMINAARI UPSALASSA Pirkko Tuominen, ProAgria Pohjois-Savo POHJOISMAINEN LUOMUMAITOSEMINAARI UPSALASSA 27.-28.4.2016 Pirkko Tuominen, ProAgria Pohjois-Savo 27.4. Seminaarin luento-osuus pidettiin Park Inn by Radisson -hotellissa Upsalan keskustassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi AMS ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi Odotukset edellyttävät TOIMIVAA AUTOMAATTILYPSYÄ Mitä ams-lypsy vaatii toimiakseen hyvin Lypsäjältä

Lisätiedot

Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Tuse tulokset 2016 2x lypsy 3x lypsy AMS Keskituotos 9.223 10.083 10.003 Solut (ka.

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon

Lisätiedot

Kotieläintuotanto. Karjan lypsyn ja huolenpidon moduli

Kotieläintuotanto. Karjan lypsyn ja huolenpidon moduli Kotieläintuotanto - opintopiste (op): 16 Kotieläintuotanto Karjan lypsyn ja huolenpidon moduli 1. Karjan lypsyn ja huolenpidon 4 op 2. Lypsykarjan hoito ja karjankasvatus 3 op 3. Lypsykarjan ruokinta 3

Lisätiedot