Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin
|
|
- Anneli Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin Maidon hinta n 35 sent/litra Maidosta maksetaan lisähintaa 0,5 sent/litra laiduntaville tiloille (vähintään 120 päivää / 6 h/päivä) Pellon hinta Pohjois-Hollannissa euroa/ha, etelässä jopa euroa Maitokiintiön hinta 10 sent/litra Tila1 Romme Niehove Yrittäjäpari on ostanut tilan 8 vuotta sitten. Muuttaneet 8 vuotta sitten Etelä-Hollannista, jossa mahdollisuudet maidontuotannon kehittämiseen mm. kalliin pellonhinnan vuoksi ovat heikot. Tuotantokustannusten hallinta nykyisessä sijainnissa helpompaa. Navetta oli pohjaltaan hyvin selkeälinjainen, jossa koko karja saman ruokintapöydän ääressä. Logistisesti tehokas yksikkö. Tilan kertoman mukaan ei kuitenkaan eläinten terveydenhallinnan kannalta ideaalinen ratkaisu ja erityisesti nuorkarjan osalta tämä on erityisesti ongelma. Tilan perustiedot Karja 125 lehmää, tuotos 9000 kg 4,56% - 3,4% Lypsyjärjestelmä 2x12 kalanruoto Navettatekniikka Koko karja yhdessä selkeälinjaisessa rakennuksessa, ternivasikat igluissa, vasikoilla jauheautomaatti. Ritiläpalkit ja pintaraapat. Vasikoilla puolen vuoden ikään asti kestokuivikepohja. Työvoima yrittäjäpariskunta + lapset auttavat mahdollisuuksien mukaan Rehuntuotanto Nurmisäilörehu omilta pelloilta, muut rehut ostetaan. Urakoitsijat tekevät kaikki peltotyöt. Peltoa 45 ha. Ruokintasysteemi Seosrehu, kioskeista (2 kpl) väkirehutäydennys Talousmanagement Neljännesvuosiseuranta neuvojan kanssa Karjamanagement Ruokinnan suunnittelu neuvojan kanssa, Omatoimisiemennys Lypsyasema on tämän tilan valinta, robottilypsyä eivät koe omaksi systeemikseen. Nykyinen asema toimii täydellä kapasiteetilla ja on vasta kuusi vuotta vanha. Tila ei koe lypsyä ongelmaksi, vaan pitävät lypsyasemalla työskentelystä. Aamulla tilan emäntä aloittaa lypsyn ja isäntä ajaa lehmät lypsylle, puhdistaa ja kuivittaa parret, jonka jälkeen hän siirtyy auttamaan lypsyssä. 2 lypsäjällä he ovat päässeet lypsytehokkuuteen 100 lehmää/tunti. Tämä oli yksi tärkeimmistä perusteista sille, etteivät olleet 1
2 kiinnostuneita robottilypsystä. Tilan keskituotos oli tällä hetkellä 9000 kg ja yrittäjäpariskunta toivoi sen tulevaisuudessa nousevan, mutta ei kuitenkaan eläinten terveyden kustannuksella. Navettatyöskentely on tilalla tehokasta ja järkevää. Henkilötyötunteja kertyy päivästä riippuen 8-16, eli tarvittaessa myös yksi ihminen pystyy tekemään navettatyöt. Navetta toimii täydellä kapasiteetilla, mutta ei kuitenkaan ylitäytettynä. Esimerkkinä lypsyaseman tehokas käyttö: kokooma-alueelle sopii 65%:a karjasta. Kaksi ensimmäistä lypsyasemaryhmää odottaa lypsynsä jälkeen navettaan takaisin pääsyä poistumiskäytävällä. Kun viimeiset eläimet on saatu sopimaan kokooma-alueelle, niin lypsettyjen ensimmäiset ryhmät päästetään ruokinta-alueelle syömään vastajaettua rehua. Ape jaetaan lehmille 2 kertaa päivässä aina lypsyn yhteydessä. Maidon tuottajahinta tällä hetkellä 35 senttiä, noussut edellisen kuun 32,5 sentistä. Maidon hinta nyt nousemassa. Maitoauto käy joka 3. päivä. Ostettu maissisäilörehua nurmisäilörehun lisäksi appeeseen, kg jonka hinta 45 euroa/tonni. Ruokintasuunnitelma tehdään (Agrifirm) aina säilörehusiilon vaihtuessa. Tavoitteena tarkistaa rehustustilanne ja minimoida ruokinnan muutokset. Paras tilanne, kun säilörehusiilon vaihtuessa muuta rehustusta ei tarvitse säätää siihen pyritään. Tarkistus tehdään kuitenkin joka kerta rehusiilon vaihtuessa. Eläimet siemennetään itse. Siemennyksiä tarvitaan 2,4 kpl/poikiminen. Hiehojen poikimaikä 24 kk. Keskipoikimakerrat karjassa 3,0 ja lehmien poistoikä 4,9 v. Vasikkakuolleisuus 5% > 4% parantunut, hollantilaisessa vasikkakuolleisuusluvussa eivät ole mukana poikimisen yhteydessä menetetyt vasikat kuten meillä Suomessa. Hollantilainen systeemi kuvaa meitä paremmin vasikkamanagementia. Sonnivasikat lähtevät tilalta välitykseen noin 2 viikon iässä ja ne pidetään koko ajan igluissa. Sonnivaikat saavat täysmaitoa vapaasti ja lehmävasikat noin viikon verran, jonka jälkeen ne siirtyvät automaattijuotolle (juomajauhe). Tuotosseurannan koelypsy maitonäytteineen tehdään kuuden viikon välein. Tehdään itse, ei haittaa lypsytyötä. Saadaan runsaasti tuotannon suunnittelussa ja seurannassa tarvittavaa tietoa. Eläinlääkäri käy kuuden viikon välein tekemässä tiineystarkastukset ja nupoutukset. Tilan ajatukset vuodesta 2015, jolloin maitokiintiöt poistuvat. Kaksi ensimmäistä vuotta varmasti haasteellisia, mutta sen jälkeen tilanteen uskotaan tasaantuvan. Agrivision-ohjelmassa mukana. Neuvojan kanssa tehdään budjetointi ja neljännesvuosiseuranta. Tavoitteenmukaiset saavutukset ja poikkeamat näkyvät selkeässä A4-kokoisessa raportissa lukuina, vihreällä ja punaisella fontilla sekä kuvaajana. Viimeisimmässä raportissa maitomäärä oli odotettua korkeampi, mutta maidon hinta taas alhaisempi kuin tavoitteeseen oli laitettu, johtuen laskeneesta maidon valkuaispitoisuudesta. Toisaalta, jos joudutaan ostamaan paljon (valkuais)rehua, on kokonaistulos helposti negartiivinen. Tilan asettama credit limit on euroa. 2
3 Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - siistit ja selkeät tuotantotilat - työtehokas Uhkat - pieni rehuntuotanto- ja lannanlevitysala Heikkoudet - pieni peltoala suhteessa eläinmäärään - karjassa pälvisilsaa Mahdollisuudet - kustannustehokas yksikkö Pihatossa oli yhteensä 125 lehmää, jotka lypsettiin 2 x 12 paikkaisella kalanruotoasemalla 3
4 Tila2 Bregman Rasquert Perheviljelmä, jossa työskentelee isäntäparin lisäksi toinen pojista. Äiti osa-aikatyössä tilan ulkopuolella. Veljellä 200 lehmän lypsykarjatila Saksan puolella. Vanhoja rakennuksia on hyödynnetty järkevästi ja tila oli hyvä esimerkki 35 vuoden pihattoelämästä parsimitoitusta lukuun ottamatta. Tilan perustiedot Karja 160 lehmää 4,46% -3,45%, tuotos 9200 kg Lypsyjärjestelmä 24-paikkainen karusellilypsyasema, lypsy sisäkehältä Navettatekniikka Vanhoja tuotantorakennuksia hyödynnetty järkevästi, eläinryhmiä omissa yksiköissään, vasikoiden maitojuotto 12 viikon ikään asti. Ritiläpalkit ja pintaraappa. Vasikat puolen vuoden ikään asti kestokuivikkeella, samoin sairaskarsinassa olevat eläimet kestokuivikkeella. Työvoima Isä ja poika, äiti osa-aikaisena Rehuntuotanto 90 hehtaaria nurmea, maissia, vähän vehnää, suurin osa peltotyöstä urakoitsijalla Ruokintasysteemi aperuokinta, 4 kpl väkirehukioskeja sekä houkutusväkirehulisä lypsyasemalta (1-2 kg/lä/pv). Väkirehun määrä keskimäärin 10% maitomäärästä Talousmanagement Neljännesvuosiseuranta neuvojan kanssa Karjamanagement Karja laiduntaa kesäaikaan päivisin Työtunteja ei varsinaisesti lasketa, koska tilalla ei työskentele palkattua henkilökuntaa. Arviolta päivittäisiin navettarutiineihin menee kahdelta ihmiseltä 7 tuntia/pv/hlö ja työvuorossa on aina kaksi henkilöä. Lypsyasematyöskentely miellyttää, koska mahdollistaa fyysisen ja psyykkisen päivittäisen kontaktin tuotantoeläimiin. Karjan seuranta helppoa tehdä lypsytyön yhteydessä. 150 lehmän lypsy vie yhdeltä lypsäjältä aikaa tunnin ja 20 minuuttia/lypsykerta. Utare puhdistetaan paperipyyhkeellä ja vedinkastoa käytetään lypsyn jälkeen. Työtahti sujuu neljän lehmän tahdilla (neljän valmistelu ja kiinnitys, sitten seuraavat neljä jne.). Kaikki lypsäjät käyttävät kertakäyttöisiä lypsyhanskoja. Asemalla on tuotannonohjausjärjestelmä, joka tunnistaa lehmät ja ilmoittaa mm. mahdolliset maitopoikkeamat ja kiimat. Maitomäärää seurataan koko ajan ja tavoitteena on tuottaa 4000 litraa maitoa päivässä. Maitomäärää seurataan eläinkohtaisesti päivittäin ja sitä verrataan odotettuun maitomäärää. Sen mukaan säätyy automaattisesti myös annettavan lisäväkirehun määrä. Lisäväkirehun antamista tarkennetaan myös maidon ja väkirehun hintoja seuraamalla. Kesällä, laiduntamisen aikana maitomäärä on todella hyvä. Maitonäytteet lehmistä otetaan viiden viikon välein. Työn käy tekemässä teknikko. Näytteiden ottaminen ei hidasta lypsyä. Työstä maksetaan, mutta isäntä ei muistanut, kuinka paljon. Piti kuitenkin tällä systeemillä tehtynä niin hyvänä ja tärkeänä, ettei siitä maksettu hinta ole oleellinen. Ilmeisesti hinta ei siis isännän omien sanojenkaan mukaan ole liian kallis Maitonäytteiden otto on tärkeää utareterveyden seurannan kannalta. Rasvan, valkuaisen ja solujen lisäksi analysoidaan myös ketoaineet. Urakoitsija tekee appeen laakasiiloihin. Appeessa on nurmi- ja maissisäilörehua, soijaa, perunaa sekä kivennäiset. Tavoiteltava raakavalkuaistaso 15%, loppu tarvittavasta valkuaisesta annetaan lisäväkirehuna. Appeen päälle laitetaan perunapulppaa tiivistämään ja varmistamaan hapeton olotila. Apetta tehdään noin 4
5 vuoden tarve kerrallaan. Teko kestää 1-2 päivää. Laakasiilossa apetta oli jäljellä noin puoli siiloa. Aistinvarainen havainto rehusta erinomainen, ruokintapöydällä rehu lämmennyttä, mutta lehmät söivät sitä hyvin. Ape jaetaan tilalla kahdesti päivässä, aamulla kello välillä ja iltaruokinta lypsyn jälkeen. Ruokintapöytä puhdistetaan 2 3 kertaa viikossa. Ruokinnan suunnittelussa tasapainoillaan koko ajan maksimimaitotuotoksen ja maksimi katteen välillä. Tilan mukaan peli ei ole helppo pelattavaksi, joten ruokinnan suunnitteleminen on ulkoistettu asiantuntijalle. Paras tulos saadaan kuitenkin maksimoimalla oman säilörehun käyttö. Seuraava investointi on joko kunnostaa nykyiset tilat tai rakentaa uusi navetta nuorkarjalle. Lehmämäärää ei sen sijaan haluta lisätä. Vasikat ovat igluissa kahden viikon ikään saakka ja ne saavat juomarehua, heinää ja vasikkarehua. Kahden viikon jälkeen ne siirtyvät tilan vanhaan navettaan, jossa ne sijoitetaan ryhmäkarsinoihin joissa on runsas olkikuivitus. Myös poikiville lehmille oli karsinat samassa tilassa. Vanhan navetan matala katto aiheuttaa ongelmia ilmanvaihdossa erityisesti syksyllä. Umpeutettavat oli sijoitettu samaan ryhmään lypsävien kanssa ja ruokintakonsulttien kanssa oltiin käyty keskusteluja mahdollisuudesta siirtää ne eri ryhmään ja omalle ruokinnalle. Nykyisissä tiloissa tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. Isännän mukaan ongelmia ei kuitenkaan ole umpeutettaessa tai lehmien poikiessa. Tilan ajatusten mukaan vuonna 2015 maidon ja rehun hinta tulee vaihtelemaan. Tila ei osaa sanoa, onko tilanne heidän kannaltaan hyvä vai huono asia. Kiintiöiden poistumiseen kuitenkin valmistaudutaan ja siihen mennessä pidetään huoli siitä, että tilan tuotantorakennukset ovat kunnossa, työvoima osaavaa, talous on tasapainossa ja tuotanto on tehostettu kaikilta osilta huippuunsa. Taloutta seurataan neljännesvuosittain asiantuntijan kanssa. Tärkeitä seurattavia lukuja ovat tuotannon tunnusluvut maitolitraa kohden laskettuna sekä tilisaldo. Näiden perusteella ei kuitenkaan tehdä lyhyen aikavälin muutoksia, vaan mennään vuosistrategian mukaan. Vanha isäntä työskentelee enemmän fiiliksellä, nuoremmat veljekset haluavat syventyä tunnuslukuihin ja pohtia mitä&miksi kysymyksiä. Nurmia on uusittu korkeista vuositason kustannuksista huolimatta, sillä ovat pidemmän aikavälin investointeja. 5
6 Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - vanhojen rakennusten tehokas ja järkevä hyödyntäminen Uhkat - navetassa selkeä ylitäyttötilanne - lehmien kuntoluokat ja pötsien täyttöasteet hieman alhaiset > tuotantokapasiteetin vajaakäyttö & eläinten sairastumisriski Heikkoudet - ei mahdollisuutta lisätä eläinten ja hehtaarien määrää Mahdollisuudet - hyvä talousosaaminen Tiineillä hiehoilla on käytössä muuttuva ruokintapöytä Lehmät lypsetään 24-paikkaisella karusellilypsyasemalla 6
7 Tila3 Sikkenga Bedum Tila on siirtynyt luomutuotantoon (myös maito) vuonna On yksi Hollannin suurimmista luomutiloista, sillä keskimäärin hollantilaisella luomutilalla on lehmää. Maidon luomulisä on 8,5 sent. Tilalla on oma nelisivuinen esite toiminnasta. Siinä oli tavanomaisten tunnuslukujen lisäksi mm. seuraavia mielenkiintoisia tunnuslukuja: Automatiikkaan investoituna tavoitteena tuottaa kg maitoa/työntekijä Nuorta karjaa 5,9/10 lehmää (> karjan uudistusprosentti 29,5) Tehokkuus kg maitoa/ha elinikäistuotos kg/lehmä, keskipoikimakerta 4,5, hiehojen poikimaikä kk. Esitteeseen oli kuvattu myös tilan typpi- ja fosforikierrot. Tilan perustiedot Karja Lypsyjärjestelmä Navettatekniikka Työvoima Rehuntuotanto Ruokintasysteemi Talousmanagement Karjamanagement 160 lehmää, luomumaitotila 8162 kg valk 3,75%, risteytyseläimiä kolme VMS-robottia vapaa eläinliikenne Muuttuvatäyttöinen ruokintapöytä Isä ja kaksi poikaa 95 ha navetan ympärillä, urakoitsijat tekevät peltotyöt ja jakavat karkearehun Säilörehua, väkirehu roboteilta Karja laiduntaa kesäisin, ympäri vuoden vapaa ulkoilumahdollisuus Tilalla strategiavalintana on ollut keskittyä maidontuotantoon. Urakoitsija hoitaa jopa säilörehun jaon. Tarvittaessa koko tilan navettatyöt pystyy talviaikaan hoitamaan yksi henkilö ja työpäivän pituudeksi tulee keskimäärin kahdeksan tuntia. Lypsäville toteutetaan niin sanottua dynaamista ruokintaa, joka perustuu maidonhinnan ja rehunhinnan muutoksiin. Mikäli rehunhinta suhteessa maidon hintaan merkittävästi nousee, väkirehua jaetaan lehmille kioskeista vähemmän. Urakoitsijan tehtävänä huolehtia, että ruokintapöydällä on koko ajan säilörehua syötävissä. Ruokintapöytä on ns. muuttuva eli sitä mukaa kun lehmät syövät, niin pöytää siirretään eteenpäin. Tällä systeemillä 1-2 täyttöä/viikko riittää. 7
8 Karja on risteytyseläimiä. Systemaattista risteytyssuunnitelmaa ei ainakaan vielä ole tehtynä. Karjassa on punaista Holsteinia, Ruotsin punaista (SRB) ja Brown Swissiä. Brown Swiss on tilan kokemuksen mukaan rotuominaisuuksiltaan hidasoppinen, vaikka onkin utelias. Päivätuotos on 4000 litraa maitoa. Eläimet ovat yhtenä ryhmänä ja saavat itse valita haluamansa robotin lypsyyn. Tilan mukaan yhden eläinryhmän kanssa on helppo työskennellä kuin ryhmittelemällä. Karja laiduntaa vapaasti kesällä, myös lypsylehmät. Kauimmaiset lehmät saattavat kulkea laitumella jopa 800 metrin etäisyydellä robotista, mutta lypsy sujuu silti ongelmitta. Maitonäytteet karjasta otetaan kuuden viikon välein. DeLavalin HerdNavigatoria ei hommattu korkean hankinta- ja käyttökustannusten vuoksi. Ei tavoitteena enää laajentaa nykyisessä sukupolvessa. Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - kestävä karja - pystytään hoitamaan pienellä henkilömäärällä Uhkat - umpilehmien ruokintapöytä tyhjä ja pötsit tyhjiä. Lehmät nuolivat intensiivisesti nuolukiviä. Heikkoudet - ei mahdollisuutta lisätä eläin- ja peltomäärää Mahdollisuudet - luomutuotanto 8
9 Tila4 Prins Ten Boer Tila on toipumassa monista vahingoista. Veli ja yhteistyökumppani kuolivat yllättäen lyhyen ajan sisällä. Lisäksi tilan biokaasureaktori räjähti. Vahingoista jäi kahden miljoonan euron kulut, sillä vakuutus ei niitä korvannut. Tilan tavoitteena on selvitä tilanteesta ilman konkurssia. Tällä hetkellä mm. peltoa on myytävänä, jotta omaisuutta saadaan realisoitua rahaksi. Veljen ja yhteistyökumppanin poismenon vuoksi kaikkien omistamat karjat tuotiin samalle tilalle. Puolet karjasta jouduttiin tuolloin kuitenkin myymään. Nykyiseen lehmämäärään on saatu kasvatettua ostamalla karjaa saksasta, mutta erityisesti näitä lehmiä on jouduttu paljon poistamaan, koska ne eivät ole sopeutuneet nykyiseen tuotantomuotoon. 100 hieholle tarvittaisiin tällä hetkellä sopimuskasvatuspaikka. Pankki näkee tällä hetkellä tilalla olevan mahdollisuuksia selvitä, sillä kirjallinen selvitys tilanteesta sekä selviytymissuunnitelma tehty. Tilan kertoman mukaan tämä kertoo kuitenkin selviytymisestä pankkinäkökulmasta mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen ja investointeihin ei ole. Tilan perustiedot Karja Lypsyjärjestelmä Navettatekniikka Työvoima Rehuntuotanto Ruokintasysteemi Talousmanagement Karjamanagement 300 lehmää, tuotos 8500 kg 6 kpl SAC-lypsyrobottia 160 hehtaaria Sorkanhoitaja käy 4 vkon välein, jokainen lehmä hoidetaan 2x/vuosi Tilalla on tällä hetkellä tasapainotilanne tuotannon ja panosten kanssa. On pystytty todistamaan (maanäytteet joka vuosi), että typpihävikki voidaan vuoden aikana laskea nollaan. Työtä tehdään koko ajan niin halvalla ja niin hyvin kuin mahdollista. Tavoitteena on nostaa nykyisestä lehmämäärästä 360 lehmään samoilla roboteilla. Tällöin yksikkö olisi kooltaan 3 työntekijän paikka, jolloin työvuorojen ja vapaan järjestäminen olisi yksikertaisempaa. Tällöin olisi myös mahdollista saada vapaita iltoja nykyistä useammin. 9
10 Haasteena tällä hetkellä märiksi jäävät lantakäytävät, joiden myötä eläimet likantuvat. Investointeja niiden korjaamiseksi ei pystytä tekemään. Tila kertoi 24 tunnin kriisistä eli tehokkaasta ajankäytöstä, kun urakoitsija tekee vuoden tarpeen apetta siiloihin. Tällä pyritään stabiloimaan karjan ruokinta mahdollisimman tasaiseksi. Jos säilörehun kuivaainepitoisuus on korkeintaan 40 %:a niin silloin appeen säilönnässä ei käytetä happoa. Systeemiä tehty jo neljän vuoden ajan ja sillä on saatu rahavirta pysymään tasaisena. Umpilehmille oli käytössä koerehu, mikä sisälsi CLA:ta (konjugoitunut linolihappo) jonka luvataan parantavan rehun hyväksikäyttöä par +/-2 viikkoa poikimisesta. Tämän lisäksi umpilehmät saivat olkea ja puolitiivistettä. Koska rahaa investointeihin ei ollut, umpilehmille oltiin rakennettu tilat vanhaan siiloon. Käytössä oli paksu olkipehkukuivitus ja ruokinta hoitui paaluhäkistä sekä konttiin asennella väkirehukioskilla. Siilo oli katettu lisäksi paksulla muovipressulla. Tuotostaso tällä hetkellä 8500 kiloa. Hieman tavoitetta alhaisempi ja johtuu pääasiassa kahdesta syystä. Veljen vastuulla oli karjan hedelmällisyys, mutta sairauden aikana systeemi jäi huonolle hoidolle, jonka seurauksena paljon tyhjiä lehmiä. Poikimisia siirtyi paljon ja lehmien lypsykaudet jäivät pitkiksi ja matalatuottoisiksi. Lisäksi veljen karja ei sopeutunut niin hyvin nykyisiin systeemeihin. Meidän SWOT-analyysi tilasta: Vahvuudet - selkeä tavoite ja strategia - omaan strategiaan on sitouduttu - benchmarking tärkeää, mutta strategia tärkeämpi - riskianalyysi tehty Uhkat - taloushaasteista ei selvitä - peltopinta-ala pienenee entisestään, kun omaisuutta joudutaan realisoimaan - navetan kosteus ja sen myötä tautiriskit Heikkoudet - heikko taloustilanne suurten vahinkojen seurauksena Mahdollisuudet - hyvä strateginen osaaminen - hyvä henkilöstöpolitiikka - Global Dairy Farmers- systeemistä lisätuloja ja osaamista 10
11 Eurotier- näyttelyt EuroTier on suuri ammattimaisen karjankasvatuksen messu. Vuoden 2012 messuilla oli yli 2300 näytteilleasettajaa 51 eri maasta ja se onkin yksi vuoden tärkeimmistä maatalousalan kohtaamispaikoista. Messuilla oli nähtävillä mm. karja-, sika-, siipikarja-, lammastalous, jalostus, rehut, rakentaminen, teknologia ja koneet. Vuonna 2010 Eurotier keräsi noin messukävijää ja n näytteilleasettajaa 49 eri maasta. Näyttelyiden suosio kasvaa tasaisesti ja yhtenä syynä niiden suosioon on näyttävästi esiin nostetut vuoden innovaattorit ( Tänä vuonna mitaleita jaettiin 5 kultaista ja 19 hopeista. Täytyy kuitenkin muistaa, että läheskään kaikki uudet innovaatiot eivät ole vielä markkinavalmiita. Useilla laite-esittelijöillä ei ollut aavistustakaan, mitä heidän esittelemänsä laite maksaa tai montako niitä on maailmalle myyty. Ja hyvin usein he kysyivät olisitko juuri Sinä hakemamme yhdyshenkilö Suomeen. Aika näyttää, mitkä uusista innovaatioista näemme markkinoilla ehkä jo muutaman vuoden kuluessa. Vuoden yksi suurista voittajista GEA, joka esitteli lypsypaikkamoduulin, jonka voi halutessaan liittää takalypsyasemalle, tandemlypsyasemaan, karuselliasemaan jne. Esittelytila olikin vetänyt paljon kiinnostuneita puoleensa ja sinne koottu puolikas karuselliasema lypsi vilkkaasti muovilehmiä. Screeneillä pyörivissä esittelyvideoissa ei ollut koostetta näin se toimii oikealla tilalla, joten tämäkään innovaatio ei liene vielä ihan heti myynnissä oikeille tiloille. Innovaatio tuo kuitenkin mielenkiintoiset lisän eri lypsyvaihtoehtoihin, varsinkin jos sen hinta on huomattavasti perinteistä robottia huokeampi. Ja halutessa perinteisestä asemalypsystä voidaan ilman sen suurempia muutoksia navetan pohjaratkaisussa siirtyä robottiasemalypsyyn. GEAn lypsypaikkamoduuli Holscher + Leuchnerin Opticow 3D -kuvaus lehmien paino ja kuntoluokka voitti kultamitalin tänä vuonna. 3D-kuvauksen avulla voidaan määrittää lehmien paino ja kuntoluokka. Myös sikapuolelle oli hyödynnetty samaa teknologiaa. Erityisesti isoissa karjoissa lehmien painon määritys ja kuntoluokitus on työlästä. Myös kuntoluokituksen tekijän karjasilmän tarkkuus voi vaihdella. 3D kamera ja mallinnus tuo sen edun, että sen tekemät määritykset ovat yhdenmukaiset läpi koko karjan. Sovellutusta ei ole vielä markkinoilla, mutta 11
12 jahka ja kun se markkinoille tulee, ruokinnansuunnittelijan näkökulmasta se tuo toivottua tarkennusta karjatasolla, koska karjalle tehtyyn suunnitelmaan vaikuttaa vahvasti lypsylehmien koko ja erityisesti kuntoluokka. ITIN + HOCHIN kehittelemästä märehtimispäitsien (RumiWatch) keräämä data kertoo mm. syönti, juomisja märehtimisaktiivisuuden sekä makuu- ja liikkumisajan. Perinteiseen märehtimispantaan verrattuna märehtimispäitsissä on se etu, ettei siinä oleva sensori pääse liikahtamaan pois paikoiltaan, jolloin sensori ei toimi. Tietokoneelle kertyvät informaatio käyrine ja muutoksineen märehtimisessä, juontiajassa ym. voivat kuitenkin tuottaa päänvaivaa kun on aika asettaa hälytysrajoja. Mikä on normaali märehtimisaika/lehmä/päivä ja tulisiko sen olla yksilöllinen joka lehmälle? Kuinka pieniin muutoksiin esimerkiksi juontiajassa on syytä reagoida ja ennen kaikkea, kuinka ne on mahdollista edes päivätasolla karjanhoitajan toimesta korjata. Ja millainen on märehtimispannan käyttömukavuus Mansikille ajan myötä? RumiWatchin valmistaja lupaa datan siirron PC:lle ilman kaapeleita (!) ja akulle pitkää käyttöikää (jopa 2 vuotta) ivetbirth monitor on tarkoitus helpottaa lehmän poikimisen valvontaa. Laite asetetaan suoraan lehmän emättimeen ja antaa hälytyksen kännykkään, kun vesipää koskettaa laitteen antureita. Sama laite tarkkailee myös lehmän ruumiinlämpöä. ivetbirth monitorin sensorit reagoivat valon ja lämpötilan muutoksiin 12
13 Myös vasikoiden hoitoon oli tarjolla jos jonkinmoista vempainta ja vekotinta. Huomio kiinnittyi erityisesti lukuisiin erilaisiin tarjolla oleviin igluihin. Erityisesti näissä oli paranneltu ilmanvaihdon toimivuutta erilaisilla säädettävillä luukuilla. Samoin niihin kiinnitettäviin ruokintalaitteisiin oli erityisesti satsattu. Tarjolla oli erilaisia tuttipullo- ja tuttiämpäritelineitä, heinähäkkejä ja kaukaloita. Agri-Plastics:n vasikkaiglussa ruokintajärjestelmä oli säältä suojassa sisäpuolella ja takaosassa oli avattava luukku, mikä helpottaa mm. kuivitusta. Tuttiämpäreitä löytyy yksilökoosta aina 12 ryhmälle saakka. Rehun kuiva-aineen nopeaan määritykseen oli myös tarjolla laitteita. Perinteisestihän tämän tehdään mikroaaltouunin, laskimen ja kotitalousvaa an avulla. Yksi näistä oli Q-Dryn:n täysautomaattinen kuivaaineanalysaattori. Hinta laitteelle kerrottiin olevan noin 3000 euroa. Analysaattoriin laitetaan tarvittava määrä rehunäytettä, minkä jälkeen laite hoitaa loput automaattisesti eli rehunäytteen alku- ja loppupunnituksen, kuivauksen sekä ilmoittaa kuiva-aineen lopuksi prosentteina. Analysointi kestää rehunäytteestä riippuen noin minuuttia. Laitteessa on myös USB-portti, jolla tieto voidaan siirtää helposti esimerkiksi tietokoneelle. Säilörehun kuiva-ainepitoisuus on tärkeä tietää silloin kun halutaan tehdä ruokintasuunnitelma huolella ja minimoida vaihtelut apeseoksen koostumuksessa. 13
MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes
LisätiedotTankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotTerveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotDELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotAutomaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/
LisätiedotTeknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotKokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
LisätiedotOivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus 6.9.2018 Petri Koivisto projektipäällikkö MaitoLiideri-hanke ProAgria Oulu ASKELMERKKEJÄ, MaitoLiideri
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotMaitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA
Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotCOMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotMaissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala
Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotMaitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin
Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin 8.-9.4.2015 Rosdala Gård Pääkohteena matkalla oli hyvästä managementistä ja korkeasta tuotoksesta tunnettu Rosdala Gård, jossa on 600 lehmää. Holsteinpainotteisen
LisätiedotALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa
ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotHIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotUudistuneet tuotosseurannan palvelut
Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotHYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti
HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti Nuorille maatilan sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tai äskettäin sukupolvenvaihdoksen tehneille nuorille järjestettiin opintomatka
LisätiedotNeuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset
Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö
LisätiedotOpintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti
Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotRuokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
Lisätiedot9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotÄlä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN
Älä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN DeLaval OptiDuo ÄLÄ PELKÄSTÄÄN TYÖNNÄ REHUA Kun rehua siirretään säännöllisesti takaisin ruokintapöydälle, lehmät pääsevät rehuun paremmin käsiksi, mutta se ei merkitse
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä
LisätiedotTuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014
Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen
LisätiedotMaailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa
Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004
LisätiedotTyömäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti 11.3 2015 Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Robottinavettatutkimus V. 2014 aikana 33 robottinavettaa
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan
LisätiedotEläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013
Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä
LisätiedotHiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu
Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko
LisätiedotRehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotOhjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander
Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotVASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotTuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.
Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotRiittävästi vettä, enemmän maitoa
Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:
LisätiedotVENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010
MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotTuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena
Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta
LisätiedotVENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012
VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMiten suomalainen maitoyritys pärjää Euroopan hintamarkkinoilla? Tuloksia ja vertailutietoa EDF tuotantokustannustiloista
Miten suomalainen maitoyritys pärjää Euroopan hintamarkkinoilla? Tuloksia ja vertailutietoa EDF tuotantokustannustiloista EDF Benchmarks 2019 Henna Mero, Maitoyrittäjät ry STEFFI WILLE-SONK, Email: steffi.willesonk@dairyfarmer.net
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotMenot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %
Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella
LisätiedotMatkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)
Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotDeLaval Pihatto DelPro tuotannonohjaus
DeLaval Pihatto Varma ratkaisu Rakennus myytävissä eteenpäin Laadukas testatut ratkaisut Nopea tuotanto saadaan nopeasti käyntiin Kustannustehokas Helppo vain yksi yhteistyökumppani DeLaval Pihatto DeLaval
LisätiedotKPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle
KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle Mikä on KPI? KPI = key performance indicator Suorituskyvyn mittari tai avaintunnusluku KPI on yrityksen määrittämä tunnusluku, joka kertoo yrityksen toiminnasta
LisätiedotTiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä
Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management
Lisätiedotkompostipohja äestetään kun lehmät ovat lypsyllä
Tilakäyntikohteet Maidontuottajien matka Wisconsiniin 4-11 10. 2012 Zanderin tila, Barneveld Jerry Zanderin tilalla on noin 150 lehmää ja 230 hehtaaria peltoa. Kaikki nuorikarja kasvatetaan itse, yli 4
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotHedelmällisyys ja talous
Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotMAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI. Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus
MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus Maidon laadunhallinta automaattilypsytilalla 2 Havaintoja robotteja tulee sellaisille tiloille, joiden hygieniataso
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotTarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala
Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto
LisätiedotMatkakertomus USA Wisconsin 6.10. 13.10.2011
MaitoManagement 2020 Matkakertomus USA Wisconsin 6.10. 13.10.2011 Tiina Karlström, ProAgria Oulu, MaitoManagement2020-hanke Wisconsinin osavaltiossa on 12000 maidontuottajaa (vuonna 1985 tiloja oli 28000).
LisätiedotDeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.
DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
Lisätiedot