OPINTOMATKA HOLLANTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012"

Transkriptio

1 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Matkaraportti: OPINTOMATKA HOLLANTIIN VENE-hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Hollantiin. Matkalle osallistui 37 osanottajaa Keski- Pohjanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Suurin osa matkalaisista oli maidontuottajia. Osa ryhmästä lensi Kruunupyystä Helsinkiin ja edelleen Amsterdamiin. Suurempi ryhmä aloitti matkansa Oulusta. Amsterdamissa vastassa oli keväisen sään lisäksi oppaamme Urpu Nuottamo, joka kertoi linja-autossa yleistietoa Hollannista. Opas viipyi matkassamme kolme ensimmäistä päivää. Näiden päivien aikana saimme mukavasti tietoa niin Hollannin maataloudesta kuin yhteiskunnasta ja elämästä muutenkin. Ajoimme maanantaina kohti lounaspaikkaa viisi metriä merenpinnan alapuolella. Alue oli polderimaata, joka on vallattu merestä ja kuivattu. Hollannissa on 17 miljoonaa asukasta. Hollannin pääkaupungissa Amsterdamissa asuu noin asukasta, mutta jos lasketaan kaupungin lähiympäristö mukaan, niin asukkaita on 1,5 miljoonaa. Hollannissa asuu noin suomalaista. Maa on kooltaan noin 300 km x 200 km. Suomen pinta-ala on 9,5 x Hollannin pinta-ala, joten asukastiheys on huomattavasti suurempi Suomeen nähden. Suorat vaikutukset maatalouteen oli havaittavissa ja maa-alan puutteesta saimmekin kuulla matkan aikana monta kertaa. Hollannin pinta-alasta kaksi kolmasosaa on merenpinnan alapuolella ja maassa on paljon tulvapenkkoja ja patorakennelmia. Vuonna 1953 patorakennelmat pettivät ja Hollannissa tapahtui paha tulvaonnettomuus, jossa kuoli yli 1500 henkilöä. Juuri ennen matkaamme, Hollannissa oli ollut parin viikon kova pakkasjakso. Kovalla pakkasella hollantilaiset tarkoittivat noin 10 astetta Celsiusta. Paikoittain pakkanen oli yltänyt jopa -20 asteeseen. Yleensä talvet ovat Hollannissa leutoja eikä pakkasia juurikaan ole. Autoissa ei käytetä talvirenkaita. Kovien pakkasten aikaan junat eivät kulkeneet ja autojonot olivat monta kilometriä pitkiä. Hollannissa kokataan maakaasulla. Sen osuus energiasta on yli 50 prosenttia. Seuraavaksi tärkein on hiilienergia. Hollanti on tunnettu tuulimyllyistään ja näimmekin perinteisiä ja uusia tuulimyllyjä bussin ikkunasta matkatessamme maaseudulla. Tuulienergian osuus on noin 5 prosenttia. Matkan aikana lämpötila oli iltapäivisin noin +10 astetta, mutta tuuli tuntui kylmältä ja kolealta. Tiheään asuttuna maana, Hollannissa on pulaa peltoalasta. Lisäksi EU-rajoitukset koetaan liian tuotantoa sääteleviksi. Koska laajennusmahdollisuuksia ei ole, tilat vähenevät ja tuottajia muuttaa mm. Kanadaan

2 jossa maata on saatavana. Yksi peltohehtaari maksaa noin euroa. Hollannissa peltoa on noin 0,5 hehtaaria lehmää kohti, kun Suomessa monilla tiloilla on 2 ha peltoa lehmää kohti. Hollannissa asuu ihmisiä monista kansallisuuksista ja varsinkin Amsterdamissa tuntee monien eri kulttuurien ja kansalaisuuksien sekamelskan. Hollanti on hyvin vapaamielinen maa ja maahanmuuttajien edut ovat parhaasta päästä maailman valtioista. Tosin viime vuosina Hollannissakin maahanmuuttokriittisyys on lisääntynyt. Hollantilaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Tämän saimme kokea myös omakohtaisesti kaikissa vierailukohteissa. MAANANTAI Ensimmäinen vierailukohteemme oli Lochemissa sijaitseva ForFarmers yritys. Firma toimittaa rehuja ja muita tarvikkeita viljelijöille. Työntekijöitä on 850 ja asiakastiloja noin Yrityksen juuret ovat osuuskuntatoiminnassa. Yritys on kansainvälinen ja toimii Hollannin lisäksi myös Saksassa. Tavoitteena on laajentaa toimintaa myös Belgiaan ja Puolaan. Yrityksellä on 10 toimipaikkaa. Vierailimme Hollannin pääkonttorissa. Rehun raaka-aineet tulevat eri puolilta maailmaa, mm. Brasiliasta. Yritys harjoittaa myös tutkimusta ja neuvontaa. Rehukauppaan sisältyy yleensä asiakastilojen neuvontaa sekä tuotosseurannan työkaluja. Yritys valmistaa 2,9 miljoonaa tonnia rehuja vuodessa ja liikevaihto on 4,2 miljardia euroa. Yrityksen edustajat kertoivat, että Hollannissa keskilehmäluku on 73 lehmää/tila. Keskituotos on 8700 kg/lehmä. 95 % lehmistä on Holstein rotua. Tuottaja saa maitolitrasta Hollannissa 37 senttiä/litra, kun hinta Suomessa on 43 snt/litra. Hollannissa on 1,5 miljoonaa lehmää (Suomessa alle ). Tuotantoa on hankala laajentaa maapulan ja lainsäädännön vuoksi. Hollannissa lanta mullataan maahan. Lantaa käytetään tn/ha. Käytössä on myös lannan separointi, jossa typpi sitoutuu nestemäiseen osaan ja fosfori kiinteään osaan. Kuivattua lantaa käytetään jonkin verran lehmien kuivikkeena. ForFarmers yhtiön internetsivut löytyvät hollanniksi ja saksaksi osoitteesta Tilavierailu: VOF Berends Dairy Kävimme For Farmers yrityksen yhteistyötilalla, jolla työskenteli kaksi veljestä osa-aikaisesti ja poikien vanhemmat kokoaikaisesti. Toinen pojista työskenteli tilan töiden lisäksi ForFarmersilla ja toinen jalostusyrityksessä luvulla tilanväki oli miettinyt tulevaisuuttaan ja yhtenä vaihtoehtona oli ollut karjanhoidon jatkaminen ulkomailla. Tilalla oli kuitenkin päädytty uuden navetan rakentamiseen, koska ympärillä olevia tiloja oli lopettamassa. Uusi navetta oli valmistunut vuonna 2009.

3 Tilalla oli 150 lehmää ja 120 päätä nuorta karjaa. Maitoa tuotettiin 1,2 milj. litraa vuodessa. Lehmien keskituotos oli 9173 kg/lehmä/v. Maidon rasvapitoisuus oli 4,41 ja proteiini 3,56. Ureapitoisuus oli 19. Peltoa oli 81 ha, mikä on hollantilaisella tilalla paljon. Tilalla oli 1988 valmistunut navettarakennus, 1990 valmistunut rakennus nuorkarjalle ja koneille ja 2009 valmistunut lypsyasemapihatto lypsylehmille. Uusimmassa navetassa ei ollut lainkaan seiniä, vain katto pilareiden varassa. Lypsyasema oli 36-paikkainen karuselli. Säilörehu oli laakasiiloissa, kuten kaikilla vierailutiloilla. Pyöröpaalimenetelmää ei käytetty missään vierailukohteessa. Apeseoksia tehtiin kaksi; lypsäville ja ummessa oleville omansa. Appeen pääkomponentit olivat nurmisäilörehu ja maissi. Tilalla käytetään ns. dynaamista ruokintaa, josta kuulimme myöhemmin matkamme aikana lisää. Pikkuvasikat olivat syntymän jälkeen kaksi viikkoa igluissa. Sen jälkeen ne siirrettiin ryhmäkarsinaan, jossa juotto tapahtui automaatilla. Vasikat saivat ternimaitoa 3 päivää. Lehmien jalostuksessa käytettiin parhaille lehmille genomisonneja (50 % siemennyksistä) ja valiosonneja. Jalostussuunnittelu ja siementäminen tehtiin itse, sillä toinen tilan pojista työskenteli osa-aikaisesti jalostusyrityksessä. Tällä hetkellä siemennyksiä tarvittiin 1,7-2 kpl tiinehtymiseen. Poikimaväli oli 391 pv. Lisäksi hoitokäytäntöihin kuului kaikille lypsylehmille formaliinipitoinen sorkkakylpy kerran viikossa. Tilan tulevia tavoitteita olivat aurinkopaneelit, hyvät suhteet naapureihin, eläinten myynti, energiansaanti lannasta sekä maidon korkea rasva- ja valkuaispitoisuus. Tilan vanha isäntä esittelee uutta pihattoa täällä: Valitettavasti kielenä

4 on hollanti, mutta videolta näkee uutta navettaa. Vierailumme aikaan tilalla oli otettu hiljattain käyttöön separoitu ja kuivattu lanta kuivikkeena. Parret näyttivät siisteiltä ja toistaiseksi tilalla oli vain hyviä kokemuksia lantakuivikkeesta. TIISTAI Tiistaina vietimme koko päivän Vetvice yrityksen vieraana Bergharenissa. Isäntänämme toimi Joep Driessen, yrittäjäeläinlääkäri ja Vetvicen toinen perustajista. Hän on yhdessä kollegansa Jan Hulsenin kanssa kehittänyt lehmähavaintokoulutukset (Cowsignals) ja kouluttanut havaintokouluttajia ympäri Eurooppaa, myös suomalaiset ProAgrian lehmähavaintokouluttajat. Vetvice on perustettu 1997 ja nykyisin yritys järjestää useita erilaisia havaintokoulutuksia sekä antaa neuvontaa mm. navetan toiminnallisesta suunnittelusta. Tämä kohde oli monien osanottajien mielestä viikon parasta antia. Yrityksen ja havaintokoulutusten lähtökohtana on ajatella asioita lehmän silmin. Jos pystymme tarjoamaan lehmille navettaolosuhteissa laitumen kuusi vapautta (ns. havaintotimantti), saavutamme lehmien hyvinvoinnin ja terveyden kautta optimaalisen tuotoksen ja taloudellisen tuloksen. Laitumen kuusi vapautta, jotka pitäisi navettaolosuhteissakin huomioida, ovat rehu, vesi, ilma, valo, lepo ja tila. Uusi pihatto ei aina ole paras ratkaisu ja luennoitsija totesikin, että hyvä parsinavetta on parempi vaihtoehto kuin huono pihatto. Hollannissa on tällä hetkellä tavoitteena mm. stressitön ympäristö, hyvä terveys ja hyvinvointi, elinikäistuotoksen nostaminen litrasta litraan lehmää kohti ja keskipoikimiskertojen nostaminen kolmesta viiteen. Lehmä tuottaa parhaiten vasta 6-7 lypsykaudellaan, joten lehmien kestävyyteen kannattaa panostaa. Joep Driessen kuvasi Suomen tilannetta Hollannin tilanteeseen kymmenen vuotta sitten, ennen kuin maassa alettiin puhua lehmähavaintoihin liittyvistä hyvinvointitekijöistä. Yritys järjestää tällä hetkellä seuraavia koulutuksia, joista on julkaistu myös englanninkieliset kirjat: - Lehmähavainnot / CowSignals - Nuorkarjahavainnot / YoungStockSignals - Umpilehmähavainnot / DryCowSignals - Sorkkaterveys / ClawSignals - Hedelmällisyys / FertilitySignals - Utarehavainnot / UdderSignals - Automaattilypsy / Robot milking - Navettarakentaminen / Building for the cow

5 Suomeksi on saatavilla kirjoista Lehmähavainnot, Nuorkarjahavainnot ja Utareterveys/Hedelmällisyys. Kirjoja saa ProAgrian kautta. Lehmähavaintoja tehtäessä kannattaa havainnoida yleensä 10 lehmän ryhmää kerrallaan. Näin on helppo nopeasti todeta, montako prosenttia lehmistä makaa, märehtii, seisoskelee joutilaana tai muita navetan olosuhteista kertovia asioita. Ontumista Driessen korosti merkkinä olosuhdeongelmista ja hänen mukaansa monissa hollantilaisissa navetoissa 25 prosenttia lehmistä ontuu. Myös navettakohteessa, jossa suoritimme luennon jälkeen lehmähavainnointia, lypsylehmien ontuminen kertoi navetan ongelmista. LEPO: Parren pehmeyttä ja oikeaa kokoa ei voi liikaa korostaa. Lehmä on cm pitkä ja se tarvitsee ylösnousuun vielä ylimääräistä tilaa, jotta se pystyy heilauttamaan päänsä eteenpäin ylösnousussa. Parsirakentaan pitäisi sallia lehmän makuulle meno ja ylösnousu, kuten lehmä tekisi sen laitumella: Lehmän tulisi levätä 14 tuntia päivässä. Kun lehmä lepää tarpeeksi, niin siitä tulee vastustuskykyinen ja se lypsää jopa 5 litraa enemmän maitoa päivässä. Olkialusta on kolme kertaa parempi kuin betoni. Hiekka- ja olkiparsia Driessen piti parhaana. Parsipedeistä hän ei lähtenyt arvioimaan suosikkiaan, mutta totesi hyvän pedin olevan kuitenkin toiseksi paras vaihtoehto, jos hiekkaan tai paksuun olkipatjaan ei ole mahdollisuutta. Lehmähavaintokoulutuksessa navetassa laskeudutaan polvilleen parteen, kuten lehmäkin tekee. Tämä havainnollistaa hyvin, miten kova tai epämukava parsialustalle on laskeutua ja millainen ilma alhaalla lehmän pääntasolla on. Pehmeyden ja kuivuuden lisäksi, parren tulee olla oikeankokoinen. Sveitsissä on isot parret, minimipituus 190 cm ja leveys 130 cm. Suomalaiset suositukset parren mitoista löytyvät mm. Lehmän mittainen pihatto julkaisusta: Puheeksi nousivat myös erilaiset joustavat ratkaisut niskapuomiksi (esim. kettinki, jonka ympärillä on muoviletku). REHU ja VESI: Joep Driessen korosti, että jokaisella lehmällä tulee olla syöntipaikka. Nelirivistä pihattoa Driessen ei suositellut, koska yleensä siinä ongelmaksi tulee ruokintapöydän riittämättömyys. Nelirivisessä navetassa pitäisi olla käytössä kaksi ruokintapöytää. Rehustuksessa huomioitavaa on myös se, että lehmä on karkearehun syöjä eikä väkirehutasoa kannata nostaa liian korkeaksi. Vesipisteitä tulee olla riittävästi ja niiden sijoittelua kannattaa miettiä, jotta juominen onnistuu häiriöttä. Esim. robotin edessä voi olla ruuhkaa eikä se välttämättä ole paras juomapaikka. Normaali juoma-asento olisi tärkeä ja silloin kun juomiseen on riittävästi tilaa, lehmät eivät myöskään yleensä sontaa juoma-allasta. ILMA ja VALO: Navetan ilman pitäisi olla niin raikasta, että jos silmät kiinni menisi ulkoa navettaa, niin ei huomaisi ilmanlaadussa mitään eroa. Uusissa navetoissa suositaan nykyään avoseinäisyyttä tai sitten verhoseiniä. Driessenin esittelemässä parhaassa navettaratkaisussa ei ollut ulkoseiniä lainkaan. Hänen mielestään verhoseiniä pitäisi talvella avata enemmän kuin mitä käytännössä tapahtuu. Lehmälle optimi lämpötila on +5-(+15) astetta. Yli +21 asteen lämpötila on stressitekijä lehmille. Hollannissa tarvitaan kesällä eristetty katto, ettei tule liian lämmin. Hollannissa talvi ei tuota ongelmia, sillä pakkasta on yleensä vain parin viikon ajan n. -5-(-10 )astetta. Haitallisempaa on kuumuus kesähelteillä. Driessen kehotti myös miettimään ruokintatiloja navetan ulkopuolelle. Hänen kokemuksensa mukaan lehmät syövät mieluummin ulkona kuin sisällä navetassa. Eräässä vierailukohteessamme oli ruokintapöytä osittain ulkosalla ja isännän mukaan se toimi hyvin. Valoa pitää olla lypsäville tuntia päivässä 200 luxia. Lamput on muistettava puhdistaa aika ajoin. Umpilehmällä voi olla pimeämpää. Kahta lehmää kohti tarvitaan yksi loisteputki.

6 TILA: Tilaa syömiseen, juomiseen ja lepoon tulee olla riittävästi. Käytävillä tulee olla tilaa niin, että ohitukset ja väistäminen on mahdollista. Poikkikäytäviä tulee olla riittävästi ja osalla vierailutiloista näimme ongelmia, kun niitä oli liian vähän. Poikkikäytävä pitäisi olla aina 6 parren välein. Driessenin mielestä 2-rivinen navetta on parempi kuin 3-rivinen. 4-rivistä hän ei suosittele. Hän piti robottinavetoissa vapaata kiertoa ehdottomasti parhaana ratkaisuna. Leveät käytävät lisäävät rakennuskustannuksia, mutta stressitön navetta maksaa itsenä takaisin lehmien terveydellä ja kestävyydellä. Navetassa seinät ovat Joep Driessenin mielestä ongelma. Lehmät haluavat nähdä toisensa, joten hän suositteli avoimia porttiratkaisuja. Esimerkiksi poikimaosastossa ei saisi olla betoniseiniä. On tärkeää, että poikivat lehmät ovat näköyhteydessä muuhun karjaan. Poikiville ja erikoisryhmille Driessen suosittelee kestopehkutilaa. 60 cm syvä pehkutila on paras. Metrin syvyinen on liian syvä. Kun lehmät ovat 3 viikkoa poikimatilassa, niin jalat paranevat. Lehmä sairastuu utaretulehdukseen, jos se ei voi syödä, juoda ja levätä rauhassa tai sillä on muuten liikaa stressiä. Keskimääräinen soluluku hollantilaisissa karjoissa on kpl. Driessenin mukaan Englannissa noin 70 prosentilla lehmistä on utaretulehdus, Hollannissa noin 25 %:lla. Matkalla mukana olleet tuottajat arvioivat tämän luvun olevan heidän tiloillaan noin %. S.aureus ja e.coli aiheuttavat bakteereista eniten tulehduksia. Hollannissa on 2500 robottitilaa. Suomalaisten ja hollantilaisten solulukuja vertaillessamme, kiinnitimme huomiota siihen, että suomalaisten parsi-/asemalypsytilojen ja robottitilojen välinen ero soluluvussa oli selkeästi korkeampi kuin hollantilaisilla tiloilla. Robottinavetan suunnittelussa ja managementissa onkin varmasti vielä opeteltavaa. Robottitilojen laiduntamisesta puhuttiin myös. Hollantilaisista robottitiloista vain 20 % laiduntaa. Tässä tulee huomioida myös, että kaikilla tiloilla ei ole omaa peltoa navetan ympärillä. Driessen piti laiduntamista ongelmallisena järjestää, vaikka se lehmien kannalta hyväksi olisikin. Lehmähavaintoharjoitukset tilalla Vierailimme tilalla, jossa oli tällä hetkellä 107 lypsävää ja vain yksi hoitaja eli isäntä. Lehmät lypsivät noin 30 litraa maitoa päivässä. Navetta oli osittain suunniteltu Driessenin ohjeiden mukaan, mutta koska suunnittelutiimi ei ollut työskennellyt yhdessä koko projektin ajan, Joepin mielestä navetassa esiintyi joitakin puutteita. Navetta oli uusi, vuonna 2011 valmistunut verhoseinäpihatto. Tilalla oli nyt kaksi robottia, mutta kolmas robotti oli tulossa. Lietesäiliö oli navetan alla. Se oli jaettu neljään osastoon. Havainnoimme lehmiä lehmähavaintoharjoituksen tapaan. Hyvää tilalla oli valoisa navetta, avarat ruokintakäytävät ja suhteellisen edullinen rakennuskustannus. Navettaan mahtui 180 lehmää ja navetta maksoi 1,2 milj. euroa eli n parsipaikkaa kohti. Myös

7 robotin takakierto toimi hyvin. Robotin edessä oli normaalit lypsyssä olevat lehmät ja takana poikivat lehmät ja tarkkailtavat lehmät. Myös poikimaosasto oli hyvä (kestopehku), mutta kuivitusta olisi pitänyt olla enemmän. Parren kuivitukseen käytettiin olkisilpun, kalkin ja veden sekoitusta. Tilan utareterveystilanne oli hyvä. Kehitettävää löytyi aika paljon. Parret olivat liian lyhyitä ja ainakin isommille lehmille myös liian kapeita. Likaisia lehmiä oli paljon, eniten robotin edessä. Osa lehmistä oli laihoja ja ontuvien osuus oli suuri. Poikkikäytäviä olisi saanut olla parsirivien välissä. Tilan säilörehu oli tehty kerroksittain samaan siiloon. Toukokuussa tehty rehu oli laakasiilossa alimmaisena, heinäkuussa tehty sen päällä ja lokakuussa tehty päällimmäisenä. KESKIVIIKKO Tilavierailu: Oosteringin tila Tilalla oli 175 lypsylehmää, saman verran nuorta karjaa ja 135 ha peltoa. 90 ha oli nurmea, 30 ha säilörehumaissia ja 15 ha puitavaa maissia. Tilan työvoima koostui isännästä, tämän veljestä ja pojasta eli yhteensä tilalla työskenteli 2,5 henkilöä. Lehmät olivat kahdessa ryhmässä: hyvin tuottavat ja huonommin tuottavat. Käytössä oli aperuokinta, kuten kaikilla vierailutiloillamme. Hyvä ryhmä (90 lehmää) oli sisällä ja se sai 70 % nurmisäilörehua ja 30 % maissisäilörehua. Huonompi ryhmä oli ulkona. Helteen vuoksi sisällä on paremmat oltavat, mutta muuten isännän mielestä ulkoalue ja ruokinta ulkona toimivat hyvin. Meijeriin meni vuodessa maitoa 1,8 miljoonaa litraa. Lehmien keskituotos oli kg/v. Päivätuotos oli nyt 31,7 kg, maidon valkuaispitoisuus 3,45 ja rasva 4,05. Soluja oli km kpl. Pysyvää nurmea pidettiin 8-10 vuotta, minkä aikana ei tehty täydennyskylvöä. Käytössä oli englannin raiheinä-timotei nurmi ja maalajina savimaat. Maissia viljeltiin kaksi vuotta peräkkäin. Tilalla tehtiin neljä säilörehusatoa vuodessa. Niitto oli viiden viikon välein ja kokonaissato kg ka/ha. Urakoitsija huolehtii säilörehun teosta, aikaisemmin tehtiin itse. Urakoitsija huolehtii myös lannanlevityksen.

8 Pellolle levitettiin lietelantaa 60 tn/ha ja typpeä 210 kg/ha salpietarissa. Vuokrapelto maksaa alueella 800 /ha. Jos isä myy tilan pojalle, niin hinta on noin puolet verrattuna vapaaseen kauppaan. Tilalla työskentelevä poika oli 37-vuotias ja tila on yhtymämuotoinen. Isännän vaimo huolehti tilan kirjanpidosta. Mies ja vaimo muodostivat erillisen yhtiön, jolloin euron tulot voitiin jakaa kahtia ja verotus aleni merkittävästi 44 prosenttiin. Hollannissa on korkea tuloverotus, mutta alhainen arvonlisäverotus. Tilan navetta oli melko vanha, rakennettu vuonna Lehmät näyttivät melko hyvinvoivilta verrattuna moniin muihin vierailukohteisiimme. Isännän veli ei halua uutta navettaa, mutta isäntä itse haluaisi laajentaa 250 lehmään. Tilalla oli 2x9 -paikkainen vanha lypsyasema eikä automaattilypsy kiinnostanut isäntää, vaikka uusi navetta rakennettaisiin. Lehmät olivat holsteineja ja joukossa oli myös punaisia holsteineja. Huonompi ryhmä lehmiä ja hiehot ruokittiin vain joka toinen päivä. Matkaraportin Tilavierailu: Wageningenin Yliopiston tutkimustila, Hengelo Tilavierailun ja lounaan jälkeen matkustimme Hengeloon Wageningenin yliopiston tutkimustilalle. Wageningenin yliopiston kotieläintutkimuksessa on viisi tutkimusalaa; innovaatio prosessit, kotieläinruokinta, eläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi, genetiikka ja genomiikka sekä karja ja ympäristö. Tällä De Marken tutkimustilalla on lypsykarjanavetta, mutta pääpaino on ympäristöpäästöihin liittyvissä tutkimuksissa. Tilalla pyritään normaalin, kannattavan lypsykarjanpidon ohella minimoimaan typpi, fosfori, ammoniakki ja kasvihuonekaasupäästöt. Lanta ja mineraalit pyritään käyttämään niin tehokkaasti kuin mahdollista. Tutkimusta tehdään ja hyödynnetään Koeien & Kansen ( = Lehmät & Mahdollisuudet) projektissa mukana olevilla pioneeritiloilla. Alla olevaan Hollannin karttaan on merkitty nämä tilat, DM on vierailukohteemme De Marke. Tilat on lisäksi merkitty sen mukaan, millainen maalaji siellä on. Tutkimusta tehdään yhteistyössä myös kansainvälisen Dairyman-projektin kanssa. savi= turve= hiekka= lössi= Tutkimuskeskuksen johtaja kertoi meille alkuun hieman De Marke yleisesti Hollannin maataloudesta. Hollannissa on 1,87 milj. ha peltoa eli hieman vähemmän kuin Suomessa. Karjatiloja on kpl, joista luomutiloja on 380 kpl. Keskilehmäluku on 74 lehmää/tila ja keskimääräinen peltoala 48 ha/tila. Lypsylehmien keskituotos on 8075 kg/lehmä. Maitotilalliset ovat pääosin tyytyväisiä maidon hintaan. Hollannin maitotuotteista 70 % menee vientiin, eniten Saksaan mutta myös Kiinaan aika paljon. Näin ollen Kiinan ja Intian taloustilanne vaikuttaa myös hollantilaisiin maanviljelijöihin. Hollantilainen tila saa maataloustukia keskimäärin vuodessa. Maassa on ollut polemiikkia yli 200 lehmän tiloista. 20 vuotta sitten tilat olivat samankokoisia, mutta nyt tilakoko on eriytynyt. Pysyykö maidontuotanto Hollannissa, kun vientiin menee jopa 70 prosenttia tuotannosta? Esimerkiksi Puola on lähellä, jossa peltoala ei ole rajoittava tekijä kuten hollannissa.

9 Yliopiston koetilalla keskitytään ympäristötutkimukseen. Kokonaistypen käyttö oli Hollannissa vuonna kg/ha, v kg/ha ja v kg/ha. Tällä De Marken yliopistotilalla typen käyttö oli vain 61 kg/ha vuonna Fosforin käyttö oli vähentynyt ihan vastaavasti. Tiivistelmiä päästökokeista löytyy englanniksi De Marken internet-sivuilta: _Research/ Lisäksi sivuilta löytyy koetuloksista julkaistuja raportteja ja tieteellisiä artikkeleita: ds_and_videos/ De Marken yliopistotilalla oli peltoa 55 ha, lypsylehmiä 90 kpl ja nuorta karjaa 55 kpl. Keskituotos oli 8500 kg/lehmä. Peltoalasta 33 ha oli nurmella, 16 ha maissilla ja 6 ha ohralla. Lietettä sai levittää välisenä aikana. Erityinen rakolattia vähentää ammoniakkipäästöjä. Tilan lanta separoidaan. Fosfori kiinnittyy kiinteään osaan ja typpi nestemäiseen osaan. Fosfori levitetään maissille ja typpi nurmelle. Tilalla pyritään siihen ettei mitään kemiallisia lannoitteita käytetä. Tilan viljelykierto oli seuraava: Nurmea 3 vuotta maissia 2 vuotta ohraa 1 vuosi. Laiduntaminen on rajoitettua ja eläimet ovat ulkona neljä tuntia päivässä. Syyskuussa eläimet otetaan kokonaan sisälle. Käytössä oleva perus apeseos sisältää 60 % nurmisäilörehua, 25 % maissisäilörehua, 15 % ohra/hernesäilörehua. Lisäksi lypsävät saavat maissintähkistä tehtyä säilörehua. Tilan tuotostietoja: ikä eläinmäärä kg maitoa rasva% valk% kg R kg valk. nettotuotos/year no. kg milk % fat % protein kg fat kg protein net return/year age Tilalla on biokaasulaitos ja biokaasulla tuotetaan sähköä verkkoon. Tilan vanha biokaasulaitos on maksanut Uuden, tulevan laitoksen kustannusarvio on Biokaasun tuotanto ei kannata, kun raaka-aineena on pelkästään lantaa 3000 m3 vuodessa (90 lehmää). Lantaa pitäisi olla 5000 m3 vuodessa, jotta tuotanto kannattaisi. Pellot kalkitaan joka 5. vuosi. Tilan pelloilla ph oli 5,5, mutta Hollannissa se on keskimäärin 4,7. Tämä tieto tuntui yllättävältä. Vuonna 2008 valmistunut biokaasulaitos: Yhdessä tilan traktoreista voidaan käyttää biokaasua:

10 TORSTAI Neljäntenä matkapäivänä vierailimme Lelyn lypsyrobottitehtaalla Rotterdamissa. Lely on valmistanut kaikkiaan yli lypsyrobottia. Lelyllä on 1500 työntekijää ja tehtaita on neljä: yksi Rotterdamissa, peltokoneita valmistava tehdas Rotterdamin ulkopuolella ja kaksi tehdasta Saksassa. Tehtaat ovat pelkästään kokoomatehtaita. Osat tulevat eri puolilta maailmaa. Nykyinen lypsyrobottitehdas on suunniteltu 1000 robotille vuodessa, mutta siellä valmistetaan tällä hetkellä 3000 robottia vuodessa, joten tehdas on käymässä liian pieneksi. Uusi, isompi tehdas on jo suunnitteilla. Käytetyt Lely Taurus sertifioidut robotit kunnostetaan Rotterdamin ulkopuolella olevassa peltokonetehtaassa. Lely on edelleen perheyritys. Sen perustivat vuonna 1948 kaksi Lelyn veljestä, Cornelis ja Arij van der Lely. Lelyn liikevaihto on 470 milj. /v. Työskentelytapa tehtaalla on toimia pienissä ryhmissä, soluissa. Tehtävä vaihtuu aika ajoin, ettei työntekijä pitkästy liikaa. Lely vie tuotteita 60:een eri maahan. Näimme tehtaalla kulkiessamme muun muassa kokoomalinjat, joilla valmistettiin Astronaut A4 robotteja, Discoverypuhtausrobotteja ja Juno rehunsiirtorobotteja. Kävimme myös peltokoneita valmistavan tehtaan puolella tutustumassa koneisiin ja kunnostettaviin vanhoihin lypsyrobotteihin. Tilavierailu: Lelyn yhteistyötila, van Dorp Van Dorpin tilalla oli v valmistunut neljän robotin pihattonavetta, jossa oli lypsetty vasta vuosi. Lypsylehmiä oli nyt 163 lehmää, mutta parsia oli runsaasti tyhjillään. Tavoitteena on tuottaa lähivuosina maitoa 2,5 milj-3 milj. litraa vuodessa työvoimana kaksi henkilöä. Tilan 35-vuotias omistaja Arnold Van Dorp kuvaili itseään liikemieheksi, joka ajattelee lähinnä tilalta saatavaa tulosta. Lypsykarjanpidon pitää olla kannattavaa liiketoimintaa. Tilan neljä robottia olivat Astronaut A4-mallia. Uusi navetta koneineen maksoi 2 miljoona euroa avaimet käteen periaatteella. Nuorkarja oli vanhassa navetassa, lypsylehmät ja pikkuvasikat uudessa navetassa. Lannanajo ja rehuntuotanto on kokonaan ulkoistettu eikä tilalla ei ole omaa peltoa. Tilan elämää voi seurata heidän omilta internet-sivuiltaan: sekä reaaliaikaista lähetystä navetasta lähettävän nettikameran välityksellä: Jos havaintojen tekemisestä ei saanut tarpeekseen opintomatkan aikana, niin voit tehdä niitä myöhemmin nettikameran välityksellä. Tällä hetkellä ainakin tilanne on navetassa erittäin rauhallinen ;) Sivuilla on kerrottu uuden navetan rakentamisesta ja tilan toiminnasta monipuolisesti, kuvien ja videoiden kera. Kuljimme navetassa Lelyn edustajan kanssa ja teimme lehmähavainto-tyyppisen harjoituksen. Navetta oli hyvin tilava ja nykyisten suositusten mukainen. Keskellä navettaa oli leveä, läpiajettava ruokintakäytävä ja molemmin puolin ruokintapöytää kolme parsiriviä. Kummallakin puolella oli kaksi vastakkain olevaa A4- robottia. Roboteilta kuljettiin käsittelyhäkin kautta pois. Samassa pystyttiin toteuttamaan sorkkakylpy. Ummessa olevat ja sairaat olivat kestopehkulla robottien takana. Pikkuvasikat olivat samassa tilassa toisessa kerroksessa olevan toimiston edessä.

11 PERJANTAIN Tilavierailu: Wageningenin Yliopiston kotieläintutkimustila, Waiboerhoeve Proefbedrijf, Lelystad Viimeisenä matkapäivänämme vierailimme toisella Wageningenin Yliopiston tutkimustilalla. Tilaa ja tutkimustoimintaa meille esitteli tilan johtaja Peter De Haag. Kotieläintutkimuksella oli ennen 6-7 tutkimusasemaa, nyt vain yksi. Tosin tiloja on kaksi, mutta ne toimivat yhden hallinnon alla. Waiboerhoevessa tehdään kaikkea maidontuotantoon liittyvää tutkimusta. Lisäksi siellä järjestetään koulutusta ja se toimii yhteistyössä maatilojen kanssa. Toiminta on kansainvälistä, sillä tilalle tulee harjoittelijoiksi opiskelijoita eri maista. Tilat sijaitsevat Lelystadissa ja Leeuwardenissa. Lelystadin tila suljetaan 3-4 vuoden kuluttua, minkä jälkeen toiminta jatkuu vain Leeuwardenissa. Leeuwadenissa on 182 lehmää, joiden keskituotos on 9529 kg/v. Käytössä on kaksi robottia. Tila tuottaa myös biokaasua. Käytössä on kaksi navettaa ja 170 ha peltoa. Maalaji on savi. Lelystadissa on 497 lehmää, joiden keskituotos 9632 kg/v. Käytössä on viisi robottia ja kolme navettaa. Peltoa on 550 ha, joka on hyvää polderimaata. Työntekijöitä on seitsemän. Kestävän kehityksen tutkimus tarkoittaa käytännössä lannan käsittelyn tutkimusta, eläinten hyvinvointitutkimusta, hiilijalanjäljen laskemista, ilmaston muutokseen liittyvää tutkimusta ja biokaasun tuottamista biomassasta ja edelleen sähkön ja energian tuottamista biokaasusta. Navettarakentamisen tutkimusta tehdään laiduntamisesta, ruokinnasta, uusista laitteista ja parsikalusteista, lattiamateriaaleista, lypsystä ja työvoiman tehokkuudesta. Ruokintakokeiden osuus tällä tilalla on 80 %. Maitoketjujen tutkimukseen kuuluu maatilojen prosessit, maidon jalostus, antibioottien vähentäminen ja tuotteen jäljitettävyys. Älykkään viljelyn tutkimukseen kuuluu uusi teknologia, tiedon analysointi ja tiedon soveltaminen käytäntöön.

12 Tilanjohtaja kertoi, ettei Hollannissa ole kansallista neuvontajärjestöä vaan neuvonta hoidetaan yksityisten yritysten kautta. Meijereillä on omia neuvojia, samoin rehufirmoilla. Viljelijät ottavat neuvoja eri tahoilta. Yliopistotilalla maitotiedot saadaan meijeristä. Jalostusyhdistys huolehtii eläinrekisteristä. Tiloilla näimmekin Suomen tuotostarkkailutietoja vastaavia raportteja karjoista. Yliopiston tutkimustilalle on tulossa uusi navetta kaupungin kylkeen. Yliopisto ostaa 400 ha maata tutkimusta varten. Uusien tilojen rakentaminen on aloitettu viime vuonna ja kaiken pitäisi olla valmista vuonna Yliopisto omistaa 35 tuulimyllyä. Yksi tuulimylly tuottaa sähköä 2 MW. Lietteenlevitys käynnistyi juuri 24.2., jolloin vierailimme tilalla. Tutustuimme Waiboerhoeven tutkimustilan navettarakennuksiin. ensimmäisessä, kasvihuoneen tyyppisessä navetassa oli 240 lehmää 60 lehmän ryhmissä. Navetta oli rakennettu vuonna Kasvihuonenavetta on halvempi kuin tavallinen navetta. Navetan katolle on annettu 10 v. takuu ja katto kestää 15 cm:n lumikuormaa. Sisällä on pari astetta lämpimämpi kuin ulkona. Parhaillaan navetassa tutkittiin lattiamateriaalin vaikutusta sorkkaterveyteen, lehmien liikkuvuuteen ja ammoniakkipäästöjen määrään. Jokaisella neljällä lehmäryhmällä oli erilainen lattiamateriaali. Näistä vihreä kumipohjainen lattia oli paras lehmien ja ammoniakkipäästöjen kannalta. Lehmille oli käytössä kahdenlaista apetta. Lypsävien lehmien seos sisälsi 35 % maissisäilörehua ja 65 % nurmisäilörehua. Umpilehmille oli tarjolla seos, jossa oli 33 % olkea, 33 % nurmisäilörehua ja 33 % maissisäilörehua. Rehufirmat maksavat osan ruokintatutkimuksista. Lehmät saavat väkirehun robotilta. Lehmien keskituotos on 9700 kg. Huonoimmat lehmät, joilta ei haluta jälkeläisiä, siemennettiin Belgian sinisellä. Toisessa perinteisemmässä lypsylehmähallissa, tehdään pääasiassa ruokintatutkimusta. Tässä rakennuksessa oli käytössä erityiset rehukioskit, joissa voidaan toteuttaa täysin yksilöllinen ruokinta. Lehmät voidaan lypsää robotilla tai lypsyasemalla, riippuen tutkimustarpeista. Tutkimustilalla on myös muutamia fistelilehmiä, joille on tehty vasempaan kylkeen luukku. Kannen poistamalla pääsee suoraan pötsiin ja pötsissä liikkuvaan rehumassaan. Umpilehmät olivat omassa navetassaan kestokuivikepedillä. Umpilehmät tulevat osastolle kolme viikkoa ennen poikimista. Paras ummessaoloaika on nykyisen tutkimustiedon mukaan 3-6 viikkoa. Jos lehmät eivät ole ummessa lainkaan, maitotuotos tippuu 10 kg. Navetassa tutkitaan umpikauteen liittyvien tutkimusten lisäksi kompostoituvan kestokuivikepohjan käyttöä lypsykarjalla. Pikkuvasikoille annetaan 2-3 litraa ternimaitoa alle tunti syntymästä. 12 tunnin sisällä ternimaitoa annetaan taas saman verran. Sen jälkeen juottoa jatketaan maitojauheella. Saimme oppailtamme hieman poikkeavia kuvauksia pikkuvasikoiden hoidosta. Toinen oppaistamme sanoi, että

13 ensimmäisen neljän litran ternimaitojuoton jälkeen vasikan annetaan levätä kaksi vuorokautta ennen seuraavaa juottoa. Aiemmin ternimaito annettiin letkuttamalla ja oppaamme piti sitä parhaana tapana varmistaa ternimaidon saanti. Nykyisin letkuttaminen on kuitenkin kielletty eikä sitä enää tehdä. Sonnivasikat myydään pois 10 päivän ikäisenä. Hiehot kasvatetaan toisella tilalla. Ruokinnassa tuli esille poikkeava käytäntö Suomen käytännöstä. Alkulypsykaudella lehmille annetaan paljon karkearehua ja vähän väkirehua. Loppulypsykaudella tehdään toisin päin. Käytäntö johtuu pitoisuuksista. Tällä tavalla saadaan enemmän valkuaista ja rasvaa. Ruokintakäytännöstä ja suunnittelusta puhuttiin nimellä dynaaminen ruokinta. Ruokintamalli ja laskentakaava on kehitetty Wageningenin yliopistossa (Dynamic Linear Model =DLM). Dynaamisessa ruokinnassa lehmän yksilöllisen syöntikyvyn ja maito-, rasva- ja valkuaistuotoksen sekä rehukomponenttien kustannusten perusteella lasketaan taloudellisesti optimaalisin ruokintasuositus lehmille. Parempien pitoisuuksien ja taloudellisen tuloksen lisäksi tutkimustulosten mukaan tällä ruokinnalla lehmien energiatase ja kuntoluokka pysyy tasaisempana koko lypsykauden ajan. Tilavierailu: Talensin tila, Almere Tilalla oli peltoa 50 ha ja 120 lypsylehmää. Eläimet olivat navetassa, jonka vanha osa oli rakennettu 20 vuotta sitten ja uusi osa vuonna Isäntä hoiti maatilaa yhden palkatun työntekijän kanssa. Isäntä sanoi tekevänsä töitä tuntia viikossa. Hän pitää kyllä 2 viikon kesäloman, jolloin hänen isänsä ja työntekijä hoitavat tilan. Työntekijä työskentelee 5 pv/vk. Isäntä maksaa työntekijälle palkkaa 15 /tunti, mikä tekee sosiaalikuluineen /tunti. Sama työntekijä on ollut tilalla 10 vuotta ja joustoa molemmin puolin tuntui olevan. Miehen vaimo ei työskennellyt tilalla. Hänellä oli yritys, joka tekee kukka-asetelmia. Lisäksi vaimo pitää aiheeseen liittyviä kursseja. Urakoitsija hoitaa pääosin peltotyöt. Isäntä osallistuu säilörehun tekoon. Isäntä itse niittää, pöyhii ja karhottaa säilörehun. Tilalla viljeltiin säilörehua, maissia, tulppaaneja, perunaa ja sipulia. Harjoitettiin kiertoviljelyä, jossa nurmea pidettiin kaksi vuotta. Tulppaaneja ja sipulia oli samalla paikalla kerran kymmenessä vuodessa. Pikkuvasikat olivat ulkona igluissa kaksi viikkoa. Sitten lehmävasikat otettiin sisään olkipedille ryhmäkarsinaan ja sonnivasikat myytiin pois. Vasikat olivat olkipedillä kuukauden. Vasikat saivat viherjauheesta tehtyä pellettiä 3 kk ajan. Tälläkin tilalla letkutusta pidettiin varmempana juottokeinona, mutta lainsäädännön takia sitä tehdään vain poikkeustapauksissa. Vasikat olivat 3 kk:n iästä puoleen vuoteen ritiläpalkkikarsinoissa, joissa oli parret (kiinteä lattia). Vasikat saavat tiivistettä 10 kk ikään saakka. Hiehot siemennetään 135 cm korkuisina niin, että ne poikivat 24 kk:n iässä. Tilalla oli käytössä välikäytävän seinään piirretty mittaviiva 135 cm kohdalle. Isäntä hoitaa itse siemennykset. Sorkat hoidetaan kaksi kertaa vuodessa.

14 Lehmien keskituotos vaihteli kg:n välillä. Navetassa oli kiinteä lattia, mikä on isännän mukaan hyvä jaloille. Lantaraappa kulki navetassa 1,5 tunnin välein. Lypsyllä meni aikaa 2 tuntia. Lypsyasema oli 2x12 kalanruotoasema. Isäntä oli miettinyt myös robotin laittamista, mutta luopui siitä hinnan takia. Kaksi robottia olisi maksanut , kun lypsyasema maksoi Antibioottimaito lypsetään erilleen kolmen päivän ajan. Soluja on n kpl. Lehmiä joudutaan poistamaan yleensä jalkojen takia, joskus utaretulehduksen takia. Isäntä huolehtii itse siemennykset. Tilalla on ollut BVD (naudan virusripuli) kaksi vuotta sitten. Se aiheuttaa ripulia ja luomisia. Kiinnitimme huomiota tilalla myös sorkkaongelmiin, ripuloiviin vasikoihin ja yleiseen epäsiisteyteen. Talensin tila oli viimeinen vierailukohteemme ja matkasimme kohti Schipholin lentokenttää ja koti-suomea. Matkalla näimme ja koimme paljon uutta, saimme uutta tietoa ja varmistusta vanhoille hyville toimintatavoille. Loimme uusia, kansainvälisiä yhteistyösuhteita samoin kuin verkostoiduimme matkalle osallistuneiden kesken. Hollannin opintomatkalta saatua tietoa levitetään ja käytetään hyväksi VENEhankkeen koulutuksissa. Moni opintomatkalle osallistuneista on mukana hankkeen pienryhmissä ja he voivat näissä tapaamisissa välittää tietoa muille tuottajille. Teksti: Heimo Fiskaali ja Hanna Laurell Kuvat: Hannele Pokela, Heimo Fiskaali ja Hanna Laurell

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti

HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti Nuorille maatilan sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tai äskettäin sukupolvenvaihdoksen tehneille nuorille järjestettiin opintomatka

Lisätiedot

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011 6.7.2011 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke Vene-hankkeen kesän opintomatka starttasi Oulun korkeudelta ja linja-auton kyytiin poimittiin matkalaisia tasaisesti niin Pohjois- kuin

Lisätiedot

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista

Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista Oppeja ja oivalluksia muista maitomaista Maitovalmennus 5.9.2013 Anna Liimatainen / ProAgria Pohjois-Karjala Näistä asiaa Katsaus maidon tuotantoon ja näkymiin eri puolilla maailmaa Havaintoja muista maista

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Toiminnallinen navettasuunnittelu Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesilaistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004

Lisätiedot

Lely maidontuotannon

Lely maidontuotannon www.lely.com innovators in agriculture Lely maidontuotannon automatisointiratkaisut Luo tulevaisuus lypsykarjallesi Näkymien laajentamista yhdessä Lypsyrobotti on oma keksintömme. Tällä hetkellä koko maailmassa

Lisätiedot

Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin

Tavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut http://www.globaldairyfarmers.com http://en.wikipedia.org/wiki/agrifirm http://www.agrifirm.com Tavoitteena tienata enemmän

Lisätiedot

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Toiminnallinen navettasuunnittelu Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesialistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi AMS ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi Odotukset edellyttävät TOIMIVAA AUTOMAATTILYPSYÄ Mitä ams-lypsy vaatii toimiakseen hyvin Lypsäjältä

Lisätiedot

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki 2012 www.mamk.fi/emma Katajakankaan puutarha Katajakankaan tila oli ennen perinteinen maatila. Isäntä Matti Kohvakka osallistui v.1978 vihannesviljelykurssille ja

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot