OPINTOMATKA HOLLANTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012"

Transkriptio

1 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Matkaraportti: OPINTOMATKA HOLLANTIIN VENE-hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Hollantiin. Matkalle osallistui 37 osanottajaa Keski- Pohjanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Suurin osa matkalaisista oli maidontuottajia. Osa ryhmästä lensi Kruunupyystä Helsinkiin ja edelleen Amsterdamiin. Suurempi ryhmä aloitti matkansa Oulusta. Amsterdamissa vastassa oli keväisen sään lisäksi oppaamme Urpu Nuottamo, joka kertoi linja-autossa yleistietoa Hollannista. Opas viipyi matkassamme kolme ensimmäistä päivää. Näiden päivien aikana saimme mukavasti tietoa niin Hollannin maataloudesta kuin yhteiskunnasta ja elämästä muutenkin. Ajoimme maanantaina kohti lounaspaikkaa viisi metriä merenpinnan alapuolella. Alue oli polderimaata, joka on vallattu merestä ja kuivattu. Hollannissa on 17 miljoonaa asukasta. Hollannin pääkaupungissa Amsterdamissa asuu noin asukasta, mutta jos lasketaan kaupungin lähiympäristö mukaan, niin asukkaita on 1,5 miljoonaa. Hollannissa asuu noin suomalaista. Maa on kooltaan noin 300 km x 200 km. Suomen pinta-ala on 9,5 x Hollannin pinta-ala, joten asukastiheys on huomattavasti suurempi Suomeen nähden. Suorat vaikutukset maatalouteen oli havaittavissa ja maa-alan puutteesta saimmekin kuulla matkan aikana monta kertaa. Hollannin pinta-alasta kaksi kolmasosaa on merenpinnan alapuolella ja maassa on paljon tulvapenkkoja ja patorakennelmia. Vuonna 1953 patorakennelmat pettivät ja Hollannissa tapahtui paha tulvaonnettomuus, jossa kuoli yli 1500 henkilöä. Juuri ennen matkaamme, Hollannissa oli ollut parin viikon kova pakkasjakso. Kovalla pakkasella hollantilaiset tarkoittivat noin 10 astetta Celsiusta. Paikoittain pakkanen oli yltänyt jopa -20 asteeseen. Yleensä talvet ovat Hollannissa leutoja eikä pakkasia juurikaan ole. Autoissa ei käytetä talvirenkaita. Kovien pakkasten aikaan junat eivät kulkeneet ja autojonot olivat monta kilometriä pitkiä. Hollannissa kokataan maakaasulla. Sen osuus energiasta on yli 50 prosenttia. Seuraavaksi tärkein on hiilienergia. Hollanti on tunnettu tuulimyllyistään ja näimmekin perinteisiä ja uusia tuulimyllyjä bussin ikkunasta matkatessamme maaseudulla. Tuulienergian osuus on noin 5 prosenttia. Matkan aikana lämpötila oli iltapäivisin noin +10 astetta, mutta tuuli tuntui kylmältä ja kolealta. Tiheään asuttuna maana, Hollannissa on pulaa peltoalasta. Lisäksi EU-rajoitukset koetaan liian tuotantoa sääteleviksi. Koska laajennusmahdollisuuksia ei ole, tilat vähenevät ja tuottajia muuttaa mm. Kanadaan

2 jossa maata on saatavana. Yksi peltohehtaari maksaa noin euroa. Hollannissa peltoa on noin 0,5 hehtaaria lehmää kohti, kun Suomessa monilla tiloilla on 2 ha peltoa lehmää kohti. Hollannissa asuu ihmisiä monista kansallisuuksista ja varsinkin Amsterdamissa tuntee monien eri kulttuurien ja kansalaisuuksien sekamelskan. Hollanti on hyvin vapaamielinen maa ja maahanmuuttajien edut ovat parhaasta päästä maailman valtioista. Tosin viime vuosina Hollannissakin maahanmuuttokriittisyys on lisääntynyt. Hollantilaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Tämän saimme kokea myös omakohtaisesti kaikissa vierailukohteissa. MAANANTAI Ensimmäinen vierailukohteemme oli Lochemissa sijaitseva ForFarmers yritys. Firma toimittaa rehuja ja muita tarvikkeita viljelijöille. Työntekijöitä on 850 ja asiakastiloja noin Yrityksen juuret ovat osuuskuntatoiminnassa. Yritys on kansainvälinen ja toimii Hollannin lisäksi myös Saksassa. Tavoitteena on laajentaa toimintaa myös Belgiaan ja Puolaan. Yrityksellä on 10 toimipaikkaa. Vierailimme Hollannin pääkonttorissa. Rehun raaka-aineet tulevat eri puolilta maailmaa, mm. Brasiliasta. Yritys harjoittaa myös tutkimusta ja neuvontaa. Rehukauppaan sisältyy yleensä asiakastilojen neuvontaa sekä tuotosseurannan työkaluja. Yritys valmistaa 2,9 miljoonaa tonnia rehuja vuodessa ja liikevaihto on 4,2 miljardia euroa. Yrityksen edustajat kertoivat, että Hollannissa keskilehmäluku on 73 lehmää/tila. Keskituotos on 8700 kg/lehmä. 95 % lehmistä on Holstein rotua. Tuottaja saa maitolitrasta Hollannissa 37 senttiä/litra, kun hinta Suomessa on 43 snt/litra. Hollannissa on 1,5 miljoonaa lehmää (Suomessa alle ). Tuotantoa on hankala laajentaa maapulan ja lainsäädännön vuoksi. Hollannissa lanta mullataan maahan. Lantaa käytetään tn/ha. Käytössä on myös lannan separointi, jossa typpi sitoutuu nestemäiseen osaan ja fosfori kiinteään osaan. Kuivattua lantaa käytetään jonkin verran lehmien kuivikkeena. ForFarmers yhtiön internetsivut löytyvät hollanniksi ja saksaksi osoitteesta Tilavierailu: VOF Berends Dairy Kävimme For Farmers yrityksen yhteistyötilalla, jolla työskenteli kaksi veljestä osa-aikaisesti ja poikien vanhemmat kokoaikaisesti. Toinen pojista työskenteli tilan töiden lisäksi ForFarmersilla ja toinen jalostusyrityksessä luvulla tilanväki oli miettinyt tulevaisuuttaan ja yhtenä vaihtoehtona oli ollut karjanhoidon jatkaminen ulkomailla. Tilalla oli kuitenkin päädytty uuden navetan rakentamiseen, koska ympärillä olevia tiloja oli lopettamassa. Uusi navetta oli valmistunut vuonna 2009.

3 Tilalla oli 150 lehmää ja 120 päätä nuorta karjaa. Maitoa tuotettiin 1,2 milj. litraa vuodessa. Lehmien keskituotos oli 9173 kg/lehmä/v. Maidon rasvapitoisuus oli 4,41 ja proteiini 3,56. Ureapitoisuus oli 19. Peltoa oli 81 ha, mikä on hollantilaisella tilalla paljon. Tilalla oli 1988 valmistunut navettarakennus, 1990 valmistunut rakennus nuorkarjalle ja koneille ja 2009 valmistunut lypsyasemapihatto lypsylehmille. Uusimmassa navetassa ei ollut lainkaan seiniä, vain katto pilareiden varassa. Lypsyasema oli 36-paikkainen karuselli. Säilörehu oli laakasiiloissa, kuten kaikilla vierailutiloilla. Pyöröpaalimenetelmää ei käytetty missään vierailukohteessa. Apeseoksia tehtiin kaksi; lypsäville ja ummessa oleville omansa. Appeen pääkomponentit olivat nurmisäilörehu ja maissi. Tilalla käytetään ns. dynaamista ruokintaa, josta kuulimme myöhemmin matkamme aikana lisää. Pikkuvasikat olivat syntymän jälkeen kaksi viikkoa igluissa. Sen jälkeen ne siirrettiin ryhmäkarsinaan, jossa juotto tapahtui automaatilla. Vasikat saivat ternimaitoa 3 päivää. Lehmien jalostuksessa käytettiin parhaille lehmille genomisonneja (50 % siemennyksistä) ja valiosonneja. Jalostussuunnittelu ja siementäminen tehtiin itse, sillä toinen tilan pojista työskenteli osa-aikaisesti jalostusyrityksessä. Tällä hetkellä siemennyksiä tarvittiin 1,7-2 kpl tiinehtymiseen. Poikimaväli oli 391 pv. Lisäksi hoitokäytäntöihin kuului kaikille lypsylehmille formaliinipitoinen sorkkakylpy kerran viikossa. Tilan tulevia tavoitteita olivat aurinkopaneelit, hyvät suhteet naapureihin, eläinten myynti, energiansaanti lannasta sekä maidon korkea rasva- ja valkuaispitoisuus. Tilan vanha isäntä esittelee uutta pihattoa täällä: Valitettavasti kielenä

4 on hollanti, mutta videolta näkee uutta navettaa. Vierailumme aikaan tilalla oli otettu hiljattain käyttöön separoitu ja kuivattu lanta kuivikkeena. Parret näyttivät siisteiltä ja toistaiseksi tilalla oli vain hyviä kokemuksia lantakuivikkeesta. TIISTAI Tiistaina vietimme koko päivän Vetvice yrityksen vieraana Bergharenissa. Isäntänämme toimi Joep Driessen, yrittäjäeläinlääkäri ja Vetvicen toinen perustajista. Hän on yhdessä kollegansa Jan Hulsenin kanssa kehittänyt lehmähavaintokoulutukset (Cowsignals) ja kouluttanut havaintokouluttajia ympäri Eurooppaa, myös suomalaiset ProAgrian lehmähavaintokouluttajat. Vetvice on perustettu 1997 ja nykyisin yritys järjestää useita erilaisia havaintokoulutuksia sekä antaa neuvontaa mm. navetan toiminnallisesta suunnittelusta. Tämä kohde oli monien osanottajien mielestä viikon parasta antia. Yrityksen ja havaintokoulutusten lähtökohtana on ajatella asioita lehmän silmin. Jos pystymme tarjoamaan lehmille navettaolosuhteissa laitumen kuusi vapautta (ns. havaintotimantti), saavutamme lehmien hyvinvoinnin ja terveyden kautta optimaalisen tuotoksen ja taloudellisen tuloksen. Laitumen kuusi vapautta, jotka pitäisi navettaolosuhteissakin huomioida, ovat rehu, vesi, ilma, valo, lepo ja tila. Uusi pihatto ei aina ole paras ratkaisu ja luennoitsija totesikin, että hyvä parsinavetta on parempi vaihtoehto kuin huono pihatto. Hollannissa on tällä hetkellä tavoitteena mm. stressitön ympäristö, hyvä terveys ja hyvinvointi, elinikäistuotoksen nostaminen litrasta litraan lehmää kohti ja keskipoikimiskertojen nostaminen kolmesta viiteen. Lehmä tuottaa parhaiten vasta 6-7 lypsykaudellaan, joten lehmien kestävyyteen kannattaa panostaa. Joep Driessen kuvasi Suomen tilannetta Hollannin tilanteeseen kymmenen vuotta sitten, ennen kuin maassa alettiin puhua lehmähavaintoihin liittyvistä hyvinvointitekijöistä. Yritys järjestää tällä hetkellä seuraavia koulutuksia, joista on julkaistu myös englanninkieliset kirjat: - Lehmähavainnot / CowSignals - Nuorkarjahavainnot / YoungStockSignals - Umpilehmähavainnot / DryCowSignals - Sorkkaterveys / ClawSignals - Hedelmällisyys / FertilitySignals - Utarehavainnot / UdderSignals - Automaattilypsy / Robot milking - Navettarakentaminen / Building for the cow

5 Suomeksi on saatavilla kirjoista Lehmähavainnot, Nuorkarjahavainnot ja Utareterveys/Hedelmällisyys. Kirjoja saa ProAgrian kautta. Lehmähavaintoja tehtäessä kannattaa havainnoida yleensä 10 lehmän ryhmää kerrallaan. Näin on helppo nopeasti todeta, montako prosenttia lehmistä makaa, märehtii, seisoskelee joutilaana tai muita navetan olosuhteista kertovia asioita. Ontumista Driessen korosti merkkinä olosuhdeongelmista ja hänen mukaansa monissa hollantilaisissa navetoissa 25 prosenttia lehmistä ontuu. Myös navettakohteessa, jossa suoritimme luennon jälkeen lehmähavainnointia, lypsylehmien ontuminen kertoi navetan ongelmista. LEPO: Parren pehmeyttä ja oikeaa kokoa ei voi liikaa korostaa. Lehmä on cm pitkä ja se tarvitsee ylösnousuun vielä ylimääräistä tilaa, jotta se pystyy heilauttamaan päänsä eteenpäin ylösnousussa. Parsirakentaan pitäisi sallia lehmän makuulle meno ja ylösnousu, kuten lehmä tekisi sen laitumella: Lehmän tulisi levätä 14 tuntia päivässä. Kun lehmä lepää tarpeeksi, niin siitä tulee vastustuskykyinen ja se lypsää jopa 5 litraa enemmän maitoa päivässä. Olkialusta on kolme kertaa parempi kuin betoni. Hiekka- ja olkiparsia Driessen piti parhaana. Parsipedeistä hän ei lähtenyt arvioimaan suosikkiaan, mutta totesi hyvän pedin olevan kuitenkin toiseksi paras vaihtoehto, jos hiekkaan tai paksuun olkipatjaan ei ole mahdollisuutta. Lehmähavaintokoulutuksessa navetassa laskeudutaan polvilleen parteen, kuten lehmäkin tekee. Tämä havainnollistaa hyvin, miten kova tai epämukava parsialustalle on laskeutua ja millainen ilma alhaalla lehmän pääntasolla on. Pehmeyden ja kuivuuden lisäksi, parren tulee olla oikeankokoinen. Sveitsissä on isot parret, minimipituus 190 cm ja leveys 130 cm. Suomalaiset suositukset parren mitoista löytyvät mm. Lehmän mittainen pihatto julkaisusta: Puheeksi nousivat myös erilaiset joustavat ratkaisut niskapuomiksi (esim. kettinki, jonka ympärillä on muoviletku). REHU ja VESI: Joep Driessen korosti, että jokaisella lehmällä tulee olla syöntipaikka. Nelirivistä pihattoa Driessen ei suositellut, koska yleensä siinä ongelmaksi tulee ruokintapöydän riittämättömyys. Nelirivisessä navetassa pitäisi olla käytössä kaksi ruokintapöytää. Rehustuksessa huomioitavaa on myös se, että lehmä on karkearehun syöjä eikä väkirehutasoa kannata nostaa liian korkeaksi. Vesipisteitä tulee olla riittävästi ja niiden sijoittelua kannattaa miettiä, jotta juominen onnistuu häiriöttä. Esim. robotin edessä voi olla ruuhkaa eikä se välttämättä ole paras juomapaikka. Normaali juoma-asento olisi tärkeä ja silloin kun juomiseen on riittävästi tilaa, lehmät eivät myöskään yleensä sontaa juoma-allasta. ILMA ja VALO: Navetan ilman pitäisi olla niin raikasta, että jos silmät kiinni menisi ulkoa navettaa, niin ei huomaisi ilmanlaadussa mitään eroa. Uusissa navetoissa suositaan nykyään avoseinäisyyttä tai sitten verhoseiniä. Driessenin esittelemässä parhaassa navettaratkaisussa ei ollut ulkoseiniä lainkaan. Hänen mielestään verhoseiniä pitäisi talvella avata enemmän kuin mitä käytännössä tapahtuu. Lehmälle optimi lämpötila on +5-(+15) astetta. Yli +21 asteen lämpötila on stressitekijä lehmille. Hollannissa tarvitaan kesällä eristetty katto, ettei tule liian lämmin. Hollannissa talvi ei tuota ongelmia, sillä pakkasta on yleensä vain parin viikon ajan n. -5-(-10 )astetta. Haitallisempaa on kuumuus kesähelteillä. Driessen kehotti myös miettimään ruokintatiloja navetan ulkopuolelle. Hänen kokemuksensa mukaan lehmät syövät mieluummin ulkona kuin sisällä navetassa. Eräässä vierailukohteessamme oli ruokintapöytä osittain ulkosalla ja isännän mukaan se toimi hyvin. Valoa pitää olla lypsäville tuntia päivässä 200 luxia. Lamput on muistettava puhdistaa aika ajoin. Umpilehmällä voi olla pimeämpää. Kahta lehmää kohti tarvitaan yksi loisteputki.

6 TILA: Tilaa syömiseen, juomiseen ja lepoon tulee olla riittävästi. Käytävillä tulee olla tilaa niin, että ohitukset ja väistäminen on mahdollista. Poikkikäytäviä tulee olla riittävästi ja osalla vierailutiloista näimme ongelmia, kun niitä oli liian vähän. Poikkikäytävä pitäisi olla aina 6 parren välein. Driessenin mielestä 2-rivinen navetta on parempi kuin 3-rivinen. 4-rivistä hän ei suosittele. Hän piti robottinavetoissa vapaata kiertoa ehdottomasti parhaana ratkaisuna. Leveät käytävät lisäävät rakennuskustannuksia, mutta stressitön navetta maksaa itsenä takaisin lehmien terveydellä ja kestävyydellä. Navetassa seinät ovat Joep Driessenin mielestä ongelma. Lehmät haluavat nähdä toisensa, joten hän suositteli avoimia porttiratkaisuja. Esimerkiksi poikimaosastossa ei saisi olla betoniseiniä. On tärkeää, että poikivat lehmät ovat näköyhteydessä muuhun karjaan. Poikiville ja erikoisryhmille Driessen suosittelee kestopehkutilaa. 60 cm syvä pehkutila on paras. Metrin syvyinen on liian syvä. Kun lehmät ovat 3 viikkoa poikimatilassa, niin jalat paranevat. Lehmä sairastuu utaretulehdukseen, jos se ei voi syödä, juoda ja levätä rauhassa tai sillä on muuten liikaa stressiä. Keskimääräinen soluluku hollantilaisissa karjoissa on kpl. Driessenin mukaan Englannissa noin 70 prosentilla lehmistä on utaretulehdus, Hollannissa noin 25 %:lla. Matkalla mukana olleet tuottajat arvioivat tämän luvun olevan heidän tiloillaan noin %. S.aureus ja e.coli aiheuttavat bakteereista eniten tulehduksia. Hollannissa on 2500 robottitilaa. Suomalaisten ja hollantilaisten solulukuja vertaillessamme, kiinnitimme huomiota siihen, että suomalaisten parsi-/asemalypsytilojen ja robottitilojen välinen ero soluluvussa oli selkeästi korkeampi kuin hollantilaisilla tiloilla. Robottinavetan suunnittelussa ja managementissa onkin varmasti vielä opeteltavaa. Robottitilojen laiduntamisesta puhuttiin myös. Hollantilaisista robottitiloista vain 20 % laiduntaa. Tässä tulee huomioida myös, että kaikilla tiloilla ei ole omaa peltoa navetan ympärillä. Driessen piti laiduntamista ongelmallisena järjestää, vaikka se lehmien kannalta hyväksi olisikin. Lehmähavaintoharjoitukset tilalla Vierailimme tilalla, jossa oli tällä hetkellä 107 lypsävää ja vain yksi hoitaja eli isäntä. Lehmät lypsivät noin 30 litraa maitoa päivässä. Navetta oli osittain suunniteltu Driessenin ohjeiden mukaan, mutta koska suunnittelutiimi ei ollut työskennellyt yhdessä koko projektin ajan, Joepin mielestä navetassa esiintyi joitakin puutteita. Navetta oli uusi, vuonna 2011 valmistunut verhoseinäpihatto. Tilalla oli nyt kaksi robottia, mutta kolmas robotti oli tulossa. Lietesäiliö oli navetan alla. Se oli jaettu neljään osastoon. Havainnoimme lehmiä lehmähavaintoharjoituksen tapaan. Hyvää tilalla oli valoisa navetta, avarat ruokintakäytävät ja suhteellisen edullinen rakennuskustannus. Navettaan mahtui 180 lehmää ja navetta maksoi 1,2 milj. euroa eli n parsipaikkaa kohti. Myös

7 robotin takakierto toimi hyvin. Robotin edessä oli normaalit lypsyssä olevat lehmät ja takana poikivat lehmät ja tarkkailtavat lehmät. Myös poikimaosasto oli hyvä (kestopehku), mutta kuivitusta olisi pitänyt olla enemmän. Parren kuivitukseen käytettiin olkisilpun, kalkin ja veden sekoitusta. Tilan utareterveystilanne oli hyvä. Kehitettävää löytyi aika paljon. Parret olivat liian lyhyitä ja ainakin isommille lehmille myös liian kapeita. Likaisia lehmiä oli paljon, eniten robotin edessä. Osa lehmistä oli laihoja ja ontuvien osuus oli suuri. Poikkikäytäviä olisi saanut olla parsirivien välissä. Tilan säilörehu oli tehty kerroksittain samaan siiloon. Toukokuussa tehty rehu oli laakasiilossa alimmaisena, heinäkuussa tehty sen päällä ja lokakuussa tehty päällimmäisenä. KESKIVIIKKO Tilavierailu: Oosteringin tila Tilalla oli 175 lypsylehmää, saman verran nuorta karjaa ja 135 ha peltoa. 90 ha oli nurmea, 30 ha säilörehumaissia ja 15 ha puitavaa maissia. Tilan työvoima koostui isännästä, tämän veljestä ja pojasta eli yhteensä tilalla työskenteli 2,5 henkilöä. Lehmät olivat kahdessa ryhmässä: hyvin tuottavat ja huonommin tuottavat. Käytössä oli aperuokinta, kuten kaikilla vierailutiloillamme. Hyvä ryhmä (90 lehmää) oli sisällä ja se sai 70 % nurmisäilörehua ja 30 % maissisäilörehua. Huonompi ryhmä oli ulkona. Helteen vuoksi sisällä on paremmat oltavat, mutta muuten isännän mielestä ulkoalue ja ruokinta ulkona toimivat hyvin. Meijeriin meni vuodessa maitoa 1,8 miljoonaa litraa. Lehmien keskituotos oli kg/v. Päivätuotos oli nyt 31,7 kg, maidon valkuaispitoisuus 3,45 ja rasva 4,05. Soluja oli km kpl. Pysyvää nurmea pidettiin 8-10 vuotta, minkä aikana ei tehty täydennyskylvöä. Käytössä oli englannin raiheinä-timotei nurmi ja maalajina savimaat. Maissia viljeltiin kaksi vuotta peräkkäin. Tilalla tehtiin neljä säilörehusatoa vuodessa. Niitto oli viiden viikon välein ja kokonaissato kg ka/ha. Urakoitsija huolehtii säilörehun teosta, aikaisemmin tehtiin itse. Urakoitsija huolehtii myös lannanlevityksen.

8 Pellolle levitettiin lietelantaa 60 tn/ha ja typpeä 210 kg/ha salpietarissa. Vuokrapelto maksaa alueella 800 /ha. Jos isä myy tilan pojalle, niin hinta on noin puolet verrattuna vapaaseen kauppaan. Tilalla työskentelevä poika oli 37-vuotias ja tila on yhtymämuotoinen. Isännän vaimo huolehti tilan kirjanpidosta. Mies ja vaimo muodostivat erillisen yhtiön, jolloin euron tulot voitiin jakaa kahtia ja verotus aleni merkittävästi 44 prosenttiin. Hollannissa on korkea tuloverotus, mutta alhainen arvonlisäverotus. Tilan navetta oli melko vanha, rakennettu vuonna Lehmät näyttivät melko hyvinvoivilta verrattuna moniin muihin vierailukohteisiimme. Isännän veli ei halua uutta navettaa, mutta isäntä itse haluaisi laajentaa 250 lehmään. Tilalla oli 2x9 -paikkainen vanha lypsyasema eikä automaattilypsy kiinnostanut isäntää, vaikka uusi navetta rakennettaisiin. Lehmät olivat holsteineja ja joukossa oli myös punaisia holsteineja. Huonompi ryhmä lehmiä ja hiehot ruokittiin vain joka toinen päivä. Matkaraportin Tilavierailu: Wageningenin Yliopiston tutkimustila, Hengelo Tilavierailun ja lounaan jälkeen matkustimme Hengeloon Wageningenin yliopiston tutkimustilalle. Wageningenin yliopiston kotieläintutkimuksessa on viisi tutkimusalaa; innovaatio prosessit, kotieläinruokinta, eläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi, genetiikka ja genomiikka sekä karja ja ympäristö. Tällä De Marken tutkimustilalla on lypsykarjanavetta, mutta pääpaino on ympäristöpäästöihin liittyvissä tutkimuksissa. Tilalla pyritään normaalin, kannattavan lypsykarjanpidon ohella minimoimaan typpi, fosfori, ammoniakki ja kasvihuonekaasupäästöt. Lanta ja mineraalit pyritään käyttämään niin tehokkaasti kuin mahdollista. Tutkimusta tehdään ja hyödynnetään Koeien & Kansen ( = Lehmät & Mahdollisuudet) projektissa mukana olevilla pioneeritiloilla. Alla olevaan Hollannin karttaan on merkitty nämä tilat, DM on vierailukohteemme De Marke. Tilat on lisäksi merkitty sen mukaan, millainen maalaji siellä on. Tutkimusta tehdään yhteistyössä myös kansainvälisen Dairyman-projektin kanssa. savi= turve= hiekka= lössi= Tutkimuskeskuksen johtaja kertoi meille alkuun hieman De Marke yleisesti Hollannin maataloudesta. Hollannissa on 1,87 milj. ha peltoa eli hieman vähemmän kuin Suomessa. Karjatiloja on kpl, joista luomutiloja on 380 kpl. Keskilehmäluku on 74 lehmää/tila ja keskimääräinen peltoala 48 ha/tila. Lypsylehmien keskituotos on 8075 kg/lehmä. Maitotilalliset ovat pääosin tyytyväisiä maidon hintaan. Hollannin maitotuotteista 70 % menee vientiin, eniten Saksaan mutta myös Kiinaan aika paljon. Näin ollen Kiinan ja Intian taloustilanne vaikuttaa myös hollantilaisiin maanviljelijöihin. Hollantilainen tila saa maataloustukia keskimäärin vuodessa. Maassa on ollut polemiikkia yli 200 lehmän tiloista. 20 vuotta sitten tilat olivat samankokoisia, mutta nyt tilakoko on eriytynyt. Pysyykö maidontuotanto Hollannissa, kun vientiin menee jopa 70 prosenttia tuotannosta? Esimerkiksi Puola on lähellä, jossa peltoala ei ole rajoittava tekijä kuten hollannissa.

9 Yliopiston koetilalla keskitytään ympäristötutkimukseen. Kokonaistypen käyttö oli Hollannissa vuonna kg/ha, v kg/ha ja v kg/ha. Tällä De Marken yliopistotilalla typen käyttö oli vain 61 kg/ha vuonna Fosforin käyttö oli vähentynyt ihan vastaavasti. Tiivistelmiä päästökokeista löytyy englanniksi De Marken internet-sivuilta: _Research/ Lisäksi sivuilta löytyy koetuloksista julkaistuja raportteja ja tieteellisiä artikkeleita: ds_and_videos/ De Marken yliopistotilalla oli peltoa 55 ha, lypsylehmiä 90 kpl ja nuorta karjaa 55 kpl. Keskituotos oli 8500 kg/lehmä. Peltoalasta 33 ha oli nurmella, 16 ha maissilla ja 6 ha ohralla. Lietettä sai levittää välisenä aikana. Erityinen rakolattia vähentää ammoniakkipäästöjä. Tilan lanta separoidaan. Fosfori kiinnittyy kiinteään osaan ja typpi nestemäiseen osaan. Fosfori levitetään maissille ja typpi nurmelle. Tilalla pyritään siihen ettei mitään kemiallisia lannoitteita käytetä. Tilan viljelykierto oli seuraava: Nurmea 3 vuotta maissia 2 vuotta ohraa 1 vuosi. Laiduntaminen on rajoitettua ja eläimet ovat ulkona neljä tuntia päivässä. Syyskuussa eläimet otetaan kokonaan sisälle. Käytössä oleva perus apeseos sisältää 60 % nurmisäilörehua, 25 % maissisäilörehua, 15 % ohra/hernesäilörehua. Lisäksi lypsävät saavat maissintähkistä tehtyä säilörehua. Tilan tuotostietoja: ikä eläinmäärä kg maitoa rasva% valk% kg R kg valk. nettotuotos/year no. kg milk % fat % protein kg fat kg protein net return/year age Tilalla on biokaasulaitos ja biokaasulla tuotetaan sähköä verkkoon. Tilan vanha biokaasulaitos on maksanut Uuden, tulevan laitoksen kustannusarvio on Biokaasun tuotanto ei kannata, kun raaka-aineena on pelkästään lantaa 3000 m3 vuodessa (90 lehmää). Lantaa pitäisi olla 5000 m3 vuodessa, jotta tuotanto kannattaisi. Pellot kalkitaan joka 5. vuosi. Tilan pelloilla ph oli 5,5, mutta Hollannissa se on keskimäärin 4,7. Tämä tieto tuntui yllättävältä. Vuonna 2008 valmistunut biokaasulaitos: Yhdessä tilan traktoreista voidaan käyttää biokaasua:

10 TORSTAI Neljäntenä matkapäivänä vierailimme Lelyn lypsyrobottitehtaalla Rotterdamissa. Lely on valmistanut kaikkiaan yli lypsyrobottia. Lelyllä on 1500 työntekijää ja tehtaita on neljä: yksi Rotterdamissa, peltokoneita valmistava tehdas Rotterdamin ulkopuolella ja kaksi tehdasta Saksassa. Tehtaat ovat pelkästään kokoomatehtaita. Osat tulevat eri puolilta maailmaa. Nykyinen lypsyrobottitehdas on suunniteltu 1000 robotille vuodessa, mutta siellä valmistetaan tällä hetkellä 3000 robottia vuodessa, joten tehdas on käymässä liian pieneksi. Uusi, isompi tehdas on jo suunnitteilla. Käytetyt Lely Taurus sertifioidut robotit kunnostetaan Rotterdamin ulkopuolella olevassa peltokonetehtaassa. Lely on edelleen perheyritys. Sen perustivat vuonna 1948 kaksi Lelyn veljestä, Cornelis ja Arij van der Lely. Lelyn liikevaihto on 470 milj. /v. Työskentelytapa tehtaalla on toimia pienissä ryhmissä, soluissa. Tehtävä vaihtuu aika ajoin, ettei työntekijä pitkästy liikaa. Lely vie tuotteita 60:een eri maahan. Näimme tehtaalla kulkiessamme muun muassa kokoomalinjat, joilla valmistettiin Astronaut A4 robotteja, Discoverypuhtausrobotteja ja Juno rehunsiirtorobotteja. Kävimme myös peltokoneita valmistavan tehtaan puolella tutustumassa koneisiin ja kunnostettaviin vanhoihin lypsyrobotteihin. Tilavierailu: Lelyn yhteistyötila, van Dorp Van Dorpin tilalla oli v valmistunut neljän robotin pihattonavetta, jossa oli lypsetty vasta vuosi. Lypsylehmiä oli nyt 163 lehmää, mutta parsia oli runsaasti tyhjillään. Tavoitteena on tuottaa lähivuosina maitoa 2,5 milj-3 milj. litraa vuodessa työvoimana kaksi henkilöä. Tilan 35-vuotias omistaja Arnold Van Dorp kuvaili itseään liikemieheksi, joka ajattelee lähinnä tilalta saatavaa tulosta. Lypsykarjanpidon pitää olla kannattavaa liiketoimintaa. Tilan neljä robottia olivat Astronaut A4-mallia. Uusi navetta koneineen maksoi 2 miljoona euroa avaimet käteen periaatteella. Nuorkarja oli vanhassa navetassa, lypsylehmät ja pikkuvasikat uudessa navetassa. Lannanajo ja rehuntuotanto on kokonaan ulkoistettu eikä tilalla ei ole omaa peltoa. Tilan elämää voi seurata heidän omilta internet-sivuiltaan: sekä reaaliaikaista lähetystä navetasta lähettävän nettikameran välityksellä: Jos havaintojen tekemisestä ei saanut tarpeekseen opintomatkan aikana, niin voit tehdä niitä myöhemmin nettikameran välityksellä. Tällä hetkellä ainakin tilanne on navetassa erittäin rauhallinen ;) Sivuilla on kerrottu uuden navetan rakentamisesta ja tilan toiminnasta monipuolisesti, kuvien ja videoiden kera. Kuljimme navetassa Lelyn edustajan kanssa ja teimme lehmähavainto-tyyppisen harjoituksen. Navetta oli hyvin tilava ja nykyisten suositusten mukainen. Keskellä navettaa oli leveä, läpiajettava ruokintakäytävä ja molemmin puolin ruokintapöytää kolme parsiriviä. Kummallakin puolella oli kaksi vastakkain olevaa A4- robottia. Roboteilta kuljettiin käsittelyhäkin kautta pois. Samassa pystyttiin toteuttamaan sorkkakylpy. Ummessa olevat ja sairaat olivat kestopehkulla robottien takana. Pikkuvasikat olivat samassa tilassa toisessa kerroksessa olevan toimiston edessä.

11 PERJANTAIN Tilavierailu: Wageningenin Yliopiston kotieläintutkimustila, Waiboerhoeve Proefbedrijf, Lelystad Viimeisenä matkapäivänämme vierailimme toisella Wageningenin Yliopiston tutkimustilalla. Tilaa ja tutkimustoimintaa meille esitteli tilan johtaja Peter De Haag. Kotieläintutkimuksella oli ennen 6-7 tutkimusasemaa, nyt vain yksi. Tosin tiloja on kaksi, mutta ne toimivat yhden hallinnon alla. Waiboerhoevessa tehdään kaikkea maidontuotantoon liittyvää tutkimusta. Lisäksi siellä järjestetään koulutusta ja se toimii yhteistyössä maatilojen kanssa. Toiminta on kansainvälistä, sillä tilalle tulee harjoittelijoiksi opiskelijoita eri maista. Tilat sijaitsevat Lelystadissa ja Leeuwardenissa. Lelystadin tila suljetaan 3-4 vuoden kuluttua, minkä jälkeen toiminta jatkuu vain Leeuwardenissa. Leeuwadenissa on 182 lehmää, joiden keskituotos on 9529 kg/v. Käytössä on kaksi robottia. Tila tuottaa myös biokaasua. Käytössä on kaksi navettaa ja 170 ha peltoa. Maalaji on savi. Lelystadissa on 497 lehmää, joiden keskituotos 9632 kg/v. Käytössä on viisi robottia ja kolme navettaa. Peltoa on 550 ha, joka on hyvää polderimaata. Työntekijöitä on seitsemän. Kestävän kehityksen tutkimus tarkoittaa käytännössä lannan käsittelyn tutkimusta, eläinten hyvinvointitutkimusta, hiilijalanjäljen laskemista, ilmaston muutokseen liittyvää tutkimusta ja biokaasun tuottamista biomassasta ja edelleen sähkön ja energian tuottamista biokaasusta. Navettarakentamisen tutkimusta tehdään laiduntamisesta, ruokinnasta, uusista laitteista ja parsikalusteista, lattiamateriaaleista, lypsystä ja työvoiman tehokkuudesta. Ruokintakokeiden osuus tällä tilalla on 80 %. Maitoketjujen tutkimukseen kuuluu maatilojen prosessit, maidon jalostus, antibioottien vähentäminen ja tuotteen jäljitettävyys. Älykkään viljelyn tutkimukseen kuuluu uusi teknologia, tiedon analysointi ja tiedon soveltaminen käytäntöön.

12 Tilanjohtaja kertoi, ettei Hollannissa ole kansallista neuvontajärjestöä vaan neuvonta hoidetaan yksityisten yritysten kautta. Meijereillä on omia neuvojia, samoin rehufirmoilla. Viljelijät ottavat neuvoja eri tahoilta. Yliopistotilalla maitotiedot saadaan meijeristä. Jalostusyhdistys huolehtii eläinrekisteristä. Tiloilla näimmekin Suomen tuotostarkkailutietoja vastaavia raportteja karjoista. Yliopiston tutkimustilalle on tulossa uusi navetta kaupungin kylkeen. Yliopisto ostaa 400 ha maata tutkimusta varten. Uusien tilojen rakentaminen on aloitettu viime vuonna ja kaiken pitäisi olla valmista vuonna Yliopisto omistaa 35 tuulimyllyä. Yksi tuulimylly tuottaa sähköä 2 MW. Lietteenlevitys käynnistyi juuri 24.2., jolloin vierailimme tilalla. Tutustuimme Waiboerhoeven tutkimustilan navettarakennuksiin. ensimmäisessä, kasvihuoneen tyyppisessä navetassa oli 240 lehmää 60 lehmän ryhmissä. Navetta oli rakennettu vuonna Kasvihuonenavetta on halvempi kuin tavallinen navetta. Navetan katolle on annettu 10 v. takuu ja katto kestää 15 cm:n lumikuormaa. Sisällä on pari astetta lämpimämpi kuin ulkona. Parhaillaan navetassa tutkittiin lattiamateriaalin vaikutusta sorkkaterveyteen, lehmien liikkuvuuteen ja ammoniakkipäästöjen määrään. Jokaisella neljällä lehmäryhmällä oli erilainen lattiamateriaali. Näistä vihreä kumipohjainen lattia oli paras lehmien ja ammoniakkipäästöjen kannalta. Lehmille oli käytössä kahdenlaista apetta. Lypsävien lehmien seos sisälsi 35 % maissisäilörehua ja 65 % nurmisäilörehua. Umpilehmille oli tarjolla seos, jossa oli 33 % olkea, 33 % nurmisäilörehua ja 33 % maissisäilörehua. Rehufirmat maksavat osan ruokintatutkimuksista. Lehmät saavat väkirehun robotilta. Lehmien keskituotos on 9700 kg. Huonoimmat lehmät, joilta ei haluta jälkeläisiä, siemennettiin Belgian sinisellä. Toisessa perinteisemmässä lypsylehmähallissa, tehdään pääasiassa ruokintatutkimusta. Tässä rakennuksessa oli käytössä erityiset rehukioskit, joissa voidaan toteuttaa täysin yksilöllinen ruokinta. Lehmät voidaan lypsää robotilla tai lypsyasemalla, riippuen tutkimustarpeista. Tutkimustilalla on myös muutamia fistelilehmiä, joille on tehty vasempaan kylkeen luukku. Kannen poistamalla pääsee suoraan pötsiin ja pötsissä liikkuvaan rehumassaan. Umpilehmät olivat omassa navetassaan kestokuivikepedillä. Umpilehmät tulevat osastolle kolme viikkoa ennen poikimista. Paras ummessaoloaika on nykyisen tutkimustiedon mukaan 3-6 viikkoa. Jos lehmät eivät ole ummessa lainkaan, maitotuotos tippuu 10 kg. Navetassa tutkitaan umpikauteen liittyvien tutkimusten lisäksi kompostoituvan kestokuivikepohjan käyttöä lypsykarjalla. Pikkuvasikoille annetaan 2-3 litraa ternimaitoa alle tunti syntymästä. 12 tunnin sisällä ternimaitoa annetaan taas saman verran. Sen jälkeen juottoa jatketaan maitojauheella. Saimme oppailtamme hieman poikkeavia kuvauksia pikkuvasikoiden hoidosta. Toinen oppaistamme sanoi, että

13 ensimmäisen neljän litran ternimaitojuoton jälkeen vasikan annetaan levätä kaksi vuorokautta ennen seuraavaa juottoa. Aiemmin ternimaito annettiin letkuttamalla ja oppaamme piti sitä parhaana tapana varmistaa ternimaidon saanti. Nykyisin letkuttaminen on kuitenkin kielletty eikä sitä enää tehdä. Sonnivasikat myydään pois 10 päivän ikäisenä. Hiehot kasvatetaan toisella tilalla. Ruokinnassa tuli esille poikkeava käytäntö Suomen käytännöstä. Alkulypsykaudella lehmille annetaan paljon karkearehua ja vähän väkirehua. Loppulypsykaudella tehdään toisin päin. Käytäntö johtuu pitoisuuksista. Tällä tavalla saadaan enemmän valkuaista ja rasvaa. Ruokintakäytännöstä ja suunnittelusta puhuttiin nimellä dynaaminen ruokinta. Ruokintamalli ja laskentakaava on kehitetty Wageningenin yliopistossa (Dynamic Linear Model =DLM). Dynaamisessa ruokinnassa lehmän yksilöllisen syöntikyvyn ja maito-, rasva- ja valkuaistuotoksen sekä rehukomponenttien kustannusten perusteella lasketaan taloudellisesti optimaalisin ruokintasuositus lehmille. Parempien pitoisuuksien ja taloudellisen tuloksen lisäksi tutkimustulosten mukaan tällä ruokinnalla lehmien energiatase ja kuntoluokka pysyy tasaisempana koko lypsykauden ajan. Tilavierailu: Talensin tila, Almere Tilalla oli peltoa 50 ha ja 120 lypsylehmää. Eläimet olivat navetassa, jonka vanha osa oli rakennettu 20 vuotta sitten ja uusi osa vuonna Isäntä hoiti maatilaa yhden palkatun työntekijän kanssa. Isäntä sanoi tekevänsä töitä tuntia viikossa. Hän pitää kyllä 2 viikon kesäloman, jolloin hänen isänsä ja työntekijä hoitavat tilan. Työntekijä työskentelee 5 pv/vk. Isäntä maksaa työntekijälle palkkaa 15 /tunti, mikä tekee sosiaalikuluineen /tunti. Sama työntekijä on ollut tilalla 10 vuotta ja joustoa molemmin puolin tuntui olevan. Miehen vaimo ei työskennellyt tilalla. Hänellä oli yritys, joka tekee kukka-asetelmia. Lisäksi vaimo pitää aiheeseen liittyviä kursseja. Urakoitsija hoitaa pääosin peltotyöt. Isäntä osallistuu säilörehun tekoon. Isäntä itse niittää, pöyhii ja karhottaa säilörehun. Tilalla viljeltiin säilörehua, maissia, tulppaaneja, perunaa ja sipulia. Harjoitettiin kiertoviljelyä, jossa nurmea pidettiin kaksi vuotta. Tulppaaneja ja sipulia oli samalla paikalla kerran kymmenessä vuodessa. Pikkuvasikat olivat ulkona igluissa kaksi viikkoa. Sitten lehmävasikat otettiin sisään olkipedille ryhmäkarsinaan ja sonnivasikat myytiin pois. Vasikat olivat olkipedillä kuukauden. Vasikat saivat viherjauheesta tehtyä pellettiä 3 kk ajan. Tälläkin tilalla letkutusta pidettiin varmempana juottokeinona, mutta lainsäädännön takia sitä tehdään vain poikkeustapauksissa. Vasikat olivat 3 kk:n iästä puoleen vuoteen ritiläpalkkikarsinoissa, joissa oli parret (kiinteä lattia). Vasikat saavat tiivistettä 10 kk ikään saakka. Hiehot siemennetään 135 cm korkuisina niin, että ne poikivat 24 kk:n iässä. Tilalla oli käytössä välikäytävän seinään piirretty mittaviiva 135 cm kohdalle. Isäntä hoitaa itse siemennykset. Sorkat hoidetaan kaksi kertaa vuodessa.

14 Lehmien keskituotos vaihteli kg:n välillä. Navetassa oli kiinteä lattia, mikä on isännän mukaan hyvä jaloille. Lantaraappa kulki navetassa 1,5 tunnin välein. Lypsyllä meni aikaa 2 tuntia. Lypsyasema oli 2x12 kalanruotoasema. Isäntä oli miettinyt myös robotin laittamista, mutta luopui siitä hinnan takia. Kaksi robottia olisi maksanut , kun lypsyasema maksoi Antibioottimaito lypsetään erilleen kolmen päivän ajan. Soluja on n kpl. Lehmiä joudutaan poistamaan yleensä jalkojen takia, joskus utaretulehduksen takia. Isäntä huolehtii itse siemennykset. Tilalla on ollut BVD (naudan virusripuli) kaksi vuotta sitten. Se aiheuttaa ripulia ja luomisia. Kiinnitimme huomiota tilalla myös sorkkaongelmiin, ripuloiviin vasikoihin ja yleiseen epäsiisteyteen. Talensin tila oli viimeinen vierailukohteemme ja matkasimme kohti Schipholin lentokenttää ja koti-suomea. Matkalla näimme ja koimme paljon uutta, saimme uutta tietoa ja varmistusta vanhoille hyville toimintatavoille. Loimme uusia, kansainvälisiä yhteistyösuhteita samoin kuin verkostoiduimme matkalle osallistuneiden kesken. Hollannin opintomatkalta saatua tietoa levitetään ja käytetään hyväksi VENEhankkeen koulutuksissa. Moni opintomatkalle osallistuneista on mukana hankkeen pienryhmissä ja he voivat näissä tapaamisissa välittää tietoa muille tuottajille. Teksti: Heimo Fiskaali ja Hanna Laurell Kuvat: Hannele Pokela, Heimo Fiskaali ja Hanna Laurell

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Robottinavetan suunnittelu

Robottinavetan suunnittelu I 2700 8' 4' 8' 13.2.2012 Robottinavetan suunnittelu Jack Rodenburg Navettasuunnittelun kulmakivet 192'-8" A 16' O N 12' H 125'-8" B D 17' G C F P E L K 8'-10" J 11'-8" B M 10'-2" 12' 10' A 16' O Q N UTILITY

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Toiminnallinen navettasuunnittelu Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesilaistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset

Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset Yhteenveto Kristiina Hakkarainen HYELTDK, Saaren yksikkö Kirjoituksessa esitellään vuosina 2004 2006 toteutetun kotimaisen pihattotutkimuksen tuloksia,

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Robottinavetan suunnittelu. Jack Rodenburg

Robottinavetan suunnittelu. Jack Rodenburg Robottinavetan suunnittelu Jack Rodenburg Navettasuunnittelun kulmakivet 192'-8" A 16' O N 12' H 125'-8" B D 8' 17' 4' 8' G C F P E L I K 8'-10" J 11'-8" B M 10'-2" 12' 10' N O A 16' Q UTILITY 40' CL 2700

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle DairyPilot FlavoVital Pakkaus koko maidontuotantokaudelle ESIPUHE: PANSEN-PILOTIN MENESTYSTARINA Tyytyväisyys Pansen-Pilotiin on vahvistunut useiden tilatulosten perusteella vuosien saatossa. Pansen-Pilot

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset `Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi AMS ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi Odotukset edellyttävät TOIMIVAA AUTOMAATTILYPSYÄ Mitä ams-lypsy vaatii toimiakseen hyvin Lypsäjältä

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

RUOKINNAN AUTOMATISOINTI

RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Suomen Hippos Oy JALOSTUSPÄIVÄT 12.2.2009 RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Mty Aktiivitalli Maiju Paukku ja Fredrika Nyberg Lappeenranta 12.2.2009 1 Mty Aktiivitalli Perustettu syksyllä 2005 Suomen ensimmäinen

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet MAA. Koe Jussi Tyni 0.9.0 Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet A-OSIO Vastaa tehtävistä A A kahteen ja palauta vastaukset. Tähän osioon on käytettävissä

Lisätiedot

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy Helsinki 3.9.2015 Lea Puumala Automaattilypsy navetan toiminnallisuus - hanke vuosina 2012 2014 Etelä- Pohjanmaalla - 12 automaattilypsytilaa (5 DeLaval,

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Kasvavat Wisconsinin perhemaitotilat David W. Kammel Biological Systems Engineering UW Madison Ilmasto ja pinta-ala Pinta-ala Wisconsin 169,637 km2 Suomi 338,145

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 008 MATEMATIIKKA TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä. Maljakossa on 0 keltaista ja 0 punaista tulppaania, joista puutarhuriopiskelijan on määrä

Lisätiedot