Metsänhoidon suositukset

Transkriptio

1 Metsänhoidon suositukset Uudistuneet metsänhoidon suositukset 3/2014

2 Puuston kasvun ja poistuman kehitys 2

3 Metsänomistajien päämäärät Lähde: Kumela & Hänninen Metla

4 Talousmetsien luonnonhoito, keinot Monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden edistäminen Luontokohteiden huomioon ottaminen Uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen turvaaminen Kulttuuriperintökohteiden turvaaminen Metsämaiseman hoito Vesiensuojelu Luonnonhoidolliset hakkuut talousmetsissä Luonnonhoidon keinot ovat käytettävissä kaikissa metsänkasvatuksen vaiheissa. Niillä voidaan monesti vaikuttaa yhtä aikaa monimuotoisuuden säilymiseen, metsämaisemaan ja metsän virkistysarvoihin. Sanna Kotiharju 4

5 Metsänomistajien näkemyksiä jatkuvan kasvatuksen soveltumisesta Suomen olosuhteisiin ja suhtautuminen siihen Lähde: Kumela & Hänninen Metla

6 Metsäammattilaisilla on erittäin tärkeä tehtävä suositusten jalkauttamisessa (Case metsänuudistamismenetelmän valinta) Lähde: Kumela & Hänninen Metla

7 Uudet metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksissa on merkittävin menetelmäpuolen muutos Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eriikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana Laatutyö ja sen työvälineet tulevat osaksi metsänhoidon suosituksia 7

8 Metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu osaksi metsänhoidon suosituksia Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon Uusi suositus on huomattavasti laajempi paketti, kuin vuonna 2006 laadittu suositus! 8

9 Suositusten sisällön pääkohdat Luonnonhoito / Monikäyttö Metsänhoidon perusteet Metsänkasvatus, vaihtoehdot kehitysluokan mukaan (luonnonhoito, maisema ja vesitalous sekä riista mukana) Menetelmäkuvaukset (esim. yläharvennus ja laikkumätästys) Laadunhallinta 9

10 Ote suositusten johdannosta Metsänhoidon suositukset ovat metsänhoidon käsikirja ja päätöksenteon apuväline metsänomistajalle. Ne ovat myös asiantuntijoiden, yrittäjien ja työntekijöiden työväline ja tuki. Metsien käyttöä on tarkoituksenmukaista suunnitella metsäomistajan metsäomaisuudelleen asettamien tavoitteiden mukaisesti osana hänen kokonaisvarallisuuttaan. Suositusten tavoitteena on tarjota monia tapoja hoitaa metsää niin, että jokainen metsänomistaja löytää niistä itselleen sopivan. 10

11 Ilmasto on muuttumassa Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos 11

12 Ilmastonmuutos Taimikonhoito entistä tärkeämpi! Kuusi altistuu tuholaisille kuivumiselle herkillä kasvupaikoilla kiertoaikaa voi lyhentää, jos ilmeinen tuhoriski Taimien täytyy selvitä nykyilmastosta 12

13 Metsänhoidon suositusten ja metsälainsäädännön aluejaot 13

14 Metsät ovat kiinteä osa metsänomistajan taloudesta Metsä on osa hänen kokonaisvarallisuudesta Metsätalous on osa hänen kokonaistaloutta Metsätalouden kannattavuutta on suhteutettava kokonaisuuteen Mistä saa omasta työstä hyvän korvauksen? Mistä saa pääomalle hyvän tuoton? Miten suhtaudutaan riskeihin? 14

15 Intensiivinen metsänkasvatus Suuri puuntuotos ja iso liikevaihto metsänviljely jalostettu siemen taimikoiden hoitoa ojien ja teiden kunnossapitoa lannoituksia Hyvät tulot, mutta sitoo paljon pääomaa Karuilla kasvupaikoilla voi olla vaikeaa saada investoinneille tuottoa 15

16 Ekstensiivinen metsänkasvatus Pienet kulut ja pieni sitoutunut pääoma Luontainen uudistaminen Aikaansaatava kehityskelpoinen taimikko, jonka keskipituus on vähintään 50 cm (10, 15, 20 ja 25 v). Eri-ikäisrakenteisena kasvatus Pienikin arvokasvu voi antaa pienelle pääomalle hyväksyttävän tuottoprosentin Karut kasvupaikat 16

17 Metsän kasvatustavan valinta Kasvatusperiaatteiden vertailu Talousvaikutuksia Ympäristövaikutuksia Maisema- ja monikäyttövaikutuksia Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä Lähtökohta: Metsänomistaja tekee erilaisia valintoja metsätilansa eri osissa. Juha Varhi Juha Varhi tasaikäinen eri-ikäinen Juha Varhi kaksijaksoinen 17

18 Tietoa ja uutta osaamista tarvitaan! Uusia vaihtoehtoja metsien käsittelyyn Eri-ikäisrakenteinen metsä Kustannustehokas ja laadukas metsänhoito. Metsätalouden kokonaishallinta ja ammattimainen metsänomistus Metsäammattilaiselta odotetaan yhä laajempaa osaamista käytännön metsätaloudessa. selkeitä vaihtoehtoja perusteluineen kykyä lukea metsänomistajaa ja selvittää hänen tavoitteitaan Metsänkasvatuksen tavoitteet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Puunmyyntitulojen merkitys metsänomistajalle säätelee voimakkaasta hänen toimintaansa. 18

19 Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon laadunhallinta UUSI AIHE SUOSITUKSISSA 3/2014

20 Metsänhoidon laadunhallinta Mitä hyvä laatu merkitsee? Metsänomistajalle hyväkuntoisia metsiä, jotka on hoidettu hänen tavoitteittensa mukaisesti Metsäpalveluiden tarjoajalle asiakastyytyväisyyttä ja uusia työtilauksia pienempää määrää epäonnistumisia ja reklamaatioita, mikä tuo ajansäästöä Hyvin toteutettu työmaa on palveluntarjoajan paras käyntikortti! Kalle Vanhatalo 20

21 Metsänhoidon laadunhallinta Hyvän lopputuloksen edellytyksiä Työn toteuttajan ammattitaito ja osaaminen yksittäisistä tekijöistä tärkein Metsikön lähtötila ja työolosuhteet metsän hoitohistoria toimenpiteen ajankohta ja työvälineet Koko toimintaketjun toimivuus edellinen toimenpide ja sen laatu vaikuttavat oleellisesti seuraavaan. Esimerkiksi muokkaustapa ja viljelypaikkojen määrä maanmuokkauksessa harvennushakkuun toteutus (ajourat, havutus jne.) istutettujen taimien määrä ja istutuspaikan valinta puusto- ja maastovaurioiden määrä puiden lähikuljetuksen jälkeen 21

22 Hoito- ja hakkuusopimuksissa sovittavat asiat Selkeästi ja kattavasti laaditut sopimukset helpottavat sekä metsänomistajaa että palveluntarjoajaa tuo varmuutta molemmille osapuolille tavoitteet ovat kummankin osapuolen tiedossa Palveluntarjoaja vastaa, että sovitut asiat välittyvät myös työn toteuttajalle, esim. hakkuukoneenkuljettajalle tai metsurille Laadukkaan metsäpalvelun vaiheet Kalle Vanhatalo Sopimus- ja suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Yhteydenpito 22

23 Laadukkaan metsäpalvelun vaiheet Sopimus- ja suunnitteluvaihe Metsänhoidon työlajista riippumatta on metsänomistajan ja palveluntarjoajan suositeltavaa aina sopia seuraavista kohdista: yhteydenpito (yhteyshenkilöt ja -tiedot sekä yhteydenpitotapa) käsittelyalueen rajaus työlajikohtaisesti sekä käytettävät työmenetelmät näkemys, millainen metsä on toimenpiteen jälkeen työstä metsänomistajalle koituvat tulot ja menot toteutusajankohta sisältäen arvion aloitus- ja lopetusajankohdasta käytettävät laatukriteerit sekä menettelytapa, jos laatuvaatimukset eivät täyty metsänomistajan erityistoiveet. 23

24 Laadukkaan metsäpalvelun vaiheet Toteutusvaihe Suunnittelijan vastuu Työn suorittajalle annettava riittävä ohjeistus Sopiminen toteuttajan kanssa työn laadusta ennen työn aloittamista. Toteuttajan vastuu Noudatetaan annettuja ohjeita sekä seurataan työn laatua. Mahdollisissa epäselvissä tilanteissa varmistetaan oikea toimintatapa suunnittelijalta ja metsänomistajalta. 24

25 Laadukkaan metsäpalvelun vaiheet Yhteydenpito Yhteydenpito varmistetaan kaikissa vaiheissa metsänomistajan, työn suunnittelijan ja toteuttajan välillä vähentää merkittävästi mahdollisia ongelmatilanteita hyvään yhteydenpitoon kuuluvat ilmoitukset työn aloittamis- ja lopettamisvaiheessa sekä työn etenemisestä metsänomistajalle Metsänomistajan tulisi saada kuvaus työn onnistumisesta. Molemmin puoleinen palaute edistää laadun kehittymistä. Hyvästä työstä on myös hyvä antaa kiitosta. 25

26 Laadunseuranta - osa toimivaa laadunhallintaa Työn laadunseuranta on työkalu laadun varmistamiseen jatkuvan oppimisen periaate suunnittelu- ja toteutusvirheiden kitkeminen Työn toteutumisen laadun arviointi voidaan arvioida sekä silmämääräisesti että mittaamalla Laadunseurannassa kaksi erilaista toisiaan täydentävää lähestymistapaa 1. Työn toteuttajan tekemä omavalvonta 2. Metsänomistajan tai ulkopuolisen tekemä laadunseuranta 26

27 Laadunseuranta Lomake-esimerkkejä omavalvontaan Omavalvontaan löytyy esimerkkilomakkeita ja ohjeita mm. Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta sekä Metsäntutkimuslaitoksen MetINFO -verkkopalvelusta. (molemmista linkeistä pääsee samoihin ohjeisiin ja lomakkeisiin). Kannattaisiko asiakkaalle lähettää laskun liitteenä ote omavalvontalomakkeesta? Asiakkaalle jäisi mielikuva laadukkaasta työn toteutuksesta. Suomen metsäkeskus

28 Tarkistuslistat metsänhoitosuosituksissa Myös metsänhoitosuositusten liitteenä on tarkistuslistoja metsänomistajan laadunvarmistustyön tueksi. Esimerkiksi: Suomen metsäkeskus

29 Metsänhoidon suositukset Metsän uudistaminen 3/2014

30 Uudistamisen ajankohta Laskentakorko 2 % 2,5 % 3 % 3,5 % Paljaan maan arvo, /ha Optimaalinen kiertoaika, esimerkin kasvatusohjelmalla 90 v 85 v 70 v 68 v Tuotos/v, tukki/kuitu, m³/ha Tuoreen kankaan kuusikko keskisessä Suomessa (Siilinjärvi, d.d.) 5,3 1,5 5,2 1,6 4,6 2,0 4,4 2,1 Nettotulo/v, /ha Toimenpide Vuonna Kassavirta Kassavirta Kassavirta Kassavirta Hallintokulut, /ha 11/vuosi Uudistustyöt, /ha Varhaisperkaus, /ha Taimikonharvennus, /ha Ensiharvennus, /ha Toinen harvennus, /ha Kolmas harvennus, /ha Päätehakkuu, /ha

31 Uudistamisen ajankohta Metsikön läpimittaan perustuva uudistamisajankohta tuottovaatimuksen ollessa 2 3 % 31

32 Uudistamisen ajankohta Hieskoivikoiden keski-ikään perustuva uudistamisajankohta 32

33 Uudistamisen ajankohta luo järkiperäisiä käsittelyalueita Voit yhdistää pienialaiset kasvatusmetsiköt uudistusalaan Parantaa metsänkasvatuksen kustannustehokkuuta maanmuokkaus viljely taimikonhoito harvennukset 33

34 Uudistamisen ajankohta vähätuottoiset ojitetut turvemaat Ei uudistamisvelvoitetta 20 puuta/ha monimuotoisuutta turvaamaan Leimikon on oltava markkinakelpoinen Taloudelliset edellytykset puunkorjuulle: ainespuuta > 20 m³/ha aines- ja energiapuuta > 30 m³/ha leimikon koko > 5 ha > 3 ha, jos kertymä > 40 m³/ha hakkuukertymä m³/kohde 34

35 Metsän uudistaminen Uudistamisvaihe alkaa raivauksesta/maanmuokkauksesta ja päättyy viimeiseen taimikonhoitoon koko uudistamisketjusta on huolehdittava noin 30 % yksityismetsien taimikoista hyviä (VMI) 35

36 Uudistamismenetelmät Kivennäismaat, eteläinen ja keskinen Suomi P = maata paljastava muokkaus, K = kohoumia muodostava muokkaus, 0 = ei muokkausta Vihreä = suositellaan, keltainen = suositellaan varauksin 1. Kuuselle uudistamista tulisi välttää kuivumiselle alttiilla paikoilla. 2. Vain alueet, joilla erittäin suuri hirvituhojen riski. 3. Taimettumisen merkit oltava selvästi nähtävissä. 4. Epäonnistumisen riskit ovat isommat kuin istutuksessa. 36

37 Metla: Metsänuudistamisen laatu Saksa ja Kankaanhuhta 2007 Epäonnistumisriski Kuusen istutus 12 % - mätästys antaa selvästi parhaan tuloksen. Etenkin routivilla hienojakoisilla mailla Kuusen luontainen 31 % Kuusen kylvö 61 % Männyn istutus 20 % Männyn kylvö 28 % - tuoreella kankaalla 40 % ja karummilla alle 20 % Männyn luontainen 44 % Koivulla istutus tuottaa selvästi paremman taimikon kuin kylvö tai luontainen. Lisäksi luontaisissa ja kylvetyissä taimikoissa hieskoivun osuus (30-60 % runkoluvusta) heikentää uudistamistulosten arvoa. 37

38 Istutus Huolellinen istutustyö täydentää hyvän maanmuokkauksen Neljän kasvukauden jälkeen mättäässä muokkaamattomassa laikussa Johnny Sved 38

39 Uudistamismenetelmät Turvemaat, eteläinen ja keskinen Suomi P = maata paljastava muokkaus, K = kohoumia muodostava muokkaus, 0 = ei muokkausta Vihreä = suositellaan, keltainen = suositellaan varauksin 1. Vain kohteilla, joissa runsaasti rahkasammalpintoja. 2. Pitkäaikaiset kenttäkokeet puuttuvat. Ravinnetasapainosta huolehdittava. 3. Taimettumisen merkit oltava selvästi nähtävissä. 4. Kehityskelpoisen taimikon vapauttaminen. 39

40 Yli 10 vuotta eikä suotta 40

41 Dia 41

42 Dia 42

43 Dia v /ha 50 v /ha

44 Metsänhoidon suositukset Taimikon varhaishoito ja taimikonharvennus 3/2014

45 TAIMIKON VARHAISHOITO Taimikon varhaishoidolla varmistetaan metsänuudistamisen onnistuminen ja turvataan taimikon hyvä kasvuun lähtö kasvatettavaan puustoon kohdistuva kilpailu vähenee tuhoriski pienenee taimikon alkukehitys nopeutuu Johnny Sved Johnny Sved 45

46

47 TAIMIKONHARVENNUS PUULAJEITTAIN Mänty Harvennusajankohta on sopiva, kun taimikon keski-pituus on 5 7 metriä Harvennuksessa taimikkoon jätetään tainta/ha Kylvetyissä ja luontaisesti syntyneissä taimikoissa, joissa tiheys on yli tainta/ha, suositeltava harvennusajankohta on 3 4 metrin keskipituudessa ja tiheys harvennuksen jälkeen tainta/ha -> aikaistettu (6-10 v) ensiharvennus (energiapuuta) Männyn taimikkoon on suositeltavaa jättää sekapuuksi siemensyntyistä rauduskoivua (enint. 10 %), joka pituudeltaan on mäntyjä selvästi lyhyempää, eikä piiskaa niiden latvuksia 47

48 TAIMIKONHARVENNUS PUULAJEITTAIN KUUSI Harvennusajankohta on sopiva, kun taimikon keskipituus on 3 4 metriä Harvennuksessa taimikkoon jätetään tainta/ha Taimikkoa täydentämään voidaan jättää siemensyntyisiä rauduskoivuja, enintään 20 % taimikon runkoluvusta Jos kuusen taimikossa on rauduskoivua ylispuuna tai turv la hieskoivikossa kuusialikasvos, voidaan metsää kasvattaa kaksijaksoisena ylispuina olevien koivujen tiheyttä on säädeltävä, jotta kuusikon kasvu säilyy elinvoimaisena 48

49 TAIMIKONHARVENNUS PUULAJEITTAIN KOIVUT Rauduskoivikko voidaan kasvattaa taimikkovaiheessa tiheänä mutta sitä ei saa päästää riukuuntumaan Suositeltava taimikonharvennuksen ajankohta 4 5 metrin keskipituudessa Rauduskoivua harvennettaessa taimikkoon jätetään tainta/ha Hieskoivua harvennettaessa taimikkoon jätetään tainta/ha 49

50 TAIMIKONHARVENNUKSEN TALOUS Kaaviossa näkyy poistettavien puiden kantoläpimitan vaikutus työajan menekkiin Työn oikea-aikainen toteutus vähentää kustannuksia, puuston järeytyessä työajan menekki kasvaa nopeasti 50

51 Hoidettu ja hoitamaton tuoreen kankaan kuusentaimikko. Kannattavuuslaskelmat tehty viiden vuoden iälle, jolloin päätös varhaisperkauksesta tehdään (kuvat ovat viitteellisiä) Pentti Väisänen Jyri Schildt 51

52 Suositusten mukainen kasvatus Varhaisperkaus + taimikonharvennus tehdään ajallaan Tehdään varhaisperkaus 5 v iässä Taimikonharvennus tehdään 13 v iässä Kuusen runkoluku kpl/ha Rauduskoivusekoitusta 200 kpl/ha Ensiharvennus 30-vuotiaana runkolukuun kpl/ha Toinen harvennus 45-vuotiaana runkolukuun 650 kpl/ha (yläh.) Lievä koivusekoitus säilytetään kiertoajan loppuun saakka Päätehakkuu 63-vuotiaana Pentti Väisänen 52

53 Suositusten vastainen kasvatus Varhaisperkaus laiminlyöty ja taimikonharvennus myöhässä Varhaisperkaus tekemättä Taimikonharvennus tehdään myöhästyneenä 18 v iässä Istutustaimia jäljellä enää 700 kpl/ha Luontaisia kuusentaimia + rauduskoivuja + runsas hieskoivikko + hieman luontaisia mäntyjä Ensiharvennus 28-vuotiaana Harvennukset tehdään suositusten mukaisina Toinen harvennus 40-vuotiaana Kolmas harvennus 52-vuotiaana Päätehakkuu 63-vuotiaana Jyri Schildt 53

54 Puun tuotos, kun taimikonhoito tehty = hoidettu ja taimikonhoito laiminlyöty = hoitamaton (harvennushakkuut tehdään molemmissa oikea-aikaisesti ja voimakkuudeltaan suositusten mukaisina) m³/ha Hukkapuu ja luonnonpoistuma Kuitupuu Tukkipuu Hoidettu Hoitamaton 54

55 Istutetun MT-kuusikon nettotulojen nykyarvot 5 v iällä eri korkokannoilla /ha, kun taimikonhoito tehty tai taimikonhoito laiminlyöty. Kiertoaika 63 v (Hoitamattomaan tehdään myöhästynyt taimikonhoito 18 vuoden kohdalla, molemmissa taimikonhoitokulut mukana) Euroa/ha Nettonykyarvo 5 vuoden iällä Hoidettu Hoitamaton Laskentokorko 55

56 Johtopäätöksiä taimikonhoidon merkityksestä kuusen kasvatusketjussa Taimikonhoidossa työn oikea-aikaisuus on valttia Laiminlyönti johtaa kuusikon kasvatuksessa mittaviin tuotostappioihin, erityisesti tukkipuun tuotos romahtaa Suositusten mukainen taimikonhoito on lehtomaisella kankaalla talous- ja tuotosvaikutuksiltaan vielä tuoreen kankaan esimerkkiä merkittävämpää Jos varhaisperkaus jää tekemättä ja taimikonharvennus myöhästyy, ensiharvennus joudutaan usein tekemään heikosti kannattavana energiapuuhakkuuna Lisäksi tarvitaan yleensä ylimääräinen harvennuskerta tai pidempi kiertoaika riittävän järeyden saavuttamiseksi 56

57 57

58 58

59 59

60 Metsänhoidon suositukset Tasaikäisrakenteisten metsien kasvatushakkuut 3/2014

61 Esimerkit harvennusmalleista Harvennusmallit ovat pysyneet ennallaan. Tosin: - Turvemaiden erillismalleista on luovuttu - Ensiharvennukset ensisijaisesti runkoluvun mukaan Uutta: Lakirajat näkyvissä Vakioasteikot 61

62 Havupuiden harvennusmallit d.d. (Väli-Suomi) 62

63 Havupuiden harvennusmallit d.d. (Väli-Suomi) 63

64 Koivun harvennusmallit 64

65 Laatuharvennus Laatuharvennus (männiköt, harkiten myös koivikot) metsiköissä, joissa on puiden välistä laadullista vaihtelua männiköiden ensiharvennuksissa suositeltavin tehdään normaalia aikaisemmin, jo metrin valtapituudessa ennen parempilaatuisten lisävaltapuiden latvusten raippaantumista lisävaltapuita jää kasvamaan tavanomaista enemmän riittävän kasvatustiheyden varmistamiseksi kasvatettavan puuston laatu ja yksikköhinta järeyden ja lyhyen kiertoajan edelle 65

66 Harvennustavat, hakkuun periaatteet Ala- ja yläharvennus Alaharvennus sopii eri puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa tavoitteena nopea järeytyminen ja hakkuutulojen varhaistuminen Yläharvennus sopii varttuneiden kasvatusmetsien käsittelyyn (valinta pääja lisävaltapuiden välillä) soveltuu männiköille ja kuusikoille lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta poistetaan maks. 100 valtapuuta/ha vaatii sopivan kohteen ja tekijältään ammattitaitoa ei ole jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa 66

67 Korjuujäljen laatu Runko- ja juurivaurioita enintään 5 prosentissa kasvatettavia puita Ajourapainumia kivennäismailla enintään 5 % ja turv la 10 % ajourien pituudesta Ajouraväli vähintään 20 m Ajouraleveys kivennäismailla 4,0 4,5 m ja turv la 4,0 5,0 m 67

68 Esimerkki harvennuskertojen vaikutuksista Lehtomainen kangas, Etelä-Suomi Pentti Väisänen 68

69 Kuusikon kasvatus yhden ja kahden harvennuksen ohjelmalla Yhden harvennuksen malli edellyttää, että taimikonharvennuksen jälkeen kasvamaan jää tainta/ha. Sekapuuna voi alkuun olla (raudus)koivua enintään 15 %. Lähtöpuusto 5-vuotias istutuskuusikko kuusentainta, H 1,2 m luontaista rk:a H 2,0 m luontaista hk:a H 2,5 m Molemmissa aluksi taimikon varhaisperkaus, kasvamaan jää kuuset ja raudusta + hieskoivuja 13 v iällä tehdään voimakas taimikonharvennus Kasvamaan jää kuusta ja 100 rauduskoivua Pentti Väisänen Oletus: Yhden harvennuksen malli voi olla kilpailukykyinen erityisesti OMT:llä, jos on kohonnut lahovaurion riski varttuneella iällä 69

70 Kuusikon kasvatus yhden ja kahden harvennuksen ohjelmalla 1. Kasvatusohjelma: kaksi harvennusta Varhaisperkaus 5 vuoden iällä, taimikonharvennus 13 vuoden iällä (1200 ku rako) Ensiharvennus 32 vuoden iällä ja toinen harvennus (=yläharvennus) 47 vuoden iällä + päätehakkuu 60 vuoden iällä, jolloin puusto saavuttanut 29 cm järeyden 2. Kasvatusohjelma: vain yksi harvennus varhaisperkaus 5 vuoden iällä, taimikonharvennus 13 vuoden iällä (1200 ku rako) Ensimmäinen ja ainoa harvennus tehdään 35 vuoden iällä Päätehakkuu tehdään 55 vuoden iällä, järeys 28 cm 70

71 1. kasvatusohjelma: Kaksi harvennusta 71

72 2. kasvatusohjelma: Yksi harvennus 72

73 Puuntuotos (m 3 /ha), OMT kuusikko - kaksi harvennushakkuuta, kiertoajalla 60 vuotta tai - yksi harvennushakkuu, kiertoajalla 55 vuotta m³/ha Hukkapuu ja luonnonpoistuma Kuitupuu 8 Tukkipuu Kaksi harvennusta, 60 v. Yksi harvennus, 55 v. 73

74 Päätelmiä kahdesta kuusen harvennusohjelmasta OMT:llä Kahden harvennuksen malli on kuusen kasvatuksen vahvin ja varmin vaihtoehto normaalitilanteissa Sopii erilaisille taimikkotiheyksille, kilpailukykyinen vielä taimitiheyksilläkin. Normaaleilla kasvatustiheyksillä kaksi harvennuskertaa on tehokkaan tukkipuun kasvatuksen ehto Antaa parhaan tuotoksen, kassavirran ja ylivertaisen tukin tuotoksen (mahdollistaa yläharvennuksen käytön) Vähemmän kasvatustiheyteen ja hakkuiden ajoituksiin liittyviä riskejä Yhden harvennuksen malli puoltaa paikkaansa etenkin, jos tyvilahon uhka on ilmeinen Puuntuotos on verrattain hyvä Antaa kilpailukykyisen NNA:n varsinkin yli 4 % korkokannoilla Voi tuottaa jopa kahden harvennuksen mallia paremman taloustuloksen, jos puuston lahovikaisuus leikkaa tukkisaantoa 55 vuoden jälkeen 74

75 Sekametsien hoidon erityispiirteitä Lievä puulajisekoitus on yleisin ja myös tavoiteltava tilanne Useamman puulajin aito sekametsä on vaativampi kasvattaa erilainen kasvurytmi kaksijaksoisuus Luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja riistan kannalta sekapuustoisuus on eduksi Suositeltavia sekapuustoissa kasvatettavia ovat esimerkiksi vanerikoivujen kasvatus sekapuuna kuusikoissa kuusen kasvatus tukkipuuksi sekapuuna männiköissä etenkin viljavilla kohteilla rauduskoivun kasvatus sekapuuna tukkipuuksi heikohkolaatuisissa viljelymänniköissä männikön alle syntyneen hyvän alikasvoskuusikon kasvatus turv la 75

76 Hoitamattomat nuoret kasvatusmetsät ja niiden käsittely harvennushakkuilla Harvennus ja jatkokasvattaminen on perusteltua, jos metsikössä on vähintään elinvoimaista havupuuta tai rauduskoivua (tukkipuuaihiota) hehtaarilla Ylitiheiden metsien elvyttävät hakkuut = lievähköllä harvennushakkuulla annetaan tiheydestä kärsineelle latvukselle tilaa. Myös runko vahvistuu. Kertymä jää pieneksi. Älä unohda seuraavaa hakkuuta, joka tulee varsin pian hieman tiheäksi jätettyyn metsään. Harvennuskerrat eivät ainakaan vähene Aiempiin suosituksiin ja energiapuuhakkuun ohjeisiin verrattuna on tarkennettu käsittelyjen ohjeistusta Turvemaiden hieskoivikoille uusi kasvatusohjelma 76

77 Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus 3/2014

78 Metsänkasvatuksen tavoitteet ja talous Lähtökohtana metsän kasvatuksessa on metsänomistajan tavoitteet, joiden perusteella valitaan kasvatustapa ja toimenpiteet Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit: Pelkästään luontaista uudistamista. Taimikon itseharveneminen korvaa taimikon harvennuksen. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus ei välttämättä taloudellista, mutta voi olla muiden esim. maisemallisten tavoitteiden vuoksi perusteltua. Myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa. 78

79 Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. 79

80 80

81 Kasvupaikan huomioon ottaminen Metsän nykyinen rakenne vaikuttaa, millaisin toimenpitein ja miten nopeasti eri-ikäisrakenteisuus on mahdollista saavuttaa. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvat huonosti Juurikääpäiset metsät etenkään poimintahakkuu ei ole suositeltavaa luontaisesti syntyneet alikasvostaimet saaneet usein juurikääpätartunnan. Paksukunttaiset kuusikot uudistuvat huonosti luontaisesti. Lisäksi Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle (vähäinen kertymä, luontotyyppinä harvinainen). 81

82 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Poimintahakkuu päämenetelmänä. Alla kasvaneet hyvälatvuksiset kuuset elpyvät parhaiten. Kuusi myös uudistuu varjopuuna parhaiten, mutta hyvät siemenvuodet voivat olla harvassa. Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen kasvua. Männyn ja koivun kasvatus vaatii selkeämmin pienaukkohakkuita, joilla estetään kuusettumista. Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista kivennäismailla. Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin, esim. korpikuusikot. Karuilla kasvupaikoilla kuusi tuottaa mäntyyn verrattuna vähemmän tukkia. Kuusen kasvatus voi olla, jos halutaan pitää alue puustoisena esim. maisemasyistä. 82

83 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Lehtomainen kangas Tuore kangas Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu Turv la on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja Pienaukkohakkuualikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen. Puustoa kasvatetaan harvana. Poimintahakkuissa hakkuukertymän on arvioitu olevan tyypillisesti m³/ha suosituksissa esitetyillä pohjapinta-aloilla. Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien vastapainoksi tehdään keskiarvoa harvempia kohtia, mikä turvaa alikasvoksen kehitystä. 83

84 Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja) Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 (+) m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Heinittymisen ehkäisemiseksi lehtomaisella kankaalla puuston suositeltu tiheys on suosituksissa hieman korkeampi kuin tuoreilla kankailla. 84

85 Metsänhoidon suositusten ja metsälainsäädännön aluejaot 85

86 Poimintahakkuu poistetaan suurimpia puita poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi. Johnny Sved 86

87 Poimintahakkuu Kasvamaan jätetään hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa hakkuissa olisi varmempaa. 87

88 Poimintahakkuu Hakkuussa poistetaan vialliset ja sairaat puut mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosuudeltaan haaroittuneet puut lukuun ottamatta säästöpuiksi jääviä suurimpia tukkipuun kokoisia puita (erityisesti päävaltapuita) niin, että metsään jää tavoitteen mukainen määrä puustoa. tiheitä pienempien puiden ryhmiä harvennetaan, jos kasvattavien puiden järeytymistä halutaan nopeuttaa. 88

89 Poimintahakkuu Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston vaurioitumisriski, verrattavissa harvennushakkuiden riskiin. Suunniteltava huolella. Hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja alikasvoksesta vaurioituu. Hakkuutähde käytetään ajouran reunapuiden juurenniskojen suojaamiseen Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa eniten hakattavaa tukkipuustoa. Ajouravälistä tulee vaihteleva. Keskimääräinen, tavoiteltava ajouraväli on 20 metriä. Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat kohdat pyritään kiertämään. 89

90 Poimintahakkuu Talvi yleensä sopivin ajankohta. Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella. Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa. Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla. Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut. Kovalla pakkasella taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella. 90

91 Poimintahakkuu Puiden valinta hakkuussa: Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Juha Varhi Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista 91

92 Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Juha Varhi 92

93 Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti v välein. Säästöpuuryhmä Juha Varhi 93

94 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Pienaukkohakkuut rehevämmillä kasvupaikoilla. Lievä maanpinnan rikkominen edistää taimettumista. Karuimmilla paikoilla poimintahakkuu. Taimettuvat helposti Luonnostaan erirakenteisia Poimintahakkuilla säädellään ylispuuston tiheyttä. Kalle Vanhatalo 94

95 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turv la erityisesti hieskoivu. Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus suosii MÄNTYÄ Poimintahakkuu suosii KUUSTA Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. 95

96 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Kuivahko kangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus suosii MÄNTYÄ Poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena suosii KUUSTA Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla. Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Kuiva kangas Varputurvekangas Poimintahakkuu Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita. 96

97 Pienaukko- /poimintahakkuu, mäntyvaltainen metsä Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen pienaukko- tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus 16 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahko kangas* Suositus 19 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahkot ja sitä karummat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* ns. lakiraja (5**) Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Pohjapinta-ala lasketaan koko käsittelyalueelta. Esim. pienaukkohakkuussa välialueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. 97

98 Pienaukkohakkuu Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja. Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja. Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla. Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. Soveltuu myös kuusivaltaisille turv le. 98

99 Pienaukkohakkuu Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen: Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti reunametsän takia. Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen. Turv la aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille. Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla. Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen: Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja pohjoisessa harvemmin kuin etelässä. 99

100 Pienaukkohakkuu Aukon reunat pehmennetään poistamalla erityisesti suurimpia puita. Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy paremmin myös aukon reunassa. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri tuulituhojen riski. Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa. Säästöpuuryhmät välialueelle. 100

101 Pienaukkohakkuu Tiheä kuusialikasvos huonontaa männyn uudistumista. Kuusialikasvosta syytä raivata, jos ei tarkoitus kasvattaa kuusta. Esimerkki vuoden välein toistuvat hakkuut: 1. käsittely: Aukkojen läpimitta on n. 40 m tai hieman enemmän. Karujen kasvupaikkojen harvapuustoisissa männiköissä riittävät pienemmät aukot. 2. käsittely: Pienaukkoja laajennetaan, kun ne ovat taimettuneet ja samalla voidaan tehdä lisää pienaukkoja. Korjuussa huolehditaan, ettei edellisessä hakkuussa tehdyille aukoille syntynyt uusi taimikko vahingoitu. 3. käsittely: Hakataan loput välialueesta jättäen säästöpuita, jotka toimivat aluksi myös siemenpuina. 1. käsittelykerralla hakattu alue harvennetaan tarvittaessa samalla. 101

102 Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen. Juha Varhi 102

103 Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. Juha Varhi 103

104 Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty vuotta edellisestä. Juha Varhi 104

105 Pienaukkohakkuu Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut vuotta. Tehdyt pienaukot taimettuneet. Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi. Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu. Juha Varhi 105

106 Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä. Nuori, hyväkuntoinen puusto. Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt. Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti kuusikoissa. Paksu kunttakerros. 106

107 Siirtymävaihe Metsät, joissa alikasvosjako Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa. Tiheä ylispuusto hidastaa alikasvoksen kehitystä, valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin. Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. Myöhemmin käytetään poimintaja pienaukkohakkuita kasvatustavoitteen, puuston ja kasvupaikan mukaan. Kalle Vanhatalo 107

108 Siirtymävaihe Taimikot ja nuoret metsät Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä taimikossa valmiiksi kokovaihtelua. Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua. Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua: harvennus vaihtelevaan tiheyteen eri kokoisten puiden harvennus poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita. 108

109 Siirtymävaihe Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Kuusi (väljennyshakkuu) suojuspuuhakkuu suojuspuiden poimintahakkuu sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi. Mänty tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu. 109

110 Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Jos siirtyminen epäonnistuu tai pitkittyy kohtuuttomasti huonon luontaisen uudistumisen vuoksi, tilanne voidaan korjata helposti tavanomaisella uudistushakkuulla ja viljelyllä. Menetetty aika merkitsee taloudellisia tappioita verrattuna siihen, että olisi heti päädytty uudistushakkuuseen. Ensimmäinen poimintahakkuu tuottaa varttuneessa metsässä yleensä hyvät tulot. Jatkossa hakattava hehtaarikohtainen puumäärä on pienempi. 110

111 Siirtymävaihe Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla. Juha Varhi 111

112 Siirtymävaihe Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa. Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa. Juha Varhi 112