METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA"

Transkriptio

1 METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu Metsää uudistettaessa tehtävä hakkuu, jossa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto lukuun ottamatta alueelle jätettäviä säästöpuita. Hakkuun jälkeen alueelle istutetaan taimia tai kylvetään siemeniä uuden taimikon aikaansaamiseksi. Biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus Sisältää lajien välisen, lajien sisäisen ja lajien perimän monimuotoisuuden, sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelun. Boniteetti Kasvupaikan ravinteisuutta ja puuntuottokykyä kuvaava tunnus, vrt. kasvupaikkatyyppi. Ekologinen kestävyys Metsätalouden kestävyyttä ja jatkuvuutta kuvaava mittari tai luonnehdinta, jonka tarkoituksena on turvata talousmetsissä runsas ja elinvoimainen lajisto. Ekosysteemi Tietyllä alueella (esimerkiksi suo- tai lehtoalueella) elottoman luonnon sekä kasvien ja eläinten muodostama kokonaisuus. Energiapuu Lämmön tai sähkön tuottamiseen käytettävä puutavara, esimerkiksi hake, halko tai rankapuu, jota käytetään lämpölaitoksissa, yksittäisissä kiinteistöissä tai lämpö- ja sähkövoimaloissa. Eri-ikäisen metsän kasvatus Metsänkasvatusmenetelmä, jossa samassa metsikössä kasvatetaan erikokoisia ja -ikäisiä puita. Metsiköittäin tasainen eri-ikäisrakenne pyritään saavuttamaan poimintahakkuilla, joissa poistetaan suuria yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä. Metsiköittäin epätasainen eri-ikäisrakenne saavutetaan pienaukkohakkuilla, joissa poistetaan puuryhmiä pieniä aukkoja hakkaamalla. Erityisen tärkeä elinympäristö (avainbiotooppi) Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas elinympäristö. Sen säilyttämisvelvoite sisältyy metsä- tai luonnonsuojelulakeihin. Metsälaissa on nimetty joukko pienialaisia, metsien monimuotoisuudelle tärkeitä luontokohteita (esimerkiksi purot, lähteet, rehevät lehtolaikut), jotka on otettava huomioon, kun metsiä käsitellään. Erityishakkuu Hakkuutapa, jossa poiketaan perinteisistä metsänhoidollisista tavoitteista kasvattaa tai uudistaa metsää. Perusteena voi olla esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, maisemanhoito tai monikäytön mahdollisuuksien parantaminen, tai alueen käyttö koulutukseen ja tutkimukseen. Hakkuusuunnite Tiettynä ajanjaksona tietyltä alueelta hakattavaksi suunniteltu puumäärä puutavaralajeittain.

2 Harsintahakkuu Hakkuussa poistetaan kaupallisesti arvokkaimpia, tavallisesti kookkaimpia puita, millä pyritään maksimoimaan välittömät kantorahatulot. Harsinta voi johtaa tilanteeseen, jossa metsästä poistetaan tuottavin valtapuusto ja metsän kasvu heikkenee. Harvennus; harvennushakkuu Harvennushakkuilla annetaan kasvutilaa metsikön parhaille puuyksilöille. Tavoitteena on parantaa jäljelle jäävän puuston järeytymistä ja arvokasvua (runkojen siirtymistä kuitupuusta tukkipuuksi). Harvennuksiin liittyviä määritelmiä: Alaharvennus Metsiköstä poistetaan pienempi puusto ja jätetään suurimmat, parhaiten kasvavat puut. Ensiharvennus Metsikön ensimmäinen myyntikelpoista puutavaraa tuottava hakkuu, jonka tavoitteena on antaa kasvutilaa hakkuussa jätettävälle, metsikön parhaalle puustolle. Yläharvennus Metsästä poistetaan huonolaatuiset ja vaurioituneet puut sekä suurimpia valtapuita harvennusmallien mukaisesti. Harvennusmallit Metsän harvennustarvetta ja alueelle harvennushakkuussa jätettävän puuston määrää osoittava ohje, joka on laadittu erikseen eri puulajeille ja kasvupaikoille. Istutus Aukean tai lähes puuttoman alueen metsittämistä, metsänviljelyä, jossa puun taimia laitetaan kasvamaan. Istutus voidaan tehdä käsityönä esimerkiksi kourukuokalla tai ns. pottiputkella, tai myös koneellisesti metsäkoneeseen liitetyllä istutuslaitteella. Jatkuva kasvatus (myös peitteinen metsänhoito) Metsänhoidon menetelmä, jossa metsää uudistetaan niin pienten aukkojen kautta, ettei metsänpeite häviä. Samassa metsikössä kasvatetaan erikokoisia ja -ikäisiä puita. ks. Eri-ikäisen metsän kasvatus Kasvatushakkuu Hakkuutapa, jonka tavoitteena on edistää metsään jäävän puuston kasvua. Näitä ovat harvennukset (ks. ensiharvennus, alaharvennus, yläharvennus). Kasvatuslannoitus Puuston tarvitsemien ravinteiden lisäämistä metsään puuston kasvun parantamiseksi. Kasvupaikkatyyppi Metsämaan viljavuutta ja puuntuotantokykyä kuvaava luokitus. Kangasmaille ja ojitetuista soista syntyneille turv le on määritelty omat kasvupaikkatyyppinsä. Kangasmaiden kasvupaikkatyypit ovat Karukkokangas (karu) Kuiva kangas. Kuivahko kangas Tuore kangas Lehtomainen kangas Lehto (viljava) Turvemaiden luokituksessa kasvupaikat ryhmitellään turvekangastyypeiksi, jotka voidaan rinnastaa ravinteisuustasoltaan vastaaviin kangasmaiden metsätyyppiluokkiin. Turv le on olemassa myös omat metsänhoitosuosituksensa.

3 Vrt. Metsätyyppi. Kehitysluokka Metsien luokitus puuston metsänhoidollisen kehitysvaiheen mukaan. Kehitysluokilla metsiköt ryhmitellään aukeisiin aloihin, taimikoihin, kasvatusmetsiin sekä uudistettaviin ja luontaisesti uudistumassa oleviin metsiin. Kehitysluokkia on kaikkiaan yhdeksän ja jokaiseen kehitysluokkaan liittyy laatuarvio puuston kasvatuskelpoisuudesta tai vajaatuottoisuudesta. Keskiläpimitta Metsikön elävien puiden keskiläpimitta, jota käytetään esimerkiksi metsän uudistamisajankohtaa arvioitaessa. Metsikön keskiläpimitta määritellään pohjapinta-alalla painotettuna. Keskipituus Tietyn metsäalueen puuston keskimääräinen pituus. Keskitilavuus Tietyn metsäalueen puuston kokonaismäärä kuutiometreinä hehtaaria kohden. Kestävä metsätalous Metsätalous on kestävää, kun metsävarojen käytössä turvataan metsien monimuotoisuuden, tuottavuuden ja uudistumiskyvyn säilyminen sekä sosiaalisten toimintojen ja viihtyisän elinympäristön tarpeet. Kiertoaika Kiertoajalla tarkoitetaan aikaa päätehakkuusta sitä seuraavaan päätehakkuuseen. Kiintokuutiometri Puutavaran määrän kuorineen kertova mittayksikkö. Kiintokuutiometriin ei sisälly pinossa pölkkyjen väliin jäävä tyhjä tila, vaan siihen lasketaan vain kiinteä puuaines. Yksikkönä on virallisesti kuutiometri, m 3. Kiintotilavuus Suomalaisen käytännön mukaan pyöreän puutavaran määrä ilmoitetaan kiintotilavuutena, johon sisältyy myös puun kuori. Hakkeen ja sahanpurun määrä voidaan myös ilmoittaa kiintotilavuutena, joka lasketaan muuntokertoimilla irtokuutiometreistä. Yksikkönä on virallisesti kuutiometri, m 3. Kokonaispoistuma Tietyllä aikajaksolla metsistä poistuva puumäärä, johon lasketaan hakattu puumäärä sekä luontaisesti poistuva puumäärä. Kuitupuu Pieniläpimittainen puutavara, jota käytetään metsäteollisuudessa selluloosan ja hiokkeen raaka-aineena. Kuvio Metsässä kuviolla tarkoitetaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän osaa. Käytetään yleensä nimitystä metsikkö tai metsikkökuvio. Kylvö Uusi taimikko perustetaan levittämällä metsänuudistamisalueelle puun siemeniä. Kylvö voidaan tehdä koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä tai käsin mies-/naistyönä. Lahopuu Lahopuuta käytetään usein synonyyminä kuolleelle puulle, mutta puu voi olla kuollut olematta laho, esimerkiksi kelo. Erilainen ja eriasteisesti lahonnut puu on elinehto arvioiden mukaan jopa metsälajille Suomessa. Luontainen uudistaminen Metsän uudistaminen jättämällä hakkuualueelle osa puista siemenpuiksi (mänty ja koivu), tai käyttämällä elinvoimaista alikasvosta (kuusi). Männyllä ja koivulla

4 maanmuokkaus on useimmiten tarpeen taimien syntymisen ja elossasäilymisen varmistamiseksi. Ks. myös siemenpuuhakkuu Maanmuokkaus Maanmuokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan ja puulajin mukaan. Metsänuudistamisen varmistamiseksi käsitellään uudistusalan maanpintaa siten, että paljastetaan kivennäismaata ja rikotaan maatumattomasta eloperäisestä aineksesta koostuva humuskerros. Käsittelyn tarkoituksena on parantaa istutustaimien kasvuolosuhteita ja tarjota parempi itämisalusta myös siemenille. Yleisimmät maanmuokkausmenetelmät ovat, laikutus, äestys ja mätästys. Mätästys Käännetään maasta taimien istutusalustoiksi matalia kumpareita. Laikutus Paljastetaan kaivurilla kivennäismaata laikuittain. Äestys Pintamaata poistetaan jatkuvina juotteina. Auraus Maan pintaan tehdään vajaa puoli metriä syviä vakoja. Nykyään harvinainen, lähinnä Pohjois-Suomessa käytettävä maanmuokkausmenetelmä. Metsikkö Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa. Metsänviljely Uuden metsän perustamista taimia istuttamalla tai siemeniä kylvämällä. Metsätyyppi Metsämaat jaetaan pintakasvillisuuden perusteella eri luokkiin eli metsätyyppeihin. Pintakasvillisuus kuvaa metsämaan viljavuutta ja puuntuotoskykyä. Pienaukkohakkuu Metsikön uudistaminen pieniä aukkoja hakkaamalla. Pohjapinta-ala Metsässä puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala, joka ilmoitetaan neliömetreinä hehtaaria kohden (m 2 /ha). Pohjapinta-alaa käytetään esimerkiksi puumäärän arvioinnissa ja metsän harvennustarpeen määrittelyssä. Poimintahakkuu Metsikön hakkuu, jossa poimitaan suuria yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä. Päätehakkuu tai uudistushakkuu Uudistuskypsän metsän hakkuu, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi avohakkuuna tai siemenpuuhakkuuna. Metsänomistaja on velvoitettu varmistamaan uuden metsän synty. Siemenpuuhakkuu Koskee Suomessa mäntyä ja koivua. Uudistuskypsän metsän hakkuu, jossa hakkuualueelle jätetään puuta (siemenpuuta) hehtaarille siementämään paikalle luontaisesti uusi taimikko. Suojuspuuhakkuu Koskee Suomessa kuusta. Uudistuskypsän metsän hakkuu kahdessa tai yhdessä vaiheessa, jossa hakkuualueelle jätetään puuta (suojuspuuta) hehtaarille suojaamaan paikalle luontaisesti jo syntyneitä taimia. Suojuspuut hidastavat pintakasvillisuuden nopeaa runsastumista ja siten auttavat taimien menestymistä kilpailussa. Suojuspuusto suojaa taimia myös hallalta. Säästöpuut (Jättöpuut) Metsänuudistamisalueelle jätettävää puustoa, joka jää koskemattomaksi myös tulevissa hakkuu- ja hoitotöissä. Hakkuualueelle jätettävien säästöpuiden tarkoitus on turvata monimuotoisuuden säilymistä antamalla elinpaikkoja esimerkiksi lahopuulla eläville hyönteis- ja sienilajeille.

5 Taimikonhoito Taimikonhoidolla varmistetaan uudelle metsälle hyvä alku. Taimikon varhaishoidossa torjutaan tarvittaessa heinää ja perataan pieniä taimia haittaava vesakko. Varsinainen taimikonhoito on tarpeen kohteesta riippuen 2-8 metrin pituusvaiheessa, jolloin kasvatettaville puille tehdään kasvutilaa puustoa perkaamalla. Tukkipuu Järeä puutavara, josta saadaan sahatavaraa. Tukkipuu on huomattavasti arvokkaampaa kuin kuitupuu. Vesakontorjunta Vesakkoa torjutaan yleensä mekaanisesti raivaussahalla. Voimakkaasti vesakoituvilla alueilla uudelleenvesakoitumista voidaan ehkäistä käsittelemällä lehtipuiden kannot kemiallisella torjunta-aineella. Yhteismetsä Useiden omistajien yhteisessä omistuksessa olevat metsäalueet. Yhteismetsää hallitaan ja siitä saadaan tuloja omistusosuuksien suhteessa. Yhteismetsään voi liittyä uusia tiloja ja se voi myös ostaa lisämaata.

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

n.20,5 ha

n.20,5 ha 476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Muuttuva metsäsuunnittelu

Muuttuva metsäsuunnittelu Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 MS-Yhdistelmätuloste Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 Kuvio Pa,ha Kasvupaikka Kehitysluokka Pääpuulaji Tilavuus, m³/ha Lohko 115 Alue 210 Ms 115 KANTOLA 23,0 0,9 Kuivahko kangas ja vastaava suo

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i - -~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 20.9.2016 Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät

Lisätiedot

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/33 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen 23.10.2014 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 9.2.2016 Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa

Lisätiedot

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/28 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Vierimetsän uudistaminen... 5. Vierimetsän taimikonhoito... 6. Vierimetsän puuston ensiharvennus... 6. Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...

Vierimetsän uudistaminen... 5. Vierimetsän taimikonhoito... 6. Vierimetsän puuston ensiharvennus... 6. Vierimetsän varttuneen puuston harvennus... SISÄLLYS Vierimetsän uudistaminen......................... 5 Vierimetsän taimikonhoito......................... 6 Vierimetsän puuston ensiharvennus................. 6 Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...........

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot