Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset
|
|
- Riitta-Liisa Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsänhoidon suositukset Uudistuneet metsänhoidon suositukset
2 Metsänhoidon suositukset mitä ne ovat? Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsä Suositukset ovat ison toimijajoukon (metsänomistajat, tutkijat, käytännön toimijat) yhteinen näkemys hyvästä metsänhoidosta. Metsänhoitosuositukset perustuvat: käytännön kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin uusimpaan tutkimustietoon Suosituksilla on ollut ja on merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus. metsäneuvonnan avaintyökalu viittaukset työohjeissa, puukauppasopimuksissa yms. 2
3 Erinäisiä metsänhoidon tasoja Huippuhyvä metsänhoito Metsäsertifioinnin mukainen metsänhoito - PEFC - FSC Metsälain mukainen metsänhoito 3
4 Mihin suosituksia tarvitaan? Laki ja säädökset asettavat metsätalouden pelikentän rajat, joiden sisällä voidaan toimia Kenttä on laaja ja monelle eri tyylille riittää tilaa Erilaiset toimintatavat soveltuvat eri tavoin erilaisiin tavoitteisiin. Suositukset tarjoavat käytännön ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä tavoitteiden mukaisesti. Lähtökohtana on toiminnan taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys Suositukset tarjoavat konkreettisia vastauksia käytännön kysymyksiin. 4
5 Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin ns. jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi - metsämarssi ( ) tähdentää metsänviljelyn merkitystä MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle Uusi yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan Uusi metsälaki, jonka tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä Uudistunut metsälaki tulee voimaan. Metsänomistajan valinnanvapaus ja vastuut lisääntyvät. 5
6 Puuston kasvun ja poistuman kehitys 6
7 Muuttuva toimintaympäristö Arvomuutokset yhteiskunnassa ja metsänomistajakunnassa Individualismi, valinnanvapauden tarve Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan Puuntuotannon ohella metsän tuottamia muita hyötyjä (virkistys, maisema ) arvostetaan entistä enemmän Ennakoitu ilmastonmuutos Varautuminen metsänhoidossa Metsän mahdollisuudet sen torjunnassa
8 Metsänomistajien päämäärät Lähde: Kumela & Hänninen Metla
9 Ilmasto on muuttumassa Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos 9
10 Muuttuva toimintaympäristö Kansanväliset sopimukset Kestävä kehitys Vesiensuojelu Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Ilmastosopimukset (Sertifiointi) Uusi tieto Satoja tutkijoita tuottavat jatkuvasti uutta tietoa
11 Metsänhoitosuosituksia viime vuosikymmeniltä 2014 Tavoitteesi mukainen metsä Energiapuusuositus 2010 Energiapuuta kestävästi Turvemaasuositus 2007 Kerralla kuntoon 2006 Monta tietä hyvään metsään 2001 Hyvä metsä kaikille 1994 Luonnonläheinen metsänhoito Tätä aikaisemmat suositukset olivat normatiivisia käsittelyohjeita, ei niinkään suosituksia. Suosituksilla on pyritty vastaamaan ajankohtaiseen tilanteeseen ja näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen. 11
12 Ote suositusten johdannosta Metsänhoidon suositukset ovat metsänhoidon käsikirja ja päätöksenteon apuväline metsänomistajalle. Ne ovat myös asiantuntijoiden, yrittäjien ja työntekijöiden työväline ja tuki. Metsien käyttöä on tarkoituksenmukaista suunnitella metsäomistajan metsäomaisuudelleen asettamien tavoitteiden mukaisesti osana hänen kokonaisvarallisuuttaan. Suositusten tavoitteena on tarjota monia tapoja hoitaa metsää niin, että jokainen metsänomistaja löytää niistä itselleen sopivan. 12
13 Uudet metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksissa on merkittävin menetelmäpuolen muutos Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eriikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana Laatutyö ja sen työvälineet tulevat osaksi metsänhoidon suosituksia 13
14 Metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu osaksi metsänhoidon suosituksia Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon Uusi suositus on huomattavasti laajempi paketti, kuin vuonna 2006 laadittu suositus! 14
15 Metsänhoidon suositukset sisällysluettelon pääotsikot 1 JOHDANTO METSÄNHOIDON SUOSITUKSIIN 2 METSIEN KESTÄVÄ HOITO JA KÄYTTÖ 3 METSÄN KASVATUSTAVAN VALINTA 4 RISKIEN HALLINTA METSÄNKASVATUKSESSA 5 TASAIKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUS 6 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUS 7 METSÄNHOITOMENETELMIEN KUVAUKSET 8 TALOUSMETSIEN LUONNONHOITO 9 METSIEN MONIKÄYTTÖ 10 METSIEN HOITO ERITYISALUEILLA 11 METSÄNHOIDON LAADUNHALLINTA LIITTEET 15
16 Kiitos! Hanna Kovala puh
17 Metsän kasvatustavan valinta Kasvatusperiaatteiden vertailu Talousvaikutuksia Ympäristövaikutuksia Maisema- ja monikäyttövaikutuksia Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä Lähtökohta: Metsänomistaja tekee erilaisia valintoja metsätilansa eri osissa. Juha Varhi Juha Varhi tasaikäinen eri-ikäinen Juha Varhi kaksijaksoinen 17
18 Talousvaikutuksia (1) Tasaikäisrakenteinen metsä Kannattavuuslaskelmien teko pohjautuu monipuolisen tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin kasvumalleihin. Sovelluksia kuten MOTTI-simulaattori ja Metsänuudistamisen päätöstuktyökalu. Tulot saadaan pääosin uudistushakkuusta, jolloin saadaan kerralla suuret tulot tukkipuusta. Hakkuutulojen määrä kasvaa kiertoajan loppua kohti. Eri-ikäisrakenteinen metsä Kannattavuutta on vaikeaa arvioida nykyisen tutkimustiedon perusteella. Kasvumallit ovat vielä puutteelliset. Menetelmän pitkän ajan toimivuudesta ei ole varmuutta. Luotettavaa tutkimustietoa menetelmään sisältyvien riskien (mm. uudistuminen) suuruudesta eri kasvupaikoilla ei ole nopeasti saatavilla. Tulot saadaan kaikissa hakkuissa pääosin tukkipuusta ja ne ovat varsin tasaiset myös pienissä metsälöissä. Hehtaarikohtainen korjattava puumäärä on kuitenkin tavanomaista uudistushakkuuta pienempi. Hakkuun korjuukustannus on suurempi kuin avohakkuussa, mikä vaikuttaa puusta maksettavaan hintaan. Korjuun kustannus verrattuna tasaikäisrakenteisen metsän harvennukseen ei välttämättä ole merkittävä. 18
19 Talousvaikutuksia (2) Tasaikäisrakenteinen metsä Edellyttää investointia maanmuokkaukseen ja metsän uudistamiseen. Huomattavat taimikonhoitokustannukset, joita voidaan pienentää mm. oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä. Istutuksessa ja kylvössä saadaan käyttöön jalostushyöty, jonka ansiosta puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia. Yhdessä luonnontaimien kanssa jalostettu materiaali monipuolistaa puuston perimää. Eri-ikäisrakenteinen metsä Ei yleensä maanmuokkaus- tai uudistamiskustannuksia, jos uudistuminen onnistuu odotetulla tavalla. Taimikonhoitokustannuksia periaatteessa vähän. Heinittyminen ja vesoittuminen voivat joillakin kohteilla tukahduttaa alikasvoksen ja estää taimettumista. Mahdollinen jalostushyöty jää saamatta. Luonnontaimet ovat todennäköisesti kyseiselle alueelle sopeutunutta alkuperää. Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen osa uudistushakkuutuloista siirtyy tulevaisuuteen, jos lähtökohtana on uudistuskypsä metsä. 19
20 Ympäristövaikutuksia (1) Tasaikäisrakenteinen metsä Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät humuksen hajoamista ja hiilen vapautumista ilmakehään. Vaikutukset ovat lievemmät luontaisessa uudistamisessa. Harvennushakkuut vaikuttavat vain vähän humukseen ja hiilen vapautumiseen ilmakehään. Eri-ikäisrakenteinen metsä Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaikuttavat vain vähän humukseen ja hiilen vapautumiseen ilmakehään. Muodostuvan humuksen määrää verrattuna tasaikäisrakenteisen metsän kasvatukseen voi vähentyä, jos puustopääoma on jatkuvasti alhainen. Puustoon sitoutuneen hiilen määrä on alhaisempi kuin tasaikäisrakenteisessa, keskimäärin tiheämpänä kasvatettavassa metsässä. Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät maaperän ravinteiden vapautumista ja voivat lisätä myös ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin. Vaikutukset ovat lievemmät käytettäessä luontaista uudistamista. Harvennushakkuiden vaikutukset ovat vähäiset. Pohjaveden nousu voi olla ongelmana vettyvillä avohakkuualoilla. Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaikuttavat vähemmän maaperän ravinteisiin kuin avohakkuu ja maanmuokkaus -ketju. Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen ovat suurelta osin harvennushakkuiden tasoiset. 20
21 Ympäristövaikutuksia (2) Tasaikäisrakenteinen metsä Jatkuvaa peitteisyyttä ja/tai varjoa tarvitsevat eläin- ja kasvilajit kärsivät tai katoavat avoimilta uudistusaloilta. Eräät avoimuutta ja valoa tarvitsevat lajit menestyvät avohakkuun jälkeen. Paahteisuutta tarvitsevat lajit voivat hyötyä, mutta tarvitsevat tavallisesti erityistoimia. Laajat yhtenäiset avohakkuualueet heikentävät yhtenäistä puustoista elinpiiriä vaativien lajien menestymistä. Valtaosa Suomessa tehtävistä avohakkuista on keskikooltaan 1-2 ha luokkaa eli suhteellisen pienialaisia. Harvennushakkuiden vaikutukset ovat melko vähäiset. Eri-ikäisrakenteinen metsä Jatkuvaa peitteisyyttä ja/tai varjoa tarvitsevat eläin- ja kasvilajit hyötyvät. Kasvatustavan käyttö johtaa vähitellen kuusettumiseen viljavilla kasvupaikoilla. Valoa vaativat lajit vaativat erityistoimia. Poiminta- ja pienaukkohakkuut mahdollistavat laajojen, melko yhtenäisten puustoisten alojen säilymisen, josta hyötyy osa metsälajistosta. 21
22 Ympäristövaikutuksia (3) Tasaikäisrakenteinen metsä Luonnonhoitoa tarvitaan monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, rakennepiirteinä mm. vanhat puut ja lahopuu. Avohakkuu mahdollistaa kulotuksen käytön ja palaneen puuaineksen synnyttämisen. Eri-ikäisrakenteinen metsä Kasvatettava puusto on vaihtelevaa Muun monimuotoisuuden ylläpitämiseksi (vanhat puut, lahopuu) tarvitaan luonnonhoitoa. Kulotusta ei voida käyttää poiminta- ja pienaukkohakkuiden yhteydessä. 22
23 Maisema- ja monikäyttövaikutuksia Tasaikäisrakenteinen metsä Metsää uudistettaessa maisema muuttuu voimakkaasti. Vain vapaaehtoisesti jätettävät säästöpuut ja säästöpuuryhmät sekä mahdolliset siemenpuut säilyvät hakkuualalla. Puusto on varsin tiheä kasvatusvaiheessa. Uudistushakkuu vaikuttaa marja- ja sienisatoihin. Mustikka voi taantua jopa vuosikymmeniksi. Puolukka voi taantua hetkellisesti ja vadelma lisääntyä. Uudistusalat tarjoavat elintilaa avo- ja reunaalueita suosiville riistalajeille. Eri-ikäisrakenteinen metsä Maisema säilyy peitteisenä kokonaan (poimintahakkuut) tai pääosin (pienaukkohakkuut). Luonnonhoidon vuoksi on suositeltavaa jättää lisäksi laho- ja säästöpuita. Puusto on yleensä koko ajan varsin harva verrattuna tasaikäisrakenteiseen kasvatusmetsään. Metsä ei vastaa ulkoasultaan myöskään käsittelemätöntä luonnonmetsää. Hakkuiden vaikutukset marja- ja sienisatoihin ovat vähäisemmät kuin tasaikäisrakenteisen metsän uudistushakkuussa. Tarjoaa elintilaa metsän peitteisyyttä tarvitseville riistalajeille. 23
24 Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä Tasaikäisrakenteinen metsä Perinteisessä päätehakkuussa korjuuvaurioriski on vähäinen Harvennuksissa riski on suurempi, mutta tuolloin puut ovat pääosin pienempiä. Juurikääpäriskiä voidaan vähentää viljelemällä tai puulajia vaihtamalla. Tukkimiehentäin aiheuttamat vioitukset ovat riskinä havupuutaimikoissa erityisesti, jos maan muokkaus on puutteellinen. Eri-ikäisrakenteinen metsä Korjuuvaurioriski kasvaa korjattaessa suurikokoisia puita muiden seasta. Juurikääpäriski voi kasvaa melko usein toistuvien hakkuiden vuoksi. Jos kohteella on juurikääpää, myös alikasvos on saanut tartunnan. Poimintahakkuussa riski tukkimiehentäin vioituksista on vähäinen. 24
25 Riskien hallinta Markkinariskit Kannustetaan monipuoliseen metsänhoitoon Metsätuhoriskit Juurikäävän torjunta kuusi sen esiintymisalueella mänty Lapin eteläpuolella 25
26 Tietoa ja uutta osaamista tarvitaan! Uusia vaihtoehtoja metsien käsittelyyn Eri-ikäisrakenteinen metsä Kustannustehokas ja laadukas metsänhoito. Metsätalouden kokonaishallinta ja ammattimainen metsänomistus 26
27 Metsät ovat kiinteä osa metsänomistajan taloudesta Metsä on osa kokonaisvarallisuutta Metsätalous on osa kokonaistaloutta Metsätalouden kannattavuutta on suhteutettava kokonaisuuteen Mistä saa omasta työstä hyvän korvauksen? Mistä saa pääomalle hyvän tuoton? Miten suhtaudutaan riskeihin? 27
28 Metsänkasvatuksen kannattavuus 28
29 Intensiivinen metsänkasvatus Suuri puuntuotos ja iso liikevaihto metsänviljely jalostettu siemen taimikoiden hoitoa ojien ja teiden kunnossapitoa lannoituksia Hyvät tulot, mutta sitoo paljon pääomaa Karuilla kasvupaikoilla voi olla vaikeaa saada investoinneille tuottoa 29
30 Ekstensiivinen metsänkasvatus Pienet kulut ja pieni sitoutunut pääoma Luontainen uudistaminen Aikaansaatava kehityskelpoinen taimikko, jonka keskipituus on vähintään 50 cm (10, 15, 20 ja 25 v). Eri-ikäisrakenteisena kasvatus Pienikin arvokasvu voi antaa pienelle pääomalle hyväksyttävän tuottoprosentin Karut kasvupaikat 30
31 Lisää tuottavuutta pääomalle Valitse tavoitteisiin ja markkinatilanteeseen sopiva kiertoaika Hyödynnä hakkuumahdollisuudet Käytä jalostettuja siemeniä tai taimia Lannoita sopivat kohteet 31
32 Lisää tuloja Toimi aktiivisesti puumarkkinoilla ja seuraa niitä Keskitä hakkuut ja myy kerralla isompia puumääriä Tee metsänhoito- ja hakkuutyöt ajallaan Hyödynnä Kemeraa Tarjoa METSO-ohjelmaan siihen soveltuvia kohteita 32
33 Vähennä kustannuksia Hyödynnä luontaista uudistamista kun kasvupaikka on sopiva Uudista ripeästi hakkuun jälkeen Jaa yhteishankkeilla kiinteitä kuluja muiden kanssa Pidä turv la haihduttava puuston määrä riittävällä tasolla 33
Uudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,
LisätiedotMetsänhoitosuositukset
Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotMetsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari
Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotPeitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy
Peitteinen metsänkasvatus Lapin 61. Metsätalouspäivät 15.2.2019 Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy Peitteinen metsänkäsittely Peitteinen metsänkäsittely = metsänkäsittely ilman selkeää uudistamisvaihetta
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotLaki metsälain muuttamisesta 1085/2013
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotKäytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä
Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan
LisätiedotUudistuvat metsänhoidon suositukset
Uudistuvat metsänhoidon suositukset Olli Äijälä HENVI:n ja Tapion ilmastonmuutos ja metsänhoito seminaari 17.4.2013 Hyvän metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut (MMM:n toimeksiannosta) toimijoiden
LisätiedotJoensuu Suomen metsäkeskus 1
7.10.2014 Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 3 MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE HOITOA? Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014
Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
LisätiedotTUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita
TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö
WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät
LisätiedotMETSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA
METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotKANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat
KANNATTAVA METSÄNHOITO Metsänomistajat Metsänhoito on ekoteko, sillä kasvaessaan metsä sitoo ilmasta hiiltä ja näin hillitsee ilmaston lämpenemistä. METSÄN KIERTOAIKA TAIMESTA TUKKIPUUKSI Metsän keskimääräinen
LisätiedotEnsikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset Kullaan metsäkoulu, WinNova 16. ja 17.9.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Alkuperäinen esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä,
LisätiedotFSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta
FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotUudet Metsänhoidon suositukset Suometsien kokonaisvaltainen käsittely hanke Seinäjoella
Uudet Metsänhoidon suositukset Suometsien kokonaisvaltainen käsittely hanke Seinäjoella 10.4.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo,
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotLuonnonhoito Suomen talousmetsissä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMetsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia
Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia Arto Koistinen, Tapio Oy Kuopio 26.3.2019 Tampere 28.3.2019 Oulu 11.4.2019 Mikkeli 16.4.2019
LisätiedotMETSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.
METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen
LisätiedotMetsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotIlmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen
LisätiedotKasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan
LisätiedotTutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan
LisätiedotMissä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos
Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotLuontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotPuuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotRiistametsänhoito Tausta ja työohjeet
Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet Riistametsänhoito Metsänhoitoa metsäkanalintuja suosien Sopii tavallisen talousmetsään Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa www.riistametsa.fi 2 1.11.2016
LisätiedotMetsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä
Metsien maakunta Pohjois-Savo Tuottoa ja iloa metsistä Pohjois-Savon metsien nykytila Pohjois-Savossa 83 prosenttia pinta-alasta on metsätalouden maata 9,5 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuinen kasvu
LisätiedotTeema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
Lisätiedot