Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma"

Transkriptio

1 Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen

2 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä taloudellisia odotuksia Soveltuvuus virkistyskäyttöön Maisemanhoito, helppokulkuisuus, turvallisuus Elinvoimaisuus, puuston suojavaikutukset monimuotoisuuden turvaaminen. 2

3 Taajamametsien erityispiirteitä 2 Hoito Tyypillisesti pienipiirteistä, pienet käsittely-yksiköt Puita kasvatetaan vanhoiksi ottaen huomioon virkistystavoitteet Huonokuntoisten, ihmisille vaarallisten puiden poisto Vaihtelevia käsittelymenetelmiä: eri-ikäisrakenteisena kasvatus. 3 Puusto Monipuolinen puulajisto Eri-ikäinen puusto, usein tavanomaisia talousmetsiä vanhempi Lahopuuta enemmän. 3

4 Airi Matila Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Uudistuminen perustuu (talousmetsissä) luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. 4

5 Talous- vai puistometsä Metsälaki koskee asemakaava-alueilla vain maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita yleiskaava-alueilla vain maa- ja metsätalouteen sekä virkistyskäyttöön osoitettuja alueita. Voidaan poiketa metsälaista Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa (metsälaki 5 b ). 5

6 Talous- vai puistometsä Nykyinen metsälaki mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen kasvattamisen myös normaalissa talousmetsässä ilman eri perusteluja. Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita pidetään kasvatushakkuina. Hakkuutapa ilmoitetaan metsänkäyttöilmoituksessa. Säännösten mukaisen jäävän puuston pohjapinta-alarajan (m²/ha) alitus johtaa uudistamisvelvoitteen syntymiseen. Kuten tasaikäisrakenteisen metsän harvennuksessa, mutta eri rajat. 6

7 Airi Matila Metsänkasvatuksen tavoitteet Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Lähtökohtana metsän kasvatuksessa on aina omistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat, kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa taloutta. 7

8 Metsänkasvatuksen talous Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus, kun puuntuotanto/talous toissijaista Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon usein paljonkin resursseja: luontaisen uudistamista voidaan täydentää tai korvata viljelyllä, erityisesti istutus aktiivinen taimikon ja muun puuston hoito luonnonhoitotoimet. Tavoitteista riippuu, miten intensiivisesti ja pienipiirteisesti hoito halutaan toteutettavaksi. 8

9 Metsänkasvatuksen talous Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus talous ensisijaisena Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään normaalissa talousmetsässä uudistamiseen ja hoitoon niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit: Pelkästään luontaista uudistamista. Taimikon itseharveneminen korvaa taimikon harvennuksen. Intensiivisempi ja kalliimpi hoito ei taloudellisesti perusteltua, mutta kyllä muiden tavoitteiden vuoksi. Kun talous ensisijaista, myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa. 9

10 Rakennepiirteiden kehittäminen Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu yhdistellen hakkuutapoja: Poimintahakkuu poimitaan yksittäisiä puita. Pienaukkohakkuu tehdään 0,3 ha:n aukkoja. Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. 10

11 Kasvupaikan huomioon ottaminen 1. Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eriikäisrakenteisen metsän kasvatukseen. Kasvatettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan, pääpuulajiksi erityisesti talousmetsissä viljaville maille kuusi (rauduskoivu) karummille maille mänty. Kasvupaikka ja puulajit vaikuttavat puuston käsittelymenetelmien valintaan. 2. Metsän nykyinen rakenne vaikuttaa, millaisin toimenpitein ja miten nopeasti eri-ikäisrakenteisuus on mahdollista saavuttaa. 11

12 Kasvupaikan huomioon ottaminen Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvat huonosti Juurikääpäiset metsät poimintahakkuu ei ole suositeltavaa juurikääpäisissä kuusikoissa (tavallisissa talousmetsissä) luontaisesti syntyneet alikasvostaimet saaneet usein juurikääpätartunnan. istutustaimet vähemmän alttiita tartunnalle Paksukunttaiset kuusikot uudistuvat huonosti luontaisesti. Lisäksi talousmetsissä Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle (vähäinen kertymä, luontotyyppinä harvinainen). 12

13 Taajamametsien kasvatus eriikäisrakenteisena Usein syytä soveltaa eri hakkuutapoja samalla alueella Otettava huomioon Puiden välinen kilpailu: reunapuusto vaikuttaa taimiin m etäisyydelle, yksittäinenkin puu metrejä. Varjostus, kuusen taimi kestää kohtalaisesti, mutta elpymiseen kuluu hakkuun jälkeen v. Juuristokilpailu, vaikka varjostus olisi heikkoa kuten harvapuustoisessa männikössä. Siemensato / muu uudistuminen Riittääkö siementä ympäröivästä metsästä ja leviääkö se riittävästi. Kantovesasyntyinen lehtipuusto usein lahovikaista, juurivesoista syntynyt terveempi. Eri puulajien kasvurytmi Sekametsät vaikeampia hoitaa, koska havupuut hidaskasvuisempia nuorina kuin useimmat lehtipuut, jota taas useimmiten ränsistyvät aiemmin. 13

14 Kalle Vanhatalo Alikasvoksen elpymiskyky Jo 5 10 cm pitkä latvakasvain osoittaa, että alikasvostaimella edellytyksiä toipua saadessaan uutta kasvutilaa. Jos siementävää hyväkuntoista puustoa vähän tai siemenvuodet huonoja/epävarmoja (etenkin kuusella), taimikko voidaan täydentää/aikaansaada istutuksella. Lisää kuitenkin huomattavasti kustannuksia. Myös istutustaimet kärsivät suurten kilpailusta suurempien puiden kanssa tarvitaan kasvutilaa. 14

15 Maanpinnan käsittely taajama-alueella Kevyt maanpinnan muokkaus parantaa taimettumisedellytyksiä / istutustaimien kehitystä pienaukoissa. Ei yleensä taajamien lähimetsiin. Ulkoilu- ja virkistysmetsissä mahdollista. Vähäiset alat: kuokka, laikutusteräinen raivaussaha; suuremmat alat: pienkaivuri, traktoriin liitetty laikkuri. Syytä istuttaa suurilla taimilla. Laikutus sopii vain karkeille, vettä läpäiseville maalajeille, hienojakoisille maille matalia mättäitä. 15

16 Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä Nuori, hyväkuntoinen puusto Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti kuusikoissa Paksu kunttakerros. 16

17 Siirtymävaihe Metsät, joissa alikasvosjako Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa. Tiheä ylispuusto hidastaa alikasvoksen kehitystä, valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin. Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. Myöhemmin käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita kasvatustavoitteen, puuston ja kasvupaikan mukaan. 17

18 Siirtymävaihe Taimikot ja nuoret metsät Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä taimikossa valmiiksi kokovaihtelua. Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua. Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua: harvennus vaihtelevaan tiheyteen eri kokoisten puiden harvennus poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita. 18

19 Siirtymävaihe Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Kuusi (väljennyshakkuu) suojuspuuhakkuu suojuspuiden poimintahakkuu sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi. Mänty tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu. 19

20 Juha Varhi Siirtymävaihe Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla. 20

21 Juha Varhi Siirtymävaihe Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa. Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa. 21

22 Johnny Sved Johnny Sved Eri-ikäisrakenteisuuden kehittäminen Jäävän puuston on oltava riittävän laadukasta jatkokasvatukseen. Miten hakkuu olisi pitänyt tehdä kuvien tapauksessa? 22

23 Poimintahakkuu Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta poistetaan suurimpia puita poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi. Talousmetsiin säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa hakkuissa olisi varmempaa. 23

24 Juha Varhi Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Metsänhoidon suositukset

25 Pienaukkohakkuu Metsään hakataan pieniä ( 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja. Voidaan kustannusten salliessa viljellä. Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja. Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla. Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. Soveltuu myös kuusivaltaisille turv le. 25

26 Juha Varhi Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. 26

27 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kuusi sietää enemmän varjostusta kuin mänty tai koivu, etu eriikäisrakenteisena kasvatuksessa. Poimintahakkuu päämenetelmänä. Tiheän alikasvoksen elpymiskyky huononee. Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen kasvua. Kuusialikasvos männikössä (talousmetsissä) Huonolaatuiset männyt syytä hakata pian, jotta kuusille kasvutilaa viljavammilla kasvupaikoilla. Kasvupaikka voi olla myös liian karu tuottamaan kuusitukkia. Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista kivennäismailla. Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin, esim. Pohjois- Suomen korpikuusikot. 27

28 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Puustoa kasvatetaan harvana (ainakin jossain vaiheessa). Sekapuina suositaan rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös mäntyä. Poimintahakkuissa hakkuukertymä on tyypillisesti m³ suosituksissa esitetyillä pohjapinta-aloilla (PPA). Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 (+) m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien vastapainoksi tehdään keskiarvoa harvempia kohtia, mikä turvaa alikasvoksen kehitystä. 28

29 Kalle Vanhatalo Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Liiallista kuusettumista ehkäistään pienaukoilla, jotka edistävät lehtipuiden ja männyn uudistumista. Heinittymisen ehkäisemiseksi lehtomaisella kankaalla puuston suositeltu tiheys on hieman korkeampi kuin tuoreilla kankailla. 29

30 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Turv la on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja alikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen. Kuivilla kankailla kuivuus ja ravinteiden puute rajoittaa kuusen kasvua tukkipuuksi. Kuusen kasvatus voi perusteltua karummilla paikoilla esim., jos halutaan pitää alue puustoisena. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvatus harkitaan tapauskohtaisesti. 30

31 Kalle Vanhatalo Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Pienaukkohakkuut valtaosalla kasvupaikoista. Lievä maanpinnan rikkominen edistää taimettumista. Karuimmilla paikoilla poimintahakkuu. Taimettuvat helposti Luonnostaan erirakenteisia Säädellään ylispuuston tiheyttä. 31

32 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Viljavammat kasvupaikat kuusettuvat. Pohjoissuomalaiset karut männiköt poimintahakkuin kasvupaikan puuntuotoskyky vaatimaton, uudistamiseen ja hoitoon ei juuri kannata laittaa resursseja. Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Pohjapinta-ala lasketaan koko käsittelyalueelta. Esim. pienaukkohakkuussa välialueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. 32

33 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turv la erityisesti hieskoivu. Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn) Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. 33

34 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Kuivahko kangas Kuiva kangas Varputurvekangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena) Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu Poimintahakkuu Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita. 34

35 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu Maisemanhoito Maisemaan vaikuttavat poimittavien puiden koko ja määrä pienaukkojen sijoittelu ja määrä kerralla pienaukoiksi hakattava osuus metsäalasta hakkuukertojen väliaikojen pituus. Jos tavoitteena pienentää maiseman muutosta hakkuita vasta, kun kookkaampaa puustoa aiemmilla pienaukoilla. välimetsää ei hakata kerralla. 35

36 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu Maisemanhoito Hakkuun sopeuttamista maisemaan auttavat maaston luonnollisten muotojen/rajojen mukainen hakkuun rajaus aukon reuna-alueen harvennus. Eri puulajit tuovat vaihtelua maisemaan. Puusto voidaan kasvattaa tavanomaista järeämmäksi Tavoitteen mukaan: avataan maisemaa tai puustoa säilytetään näkösuojana. 36

37 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu Luonnonhoito Pienaukot edistävät valoa kaipaavien lajien menestymistä, kun tehdään muutoin poimintahakkuita. Poiminta tai pienialainen aukko rikkoo vain vähän alueen yhtenäisyyttä. Hyödyttää eläimistöä, jonka esiintymistä ja liikkumista rajoittavat tavanomaiset uudistushakkuualueet. Painotettaessa luonnonhoitoa säästöpuita (säästöpuuryhmiä) jätetään tavanomaista enemmän. Aiemmissa hakkuissa jätettyjä säästöpuita ei kaadeta. Jätetään myös kookkaita puita, erityisesti lehtipuita. Painotettaessa riistanhoitoa käsittelyissä kiinnitetään huomiota mustikkavarvustojen ja riistatiheikköjen säilymiseen ja kehittymiseen. 37

38 Kiitos! Arto Koistinen 38

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 5/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4. METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset Kullaan metsäkoulu, WinNova 16. ja 17.9.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Alkuperäinen esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä,

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Joensuu Suomen metsäkeskus 1 7.10.2014 Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 3 MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE HOITOA? Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Uudet Metsänhoidon suositukset Suometsien kokonaisvaltainen käsittely hanke Seinäjoella

Uudet Metsänhoidon suositukset Suometsien kokonaisvaltainen käsittely hanke Seinäjoella Uudet Metsänhoidon suositukset Suometsien kokonaisvaltainen käsittely hanke Seinäjoella 10.4.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo,

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Uudistuneet metsänhoidon suositukset 3/2014 Puuston kasvun ja poistuman kehitys 2 Metsänomistajien päämäärät Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 24.3.2014 3 Talousmetsien luonnonhoito,

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Uudistuneet metsänhoidon suositukset 3/2014 Puuston kasvun ja poistuman kehitys 2 Metsänomistajien päämäärät Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 25.3.2014 3 Sanna Kotiharju Talousmetsien

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan

Lisätiedot

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina

Lisätiedot

n.20,5 ha

n.20,5 ha 476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Eri-ikäishakkuut ja metsälaki

Eri-ikäishakkuut ja metsälaki Eri-ikäishakkuut ja metsälaki Maastokoulutus Miehikkälä 2014 Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0 1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot