Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki"

Transkriptio

1 Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1

2 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun osatekijät 2. Korjuujäljen laadun tarkastus tarkastuksen toteutus (SMK:n tarkastusmenetelmä) arviointikriteerit ja arviointisapluuna 3. Korjuu eri-ikäisrakenteisissa metsissä 4. Konekannan vaikutukset korjuukustannuksiin 2

3 1. Korjuun laadun osatekijät 3

4 Korjuujälki tarkoittaa metsikön puuston ja maaperän tilaa korjuun jälkeen. Metsään tulee jäädä kasvamaan laadultaan hyvä ja tuottava puusto

5 Mistä korjuujäljen tavoitteet tulevat? Suomen lainsäädäntö Metsälaki (Kemera) PEFC ja/tai FSC -metsäsertifiointi Tavoiteltava hyvä korjuujälki Metsänhoidon suositukset Metsänomistajan esittämät toiveet 5 5

6 Hyvän korjuujäljen mittarit Harvennusvoimakkuus ja puuvalinta ovat kohteelle sopivat metsänhoidon suositukset (2014) metsänomistajan tavoitteet Ei puustovaurioita Ei maastovaurioita Suositusten mukainen ajourasto (ajouraleveys, -ajouraväli ja urien sijoittelu) Juurikäävän torjunta riskikohteilla Koskevat sekä tasa- että eri-ikäisrakenteista metsää Ympäristötavoitteiden huomioon ottaminen Luonto-, kulttuuri-, virkistys-ja maisemakohteet Vesiensuojelu Säästö- ja lahopuusto 6

7 Harvennuksen korjuukelpoisuuteen ja korjuun laatuun vaikuttavia tekijöitä Metsikkökuvion hoitohistoria ja puuston ominaisuudet taimikonhoito ja sen toteutus mahdollinen ennakkoraivaus Hakkuu- ja harvennustapa ensiharvennus, myöhempi harvennus alaharvennus, laatuharvennus, yläharvennus jne. eri-ikäisrakenteisen harvennus poiminta- tai pienaukkohakkuu Korjuukohteen valinta, korjuun ajoitus ja maaston kantavuus korjuukelpoisuus: kesä, kuiva kesä, kelirikko, talvi korjuukalusto Näkyvyys valoisuus, lumisuus, alikasvoksen määrä jne. Puunkorjaajan osaaminen ja asennoituminen metsää käsiteltävä kuin se olisi omaa puunkorjaaja on metsänomistajan omaisuudenhoitaja, metsänomistaja odottaa hyvää ja laadukasta palvelua. 7

8 Mitä huono korjuujälki merkitsee metsänomistajalle? Väärä harvennustiheys tai väärät valinnat poistettavissa puissa Ylitiheys hidastaa puuston järeytymistä kun taas alitiheys johtaa puuston tuotostappioihin. Vikaisten tai teknisesti huonolaatuisten puiden kasvattaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Liian leveät tai liian tiheässä olevat ajourat Ajourat vähentävät aina puuston potentiaalista kasvutilaa, mutta ovat välttämättömiä korjuun toteutuksen kannalta. Suositusten mukaisella ajourastolla puuntuotannollinen tappio pysyy kohtuullisena. Puusto- ja maastovauriot Hyvinkin pieni (>12 cm2) vaurio heikentää puutavaran laatua ja altistaa puun lahottajasienille Kuusella vauriolaho (verinahakka, mesisienet ja juurikääpä Männyllä ja koivulla vauriolaho (juurikääpä) ja koroutuminen Sekundäärituhojen riski kasvaa: hyönteis-, lumi- ja myrskytuhot Myös maisemalliset haitat merkittäviä, erityisesti maastovaurioissa. 8

9 2. Korjuujäljen laadun tarkastus 9

10 Suomen metsäkeskuksen käyttämä tarkastusmenetelmä Suomen Metsäkeskuksen toteuttamissa hakkuiden tarkastuksessa pääasiallinen tarkoitus on metsänkäyttöilmoitusten ja hakkuiden lainmukaisuuden valvonta. Lisäksi arvioidaan metsänhoidon suositusten tms. ohjeiden toteutumista. Metsäkeskus tekee otannan erikseen harvennushakkuille ja energiapuuharvennuksille (tarkastussuunnitelma pohjana) Erillisotantana eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut Näitä tullut toistaiseksi hyvin vähän! Vuoden 2014 kasvatushakkuiden metsänkäyttöilmoituksista alle 1 % ilmoitettu poimintatai pienaukkohakkuina, yhteensä noin 2700 ha

11 Menetelmä Korjuujälkitarkastuksen toteutus

12 Tarkastettavalta kohteelta kerättävät tiedot 1. Hakkuun ja otannan yleistiedot: hakkuutapa kone-/metsurihakkuu ennakkoraivaus hakkuun tila kuljetusajankohta juurikäävän torjunta 2. Kuvion yleistiedot: pääryhmä (metsä-, kitu-, joutomaa) kasvupaikka kuivatustilanne (kiv. maat. 1 3; turvemaat 6 9) kehitysluokka pääpuulaji mäntyjen, kuusten, koivujen osuus metsikön laatu (hyvä, tyydyttävä ) 3. Mitattavat korjuujälkitunnukset: runkoluku (r/ha) pohjapinta-ala (m2/ha) poistuma (r/ha) keskiläpimitta (cm) valtapituus (m) runkovauriot (kpl/ha) juurivauriot (kpl/ha) ajouraväli (m) ajouraleveys (m) ajourapainumat (m) Turv la: ojalinjaleveys (m)

13 Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa (SMK) Arvioitava ala on käsittelyalue vähintään 1,5 ha, mutta enintään 4,0 ha voi sisältää max20% käsittelemätöntä alaa tai vähäisiä (0,1 ha) pienaukkoja suot ja kangasmaat arvioidaan erikseen Vähintään 4-8 koealaa/alue, tarvittaessa lisää Arviointi pääsääntöisesti samalla tapaa kuin tasaikäisrakenteisen metsän korjuujälkitarkastuksissa mitataan myös kasvatuskelpoisten taimien määrä, joiden lpmenintään 7 cm ja pituus vähintään 50 cm luokitellaan kasvatuskelpoisuuden perusteella kolmeen eri luokkaan 13

14 Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa (SMK) Taimien mittaaminen 5,64 m ympyräkoealoilta Pituus vähintään 50 cm, lpmenintään 7 cm. Etäisyys vähintään 50 cm Puulajeittain ja pituusluokittain (yli tai alle 2,5m) Taimien luokitus 1. Normaali 2. Runkovaurioitunut 3. Kuollut/kelvoton taimi (jo ennen hakkuuta) 14

15 Korjuujälkikriteerit Puustovauriot Vauriot jaotellaan runkovaurioihinja juurivaurioihin (rajana juurenniska) Korkeintaan 5,0% vaurioita hyväksytään (PEFC & Metsänhoidon suositukset) Lakiraja 15,0% Hyvinkin pieni (>12 cm 2 ) vaurio heikentää puutavaran laatua ja altistaa puun lahottajasienille Kuusella vauriolaho (verinahakka, mesisienet ja juurikääpä) Männyllä ja koivulla vauriolaho (juurikääpä) ja koroutuminen Kasvatuskelpoinen puu: latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka d1,3m on vähintään 7 cm

16 Korjuujälkikriteerit Puustovauriot Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun 1. puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki tai 2. puun kuori on vaurioitunut(koivulla pintatuohi rikkoutunut) nilakerrokseen saakka yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm 2 laajuudelta tai 3. puun kuori on vaurioitunut koko rungon alueelta yhteensä 30 cm 2 laajuudelta. 4. Puu hakkuun seurauksena kaatunut tai kallistunut yli 45 astetta. Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle kaksi senttimetriä paksujen juurten vaurioita ei kirjata. Perustana metsälain määrittely 16 16

17 Puustovaurioiden määrä ja kehitys harvennushakkuissa Aikaisempi tavoiteraja oli 4 %, vuodesta 2015 eteenpäin 5 % (PEFC & Metsänhoidon suositukset) Runkovauriot, % Juurivauriot, % Vauriot yhteensä, % Metsäkeskus tarkasti 2014 poimintahakkuita 35kpl. Puustovaurioita oli keskimäärin 9,0 %, mediaani 5,0 %

18 Uraleveys-ja urapainumamittaukset ajoura ajoura Koeala Uravälimittaus Koealalinja eli keski-linja Uraleveysmittaus 10 m Urapainumamittaus 30 m 18

19 Korjuujälkikriteerit Ajouratunnukset ja mittaus Ajouraväli vähintään Ajouraleveys 4,0 4,5 m 20 m Ajouratunnukset mitataan, jos jäävän puuston runkoluku on tai sen olisi tullut olla yli 600 runkoa/ha. Kuva: Metsäteho Turv la ajouran suositusleveys on 4,0-5,0 metriä

20 Korjuujälkikriteerit Ajourapainumat eli maastovauriot Ajourapainumaksi katsotaan yli kivennäismailla yli 10 cm syvyinen urapainuma ja turv la 20 cm. Painuman syvyyden määrittämisessä lähtötasona on maalajista riippuen kivennäismaan pinta tai leikkautuneen sammalkerroksen alareuna. Painuman oltava yli metrin mittainen, vaurio toisessa raiteessa riittää Hyväksytään enintään 5,0% ajouraston pituudesta. (PEFC:n raja koskee vain kivennäismaita.) Mäntyvaltaisilla ojitetuilla turv la hyväksytään maksimissaan 10 % leikkautuneet ajourapainumat Lakiraja kivennäismailla 20 % ja turv la 25 % Urapainumista voi aiheutua - kasvutappioita, kun puiden juuret vaurioituvat - riski sienitautien leviämiselle - maisemallista haittaa - haittaa vesiensuojelulle ja metsien monikäytölle 20 Kuva: Risto Ranta

21 Korjuujälkikriteerit Maastovauriot

22 Laadukkaan ajourasta suunnittelu Ajouraväli: vähintään 20 m Ajouraleveys: 4,0 4,5 m (turv la 4,0 5,0 m) Tehdään tarvittaessa ennakkoraivaus! Vahvistetaan heikosti kantavat kohdat, esim. varastopaikkojen läheisyydessä Kierrä pehmeät kohdat tarvittaessa tai jätä kokonaan käsittelemättä. Hyvät metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen 2010 Kuva: Juha Varhi 22

23 Korjuujälkikriteerit Kokonaisarvostelu Nyrkkisääntönä arvioinnissa on, että arvosana on virheellinen, jos korjuujälki on lainvastaista tai laatupoikkeama on muutoin erityisen vakava arvosana on huomautettava, jos korjuujälkeä koskevat metsänhoidon suositukset eivät toteudu. Huomautus ei automaattisesti tarkoita, että korjuu on tehty huonosti. Tavoite tulee kuitenkin olla, että korjuu on kaikilla laatukriteereillä mitattuna laadukasta. SMK:n arvioinneissa syykoodit ilmaisevat puutteiden syyt

24 Korjuujälkikriteerit Kokonaisarvostelun arvostelusapluuna Tarkennuksia korjuujäljen arvosteluun: - Hyvään kokonaisarvosanaan vaaditaan, että kaikki arvostelusapluunan tunnukset ovat hyviä. -Arvioinnissa voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa

25 3. Korjuu eri-ikäisrakenteisissa metsissä 25

26 Johnny Sved Metsänhoidon suositukset

27 Metsänomistajan tavoitteet Lähtökohtana metsän kasvatuksessa on aina metsänomistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat, kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa taloutta monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa. Airi Matila Metsänhoidon suositukset

28 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuutavat Poimintahakkuut poimitaan yksittäisiä puita. ensisijaisesti kuusikoissa Pienaukkohakkuut tehdään 0,3 ha:n aukkoja. ensisijaisesti männiköissä Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. Metsänhoidon suositukset

29 Suunnittelu korostuu poiminta-ja pienaukkohakkuissa Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston vaurioitumisriski hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja alikasvoksesta vaurioituu, reserviä oltava riittävästi Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa eniten hakattavaa tukkipuustoa Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat kohdat pyritään kiertämään. vältetään kuitenkin turhaa mutkittelua Metsänhoidon suositukset

30 Esimerkit runkolukujakaumista eri-ja tasaikäisrakenteisessa metsässä 30

31 Hakkuun ajankohta Poimintahakkuussa talvi yleensä sopivin ajankohta. Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella. Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa. Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla. Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut. Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella. Metsänhoidon suositukset

32 Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja) Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) * ja vastaavat turvemaat, huom ojitetuilla turv la lakirajat 20 % alemmat. **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Metsänhoidon suositukset

33 Pienaukko-/poimintahakkuu, mäntyvaltainen metsä Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen pienaukko- tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus 16 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahko kangas* Suositus 19 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahkot ja sitä karummat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* ns. lakiraja (5**) * ja vastaavat turvemaat, huom ojitetuilla turv la lakirajat 20 % alemmat. **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Metsänhoidon suositukset

34 Esimerkki poimintahakkuusta Puiden valinta hakkuussa: Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Juha Varhi Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista Metsänhoidon suositukset

35 Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Juha Varhi Metsänhoidon suositukset

36 Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti v välein. Säästöpuuryhmä Juha Varhi Metsänhoidon suositukset

37 Pienaukkohakkuu Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen: Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti. Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen. Turv la aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille. Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla. Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen: Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja pohjoisessa harvemmin kuin etelässä. Myös sääolojen oltava otolliset taimettumiselle. Metsänhoidon suositukset

38 Pienaukkohakkuu Aukon reunat pehmennetään poistamalla erityisesti suurimpia puita. Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy paremmin myös aukon reunassa. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri tuulituhojen riski. Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa. Säästöpuuryhmät välialueelle. Metsänhoidon suositukset

39 Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset

40 Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset

41 Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) ensimmäinen hakkuu Pienaukkoa 25 % Reunaa 21 % Käsittelemätöntä 54 % 41

42 Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty vuotta edellisestä. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset

43 4. Konekannan vaikutukset korjuukustannuksiin 43

44 Puunkorjuun tuottavuuden palikat - tuottavuustekijät Hakkuun hakkuutapa: harvennus/uudistushakkuu poistettavien runkojen koko kokonaiskertymä m 3 /ha puulaji: isot lehtipuut hankalia kuljettaja osaaminen ja asennoituminen Metsäkuljetus hakkuutapa puutavaran ajouranvarsitiheys puutavaralajien määrä kuljetusmatka maaperän kantavuus Muita tekijöitä - maaston olosuhteet - näkyvyys (ennakkoraivaus?) 44

45 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuiden vaikutus tuottavuuteen Puiden valinta korjuussa Korjuuvaurioiden välttäminen Alikasvoksen säästäminen Hidastavat työskentelyä Toisaalta Eri-ikäiskasvatus voi mahdollistaa aikaisempaa suuremmat käsittelyalat vai mahdollistaako? Tukkipuun saanto on suurempi, mutta pysyvätkö korjuuolosuhteet hyvinä myös jatkossa? Välipuiden ja alikasvoksen kehitys? 45

46 Korjuutekniikka Voidaan toteuttaa nykyisellä hakkuukalustolla kuljettajan merkitys on usein suurempi kuin käytettävän koneen. Suurempi kone on pientä parempi Tukkipuiden korjuu ja kaatojen suuntaaminen Puomin ulottuvuus ja kouran koko Haasteena olemassa olevan alikasvoksen säästäminen Kommentti poimintahakkuista (Kontas 2013): Siis todella saahan sitä, kun otethaanmoottorisaha ja mies ja kenties hevonen taikka moottorikelkka okei, mutta se maksaa maltaita se touhu! 46

47 Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset hakkuutavoittain hakkuu + lähikuljetus Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja

48 Tämä kalvosarjan on koonnut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Helsinki 48

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4. METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut

Lisätiedot

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Metsäverkko-hanke Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi 2013 Materiaalin kokoaminen: 11.11.2013 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Hyvän korjuujäljen tavoitteet

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 5/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset Kullaan metsäkoulu, WinNova 16. ja 17.9.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Alkuperäinen esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä,

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen 23.10.2014 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä

Lisätiedot

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Joensuu Suomen metsäkeskus 1 7.10.2014 Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 3 MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE HOITOA? Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA Opinnäytetyö Joulukuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2014 Metsätalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

n.20,5 ha

n.20,5 ha 476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014 Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten

Lisätiedot

ENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA 2007-2008

ENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA 2007-2008 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Ilari Lampinen ENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA 2007-2008 Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon hankinta- ja korjuupalveluiden korjuujälki

Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon hankinta- ja korjuupalveluiden korjuujälki Tuomas Hämäläinen Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon hankinta- ja korjuupalveluiden korjuujälki Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 4.4.2012 Tekijä

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot