Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014"

Transkriptio

1 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu

2 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan kasvatushakkuiksi. Kasvatushakkuissa jäljelle jäävälle puustolle on asetettu minimi pohjapinta-ala, joka vaihtelee alueittain ja kasvupaikoittain. Kasvatuskelpoiseksi puuksi katsotaan puu, jonka latvus on elinvoimainen, rinnankorkeusläpimitta on väh. 7 cm, ja jossa ei ole vaurioita. Puulajin on lukeuduttava sallittuihin lajeihin.

3 Kasvatuskelpoisen puuston määrä hakkuun jälkeen

4 Metsälain muutoksetuudistushakkuut Jos erirakenteisen metsän hakkuu alittaa kasvatushakkuille vaaditun pohjapintaalaperusteisen alarajan, katsotaan hakkuu uudistushakkuuksi. Uudistushakkuun järeys- ja ikärajat poistuivat. Uudistamisvelvoite koskee alaa, joka on kooltaan yli 0,3 ha.

5 Metsälain muutoksetuudistamisvelvoitteet Taimikon tulee olla keskipituudeltaan vähintään 0,5 metriä. Aikaraja on Etelä-Suomessa 10 vuotta. Vähimmäistaimitiheys on havupuuvaltaisissa taimikoissa tainta/ha, ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa tainta/ha. Taimien tulee olla tasaisesti jakautuneet.

6 Metsälain muutoksetsallitut puulajit Kasvatettaviksi puulajeiksi hyväksytään männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera ja saarni. Puulajeille ei ole enää määritelty tarkkaa kasvupaikkavaatimusta. Hieskoivua voidaan kasvattaa pääpuulajina turv la, soistuneilla kankailla ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muualla hieskoivu on sallittu täydentävänä puulajina. Etelä- Suomessa sitä saa olla 20% kokonaistaimimäärästä.

7 Erirakenteinen metsänkasvatus Erirakenteisessa metsänkasvatuksessa kasvatetaan samaan aikaan taimia, kuitupuita ja tukkipuita. Metsä pyritään pitämään jatkuvasti peitteellisenä. Runkolukujakauman 150 tulee olla laskeva, 100 eli taimia ja pieniä 50 puita on eniten. 0 Runkoja/ha 200 Lpm- luokka

8 Erirakenteisen metsän puuntuotos 8 7 Eri-ikäinen Viljely Yläharvennus Alaharvennus Harsinta 6 9 Tilavuuskasvu m3/ha/v Tilavuuskasvu m3/ha/v Metlan ERIKA-kokeet 15 v. vs. viljelykuusikko (MOTTI, Tapion suositus) Metlan Vessarin käsittelykokeet 8-11 v. "jatkuva kasvatus "= yläharvennus, alaharvennus ja määrämittaharsinta (Lähde ym. 2002) Lähde: Sauli Valkonen

9 Erirakenteisen metsän hakkuutavat Valmiiksi erirakenteisissa metsissä poiminta- ja pienaukkohakkuut Erirakenteistavat hakkuut: - Kasvatushakkuina väljennyshakkuu ja yläharvennus - Uudistushakkuina siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu, verhopuuhakkuu, kaistalehakkuu

10 Poimintahakkuu Tavoitteena on säilyttää metsän runkolukujakauma j- käyrän muotoisena, eli laskevana. Hakkuussa poistetaan pääasiassa suurimpia tukkipuita, joiden arvokasvu on pieni. Kasvu keskitetään arvoltaan vähäisiin puihin, joilla on suuri arvokasvu. Huonokuntoiset ja vialliset puut poistetaan ja pienempien puiden ryhmiä harvennetaan. Hakkuussa luodaan samalla otolliset olosuhteet taimettumiselle. Voidaan tehdä vuoden välein.

11 Poimintahakkuu Soveltuu parhaiten kuusikoihin. Ei tulisi toteuttaa alueilla joilla on juurikääpää. Sekametsä antaa korkeamman tuoton, sekä edistää uudistumista. Säästöpuita suositellaan jätettäväksi, kuten tasarakenteisessa metsänkasvatuksessa.

12 Lähde: metsaforest.fi

13 Huomioitavaa poimintahakkuusta Hakkuu suunnitellaan metsän rakenteen mukaisesti. Hakkuuta voidaan keskittää niihin kohtiin, joissa on eniten tukkipuuta. Hakkuu tulee suorittaa voimakkaasti jos metsä ei ole taimettunut riittävästi, tai jos halutaan lisätä lehtipuiden uudistumista. Jotta hakkuu on kannattavaa, tulee hakkuukertymän olla ainakin 90 m 3 /ha. Vaatii tarkempaa korjuun suunnittelua kuin hakkuut yleensä.

14 Taimettuminen erirakenteisessa metsässä Metlan ERIKA- tutkimuksen mukaan taimia syntyy riittävästi, mutta taimettuminen on epätasaista ja suuri osa pienistä taimista kuolee. Metsä on hakattava harvaksi, jotta taimet säilyisivät elossa ja kasvaisivat hyvin. Rehevillä mailla heinittyminen voi haitata taimettumista. Valopuulajien taimet eivät menesty kuusikossa.

15 Poimintahakkuiden puunkorjuusta Poimintahakkuut onnistuisivat parhaiten miestyönä, mutta korjuu olisi liian kallista ja hidasta. Poimintahakkuissa poistetaan järeitä tukkipuita, joten koneiden on oltava isoja. Korjuuvaurioiden määrä kasvaa koska poimintahakkuu toteutetaan joka vuosi. Tutkimusten mukaan 10-15% puista vaurioituu korjuun yhteydessä. Juurikääpäriski on suuri toistuvien hakkuiden takia. Juurikääpää leviää myös alikasvokseen. Sitä voi torjua ainoastaan talvihakkuin ja lisäämällä biologista torjunta-ainetta. Hakkuun onnistuminen riippuu paljolti hakkuukonekuskin ammattitaidosta. Hakkuun korjuukustannukset ovat harvennusten luokkaa.

16 Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuulla voidaan uudistaa vaiheittain vanhaa kuusi- ja mäntymetsää, sekä luoda erirakenteinen taimikko. Pienaukot voidaan uudistaa luontaisesti tai viljellen. Pienaukkojen on todettu uudistuvan hyvin luontaisesti. Myös valopuulajit voivat menestyä pienaukoissa. Taimettuminen kestää yleensä kuusella 5-10 vuotta ja männyllä 1-3 vuotta. Pienaukkotaimikot kehittyvät hitaammin kuin istutustaimikot (ero 5-10 vuotta).

17 Pienaukkohakkuun toteutus Pienaukon koko, muoto ja sijoittelu vaihtelevat tilanteen ja tavoitteiden mukaan. Pienaukoin käsiteltävä alue voi olla yhteensä 20-50%. Pienaukon koko voi olla 0,1-0,5 hehtaaria. Huom! Metsälain uudistamisvelvoite koskee yli 0,3 ha:n aloja. Ilmansuunnalla ei ole huomattu olevan merkitystä taimettumiselle tai taimien kasvulle. Pienaukkojen välialueet on suositeltavaa harventaa taimettumisen edistämiseksi.

18 Pienaukkohakkuun jäljelle jäävän puuston lakiraja Käsittelyalueen jäljelle jäävän puuston pohjapinta-alaa koskee kasvatushakkuille määritelty raja, eli Etelä-Suomen kuusikoissa 10 m2/ha. Piirros: Juha Varhi

19 Lähde: metsaforest.fi

20 Erirakenteistavat hakkuut Väljennyshakkuin ja yläharvennuksin voidaan saada luontainen uudistuminen alulle. Uudistushakkuilla (verhopuu- suojuspuu- ja siemenpuuhakkuin) voidaan uudistaa metsä kerralla, kun maapohja on helposti taimettuvaa. Syntyvästä taimikosta voidaan kasvattaa erirakenteinen metsä. Hyvä lähtökohta erirakenteisen metsän kasvatukselle ovat jo valmiiksi hieman erirakenteiset metsät, jotka ovat taimettuneet (erityisesti suomaat ja soistuneet kankaat), sekä lehtipuuston tai männiköiden alikasvoskuusikot.

21 Kuusen suojuspuuhakkuu, 50 m 3 Kuva: Tiina Ojansivu

22 Kuusen suojuspuuhakkuu, 50 m 3 /ha Kuva: Tiina Ojansivu

23 Erirakenteisen metsänkasvatuksen hyötyjä Metsä säilyy peitteisenä maisemahyödyt, monikäyttöhyödyt (virkistyskäyttö, marjastus, sienestys ja luontomatkailu), mahdolliset hyödyt metsäkanalinnuille ja monimuotoisuudelle. Ei uudistamis- ja taimikonhoitokustannuksia.

24 Erirakenteisen metsänkasvatuksen ongelmakohtia Metsä ei uudistu. Syynä voivat olla liian tiheä puusto, heinittyminen rehevillä aloilla, tai maanmuokkauksen puuttuminen. Uudistuminen on hyvin vaihtelevaa ja epätasaista. Taimien kasvu voi olla heikkoa. Suurin osa taimista voi kuolla. Hakkuussa tuhoutuu taimia.

25 ..ja muita haasteita Erirakenteiseen metsänkasvatukseen liittyy enemmän riskejä ja epävarmuustekijöitä. Puunkorjuun onnistuminen Koneenkuljettajan ammattitaito! Riittääkö tulevaisuudessa kantavia talvikelejä? Juurikääpäriski on suuri, eikä sitä voi saada pois erirakenteisesta metsästä. Mikä on metsänkasvatuksen kannattavuus pitkällä aikavälillä?

26 Kiitos! Kuva: Tiina Ojansivu

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Joensuu Suomen metsäkeskus 1 7.10.2014 Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 3 MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE HOITOA? Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen

Lisätiedot

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4. METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen 23.10.2014 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä

Lisätiedot

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 5/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Metsälain muutokset 2014

Metsälain muutokset 2014 Metsälain muutokset 2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset Kullaan metsäkoulu, WinNova 16. ja 17.9.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Alkuperäinen esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä,

Lisätiedot

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

Lisätiedot

Muuttuva metsäsuunnittelu

Muuttuva metsäsuunnittelu Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten

Lisätiedot

LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta

LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO/ 25.3.2013 puheenjohtaja Sakari Hankonen Maa- ja metsätalousministeriölle LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta Nykyisen ja tulevan metsälain ensimmäisessä

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta

Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2013 1 Puun tuotantoon soveliasta maata älköön ilman hyväksyttävää syytä pidettäkö vajaatuottoisena

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit

Esityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

ERI HAKKUUTAPOJEN YLEISYYS METSÄ- LAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN

ERI HAKKUUTAPOJEN YLEISYYS METSÄ- LAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN ERI HAKKUUTAPOJEN YLEISYYS METSÄ- LAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN Tutkimusalueina Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo Minna Kujala Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Metsätalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

JATKUVA KASVATUS Metsälaki muutoksessa

JATKUVA KASVATUS Metsälaki muutoksessa Hannu Savolainen JATKUVA KASVATUS Metsälaki muutoksessa Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 3.4.2013 Tekijä Hannu Savolainen Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Eri-ikäishakkuut ja metsälaki

Eri-ikäishakkuut ja metsälaki Eri-ikäishakkuut ja metsälaki Maastokoulutus Miehikkälä 2014 Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus.

Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus. Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset Sauli Valkonen Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus Muutosten syyt Monimuotoisuus Maisema, virkistys Puun laatu Muutokset Sekametsät

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Älä sorru alaharvennukseen

Älä sorru alaharvennukseen Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot