Uudet Metsänhoidon suositukset Suometsien kokonaisvaltainen käsittely hanke Seinäjoella

Transkriptio

1 Uudet Metsänhoidon suositukset Suometsien kokonaisvaltainen käsittely hanke Seinäjoella Esitys perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

2 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja metsiin perustuvassa biotaloudessa. Tapion palvelut ja osaaminen on kehitetty ja suunnattu erityisesti yksityismetsätalouteen jo perustamisesta 1907 lähtien Juridinen perusta muuttuu 2015 valtion omistamaksi yhtiöksi. 2

3 Esityksen sisältö 1. Uudistusten tausta 2. Suositusten tarkoitus ja käyttö 3. Keskeisimmät muutokset 4. Oma tapa hoitaa metsää 5. Suositusten soveltaminen turv la 6. Laatu metsänhoidossa 7. Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Keskustelu 3

4 Metsänhoidon suositukset tarjoavat turvalliset ja taloudellisesti kannattavat ratkaisut metsänhoidolle. 4

5 1. Uudistusten tausta

6 Lyhyt katsaus metsänkäsittelyn lähihistoriasta 6

7 Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin ns. jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi metsämarssi ( ) tähdentää metsänviljelyn merkitystä MERA I III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle Uusi yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki 1992 Rio de Janeiron ympäristö ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan Uusi metsälaki, jonka tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä Uudistunut metsälaki tulee voimaan. Metsänomistajan valinnanvapaus ja vastuut lisääntyvät. 7

8 Puuston kasvun ja poistuman kehitys 8

9 Muuttuva toimintaympäristö syitä suositusten uudistamiseen Arvomuutokset yhteiskunnassa Individualismi, valinnanvapauden tarve Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan Puuntuotannon ohella metsän muut tuottamat hyödyt arvostetaan entistä enemmän Ennakoitu ilmastonmuutos Varautuminen metsänhoidossa Metsän mahdollisuudet sen torjunnassa Muuttuva lainsäädäntö, kansainväliset säädökset jne. Uusi tutkimuksen ja käytännön tuottama tieto. 9

10 Ilmasto on muuttumassa Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos 10

11 Ilmastonmuutos Taimikonhoito entistä tärkeämpi! Kuusi altistuu tuholaisille kuivumiselle herkillä kasvupaikoilla kiertoaikaa voi lyhentää, jos ilmeinen tuhoriski Taimien täytyy selvitä nykyilmastosta 11

12 2. Metsänhoidon suositusten tarkoitus ja käyttö

13 Metsänhoitosuositusten tavoitteena on neuvoa ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään hyvin. 13

14 Erinäisiä metsänhoidon tasoja Huippuhyvä metsänhoito Metsäsertifioinnin mukainen metsänhoito - PEFC - FSC Metsälain mukainen metsänhoito 14

15 Uudistetut metsänhoidon suositukset Työn rahoittajana on ollut Maaja metsätalousministeriö. Tapion tehtävänä on ollut koordinoida, toteuttaa ja johtaa metsänhoidon suositusten uudistamistyötä kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Johto ja ohjausryhmä sekä pienempiä asiantuntijaryhmiä

16 Metsänhoidon suositukset mitä ne ovat? Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsä Suositukset eivät ole Tapion suositukset, vaan ison toimijajoukon (metsänomistajat, tutkijat, käytännön toimijat) yhteinen näkemys hyvästä metsänhoidosta. Metsänhoitosuositukset perustuvat: käytännön kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin uusimpaan tutkimustietoon Suosituksilla on ollut ja on merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus. metsäneuvonnan avaintyökalu viittaukset työohjeissa, puukauppasopimuksissa yms. 16

17 Metsänhoidon suositukset Kenelle tehty? Metsänhoidon suositusten näkökulmana on metsänomistaja. Ne ovat myös asiantuntijoiden, yrittäjien ja työntekijöiden työväline ja tuki Suositus tarjoaa neuvoja ja työkaluja metsäomaisuuden kokonaisvaltaiseen hoitoon kestävyyden eri osa alueita painottavia metsänkäsittelymenetelmiä (taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen) Suositusten tavoitteena on tarjota monia tapoja hoitaa metsää niin, että jokainen metsänomistaja löytää niistä itselleen sopivan. 17

18 Mihin suosituksia tarvitaan? Laki ja säädökset asettavat metsätalouden pelikentän rajat, joiden sisällä voidaan toimia Kenttä on laaja ja monelle eri tyylille riittää tilaa Erilaiset toimintatavat soveltuvat eri tavoin eri metsänomistajille. Suositukset tarjoavat käytännön ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä tavoitteiden mukaisesti. Lähtökohtana on toiminnan kestävyys Suositukset tarjoavat konkreettisia vastauksia käytännön kysymyksiin. 18

19 Metsänhoitosuosituksia viime vuosikymmeniltä 2014 Tavoitteesi mukainen metsä Energiapuusuositus 2010 Energiapuuta kestävästi Turvemaasuositus 2007 Kerralla kuntoon 2006 Monta tietä hyvään metsään 2001 Hyvä metsä kaikille 1994 Luonnonläheinen metsänhoito Tätä aikaisemmat suositukset olivat normatiivisia käsittelyohjeita, ei niinkään suosituksia. Suosituksilla on pyritty vastaamaan ajankohtaiseen tilanteeseen ja näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen. 19

20 Metsänhoidon suositusten julkaisut Julkaistu maksuttomana verkkojulkaisuna netissä Saatavilla myös runsaasti valokuvia sisältävä painettu julkaisu (48 /kpl sis. alv 10 %) Suositut maastotaulukot tulossa toukokuussa 14 (16 /kpl sis. alv 10 %) 20

21 Metsänhoidon suositus Kokonaisuusteen kuuluvat myös erilliset työoppaat Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Metsän hoitokortisto Vesiensuojelu (2013) Kannattava Metsätalous (2014/15) Riistapainotteinen metsänhoito (2014) Turvemaametsien hoito (2014/15) Energiapuun kasvatus ja korjuu (2015/16) 21

22 22 Hoidettu metsä tuottaa tuloja Suositukset helpottavat päätöksentekoa metsänhoitotöissä ja töiden toteuttamisessa.

23 3. Metsänhoidon suositusten keskeisimmät muutokset

24 Uudet metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Eri ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksissa on merkittävin menetelmäpuolen muutos Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eriikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana Hoitamattomien metsien käsittely. 24

25 Uudet metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Pohjois Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu osaksi metsänhoidon suosituksia Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaavateema Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon Laatutyö ja sen työvälineet tulevat osaksi metsänhoidon suosituksia Uusi suositus on huomattavasti laajempi paketti, kuin edelliset suositukset! 25

26 Uudet metsänhoidon suositukset muutoksia tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa Metsikön kehitysluokkien määritelmiä on tarkennettu esim. uudistuskypsän metsän osalta Uudistamisläpimittataulukot pysyneet ennallaan. Kannustetaan kohdekohtaiseen tarkasteluun Suosituksessa esimerkkilaskelmia Täsmennyksiä ja tarkennuksia uudistamisketjuihin erityisesti maanmuokkauksen osalta Suojuspuuhakkuu otettu mukaan 26

27 Uudet metsänhoidon suositukset muutoksia tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa Yläharvennus entistä vahvemmin esille Harvennusmallit pysyneet ennallaan, mutta esitystapaa muutettu Tarkennuksia erityisesti hieskoivikoiden kasvattamiseen Tarkennuksia havupuuvaltaisten kohteiden ensiharvennuksiin ja puuvalintaan Luonnonhoitoa edistävä harvennus uutena 27

28 Metsänhoidon suositusten aluejako vs. metsälain aluejako 28

29 Esimerkit harvennusmalleista Harvennusmallit ovat pysyneet ennallaan. Tosin: Turvemaiden erillismalleista on luovuttu Ensiharvennukset ensisijaisesti runkoluvun mukaan Uutta: Lakirajat näkyvissä Vakioasteikot 29

30 Metsän uudistamiskypsyys Metsikön uudistaminen on ajankohtaista silloin, kun metsänomistaja saa enemmän hyötyä sen uudistamisesta kuin sen edelleen kasvattamisesta. Osaa hyödyistä on vaikeaa mitata rahassa Maisema Virkistys Luonto Metsikön läpimittaan perustuva uudistamisajankohta tuottovaatimuksen ollessa 2 3 %

31 Uudistamisen ajankohta Tuoreen kankaan kuusikko keskisessä Suomessa (Siilinjärvi, d.d.) Huom! Maan arvo 0 /ha 31

32 4. Oma tapa hoitaa metsää Tavoitteesi mukainen metsä

33 Metsän kasvatustavan valinta Kasvatusperiaatteiden vertailu Talousvaikutuksia Ympäristövaikutuksia Maisema ja monikäyttövaikutuksia Korjuuvaurio ja tuhoriskejä Lähtökohta: Metsänomistaja tekee erilaisia valintoja metsätilansa eri osissa. Juha Varhi Juha Varhi tasaikäinen eri ikäinen Vaikutukset: Metsässä tehtävät päätökset vaikuttavat yleensä vuosikymmenten päähän. Juha Varhi kaksijaksoinen 33

34 Metsät ovat kiinteä osa metsänomistajan taloudesta Metsä Metsätalous on osa hänen kokonaisvarallisuudesta on osa hänen kokonaistaloutta Metsätalouden kannattavuutta on suhteutettava kokonaisuuteen Pohdittavaksi: Mistä saa omasta työstä hyvän korvauksen? Mistä saa pääomalle hyvän tuoton? Miten suhtaudutaan riskeihin? 34

35 Riskien hallinta Markkinariskit Monipuolinen metsänhoito Hinta ja kustannustietoisuus Metsätuhoriskit Hirvet, myyrät, majavat Tuhohyönteiset.. Ilmaston aiheuttamat Laajamittaiset tuhot Riskinsietokyvyn mukaan laadittu vakuutus Uusi suositus juurikäävän torjunnasta kuusi sen esiintymisalueella mänty Lapin eteläpuolella 35

36 Metsän käsittely luo järkiperäisiä käsittelyalueita Yhdistä pienialaiset kasvatusmetsiköt uudistusalaan Parantaa metsänkasvatuksen kustannustehokkuuta maanmuokkaus viljely taimikonhoito harvennukset 36

37 Metsän käsittely valitse oikea menetelmä Juha Varhi Juha Varhi Esimerkki eri maanmuokkausmenetelmien käytöstä tuoreella kankaalla 37

38 Metsän käsittely valitse tavoitteiden painotus Työn toteutustapa ja ajoitus Kasvatustiheys, puulajivalinta Luonnonhoito Juha Varhi Esimerkki taimikonharvennuksesta ja taimikon varhaisperkauksesta 38

39 Metsän käsittely vaadi laatua Huolellinen istutustyö täydentää hyvän maanmuokkauksen Neljän kasvukauden jälkeen mättäässä muokkaamattomassa laikussa Johnny Sved 39

40 5. Suositusten soveltaminen turv la

41 Metsänhoidon suositukset Ojitetut turvemaat Kerralla kuntoon 41

42 Kerralla kuntoon = samaan hankkeeseen Koko kunnostusojituslohkon toimenpiteet Vesitalouden säätely, vesiensuojelu, kuljetusyhteydet Metsän kehityksen kannalta tarpeelliset toimenpiteet Harvennukset Lannoitukset (Taimikonhoitotyöt) Useimmiten useamman tilan yhteishankkeita Kustannustehokkuus Vesiensuojelu yms. toimenpiteiden tehokkuus 42

43 Turvemaametsien hoitaminen Turvemaametsän kunnostus edellyttää monenlaista osaamista ja monien toimijoiden yhteistyötä Kunnostushanketta voi hyvin verrata talonrakennushankkeeseen. Jotta hanke sujuisi kitkatta, tarvitaan hankkeelle hyvä suunnitelma toimiva johto, selkeät vastuualueet ja sovittu aikataulutus. 43

44 Tavallinen tilaus 3:32 3:33 3:34 Taimikonharvennusta 2 ha Ensiharvennusta 5 ha, 200 m 3, josta kesäkorjattavissa 3 ha, 120 m 3 Ojien perkausta Lannoitusta Vesiensuojelu: lietekuopat 1200m 6 ha 44

45 Kerralla kuntoon Taimikonharvennusta 15 ha Ensiharvennusta 28 ha 1000 m3 kesä korjuuna 7 ha 350 m3 Ojanperkausta m Lannoitusta 30 ha Vesiensuojelu pintavalutus Kulkuyhteydet piennartie 4:32 4:21 4:11 3:21 3:32 3:33 3:34 5:432 3:337 3:336 3:335 45

46 Alueen rajaus Kunnostusojituskelvottomat metsikkökuviot ja luonnonhoidolle arvokkaat alueet rajataan kunnostusojitustoimenpiteiden ulkopuolelle. Pienvesien lähimmät ojat suositellaan tukittavaksi, jos ojilla on vaikutusta pienveden vesitalouteen. Kunnostusojitusalueelta vesiä poisjohtavat laskuojat voidaan perata tai tarvittaessa kaivaa ojituskelvottoman alueen kautta, mikäli se on veden poisjohtamisen kannalta tarpeellista. 46

47 Erityistapauksia vähätuottoiset ojitetut turvemaat Vähätuottoiset = runkopuun kasvu alle 1 m³/ha/vuosi Ei uudistamisvelvoitetta (metsälaki 5 a ) 20 runkoa/ha monimuotoisuutta turvaamaan Leimikon on oltava markkinakelpoinen, jotta puut kannattaa korjata Taloudelliset edellytykset puunkorjuulle: ainespuuta > 20 m³/ha aines ja energiapuuta > 30 m³/ha leimikon koko > 5 ha > 3 ha, jos kertymä > 40 m³/ha hakkuukertymä m³/kohde 47

48 6. Laatu metsänhoitotöissä ja laadusta sopiminen

49 Metsänhoidon laadunhallinta Mitä hyvä laatu merkitsee? Metsänomistajalle hyväkuntoisia metsiä, jotka on hoidettu hänen tavoitteittensa mukaisesti Metsäpalveluiden tarjoajalle asiakastyytyväisyyttä ja uusia työtilauksia pienempää määrää epäonnistumisia ja reklamaatioita, mikä tuo ajansäästöä Hyvin toteutettu työmaa on palveluntarjoajan paras käyntikortti! Kalle Vanhatalo 49

50 Metsänomistajan on suositeltavaa panostaa laatuun Tehdyt päätökset metsänhoidossa ja laatu hoitotöiden ja hakkuiden toteutuksessa: pitkäaikaiset vaikutukset puuston kehitykseen virheet voivat kostautua ylimääräisinä kuluina tai menetettyinä puunmyyntituloina Suositus: omatoimiselle metsänomistajalle hyvän laadun takeena oman osaamisen kehittäminen ja töiden omavalvonta löydä parhaat ratkaisut ja opi tehokkaat työtavat Suositus: metsänomistajalle sopimuksentekoon hakkuista tai metsänhoitotöiden toteutuksen laadusta suositeltavaa sopia aina kirjallisesti työn laatuvaatimuksissa voidaan esimerkiksi viitata metsänhoidon suosituksiin. 50

51 Hoito ja hakkuusopimuksissa sovittavat asiat Selkeästi ja kattavasti laaditut sopimukset helpottavat sekä metsänomistajaa että palveluntarjoajaa tuo varmuutta molemmille osapuolille tavoitteet ovat kummankin osapuolen tiedossa Palveluntarjoaja vastaa, että sovitut asiat välittyvät myös työn toteuttajalle, esim. hakkuukoneenkuljettajalle tai metsurille Laadukkaan metsäpalvelun vaiheet Kalle Vanhatalo Sopimus- ja suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Yhteydenpito 51

52 Laadunseuranta osa toimivaa laadunhallintaa Työn laadunseuranta on työkalu laadun varmistamiseen jatkuvan oppimisen periaate suunnittelu ja toteutusvirheiden kitkeminen Työn toteutumisen laadun arviointi voidaan arvioida sekä silmämääräisesti että mittaamalla Laadunseurannassa kaksi erilaista toisiaan täydentävää lähestymistapaa 1. Työn toteuttajan tekemä omavalvonta 2. Metsänomistajan tai ulkopuolisen tekemä laadunseuranta 52

53 Esimerkki maanmuokkauksen heikosta toteutuksesta ja sen vaikutuksesta viljelytyön laatuun: Maata oli kauhottu sieltä täältä, mutta kunnon viljelypaikkoja (mättäitä) oli vain harvakseltaan. Istuttajan on hankala päästä suositeltavaan viljelytiheyteen. 53 Olli Mäki

54 Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Uusi aihe metsänhoidon suosituksissa

55 Rakkaalla lapsella on monta nimeä Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Varsinkin aiemmin kutsuttiin harsintataloudeksi / määrämittaharsinnaksi Nykyisin voi törmätä monenlaisiin ilmaisuihin Jatkuva kasvatus Jatkuva uudistaminen Peitteisen metsän käsittely Ekometsätalous Metsänhoidollinen harsinta Avohakkuuton metsänhoito Luonnonmukainen metsänhoito Luomumetsänhoito Useat käytetyt termit ovat aiheuttaneet sekaannusta ja näkemyseroja, vaikka niillä yleensä tarkoitetaankin samaa. 55

56 Tasa ja eri ikäisrakenteise metsän kasvatus mitkä ovat oleellisimmat erot? Vaihe: Uudistushakkuu Uudistaminen Kasvatus Tasaikäinen metsä Avohakkuu puuston saavutettua uudistamiskypsyyden Maanmuokkaus + keinollinen tai luontainen uudistaminen 1. Taimikonhoito 2. Ensiharvennus 3. Muut harvennukset Eri ikäisrakenteinen metsä Avohakkuita ei tehdä, aukot pienaukkoina, ei metsän viljelyä Luontaisen taimiaineksen kautta Poiminta ja pienaukkohakkuita sopivin aikavälein 56

57 Metsänomistajan tavoitteet Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Lähtökohtana metsän kasvatuksessa aina metsänomistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa taloutta monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa. Airi Matila 57

58 Metsänkasvatuksen talous Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit: Pelkästään luontaista uudistamista. Taimikon itseharveneminen korvaa taimikon harvennuksen. Intensiivisempi ja kalliimpi hoito ei taloudellisesti perusteltua, mutta voi olla muiden esim. luonnonhoidollisten tavoitteiden vuoksi perusteltua. Myös eri ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa. 58

59 Eri ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. Airi Matila 59

60 Kasvupaikan huomioon ottaminen 1. Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eriikäisrakenteisen metsän kasvatukseen. Kasvatettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan, pääpuulajiksi viljaville maille kuusi (rauduskoivu) karummille maille mänty. Kasvupaikka ja puulajit vaikuttavat puuston käsittelymenetelmien valintaan. 2. Metsän nykyinen rakenne vaikuttaa, millaisin toimenpitein ja miten nopeasti eriikäisrakenteisuus on mahdollista saavuttaa. 60

61 Kasvupaikan huomioon ottaminen Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvat huonosti Juurikääpäiset metsät etenkään poimintahakkuu ei ole suositeltavaa luontaisesti syntyneet alikasvostaimet saaneet usein juurikääpätartunnan. Paksukunttaiset kuusikot uudistuvat huonosti luontaisesti. Lisäksi Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle (vähäinen kertymä, luontotyyppinä harvinainen). 61

62 Rakennepiirteiden kehittäminen Poimintahakkuut poimitaan yksittäisiä puita. Pienaukkohakkuut tehdään 0,3 ha:n aukkoja. Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä siemen ja suojuspuuryhmien jättäminen kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. Käsittelyalueelle on jäätävä kokonaisuudessaan riittävästi puustoa. Säännösten mukaisen rajan alittaminen johtaa uudistamisvelvoitteen syntymiseen. 62

63 Poimintahakkuu Eri ikäisrakenteisen metsän hakkuu ja hoitotapa Ylläpidetään ja kehitetään eri ikäisrakennetta poistetaan suurimpia puita poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi. Johnny Sved 63

64 Poimintahakkuu Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston vaurioitumisriski, mutta verrattavissa harvennushakkuiden riskiin. Suunniteltava huolella. Hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja alikasvoksesta vaurioituu. Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa eniten hakattavaa tukkipuustoa. Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat kohdat pyritään kiertämään. 64

65 Poimintahakkuu Kasvamaan jätetään hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa hakkuissa olisi varmempaa. 65

66 Poimintahakkuu Hakkuussa poistetaan vialliset ja sairaat puut mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosuudeltaan haaroittuneet puut lukuun ottamatta säästöpuiksi jääviä suurimpia tukkipuun kokoisia puita (erityisesti päävaltapuita) niin, että metsään jää tavoitteen mukainen määrä puustoa. tiheitä pienempien puiden ryhmiä harvennetaan, jos kasvattavien puiden järeytymistä halutaan nopeuttaa. 66

67 Poimintahakkuu Talvi yleensä sopivin ajankohta. Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella. Alkukesän nila aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa. Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla. Erityshuomio n. 5 metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut. Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella. 67

68 Pienaukkohakkuu Eri ikäisrakenteisen metsän hakkuu ja hoitotapa. Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja. Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja. Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla. Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. Soveltuu myös kuusivaltaisille turv le. 68

69 Pienaukkohakkuu Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen: Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti. Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen. Turv la aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille. Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla. Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen: Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja pohjoisessa harvemmin kuin etelässä. Myös sääolojen oltava otolliset taimettumiselle. 69

70 Pienaukkohakkuu Aukon reunat pehmennetään poistamalla erityisesti suurimpia puita. Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy paremmin myös aukon reunassa. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri tuulituhojen riski. Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa. Säästöpuuryhmät välialueelle. 70

71 Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu ajoitetaan maaston kantavuuden mukaan. Juurikäävän riskialueella kantojen käsittely suoja aineella korjuussa sulan maan aikana. Korjuussa vältetään kulkua edellisessä hakkuussa tehtyjen pienaukkojen kautta, jotta niiden uusi puusto ei vaurioidu. Kalle Vanhatalo Pienaukko sekametsässä 71

72 Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä. Nuori, hyväkuntoinen puusto. Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt. Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti kuusikoissa. Paksu kunttakerros. 72

73 Siirtymävaihe Metsät, joissa alikasvosjakso Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa. Tiheä ylispuusto hidastaa alikasvoksen kehitystä, valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin. Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. Myöhemmin käytetään poimintaja pienaukkohakkuita kasvatustavoitteen, puuston ja kasvupaikan mukaan. Kalle Vanhatalo 73

74 Siirtymävaihe Taimikot ja nuoret metsät Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä taimikossa valmiiksi kokovaihtelua. Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua. Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua: harvennus vaihtelevaan tiheyteen eri kokoisten puiden harvennus poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita. 74

75 Siirtymävaihe Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Kuusi (väljennyshakkuu) suojuspuuhakkuu suojuspuiden poimintahakkuu sitten vähitellen eri ikäisrakenteiseksi. Mänty tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu. 75

76 Siirtymävaihe Lähtökohtana eri ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla. Juha Varhi 76

77 Siirtymävaihe Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa. Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa. Juha Varhi 77

78 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kuusi sietää enemmän varjostusta kuin mänty tai koivu, etu eriikäisrakenteisena kasvatuksessa. Poimintahakkuu päämenetelmänä. Tiheän alikasvoksen elpymiskyky huononee. Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen kasvua. Kuusialikasvos männikössä Huonolaatuiset männyt syytä hakata pian, jotta kuusille kasvutilaa viljavammilla kasvupaikoilla. Kasvupaikka voi olla myös liian karu tuottamaan kuusitukkia. Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista kivennäismailla. Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin, esim. Pohjois Suomen korpikuusikot. 78

79 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu Turv la on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja Pienaukkohakkuualikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen. Kuivilla kankailla kuivuus ja ravinteiden puute rajoittaa kuusen kasvua tukkipuuksi. Kuusen kasvatus voi olla kuitenkin perusteltua karummilla paikoilla esim., jos halutaan pitää alue puustoisena. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvatus harkitaan tapauskohtaisesti. 79

80 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Puustoa kasvatetaan harvana. Sekapuina suositaan rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös mäntyä. Poimintahakkuissa hakkuukertymä on tyypillisesti m³ suosituksissa esitetyillä pohjapinta aloilla (PPA). Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 (+) m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien vastapainoksi tehdään keskiarvoa harvempia kohtia, mikä turvaa alikasvoksen kehitystä. 80

81 Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Liiallista kuusettumista ehkäistään pienaukoilla, jotka edistävät lehtipuiden ja männyn uudistumista. Heinittymisen ehkäisemiseksi lehtomaisella kankaalla puuston suositeltu tiheys on hieman korkeampi kuin tuoreilla kankailla. Kalle Vanhatalo 81

82 Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja) Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. 82

83 Poimintahakkuu Puiden valinta hakkuussa: Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Juha Varhi Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista 83

84 Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Juha Varhi 84

85 Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti v välein. Säästöpuuryhmä Juha Varhi 85

86 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Pienaukkohakkuut valtaosalla kasvupaikoista. Lievä maanpinnan rikkominen edistää taimettumista. Karuimmilla paikoilla poimintahakkuu. Taimettuvat helposti Luonnostaan erirakenteisia Säädellään ylispuuston tiheyttä. Kalle Vanhatalo 86

87 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turv la erityisesti hieskoivu. Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn) Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. 87

88 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Kuivahko kangas Kuiva kangas Varputurvekangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena) Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu Poimintahakkuu Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita. 88

89 Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Viljavammat kasvupaikat kuusettuvat. Pohjoissuomalaiset karut männiköt poimintahakkuin kasvupaikan puuntuotoskyky vaatimaton, uudistamiseen ja hoitoon ei juuri kannata laittaa resursseja. Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Pohjapinta ala lasketaan koko käsittelyalueelta. Esim. pienaukkohakkuussa välialueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. 89

90 Pienaukko /poimintahakkuu, mäntyvaltainen metsä Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta ala (PPA) ennen pienaukko tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus 16 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahko kangas* Suositus 19 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahkot ja sitä karummat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* ns. lakiraja (5**) Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle, koska ne kuuluvat harvinaisiin luontotyyppeihin ja kertyvä puumäärä jää vähäiseksi. 90

91 Pienaukkohakkuu männikössä Tiheä kuusialikasvos huonontaa männyn uudistumista. Kuusialikasvosta syytä raivata, jos ei tarkoitus kasvattaa kuusta. Esimerkki vuoden välein toistuvat hakkuut: 1. käsittely: Aukkojen läpimitta on n. 40 m tai hieman enemmän. Karujen kasvupaikkojen harvapuustoisissa männiköissä riittävät pienemmät aukot. 2. käsittely: Pienaukkoja laajennetaan, kun ne ovat taimettuneet ja samalla voidaan tehdä lisää pienaukkoja. Korjuussa huolehditaan, ettei edellisessä hakkuussa tehdyille aukoille syntynyt uusi taimikko vahingoitu. 3. käsittely: Hakataan loput välialueesta jättäen säästöpuita, jotka toimivat aluksi myös siemenpuina. 1. käsittelykerralla hakattu alue harvennetaan tarvittaessa samalla. 91

92 Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen. Juha Varhi 92

93 Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. Juha Varhi 93

94 Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty vuotta edellisestä. Juha Varhi 94

95 Pienaukkohakkuu Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut vuotta. Tehdyt pienaukot taimettuneet. Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi. Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu. Juha Varhi 95

96 Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen haasteita Menetelmää harkitaan usein vasta sitten, kun metsää on ryhdyttävä uudistamaan. Onnistumisen edellytykset ovat hyvät, jos valmista alikasvosreserviä on jo olemassa Metsän tulee uudistua muuten alikasvosreservi loppuu Miten edistetään? Hakataan riittävän voimakkaasti Ylläpidetään lehtipuu ja mäntysekoitusta Metsänomistajalla, puunostajalla ja työn toteuttajalla oltava samanlainen näkemys lopputuloksesta! 96

97 Uudistuneet metsänhoidon suositukset pähkinänkuoressa Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon suosituksen teema: Tavoitteesi mukainen metsä Julkaistu 2014 alussa laadittu Metsäntalouden kehittämiskeskus Tapion vetämässä hankkeessa maa ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehty laajassa yhteistyössä metsä, energia ja ympäristöalan toimijoiden kanssa Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti metsänomistajille tueksi ja työvälineeksi toimihenkilöille, yrittäjille ja työntekijöille neuvontaan ja palveluiden tuottamiseen Perusteena tutkimustieto ja paras käytännön asiantuntemus Saatavilla maksutta verkosta ja maksullisena kirjana 97

98 Kiitos! Kalle Vanhatalo Metsänhoidon suositukset verkossa: 98