Amnesty International Suomen osasto ry HENKILÖSTÖSUUNNITELMA & VAPAAEHTOISOHJELMA
|
|
- Sanna-Kaisa Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Amnesty International Suomen osasto ry HENKILÖSTÖSUUNNITELMA & VAPAAEHTOISOHJELMA Päivitetty 1/2013
2 Sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YLEISET PERIAATTEET Amnestyn puolueettomuus ja riippumattomuus Toiminnan ja taloudenhoidon avoimuus ja demokraattisuus Suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto Osallistuminen ja yhteistoiminta HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstökatsaus Taloudellinen tilanne Palkkatiedot Työsuhteet sekä työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Ulkopuolisen työvoiman käyttö Työpaikan henkilötiedot Koulutus ja kehittäminen Toiminnan suunnittelu ja seuranta Kehityskeskustelut Työsuojelu Ohjaavat toimenpiteet Työsuhteen päättyminen Muut työpaikan menettelytavat ja pelisäännöt Henkilöstösuunnittelun seurantamekanismit VAPAAEHTOISOHJELMA Amnesty-vapaaehtoisten toimenkuvat ja valtuudet Vapaaehtoisten rekrytointi Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja kouluttaminen Vapaaehtoisille myönnettävät korvaukset Vapaaehtoistyön ongelmatilanteet
3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Amnesty on kansainvälinen ihmisoikeusliike, joka perustaa toimintansa jäsenistöönsä ja sen aktiiviseen työhön ihmisoikeuksien puolesta. Kansainvälisissä jäsenkokouksissa on toistuvasti vahvistettu toiminnan lähtökohdaksi linjaus, jonka mukaan ihmiset sekä vapaaehtoiset että palkattu henkilökunta ovat Amnestyn tärkein voimavara. Tätä linjausta tukevat Amnestyn perusarvot: kansainvälinen solidaarisuus tehokas toiminta yksittäisten uhrien puolesta tutkimuksen maailmanlaajuinen kattavuus ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus riippumattomuus ja itsenäisyys demokratia ja keskinäinen kunnioitus Ihmisten vapaaehtoisesti antama työpanos ja osaaminen sekä työssään viihtyvä ja sitoutunut ammattitaitoinen henkilökunta ovat Amnestyn toiminnan perusta. Amnestyn henkilöstösuunnitelman tavoitteena on kirjata periaatteet, joiden pohjalta Amnestyn Suomen osaston henkilöresursseja johdetaan ja kehitetään, sekä luoda sellaiset puitteet henkilöstölle, että he voivat työskennellä tehokkaasti toimintasuunnitelman mukaisesti. Samalla tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä hyvässä työilmapiirissä. Amnesty-toimijat Suomessa Suomen osastossa ihmisoikeustyötä tekevät muun muassa: palkattu henkilökunta johtokunta maakoordinaatiot teemakoordinaatiot ja erikoisryhmät aluesihteerit ja -koordinaatiot vapaaehtoiset kouluttajat kouluvierailijat paikallisaktiivit (ryhmät) pikavetoomusverkoston jäsenet verkkoaktiivit yksittäiset jäsenet Palkattu henkilökunta on ainoa työntekijäasemassa oleva henkilöstöryhmä. Luottamustoimien haltijoille tai vapaaehtoistyöntekijöille ei makseta Amnestyltä palkkaa tai muuta korvausta eivätkä he ole työsuhteessa Amnestyyn. Johtokunnan vastuulla on laatia strategiset suuntaviivat, luoda puitteet niiden toteuttamiselle sekä valvoa niitä ja toimiston työtä. Palkattu henkilökunta luo puitteet aktivistien toiminnalle toimimalla erilaisissa asiantuntijatehtävissä, huolehtimalla suunnitelmien operationalisoinnista sekä tarjoamalla vapaaehtoistoimijoille työkaluja kampanjoinnin toteuttamiseen. 2
4 2. YLEISET PERIAATTEET 2.1 Amnestyn puolueettomuus ja riippumattomuus Amnestyn kansainvälisen liikkeen keskeiset periaatteet ovat puolueettomuus ja riippumattomuus, joihin järjestön arvostus ja uskottavuus perustuvat. Kaikkien järjestössä toimivien tulee tiedostaa roolinsa ja toteuttaa näitä periaatteita vastuullisesti Amnesty-työssään riippumatta henkilökohtaisista poliittisista tai muista mielipiteistä. Riippumattomuuden periaatetta toteutetaan myös varainhankinnassa. 2.2 Toiminnan ja taloudenhoidon avoimuus ja demokraattisuus Päätösten valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ovat keskeinen osa jäsendemokratiaa. Järjestöllä tulee olla selkeät periaatteet päätöksentekoprosessin eri vaiheista ja niihin osallistumisesta. Sisäisen tiedonkulun tulee olla systemaattista ja avointa ja kulkea kaikilla tasoilla. Lahjusten antaminen ja ottaminen, toimivallan väärinkäyttö oman edun tavoittelemiseen sekä järjestön varojen ja omaisuuden varastaminen tai kavaltaminen on kaikissa olosuhteissa ehdottoman kiellettyä. Amnesty on pääosin yksittäisten jäsenten ja lahjoittajien rahoittama järjestö. Velvollisuutemme rahoittajia kohtaan edellyttää taloudenhoidon avoimuutta. Osaston kaikilla tasoilla on pystyttävä luotettavasti ja selkeästi kertomaan toimintamme rahoituksesta ja rahan käytöstä. Amnesty noudattaa eettisen lahjoittamisen periaatteita ja toimii yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa Vastuullinen Lahjoittaminen ry:ssä. Demokratian periaatteet toteutuvat Amnestyssä toimintasuunnitelman kautta. Sekä osasto että kansainvälinen liike perustaa toimintansa ja prioriteettinsa yhteisesti vuosikokouksessa hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan. 2.3 Suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto Amnestyssä kohdellaan kaikkia työnhakijoita sekä palveluksessa olevia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ikään, sukupuoleen, uskontoon, ihonväriin, rotuun, poliittisiin mielipiteisiin tai kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään tai muuhun vastaavaan seikkaan katsomatta. Keskinäisen kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden periaatteista keskustellaan niin, että kaikki työntekijät ovat tietoisia näistä yhteisistä periaatteista ja niiden soveltamisesta. Työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta edellytetään keskinäistä kunnioitusta, tasa-arvoisuutta sekä seksuaalisten, uskonnollisten, kieli- ja muiden vähemmistöjen hyväksymistä ja arvostamista. Kaikki työssä tapahtuva epäasiallinen kohtelu ja toisen henkilön syrjintä on ehdottomasti kielletty ja siihen puututaan välittömästi. Jokaisen henkilön vastuulla on huolehtia siitä, ettei omalla käyttäytymisellään aiheuta työyhteisöongelmia. Henkilöstösuunnitelman lisäksi osastolle on laadittu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. 2.4 Osallistuminen ja yhteistoiminta Sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia kannustetaan osallistumaan Amnestyn työn suunnitteluun ja toteutukseen. Osaston kaikilla tasoilla tuetaan jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Työyhteisön kehittämiseen osallistuminen varmistetaan yhteistoiminnalla. Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, osaston toimintaa koskevaan päätöksentekoon ja samalla edistää osaston toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta. Osaston tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toimia siten, että järjestelyt antavat henkilöstöön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön ja saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. Yhteistoiminta toteutetaan kahdella tasolla: työntekijöiden ja heidän esimiestensä välillä sekä henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Viimeksi mainittua varten on osastoon perustettu YT-toimikunta. Henkilöstön edustajia osastossa ovat luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu. Tarkempia ohjeita yhteistoimintaan annetaan Toimiston säännössä yhteistoiminnasta ja työsuojelusta. 3
5 3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 3.1 Henkilöstökatsaus Henkilöstöasiantuntija laatii vuosittain henkilöstöraportin, joka sisältää tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä niissä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi raportissa voidaan käsitellä vuoden aikana henkilöstöön vaikuttaneita tapahtumia ja toimenpiteitä, kuten koulutuksia, organisaatiomuutoksia ja tykytoimintaa. 3.2 Taloudellinen tilanne Osaston taloudellista tilaa käsitellään säännöllisesti tiimikoordinaation kokouksissa ja siitä tiedotetaan henkilöstölle toimistokokouksissa. YT-toimikunnalla on lisäksi oikeus saada vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yhdistyksen taloudellisesta tilasta. 3.3 Palkkatiedot Amnestyn periaatteena on, että samalla vaativuustasolla olevista tehtävistä maksetaan henkilöille sama palkka, ja että tehtävät sijoitetaan palkkaluokkiin yhtenäisin ja tasapuolisin perustein. Palkat määräytyvät kulloinkin voimassaolevan palkkamallin mukaan. Kaikille työntekijöille annetaan työsuhteen alussa ja aina palkan muuttuessa kirjallinen palkkalaskelma, josta ilmenevät palkkaluokka ja sen perusteet sekä maksettavat lisät. Palkkauksen ja urakehityksen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Toiminnanjohtaja ja henkilöstöasiantuntija varmistavat vuosittain, että henkilöstön palkkakehitys on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Palkkatasoa verrataan vastaavien yhteisöjen tai organisaatioiden palkkatasoon aina palkkamallintarkistamisen yhteydessä noin joka kolmas vuosi. Työnantajan on annettava kerran vuodessa henkilöstön edustajalle tilastotiedot työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstön edustajalle annettavien palkkatietojen ryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. 3.4 Työsuhteet sekä työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Rekrytoinnit ovat tärkeitä ja pitkävaikutteisia sopimuksia, joihin suhtaudutaan vakavasti. Amnestyn rekrytointipolitiikka noudattaa järjestön strategista linjausta. Uusista pysyvistä tehtävistä päättää johtokunta. Toiminnanjohtaja päättää määräaikaisten työntekijöiden palkkaamisesta. Avoimet toimet täytetään julkisen haun kautta, ellei rekrytoinnin rajaamiselle tai suorahaulle ole erityistä syytä (esim. rekrytoinnin kiireellisyys, työsuhteen lyhyys tai vaadittu erityisosaaminen). Kaikkien rekrytointien yhteydessä varmistetaan että osaston henkilöstöllä, mukaan lukien tuntipalkkaiset työntekijät, on mahdollisuus hakea avointa tehtävää. Ulkoiset rekrytoinnit tuovat Amnestylle uutta osaamista ja uusia ajatuksia, sisäiset rekrytoinnit taas antavat henkilöstölle mahdollisuuden oppia uutta ja edetä urallaan. Työpaikkailmoituksessa annetaan todenmukainen ja riittävä kuva haettavana olevasta tehtävästä ja sen hoitamisen edellytyksistä. Kuvauksen tulee sisältää tehtävän tarkoitus tai pääasiallinen sisältö sekä vastuullisuus ja asema organisaatiossa. Rekrytointiprosessit ovat julkisia hakumenettelyn (jos tehtävä laitetaan julkiseen hakuun) ja päätöksen suhteen. Rekrytointien käytännön toteuttamisesta ja rekrytoinnin onnistumisen arvioinnista vastaavat toiminnanjohtaja ja tiimipäälliköt henkilöstöasiantuntijan avustuksella. Osastossa käytetään työtehtävän luonteesta riippuen rekrytoinnissa seuraavia kanavia: sisäinen haku sidosryhmäverkostot ja suorahaku internetin ilmaiset ja maksulliset rekrytointipalvelut lehti-ilmoitukset omassa lehdessä ja muissa lehdissä Järjestöön halutaan rekrytoida erityisesti seuraavia ominaisuuksia ja taitoja: tehtäväkohtainen osaaminen osaaminen, joka vahvistaa Amnestyn strategiaa ja arvoja vuorovaikutustaidot (kyky toimia ryhmän jäsenenä ja ihmisten johtaminen) vastuuntuntoisuus ja tavoitteellisuus 4
6 tehtävän edellyttämä riittävä kielitaito Jokaiselle uudelle henkilölle laaditaan aina kirjallinen työsopimus, toimenkuva ja palkkalaskelma. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan, jota tarvittaessa täydennetään paikallisin sopimuksin. Pääasiallisesti kaikissa työsuhteissa on työlainsäädännön mukainen koeaika. Työntekijöiden toimenkuvat laativat toiminnanjohtaja ja tiimipäälliköt. On tärkeää, että jokainen henkilö tietää, mitä hänen työhönsä kuuluu ja mitä häneltä edellytetään. Toimenkuvat eivät saa kuitenkaan rajoittaa liikaa tehtävien joustavuutta, sillä päivittäiset työtehtävät muokkautuvat myös tilanteen mukaan tärkeintä on, että työntekijän ja esimiehen välillä vallitsee yhteisymmärrys tehtävän sisällöstä ja tavoitteista. Määräaikaiset työsuhteet Työntekijöitä palkataan määräaikaisiin työsuhteisiin vain kun niille on lainmukainen ja todennettavissa oleva peruste. Peruste selvitetään työntekijälle ja kirjataan työsopimukseen. Määräaikaisen työsuhteen päättymisestä tai jatkumisesta tai muista siinä tapahtuvista tai odotetuista muutoksista tiedotetaan työntekijälle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työsuhteen epävarmuutta pyritään lievittämään myös välttämällä tarpeettoman lyhyiden sopimusten laatimista ja niiden ketjuttamista. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ennen sen määräaikaa voidaan neuvotella, mikäli työntekijä sitä toivoo. Ennenaikaisissa irtisanomistilanteissa noudatetaan samoja irtisanomisaikoja kuin vakinaisissa työsuhteissa, ellei tapauskohtaisesti muusta sovita. Harjoittelijat Harjoittelijoiden rekrytoinnista ja työsuhteiden ehdoista säädetään Harjoittelijaohjelmassa. 3.5 Ulkopuolisen työvoiman käyttö Ulkopuolista työvoimaa käytetään tarpeen mukaan, kun tarvittavaa osaamista ei löydy osaston sisältä tai lisätyövoiman tarve on kertaluonteista, tilapäistä tai muuten niin vähäistä ettei sen hoitamiseksi ole perusteltua palkata omaa työntekijää. Ulkopuolinen työntekijä voi toimia vuokratyöläisenä, itsenäisenä ammatinharjoittajana, jonkin yrityksen nimissä tai työkorvausta tai palkkiota vastaan. 3.6 Työpaikan henkilötiedot Työntekijöiden henkilö- ja työsuhdetiedot kerätään henkilöstörekisteriin palkanmaksua ja työsuhteiden hoitoa varten. Henkilöstörekisteriä ylläpitää henkilöstöasiantuntija ja siitä on laadittu asianmukainen rekisteriseloste. Terveydentilaa koskevia tietoja saa käsitellä vain henkilöstöasiantuntija. Työntekijöiden terveydentilaa koskevat tiedot säilytetään henkilöstöarkistossa erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. 3.7 Koulutus ja kehittäminen Amnesty kannustaa henkilöstöään jatkuvaan kehittymiseen. Koulutus nähdään myös tärkeänä palkitsevana ja motivaatiota lisäävänä tekijänä. Henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan edellisenä kautena käytyjen koulutusten vaikuttavuutta ja samalla työntekijällä on mahdollisuus esittää omia toivomuksiaan tulevan koulutuksen osalta. Henkilöstöasiantuntija laatii vuosittain kehityskeskusteluiden perusteella toimiston henkilöstöä varten koulutussuunnitelman, jonka tiimikoordinaatio ja YT-toimikunta käsittelevät. Lisäksi kukin tiimipäällikkö keskustelee työntekijöidensä kanssa näiden yksilöllisistä koulutustarpeista ja sopii millaisilla kursseilla niihin vastataan. Johtaminen ja osaamisen kehittäminen Amnesty haluaa olla työpaikka, jossa henkilöstön on hyvä työskennellä, jossa työ- ja vapaa-aika ovat tasapainossa ja jossa henkilöstö voi ja haluaa kehittää itseään ja koko työyhteisöä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja jatkuvasti kehittyvää johtamista. Amnestyn palkatun henkilöstön työtehtävät perustuvat suunnitelmaan ja ne arvioidaan vuosittain. Päivittäisjohtamisessa korostetaan erityisesti toimiston sisäistä tiedonkulkua, jotta jokainen saa tarvitsemansa tiedon. 5
7 Tämä varmistetaan muun muassa yhteisillä tiimi- ja toimistokokouksilla. Yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidetään 2 4 kertaa vuodessa. 3.8 Toiminnan suunnittelu ja seuranta Syksyllä pidettävässä syysseminaarissa on jäsenillä mahdollisuus osallistua tulevan kaksivuotissuunnitelman valmisteluun (vuorovuosin, joka 2. vuosi syysseminaari keskittyy jäsenkoulutukseen) ja syysseminaarin ohjeistamana toimistossa aloitetaan tulevien osaston toimintasuunnitelmien laadinta loka-marraskuussa. Toimisto valmistelee toimintasuunnitelmaehdotuksen johtokunnalle, joka hyväksymisen jälkeen vie sen vuosikokoukselle. Vuosikokous vahvistaa toimintasuunnitelman kahdeksi vuodeksi ja budjetin vuodeksi kerrallaan. Toimistolla on suunnittelupäiviä, joissa suunnitellaan tulevan toiminnan prioriteettialueet ja kalenteri näiden pohjalta. Tiimikoordinaatio seuraa prioriteettiprojektien etenemistä viikoittaisissa kokouksissaan ja yhteisesti niihin palataan toimistokokouksissa. Tiimikokouksissa varmistetaan, että sovitut tehtävät hoidetaan. Lisäksi esimiehet seuraavat kunkin työntekijän henkilökohtaista työpanosta. Tiimikoordinaatio valmistelee toimistokokousten esityslistan ja varmistaa, että tiimit kokoontuvat säännöllisesti. Toimistokokouksessa käsitellään koko henkilökuntaa koskevat asiat. Toimistokokousten tarkoitus on myös ylläpitää toimiston yhteishenkeä. Toimistokokouksia pidetään säännöllisesti, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 3.9 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat osa sekä Amnestyn palkkausjärjestelmää että toiminnan suunnittelu- ja seurantasykliä. Niiden tarkoitus on taata palkkausjärjestelmän tasapuolinen ja säännöllinen toteutus, varmistaa työntekijöiden motivaatio ja osaamisen kehittäminen sekä tukea osaston toiminnan suunnittelua ja ohjausta. Kehityskeskustelut käydään kaikkien työntekijöiden kanssa kahdesti vuodessa. Keskustelujen rakenteesta on annettu lisätietoa ohjeessa Kehityskeskustelut Amnestyssä. Erikseen voidaan pitää töiden ja tavoitteiden tarkistus- ja arviointikeskusteluja useamminkin. Henkilökohtaiset tapaamiset mahdollistavat suoran palautteen antamisen. Hyvästä työstä kiitetään ja palkitaan ja riittämättömästä suorituksesta ohjataan tuloksellisempaan suuntaan. Myös koulutustarpeita, työn kehittämistä ja yhteistyön toimivuutta toimiston sisällä käsitellään aina tarpeen mukaan. Toiminnanjohtajan onnistumista arvioi johtokunta (tai sen nimeämä henkilö), joka antaa vuosittain palautetta ja tekee kehittymissuunnitelman. Henkilön tulee myös itse ottaa vastuuta siitä, että työlle asetettavat odotukset ovat riittävän selkeät ja palaute riittävää. Alaisten antama palaute on tärkeää myös esimiehen työn kehittämiseksi. On tärkeää huomata, että epäkohtiin ei voida puuttua, jollei niistä olla tietoisia siksi keskusteluissa kannattaa tuoda rohkeasti omat mielipiteet esille Työsuojelu Työsuojelun perustavoite on pitää yllä ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Erityisiä kehittämisen kohteita ovat työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tarkempia tietoja ja toimintaohjeita työsuojeluasioista annetaan Toimiston turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa Työhyvinvointitoiminta Työkyky muodostuu terveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta tehdä työtä. Henkilöstön työkyvystä huolehditaan huomioimalla ergonomiaan ja työaikoihin ja -tapoihin liittyvät tekijät sekä järjestämällä työyhteisölle hyvinvointitoimintaa, jota voivat olla mm. virkistyspäivät, tuettu harrastustoiminta, koulutukset sekä tuki- ja teemaryhmät. Työhyvinvointitoiminta on fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ylläpitävää toimintaa, 6
8 johon jokainen työntekijä osallistuu myös huolehtimalla riittävästä levosta, liikunnasta ja kehittymishalusta työssään. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä toimiston työsuojeluorganisaation kanssa ja tarjoaa suoraan terveydenhuollon piiriin kuuluvia palveluja niin fyysisissä kuin psyykkisissäkin kuormitustilanteissa. Vuosittain tehtävä työilmapiirikartoitus on osa psyykkisen hyvinvoinnin seurantaa ja edistämistä Sairauspoissaolot ja työterveyshuolto Henkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Tällöin työntekijälle maksetaan palkkaa sen mukaisesti, mitä sovellettavassa työehtosopimuksessa säädetään. Sairausloman jatkuessa yhdenjaksoisesti yli kolme päivää, on työntekijä velvollinen esittämään esimiehelleen terveydenhoitajan- tai lääkärintodistuksen. Esimies voi harkintansa mukaan vaatia todistuksen esittämistä myös alle neljän päivän sairauslomista. Ilmoitusvelvollisuus poissaolosta (lähiesimiehelle, ei työkaverille) sitoo kuitenkin kaikkia työntekijöitä ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien. Työntekijä, jolle kertyy yli 20 sairauspoissaolopäivää vuodessa, ohjataan työterveyshuollon konsultaatioon, jossa arvioidaan työntekijän terveydentila ja työssäselviytyminen sekä mahdollinen jatkohoidon tarve. Amnesty Internationalin toimiston palkattujen työntekijöiden työterveyshuolto on järjestetty Diacor Oy:n lääkäriasemilla. Työterveyshuollon sopimus kattaa lakisääteisen työterveyshuoltotoiminnan ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Yhdessä nämä kattavat seuraavat toiminta-alueet, joista osa toteutetaan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa: työpaikkaselvitys tiedottaminen, tietojen antaminen ja ohjaus ensiapuvalmiuden suunnittelu ja ylläpito terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävä toiminta sekä vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan seuranta työterveyshuollollisesti painotettu, yleislääkäritasoinen sairaanhoito siihen liittyvine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä terveydenhoitajan sairaanhoitopalveluineen. Työterveyshuollon palvelut ovat maksuttomia toimiston palkatuille työntekijöille. Niiden käytöstä säädetään ohjeessa Työpaikkaterveydenhuolto Amnestyssä Päihteet työpaikalla Osastolle on laadittu Päihdeohjelma, jonka perusteella työntekijä voidaan tarpeen vaatiessa ohjata päihdetestiin tai hoitoon Ohjaavat toimenpiteet Amnesty odottaa kunkin järjestön palveluksessa olevan suorittavan tehtävänsä ammattimaisesti ja tehokkaasti sekä ylläpitävän asialliset suhteet työtovereihinsa, mahdollisiin alaisiinsa ja esimiehiinsä sekä ulkopuolisiin sidosryhmiin. Amnesty pyrkii hoitamaan kaikki työsuhteeseen liittyvät ohjaavat ja ns. kurinpidolliset asiat puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Esimies vastaa siitä, että työnantajan odotukset työsuorituksen ja muiden työsuhteeseen liittyvien asioiden osalta on selvitetty hänen alaisilleen. Esimiehen tulee ilmoittaa alaiselleen välittömästi, jos alaisen toiminta työsuhteessa ei vastaa työnantajan odotuksia sekä pyrkiä opastamaan ja auttamaan häntä positiivisessa hengessä siten, että alainen voi korjata puutteellisen tai virheellisen toimintansa. Jos henkilö itse tai työnantaja havaitsee ongelmia (mielenterveysongelmat, päihdeongelma, työuupumus, tms.), joiden ratkaisemiseksi ammattimainen apu voisi olla hyödyllistä, esimies keskustelee henkilön kanssa ja tarvittaessa ohjaa henkilön saamaan tilanteeseen sopivaa hoitoa työterveyshuollon kautta. Osasto pyrkii ennaltaehkäisemään mahdollisten ongelmatilanteiden syntymistä avoimen kommunikoinnin ja keskustelun periaatteellaan. Koko toimiston henkilökunta pitää säännöllisesti toimistokokouksia ja suunnittelupäiviä. Tiimit kokoontuvat pääsääntöisesti viikoittain. Yksilötasolla työntekijällä on vuosittain kaksi kehityskeskustelua esimiehensä kanssa, jossa kartoitetaan työntekijän työtilannetta, hänen selviytymistään ja henki- 7
9 lökohtaisia kehittymismahdollisuuksiaan koulutuksineen. Samalla työntekijällä on itsellään mahdollisuus esittää ajatuksiaan ja kommenttejaan Ongelmien tunnistus ja vastuut Jokaisessa työpaikassa esiintyy aika ajoin myös ristiriitoja ja ongelmatilanteita. Ne voivat olla joko yhteisöllisiä tai yksilöön liittyviä. Yhteisöllisiä ongelmia voi syntyä esimerkiksi tiimien sisäisestä tai välisestä työnjaosta, organisaatiomuutoksista, puutteellisesta tiedonkulusta sekä ulkoisista paineista. Yksilökeskeisiä ongelmia voivat olla esimerkiksi osaamisen tai motivaation puute, erilaiset sairaudet, viestintäongelmat, uupuminen joko työstä tai työn ulkopuolisista seikoista johtuen, päihdeongelmat, tehtävien laiminlyönti tai muut rikkomukset ja ristiriidat. Ongelmat voivat tulla esiin tiimikokouksissa, kehityskeskusteluissa tai muissa työhön liittyvissä kokouksissa. Toisinaan ongelmat ovat kuitenkin piilossa ja ne näkyvät esimerkiksi työn laadun heikkenemisenä, lipsumisena aikatauluista tai sovituista tapaamisista, sopimattomana käytöksenä tai muuna tehtävien laiminlyömisenä. Työyhteisöongelmat voivat näkyä poissaoloina, vaihtuvuutena, ilmapiiriongelmina, viestinnän määrän ja laadun muutoksina ja viime kädessä järjestön toiminnan ja tulostason laskuna. Hyvä työilmapiiri ja toimiva yhteistoiminta syntyvät jokaisen panoksesta, ja on jokaisen vastuulla ehkäistä ja puuttua ongelmiin. Työnantajan tehtävänä on järjestää koulutusta ja tiedotusta sekä luoda työnteolle selkeät ja hyvin toimivat puitteet Toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus kertoa työpaikan ongelmista esimiehelleen, kollegoilleen tai luottamushenkilöille. Esimiesten vastuulla on selvittää ongelmatapaukset ja ryhtyä toimenpiteisiin. Jos esimies käyttäytyy epäasiallisesti, otetaan yhteyttä häneen esimieheensä. Minkä tahansa ongelman ilmetessä on tärkeätä reagoida siihen nopeasti. Ensin on selvitettävä ongelman laajuus ja painoarvo sekä sen seuraukset yhdessä kaikkien niiden kesken, joiden työtä ongelma koskee. Esimies tai hänen esimiehensä ja tarvittaessa työsuojelupäällikkö laativat asiasta toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään korjaavat toimenpiteet, vastuut, aikataulu ja seuranta. Ongelmia aiheuttaneet syyt pyritään poistamaan tai korjaamaan. Työntekijällä on mahdollisuus saada tukea työsuojelu- ja luottamusvaltuutetuilta sekä työterveyshuollosta. Jos asia on yksilöön ja hänen käytökseensä tai työsuoritukseensa liittyvää, esimiehen ja tarvittaessa työsuojelupäällikön on selvitettävä asia yhdessä hänen kanssaan. Mikäli asian selvittäminen yhdessä työntekijän kanssa ei onnistu, on hänelle kerrottava selkeästi, miten asia on etenemässä. Esimiehen, työsuojelupäällikön ja tarvittaessa toiminnanjohtajan on varattava ongelman käsittelyyn riittävästi aikaa ja resursseja. Huomioitava on, että kenelläkään ei ole oikeutta puuttua toisen yksityiselämään liittyviin asioihin. Terveyteen liittyviin asioihin voidaan puuttua siinä tapauksessa, jos ne haittaavat tai estävät kokonaan työtehtävien hoitamista tai aiheuttavat työturvallisuusriskin. Terveyteen liittyvät ongelmat hoidetaan aina työterveyshuollon kautta, jota sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus Varoitukset Varoitukset ovat ehdottomasti poikkeustapaus ja viimeinen keino vakavan työntekijästä johtuvan rikkomuksen ilmetessä. Jos työntekijä laiminlyö työvelvoitteensa tai ilman laillista perustetta kieltäytyy työstä, välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai huumausaineen vaikutuksen alaisena taikka käyttää työpaikalla vastoin kieltoa päihdyttäviä aineita, harjoittaa työpaikkakiusaamista tai seksuaalista häirintää työpaikalla, aiheuttaa toiminnallaan työnantajalleen merkittävää taloudellista haittaa tai rikkoo tietosuoja- ja salassapitovelvollisuutensa, rikkoo Amnestyn sisäisiä pelisääntöjä, ohjeita tai menettelytapoja niin, että hänen voidaan katsoa osoittaneen selkeää huolimattomuutta, piittaamattomuutta tai jos hän muuten käytöksellään ja piittaamattomuudellaan aiheuttaa selkeitä ja määriteltävissä olevia ongelmia järjestön toiminnalle, 8
10 annetaan työntekijälle kirjallinen, yksilöity varoitus, joka sisältää työsuhteen purku- tai irtisanomisuhan. Työnantajan on kuultava työntekijää ennen varoituksen antamista ja varattava tälle mahdollisuus antaa vastineensa asiassa. Varoituksen tarkoitus on toimia vakavana huomautuksena työntekijälle siitä, että työnantaja edellyttää hänen korjaavan haitallisen tai toimintaa hankaloittavan toimintansa tai käytöksensä. Jos työntekijän yllämainittu käyttäytyminen toistuu, työsopimus voidaan purkaa tai irtisanoa. Päihdetapauksissa pyritään henkilö ohjaamaan hoitoon ennen työsuhteen irtisanomista tai purkamista. Lievemmissä rikkomuksissa henkilölle voidaan antaa suullinen huomautus. Varoituksen antaa työnantajan edustajana toiminnanjohtaja työntekijää kuultuaan ja esimiehen kanssa keskusteltuaan. Kuulemalla työntekijää ennen varoituksen antamista työnantaja kertoo harkitsevansa varoituksen antamista ja antaa työntekijälle mahdollisuuden esittää vastineensa. Tällöin työntekijä saa tiedon siitä, että työnantaja pitää hänen menettelyään vakavana työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisena. Mikäli vastine ei tyydytä työnantajaa ja varoitus annetaan, työntekijällä on edelleen mahdollisuus jättää toinen vastine asiasta. Työntekijällä on mahdollisuus ottaa mukaan luottamus- tai työsuojeluvaltuutettu avustajaksi keskustellessaan työnantajan kanssa Työsuhteen päättyminen Työsuhteen päättäminen ja vastuut Henkilön työsuhde voi päättyä irtisanomalla tai purkamalla. Työnantajan irtisanoessa syynä voivat olla tuotannolliset tai taloudelliset syyt tai henkilöstä johtuvat (asialliset ja painavat) syyt. Työsuhde voidaan vain erittäin painavasta syystä purkaa päättymään heti. Henkilöstön työkykyä ja tehtävissä suoriutumista pitää pyrkiä tukemaan kehityskeskusteluilla, koulutussuunnitelmilla ja työkykyä ylläpitävillä toimenpiteillä niin, että yksilöperusteiden käyttö olisi minimissä. Toiminnanjohtajalla ja lähimmällä esimiehellä on vastuu irtisanomiskeskusteluista Lähtöhaastattelu Jokaiselle järjestöstä lähtevälle henkilölle pyritään tekemään lähtöhaastattelu. Henkilöstöasiantuntija tai muu kuin työntekijän oma tiimipäällikkö suorittaa lähtöhaastattelun. Haastattelun tulokset ovat luottamuksellisia ja ne kirjataan ja esitellään ao. henkilön esimiehelle vain henkilön luvalla. Lähtöhaastattelu on tärkeä informaatiokanava uuden henkilön tehtävänkuvan, raportointisuhteiden ja perehdyttämisen suunnittelussa sekä työpaikan kehittämisessä. Lähtöhaastattelu ei korvaa lähtevän työntekijän ja tämän esimiehen välistä loppukeskustelua Muut työpaikan menettelytavat ja pelisäännöt Vuosilomakäytäntö Vuosilomien suhteen noudatetaan Valtion virka- ja työehtosopimusta vuosilomista Työaikajärjestelmä ja etätyö Työaikojen ja etätyön suhteen noudatetaan, mitä on kirjattu Liukuva työaika -ohjeeseen Työstävapautukset Perhe-, opinto- ja muita vapaita myönnetään sen mukaan, mitä on linjattu ohjeessa Työstävapautukset (ns. virkavapaat) AI Suomen osastossa Henkilöstösuunnittelun seurantamekanismit Henkilöstösuunnitelman toteutumista arvioidaan kahden vuoden välein tai aina tarvittaessa. 9
11 4. VAPAAEHTOISOHJELMA 4.1 Amnesty-vapaaehtoisten toimenkuvat ja valtuudet Toimenkuvaukset muodostavat vapaaehtoistyössä oleville henkilöille tietynlaisen kartan siitä, mitä heiltä odotetaan, mitkä ovat heidän vastuunsa, valtuutensa ja pääasialliset tehtävänsä. Koska moni vapaaehtoinen on muualla työssä, erillinen toimenkuvaus auttaa heitä suunnittelemaan Amnesty-työnsä ajankäyttöä, tehtävien jakoa ja yleistä ryhmän toiminnan aikataulutusta. Kaikille luottamustehtävissä oleville voidaan myös laatia kirjalliset toimenkuvat. Toimenkuvien laadinnassa on hyvä muistaa, että ne eivät kuitenkaan saa rajoittaa työtä toimintaa hidastaen. Toimenkuvan on oltava apuväline, ei haittaava tai työtä estävä tekijä. Lisäksi Amnesty-ryhmäaktiiveille on annettu erillisiä ohjeita, jotka löytyvät ryhmäsihteereiltä (esimerkiksi viestintää koskevat säännöt) tai taloudenhoitajilta (esim. talousohjeet). Amnesty-aktiivien ja erilaisiin kampanjoihin ja tapahtumiin osallistuvien aktiivien vastuut ja valtuudet käydään läpi tehtäviä ja töitä jaettaessa. 4.2 Vapaaehtoisten rekrytointi Amnestyn rekrytointiryhmä keskittyy johtokuntaehdokkaiden sekä vuosikokouksen puheenjohtajan ja sihteerin etsimiseen. Vastuullisimmissa tehtävissä olevat vapaaehtoiset pyritään rekrytoimaan kuten työntekijätkin, ts. menettelyllä, jossa kerätään työpaikkailmoituksen perusteella saadut hakemukset, haastatellaan sopivimman tuntuiset henkilöt ja tehtävään valitun kanssa voidaan tehdä vapaaehtoistyösopimus, jossa vapaaehtoinen sitoutuu tehtävään tietyksi ajaksi. Koska kyse on vapaaehtoistyöstä, on tietenkin hyväksyttävä, että ihmisen elämäntilanne voi muuttua, eikä sovitusta voida pitää kiinni orjallisesti. Lisäksi rekrytoinnissa käytetään jo toiminnassa mukana olevien omia kontakteja. Uusien ryhmäaktiivien rekrytointi on ryhmien vastuulla. Niiden rekrytointikanavia ovat mm. ryhmän kampanjointitapahtumat, yleisötapahtumat ja erilaiset jäsenistölle suunnatut tiedotuskanavat kuten Amnesty-lehti ja verkkosivut. Toimistovapaaehtoisten vapaaehtoistyösopimus sisältää sitoumuksen mm. vaitiolosta ja tapaturmavakuutuksen. 4.3 Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja kouluttaminen Ryhmäsihteeriksi tai muihin luottamustehtäviin ryhtyneet kutsutaan toimen alkuvaiheessa tutustumaan toimistoon. Samalla heidät perehdytetään uusiin tehtäviin ja heidän kanssaan voidaan yhdessä kartoittaa mahdollisia koulutustarpeita. Kasvokkain tapahtuva tutustuminen ja perehdyttäminen auttavat jatkossa kanssakäymistä ja sitouttaa aktiiviset toimijat paremmin osastoon. Toimenkuva uudelle luottamushenkilölle laaditaan viimeistään perehdyttämisvaiheessa. Kaikkia kaukana asuvia ryhmäsihteereitä ei kuitenkaan aina saada perehdytykseen aivan käytännön syistä tällöin perehdytys järjestetään ryhmävastaavan toimesta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 4.4 Vapaaehtoisille myönnettävät korvaukset Vapaaehtoisille voidaan maksaa tietyin edellytyksin kulu- ja matkakorvauksia sekä päivärahoja. Vapaaehtoisille myönnettävistä korvauksista on säädetty Osaston hallinto- ja taloussäännössä. 4.5 Vapaaehtoistyön ongelmatilanteet Ongelmatilanteiden tunnistaminen Toimiston työturvallisuusohjetta sovelletaan mahdollisimman pitkälle myös Amnesty-aktiivien osalta. Vapaaehtoistyössä niin kuin normaalissakin työssä esiintyy välillä ristiriitoja ja ongelmatilanteita. Vapaaehtoistyössä olevat ovat usein myös muualla työssä tai opiskelijoita, jolloin työ- ja opiskelukiireet, perheen hoitamiseen ja muuhun vapaa-aikaan liittyvät asiat saattavat haitata osallistumista. Ne ovat omiaan lisäämään riskiä ongelmatilanteiden synnylle. Joskus syntyy myös väärinkäsityksiä siitä, missä roolissa ihmiset toimivat ovatko he Amnestyn palkattua henkilökuntaa vai vapaaehtoisia molempia ryhmiä kun koskevat aivan omat pelisääntönsä ja toimintamallinsa. 10
12 Tärkeätä on erottaa toisistaan normaalit elämässä ja työssä tapahtuvat satunnaiset väärinkäsitykset ja todelliset ristiriidat tai ryhmäongelmat. Ihmisten väliseen tiedottamiseen ja väärinkäsityksiin liittyvät asiat on korjattava välittömästi keskustelemalla. Ryhmän toimintaan liittyvät asiat ja muut vakavammat ongelmat vaativat selkeämpiä toimenpiteitä. Jokaisella on vastuu ja oikeus puuttua todellisiin ongelmiin. Jos asiat jäävät käsittelemättä, eikä ryhmä halua puuttua ongelmiin, niin silloin ongelmat saattavat ajan myötä kasvaa kohtuuttomiin mittoihin ja muodostaa vaikeita esteitä toiminnalle Ongelmatilanteiden ratkaiseminen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistyön periaatteena on, että jokaisella Amnestyn toiminnasta kiinnostuneella on oltava tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hänelle sopivalla tavalla on tärkeää, että jokainen Amnesty-aktiivi kokee itsensä toivotuksi ja tervetulleeksi vapaaehtoistyöhön. Ryhmän on kohdeltava jokaista aktiivia tasa-arvoisesti ja kaikki syrjintä, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu on ehdottomasti kiellettyä. Ryhmäsihteeri vastaa siitä, että oman ryhmän jäsenillä ja vapaaehtoisilla on selkeä kuva ryhmän tehtävästä ja tavoitteista. Ryhmäsihteerin pitää voida myös rajoittaa työtehtävien kasautumista vain tiettyjen henkilöiden osalle. Jos ryhmäsihteeri, joku ryhmän jäsenistä, aktiiveista tai vapaaehtoistyössä olevista havaitsee ryhmän toiminnassa ongelmia, siitä keskustellaan ensin ryhmäsihteerin kanssa ja kyseisen henkilön kanssa (tai ryhmän kesken, jos kyse on koko ryhmästä). Huomioitavaa on, että ryhmä ei koskaan keskustele yksittäisen henkilön käytöksestä tai henkilön toiminnasta ryhmässä ilman, että kyseinen henkilö on itse paikalla. Jos ongelmat ovat vakavia ja haittaavat tai jopa kokonaan estävät ryhmän toimintaa tai tietyn asian toteutumista, asiasta tiedotetaan kyseisestä ryhmätoiminnasta vastaavalle toimiston työntekijälle. Ellei tästä ole apua, viime kädessä asiasta tiedotetaan toiminnanjohtajalle. Asiasta tietoisten henkilöiden vastuulla on laatia asiasta ryhmäsihteerin kanssa selvitys ja toimenpidesuunnitelma. Ellei ongelma ratkea edes tätä kautta, asia käsitellään tarvittaessa johtokunnan kokouksessa. Johtokunta voi harkintansa mukaan puuttua jäsenistön keskuudessa oleviin ongelmiin. Johtokunta voi myös nimetä tarvittaessa henkilön, johon jäsenistö voi ongelmatilanteissa ottaa erikseen yhteyttä. Jos joku Amnestyn vapaaehtoisista toimii selkeästi vastoin annettuja ohjeita, rikkoo lakia, laiminlyö jatkuvasti vastaanottamansa työtehtävät tai esiintyy Amnestyn nimissä järjestöä vahingoittavalla tavalla (esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alaisena tai muuten epäasiallisesti), ryhmäsihteeri tai toiminnanjohtaja keskustelee hänen kanssaan välittömästi. Jos tilanne on vakava, voidaan henkilö siirtää pois Amnesty-tehtävistä ja erityisen vakavissa tapauksissa ja/tai tilanteen ollessa toistuva ja järjestölle erittäin vahingollinen, henkilö voidaan erottaa järjestöstä. 11
Vapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotAsiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari
Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen
Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotLapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015
Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotMikä on työpaikkakiusaamista?
Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotTyöpaikan päihdeasioiden yhteyshenkilöiden nimet ja tavoitettavuustiedot tulee olla näkyvissä työpaikoilla.
HÄGGMAN OY:N PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden hoito käsittää sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet että hoitoonohjauksen. Päihdeohjelma koskee koko työyhteisöä. Koko henkilöstön tulee tuntea työpaikan päihdeohjelma.
LisätiedotOllahanpas ihimisiksi
Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotPuheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto
Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto 10.11.2017 Hyvä hallinto on yhdistyksen organisaation hallintojärjestelmä Järjestelmällä yhdistystä johdetaan
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
Lisätiedot30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen
Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
LisätiedotKun nuori tulee töihin
Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007
Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä
LisätiedotEtua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa
Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen
LisätiedotTyöhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
LisätiedotAmmattiliitto Nousu ry
Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotTyöntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy
Työntekijän palkkaaminen 25.10.2017 Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Uuden työntekijän tarve? Toimiako yksin vai toiminko työantajana ja kasvatan yritystä? Kysynnän ja tarjonnan suhde? Kasvaako yritys
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotTyöpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida
Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)
LisätiedotTyöpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja
Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työntekijä (nimi ja puhelin) Perehdyttäjä (nimi ja puhelin) Perehdytysajankohta/-kohdat 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotTES: 322104. 1 Soveltamisala
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ
Sääntökokoelma B 16 XII 2003 Ykn 15.12.2003 Mitätöi lehden VII - 98 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa huomattavaa terveydellistä,
LisätiedotHenkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.
Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotSOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC
SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen
LisätiedotTORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa
TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyökykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely
Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTyöelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.
Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotSASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta
SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotBerner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet
1/5 Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet Berner-konsernin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien (tästä eteenpäin Toimittaja ) on noudatettava kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä,
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotEpäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Käsitteitä Epäasiallisena kohteluna voidaan pitää kaikkea sellaista kielteistä käyttäytymistä työpaikalla,
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE
LIITE NRO 2 HKJAO 28.3.2011 31 LAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 1 1. YLEISTÄ Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö on huomattava terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotLoviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.
Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden
LisätiedotOHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry
OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi
Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,
LisätiedotEurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx
Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotKannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020
Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Vantaa 26.4.2019 1 ESAVIn työsuojelun vastuualue Valvoo, että työ on turvallista, terveellistä ja reilua Toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotYHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI
YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain
Lisätiedot