Amnesty International Suomen osasto ry HENKILÖSTÖSUUNNITELMA & VAPAAEHTOISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Amnesty International Suomen osasto ry HENKILÖSTÖSUUNNITELMA & VAPAAEHTOISOHJELMA"

Transkriptio

1 Amnesty International Suomen osasto ry HENKILÖSTÖSUUNNITELMA & VAPAAEHTOISOHJELMA Päivitetty 1/2013

2 Sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YLEISET PERIAATTEET Amnestyn puolueettomuus ja riippumattomuus Toiminnan ja taloudenhoidon avoimuus ja demokraattisuus Suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto Osallistuminen ja yhteistoiminta HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstökatsaus Taloudellinen tilanne Palkkatiedot Työsuhteet sekä työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Ulkopuolisen työvoiman käyttö Työpaikan henkilötiedot Koulutus ja kehittäminen Toiminnan suunnittelu ja seuranta Kehityskeskustelut Työsuojelu Ohjaavat toimenpiteet Työsuhteen päättyminen Muut työpaikan menettelytavat ja pelisäännöt Henkilöstösuunnittelun seurantamekanismit VAPAAEHTOISOHJELMA Amnesty-vapaaehtoisten toimenkuvat ja valtuudet Vapaaehtoisten rekrytointi Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja kouluttaminen Vapaaehtoisille myönnettävät korvaukset Vapaaehtoistyön ongelmatilanteet

3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Amnesty on kansainvälinen ihmisoikeusliike, joka perustaa toimintansa jäsenistöönsä ja sen aktiiviseen työhön ihmisoikeuksien puolesta. Kansainvälisissä jäsenkokouksissa on toistuvasti vahvistettu toiminnan lähtökohdaksi linjaus, jonka mukaan ihmiset sekä vapaaehtoiset että palkattu henkilökunta ovat Amnestyn tärkein voimavara. Tätä linjausta tukevat Amnestyn perusarvot: kansainvälinen solidaarisuus tehokas toiminta yksittäisten uhrien puolesta tutkimuksen maailmanlaajuinen kattavuus ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus riippumattomuus ja itsenäisyys demokratia ja keskinäinen kunnioitus Ihmisten vapaaehtoisesti antama työpanos ja osaaminen sekä työssään viihtyvä ja sitoutunut ammattitaitoinen henkilökunta ovat Amnestyn toiminnan perusta. Amnestyn henkilöstösuunnitelman tavoitteena on kirjata periaatteet, joiden pohjalta Amnestyn Suomen osaston henkilöresursseja johdetaan ja kehitetään, sekä luoda sellaiset puitteet henkilöstölle, että he voivat työskennellä tehokkaasti toimintasuunnitelman mukaisesti. Samalla tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä hyvässä työilmapiirissä. Amnesty-toimijat Suomessa Suomen osastossa ihmisoikeustyötä tekevät muun muassa: palkattu henkilökunta johtokunta maakoordinaatiot teemakoordinaatiot ja erikoisryhmät aluesihteerit ja -koordinaatiot vapaaehtoiset kouluttajat kouluvierailijat paikallisaktiivit (ryhmät) pikavetoomusverkoston jäsenet verkkoaktiivit yksittäiset jäsenet Palkattu henkilökunta on ainoa työntekijäasemassa oleva henkilöstöryhmä. Luottamustoimien haltijoille tai vapaaehtoistyöntekijöille ei makseta Amnestyltä palkkaa tai muuta korvausta eivätkä he ole työsuhteessa Amnestyyn. Johtokunnan vastuulla on laatia strategiset suuntaviivat, luoda puitteet niiden toteuttamiselle sekä valvoa niitä ja toimiston työtä. Palkattu henkilökunta luo puitteet aktivistien toiminnalle toimimalla erilaisissa asiantuntijatehtävissä, huolehtimalla suunnitelmien operationalisoinnista sekä tarjoamalla vapaaehtoistoimijoille työkaluja kampanjoinnin toteuttamiseen. 2

4 2. YLEISET PERIAATTEET 2.1 Amnestyn puolueettomuus ja riippumattomuus Amnestyn kansainvälisen liikkeen keskeiset periaatteet ovat puolueettomuus ja riippumattomuus, joihin järjestön arvostus ja uskottavuus perustuvat. Kaikkien järjestössä toimivien tulee tiedostaa roolinsa ja toteuttaa näitä periaatteita vastuullisesti Amnesty-työssään riippumatta henkilökohtaisista poliittisista tai muista mielipiteistä. Riippumattomuuden periaatetta toteutetaan myös varainhankinnassa. 2.2 Toiminnan ja taloudenhoidon avoimuus ja demokraattisuus Päätösten valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ovat keskeinen osa jäsendemokratiaa. Järjestöllä tulee olla selkeät periaatteet päätöksentekoprosessin eri vaiheista ja niihin osallistumisesta. Sisäisen tiedonkulun tulee olla systemaattista ja avointa ja kulkea kaikilla tasoilla. Lahjusten antaminen ja ottaminen, toimivallan väärinkäyttö oman edun tavoittelemiseen sekä järjestön varojen ja omaisuuden varastaminen tai kavaltaminen on kaikissa olosuhteissa ehdottoman kiellettyä. Amnesty on pääosin yksittäisten jäsenten ja lahjoittajien rahoittama järjestö. Velvollisuutemme rahoittajia kohtaan edellyttää taloudenhoidon avoimuutta. Osaston kaikilla tasoilla on pystyttävä luotettavasti ja selkeästi kertomaan toimintamme rahoituksesta ja rahan käytöstä. Amnesty noudattaa eettisen lahjoittamisen periaatteita ja toimii yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa Vastuullinen Lahjoittaminen ry:ssä. Demokratian periaatteet toteutuvat Amnestyssä toimintasuunnitelman kautta. Sekä osasto että kansainvälinen liike perustaa toimintansa ja prioriteettinsa yhteisesti vuosikokouksessa hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan. 2.3 Suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto Amnestyssä kohdellaan kaikkia työnhakijoita sekä palveluksessa olevia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ikään, sukupuoleen, uskontoon, ihonväriin, rotuun, poliittisiin mielipiteisiin tai kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään tai muuhun vastaavaan seikkaan katsomatta. Keskinäisen kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden periaatteista keskustellaan niin, että kaikki työntekijät ovat tietoisia näistä yhteisistä periaatteista ja niiden soveltamisesta. Työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta edellytetään keskinäistä kunnioitusta, tasa-arvoisuutta sekä seksuaalisten, uskonnollisten, kieli- ja muiden vähemmistöjen hyväksymistä ja arvostamista. Kaikki työssä tapahtuva epäasiallinen kohtelu ja toisen henkilön syrjintä on ehdottomasti kielletty ja siihen puututaan välittömästi. Jokaisen henkilön vastuulla on huolehtia siitä, ettei omalla käyttäytymisellään aiheuta työyhteisöongelmia. Henkilöstösuunnitelman lisäksi osastolle on laadittu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. 2.4 Osallistuminen ja yhteistoiminta Sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia kannustetaan osallistumaan Amnestyn työn suunnitteluun ja toteutukseen. Osaston kaikilla tasoilla tuetaan jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Työyhteisön kehittämiseen osallistuminen varmistetaan yhteistoiminnalla. Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, osaston toimintaa koskevaan päätöksentekoon ja samalla edistää osaston toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta. Osaston tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toimia siten, että järjestelyt antavat henkilöstöön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön ja saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. Yhteistoiminta toteutetaan kahdella tasolla: työntekijöiden ja heidän esimiestensä välillä sekä henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Viimeksi mainittua varten on osastoon perustettu YT-toimikunta. Henkilöstön edustajia osastossa ovat luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu. Tarkempia ohjeita yhteistoimintaan annetaan Toimiston säännössä yhteistoiminnasta ja työsuojelusta. 3

5 3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 3.1 Henkilöstökatsaus Henkilöstöasiantuntija laatii vuosittain henkilöstöraportin, joka sisältää tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä niissä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi raportissa voidaan käsitellä vuoden aikana henkilöstöön vaikuttaneita tapahtumia ja toimenpiteitä, kuten koulutuksia, organisaatiomuutoksia ja tykytoimintaa. 3.2 Taloudellinen tilanne Osaston taloudellista tilaa käsitellään säännöllisesti tiimikoordinaation kokouksissa ja siitä tiedotetaan henkilöstölle toimistokokouksissa. YT-toimikunnalla on lisäksi oikeus saada vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yhdistyksen taloudellisesta tilasta. 3.3 Palkkatiedot Amnestyn periaatteena on, että samalla vaativuustasolla olevista tehtävistä maksetaan henkilöille sama palkka, ja että tehtävät sijoitetaan palkkaluokkiin yhtenäisin ja tasapuolisin perustein. Palkat määräytyvät kulloinkin voimassaolevan palkkamallin mukaan. Kaikille työntekijöille annetaan työsuhteen alussa ja aina palkan muuttuessa kirjallinen palkkalaskelma, josta ilmenevät palkkaluokka ja sen perusteet sekä maksettavat lisät. Palkkauksen ja urakehityksen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Toiminnanjohtaja ja henkilöstöasiantuntija varmistavat vuosittain, että henkilöstön palkkakehitys on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Palkkatasoa verrataan vastaavien yhteisöjen tai organisaatioiden palkkatasoon aina palkkamallintarkistamisen yhteydessä noin joka kolmas vuosi. Työnantajan on annettava kerran vuodessa henkilöstön edustajalle tilastotiedot työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstön edustajalle annettavien palkkatietojen ryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. 3.4 Työsuhteet sekä työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Rekrytoinnit ovat tärkeitä ja pitkävaikutteisia sopimuksia, joihin suhtaudutaan vakavasti. Amnestyn rekrytointipolitiikka noudattaa järjestön strategista linjausta. Uusista pysyvistä tehtävistä päättää johtokunta. Toiminnanjohtaja päättää määräaikaisten työntekijöiden palkkaamisesta. Avoimet toimet täytetään julkisen haun kautta, ellei rekrytoinnin rajaamiselle tai suorahaulle ole erityistä syytä (esim. rekrytoinnin kiireellisyys, työsuhteen lyhyys tai vaadittu erityisosaaminen). Kaikkien rekrytointien yhteydessä varmistetaan että osaston henkilöstöllä, mukaan lukien tuntipalkkaiset työntekijät, on mahdollisuus hakea avointa tehtävää. Ulkoiset rekrytoinnit tuovat Amnestylle uutta osaamista ja uusia ajatuksia, sisäiset rekrytoinnit taas antavat henkilöstölle mahdollisuuden oppia uutta ja edetä urallaan. Työpaikkailmoituksessa annetaan todenmukainen ja riittävä kuva haettavana olevasta tehtävästä ja sen hoitamisen edellytyksistä. Kuvauksen tulee sisältää tehtävän tarkoitus tai pääasiallinen sisältö sekä vastuullisuus ja asema organisaatiossa. Rekrytointiprosessit ovat julkisia hakumenettelyn (jos tehtävä laitetaan julkiseen hakuun) ja päätöksen suhteen. Rekrytointien käytännön toteuttamisesta ja rekrytoinnin onnistumisen arvioinnista vastaavat toiminnanjohtaja ja tiimipäälliköt henkilöstöasiantuntijan avustuksella. Osastossa käytetään työtehtävän luonteesta riippuen rekrytoinnissa seuraavia kanavia: sisäinen haku sidosryhmäverkostot ja suorahaku internetin ilmaiset ja maksulliset rekrytointipalvelut lehti-ilmoitukset omassa lehdessä ja muissa lehdissä Järjestöön halutaan rekrytoida erityisesti seuraavia ominaisuuksia ja taitoja: tehtäväkohtainen osaaminen osaaminen, joka vahvistaa Amnestyn strategiaa ja arvoja vuorovaikutustaidot (kyky toimia ryhmän jäsenenä ja ihmisten johtaminen) vastuuntuntoisuus ja tavoitteellisuus 4

6 tehtävän edellyttämä riittävä kielitaito Jokaiselle uudelle henkilölle laaditaan aina kirjallinen työsopimus, toimenkuva ja palkkalaskelma. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan, jota tarvittaessa täydennetään paikallisin sopimuksin. Pääasiallisesti kaikissa työsuhteissa on työlainsäädännön mukainen koeaika. Työntekijöiden toimenkuvat laativat toiminnanjohtaja ja tiimipäälliköt. On tärkeää, että jokainen henkilö tietää, mitä hänen työhönsä kuuluu ja mitä häneltä edellytetään. Toimenkuvat eivät saa kuitenkaan rajoittaa liikaa tehtävien joustavuutta, sillä päivittäiset työtehtävät muokkautuvat myös tilanteen mukaan tärkeintä on, että työntekijän ja esimiehen välillä vallitsee yhteisymmärrys tehtävän sisällöstä ja tavoitteista. Määräaikaiset työsuhteet Työntekijöitä palkataan määräaikaisiin työsuhteisiin vain kun niille on lainmukainen ja todennettavissa oleva peruste. Peruste selvitetään työntekijälle ja kirjataan työsopimukseen. Määräaikaisen työsuhteen päättymisestä tai jatkumisesta tai muista siinä tapahtuvista tai odotetuista muutoksista tiedotetaan työntekijälle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työsuhteen epävarmuutta pyritään lievittämään myös välttämällä tarpeettoman lyhyiden sopimusten laatimista ja niiden ketjuttamista. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ennen sen määräaikaa voidaan neuvotella, mikäli työntekijä sitä toivoo. Ennenaikaisissa irtisanomistilanteissa noudatetaan samoja irtisanomisaikoja kuin vakinaisissa työsuhteissa, ellei tapauskohtaisesti muusta sovita. Harjoittelijat Harjoittelijoiden rekrytoinnista ja työsuhteiden ehdoista säädetään Harjoittelijaohjelmassa. 3.5 Ulkopuolisen työvoiman käyttö Ulkopuolista työvoimaa käytetään tarpeen mukaan, kun tarvittavaa osaamista ei löydy osaston sisältä tai lisätyövoiman tarve on kertaluonteista, tilapäistä tai muuten niin vähäistä ettei sen hoitamiseksi ole perusteltua palkata omaa työntekijää. Ulkopuolinen työntekijä voi toimia vuokratyöläisenä, itsenäisenä ammatinharjoittajana, jonkin yrityksen nimissä tai työkorvausta tai palkkiota vastaan. 3.6 Työpaikan henkilötiedot Työntekijöiden henkilö- ja työsuhdetiedot kerätään henkilöstörekisteriin palkanmaksua ja työsuhteiden hoitoa varten. Henkilöstörekisteriä ylläpitää henkilöstöasiantuntija ja siitä on laadittu asianmukainen rekisteriseloste. Terveydentilaa koskevia tietoja saa käsitellä vain henkilöstöasiantuntija. Työntekijöiden terveydentilaa koskevat tiedot säilytetään henkilöstöarkistossa erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. 3.7 Koulutus ja kehittäminen Amnesty kannustaa henkilöstöään jatkuvaan kehittymiseen. Koulutus nähdään myös tärkeänä palkitsevana ja motivaatiota lisäävänä tekijänä. Henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan edellisenä kautena käytyjen koulutusten vaikuttavuutta ja samalla työntekijällä on mahdollisuus esittää omia toivomuksiaan tulevan koulutuksen osalta. Henkilöstöasiantuntija laatii vuosittain kehityskeskusteluiden perusteella toimiston henkilöstöä varten koulutussuunnitelman, jonka tiimikoordinaatio ja YT-toimikunta käsittelevät. Lisäksi kukin tiimipäällikkö keskustelee työntekijöidensä kanssa näiden yksilöllisistä koulutustarpeista ja sopii millaisilla kursseilla niihin vastataan. Johtaminen ja osaamisen kehittäminen Amnesty haluaa olla työpaikka, jossa henkilöstön on hyvä työskennellä, jossa työ- ja vapaa-aika ovat tasapainossa ja jossa henkilöstö voi ja haluaa kehittää itseään ja koko työyhteisöä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja jatkuvasti kehittyvää johtamista. Amnestyn palkatun henkilöstön työtehtävät perustuvat suunnitelmaan ja ne arvioidaan vuosittain. Päivittäisjohtamisessa korostetaan erityisesti toimiston sisäistä tiedonkulkua, jotta jokainen saa tarvitsemansa tiedon. 5

7 Tämä varmistetaan muun muassa yhteisillä tiimi- ja toimistokokouksilla. Yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidetään 2 4 kertaa vuodessa. 3.8 Toiminnan suunnittelu ja seuranta Syksyllä pidettävässä syysseminaarissa on jäsenillä mahdollisuus osallistua tulevan kaksivuotissuunnitelman valmisteluun (vuorovuosin, joka 2. vuosi syysseminaari keskittyy jäsenkoulutukseen) ja syysseminaarin ohjeistamana toimistossa aloitetaan tulevien osaston toimintasuunnitelmien laadinta loka-marraskuussa. Toimisto valmistelee toimintasuunnitelmaehdotuksen johtokunnalle, joka hyväksymisen jälkeen vie sen vuosikokoukselle. Vuosikokous vahvistaa toimintasuunnitelman kahdeksi vuodeksi ja budjetin vuodeksi kerrallaan. Toimistolla on suunnittelupäiviä, joissa suunnitellaan tulevan toiminnan prioriteettialueet ja kalenteri näiden pohjalta. Tiimikoordinaatio seuraa prioriteettiprojektien etenemistä viikoittaisissa kokouksissaan ja yhteisesti niihin palataan toimistokokouksissa. Tiimikokouksissa varmistetaan, että sovitut tehtävät hoidetaan. Lisäksi esimiehet seuraavat kunkin työntekijän henkilökohtaista työpanosta. Tiimikoordinaatio valmistelee toimistokokousten esityslistan ja varmistaa, että tiimit kokoontuvat säännöllisesti. Toimistokokouksessa käsitellään koko henkilökuntaa koskevat asiat. Toimistokokousten tarkoitus on myös ylläpitää toimiston yhteishenkeä. Toimistokokouksia pidetään säännöllisesti, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 3.9 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat osa sekä Amnestyn palkkausjärjestelmää että toiminnan suunnittelu- ja seurantasykliä. Niiden tarkoitus on taata palkkausjärjestelmän tasapuolinen ja säännöllinen toteutus, varmistaa työntekijöiden motivaatio ja osaamisen kehittäminen sekä tukea osaston toiminnan suunnittelua ja ohjausta. Kehityskeskustelut käydään kaikkien työntekijöiden kanssa kahdesti vuodessa. Keskustelujen rakenteesta on annettu lisätietoa ohjeessa Kehityskeskustelut Amnestyssä. Erikseen voidaan pitää töiden ja tavoitteiden tarkistus- ja arviointikeskusteluja useamminkin. Henkilökohtaiset tapaamiset mahdollistavat suoran palautteen antamisen. Hyvästä työstä kiitetään ja palkitaan ja riittämättömästä suorituksesta ohjataan tuloksellisempaan suuntaan. Myös koulutustarpeita, työn kehittämistä ja yhteistyön toimivuutta toimiston sisällä käsitellään aina tarpeen mukaan. Toiminnanjohtajan onnistumista arvioi johtokunta (tai sen nimeämä henkilö), joka antaa vuosittain palautetta ja tekee kehittymissuunnitelman. Henkilön tulee myös itse ottaa vastuuta siitä, että työlle asetettavat odotukset ovat riittävän selkeät ja palaute riittävää. Alaisten antama palaute on tärkeää myös esimiehen työn kehittämiseksi. On tärkeää huomata, että epäkohtiin ei voida puuttua, jollei niistä olla tietoisia siksi keskusteluissa kannattaa tuoda rohkeasti omat mielipiteet esille Työsuojelu Työsuojelun perustavoite on pitää yllä ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Erityisiä kehittämisen kohteita ovat työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tarkempia tietoja ja toimintaohjeita työsuojeluasioista annetaan Toimiston turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa Työhyvinvointitoiminta Työkyky muodostuu terveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta tehdä työtä. Henkilöstön työkyvystä huolehditaan huomioimalla ergonomiaan ja työaikoihin ja -tapoihin liittyvät tekijät sekä järjestämällä työyhteisölle hyvinvointitoimintaa, jota voivat olla mm. virkistyspäivät, tuettu harrastustoiminta, koulutukset sekä tuki- ja teemaryhmät. Työhyvinvointitoiminta on fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ylläpitävää toimintaa, 6

8 johon jokainen työntekijä osallistuu myös huolehtimalla riittävästä levosta, liikunnasta ja kehittymishalusta työssään. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä toimiston työsuojeluorganisaation kanssa ja tarjoaa suoraan terveydenhuollon piiriin kuuluvia palveluja niin fyysisissä kuin psyykkisissäkin kuormitustilanteissa. Vuosittain tehtävä työilmapiirikartoitus on osa psyykkisen hyvinvoinnin seurantaa ja edistämistä Sairauspoissaolot ja työterveyshuolto Henkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Tällöin työntekijälle maksetaan palkkaa sen mukaisesti, mitä sovellettavassa työehtosopimuksessa säädetään. Sairausloman jatkuessa yhdenjaksoisesti yli kolme päivää, on työntekijä velvollinen esittämään esimiehelleen terveydenhoitajan- tai lääkärintodistuksen. Esimies voi harkintansa mukaan vaatia todistuksen esittämistä myös alle neljän päivän sairauslomista. Ilmoitusvelvollisuus poissaolosta (lähiesimiehelle, ei työkaverille) sitoo kuitenkin kaikkia työntekijöitä ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien. Työntekijä, jolle kertyy yli 20 sairauspoissaolopäivää vuodessa, ohjataan työterveyshuollon konsultaatioon, jossa arvioidaan työntekijän terveydentila ja työssäselviytyminen sekä mahdollinen jatkohoidon tarve. Amnesty Internationalin toimiston palkattujen työntekijöiden työterveyshuolto on järjestetty Diacor Oy:n lääkäriasemilla. Työterveyshuollon sopimus kattaa lakisääteisen työterveyshuoltotoiminnan ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Yhdessä nämä kattavat seuraavat toiminta-alueet, joista osa toteutetaan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa: työpaikkaselvitys tiedottaminen, tietojen antaminen ja ohjaus ensiapuvalmiuden suunnittelu ja ylläpito terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävä toiminta sekä vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan seuranta työterveyshuollollisesti painotettu, yleislääkäritasoinen sairaanhoito siihen liittyvine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä terveydenhoitajan sairaanhoitopalveluineen. Työterveyshuollon palvelut ovat maksuttomia toimiston palkatuille työntekijöille. Niiden käytöstä säädetään ohjeessa Työpaikkaterveydenhuolto Amnestyssä Päihteet työpaikalla Osastolle on laadittu Päihdeohjelma, jonka perusteella työntekijä voidaan tarpeen vaatiessa ohjata päihdetestiin tai hoitoon Ohjaavat toimenpiteet Amnesty odottaa kunkin järjestön palveluksessa olevan suorittavan tehtävänsä ammattimaisesti ja tehokkaasti sekä ylläpitävän asialliset suhteet työtovereihinsa, mahdollisiin alaisiinsa ja esimiehiinsä sekä ulkopuolisiin sidosryhmiin. Amnesty pyrkii hoitamaan kaikki työsuhteeseen liittyvät ohjaavat ja ns. kurinpidolliset asiat puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Esimies vastaa siitä, että työnantajan odotukset työsuorituksen ja muiden työsuhteeseen liittyvien asioiden osalta on selvitetty hänen alaisilleen. Esimiehen tulee ilmoittaa alaiselleen välittömästi, jos alaisen toiminta työsuhteessa ei vastaa työnantajan odotuksia sekä pyrkiä opastamaan ja auttamaan häntä positiivisessa hengessä siten, että alainen voi korjata puutteellisen tai virheellisen toimintansa. Jos henkilö itse tai työnantaja havaitsee ongelmia (mielenterveysongelmat, päihdeongelma, työuupumus, tms.), joiden ratkaisemiseksi ammattimainen apu voisi olla hyödyllistä, esimies keskustelee henkilön kanssa ja tarvittaessa ohjaa henkilön saamaan tilanteeseen sopivaa hoitoa työterveyshuollon kautta. Osasto pyrkii ennaltaehkäisemään mahdollisten ongelmatilanteiden syntymistä avoimen kommunikoinnin ja keskustelun periaatteellaan. Koko toimiston henkilökunta pitää säännöllisesti toimistokokouksia ja suunnittelupäiviä. Tiimit kokoontuvat pääsääntöisesti viikoittain. Yksilötasolla työntekijällä on vuosittain kaksi kehityskeskustelua esimiehensä kanssa, jossa kartoitetaan työntekijän työtilannetta, hänen selviytymistään ja henki- 7

9 lökohtaisia kehittymismahdollisuuksiaan koulutuksineen. Samalla työntekijällä on itsellään mahdollisuus esittää ajatuksiaan ja kommenttejaan Ongelmien tunnistus ja vastuut Jokaisessa työpaikassa esiintyy aika ajoin myös ristiriitoja ja ongelmatilanteita. Ne voivat olla joko yhteisöllisiä tai yksilöön liittyviä. Yhteisöllisiä ongelmia voi syntyä esimerkiksi tiimien sisäisestä tai välisestä työnjaosta, organisaatiomuutoksista, puutteellisesta tiedonkulusta sekä ulkoisista paineista. Yksilökeskeisiä ongelmia voivat olla esimerkiksi osaamisen tai motivaation puute, erilaiset sairaudet, viestintäongelmat, uupuminen joko työstä tai työn ulkopuolisista seikoista johtuen, päihdeongelmat, tehtävien laiminlyönti tai muut rikkomukset ja ristiriidat. Ongelmat voivat tulla esiin tiimikokouksissa, kehityskeskusteluissa tai muissa työhön liittyvissä kokouksissa. Toisinaan ongelmat ovat kuitenkin piilossa ja ne näkyvät esimerkiksi työn laadun heikkenemisenä, lipsumisena aikatauluista tai sovituista tapaamisista, sopimattomana käytöksenä tai muuna tehtävien laiminlyömisenä. Työyhteisöongelmat voivat näkyä poissaoloina, vaihtuvuutena, ilmapiiriongelmina, viestinnän määrän ja laadun muutoksina ja viime kädessä järjestön toiminnan ja tulostason laskuna. Hyvä työilmapiiri ja toimiva yhteistoiminta syntyvät jokaisen panoksesta, ja on jokaisen vastuulla ehkäistä ja puuttua ongelmiin. Työnantajan tehtävänä on järjestää koulutusta ja tiedotusta sekä luoda työnteolle selkeät ja hyvin toimivat puitteet Toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus kertoa työpaikan ongelmista esimiehelleen, kollegoilleen tai luottamushenkilöille. Esimiesten vastuulla on selvittää ongelmatapaukset ja ryhtyä toimenpiteisiin. Jos esimies käyttäytyy epäasiallisesti, otetaan yhteyttä häneen esimieheensä. Minkä tahansa ongelman ilmetessä on tärkeätä reagoida siihen nopeasti. Ensin on selvitettävä ongelman laajuus ja painoarvo sekä sen seuraukset yhdessä kaikkien niiden kesken, joiden työtä ongelma koskee. Esimies tai hänen esimiehensä ja tarvittaessa työsuojelupäällikkö laativat asiasta toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään korjaavat toimenpiteet, vastuut, aikataulu ja seuranta. Ongelmia aiheuttaneet syyt pyritään poistamaan tai korjaamaan. Työntekijällä on mahdollisuus saada tukea työsuojelu- ja luottamusvaltuutetuilta sekä työterveyshuollosta. Jos asia on yksilöön ja hänen käytökseensä tai työsuoritukseensa liittyvää, esimiehen ja tarvittaessa työsuojelupäällikön on selvitettävä asia yhdessä hänen kanssaan. Mikäli asian selvittäminen yhdessä työntekijän kanssa ei onnistu, on hänelle kerrottava selkeästi, miten asia on etenemässä. Esimiehen, työsuojelupäällikön ja tarvittaessa toiminnanjohtajan on varattava ongelman käsittelyyn riittävästi aikaa ja resursseja. Huomioitava on, että kenelläkään ei ole oikeutta puuttua toisen yksityiselämään liittyviin asioihin. Terveyteen liittyviin asioihin voidaan puuttua siinä tapauksessa, jos ne haittaavat tai estävät kokonaan työtehtävien hoitamista tai aiheuttavat työturvallisuusriskin. Terveyteen liittyvät ongelmat hoidetaan aina työterveyshuollon kautta, jota sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus Varoitukset Varoitukset ovat ehdottomasti poikkeustapaus ja viimeinen keino vakavan työntekijästä johtuvan rikkomuksen ilmetessä. Jos työntekijä laiminlyö työvelvoitteensa tai ilman laillista perustetta kieltäytyy työstä, välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai huumausaineen vaikutuksen alaisena taikka käyttää työpaikalla vastoin kieltoa päihdyttäviä aineita, harjoittaa työpaikkakiusaamista tai seksuaalista häirintää työpaikalla, aiheuttaa toiminnallaan työnantajalleen merkittävää taloudellista haittaa tai rikkoo tietosuoja- ja salassapitovelvollisuutensa, rikkoo Amnestyn sisäisiä pelisääntöjä, ohjeita tai menettelytapoja niin, että hänen voidaan katsoa osoittaneen selkeää huolimattomuutta, piittaamattomuutta tai jos hän muuten käytöksellään ja piittaamattomuudellaan aiheuttaa selkeitä ja määriteltävissä olevia ongelmia järjestön toiminnalle, 8

10 annetaan työntekijälle kirjallinen, yksilöity varoitus, joka sisältää työsuhteen purku- tai irtisanomisuhan. Työnantajan on kuultava työntekijää ennen varoituksen antamista ja varattava tälle mahdollisuus antaa vastineensa asiassa. Varoituksen tarkoitus on toimia vakavana huomautuksena työntekijälle siitä, että työnantaja edellyttää hänen korjaavan haitallisen tai toimintaa hankaloittavan toimintansa tai käytöksensä. Jos työntekijän yllämainittu käyttäytyminen toistuu, työsopimus voidaan purkaa tai irtisanoa. Päihdetapauksissa pyritään henkilö ohjaamaan hoitoon ennen työsuhteen irtisanomista tai purkamista. Lievemmissä rikkomuksissa henkilölle voidaan antaa suullinen huomautus. Varoituksen antaa työnantajan edustajana toiminnanjohtaja työntekijää kuultuaan ja esimiehen kanssa keskusteltuaan. Kuulemalla työntekijää ennen varoituksen antamista työnantaja kertoo harkitsevansa varoituksen antamista ja antaa työntekijälle mahdollisuuden esittää vastineensa. Tällöin työntekijä saa tiedon siitä, että työnantaja pitää hänen menettelyään vakavana työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisena. Mikäli vastine ei tyydytä työnantajaa ja varoitus annetaan, työntekijällä on edelleen mahdollisuus jättää toinen vastine asiasta. Työntekijällä on mahdollisuus ottaa mukaan luottamus- tai työsuojeluvaltuutettu avustajaksi keskustellessaan työnantajan kanssa Työsuhteen päättyminen Työsuhteen päättäminen ja vastuut Henkilön työsuhde voi päättyä irtisanomalla tai purkamalla. Työnantajan irtisanoessa syynä voivat olla tuotannolliset tai taloudelliset syyt tai henkilöstä johtuvat (asialliset ja painavat) syyt. Työsuhde voidaan vain erittäin painavasta syystä purkaa päättymään heti. Henkilöstön työkykyä ja tehtävissä suoriutumista pitää pyrkiä tukemaan kehityskeskusteluilla, koulutussuunnitelmilla ja työkykyä ylläpitävillä toimenpiteillä niin, että yksilöperusteiden käyttö olisi minimissä. Toiminnanjohtajalla ja lähimmällä esimiehellä on vastuu irtisanomiskeskusteluista Lähtöhaastattelu Jokaiselle järjestöstä lähtevälle henkilölle pyritään tekemään lähtöhaastattelu. Henkilöstöasiantuntija tai muu kuin työntekijän oma tiimipäällikkö suorittaa lähtöhaastattelun. Haastattelun tulokset ovat luottamuksellisia ja ne kirjataan ja esitellään ao. henkilön esimiehelle vain henkilön luvalla. Lähtöhaastattelu on tärkeä informaatiokanava uuden henkilön tehtävänkuvan, raportointisuhteiden ja perehdyttämisen suunnittelussa sekä työpaikan kehittämisessä. Lähtöhaastattelu ei korvaa lähtevän työntekijän ja tämän esimiehen välistä loppukeskustelua Muut työpaikan menettelytavat ja pelisäännöt Vuosilomakäytäntö Vuosilomien suhteen noudatetaan Valtion virka- ja työehtosopimusta vuosilomista Työaikajärjestelmä ja etätyö Työaikojen ja etätyön suhteen noudatetaan, mitä on kirjattu Liukuva työaika -ohjeeseen Työstävapautukset Perhe-, opinto- ja muita vapaita myönnetään sen mukaan, mitä on linjattu ohjeessa Työstävapautukset (ns. virkavapaat) AI Suomen osastossa Henkilöstösuunnittelun seurantamekanismit Henkilöstösuunnitelman toteutumista arvioidaan kahden vuoden välein tai aina tarvittaessa. 9

11 4. VAPAAEHTOISOHJELMA 4.1 Amnesty-vapaaehtoisten toimenkuvat ja valtuudet Toimenkuvaukset muodostavat vapaaehtoistyössä oleville henkilöille tietynlaisen kartan siitä, mitä heiltä odotetaan, mitkä ovat heidän vastuunsa, valtuutensa ja pääasialliset tehtävänsä. Koska moni vapaaehtoinen on muualla työssä, erillinen toimenkuvaus auttaa heitä suunnittelemaan Amnesty-työnsä ajankäyttöä, tehtävien jakoa ja yleistä ryhmän toiminnan aikataulutusta. Kaikille luottamustehtävissä oleville voidaan myös laatia kirjalliset toimenkuvat. Toimenkuvien laadinnassa on hyvä muistaa, että ne eivät kuitenkaan saa rajoittaa työtä toimintaa hidastaen. Toimenkuvan on oltava apuväline, ei haittaava tai työtä estävä tekijä. Lisäksi Amnesty-ryhmäaktiiveille on annettu erillisiä ohjeita, jotka löytyvät ryhmäsihteereiltä (esimerkiksi viestintää koskevat säännöt) tai taloudenhoitajilta (esim. talousohjeet). Amnesty-aktiivien ja erilaisiin kampanjoihin ja tapahtumiin osallistuvien aktiivien vastuut ja valtuudet käydään läpi tehtäviä ja töitä jaettaessa. 4.2 Vapaaehtoisten rekrytointi Amnestyn rekrytointiryhmä keskittyy johtokuntaehdokkaiden sekä vuosikokouksen puheenjohtajan ja sihteerin etsimiseen. Vastuullisimmissa tehtävissä olevat vapaaehtoiset pyritään rekrytoimaan kuten työntekijätkin, ts. menettelyllä, jossa kerätään työpaikkailmoituksen perusteella saadut hakemukset, haastatellaan sopivimman tuntuiset henkilöt ja tehtävään valitun kanssa voidaan tehdä vapaaehtoistyösopimus, jossa vapaaehtoinen sitoutuu tehtävään tietyksi ajaksi. Koska kyse on vapaaehtoistyöstä, on tietenkin hyväksyttävä, että ihmisen elämäntilanne voi muuttua, eikä sovitusta voida pitää kiinni orjallisesti. Lisäksi rekrytoinnissa käytetään jo toiminnassa mukana olevien omia kontakteja. Uusien ryhmäaktiivien rekrytointi on ryhmien vastuulla. Niiden rekrytointikanavia ovat mm. ryhmän kampanjointitapahtumat, yleisötapahtumat ja erilaiset jäsenistölle suunnatut tiedotuskanavat kuten Amnesty-lehti ja verkkosivut. Toimistovapaaehtoisten vapaaehtoistyösopimus sisältää sitoumuksen mm. vaitiolosta ja tapaturmavakuutuksen. 4.3 Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja kouluttaminen Ryhmäsihteeriksi tai muihin luottamustehtäviin ryhtyneet kutsutaan toimen alkuvaiheessa tutustumaan toimistoon. Samalla heidät perehdytetään uusiin tehtäviin ja heidän kanssaan voidaan yhdessä kartoittaa mahdollisia koulutustarpeita. Kasvokkain tapahtuva tutustuminen ja perehdyttäminen auttavat jatkossa kanssakäymistä ja sitouttaa aktiiviset toimijat paremmin osastoon. Toimenkuva uudelle luottamushenkilölle laaditaan viimeistään perehdyttämisvaiheessa. Kaikkia kaukana asuvia ryhmäsihteereitä ei kuitenkaan aina saada perehdytykseen aivan käytännön syistä tällöin perehdytys järjestetään ryhmävastaavan toimesta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 4.4 Vapaaehtoisille myönnettävät korvaukset Vapaaehtoisille voidaan maksaa tietyin edellytyksin kulu- ja matkakorvauksia sekä päivärahoja. Vapaaehtoisille myönnettävistä korvauksista on säädetty Osaston hallinto- ja taloussäännössä. 4.5 Vapaaehtoistyön ongelmatilanteet Ongelmatilanteiden tunnistaminen Toimiston työturvallisuusohjetta sovelletaan mahdollisimman pitkälle myös Amnesty-aktiivien osalta. Vapaaehtoistyössä niin kuin normaalissakin työssä esiintyy välillä ristiriitoja ja ongelmatilanteita. Vapaaehtoistyössä olevat ovat usein myös muualla työssä tai opiskelijoita, jolloin työ- ja opiskelukiireet, perheen hoitamiseen ja muuhun vapaa-aikaan liittyvät asiat saattavat haitata osallistumista. Ne ovat omiaan lisäämään riskiä ongelmatilanteiden synnylle. Joskus syntyy myös väärinkäsityksiä siitä, missä roolissa ihmiset toimivat ovatko he Amnestyn palkattua henkilökuntaa vai vapaaehtoisia molempia ryhmiä kun koskevat aivan omat pelisääntönsä ja toimintamallinsa. 10

12 Tärkeätä on erottaa toisistaan normaalit elämässä ja työssä tapahtuvat satunnaiset väärinkäsitykset ja todelliset ristiriidat tai ryhmäongelmat. Ihmisten väliseen tiedottamiseen ja väärinkäsityksiin liittyvät asiat on korjattava välittömästi keskustelemalla. Ryhmän toimintaan liittyvät asiat ja muut vakavammat ongelmat vaativat selkeämpiä toimenpiteitä. Jokaisella on vastuu ja oikeus puuttua todellisiin ongelmiin. Jos asiat jäävät käsittelemättä, eikä ryhmä halua puuttua ongelmiin, niin silloin ongelmat saattavat ajan myötä kasvaa kohtuuttomiin mittoihin ja muodostaa vaikeita esteitä toiminnalle Ongelmatilanteiden ratkaiseminen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistyön periaatteena on, että jokaisella Amnestyn toiminnasta kiinnostuneella on oltava tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hänelle sopivalla tavalla on tärkeää, että jokainen Amnesty-aktiivi kokee itsensä toivotuksi ja tervetulleeksi vapaaehtoistyöhön. Ryhmän on kohdeltava jokaista aktiivia tasa-arvoisesti ja kaikki syrjintä, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu on ehdottomasti kiellettyä. Ryhmäsihteeri vastaa siitä, että oman ryhmän jäsenillä ja vapaaehtoisilla on selkeä kuva ryhmän tehtävästä ja tavoitteista. Ryhmäsihteerin pitää voida myös rajoittaa työtehtävien kasautumista vain tiettyjen henkilöiden osalle. Jos ryhmäsihteeri, joku ryhmän jäsenistä, aktiiveista tai vapaaehtoistyössä olevista havaitsee ryhmän toiminnassa ongelmia, siitä keskustellaan ensin ryhmäsihteerin kanssa ja kyseisen henkilön kanssa (tai ryhmän kesken, jos kyse on koko ryhmästä). Huomioitavaa on, että ryhmä ei koskaan keskustele yksittäisen henkilön käytöksestä tai henkilön toiminnasta ryhmässä ilman, että kyseinen henkilö on itse paikalla. Jos ongelmat ovat vakavia ja haittaavat tai jopa kokonaan estävät ryhmän toimintaa tai tietyn asian toteutumista, asiasta tiedotetaan kyseisestä ryhmätoiminnasta vastaavalle toimiston työntekijälle. Ellei tästä ole apua, viime kädessä asiasta tiedotetaan toiminnanjohtajalle. Asiasta tietoisten henkilöiden vastuulla on laatia asiasta ryhmäsihteerin kanssa selvitys ja toimenpidesuunnitelma. Ellei ongelma ratkea edes tätä kautta, asia käsitellään tarvittaessa johtokunnan kokouksessa. Johtokunta voi harkintansa mukaan puuttua jäsenistön keskuudessa oleviin ongelmiin. Johtokunta voi myös nimetä tarvittaessa henkilön, johon jäsenistö voi ongelmatilanteissa ottaa erikseen yhteyttä. Jos joku Amnestyn vapaaehtoisista toimii selkeästi vastoin annettuja ohjeita, rikkoo lakia, laiminlyö jatkuvasti vastaanottamansa työtehtävät tai esiintyy Amnestyn nimissä järjestöä vahingoittavalla tavalla (esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alaisena tai muuten epäasiallisesti), ryhmäsihteeri tai toiminnanjohtaja keskustelee hänen kanssaan välittömästi. Jos tilanne on vakava, voidaan henkilö siirtää pois Amnesty-tehtävistä ja erityisen vakavissa tapauksissa ja/tai tilanteen ollessa toistuva ja järjestölle erittäin vahingollinen, henkilö voidaan erottaa järjestöstä. 11

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

HENRY Forum 4.11.2008

HENRY Forum 4.11.2008 HENRY Forum 4.11.2008 1. Rekrytointi / työntekijästä kerättävät tiedot -Mitä työnhakijalta saa kysyä? - Tarpeellisuusvaatimus: vain tiedot, jotka ovat välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia - Tietolähteet

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot