Amnesty International Suomen osasto ry HENKILÖSTÖSUUNNITELMA & VAPAAEHTOISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Amnesty International Suomen osasto ry HENKILÖSTÖSUUNNITELMA & VAPAAEHTOISOHJELMA"

Transkriptio

1 Amnesty International Suomen osasto ry HENKILÖSTÖSUUNNITELMA & VAPAAEHTOISOHJELMA Päivitetty 1/2013

2 Sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YLEISET PERIAATTEET Amnestyn puolueettomuus ja riippumattomuus Toiminnan ja taloudenhoidon avoimuus ja demokraattisuus Suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto Osallistuminen ja yhteistoiminta HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstökatsaus Taloudellinen tilanne Palkkatiedot Työsuhteet sekä työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Ulkopuolisen työvoiman käyttö Työpaikan henkilötiedot Koulutus ja kehittäminen Toiminnan suunnittelu ja seuranta Kehityskeskustelut Työsuojelu Ohjaavat toimenpiteet Työsuhteen päättyminen Muut työpaikan menettelytavat ja pelisäännöt Henkilöstösuunnittelun seurantamekanismit VAPAAEHTOISOHJELMA Amnesty-vapaaehtoisten toimenkuvat ja valtuudet Vapaaehtoisten rekrytointi Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja kouluttaminen Vapaaehtoisille myönnettävät korvaukset Vapaaehtoistyön ongelmatilanteet

3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Amnesty on kansainvälinen ihmisoikeusliike, joka perustaa toimintansa jäsenistöönsä ja sen aktiiviseen työhön ihmisoikeuksien puolesta. Kansainvälisissä jäsenkokouksissa on toistuvasti vahvistettu toiminnan lähtökohdaksi linjaus, jonka mukaan ihmiset sekä vapaaehtoiset että palkattu henkilökunta ovat Amnestyn tärkein voimavara. Tätä linjausta tukevat Amnestyn perusarvot: kansainvälinen solidaarisuus tehokas toiminta yksittäisten uhrien puolesta tutkimuksen maailmanlaajuinen kattavuus ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus riippumattomuus ja itsenäisyys demokratia ja keskinäinen kunnioitus Ihmisten vapaaehtoisesti antama työpanos ja osaaminen sekä työssään viihtyvä ja sitoutunut ammattitaitoinen henkilökunta ovat Amnestyn toiminnan perusta. Amnestyn henkilöstösuunnitelman tavoitteena on kirjata periaatteet, joiden pohjalta Amnestyn Suomen osaston henkilöresursseja johdetaan ja kehitetään, sekä luoda sellaiset puitteet henkilöstölle, että he voivat työskennellä tehokkaasti toimintasuunnitelman mukaisesti. Samalla tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä hyvässä työilmapiirissä. Amnesty-toimijat Suomessa Suomen osastossa ihmisoikeustyötä tekevät muun muassa: palkattu henkilökunta johtokunta maakoordinaatiot teemakoordinaatiot ja erikoisryhmät aluesihteerit ja -koordinaatiot vapaaehtoiset kouluttajat kouluvierailijat paikallisaktiivit (ryhmät) pikavetoomusverkoston jäsenet verkkoaktiivit yksittäiset jäsenet Palkattu henkilökunta on ainoa työntekijäasemassa oleva henkilöstöryhmä. Luottamustoimien haltijoille tai vapaaehtoistyöntekijöille ei makseta Amnestyltä palkkaa tai muuta korvausta eivätkä he ole työsuhteessa Amnestyyn. Johtokunnan vastuulla on laatia strategiset suuntaviivat, luoda puitteet niiden toteuttamiselle sekä valvoa niitä ja toimiston työtä. Palkattu henkilökunta luo puitteet aktivistien toiminnalle toimimalla erilaisissa asiantuntijatehtävissä, huolehtimalla suunnitelmien operationalisoinnista sekä tarjoamalla vapaaehtoistoimijoille työkaluja kampanjoinnin toteuttamiseen. 2

4 2. YLEISET PERIAATTEET 2.1 Amnestyn puolueettomuus ja riippumattomuus Amnestyn kansainvälisen liikkeen keskeiset periaatteet ovat puolueettomuus ja riippumattomuus, joihin järjestön arvostus ja uskottavuus perustuvat. Kaikkien järjestössä toimivien tulee tiedostaa roolinsa ja toteuttaa näitä periaatteita vastuullisesti Amnesty-työssään riippumatta henkilökohtaisista poliittisista tai muista mielipiteistä. Riippumattomuuden periaatetta toteutetaan myös varainhankinnassa. 2.2 Toiminnan ja taloudenhoidon avoimuus ja demokraattisuus Päätösten valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ovat keskeinen osa jäsendemokratiaa. Järjestöllä tulee olla selkeät periaatteet päätöksentekoprosessin eri vaiheista ja niihin osallistumisesta. Sisäisen tiedonkulun tulee olla systemaattista ja avointa ja kulkea kaikilla tasoilla. Lahjusten antaminen ja ottaminen, toimivallan väärinkäyttö oman edun tavoittelemiseen sekä järjestön varojen ja omaisuuden varastaminen tai kavaltaminen on kaikissa olosuhteissa ehdottoman kiellettyä. Amnesty on pääosin yksittäisten jäsenten ja lahjoittajien rahoittama järjestö. Velvollisuutemme rahoittajia kohtaan edellyttää taloudenhoidon avoimuutta. Osaston kaikilla tasoilla on pystyttävä luotettavasti ja selkeästi kertomaan toimintamme rahoituksesta ja rahan käytöstä. Amnesty noudattaa eettisen lahjoittamisen periaatteita ja toimii yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa Vastuullinen Lahjoittaminen ry:ssä. Demokratian periaatteet toteutuvat Amnestyssä toimintasuunnitelman kautta. Sekä osasto että kansainvälinen liike perustaa toimintansa ja prioriteettinsa yhteisesti vuosikokouksessa hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan. 2.3 Suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto Amnestyssä kohdellaan kaikkia työnhakijoita sekä palveluksessa olevia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ikään, sukupuoleen, uskontoon, ihonväriin, rotuun, poliittisiin mielipiteisiin tai kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään tai muuhun vastaavaan seikkaan katsomatta. Keskinäisen kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden periaatteista keskustellaan niin, että kaikki työntekijät ovat tietoisia näistä yhteisistä periaatteista ja niiden soveltamisesta. Työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta edellytetään keskinäistä kunnioitusta, tasa-arvoisuutta sekä seksuaalisten, uskonnollisten, kieli- ja muiden vähemmistöjen hyväksymistä ja arvostamista. Kaikki työssä tapahtuva epäasiallinen kohtelu ja toisen henkilön syrjintä on ehdottomasti kielletty ja siihen puututaan välittömästi. Jokaisen henkilön vastuulla on huolehtia siitä, ettei omalla käyttäytymisellään aiheuta työyhteisöongelmia. Henkilöstösuunnitelman lisäksi osastolle on laadittu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. 2.4 Osallistuminen ja yhteistoiminta Sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia kannustetaan osallistumaan Amnestyn työn suunnitteluun ja toteutukseen. Osaston kaikilla tasoilla tuetaan jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Työyhteisön kehittämiseen osallistuminen varmistetaan yhteistoiminnalla. Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, osaston toimintaa koskevaan päätöksentekoon ja samalla edistää osaston toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta. Osaston tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toimia siten, että järjestelyt antavat henkilöstöön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön ja saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. Yhteistoiminta toteutetaan kahdella tasolla: työntekijöiden ja heidän esimiestensä välillä sekä henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Viimeksi mainittua varten on osastoon perustettu YT-toimikunta. Henkilöstön edustajia osastossa ovat luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu. Tarkempia ohjeita yhteistoimintaan annetaan Toimiston säännössä yhteistoiminnasta ja työsuojelusta. 3

5 3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 3.1 Henkilöstökatsaus Henkilöstöasiantuntija laatii vuosittain henkilöstöraportin, joka sisältää tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä niissä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi raportissa voidaan käsitellä vuoden aikana henkilöstöön vaikuttaneita tapahtumia ja toimenpiteitä, kuten koulutuksia, organisaatiomuutoksia ja tykytoimintaa. 3.2 Taloudellinen tilanne Osaston taloudellista tilaa käsitellään säännöllisesti tiimikoordinaation kokouksissa ja siitä tiedotetaan henkilöstölle toimistokokouksissa. YT-toimikunnalla on lisäksi oikeus saada vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yhdistyksen taloudellisesta tilasta. 3.3 Palkkatiedot Amnestyn periaatteena on, että samalla vaativuustasolla olevista tehtävistä maksetaan henkilöille sama palkka, ja että tehtävät sijoitetaan palkkaluokkiin yhtenäisin ja tasapuolisin perustein. Palkat määräytyvät kulloinkin voimassaolevan palkkamallin mukaan. Kaikille työntekijöille annetaan työsuhteen alussa ja aina palkan muuttuessa kirjallinen palkkalaskelma, josta ilmenevät palkkaluokka ja sen perusteet sekä maksettavat lisät. Palkkauksen ja urakehityksen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Toiminnanjohtaja ja henkilöstöasiantuntija varmistavat vuosittain, että henkilöstön palkkakehitys on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Palkkatasoa verrataan vastaavien yhteisöjen tai organisaatioiden palkkatasoon aina palkkamallintarkistamisen yhteydessä noin joka kolmas vuosi. Työnantajan on annettava kerran vuodessa henkilöstön edustajalle tilastotiedot työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstön edustajalle annettavien palkkatietojen ryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. 3.4 Työsuhteet sekä työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Rekrytoinnit ovat tärkeitä ja pitkävaikutteisia sopimuksia, joihin suhtaudutaan vakavasti. Amnestyn rekrytointipolitiikka noudattaa järjestön strategista linjausta. Uusista pysyvistä tehtävistä päättää johtokunta. Toiminnanjohtaja päättää määräaikaisten työntekijöiden palkkaamisesta. Avoimet toimet täytetään julkisen haun kautta, ellei rekrytoinnin rajaamiselle tai suorahaulle ole erityistä syytä (esim. rekrytoinnin kiireellisyys, työsuhteen lyhyys tai vaadittu erityisosaaminen). Kaikkien rekrytointien yhteydessä varmistetaan että osaston henkilöstöllä, mukaan lukien tuntipalkkaiset työntekijät, on mahdollisuus hakea avointa tehtävää. Ulkoiset rekrytoinnit tuovat Amnestylle uutta osaamista ja uusia ajatuksia, sisäiset rekrytoinnit taas antavat henkilöstölle mahdollisuuden oppia uutta ja edetä urallaan. Työpaikkailmoituksessa annetaan todenmukainen ja riittävä kuva haettavana olevasta tehtävästä ja sen hoitamisen edellytyksistä. Kuvauksen tulee sisältää tehtävän tarkoitus tai pääasiallinen sisältö sekä vastuullisuus ja asema organisaatiossa. Rekrytointiprosessit ovat julkisia hakumenettelyn (jos tehtävä laitetaan julkiseen hakuun) ja päätöksen suhteen. Rekrytointien käytännön toteuttamisesta ja rekrytoinnin onnistumisen arvioinnista vastaavat toiminnanjohtaja ja tiimipäälliköt henkilöstöasiantuntijan avustuksella. Osastossa käytetään työtehtävän luonteesta riippuen rekrytoinnissa seuraavia kanavia: sisäinen haku sidosryhmäverkostot ja suorahaku internetin ilmaiset ja maksulliset rekrytointipalvelut lehti-ilmoitukset omassa lehdessä ja muissa lehdissä Järjestöön halutaan rekrytoida erityisesti seuraavia ominaisuuksia ja taitoja: tehtäväkohtainen osaaminen osaaminen, joka vahvistaa Amnestyn strategiaa ja arvoja vuorovaikutustaidot (kyky toimia ryhmän jäsenenä ja ihmisten johtaminen) vastuuntuntoisuus ja tavoitteellisuus 4

6 tehtävän edellyttämä riittävä kielitaito Jokaiselle uudelle henkilölle laaditaan aina kirjallinen työsopimus, toimenkuva ja palkkalaskelma. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan, jota tarvittaessa täydennetään paikallisin sopimuksin. Pääasiallisesti kaikissa työsuhteissa on työlainsäädännön mukainen koeaika. Työntekijöiden toimenkuvat laativat toiminnanjohtaja ja tiimipäälliköt. On tärkeää, että jokainen henkilö tietää, mitä hänen työhönsä kuuluu ja mitä häneltä edellytetään. Toimenkuvat eivät saa kuitenkaan rajoittaa liikaa tehtävien joustavuutta, sillä päivittäiset työtehtävät muokkautuvat myös tilanteen mukaan tärkeintä on, että työntekijän ja esimiehen välillä vallitsee yhteisymmärrys tehtävän sisällöstä ja tavoitteista. Määräaikaiset työsuhteet Työntekijöitä palkataan määräaikaisiin työsuhteisiin vain kun niille on lainmukainen ja todennettavissa oleva peruste. Peruste selvitetään työntekijälle ja kirjataan työsopimukseen. Määräaikaisen työsuhteen päättymisestä tai jatkumisesta tai muista siinä tapahtuvista tai odotetuista muutoksista tiedotetaan työntekijälle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työsuhteen epävarmuutta pyritään lievittämään myös välttämällä tarpeettoman lyhyiden sopimusten laatimista ja niiden ketjuttamista. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ennen sen määräaikaa voidaan neuvotella, mikäli työntekijä sitä toivoo. Ennenaikaisissa irtisanomistilanteissa noudatetaan samoja irtisanomisaikoja kuin vakinaisissa työsuhteissa, ellei tapauskohtaisesti muusta sovita. Harjoittelijat Harjoittelijoiden rekrytoinnista ja työsuhteiden ehdoista säädetään Harjoittelijaohjelmassa. 3.5 Ulkopuolisen työvoiman käyttö Ulkopuolista työvoimaa käytetään tarpeen mukaan, kun tarvittavaa osaamista ei löydy osaston sisältä tai lisätyövoiman tarve on kertaluonteista, tilapäistä tai muuten niin vähäistä ettei sen hoitamiseksi ole perusteltua palkata omaa työntekijää. Ulkopuolinen työntekijä voi toimia vuokratyöläisenä, itsenäisenä ammatinharjoittajana, jonkin yrityksen nimissä tai työkorvausta tai palkkiota vastaan. 3.6 Työpaikan henkilötiedot Työntekijöiden henkilö- ja työsuhdetiedot kerätään henkilöstörekisteriin palkanmaksua ja työsuhteiden hoitoa varten. Henkilöstörekisteriä ylläpitää henkilöstöasiantuntija ja siitä on laadittu asianmukainen rekisteriseloste. Terveydentilaa koskevia tietoja saa käsitellä vain henkilöstöasiantuntija. Työntekijöiden terveydentilaa koskevat tiedot säilytetään henkilöstöarkistossa erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. 3.7 Koulutus ja kehittäminen Amnesty kannustaa henkilöstöään jatkuvaan kehittymiseen. Koulutus nähdään myös tärkeänä palkitsevana ja motivaatiota lisäävänä tekijänä. Henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan edellisenä kautena käytyjen koulutusten vaikuttavuutta ja samalla työntekijällä on mahdollisuus esittää omia toivomuksiaan tulevan koulutuksen osalta. Henkilöstöasiantuntija laatii vuosittain kehityskeskusteluiden perusteella toimiston henkilöstöä varten koulutussuunnitelman, jonka tiimikoordinaatio ja YT-toimikunta käsittelevät. Lisäksi kukin tiimipäällikkö keskustelee työntekijöidensä kanssa näiden yksilöllisistä koulutustarpeista ja sopii millaisilla kursseilla niihin vastataan. Johtaminen ja osaamisen kehittäminen Amnesty haluaa olla työpaikka, jossa henkilöstön on hyvä työskennellä, jossa työ- ja vapaa-aika ovat tasapainossa ja jossa henkilöstö voi ja haluaa kehittää itseään ja koko työyhteisöä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja jatkuvasti kehittyvää johtamista. Amnestyn palkatun henkilöstön työtehtävät perustuvat suunnitelmaan ja ne arvioidaan vuosittain. Päivittäisjohtamisessa korostetaan erityisesti toimiston sisäistä tiedonkulkua, jotta jokainen saa tarvitsemansa tiedon. 5

7 Tämä varmistetaan muun muassa yhteisillä tiimi- ja toimistokokouksilla. Yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidetään 2 4 kertaa vuodessa. 3.8 Toiminnan suunnittelu ja seuranta Syksyllä pidettävässä syysseminaarissa on jäsenillä mahdollisuus osallistua tulevan kaksivuotissuunnitelman valmisteluun (vuorovuosin, joka 2. vuosi syysseminaari keskittyy jäsenkoulutukseen) ja syysseminaarin ohjeistamana toimistossa aloitetaan tulevien osaston toimintasuunnitelmien laadinta loka-marraskuussa. Toimisto valmistelee toimintasuunnitelmaehdotuksen johtokunnalle, joka hyväksymisen jälkeen vie sen vuosikokoukselle. Vuosikokous vahvistaa toimintasuunnitelman kahdeksi vuodeksi ja budjetin vuodeksi kerrallaan. Toimistolla on suunnittelupäiviä, joissa suunnitellaan tulevan toiminnan prioriteettialueet ja kalenteri näiden pohjalta. Tiimikoordinaatio seuraa prioriteettiprojektien etenemistä viikoittaisissa kokouksissaan ja yhteisesti niihin palataan toimistokokouksissa. Tiimikokouksissa varmistetaan, että sovitut tehtävät hoidetaan. Lisäksi esimiehet seuraavat kunkin työntekijän henkilökohtaista työpanosta. Tiimikoordinaatio valmistelee toimistokokousten esityslistan ja varmistaa, että tiimit kokoontuvat säännöllisesti. Toimistokokouksessa käsitellään koko henkilökuntaa koskevat asiat. Toimistokokousten tarkoitus on myös ylläpitää toimiston yhteishenkeä. Toimistokokouksia pidetään säännöllisesti, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 3.9 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat osa sekä Amnestyn palkkausjärjestelmää että toiminnan suunnittelu- ja seurantasykliä. Niiden tarkoitus on taata palkkausjärjestelmän tasapuolinen ja säännöllinen toteutus, varmistaa työntekijöiden motivaatio ja osaamisen kehittäminen sekä tukea osaston toiminnan suunnittelua ja ohjausta. Kehityskeskustelut käydään kaikkien työntekijöiden kanssa kahdesti vuodessa. Keskustelujen rakenteesta on annettu lisätietoa ohjeessa Kehityskeskustelut Amnestyssä. Erikseen voidaan pitää töiden ja tavoitteiden tarkistus- ja arviointikeskusteluja useamminkin. Henkilökohtaiset tapaamiset mahdollistavat suoran palautteen antamisen. Hyvästä työstä kiitetään ja palkitaan ja riittämättömästä suorituksesta ohjataan tuloksellisempaan suuntaan. Myös koulutustarpeita, työn kehittämistä ja yhteistyön toimivuutta toimiston sisällä käsitellään aina tarpeen mukaan. Toiminnanjohtajan onnistumista arvioi johtokunta (tai sen nimeämä henkilö), joka antaa vuosittain palautetta ja tekee kehittymissuunnitelman. Henkilön tulee myös itse ottaa vastuuta siitä, että työlle asetettavat odotukset ovat riittävän selkeät ja palaute riittävää. Alaisten antama palaute on tärkeää myös esimiehen työn kehittämiseksi. On tärkeää huomata, että epäkohtiin ei voida puuttua, jollei niistä olla tietoisia siksi keskusteluissa kannattaa tuoda rohkeasti omat mielipiteet esille Työsuojelu Työsuojelun perustavoite on pitää yllä ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Erityisiä kehittämisen kohteita ovat työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tarkempia tietoja ja toimintaohjeita työsuojeluasioista annetaan Toimiston turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa Työhyvinvointitoiminta Työkyky muodostuu terveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta tehdä työtä. Henkilöstön työkyvystä huolehditaan huomioimalla ergonomiaan ja työaikoihin ja -tapoihin liittyvät tekijät sekä järjestämällä työyhteisölle hyvinvointitoimintaa, jota voivat olla mm. virkistyspäivät, tuettu harrastustoiminta, koulutukset sekä tuki- ja teemaryhmät. Työhyvinvointitoiminta on fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ylläpitävää toimintaa, 6

8 johon jokainen työntekijä osallistuu myös huolehtimalla riittävästä levosta, liikunnasta ja kehittymishalusta työssään. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä toimiston työsuojeluorganisaation kanssa ja tarjoaa suoraan terveydenhuollon piiriin kuuluvia palveluja niin fyysisissä kuin psyykkisissäkin kuormitustilanteissa. Vuosittain tehtävä työilmapiirikartoitus on osa psyykkisen hyvinvoinnin seurantaa ja edistämistä Sairauspoissaolot ja työterveyshuolto Henkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Tällöin työntekijälle maksetaan palkkaa sen mukaisesti, mitä sovellettavassa työehtosopimuksessa säädetään. Sairausloman jatkuessa yhdenjaksoisesti yli kolme päivää, on työntekijä velvollinen esittämään esimiehelleen terveydenhoitajan- tai lääkärintodistuksen. Esimies voi harkintansa mukaan vaatia todistuksen esittämistä myös alle neljän päivän sairauslomista. Ilmoitusvelvollisuus poissaolosta (lähiesimiehelle, ei työkaverille) sitoo kuitenkin kaikkia työntekijöitä ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien. Työntekijä, jolle kertyy yli 20 sairauspoissaolopäivää vuodessa, ohjataan työterveyshuollon konsultaatioon, jossa arvioidaan työntekijän terveydentila ja työssäselviytyminen sekä mahdollinen jatkohoidon tarve. Amnesty Internationalin toimiston palkattujen työntekijöiden työterveyshuolto on järjestetty Diacor Oy:n lääkäriasemilla. Työterveyshuollon sopimus kattaa lakisääteisen työterveyshuoltotoiminnan ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Yhdessä nämä kattavat seuraavat toiminta-alueet, joista osa toteutetaan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa: työpaikkaselvitys tiedottaminen, tietojen antaminen ja ohjaus ensiapuvalmiuden suunnittelu ja ylläpito terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävä toiminta sekä vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan seuranta työterveyshuollollisesti painotettu, yleislääkäritasoinen sairaanhoito siihen liittyvine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä terveydenhoitajan sairaanhoitopalveluineen. Työterveyshuollon palvelut ovat maksuttomia toimiston palkatuille työntekijöille. Niiden käytöstä säädetään ohjeessa Työpaikkaterveydenhuolto Amnestyssä Päihteet työpaikalla Osastolle on laadittu Päihdeohjelma, jonka perusteella työntekijä voidaan tarpeen vaatiessa ohjata päihdetestiin tai hoitoon Ohjaavat toimenpiteet Amnesty odottaa kunkin järjestön palveluksessa olevan suorittavan tehtävänsä ammattimaisesti ja tehokkaasti sekä ylläpitävän asialliset suhteet työtovereihinsa, mahdollisiin alaisiinsa ja esimiehiinsä sekä ulkopuolisiin sidosryhmiin. Amnesty pyrkii hoitamaan kaikki työsuhteeseen liittyvät ohjaavat ja ns. kurinpidolliset asiat puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Esimies vastaa siitä, että työnantajan odotukset työsuorituksen ja muiden työsuhteeseen liittyvien asioiden osalta on selvitetty hänen alaisilleen. Esimiehen tulee ilmoittaa alaiselleen välittömästi, jos alaisen toiminta työsuhteessa ei vastaa työnantajan odotuksia sekä pyrkiä opastamaan ja auttamaan häntä positiivisessa hengessä siten, että alainen voi korjata puutteellisen tai virheellisen toimintansa. Jos henkilö itse tai työnantaja havaitsee ongelmia (mielenterveysongelmat, päihdeongelma, työuupumus, tms.), joiden ratkaisemiseksi ammattimainen apu voisi olla hyödyllistä, esimies keskustelee henkilön kanssa ja tarvittaessa ohjaa henkilön saamaan tilanteeseen sopivaa hoitoa työterveyshuollon kautta. Osasto pyrkii ennaltaehkäisemään mahdollisten ongelmatilanteiden syntymistä avoimen kommunikoinnin ja keskustelun periaatteellaan. Koko toimiston henkilökunta pitää säännöllisesti toimistokokouksia ja suunnittelupäiviä. Tiimit kokoontuvat pääsääntöisesti viikoittain. Yksilötasolla työntekijällä on vuosittain kaksi kehityskeskustelua esimiehensä kanssa, jossa kartoitetaan työntekijän työtilannetta, hänen selviytymistään ja henki- 7

9 lökohtaisia kehittymismahdollisuuksiaan koulutuksineen. Samalla työntekijällä on itsellään mahdollisuus esittää ajatuksiaan ja kommenttejaan Ongelmien tunnistus ja vastuut Jokaisessa työpaikassa esiintyy aika ajoin myös ristiriitoja ja ongelmatilanteita. Ne voivat olla joko yhteisöllisiä tai yksilöön liittyviä. Yhteisöllisiä ongelmia voi syntyä esimerkiksi tiimien sisäisestä tai välisestä työnjaosta, organisaatiomuutoksista, puutteellisesta tiedonkulusta sekä ulkoisista paineista. Yksilökeskeisiä ongelmia voivat olla esimerkiksi osaamisen tai motivaation puute, erilaiset sairaudet, viestintäongelmat, uupuminen joko työstä tai työn ulkopuolisista seikoista johtuen, päihdeongelmat, tehtävien laiminlyönti tai muut rikkomukset ja ristiriidat. Ongelmat voivat tulla esiin tiimikokouksissa, kehityskeskusteluissa tai muissa työhön liittyvissä kokouksissa. Toisinaan ongelmat ovat kuitenkin piilossa ja ne näkyvät esimerkiksi työn laadun heikkenemisenä, lipsumisena aikatauluista tai sovituista tapaamisista, sopimattomana käytöksenä tai muuna tehtävien laiminlyömisenä. Työyhteisöongelmat voivat näkyä poissaoloina, vaihtuvuutena, ilmapiiriongelmina, viestinnän määrän ja laadun muutoksina ja viime kädessä järjestön toiminnan ja tulostason laskuna. Hyvä työilmapiiri ja toimiva yhteistoiminta syntyvät jokaisen panoksesta, ja on jokaisen vastuulla ehkäistä ja puuttua ongelmiin. Työnantajan tehtävänä on järjestää koulutusta ja tiedotusta sekä luoda työnteolle selkeät ja hyvin toimivat puitteet Toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus kertoa työpaikan ongelmista esimiehelleen, kollegoilleen tai luottamushenkilöille. Esimiesten vastuulla on selvittää ongelmatapaukset ja ryhtyä toimenpiteisiin. Jos esimies käyttäytyy epäasiallisesti, otetaan yhteyttä häneen esimieheensä. Minkä tahansa ongelman ilmetessä on tärkeätä reagoida siihen nopeasti. Ensin on selvitettävä ongelman laajuus ja painoarvo sekä sen seuraukset yhdessä kaikkien niiden kesken, joiden työtä ongelma koskee. Esimies tai hänen esimiehensä ja tarvittaessa työsuojelupäällikkö laativat asiasta toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään korjaavat toimenpiteet, vastuut, aikataulu ja seuranta. Ongelmia aiheuttaneet syyt pyritään poistamaan tai korjaamaan. Työntekijällä on mahdollisuus saada tukea työsuojelu- ja luottamusvaltuutetuilta sekä työterveyshuollosta. Jos asia on yksilöön ja hänen käytökseensä tai työsuoritukseensa liittyvää, esimiehen ja tarvittaessa työsuojelupäällikön on selvitettävä asia yhdessä hänen kanssaan. Mikäli asian selvittäminen yhdessä työntekijän kanssa ei onnistu, on hänelle kerrottava selkeästi, miten asia on etenemässä. Esimiehen, työsuojelupäällikön ja tarvittaessa toiminnanjohtajan on varattava ongelman käsittelyyn riittävästi aikaa ja resursseja. Huomioitava on, että kenelläkään ei ole oikeutta puuttua toisen yksityiselämään liittyviin asioihin. Terveyteen liittyviin asioihin voidaan puuttua siinä tapauksessa, jos ne haittaavat tai estävät kokonaan työtehtävien hoitamista tai aiheuttavat työturvallisuusriskin. Terveyteen liittyvät ongelmat hoidetaan aina työterveyshuollon kautta, jota sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus Varoitukset Varoitukset ovat ehdottomasti poikkeustapaus ja viimeinen keino vakavan työntekijästä johtuvan rikkomuksen ilmetessä. Jos työntekijä laiminlyö työvelvoitteensa tai ilman laillista perustetta kieltäytyy työstä, välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai huumausaineen vaikutuksen alaisena taikka käyttää työpaikalla vastoin kieltoa päihdyttäviä aineita, harjoittaa työpaikkakiusaamista tai seksuaalista häirintää työpaikalla, aiheuttaa toiminnallaan työnantajalleen merkittävää taloudellista haittaa tai rikkoo tietosuoja- ja salassapitovelvollisuutensa, rikkoo Amnestyn sisäisiä pelisääntöjä, ohjeita tai menettelytapoja niin, että hänen voidaan katsoa osoittaneen selkeää huolimattomuutta, piittaamattomuutta tai jos hän muuten käytöksellään ja piittaamattomuudellaan aiheuttaa selkeitä ja määriteltävissä olevia ongelmia järjestön toiminnalle, 8

10 annetaan työntekijälle kirjallinen, yksilöity varoitus, joka sisältää työsuhteen purku- tai irtisanomisuhan. Työnantajan on kuultava työntekijää ennen varoituksen antamista ja varattava tälle mahdollisuus antaa vastineensa asiassa. Varoituksen tarkoitus on toimia vakavana huomautuksena työntekijälle siitä, että työnantaja edellyttää hänen korjaavan haitallisen tai toimintaa hankaloittavan toimintansa tai käytöksensä. Jos työntekijän yllämainittu käyttäytyminen toistuu, työsopimus voidaan purkaa tai irtisanoa. Päihdetapauksissa pyritään henkilö ohjaamaan hoitoon ennen työsuhteen irtisanomista tai purkamista. Lievemmissä rikkomuksissa henkilölle voidaan antaa suullinen huomautus. Varoituksen antaa työnantajan edustajana toiminnanjohtaja työntekijää kuultuaan ja esimiehen kanssa keskusteltuaan. Kuulemalla työntekijää ennen varoituksen antamista työnantaja kertoo harkitsevansa varoituksen antamista ja antaa työntekijälle mahdollisuuden esittää vastineensa. Tällöin työntekijä saa tiedon siitä, että työnantaja pitää hänen menettelyään vakavana työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisena. Mikäli vastine ei tyydytä työnantajaa ja varoitus annetaan, työntekijällä on edelleen mahdollisuus jättää toinen vastine asiasta. Työntekijällä on mahdollisuus ottaa mukaan luottamus- tai työsuojeluvaltuutettu avustajaksi keskustellessaan työnantajan kanssa Työsuhteen päättyminen Työsuhteen päättäminen ja vastuut Henkilön työsuhde voi päättyä irtisanomalla tai purkamalla. Työnantajan irtisanoessa syynä voivat olla tuotannolliset tai taloudelliset syyt tai henkilöstä johtuvat (asialliset ja painavat) syyt. Työsuhde voidaan vain erittäin painavasta syystä purkaa päättymään heti. Henkilöstön työkykyä ja tehtävissä suoriutumista pitää pyrkiä tukemaan kehityskeskusteluilla, koulutussuunnitelmilla ja työkykyä ylläpitävillä toimenpiteillä niin, että yksilöperusteiden käyttö olisi minimissä. Toiminnanjohtajalla ja lähimmällä esimiehellä on vastuu irtisanomiskeskusteluista Lähtöhaastattelu Jokaiselle järjestöstä lähtevälle henkilölle pyritään tekemään lähtöhaastattelu. Henkilöstöasiantuntija tai muu kuin työntekijän oma tiimipäällikkö suorittaa lähtöhaastattelun. Haastattelun tulokset ovat luottamuksellisia ja ne kirjataan ja esitellään ao. henkilön esimiehelle vain henkilön luvalla. Lähtöhaastattelu on tärkeä informaatiokanava uuden henkilön tehtävänkuvan, raportointisuhteiden ja perehdyttämisen suunnittelussa sekä työpaikan kehittämisessä. Lähtöhaastattelu ei korvaa lähtevän työntekijän ja tämän esimiehen välistä loppukeskustelua Muut työpaikan menettelytavat ja pelisäännöt Vuosilomakäytäntö Vuosilomien suhteen noudatetaan Valtion virka- ja työehtosopimusta vuosilomista Työaikajärjestelmä ja etätyö Työaikojen ja etätyön suhteen noudatetaan, mitä on kirjattu Liukuva työaika -ohjeeseen Työstävapautukset Perhe-, opinto- ja muita vapaita myönnetään sen mukaan, mitä on linjattu ohjeessa Työstävapautukset (ns. virkavapaat) AI Suomen osastossa Henkilöstösuunnittelun seurantamekanismit Henkilöstösuunnitelman toteutumista arvioidaan kahden vuoden välein tai aina tarvittaessa. 9

11 4. VAPAAEHTOISOHJELMA 4.1 Amnesty-vapaaehtoisten toimenkuvat ja valtuudet Toimenkuvaukset muodostavat vapaaehtoistyössä oleville henkilöille tietynlaisen kartan siitä, mitä heiltä odotetaan, mitkä ovat heidän vastuunsa, valtuutensa ja pääasialliset tehtävänsä. Koska moni vapaaehtoinen on muualla työssä, erillinen toimenkuvaus auttaa heitä suunnittelemaan Amnesty-työnsä ajankäyttöä, tehtävien jakoa ja yleistä ryhmän toiminnan aikataulutusta. Kaikille luottamustehtävissä oleville voidaan myös laatia kirjalliset toimenkuvat. Toimenkuvien laadinnassa on hyvä muistaa, että ne eivät kuitenkaan saa rajoittaa työtä toimintaa hidastaen. Toimenkuvan on oltava apuväline, ei haittaava tai työtä estävä tekijä. Lisäksi Amnesty-ryhmäaktiiveille on annettu erillisiä ohjeita, jotka löytyvät ryhmäsihteereiltä (esimerkiksi viestintää koskevat säännöt) tai taloudenhoitajilta (esim. talousohjeet). Amnesty-aktiivien ja erilaisiin kampanjoihin ja tapahtumiin osallistuvien aktiivien vastuut ja valtuudet käydään läpi tehtäviä ja töitä jaettaessa. 4.2 Vapaaehtoisten rekrytointi Amnestyn rekrytointiryhmä keskittyy johtokuntaehdokkaiden sekä vuosikokouksen puheenjohtajan ja sihteerin etsimiseen. Vastuullisimmissa tehtävissä olevat vapaaehtoiset pyritään rekrytoimaan kuten työntekijätkin, ts. menettelyllä, jossa kerätään työpaikkailmoituksen perusteella saadut hakemukset, haastatellaan sopivimman tuntuiset henkilöt ja tehtävään valitun kanssa voidaan tehdä vapaaehtoistyösopimus, jossa vapaaehtoinen sitoutuu tehtävään tietyksi ajaksi. Koska kyse on vapaaehtoistyöstä, on tietenkin hyväksyttävä, että ihmisen elämäntilanne voi muuttua, eikä sovitusta voida pitää kiinni orjallisesti. Lisäksi rekrytoinnissa käytetään jo toiminnassa mukana olevien omia kontakteja. Uusien ryhmäaktiivien rekrytointi on ryhmien vastuulla. Niiden rekrytointikanavia ovat mm. ryhmän kampanjointitapahtumat, yleisötapahtumat ja erilaiset jäsenistölle suunnatut tiedotuskanavat kuten Amnesty-lehti ja verkkosivut. Toimistovapaaehtoisten vapaaehtoistyösopimus sisältää sitoumuksen mm. vaitiolosta ja tapaturmavakuutuksen. 4.3 Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja kouluttaminen Ryhmäsihteeriksi tai muihin luottamustehtäviin ryhtyneet kutsutaan toimen alkuvaiheessa tutustumaan toimistoon. Samalla heidät perehdytetään uusiin tehtäviin ja heidän kanssaan voidaan yhdessä kartoittaa mahdollisia koulutustarpeita. Kasvokkain tapahtuva tutustuminen ja perehdyttäminen auttavat jatkossa kanssakäymistä ja sitouttaa aktiiviset toimijat paremmin osastoon. Toimenkuva uudelle luottamushenkilölle laaditaan viimeistään perehdyttämisvaiheessa. Kaikkia kaukana asuvia ryhmäsihteereitä ei kuitenkaan aina saada perehdytykseen aivan käytännön syistä tällöin perehdytys järjestetään ryhmävastaavan toimesta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 4.4 Vapaaehtoisille myönnettävät korvaukset Vapaaehtoisille voidaan maksaa tietyin edellytyksin kulu- ja matkakorvauksia sekä päivärahoja. Vapaaehtoisille myönnettävistä korvauksista on säädetty Osaston hallinto- ja taloussäännössä. 4.5 Vapaaehtoistyön ongelmatilanteet Ongelmatilanteiden tunnistaminen Toimiston työturvallisuusohjetta sovelletaan mahdollisimman pitkälle myös Amnesty-aktiivien osalta. Vapaaehtoistyössä niin kuin normaalissakin työssä esiintyy välillä ristiriitoja ja ongelmatilanteita. Vapaaehtoistyössä olevat ovat usein myös muualla työssä tai opiskelijoita, jolloin työ- ja opiskelukiireet, perheen hoitamiseen ja muuhun vapaa-aikaan liittyvät asiat saattavat haitata osallistumista. Ne ovat omiaan lisäämään riskiä ongelmatilanteiden synnylle. Joskus syntyy myös väärinkäsityksiä siitä, missä roolissa ihmiset toimivat ovatko he Amnestyn palkattua henkilökuntaa vai vapaaehtoisia molempia ryhmiä kun koskevat aivan omat pelisääntönsä ja toimintamallinsa. 10

12 Tärkeätä on erottaa toisistaan normaalit elämässä ja työssä tapahtuvat satunnaiset väärinkäsitykset ja todelliset ristiriidat tai ryhmäongelmat. Ihmisten väliseen tiedottamiseen ja väärinkäsityksiin liittyvät asiat on korjattava välittömästi keskustelemalla. Ryhmän toimintaan liittyvät asiat ja muut vakavammat ongelmat vaativat selkeämpiä toimenpiteitä. Jokaisella on vastuu ja oikeus puuttua todellisiin ongelmiin. Jos asiat jäävät käsittelemättä, eikä ryhmä halua puuttua ongelmiin, niin silloin ongelmat saattavat ajan myötä kasvaa kohtuuttomiin mittoihin ja muodostaa vaikeita esteitä toiminnalle Ongelmatilanteiden ratkaiseminen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistyön periaatteena on, että jokaisella Amnestyn toiminnasta kiinnostuneella on oltava tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hänelle sopivalla tavalla on tärkeää, että jokainen Amnesty-aktiivi kokee itsensä toivotuksi ja tervetulleeksi vapaaehtoistyöhön. Ryhmän on kohdeltava jokaista aktiivia tasa-arvoisesti ja kaikki syrjintä, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu on ehdottomasti kiellettyä. Ryhmäsihteeri vastaa siitä, että oman ryhmän jäsenillä ja vapaaehtoisilla on selkeä kuva ryhmän tehtävästä ja tavoitteista. Ryhmäsihteerin pitää voida myös rajoittaa työtehtävien kasautumista vain tiettyjen henkilöiden osalle. Jos ryhmäsihteeri, joku ryhmän jäsenistä, aktiiveista tai vapaaehtoistyössä olevista havaitsee ryhmän toiminnassa ongelmia, siitä keskustellaan ensin ryhmäsihteerin kanssa ja kyseisen henkilön kanssa (tai ryhmän kesken, jos kyse on koko ryhmästä). Huomioitavaa on, että ryhmä ei koskaan keskustele yksittäisen henkilön käytöksestä tai henkilön toiminnasta ryhmässä ilman, että kyseinen henkilö on itse paikalla. Jos ongelmat ovat vakavia ja haittaavat tai jopa kokonaan estävät ryhmän toimintaa tai tietyn asian toteutumista, asiasta tiedotetaan kyseisestä ryhmätoiminnasta vastaavalle toimiston työntekijälle. Ellei tästä ole apua, viime kädessä asiasta tiedotetaan toiminnanjohtajalle. Asiasta tietoisten henkilöiden vastuulla on laatia asiasta ryhmäsihteerin kanssa selvitys ja toimenpidesuunnitelma. Ellei ongelma ratkea edes tätä kautta, asia käsitellään tarvittaessa johtokunnan kokouksessa. Johtokunta voi harkintansa mukaan puuttua jäsenistön keskuudessa oleviin ongelmiin. Johtokunta voi myös nimetä tarvittaessa henkilön, johon jäsenistö voi ongelmatilanteissa ottaa erikseen yhteyttä. Jos joku Amnestyn vapaaehtoisista toimii selkeästi vastoin annettuja ohjeita, rikkoo lakia, laiminlyö jatkuvasti vastaanottamansa työtehtävät tai esiintyy Amnestyn nimissä järjestöä vahingoittavalla tavalla (esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alaisena tai muuten epäasiallisesti), ryhmäsihteeri tai toiminnanjohtaja keskustelee hänen kanssaan välittömästi. Jos tilanne on vakava, voidaan henkilö siirtää pois Amnesty-tehtävistä ja erityisen vakavissa tapauksissa ja/tai tilanteen ollessa toistuva ja järjestölle erittäin vahingollinen, henkilö voidaan erottaa järjestöstä. 11

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työjuridiikkaa esimiehelle

Työjuridiikkaa esimiehelle ingakoskinen.fi Työjuridiikkaa esimiehelle 1 Hei, olen Inga! Sopimusten merkitys ja sovittelu Lakiartikkelit Yhdistystoiminta (SauRa) Hevosharrastus (tallinpito ja ratsastus) Asianajaja, varatuomari Asianajajaliiton

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala SISÄLLYS Esipuhe 11 1 Johdanto 2 Soveltamisala 3 Yhteistoiminnan Lyhenteet 13 15 1.1 Vuoden 1978 yhteistoimintalaki....................... 15 1.2 Uusi yhteistoimintalaki...............................

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015

Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015 Yhteistoimintalaki Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015 3., uudistettu painos 2015 Markus Äimälä, Mika Kärkkäinen ja Talentum Media Oy Taitto: Marja-Leena Saari ISBN

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot