OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE"

Transkriptio

1 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

2 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, sydänläppäleikkaus tai molemmat. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa Teitä ja läheisiänne valmistautumaan sydänleikkaukseen. Oppaan alussa on tietoa sepelvaltimotaudista, sydämen läppien toiminnasta, sepelvaltimotaudin hoitomuodoista ja sydänläppäleikkauksesta. Lopussa kerrotaan käytännönjärjestelyistä ennen leikkaukseen menoa. Sydänleikkauksen jälkeen saatte leikkaavasta sairaalasta oppaan, joka käsittelee varsinaista toipumisaikaa leikkauksen jälkeen. Huolehdimme, että ennen kotiin lähtöä sairaalasta nekin asiat tulevat Teille tutuksi. Toivottavasti Te ja läheisenne saatte tämän oppaan avulla vastauksia mieltänne askarruttaviin kysymyksiin ja voitte rauhassa ja turvallisin mielin valmistautua tulevaan leikkaukseen. Sairaanhoitaja Jaana Kuittinen (päivitetty ) osasto 3A PKKS

3 3 (16) Sisältö Lukijalle 1. Sepelvaltimotauti 2. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot 2.1 Elämäntavat 2.2 Lääkehoito Rintakivun yllättäessä 2.3 Invasiiviset eli kajoavat hoitomuodot Sepelvaltimon pallolaajennus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 3. Sydämen läppäleikkaus 4. Sydänleikkauksen kulku ja siihen liittyvät tapahtumat 5. Toipuminen kotona 6. Sydänleikkausta odotellessa

4 4 (16) 1 Sepelvaltimotauti Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia valtimosuonia. Niiden tehtävänä on huolehtia, että sydänlihas saa verta ja sen mukana happea ja ravinteita. Sepelvaltimotaudissa valtimot ahtautuvat kolesterolin ja kalkin kertyessä valtimoiden seinämiin. Vuosia kestävän prosessin seurauksena kolesterolikertymä kasvaa ja kovettuu. Sepelvaltimo kovettuu ja veren virtaus suonessa heikentyy. Niinpä sepelvaltimotaudista voidaan käyttää myös nimitystä sepelvaltimoiden kovettumatauti.

5 5 (16) Sepelvaltimon poikkileikkaus: Sepelvaltimotaudin ahtautuminen on vuosia kestävä tapahtuma, jonka nopeus riippuu riskitekijöistä ja jokaisen yksilöllisistä ominaisuuksista. Sepelvaltimotaudin riskitekijät, joihin voi itse vaikuttaa: tupakointi kohonnut kolesteroli kohonnut verenpaine sokeritaudin verensokeritasapaino ylipaino vähäinen liikunta runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö pitkäaikainen stressi Muut sepelvaltimotaudin riskitekijät: suku ikä perimä

6 6 (16) Taipumus sepelvaltimoiden ahtautumiseen jää ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeenkin. Sepelvaltimotaudin huolellinen hoito riskitekijöihin vaikuttamalla on oleellista, jotta taudin eteneminen pysähtyisi leikkauksen jälkeen. Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot: Angina pectoris. Sydämen hapenpuuttesta johtuva rintakipu. Useimmiten kipu esiintyy ruumillisessa tai henkisessä rasituksessa. Angina pectoris kipu tuntuu puristavana tai painona keskellä rintaa. Se voi säteillä käsivarsiin, vasempaan käteen, hartioihin, lapaluiden väliin, kaulaan jopa hampaisiin asti. Oireet voivat olla myös epätyypillisiä varsinkin naisilla ja iäkkäillä ihmisillä. Sepelvaltimotautikohtaus. Sydämen sepelvaltimon sisäpinnan repeäminen kovettumataudin seurauksena voi aiheuttaa paikallisen verihiutalekertymän ja sepelvaltimon tukoksen. Pinnallinen vaurio ja vain osittain sepelvaltimoa tukkiva muutos voivat aiheuttaa vaikean, levossakin ilmaantuvan rintakivun (Epästabiili angina pectoris). Sepelvaltimon täydellinen tukkeutuminen aiheuttaa vaikean hapenpuutteen, joka johtaa sydänlihaksen pysyvään vaurioitumiseen eli sydäninfarktiin. Sydämen vajaatoiminta. Sydäninfarktit heikentävät sydämen pumppauskykyä ja seurauksena voi olla sydämen vajaatoiminta. Oireena on poikkeava hengästyminen, suorituskyvyn lasku jalkaturvotukset ja lihasväsymys. Sydämen rytmihäiriöt. Niitä voi esiintyä myös sepelvaltimotautiin liittyen ja vaikeassa vajaatoiminnassa. Osa rytmihäiriöistä on vaarattomia ja tilapäisiä, kaikki eivät välttämättä vaadi hoitoa. Vakava rytmihäiriö on kammiovärinä ja sen seurauksena sydämen pysähdys. Se voi ilmetä sydäninfarktin yhteydessä. Tällöin nopea sähköinen rytminsiirto on henkeä pelastava.

7 7 (16) 2. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot 2.1 Elämäntavat Elämäntavat ja riskitekijät vaikuttavat olennaisesti sepelvaltimotaudin etenemiseen. Tarkistamalla jokainen elintapojaan voi itse vaikuttaa riskitekijöihin ja sepelvaltimotaudin etenemiseen. Tupakka on sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä selvimpiä ja se nopeuttaa verisuonten kalkkeutumista. Veren kolesteroliarvojen, verenpaineen, ja painon kurissa pitämiseksi ruokavaliolla on tärkeä merkitys. Kasvikset, hedelmät, marjat ja viljatuotteet muodostavat sydänystävällisen ruokavalion perustan. Eläinrasvoja eli kovia rasvoja ja suolaa tulisi ruokavaliossa olla vain niukasti. Liikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia. Päivittäinen liikunta parantaa toimintakykyä, laskee verenpainetta, parantaa HDL- eli hyvän kolesterolin määrää, helpottaa painon kurissa pitämistä ja rentouttaa. Kohtuullisella alkoholin käytöllä ei ole haittaa sepelvaltimotaudissa. Kohtuullisella käytöllä tarkoitetaan korkeintaan 1-2 ravintola-annosta vastaava alkoholimäärä päivässä (tai 1-2 pulloa keskiolutta tai lasi viiniä). Stressi on sydämelle ylimääräinen rasitus, joka nostaa sykettä ja verenpainetta. Lyhytaikainen stressi on elimistön normaali reaktio voimia vaativassa tilanteessa. Pitkittyessään stressi kuluttaa voimavaroja ja voi johtaa uupumukseen. Hyvä rentoutumiskyky on todella arvokas ominaisuus.

8 8 (16) 2.2 Lääkehoito Sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito. Lääkehoidon tavoitteena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Käyttäkää lääkkeet aina säännöllisesti ja noudattakaa lääkärin antamia ohjeita. Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo (Aspirin, Disperin, Primaspan, Acetard) ehkäisee verihyytymien syntymistä ja vähentää sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaaraa. Beetasalpaajat lievittävät sepelvaltimotaudin oireita vähentämällä hapenkulutusta.(spesicor, Orloc, Emconcor, Bisoprolol, Atenol) Kolesterolilääkkeet eli statiinit estävät kolesterolin syntymistä maksassa ja alentavat veren kolesterolipitoisuutta. Ne vähentävät sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaaraa. Lisäksi niillä on hyödyllisiä vaikutuksia hyytymisjärjestelmään ja verisuonen sisäpinnan toiminnan parantumiseen.(zocor, Lipitor, Simvastatin ratiopharm, Crestor) ACE- estäjät ja angiotensiinireseptorinsalpaajat suojaavat sydäntä ehkäisten vajaatoimintaa ja alentaen verenpainetta.(cardace, Enalapril generics, Atacand, Cozaar, Renitec) Nitraatit eli nitroglyseridit eli nitro. Nitro on oireenmukaista hoitoa. Sitä käytetään rintakivun tai angina pectoriksen hoitoon. Se laajentaa verisuonta, jolloin veri pääsee virtaamaan paremmin suonissa.(nitrosid, Ormox, Ismox) Kalsiumestäjiä käytetään verenpaine-, rytmihäiriö- ja sepelvaltimotautilääkkeenä.(norvasc, Cardizem)

9 9 (16) Rintakivun yllättäessä Toiminta- ohjeet rintakivun varalle: asettukaa lepäämään ottakaa nitro (tabletti tai suihke) kielen alle. Jos se ei auta, voitte ottaa 4-5 nitroa 2 minuutin väliajoin. Ellei kipu helpotu tai alkaa uudestaan, hälyttäkää ambulanssi soittamalla numeroon 112. Odottakaa rauhassa. 2.3 Invasiiviset eli kajoavat hoitomuodot Pallolaajennus eli PCI Vaikea-asteista ja useitakin sepelvaltimohaaroja ahtauttavaa sepelvaltimotautia voidaan hoitaa pallolaajennuksella, mikäli ahtaumat soveltuvat siihen. Toimenpide tehdään yleensä varjoainekuvauksen yhteydessä. Useimmiten potilas pääsee kotiin seuraavana päivänä Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Jos sydänlihaksen verenkiertoa ei pystytä palauttamaan pallolaajennuksella, voidaan päätyä ohitusleikkaukseen. Ohitusleikkauksessa pyritään ohittamaan kaikki merkittävät ahtaumat ja palauttamaan verenkierto mahdollisemman täydellisesti sydämen eri osiin. Ohitusleikkauksella vähennetään potilaan oireita ja parannetaan elämänlaatua. Ohitusleikkaus tehdään nukutuksessa eli yleisanestesiassa. Perinteisessä ohitusleikkauksessa rintalasta avataan ja sydän pysäytetään leikkauksen ajaksi, tällöin sydänkeuhkokone huolehtii verenkierrosta. Osalle potilaista voidaan tehdä ohitusleikkaus ns. käyvällä sydämellä eli ilman sydämen pysäytystä ja sydänkeuhkokonetta. Siirrännäisinä käytetään alaraajojen laskimoita, rintakehän sisäseinämän valtimoita tai kyynärvarren valtimoa.

10 10 (16) 3. Sydämen läppäleikkaus Sydänläpät säätelevät sydämen lokeroiden välistä verenkiertoa yhteen suuntaan avautuvien ovien tavoin. Avautuessaan läpät päästävät veren virtaamaan eteenpäin seuraavaan sydämen lokeroon. Sulkeutuessaan läpät estävät veren takaisin virtaamisen. Synnynnäinen tai myöhemmin kehittynyt läppävika on syynä läppäleikkaukseen. Sepelvaltimoiden kunto tarkistetaan varjoainekuvauksella ennen läppäleikkausta. Tarvittaessa tehdään ohitusleikkaus läppäleikkauksen yhteydessä. Viallinen läppä korvataan leikkauksessa usein mekaanisella tekoläpällä. Joskus käytetään ns. bioläppää, joka on valmistettu eläinkunnan sydänläpästä tai sydänpussista. Osa läppävioista voidaan hoitaa korjausleikkauksella (plastia), jolloin läppä parsitaan. Bioläppä ja korjausleikkauksen jälkeen Marevan lääkehoito kestää 3 kuukautta. Muulloin se yleensä on elinikäinen lääkehoito. Marevan lääkehoito estää hyytymien syntymistä tekoläppään ja sen ympäristöön. INR- verikoe kuvaa veren hyytymistä. Läppäproteesipotilaan INR hoitoalue on väliltä. Mekaaninen tekoläppä Bioläppä

11 11 (16) 4. Sydänleikkauksen kulku ja siihen liittyvät tapahtumat Saatte leikkauskutsun ja sairaalamatkaohjeen kotiin KYS:stä joko kirjeellä tai puhelimitse. Jos terveydentilanne ei salli julkisten kulkuneuvojen käyttöä, voitte pyytää taksilapun keskussairaalan os. 3A:n jonosairaanhoitajalta puh: maanantaista perjantaihin klo 8-15 välisenä aikana. Puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi, ei erillistä kyytitodistusta tarvita. Mainitkaa asiasta tilatessanne taksimatkaa taksikeskuksesta p Tarvittaessa voitte tiedustella leikkausajankohtaa os. 3A:n jonosairaanhoitajalta puh: , ei KYS:stä. Ottakaa sairaalaan mukaan: -KELA- kortti - astmasuihkeet, silmätipat tms. - lääkereseptit - lääkelista - marevankortti, jos verenohennuslääkitys - henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet (hammasharja ja -tahna, parranajokone) - vähän rahaa, ei koruja ja arvoesineitä Jättäkää omaisille leikkaavan sairaalan puhelinnumero: KYS KYS:n neuvonnasta puh omaiset voivat tiedustella ja varata halutessaan yöpymisen vierashuoneessa sairaala-alueella. Hoitoaika on sairaalassa tavallisesti 6-10 vuorokautta. Hoito sisältää kolme vaihetta: 1. Leikkausvalmistelut vuodeosastolla (1 päivä) 2. Leikkauspäivä ja sen jälkeinen tehohoito (yleensä 1-2 päivää) 3. Toipuminen vuodeosastolla, yleensä neljäntenä tai viidentenä päivänä siirrytte osastolle 3A Keskussairaalaan Joensuuhun.

12 12 (16) Leikkausvalmistelut vuodeosastolla Teidät kutsutaan sairaalaan päivää ennen leikkausta. Saatte syödä ja juoda normaalisti. Leikkausta edeltävänä päivänä otetaan verikokeita, sydänfilmi ja tarvittaessa keuhkoröntgenkuva. Hoitaja haastattelee teidät, jolloin voitte kertoa mm. sairauksistanne, yliherkkyyksistä, lääkityksestä ja mahdollisista aikaisemmista leikkauksista. Leikkausalueen iho tarkistetaan mahdollisten tulehdusten poissulkemiseksi. On tärkeää, että henkilökunnalla on tiedossa lähiomaisenne nimi ja yhteystiedot. Leikkaava kirurgi ja nukutuslääkäri kertovat Teille leikkaukseen liittyvistä asioista. Fysioterapeutti ohjaa Teille leikkauksen jälkeen tehtäviä hengitysharjoituksia ja neuvoo oikean ylösnousutavan vuoteesta. Leikkauspäivä ja tehohoitovaihe Leikkauspäivänä olette ravinnotta. Saatte nesteytyksen suoraan suoneen. Leikkaussalissa Teille annetaan nukutuslääke tipan kautta. Tarvittavat katetrit ja seurantalaitteet laitetaan paikoilleen Teidän nukkuessa. Leikkaus kestää 2-5 tuntia. Leikkaushaava tulee keskelle rintaa ja lisäksi tulevat haavat laskuputkista ylämahalle sekä mahdolliset jalan haavat, jos ohituksiin käytettävää suonta on otettu alaraajasta. Leikkauksen jälkeen Teidät siirretään toipumaan postoperatiiviseen yksikköön tai teho-osastolle. Heräätte leikkauksesta leikkauspäivän iltana. Teidät leikannut kirurgi soittaa ennalta sovitulle omaisellenne kertoen leikkauksesta. Vointianne ja elintoimintojanne seurataan tarkasti koko ajan erilaisten valvontalaitteiden avulla. Lisäksi Teillä on oma sairaanhoitaja tukenanne. Alkuun hengityskone avustaa hengitystänne. Kun olette heränneet ja jaksatte hengittää itse, hengitysputki poistetaan.

13 13 (16) Leikkauksen jälkeiseen kipuun saatte riittävän kipulääkityksen tarpeen mukaan. Leikkauspäivänä ei suositella vierailuja ja muulloinkin ne tulisi sopia henkilökunnan kanssa. Omaiset voivat pitää yhteyttä puhelimitse, sovittuaan keskenään yhdyshenkilön. Seuraavina päivinä voivat lähiomaiset käydä Teitä katsomassa. Toipuminen vuodeosastolla Teidät siirretään vuodeosastolle vointinne mukaan, useimmiten leikkauksen jälkeisenä päivänä. Hoitaja avustaa Teitä päivittäisissä toimissa. Vähitellen 2-3 päivän kuluttua, kun kaikki letkut on poistettu, pystytte toimimaan itsenäisesti. Leikkauksen jälkeen voi esiintyä monenlaisia muutoksia, jotka ovat yleensä ohimeneviä ja vaarattomia. Rytmihäiriöt voivat tuntua epämiellyttäviltä, niitä lääkitään tarvittaessa. Kiputuntemukset ovat yleisiä. Kiputuntemuksia voi esiintyä muuallakin kehossa kuin leikkaushaavoilla. Pyytäkää kipulääkettä tuntemustenne mukaan. Leikkauksen jälkeen esiintyy usein turvotuksia ja painoa seurataan päivittäin. Tarvittaessa annetaan nesteenpoistolääkettä. Lämmön nousu on yksi elimistön puolustusreaktioista ja usein se johtuu itse leikkauksesta. Selkeän tulehduksen ilmannuttua aloitetaan antibioottihoito.

14 14 (16) Fysioterapeutti käy päivittäin ohjaamassa Teitä hengitysharjoituksissa, ylösnousemisessa vuoteesta ja verenkiertoliikkeiden harjoittelussa (veritulppien ehkäisy). Sidokset poistetaan haavoilta tavallisesti kolmantena päivänä. Sen jälkeen päivittäinen suihkutus auttaa haavoja paranemaan. Hyvä käsihygienia on hyvä muistaa sekä ennen että jälkeen leikkauksen. Väsymys on normaali leikkauksen jälkeinen tuntemus ja häviää vähitellen. Myös sekavuus on sydänleikkauksen jälkeen varsinkin iäkkäämmillä potilailla tavallinen ohimenevä ilmiö. Tarvittaessa sekavuutta voidaan hoitaa lääkkeillä. Ruokahalu voi olla toipumisen alkuvaiheessa huono. On tärkeää kuitenkin, että ruoka olisi mahdollisemman monipuolista ja riittävää, jotta toipuminen sujuisi toivotulla tavalla. Vointinne salliessa yleensä neljäntenä tai viidentenä päivän leikkauksesta siirrytte ambulanssilla osastolle 3A Joensuun Keskussairaalaan. Saatte kotihoito-ohjeet luettavaksenne ja sairaanhoitaja käy ne Teidän kanssanne läpi ennen kotiinlähtöä. 5. Toipuminen kotona Sydänleikkauksen jälkeen (ohitusleikkaus, läppäleikkaus) rintalastan luutumisaika on noin kolme kuukautta. Jos olette työikäinen, on sairasloman pituus 2-3 kuukautta. Koska leikkauksen jälkeen on rajoituksia nostamisessa ja kantamisessa, on Teidän hyvä varautua toipumisaikaan kotona. Lisäksi autolla ajo on kielletty neljän viikon ajan. Jos asutte yksin, Teidän olisi hyvä sopia etukäteen siitä, kuka pystyy auttamaan Teitä kauppakassien kantamisessa, mattojen tomuttamisessa ja muissa raskaissa kotiaskareissa. Mikäli tarvitsette kotiapua tai neuvoa sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa voitte kertoa sosiaalityöntekijälle, joka käy jokaisen sydänleikatun potilaan luona joka tapauksessa ennen kotiinlähtöä osastolla 3A. Kotiin on turvallisempi palata sairaalasta, kun käytännön järjestelyt ovat etukäteen sovittu.

15 15 (16) dddd 6. Sydänleikkausta odotellessa Sydänleikkausta odotellessa mielessä liikkuu monenlaisia ajatuksia. Jännityksestä, ahdistuksesta ja peloista kannattaa jutella perheen ja ystävien kanssa. Voitte olla yhteydessä myös omaan terveyskeskuslääkäriinne. :n jonosairaanhoitajalta voitte kysyä mieltänne askarruttavista käytännön asioista puh: maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Lisäksi Pohjois-Karjalan Sydänpiiristä puh: tai saatte tietoa sydäntukihenkilöistä, jotka ovat sydänsairaita ja mahdollisesti sydänleikkauksen kokeneet. Usein tiedon saanti ja kokemusten vaihto lievittävät pelkoa ja jännitystä. Sydänliiton internet-sivut ovat myös erinomainen tiedonlähde. Terveyskeskuksissa toimivista Tulppaavokuntoutusryhmistä on oma esite, joita saatte sairaalasta tai sydänpiiristä ja terveyskeskuksista.

16 16 (16) Yleiskunnon ylläpitäminen ennen sydänleikkausta on tärkeää. Niinpä ennen sydänleikkausta tulee harrastaa liikuntaa voinnin mukaan. Päivittäinen kävelylenkki on suositeltavaa. Hyötyliikuntakin on merkittävä kunnon ylläpitokeino. Periaatteessa voi tehdä kaikkea, mikä tuntuu hyvältä. Kovaa kuntoilua ei saa kuitenkaan aloittaa. Hampaat tulee tarkistuttaa ja hoitaa ennen läppäleikkausta infektioriskin pienentämiseksi. Myös ihon kuntoon tulee kiinnittää huomiota ennen leikkausta. Rintakehän, käsien, nivustaipeiden ja jalkojen alueen iho tulee olla ehyt leikkaukseen lähtiessä. Kannattaa jo ennen sydänleikkausta tarkistaa elintapojaan ja muuttaa niitä sydänystävällisempään suuntaan, jolloin leikkauksesta saatu hyöty säilyy mahdollisemman pitkään. Sydämen hyvinvoinnin kulmakivet ovat: TUPAKOIMATTOMUUS RUOKAVALIO LIIKUNTA LÄÄKEHOITO Rauhallista ja miellyttävää sydänleikkaukseen valmistautumisaikaa Teille ja läheisillenne

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 5//2016 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään. -

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN?

Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN? Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN? 2 LÄÄKITYKSEN HUOMIOINTI Tarkistakaa sivulta 4 kohdasta 1.1. Lääkitys ennen leikkausta: Mikäli Teille on asetettu

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 03//2015 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään.

Lisätiedot

Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen. tulevalle

Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen. tulevalle Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen tulevalle Oppaan laatinut työryhmä: Kari Kuttila, ylilääkäri Anne Lahti, erikoislääkäri Paula Tuominen, fysioterapeutti Sydänkeskuksen vuodeosasto 1, TD3 Puh. (02)

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA

1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA 1 (15) KARDIOMYOPATIA Tämän opaslehtisen tarkoitus on tukea Teitä pitkäaikaissairauden kanssa selviytymisessä. Opaslehtinen antaa Teille ja läheisillenne tietoa kardiomyopatiasairaudesta sekä sen hoito-

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Potilasohje www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Teillä on todettu selkäydinkanavan ahtaus eli spinaalistenoosi. Tässä ohjeessa annamme Teille

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme Teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen. TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Terve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti

Terve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti Terve sydän koko elämäksi Nainen ja sepelvaltimotauti Sydänliitto SISÄLTÖ TERVE SYDÄN KOKO ELÄMÄKSI 2 NAINEN JA SEPELVALTIMOTAUTI 2 Sydän ja verenkierto 3 Sepelvaltimotauti 3 Sepelvaltimotauti ilmenee

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa Teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (6) Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Selkäydinkanavan ahtaus - spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi

Selkäydinkanavan ahtaus - spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus - spinaalistenoosi Potilasohje www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtausspinaalistenoosi Teillä on todettu selkäydinkanavan ahtaus eli spinaalistenoosi. Tässä ohjeessa annamme teille

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Sepelvaltimotautiohjaus sydänosastolla

Sepelvaltimotautiohjaus sydänosastolla Sepelvaltimotautiohjaus sydänosastolla Sydäntukihoitajien koulutuspäivä 20.5.2016 sh Tuula Rintala Mitä odotettavissa.. Tilastoja Sepelvaltimotautipotilaan polusta Ohjauksen haasteet Osastovaiheen ohjauksesta

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Anna-Reetta Hokkanen Jenni Tapaninaho Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Stimulaattori kivun hoidossa

Stimulaattori kivun hoidossa OPAS Stimulaattori kivun hoidossa 1 Stimulaattorin osat ovat: Stimulaattori mikä se on? Stimulaattori on nykyisin yksi vakiintunut hoitovaihtoehto neuropaattisen eli hermovauriokivun hoidossa silloin,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman Professori Markku Kaste luennoi aiheesta aivohalvaus ja sen torjunta n järjestämässä yleisöluentosarjassa 14.3.2011 Helsingissä. Yleisöluento kuuluu Kansainvälisen Aivoviikon tapahtumiin. Professori Markku

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE. Mitä leikkausosastolla tapahtuu. En del av Landstinget Gävleborg

OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE. Mitä leikkausosastolla tapahtuu. En del av Landstinget Gävleborg OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE Mitä leikkausosastolla tapahtuu En del av Landstinget Gävleborg Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu,

Lisätiedot

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle

HYKS, Jorvin sairaala. Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle HYKS, Jorvin sairaala Lonkka kuntoon! Opas lonkan tekonivelleikkauspotilaalle SISÄLLYS Lonkka kuntoon!... 3 Yleistä lonkan tekonivelleikkauksesta... 3 Valmistautuminen leikkaukseen... 4 Yleiskunto... 4

Lisätiedot

Tekonivelleikkauksen jälkeen

Tekonivelleikkauksen jälkeen Tekonivelleikkauksen jälkeen Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea toipumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Tekonivelleikkauksen jälkeen 5 Miten hoidan leikkaushaavaa kotona 5 Seuratkaa haavanne

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti.

PAKKAUSSELOSTE. Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti. PAKKAUSSELOSTE Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti Karvediloli Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE 1 Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, 28500 Pori Lastenkirurgia, osasto A2 Puh. (02) 627 7026 www.satshp.fi lastenkirurgian yksikön kotisivut OSASTOLLE

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot