Päijät-Hämeen Kuntapäättäjäseminaarit 2009

Transkriptio

1 1 Päijät-Hämeen Kuntapäättäjäseminaarit 2009 Päätöksenteko nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Kuntastrategia ja omistajapolitiikka Lahti Pasi-Heikki Rannisto Tutkimusjohtaja, HT Silta Oy

2 Päätöksenteko nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Kuntastrategia ja omistajapolitiikka 2 Esittäytyminen Kunnan strateginen johtaminen organisaatiosta konserniksi ja verkostoksi Johtamisen muutos ja keskeiset haasteet Johtajuuden kysymyksiä ja vastauksia

3 Yleistä Silta Oy:stä 3 Silta Oy on taloushallinto- ja eläkelaitospalveluiden tuottamiseen erikoistunut yhtiö, jonka toiminta perustuu henkilöstön korkeaan ammattitaitoon ja osaamiseen sekä kustannustehokkuuteen. Yhtiö perustettiin ja sen omistajia ovat Logica Suomi 44,9 %, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma 39,1 %, Suomen valtio 10,2 % ja Sampo Oyj 5,8 %. Toiminta käynnistettiin yksityisellä sektorilla WM-data Oy:ssä (nykyisin Logica Suomi) 1998 sekä julkisella sektorilla Valtiokonttorissa Keskeisiä palkkahallinnon yrityspuolen asiakkaita ovat esimerkiksi ABB, Kemira-konserni, Vaasan & Vaasan, Turo Tailor Oy, Lomayhtymä ry, Sandvik Tamrock Oy, Itella Oyj, Laurea- ammattikorkeakoulu Oy, Espoon kruunuasunnot sekä kuntapuolelta Keravan kaupunki, Pieksämäen kaupunki, Kemijärven kaupunki ja Uudenmaan liitto. Palkkapalveluissa Silta Oy:llä on asiakkaita yli 120 ja palkkalaskelmia lasketaan yli kpl kuukaudessa. Taloushallintoasiakkaita ovat Keravan kaupunki, henkilöstörahastot sekä eläkesäätiöt että -kassat. Yrityksen liikevaihto oli noin 21 milj. vuonna Silta Oy on panostanut viime vuosina vahvasti palvelujen ja osaamisen laajentamiseen erityisesti kuntapuolelle. Perinteisen palkanlaskennan ja taloushallintopalvelujen lisäksi Sillasta saa osaamista ja tukea kuntien ja seutukuntien sekä kuntayhtymien erilaisiin strategiaprosesseihin ja johtamisen kehityshankkeisiin.

4 4 Avainluvut 2007 Liikevaihto 19,9 milj. (+ 11 %) Perustettu Henkilöstö 280 Toimipaikkoja 11 Palkkapalvelut Yli 120 asiakasta Yli palkkalaskelmaa kuukaudessa Yli 50 sopimusalaa HR-asiantuntija palvelut Suorahakupalvelu Ilmoitushakupalvelu Outplacement Johtamisen ja henkilöstön kehittäminen Työsuhdeasioiden hallinnointi HR-ammattilaisten vuokraus ja valmennus Rahastopalvelut 31 henkilöstörahastoa (Suomessa yhteensä 50 rahastoa) jäsentä (Rahastoissa yhteensä jäsentä) Eläkepalvelut 11 TEL-säätiötä ja -kassaa 34 lisäeläkesäätiötä ja -kassaa 80 yritykselle IFRS-raportteja

5 Pasi-Heikki Rannisto tutkimusjohtaja, HT Perhe: vaimo LL, työterv.h erikoislääk. Satu Rannisto, lapset: Timi, Saija, Iisakki, Sanna HT 2005 / Tay ( Kunnan strateginen johtaminen ), opettajan pedagogiset opinnot 1994 / Hy Strategiakonsultti 1997-, valmentaja, kouluttaja 1990 Keskeiset työnantajat: Konsultointi : Finnet ryhmä, Talent Partners, HAUS, Silta Oy (jory) Koulutus, valmennus: : TKK/Dipoli, Tay, JCI Keskeiset asiakkaat viime vuosina 2000 Teleyritykset: Elisa, Lohjan Puhelin, Satakunnan Puhelin Pankkisektori: Paikallisosuuspankit, suurimpina Suupohjan Op, Kurikan Op Muut: Digita, Finnair, Ursuk Oy, Ratahallintokeskus Suuret kaupungit: Espoo, Jyväskylä Muut kunnat: Kurikka, Kirkkonummi, Loppi, Masku, Muut julkisyhteisöt: Etelä-Pirkanmaan Seutu, Lappeenranta-Imatra kaupunkiseutu, Satakunnan pelastuslaitos, PSHP Keskeisimmät koulutusaiheet ja palvelut: strategioiden ja liiketoimintasuunnitelmien kehittäminen johtamisjärjestelmien rakentaminen, esimiesten henkilökohtainen valmennus ja tuki prosessien kuvaaminen ja kehittäminen projektijohtaminen, projektikulttuurin luominen henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointihankkeiden toteutus muutoksen johtaminen esimiesvalmennukset ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja ajankäytön hallinta työyhteisön vuorovaikutus, erilaisuuden ymmärtäminen ja persoonallisuus 5

6 Strategiatyön kokonaisuus käytännössä 6 Organisaation toiminta-ajatus Visio ja strateginen tahtotila Strategiset tavoitteet Strateginen asemointi Strategiset voimavarat Strategiset hankkeet Arvot ja toiminnan periaatteet Toimintaympäristön muutosvoimat, markkina / kilpailutilanne Asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien odotukset Strateginen johtaminen on itsensä ja organisaationsa määrätietoista ja systemaattista johtamista ja toimimista kohti asetettua tavoitetta. Keskeisinä tekijöinä ovat: YHTEINEN TAVOITE, ITSEKURI, TOIMINTA

7 Strateginen johtaminen viitekehyksessään 7 Poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset asiakas arvot osallistuminen teoriat prosessit Strateginen johtaminen tehokkuus demokratia valtio työkalut yhteistyö Strategiseen johtamiseen ja sen toteutukseen vaikuttavat olennaisesti strategian luomisen yhteydessä käytetyt teoriat, prosessit ja työkalut Niiden taustalla on hyväksytyt arvovalinnat ja valitut käsitteelliset kokonaisuudet Organisaation ja kunnan strateginen johtaminen on siis myös politiikkaa

8 Strategisen johtamisen taustalla vaikuttavia arvoja ja käsitteitä 8 Tehokkuus, tunnistettava ja näkyvä johtajuus, panosajattelusta tuotosajatteluun New Public Management, NPM on tullut strategiseksi teemaksi hallinnon kehittämisessä. NPM:n käytännön ilmentymiä Tuottajien ja tilaajien erottaminen toisistaan Kilpailun avaaminen julkiselle sektorille Palvelujen käyttäjien valinnan laajentaminen koskemaan myös tuotantotapaa Budjetoinnin ja vallan siirtäminen linjaesimiehille Hyvinvointivaltio, joka takaa kansalaisille subjektiivisia oikeuksia ja palveluja kunnat vastuussa näiden järjestämisestä Demokratia välillinen nyt, jatkossa???

9 Kunnallisen organisaation johtaminen 9 Valtio / STM Resursseja PT-tavoitteita Kuntaorganisaatio Valtuusto STR Strategia Resursseja Tehokkuus ja tulostavoitteita OPERAT Professio Palvelu Asiakas, potilas, oppilas, vanhus

10 Kunnallisten palveluiden johtaminen haastetaan monesta suunnasta 10 Valtio / STM Lainsäädäntö Ohjeet (LH) Profession arvot Kuntaorganisaatio Valtuusto STR Johtamisjärjestelmän ohivuoto oikeita asioita käsitellään väärissä paikoissa Palvelut tuotetaan verkostomaisesti Subjektiiviset oikeudet Työntekijät Palvelu Asiakas, potilas, oppilas, vanhus Palvelutilanteen epätasapaino

11 Kunnallisen organisaation tehokkuuden ja johtamisen välinen yhteys (Loikkanen, Susiluoto, Funk, KTA 2008) 11 Positiivinen vaikutus Johtajan koulutus Johtajan käsitys, että työntekijöiden osallistumisesta on hyötyä Johtajan käsitys, että yksityinen sektori on tehokkaampi Johtajan käsitys yhteistyön hyödyllisyydestä muiden partnerien kanssa Negatiivinen vaikutus Johtajan kokemat puolueiden väliset poliittiset ristiriidat Johtajan kokemat vastakkainasettelut organisaation sisällä Byrokraattiset ongelmat Työnorganisoinnin ongelmat

12 Tehokas toiminta edellyttää johtajuutta keskeisiä kysymyksiä 12 Miten yksilöiden muuttuminen vaikuttaa johtamiseen? Miten verkostoituminen ja verkostojohtaminen vaikuttavat johtamisen mahdollisuuksiin? Miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat johtamiseen ja johtajuuteen? Miten johtamisvälineitä käytetään uudessa tilanteessa? Tuottavatko vai haittaavatko nykyiset rakenteet johtajuutta (yksilötasolla, työyhteisötasolla)?

13 Yhteiskunta Hyvinvointi Yksilö Yhteiskunnan muutos ja johtaminen Moderni -> 1980-luku - Strateginen johtaminen - Yhtenäinen kulttuuri - Hyvinvointipolitiikka - Palvelut koko elämän kaarelle - Turvallisuus - Huolenpito - Ohjaus ja holhous - Samanlaisuuden paine niin työnteon kuin elämisenkin suhteen Postmoderni 1990-luku - Ennakoitavuus vähenee - itseorganisoituvat prosessit - Epävarmuus ja turvattomuus - Epäily ja kriittisyys - Elämäntapa ja yksilöllisyys kasvussa - Halu tulla hyväksytyksi omassa yhteisössään omana itsenään - Pienet projektit, arjen teot - tulos kohtalaisesta toimeentulosta ja kiinnostavasta elämästä - Erilaisuuden hyväksyminen Transmoderni 2000-luku - Elämä on yksilön oma matka kohti uusia totuuksia - Yhteiset ideat ja hyvät asiat - Monen eri filosofian hallitseminen haastavaa - Fyysinen elinympäristö on yhteinen huoli - Informaatioteknologia on mahdollisuus ja välttämättömyys avoimuuteen -Yksilöllisyys - Omien hyvien puolien ja persoonallisten piirteiden esille tuominen - Henkilökohtainen missio - Tulevaisuus on mielenkiintoinen haaste ja mahdollisuus vrt. Margit Päätalo, Strategisista valinnoista kokonaishallintaan,

14 Yhteiskunnan muutos ja johtaminen 14 minen Organisaatio Johta- Yksilö ja työyhteisö Moderni -> 1980-luku - Pysyvyys - Hierarkkisuus - Valvonta - Tehokkuus - Hierarkkisuus - Tasapuolinen ja tasa-arvoinen kohtelu - Toimija korvattavissa -> tehtävä ja prosessi tärkeämpi kuin ihminen - Kasvusta ja taloustilanteesta johtuen työntekijöiden markkinat - Alistuminen johtamisjärjestelmän, laatujärjestelmä ym vaatimuksiin Postmoderni 1990-luku - Tilapäisyys - Verkostot - Virtuaalisuus - Innovatiivisuus - Organisaatiot sosiaalisia rakenteita - Tehokas johtamisjärjestelmä huomioi ihmisten erilaisuuden - Enemmän aikaansaannoksia saadaan vain oman johtajuuden ja aidon innostuksen ja menestymisen himon seurauksena - Epävarmuuden aika -> yksilöllisyys, itsestä huolehtiminen keskeistä, uusia tuotantotapoja, verkostoja ja toimijoita joiden kanssa tultava toimeen - Saneerausten arpien hoitamista Transmoderni 2000-luku - Ihmisten välinen vuorovaikutus - Vertikaalisuudesta horisontaalisuuteen - Yksimielisempää päätöksentekoa - Arvojen synnyttäminen ilman ulkoista ohjausta - Itselleen arvoja, tavoitteita ja johtamista tuottavia pienempiä työyhteisöjä - Työyhteisö on saatava toimimaan organisaatio ei sido ihmistä - Huippuasiantuntijan mutta myös ammattiosaajan markkinat - Oma vapaus ja vastuu, kukaan ei ole niin ankara minulle kuin minä itse, motivoituminen lähtee sisältä - Palkkio koetaan vrt. Margit Päätalo, Strategisista valinnoista kokonaishallintaan, 2005

15 Onko verkostomainen rakenne vastaus hierarkian ongelmiin? 15 Halu tehdä itselleen merkityksellistä työtä ja toteuttaa omaa henkilökohtaista missiotaan Halu motivoitua työn sisällöstä ja tehdä sen eteen parhaansa Halu sovittaa työn tekeminen omaan elämäntapaan Voidaanko johtamisella varmistaa myös pitkän tähtäimen tavoitteiden toteutuminen verkostomaisessa toiminnassa? Mikä on kansalaisten oma vastuu omasta hyvinvoinnistaan? voidaanko olettaa, että nykyiset palvelut tuottavat parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvointia kansalaisille

16 Henkinen todellisuus Suomen kunnallishallinnossa 16 - Palvelujen tuottamisesta vastaavat yhä enemmän muut kuin kunnat - Yhteistyötä tehdään pakon edessä - Julkinen toimija katsoo olevansa oikeutettu asettamaan kriteerit - Asiakkaan tai tuottajan intressit ovat toissijaisia - Yksityisen ja kolmannen sektorin vaikutusvallan lisääntyminen julkiseen politiikkaan voi tulla ongelmaksi - Aseman ja toiminnan muutos koetaan ongelmaksi - Verkostojen lisääntyminen koordinaatiomekanismina kyseenalainen - Sopimusyhteistyöllä vastuu määritellään - Miksi kantaa vastuuta, jos tilaaja sanelee? - Avoimuus, demokraattisuus, läpinäkyvyys?

17 Strategiatyön kokonaisuus käytännössä 17 Organisaation toiminta-ajatus Visio ja strateginen tahtotila Strategiset tavoitteet Strateginen asemointi Strategiset voimavarat Strategiset hankkeet Arvot ja toiminnan periaatteet Toimintaympäristön muutosvoimat, markkina / kilpailutilanne Asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien odotukset Strateginen johtaminen on itsensä ja organisaationsa määrätietoista ja systemaattista johtamista ja toimimista kohti asetettua tavoitetta. Keskeisinä tekijöinä ovat: YHTEINEN TAVOITE, ITSEKURI, TOIMINTA

18 Toimintaympäristön muutosvoimat Yhteenveto 18 Suuri vaikutus Kuntien yhdist. ja yhteisorganisaat. Teknologioiden kehittyminen Globali-saatio EU.n toimet Ilmastomuutos / ympäristö Väestö ikääntyy suuri ikäluokka Henkilöstö ikääntyy Taantuma Osaajien saatavuus Julk.halli. tuottavuustavoitteet Elintarviketuotannon muutokset Talouden kehittyminen Energian hinta Eriarvoisuuden lisääntyminen Pieni vaikutus Tarve henkilöstön sitoutt. Mahdollisuus Sekä mahdollisuus että uhka Uhka

19 Tietointensiivinen palvelutyö jaetaan 19 uudelleen koneiden, asiakkaiden ja eri maissa toimivien palveluntuottajien kesken Konsernijohtaja Matti Lehti, TietoEnator Jyväskylä Tietointensiivinen palvelutyö Täysautomaattinen päätelaitteiden suorittama työ Asiakkaiden päätelaitteiden avulla suorittama itsepalvelutyö Mahdollisimman edullisissa olosuhteissa suoritettava taustatyö Lähellä asiakasta tuotettava kohtaamispalvelu työ poistuu kokonaan työ siirtyy asiakkaalle työ siirtyy halpamaihin työ säilyy ja lisääntyy

20 Ennustettu väkiluvun muutos (%) Seutukunnittain

21 Sisäasianministeriö Kuntien vuosikate, tilinpäätös 2004 Positiivinen (290) Negatiivinen (138) Kuntien vuosikate euroa/asukas (Peruspalveluohjelma , toimintakate -5,3 %/vuosi) Positiivinen (51) Negatiivinen (365)

22 22

23 Kuntien tulevat henkilöstötarpeet vaikeuttavat yksityisen sektorin rekrytointimahdollisuuksia 23 Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve ja kansantalouden kokonaistyöllisyys , kumulatiivinen muutos henkilöä Yksityinen sektori Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve 2) Työlliset yhteensä 1) Jukka Ahtela Leif Fagernäs, EK: Palvelutuotannon haasteet 23 KAKS: Kuntien uusi vuosikymmen Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve Tarjolla oleva työvoima Yksityisen sektorin käyttöön jäävä työvoima, jos yllä oleva skenaario toteutuu Lähde: VM, työvoima 2025 ja Kuthanek

24 Toimintaympäristön muutosvoimat, 24 markkina / kilpailutilanne Keskeinen kysymys jokaiselle organisaatiolle on, pystyykö se tunnistamaan itsensä ympäristössään ja reagoimaan siihen Usein todellisuus kielletään tai siihen suhtaudutaan liian optimistisesti tai Ei pystytä tekemään valintoja ja valitaan kaikki tai On vain helpompi olla tekemättä mitään Strategian pohjalta reagointi on vaikeaa, kosta organisaatioissa on käynnissä erilaisia valtapelejä Reaktioiden tulokset ovat usein muita kuin toivotaan Todellisuus on nähtävissä vasta tulevaisuudessa

25 CASE: Tietoinen, todellisuuden sivuuttanut strategia = USA:n autoteollisuuden nousu ja tuho (YLE ) Tuote aikansa innovaatio ja yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen mahdollistaja kuljetus, logistiikka, pendelöinti, vaurauden symboli vaikutus kaikkeen yhteiskunnalliseen kehitykseen yli 100 vuotta Sai kilpailijoita, mutta väisti suuret uudistuspaineet kotimaisen ideologian ( amerikkalaisuus ) ansiosta Jätti tietoisesti huomioimatta selvimmätkin ennusmerkit, jotka vaikuttaisivat omaan kehitykseen (energiakriisi, halpatyövoima, globaali kilpailu, ympäristöongelmat) GM: Hummereita asiakkaille Menestys viimeisten vuosikymmenten aikana perustui USA:n sisällä tarjolla olleella tuella, joka onnistuttiin lobbaamaan läpi koko valtiokoneiston (keinotekoisen alhaiset korot, joita FED manipuloi, valtion velkaantuminen, alhainen öljyn hinta) Kaatuu omaan sokeuteensa vieden mukanaan koko teollisuudenhaaran alihankkijoineen, luo uuden köyhäinluokan (autoteollisuuden eläkeläiset), tuhoaa muutaman kaupungin elinvoiman Mahdollistaa uutta innovatiivisuutta, menestystä ja vaurautta, mutta suuren kärsimyksen kautta. Vaikuttaa meille asti! 25

26 Tehokas toiminta edellyttää johtajuutta keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia 26 Miten yksilöiden muuttuminen vaikuttaa johtamiseen? Miten verkostoituminen ja verkostojohtaminen vaikuttavat johtamisen mahdollisuuksiin? Miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat johtamiseen ja johtajuuteen? Miten johtamisvälineitä käytetään uudessa tilanteessa? Tuottavatko vai haittaavatko nykyiset rakenteet johtajuutta (yksilötasolla, työyhteisötasolla)?