Päihdepäivät

Transkriptio

1 Päihdepäivät Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

2 Voiko tulevaisuutta ennustaa ja voiko siihen vaikuttaa? Tulevaisuutta ei voida edes tasaisen kehityksen vaiheessa täsmällisesti ennustaa. Mitä syvemmälle yhä nopeammin muuttuvaan tietoyhteiskuntaan työnnytään, sitä epävakaammalta, hämmentävämmältä ja yllätyksellisemmältä tulevaisuus näyttää. Samalla kuitenkin mahdollisuudet kasvavat

3 Perusta Suomessa universalistinen toimintamalli ja palveluiden saatavuus ovat kansallisen hyvinvointipolitiikkamme julkilausuttuja tavoitteita Suomalaisen universalismin perustan muodostavat julkisen vallan vastuulla olevat palvelut, jotka on turvattu perustuslailla. Päihdehuoltolaki (41/1987) velvoittaa kunnan huolehtimaan siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää

4 Taloudellinen globalisaatio leimaa kehitystä Suomen kuntakentässä ja palveluiden järjestämisessä

5 Suomi5 globalisaation kentässä Globalisaatio ja markkinatalous haastavat pohjoismaisen hyvinvointimallin, joka joutuu kilpailemaan matalan verotuksen ja selvästi niukemman sosiaaliturvan maiden kanssa (veropohja jatkossa kapenee, paineita verotuksen alentamiseen) Väestömme ikääntyy, joka heikentää kilpailumahdollisuuksiamme Sosiaali- ja terveydenhuollossa jatkuu kuntien kannalta ongelmallinen kehitys, jolle on ominaista lainsäädännön ja muilla tavoin tapahtuva velvoitteiden kasvu ilman samanaikaista resurssien turvaamista Vaatimukset tilivelvollisuudesta (Arviointi)

6 Säätely EU:ssa Avoin koordinaatio (toimintatapa jota sovelletaan asioissa, joissa unionin toimivalta on rajallinen, yleinen tai sitä ei ole olleenkaan) Avoimen koordinaation linjaukset tehdään Eurooppaneuvostossa valtion päämiesten tasolla, jolloin sitovuus on taattu (kansalliset näkemykset välittyvät huonosti) Avoin koordinaatio on komission kehittämispolitiikkaa ja tulosohjausta - talouspolitiikan toimijoista tullut keskeisiä hyvinvointisektorin uudistajia (Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö, Etla, Sitra ja Tekes) Vrt subsidiariteettiperiaate. EU:ssa noudatettava päätöksenteon periaate, jonka mukaan päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisten elinpiiriä

7 Lissabonin strategia ( ) Tavoitteena parantaa Euroopan kilpailukykyä globaalitaloudessa Laadittiin Euroopan sosiaalinen malli, joka ei rasita liikaa Euroopan kilpailukykyä ja julkista taloutta. Perusajatuksia tuottavuus, kannustavuus ja kaikkien työikäisten osallistuminen työmarkkinoille Lähtökohtana ei ole kansallisen ja eurooppalaisen hyvinvointiajattelun suhde, vaan se miten Eurooppa pärjää taloudellisessa kilpailussa muun maailman kanssa (sosiaalipolitiikka ei saa olla esteenä Euroopan kilpailukyvylle)

8 1. vaikutus Hyvinvointipolitiikan yhä suorempi alisteisuus kehittämispolitiikalle - eri sektoreita arvostetaan sen mukaan tukevatko ne kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaa vai eivät - kustannusleikkaukset kohdistuvat heikoimmassa asemassa olevien palveluihin (mm. päihdeongelmaisten laitospalvelut)

9 2. vaikutus NPM:n nousu johtavaksi johtamisen välineeksi - desentralisaatio - julkinen palvelu ei tuota palveluita, toimii säätelijänä, rahoittajana ja tilaajana - liikelaitosmaisuus julkisiin palveluihin; tilaatuottajamalli, kilpailu Uuden julkisjohtamisen ideat soveltuvat hyvin globalisaatioprosessiin, koska muokkaavat sosiaalipalvelujärjestelmää paremmin markkinajärjestelmään sopivaksi

10 3. vaikutus Globaali kilpailu - EU ensisijassa taloudellinen yhteisö (EU:n neljä perusvapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus) perustuu WTO:ssa neuvoteltuun GATS-sopimukseen. (vapaakauppasopimus) -sopimus neuvoteltu yksityisen sektorin intressien pohjalta -kansalaisten ja hyvinvointipolitiikan kysymykset eivät ole yhteneväisiä yksityisen sektorin kanssa - markkinoille suuret kansainväliset yritykset, jotka vievät rusinat pullasta?

11 4. vaikutus Luo globaalia keskustelua parhaasta hyvinvointipolitiikasta. Ylikansalliset näkökannat tulevat haastamaan perinteisen maakohtaisen hyvinvointipolitiikan rakenteet ja perusteet

12 5. vaikutus Talous - talous vaikuttaa säätelyyn globaalissa maailmassa - talous vaikuttaa arvoympäristöön ja ajatusmaailmaan Mikä on kunnan tehtävä?

13 Globalisaation haasteet Asettaa tehokkuus-, vaikuttavuus- ja tuottavuusvaatimuksia Kuluttajakansalaisuus näkökulma? - voidaanko tuoda sosiaalialalle, kun kyse on ihmisten perusoikeuksien toteuttamisesta Mitä kilpailuttaminen tarkoittaa, kun julkinen talous on merkittävin palvelujen maksaja ja palvelujen ehtojen määrittäjä?

14 Laitospalvelut tulevaisuudessa Talouden kannalta ainut vaihtoehto on että laitospalveluiden käyttöä vähennetään ja jaksoja lyhennetään, asiakkaat kuitenkin vaikeutuvat? PARAS-hanke? Kaste? Ovatko kaikki nykyiset laitosasiakkaat laitospalveluiden tarpeessa? (Avopalvelut, erikoissairaanhoito) Työvoiman saatavuus ja osaaminen? Tietoteknologian hyödyntäminen (Kuntoutuksen sisältö ja muoto sekä tiedonsiirto)? Osataanko taloudellisen näkökulman lisäksi nähdä muita näkökulmia mm. sosiaaliset kysymykset?