NORVESTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2011

Transkriptio

1 Julkaistu: :30:00 CET Norvestia Tilinpäätöstiedote NORVESTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2011 Helsinki, Suomi, :30 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Norvestia Oyj Tilinpäätöstiedote klo 9.30 NORVESTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2011 Konsernin tulos oli -11,2 miljoonaa euroa (+13,6 vuonna 2010). Osakekohtainen tulos oli -0,73 euroa (+0,89). Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot olivat -14,9 miljoonaa euroa (+19,0). Osinko-oikaistu substanssi laski 7,6 % vuonna 2011 (+9,5). Hallitus ehdottaa osingonjaoksi 0,30 euroa osaketta kohden (0,50). OSAKEMARKKINAT Vuosi 2011 oli pääomamarkkinoilla hyvin vaikea. Jo edellisenä vuonna alkanut euroalueen talouskriisi kärjistyi voimakkaasti vuoden aikana. Euroalueen perusongelma on useiden eurooppalaisten valtiontalouksien ylivelkaantuminen, joka on vaikeuttanut niiden rahoituksen saantia kohtuullisilla kustannuksilla kansainvälisiltä velkakirjamarkkinoilta. Tällaisia maita ovat muun muassa Italia, Espanja, Irlanti ja Kreikka. Kreikan valtio ajautuikin vuoden aikana tilanteeseen, jossa sen rahoitusasema romahti täysin. Sen lainansaanti kansainvälisiltä markkinoilta ehtyi käytännössä kokonaan, eikä Kreikka olisi selvinnyt edes päivittäisistä maksuistaan ilman muiden euromaiden, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n väliintuloa. Euromaiden velkakriisiä on pyritty ratkomaan useilla erilaisilla poliittisilla päätöksillä ja euromaiden hallitusten välisillä hätäkokouksilla. Julkilausumien ja toimenpide-ehdotusten lisäksi kokousten annit ja käytännön hyödyt ovat jääneet vaatimattomiksi, eivätkä ne ole onnistuneet rauhoittamaan pääomamarkkinoita. Poliittisia päätöksiä vaikeuttaa myös se, että ne pitää yleensä hyväksyttää jokaisen euromaan parlamentissa erikseen, mikä voi kestää kuukausia. Ristiriita pääomamarkkinoiden nopean toiminnan vaatimusten kanssa on ilmeinen. Poliittisten päätösten ja niiden toimeenpanon haastavuutta kuvaa hyvin se, että lokakuussa pidetyssä kokouksessa päätettiin Kreikan lainakannan Sivu 1 / 17

2 leikkaamisesta puolella vapaaehtoisuuteen perustuen. Edelleen on epävarmaa, kuinka tämä käytännössä toteutettaisiin ja keiden tulisi osallistua näihin vapaaehtoisiin järjestelyihin. Tällaiset epäselvät päätökset ovat omiaan entisestään lisäämään epävarmuutta pääomamarkkinoilla. Pitkällä aikavälillä euroalueen tilanne voidaan rauhoittaa ainoastaan tasapainottamalla eri maiden budjetit ja vähentämällä valtioiden ylivelkaantumista. Tämä vie vuosia ja on monien mielestä liian hidas prosessi. Nykytilanteessa EKP on ainoa taho, jolla on riittävät resurssit rauhoittaa tämän hetkinen markkinoiden turbulenssi ja pelastaa euroalue tarjoamalla suoraan likviditeettiä ylivelkaantuneille maille. Ongelmana on, että tämä ei ole keskuspankin toimintaohjeiden mukaista, ja se voisi aiheuttaa hallitsemattoman inflaation kasvun. Osakemarkkinat ovat reagoineet voimakkaasti euroalueen valtioiden velkaongelmiin. Lähes kaikki maailman osakemarkkinat laskivat vuonna 2011 ja osakkeiden päivittäiset hintamuutokset, eli volatiliteetti, oli ajoittain poikkeuksellisen suurta. Joinakin päivinä esimerkiksi Euro Stoxx 50 -indeksin päivän sisäinen hintamuutos oli lähes 10 %. Tämä on hyvin epätavallista, ja normaaliolosuhteissa näin suuret muutokset ovat viikkotasollakin harvinaisia. Vuosi 2011 oli huono vuosi myös Helsingin pörssissä. Muutamia pienten yhtiöiden osakkeita lukuun ottamatta kaikkien OMX Helsinki -indeksiin kuuluvien osakkeiden kurssit laskivat. Osinko-oikaistun OMX Helsinki CAP - tuottoindeksin vuosituotto oli -24,9 % ja mediaanituotto -20,1 %. Eniten laskivat perusteollisuusyhtiöt, joista monien osakekurssit laskivat yli 50 %. Sijoittajien tuskaa lisäsi se, että perinteisiä riskittömiä sijoitusvaihtoehtoja oli hyvin vaikea löytää, tai ainakaan ne eivät tuottaneet juuri mitään. Nykytilanteessa ei edes käteistä rahaa voida pitää täysin riskittömänä. Pieniriskisimpänä sijoittajat pitävät tällä hetkellä Saksan valtion velkapapereita, joihin he ovat valmiita sijoittamaan jopa negatiivisella korolla. Eri pörssien tuottoja kuvaavat indeksit kehittyivät vuoden 2011 aikana seuraavasti: Suomi / OMX Helsinki indeksi -30,1 % Suomi / OMX Helsinki CAP tuottoindeksi -24,9 % Ruotsi / OMX Stockholm indeksi -16,7 % Norja / OBX-indeksi -10,7 % Tanska / OMX Copenhagen indeksi -17,7 % USA / Nasdaq Composite indeksi -1,8 % USA / S&P 500 indeksi 0,0 % Bloomberg European 500 indeksi -12,4 % MSCI World indeksi -7,6 % Japani / Nikkei 225 indeksi -17,3 % Norvestian osinko-oikaistu pörssikurssi -15,4 % Sivu 2 / 17

3 Norvestian osinko-oikaistu substanssi -7,6 % SUBSTANSSIARVO JA PÖRSSIKURSSI Norvestian substanssiarvo oli 8,90 euroa osakkeelta (10,13 euroa vuoden 2010 lopussa). Maaliskuussa 2011 jaettiin osinkoa 0,50 euroa osaketta kohden. Kun osingonjako otetaan huomioon, yhtiön substanssiarvo laski katsauskaudella 0,73 euroa osaketta kohden (+0,90), mikä vastaa 7,6 %:in substanssilaskua vuoden alusta (+9,5 %). Viimeisen vuosineljänneksen aikana substanssi per osake nousi 0,06 euroa (0,16). Norvestian B-osakkeen osinko-oikaistu kurssi laski vuoden aikana 15,4 %. B- osakkeen päätöskurssi oli 6,58 euroa per osake (8,37), mikä vastasi 26,1 %:in substanssialennusta (17,4 %). Norvestian B-osakkeiden pörssiarvo oli 94,9 milj. euroa (120,7). KONSERNIN TULOS Konsernin tulos vuonna 2011 oli -11,2 miljoonaa euroa (13,6/2010; 18,5/2009) ja liiketoiminnan kulut olivat 1,9 miljoonaa euroa (2,0/2010; 1,9/2009). Kulut olivat 1,4 % substanssiarvosta (1,3/2010; 1,3/2009). Viimeisen vuosineljänneksen tulos oli 0,9 miljoonaa euroa (2,3/2010; 0,9/2009). MAKSUVALMIUS JA VAKAVARAISUUS Konsernin rahavarat olivat 25,9 miljoonaa euroa vuoden lopussa (35,7/2010; 51,9/2009). Omavaraisuusaste oli 95,8 % (94,4/2010; 95,5/2009). Konsernin oma pääoma oli 136,3 miljoonaa euroa (155,2/2010; 149,1/2009). HENKILÖSTÖ Vuoden aikana Norvestia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 henkeä (6/2010; 6/2009). Henkilöstökulujen määrä oli 0,9 miljoonaa euroa (1,2/2010; 1,2/2009). NORVESTIAN SIJOITUKSET Norvestia-konsernin sijoitukset voidaan jakaa viiteen eri osaan: suorat osakesijoitukset, osakerahasto-, hedgerahasto- ja korkosijoitukset sekä teollisuussijoitukset. Norvestian sijoitukset, lukuun ottamatta korkopapereita ja kassavaroja, olivat vuoden lopussa 73 % (70 %) kokonaisvaroista. Sijoitukset jakaantuivat markkina-arvon perusteella seuraavasti: MEUR % MEUR % Pörssinoteeratut yhtiöt 48,5 36,1 % 60,4 38,2 % Noteeraamattomat yhtiöt 9,1 6,8 % 5,4 3,4 % Hedgerahastot 24,6 18,3 % 27,7 17,5 % Osakerahastot 6,2 4,6 % 7,8 5,0 % Sivu 3 / 17

4 Korkorahastot 10,1 7,5 % 11,5 7,3 % Joukkovelkakirjalainat 9,9 7,4 % 9,5 6,0 % Rahavarat 25,9 19,3 % 35,8 22,6 % Yhteensä 134,3 100,0 % 158,1 100,0 % Yhtiön substanssituotto vuoden aikana kulujen ja verojen jälkeen oli -7,6 %. Tämä tuotto saavutettiin kuukausihavainnoista lasketulla 5,5 %:in volatiliteetilla. Samanaikaisesti OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin tuotto oli -24,9 % ja volatiliteetti 17,9 %. Norvestian substanssituotto eri kuukausien välillä vaihteli selvästi yleistä osakemarkkinakehitystä vähemmän. Yhtiö suojasi ajoittain sijoituksiaan myyntioptioilla ja myydyillä indeksitermiineillä, sekä vaihteli lyhytaikaisten korkosijoitustensa määrää markkinanäkemyksensä mukaisesti. Osakesijoitusten, osakerahastojen ja hedgerahastojen tuotto ei ollut tyydyttävä vuonna Korkosijoitusten tuotto oli varsin alhainen johtuen historiallisen matalasta korkotasosta. Norvestian käteisvaluuttaposition määrä kasvoi vuoden aikana 10,9 miljoonalla eurolla. Norvestian varoista 70 % oli euromääräisiä, 16 % Ruotsin kruunuissa, 8 % Yhdysvaltain dollareissa ja 6 % muussa valuutassa. TEOLLISUUSSIJOITTAMINEN Sijoitukset listaamattomiin yrityksiin kuuluvat Norvestian teollisuussijoitussalkkuun, jota hallinnoi Norvestian tytäryhtiö Norvestia Industries Oy. Sijoitustoiminnan tavoitteena on löytää mielenkiintoisia, hyvän kasvupotentiaalin yrityksiä, joiden pitkäjänteisellä ja aktiivisella kehittämisellä voidaan saada aikaan merkittävää arvonnousua, ja siten tuottoa Norvestian osakkeenomistajille. Sijoitusstrategian mukaan Norvestia pyrkii löytämään kohteiksi yrityksiä, jotka toimivat riittävän suurilla markkinoilla, ja joilla on mahdollisuus hyödyntää palvelu- tai ratkaisuinnovaatioitaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Norvestia sijoittaa vähemmistöosuuksiin, ja voi olla enemmistössä yhdessä toisen sijoittajan kanssa. Vuoden 2011 lopussa teollisten sijoitusten salkku koostui neljästä noteeraamattomasta yrityksestä, jotka ovat terveydenhoitopalveluja tarjoava Coronaria Hoitoketju Oy, innovatiivisia viestintäpalveluja tarjoava Miltton Oy, rakennuttamiskonsultointia tarjoava GSP Group Oy sekä liiketoimintatiedon ohjelmistoratkaisuja kehittävä Polystar Instruments AB. Näiden omistusten arvo oli yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Norvestia omisti vuoden 2011 lopussa 8,9 % Honkarakenne Oyj:stä vastaten 1,5 miljoonaa euroa. Teollisuussijoitusten tuotto oli negatiivinen. Norvestian omistus GSP Group Oy:ssä on alaskirjattu 0,4 miljoonalla eurolla. Tämänhetkisen sijoitusstrategian mukaan teollisuussijoituksiin on käytettävissä noin % sijoitusvarallisuudesta. Sijoituksia toteutetaan ilman ennalta määriteltyä aikarajaa sopivien tilaisuuksien tullen. Sivu 4 / 17

5 NORVESTIA-KONSERNI Norvestia Oyj on Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n emoyhtiö. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti. Norvestia sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestia Oyj:n B-osake on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Tytäryhtiö Norvestia Industries Oy perustettiin syyskuussa 2007 toteuttamaan konsernin teollisuussijoitusstrategiaa. Norvestian toisessa, kokonaan omistamassa tytäryhtiössä Norventures Oy:ssä ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia. Norventures Oy:llä on yksi sijoitus ruotsalaisessa noteeraamattomassa yhtiössä Polystar Instruments AB:ssa. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Norvestia Oyj:n osakepääoma jakautuu A-osakkeeseen, joilla on 10 ääntä, ja B-osakkeeseen, joilla on yksi ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä osakkeesta ja kaikkien osakkeiden yhteinen äänimäärä on Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. OSAKKEENOMISTAJAT Norvestia Oyj:llä oli osakkeenomistajaa joulukuun 2011 lopussa (5 959). Osakkeista oli ulkomaisessa omistuksessa 33,1 % (33,2 %) ja 1,2 % hallintarekisteröitynä (1,2 %). Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Kaupthing hf., joka omisti 32,7 % (32,7 %) osakkeista vastaten 56,0 % (56,0 %) äänistä vuoden lopussa. Yhtiön toiseksi suurin omistaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö omisti vuoden lopussa 11,9 % (11,9 %) osakkeista ja 7,8 % (7,8 %) äänistä. Kymmenellä suurimmalla osakkeenomistajalla oli hallussaan yhteensä 54,5 % (54,5 %) osakkeista ja 70,3 % (70,2 %) osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin jakaa vuodelta 2010 osinkoa 0,50 euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin Hallitukseen valittiin uudelleen: J.T. Bergqvist, puheenjohtaja Hilmar Thór Kristinsson, varapuheenjohtaja Georg Ehrnrooth, jäsen Robin Lindahl, jäsen Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin: Freyr Thordarson, jäsen Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT Rabbe Nevalainen ja varatilintarkastajaksi Ernst & Young Oy. Yhtiökokous päätti yksimielisesti myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja Sivu 5 / 17

6 toimitusjohtajalle vuodelta Lisäksi päätettiin muuttaa yhtiöjärjestystä hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan yhteensä B-osaketta mennessä. Ostoja ei tehty vuonna Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Maksimimäärä osakkeita, joita voidaan laskea liikkeelle, on osaketta. Valtuutus on voimassa asti. SIJOITUSTOIMINNAN RISKIT Yksi Norvestian sijoitustoiminnan periaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa, sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Merkittävä osa sijoituksista voidaan ajoittain kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta. Norvestia pyrkii ajoittain suojaamaan sijoituksiaan optioilla ja termiineillä. Saattaa kuitenkin syntyä tilanteita, joissa suojaus ei ole tehokas. Norvestian viisi suurinta sijoitusta olivat rahastot Futuris, Nektar ja Zenit, Pohjolan joukkovelkakirjalaina sekä Nokian osake. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti Norvestian tulokseen. Tämän lisäksi myös valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. Norvestia lisäsi vuoden loppupuolella käteistalletusten määrää eri valuutoissa, minkä tarkoituksena oli tasapainottaa ja hajauttaa yhtiön valuuttapositiota. Yleinen epävarmuus pääomamarkkinoilla lisää Norvestian sijoitusten volatiliteettia ja kasvattaa siten myös riskiä. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista kerrotaan tarkemmin vuosikertomuksessa ja erillisessä selvityksessä Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. OSINGONJAKOPOLITIIKKA Norvestia pyrkii luomaan mahdollisuuden sellaiseen vuosittaiseen osingonjakoon, jonka taso on korkeampi kuin Suomen osakemarkkinoilla keskimäärin. Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä jakaa noin puolet konsernin verojen jälkeisestä voitosta osinkoina. EHDOTUS OSINGONJAOKSI Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille osinkona 0,30 euroa (0,50) osakkeelta eli yhteensä 4,6 miljoonaa euroa (7,7). TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Sivu 6 / 17

7 Talouden riskit ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet merkittävästi, kun euroalueen velkakriisi on syventynyt ja epävarmuus velkaantuneiden maiden kyvystä selviytyä veloistaan on lisääntynyt. Joissakin euroalueen maissa julkisten talouksien alijäämiä on pystytty jonkin verran leikkaamaan, mutta nämä toimet eivät ole vielä riittäviä ratkaisemaan käsillä olevaa ongelmaa. Velkaantuneiden euromaiden uudelleenrahoituskierroksista on odotettavissa vaikeita, koska yksityiset sijoittajat eivät enää juuri uskalla sijoittaa näiden maiden velkapapereihin. Pelkästään Espanjalla ja Italialla erääntyy vuonna 2012 runsaan 550 miljardin euron edestä valtion lainoja, joille tulisi löytyä rahoitus pääomamarkkinoilta ja vieläpä sellaisella korkotasolla, joka ei entisestään vaikeuttaisi niiden maksuvalmiutta. Seuraava eurojärjestelmän koetinkivi on jo maaliskuun 20. päivänä, kun Kreikalla erääntyy 15 miljardin euron velka. Siihen mennessä täytyy saada selvyys siihen, millä järjestelyllä Kreikan lainat jatkossa hoidetaan. Kreikalla ei ole nykynäkymien valossa varoja maksaa luottojaan takaisin. Jotta markkinoiden luottamus valtioiden kykyyn hoitaa velkansa palautuisi, täytyisi Euroopan talouden kääntyä taas selvään kasvuun. Ainakaan toistaiseksi tästä ei ole näyttöä, vaan arvioiden mukaan Euroopan talouskasvu on tänä vuonna -0,3 %. USA:n ja maailmantalouden kasvuennusteet ovat hieman parempia. USA:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 2,2 % ja maailmantalouden 2,3 %. Parhaassa tapauksessa Euroopan ulkopuolinen talouskasvu auttaisi myös Euroopan takaisin kasvuuralle. Euroopan keskuspankki on keskeisessä asemassa eurojärjestelmän toimivuuden varmistamisessa. EKP onkin jo tehnyt mittavia toimenpiteitä tukeakseen pankkien luotonantoa ja likviditeettitilannetta, ja se on käytännössä antanut eurooppalaisille pankeille rajattoman luottolimiitin. Eurooppalaiset pankit nostivat ensimmäisellä EKP:n luottokierroksella joulukuussa 2011 kolmevuotisia keskuspankkilainoja lähes 500 miljardilla eurolla. Näin ollen niin sanotun luottolaman todennäköisyys Euroopassa on vähentynyt selvästi. Voidaan myös ennakoida, että ainakin osa tästä rahasta ohjautuu eurooppalaisten maiden valtionlainoihin tai osakemarkkinoille. Sijoittajille vuodesta 2012 voidaan ennakoida hankalaa. Yllättävät käänteet ja suuret hintavaihtelut markkinoilla ovat vuoden 2011 tapaan todennäköisiä, kun euroalue suurella todennäköisyydellä ajautuu kriisistä toiseen. Lisähankaluutta sijoittajille aiheuttaa riskittömien sijoitusvaihtoehtojen puuttuminen lähes kokonaan sekä niiden olematon tai jopa negatiivinen tuottoodotus. Aikaisemmin suurten eurooppalaisten maiden, kuten Ranskan ja Italian, valtion velkapapereita voitiin pitää riskittöminä. Enää näin ei voida kuitenkaan ajatella. Jos koko eurojärjestelmä yleisten ennakko-odotusten vastaisesti murtuisi paineen alla, ei edes lyhytaikaisia eurotalletuksia voisi pitää täysin riskittöminä. Eurojärjestelmän hajoaminen aiheuttaisi todennäköisesti ainakin hetkellisesti lähes täydellisen kaaoksen pääomamarkkinoilla, mihin olisi hyvin vaikea ennakolta varautua. Tässä haastavassa sijoitusympäristössä Norvestia pyrkii parhaansa mukaan ottamaan toiminnassaan huomioon erilaiset talouden ja osakemarkkinoiden kehitysvaihtoehdot viimeisimpään saatavilla olevaan taloudelliseen informaatioon perustuen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa Sivu 7 / 17

8 tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan. NORVESTIAN SIJOITUSSTRATEGIA 2012 Norvestian sijoitusstrategia on kaksiosainen: lyhytkiertoinen salkku ja teollisuussijoitukset. Sijoitusten painotus eri sijoitusstrategioiden välillä arvioidaan tilannekohtaisesti. Lyhytkiertoisen salkun sijoituksia tehdään vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Päämääränä on mahdollisimman hyvän riskikorjatun tuoton saavuttaminen. Vuodenvaihteessa suuri osa Norvestian varallisuudesta oli sijoitettu suoraan osakkeisiin Helsingin pörssissä. Riskin hajauttamismielessä ja tuotto-odotusten perusteella sijoituksia voidaan tehdä muissakin pörsseissä, lähinnä euroaluetta painottaen. Norvestia tekee lyhytkiertoisen salkun sijoituksia pääosin niin sanottuihin arvo-osakkeisiin. Arvo-osake on osake, jonka kurssi on historiallisesti alhaisella tasolla ja jonka hinta suhteessa yhtiön substanssiin sekä odotettuun tulokseen on alhainen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Kevään 2011 yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita sekä päättämään mahdollisesta osakeannista. Molemmat valtuudet on tarkoitettu käytettäviksi teollisuussijoituksiin. Myös vieraan pääoman käyttöä teollisuussijoitusten rahoittamisessa voidaan harkita. TUNNUSLUVUT Tulos per osake, euroa -0,73 0, Omavaraisuusaste 95,8 % 94,4 % Oma pääoma per osake, euroa 8,90 10,13 Substanssi per osake, euroa 8,90 10,13 Substanssi, milj. euroa 136,3 155,2 B-osakkeen pörssikurssi, euroa 6,58 8,37 Osakkeiden lukumäärä KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA euroa Sivu 8 / 17

9 Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/-TAPPIO Osuus osakkuusyritysten tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROJA Tuloverot* TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS * Perustuu katsauskauden tulokseen Tulos/osake, euro 0,06 0,16-0,73 0,89 Osakkeiden lukumäärä KONSERNIN TASE euroa VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 11 7 Laskennalliset verosaamiset Osuudet osakkuusyrityksissä Sivu 9 / 17

10 Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä Myytävissä olevat rahoitusvarat PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VARAT Kaupankäyntisalkku Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Saamiset Rahavarat LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Laskennalliset verovelat Lyhytaikaiset velat OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA euroa LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tulos ennen veroja Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Korkotuotot Sivu 10 / 17

11 Osinkotuotot Käyttöpääoman muutokset Kaupankäyntisalkun ja muiden sijoitusten muutos Saamisten muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Saadut osingot Saadut korot Saadut ja maksetut verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Osakkuusyritysten hankinta Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Maksetut osingot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Osake- Yli- Käyvän Kertyneet Tili- Yhteensä pääoma kurssi- arvon voitto- kauden euroa rahasto rahasto varat tulos Oma pääoma Siirrot Muut laajan tuloksen Sivu 11 / 17

12 erät Osingonjako Tilikauden tulos Oma pääoma Oma pääoma Siirrot Muut laajan tuloksen erät Osingonjako Tilikauden tulos Oma pääoma TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN LIITETIEDOT LAADINTAPERIAATTEET Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu EU:ssa käyttöönotettua IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2010 noudattamien periaatteiden kanssa. Tunnuslukujen laskennassa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä ja vuosikertomuksessa Laimennettua tulosta per osake ei ole esitetty erikseen, koska yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen instrumentteja, joilla olisi laimentava vaikutus. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet uudet IFRS-standardit ja -tulkinnat eivät ole olennaisesti vaikuttaneet Norvestian tilinpäätöstiedotteeseen MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos Summa ennen veroja Verokulu/-hyöty 4-58 Summa verojen jälkeen VASTUUSITOUMUKSET Sivu 12 / 17

13 Johdannaiskaupan vakuudeksi annetut arvopaperit Pantattujen arvopapereiden kirjanpitoarvo JOHDANNAISSOPIMUKSET Norvestia on käyttänyt standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Alla olevassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten hankinta-arvot, käyvät arvot sekä kohde-etuuksien arvot. Käypiä arvoja on oikaistu osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Futuurien käyvät arvot vastaavat futuurin voittoa tai tappiota. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu Osakejohdannaiset, euroa Myydyt myynti-optiot, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Hankinta-arvo Käypä arvo Indeksijohdannaiset, euroa Ostetut osto-optiot, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Hankinta-arvo Käypä arvo - 70 Ostetut myyntioptiot, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Hankinta-arvo Käypä arvo Myydyt futuurit, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Käypä arvo SIJOITUKSET 31. JOULUKUUTA 2011 Lukumäärä Hankinta- Käypä Osuus Sivu 13 / 17

14 osakkeita/ arvo arvo sijoituosuuksia euroa euroa ksista NORVESTIA OYJ PÖRSSINOTEERATUT YHTIÖT Ahlstrom Oyj ,6 % Amer Sports Corporation ,5 % Atria Yhtymä Oyj ,7 % Cargotec Oyj ,3 % Elisa Oyj ,3 % Finnair Oyj ,8 % Fortum Oyj ,8 % HKScan Oyj sarja A ,4 % Honkarakenne Oyj ,4 % Huhtamäki Oyj ,9 % Kemira Oyj ,0 % Kesko Oyj sarja B ,9 % Konecranes Oyj ,8 % Lännen Tehtaat Oyj ,1 % Metso Oyj ,8 % M-Real Oyj sarja B ,3 % Neste Oil Oyj ,8 % Nokia Oyj ,6 % Nokian Renkaat Oyj ,5 % Oriola-KD Oyj sarja A ,0 % Oriola-KD Oyj sarja B ,1 % Orion Oyj sarja A ,3 % Orion Oyj sarja B ,4 % Outokumpu Oyj ,2 % Pohjola Pankki Oyj sarja A ,0 % Raisio Oyj sarja V ,6 % Ramirent Oyj ,4 % Rapala VMC Oyj ,5 % Rautaruukki Oyj sarja K ,8 % Sampo Oyj sarja A ,6 % Sanoma Oyj ,9 % Sponda Oyj ,2 % Stockmann Oyj sarja B ,4 % Stora Enso Oyj sarja R ,4 % Sivu 14 / 17

15 Tikkurila Oyj ,0 % UPM-Kymmene Oyj ,0 % Uponor Oyj ,3 % YIT Oyj ,4 % AstraZeneca plc ,2 % BP plc ,1 % Deutsche Telekom AG ,2 % ETFS Crude Oil ,3 % ETFS Natural Gas ,2 % France Telekom S.A ,1 % Nordea Bank AB FDR ,5 % Powershares QQQ ,2 % SPDR S&P 500 ETF Trust ,4 % StatoilHydro ASA ,1 % TeliaSonera AB ,0 % Valeo S.A ,3 % ,6 % JOHDANNAISSOPIMUKSET Outokumpu myyntioptioita (asetettu) UPM-Kymmene myyntioptioita (asetettu) ,0 % ,0 % ,0 % RAHASTOT Brummer & Partners Nektar ,0 % Brummer & Partners Zenit ,4 % Didner & Gerge Aktiefond ,0 % eq Active Hedge 2 K ,9 % eq Eurobond 2 K ,4 % eq High Yield Bond 2 K ,4 % Fourton Hannibal A ,9 % Futuris ,9 % OP-Suomi Arvo A ,2 % RAM One ,0 % Seligson & Co. Rahamarkkinarahasto AAA ,8 % Taaleritehdas Arvo Markka ,7 % Sivu 15 / 17

16 ,6 % JOUKKOVELKAKIRJALAINAT Hellenic Republic, erääntyy Nordea Bank AB, erääntyy Pohjola, erääntyy nimellisarvo ,3 % ,9 % ,7 % Sponda, erääntyy ,5 % ,4 % NORVESTIA OYJ YHTEENSÄ ,6 % NORVESTIA INDUSTRIES OY NOTEERAAMATTOMAT OSAKKUUSYHTIÖT* Coronaria Hoitoketju Oy ,5 % GSP Group Oy ,5 % Miltton Oy ,5 % ,5 % NORVESTIA INDUSTRIES OY YHTEENSÄ ,5 % NORVENTURES OY NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT Polystar Instruments AB ,9 % NORVENTURES OY YHTEENSÄ ,9 % NORVESTIA-KONSERNI YHTEENSÄ ,0 % Taulukossa ei ole mukana konsernin rahavaroja. * Osakkuusyhtiöiden käypänä arvona esitetään konsernin tasearvo. Tilinpäätöstiedote perustuu tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta Sivu 16 / 17

17 Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset standardin mukaisesti. Vuosikertomus tilikaudelta 2011 julkaistaan viikolla 8. Voitonjakokelpoiset varat emoyhtiön tilinpäätöksessä ovat euroa, josta tilikauden tappio on euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotetun osingonjaon voida katsoa vaikuttavan yhtiön maksukykyyn. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille osinkona 0,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina maaliskuun 16. päivänä 2012 klo. 13. Helsinki NORVESTIA OYJ Hallitus psta Juha Kasanen toimitusjohtaja JAKELU Nasdaq OMX Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet Viestin lähettäjä GlobeNewswire, a NASDAQ OMX company Sivu 17 / 17