YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE JYVÄSKYLÄN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Jyväskylä,

2 Sisällys JOHDANTO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE Elintarvike- ja terveysvalvonnan henkilöresurssit ja resurssitarve YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄVÄ AIKA Tarkastuksen sisältö Valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus Tarkastuksiin käytettävä aika VALVONNAN MAKSULLISUUS NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA Laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat VALVONTAPROJEKTIT JA HANKKEET TIETO- JA VALVONTAKOHDEREKISTERIJÄRJESTELMÄ LAATUKÄSIKIRJA KOULUTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA ERITYISTILANNESUUNNITELMA VALVONTASUUNNITELMIEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Elintarvikevalvonnan voimavarat Valvontakohteet ja tarkastustiheys Elintarvikevalvonnan painopisteet ja valvontaprojektit Valvontaprojektit Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Hyväksyminen Ilmoittaminen Liikkuvasta elintarvikehuoneistosta tiedottaminen Tarkastukset ja niiden sisältö Elintarvikehuoneiston ensimmäinen tarkastus Toiminnassa olevien elintarvikehuoneistojen tarkastus Laitokseksi hyväksyttävän elintarvikehuoneiston hyväksymistarkastus Elintarvikkeiden Venäjän vientilaitosten valvonta Ensisaapumisvalvonta Pakkokeinojen käyttö Näytteenottosuunnitelma KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA Teema ja tavoitteet Valvontaprojektit Kokonaistyöajan tarve kuluttajaturvallisuusvalvonnassa

3 15 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Valvontakohteiden tarkastustiheys, tarkastusaika ja riskinarviointi ja näytteenotto Valvonnan voimavarat Tarkastuksen sisältö ja tavoite Terveydensuojelun painopistealueet Vuoden 2015 projektit TUPAKKA- JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VALVONTASUUNNITELMA Valvonnan painopisteet Valvontaprojektit Kokonaistyöajan tarve tupakka- ja nikotiinikorvausvalvonnassa ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUUNNITELMA Voimavarat Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen sekä täydennyskoulutussuunnitelma Yksityinen palveluntarjonta Tietojärjestelmät Yhteistyö ja viestintä Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus Erityistilanneviestintä Maksut Valvonnan toimeenpano Eläinten terveyden valvonta Eläintautivalmius Eläintautiepäilyt ja tapaukset Eläintautien ilmoittaminen Eläintauteja tutkivat laboratoriot Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Muu eläintautivalvonta Eläinten lääkitsemisen valvonta Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti Eläinten hyvinvoinnin valvonta Löytöeläimet Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Eläimistä saatavat sivutuotteet Sivutuotealanlaitosten hyväksyntä Laitosten valvonta Sivutuotteiden hautaaminen

4 Sivutuotteita käyttävät toimijat Tukivalvonta Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano Peruseläinlääkäripalvelut ja tuotantoeläinten terveydenhuolto Kiireellinen eläinlääkärinapu Seuranta, arviointi ja raportointi Kunnan suunnitelma Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi Liite 1. Eläinlääkintähuollon painopistealueet Liite 2. Resurssitarvekartoitus Liite 3. Eläinlääkintähuoltoyksikön tehtävänkuvaukset ja työnjako Liite 4. Subventiot Liite 5. Eläinlääkintähuollon tilastot v ERI TOIMIALOILLA SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 57

5 4 JOHDANTO Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontaohjelmaasetus (78/2011) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma laaditaan ottaen huomioon sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma että Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Turva- ja Kemikaaliviraston (Tukes) laatimat toimialakohtaiset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet, paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne sekä riskinarviointi. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman on tarkoitus olla nelivuotinen ja seurata hallituskautta; tämän vuoksi valvontaohjelma on nyt poikkeuksellisesti laadittu viisivuotiskaudeksi eli vuosille Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontasuunnitelma vuosille sisältää elintarvike-, kuluttajaturvallisuus-, tupakka- ja terveydensuojeluvalvonnan valvontasuunnitelmat, sekä eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelman. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman hyväksyy Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaosto. Hyväksytty ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma lähetetään tiedoksi Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviranomaiselle (AVI). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ei edellytä toiminnanharjoittajien kuulemista valvontasuunnitelmasta, mutta hallintolain 41 :n mukaisesti tulee toiminnanharjoittajille varata vaikutusmahdollisuuksia. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman luonnos on ollut nähtävillä ympäristöterveydenhuollon toimistossa ja nähtävillä olosta on tiedotettu ympäristöterveydenhuollon kotisivuilla. 1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostavat Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Ympäristöterveydenhuollon eri lakien viranomaisena toimii Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaosto. Yhteistoiminta-alueiden kunnista on edustaja ympäristöterveysjaostossa Luhankaa lukuun ottamatta (varajäsen). Jyväskylän yhteistoiminta-alueen asukasmäärä on noin Ympäristöterveydenhuollon päätoimipisteen (Eeronkatu 10) lisäksi Joutsan ja Hankasalmen kunnassa on sivutoimipisteet. Kerran kuukaudessa ympäristöterveystarkastaja päivystää Toivakan, Uuraisten, Petäjäveden ja Multian kunnantaloilla. Eläinlääkäreiden toimipisteet sijaitsevat Palokassa, Hankasalmella, Joutsassa, Petäjävedellä ja Korpilahdella. 1.1 Elintarvike- ja terveysvalvonnan henkilöresurssit ja resurssitarve Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ja resurssit on esitetty taulukossa 1.

6 5 Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ja resurssit Nimike htv (henkilötyövuotta) Ympäristöterveysjohtaja 1 Hygieenikkoeläinlääkäri 1 Valvontaeläinlääkäri 1 Kunnaneläinlääkäri 6 Johtava ympäristöterveystarkastaja 2 Ympäristöterveystarkastaja 13,5 Toimistosihteeri 1 Yhteensä 25,5 Elintarvikevalvontaan ja terveysvalvontaan (sisältäen kuluttajaturvallis- sekä tupakkavalvonnan) on käytettävissä voimavaroja 15,9 htv. Elintarvikevalvontaan on käytettävissä 7,2 htv (sis. 0,4 htv hygieenikkoeläinlääkäri) ja terveysvalvontaan 8,7 htv. Elintarvikevalvonnan tarkastusten yhteydessä tehdään myös tupakkavalvontaa. Elintarvike- ja terveysvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan lisäksi voimavaroja varataan suunnitelman ulkopuolisten tehtävien hoitamiseen kuten akuuttien valitusten käsittelyyn, kaupungin ja kuntien sisäilmastotyöryhmissä toimimiseen, sidosryhmäyhteistyöhön, erityistilanteiden aiheuttamiin toimenpiteisiin, poikkeavien vesinäytetulosten aiheuttamien jatkotoimenpiteisiin, lausuntojen antamiseen, uusien ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn, koulutukseen, hallintoon sekä tiedonkeruujärjestelmien ylläpitämiseen ja käyttämiseen. Lisäksi voimavaroja tulisi varata toiminnan kehittämiseen ja toimialojen käytäntöjen, toimintatapojen ja menetelmien yhtenäistämiseen. Yhteistoiminta-alueen etäisyydet ovat pitkiä, joten matka-aika joudutaan ottamaan huomioon suunniteltaessa toimintaa. Kokonaistyöpanostarve valvontaan on keskusvirastojen arvioinnin mukaan 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tarkastuksiin tarvittava aika. Karkeasti voidaan arvioida elintarvike- ja terveysvalvonnan voimavaroja käytettävän 9 htv suunnitelmallisten valvontakohteiden ulkopuolisten tehtävien hoitamiseen vuonna 2015 taulukon 2 mukaisesti. Valvontaohjelmakauden kuluessa ulkopuolisten tehtävien hoitamiseen käytettävä aika tarkentuu valtakunnallisen tiedonkeruu järjestelmien avulla. Taulukko 2. Elintarvike- ja terveysvalvonnan suunnitelman ulkopuolisten tehtävien hoitamiseen arvioitu tarvittava työaika htv Koulutus 0,7 Akuutti sisäilma-asioiden hoitaminen 3 Hallinto- ja toimistotyö (sis. palaverit) 1,9 Atk-tukitoimet (YHTI/KUTI) 0,3 Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus 1,7 Lausuntojen antaminen 1,0 Sidosryhmäyhteistyö 0,5 yhteensä 9,1 Elintarvike- ja terveysvalvonnan suunnitelmallisessa valvonnassa ei päästä keskusvirastojen ohjeistamalle tarkastustasolle. Resurssien niukkuudesta johtuen valvontaa kohdennetaan riskinarvioinnin perustella sekä valtakunnallisten valvontaohjeiden mukaisesti painopistealueisiin. Taulukossa 3 on esitetty keskusvirastojen ohjeistuksen mukaiset elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmalli-

7 6 seen valvontaan tarvittavat resurssitarpeet ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueella Toimiala Näytteenotto Elintarvikevalvonta Terveydensuojelu Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tupakkavalvonta Taulukko 3. Keskusvirastojen ohjeistus vuosittaisen suunnitelmallisen valvonnan tarpeesta eri toimialueella Yhteistoimintaalueen suunnitelma Keskusvirastojen ohjeistus Suunnitelmallinen valvonta htv Suunnitelmallisen valvonnan kokonaistyöaikatarve, htv (kerroin 1,7) Suunnitelmallisen valvonnan tarkastustarve vuosittain, htv Suunnitelmallisen valvontakohteiden kokonaistyöaikatarve (kerroin 1,7) 2,2 3,7 4,2 7,1 1,6 2,7 2,4 4,1 0,4 0,2 0,3 0,5 0,9 0,4 0,6 0,1 0,2 yhteensä 4,8 7,3 7,2 12,2 2 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOIT- TEET Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa, että ympäristöterveydenhuollon valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin, se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan siten, että valvonta on mahdollisimman vaikuttavaa. Erityisesti suunnitelmallista valvontaa tehdään riskiperusteisesti. Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmankauden teemana on vaikuttavuus. Valvonnan vaikuttavuutta voidaan tarkastustoiminnan ohella lisätä tehostamalla muita valvontaa tukevia toimintoja kuten kouluttamista ja tiedottamista. Valvontaa suunnataan riskiperusteisesti niihin kohteisiin, joissa siihen on eniten tarvetta. Valitustapauksiin liittyvä valvonta tehdään ensisijaisesti ja vasta tämän jälkeen suunnitelmallista valvontaa. Valvontasuunnitelma tehdään valvontatarpeen perusteella.

8 3 TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄ- VÄ AIKA Tarkastuksen sisältö Tarkastuksella tarkoitetaan valvontaviranomaisen toimesta säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimuksenmukaisuus. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Tarkastuksia tehdään joko ennalta ilmoittamatta tai sopimalla tarkastusaika. Tarkastuksesta ilmoittaminen ei saa vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osaalueen tarkastuksen. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteenottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Osassa kohteita on tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Pääosa valvonnasta toteutuu ennalta laadittuun suunnitelmaan perustuvilla ns. valvontasuunnitelman mukaisilla tarkastuksilla. Seurantatarkastuksilla varmistetaan annettujen ohjeiden ja määräysten toteutuminen. Maksullista on myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta silloin, kun määräysten antaminen perustuu säädösten noudattamatta jättämiseen. Muita tarkastuksia tehdään tarvittaessa valitusten tai muiden viranomaisten (esim. Avi, Evira, Tukes jne.) esittämien valvontapyyntöjen yms. vuoksi. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus, mikä toimitetaan tarkastukseen osallistujille. Tarkastuskertomukseen kirjataan mm. valvonnan tarkoitus, sovellettu lainsäädäntö, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimenpiteet ja niiden määräajat. Lisäksi kirjataan tarkastusajankohta, tarkastuksen suorittaja ja läsnäolijat. Eri ympäristöterveydenhuollon lakien toimialalla on tavoitteena tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimuksenmukaisuus (elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkavalvonta) sekä selvittä onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen (kuluttajaturvallisuusvalvonta). 3.2 Valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus Toimialakohtaisiin valvontasuunnitelmiin on kirjattu keskusvirastojen ohjeissa annettu keskimääräinen tarkastustiheys valvontakohdetyypeittäin. Lisäksi tarkastustiheyden määrittelyssä käytetään valvonnasta vastuussa olevan tarkastajan omaan kokemukseen perustuvaan kohdekohtaista riskinarviointia. Valvontakohteiden riskinarviointia ja tietojen päivittämistä tehdään ohjelmakaudella suoritettavien tarkastusten yhteydessä. Samalla kehitetään riskinarvioinnin menetelmää, jolla valvontakohteiden tarkastustiheyttä voidaan entistä luotettavammin arvioida. Riskinarviointiin odotetaan valtakunnallista ohjeistusta. Kohdekohtainen tarkastustiheys riippuu kohteen tosiasiallista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä.

9 Toisaalta toimijan laiminlyönnit tai toistuvat valitukset voivat olla peruste nostaa tarkastustiheyttä Tarkastuksiin käytettävä aika Tarkastusaikaan vaikuttaa kohteen suuruus, toimintojen monipuolisuus, tarkastuksen sisällön laajuus sekä kohteen vaatimuksenmukaisuus. Tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaukset ja laskutus sekä muut jälkityöt. Tarkastuksen valmistautumiseen kuuluu valvontakohdetta koskevien asiakirjojen, mahdollisten lupaehtojen, mahdollisten aikaisempien huomautuksien tai määräysten, viranomaisnäytteiden tutkimustulosten sekä mahdollisiin valituksiin perehtyminen. Matkaan käytettävää aikaa ei lueta tarkastusaikaan eikä valvontakäynnin laskutettavaan osaan kuuluvaksi, jolloin valvontakustannukset ovat sijainnista riippumatta yhtäläiset kaikille toimijoille. Matka-aika kuitenkin huomioidaan voimavarojen tarvetta arvioitaessa. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella välimatkat lähikuntien alueille ovat pitkät. Käytännössä matka-aikaan lähikuntien alueille joudutaan varaamaan vähintään 45 min/tarkastus. Kokonaistyöpanostarve on keskusvirastojen arvion mukaan 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tarkastuksiin kuluva aika. Tämä pätee myös yksittäisen tarkastuksen kohdalla. Tarkastusten sisältö ja tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika on kuvattu toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Tarkastukseen käytettävän ajan arvioinnissa on käytetty valtakunnallisessa valvontaohjelmassa annettuja ohjeellisia aikoja. Jatkossa tarkastukseen käytettävää aikaa nostetaan tai lasketaan ohjelmakaudella kertyvän valvonta- ja työkokemuksen perusteella. 4 VALVONNAN MAKSULLISUUS Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaosto on hyväksynyt maksutaksan. Osassa tarkastuksissa on kiinteä taksa, mikä on arvioitu keskimäärin kohdetyypin tarkastukseen käytetyn ajan mukaan. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytetyn ajan arvioimisessa on huomioitu tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö, sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Maksutaksa on nähtävillä ympäristöterveydenhuollon kotisivuilla. Valvonnan maksullisuudesta saatuja tuloja tulee käyttää toiminnan voimavarojen turvaamiseen. Toiminnanharjoittajalta peritään ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukaiset maksut: 1. Valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista. 2. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta, kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. 3. Lainsäädännössä maksullisiksi määriteltyjen hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä ja hyväksymisestä tai muusta toiminnasta, josta lainsäädännön perusteella on perittävä maksu.

10 9 5 NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on esitetty näytteenottosuunnitelma. Suunnitelmalliseen valvontaan liittyvän näytteenoton kustannuksista osa kohdistuu toiminnanharjoittajalle ja osa on nk. viranomaisnäytteitä, joiden kustannuksista vastaa ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi on varauduttu erityistilanteisiin liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin, esimerkiksi ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittämisessä. Näytteenottosuunnitelmaan sisältyvät myös tiedossa olevat toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien ja projektien mukaiset näytteet, jotka on tarkoitus ottaa kunnan toimesta ja joiden laboratoriokustannuksista vastaa asianomainen keskusviranomainen. Näytteiden tutkimusprojekteihin ja valitus-/ruokamyrkytysepäilynäytteisiin on varattu määräraha talousarviossa 5.1 Laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat Valvontaviranomaisen ottamat tai otattamat näytteet tutkitaan Eviran hyväksymissä laboratoriossa. Näytteet toimitetaan tutkittavaksi pääsääntöisesti Jyväskylän kaupungin ympäristölaboratorioon, joka teettää osan kemian analytiikasta alihankintana. Kiinteistönomistaja tai -haltija ostaa yksityisiltä yrityksiltä sisäilman terveyshaitan selvittämiseen kuuluvat tutkimukset ja näytteiden analysoinnin. Käytettävän laboratorion tulee olla Eviran hyväksymä kyseisen tutkimusmenetelmän osalta. Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueella on osalle sisäilmatutkimuksia tekevistä yrityksistä hakemuksesta myönnetty terveydensuojelulain 49 :n mukainen ulkopuolinen asiantuntijuus. Lainsäädännön muutoksen myötä ulkopuolisen asiantuntijuuden pätevyyttä ei enää jatkossa arvioida kunnan valvontaviranomaisen toimesta. 6 VALVONTAPROJEKTIT JA HANKKEET Ympäristöterveydenhuollon valvontaprojekteina toteutettavia tarkastuksia ja näytteenottoa tehdään toimialakohtaisten suunnitelmien mukaan. Projektit on mainittu tarkemmin toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa. Ympäristöterveydenhuollon projektit voivat olla osa valtakunnallisia tai alueellisia valvontaprojekteja tai sitten palveluyksikön omia projekteja. Tuloksien perusteella voidaan kohdistaa valvontaa ja suunnata voimavaroja tarkemmin riskialueille. Valvontaprojekteille on nimetty vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on huolehtia hankkeen käytännön yksityiskohtien yhteensovittamisesta. Vastuuhenkilöt huolehtivat yhteenvedon laatimisesta. Yhteenvedot käsitellään pääsääntöisesti ympäristöterveysjaostossa ja yleensä niistä koostetaan myös yhteenveto tiedotusvälineille. Samalla saadaan valvonnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta tuotua esille kuntalaisille, päättäjille ja toimijoille. 7 TIETO- JA VALVONTAKOHDEREKISTERIJÄRJESTELMÄ Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmäohjelmaan (TerveKuu) on kirjattu valvontasuunnitelman mukaiset kohteet. Osaa näistä kohteista valvotaan eri ympäristöterveydenhuollon lakien perusteella. Valvontakohdetietojen päivitystarve on jatkuva. Tämän vuoksi kohteiden lukumäärä tietojärjestelmässä on muuttuva.

11 TerveKuu-järjestelmään kirjataan myös erilaiset toimenpiteet (suoritteet) sekä päätökset hakemuksista ja ilmoituksista. Järjestelmä on teknisiltä ominaisuuksiltaan sopiva valtakunnallisten tiedonkeruujärjestelmän kanssa (KUTI, YHTI). Jatkossa valvontatietojen raportointi tapahtuu sähköisesti suoraan keskusviranomaisille. Ympäristöterveysjaostolle valmisteltavat asiat tehdään Kuntatoimistoon, mutta päätösehdotusasiakirja ja mahdolliset liitteet tallennetaan myös TerveKuulle. TerveKuu- järjestelmän vuosittaisen käyttökustannuksen on arvioitu olevan LAATUKÄSIKIRJA Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laatukäsikirja on päivitetty vuonna Laatukäsikirjan menettelytapa- ja työohjeita päivitetään resurssien puitteissa. Laatukäsikirjan laadinnassa hyödynnetään keskusvirastojen antamia valtakunnallisia ohjeita ja menettelytapoja. Vuoden tavoitteena on edelleen kehittää eläinlääkintähuollon valvontatyölle laatujärjestelmä ja sisällyttää se ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmään. Ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjan vastuuhenkilö on ympäristöterveysjohtaja. 9 KOULUTUS Ympäristöterveydenhuollon tarkastuksia suorittavilla henkilöillä tulee olla riittävä pätevyys ja asiantuntemus toimenkuvansa mukaisten tehtävien hoitamiseen. Valvontahenkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi on laadittu työyksikkökohtainen koulutussuunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon erityisosaamista palvelevat koulutustarpeet (viranhaltijoiden erikoistuminen) sekä Eviran, Valviran, Tukesin, aluehallintoviraston ja muiden toimijoiden tarjoamat koulutustilaisuudet. Henkilöstön koulutuksesta pidetään seurantakalenteria. Keskusvirastot ovat arvioineet että riittävä koulutustavoite olisi keskimäärin kahdeksan koulutuspäivää vuodessa viranhaltijaa kohden. Viranhaltijat osallistuvat aktiivisesti koulutuksiin. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstön koulutuspäiviä on ollut keskimäärin vuodessa noin 154 htpv eli 0,7 htv. Ympäristöterveydenhuollon talousarvioon on varattu koulutusmääräraha. 10 VIESTINTÄSUUNNITELMA Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolla on omat kotisivut. Sivujen kautta on linkki myös ympäristöterveysjaoston kokouspöytäkirjoihin. Yhteistoiminta-alueen kuntien sivuilla on linkki ympäristöterveydenhuollon nettisivuille. Tarvittaessa eläinlääkintähuoltoa koskevista asioista tiedotetaan internetsivujen lisäksi myös paikallislehdissä ja/tai radiossa Neuvontaa ja opastusta asiakkaille annetaan eri ympäristöterveydenhuollon osa-alueilta ympäristöterveystarkastajien toimesta päivittäin joko puhelimitse, sähköpostilla sekä tarkastuskäynneillä. Tämän lisäksi ympäristöterveydenhuollolla on erillinen sähköpostiosoite jonka kautta tulee myös asiakkailta yhteydenottoja.

12 Tärkeimmät viranomaisyhteistyötahot eläinlääkintähuollossa ovat Aluehallintovirasto, Evira ja paikallinen poliisi. Lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisten sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Yhteistyötä ja yhteydenpitoa ylläpidetään puhelimitse ja sähköpostilla sekä mm. palaverein, yhteistarkastuksin ja ilmoitusmenettelyin. Viestinnän toteuttamisesta laadittu suunnitelma sisältyy ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjaan. Asiakaspalvelu, tiedotus, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä viestintä terveysvaara- ja erityistilanteissa toteutetaan laatukäsikirjan mukaisesti. Erityistilanteissa viestinnän toteuttamisessa otetaan huomioon myös laadittu ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden suunnitelma. Ympäristöterveysjohtaja vastaa viime kädessä ympäristöterveyspalveluissa kokonaistiedottamisesta ERITYISTILANNESUUNNITELMA Erityistilanteisiin on varauduttu laatimalla terveydensuojelulain, elintarvikelain sekä kuluttajaturvallisuuslain mukainen ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden suunnitelma, jossa on otettu huomioon mm. elintarvike- ja vesiepidemioiden selvittäminen sekä varautuminen kuluttajaturvallisuusriskeihin erityistilanteisiin. Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen erityistilannesuunnitelma päivitettiin vuonna 2014 osana kaupungin erityistilannesuunnitelmaa. Ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelman päivityksessä huomioitiin myös STM:n julkaisu Ympäristöterveyden erityistilanteet (2010:2). Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukaisesti on nimetty epidemiaselvitystyöryhmä. Selvitystyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yksittäisen epidemian selvittämistä varten työryhmä kutsutaan koolle tarvittavin osin. Epidemioiden selvittämiseen laadittu ohjeistus sisältyy erityistilannesuunnitelmaan. Talousarviossa on varauduttu elintarvike- ja vesiepidemioiden sekä muiden vaaratilanteiden selvitystyöstä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin. Laboratorion kanssa on tehty sopimus näytteenottopalvelujen saatavuudesta myös virka-ajan ulkopuolella. Ympäristöterveyspalveluyksikkö osallistuu muiden viranomaisten järjestämiin valmiusharjoituksiin. Ruokamyrkytystutkimuksen keskeinen tavoite on nopea sairastumisen aiheuttajan ja lähteen etsiminen, jotta voidaan estää epidemian mahdollinen leviäminen ja saada ehkäisevät toimenpiteet käyntiin. Takaisinvetotilanteessa toimitaan Eviran takaisinveto-ohjeiden mukaan. Epidemioista tiedottaminen tapahtuu epidemiatyöryhmässä sovitun tiedotusmallin mukaisesti ottaen huomioon ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmassa huomioidut asiat. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvonnan tulee kyetä toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla yllättävissäkin kuluttajien turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Erityistilannetoiminnassa lähtökohtana on, että nopeasti saadaan selvitettyä tilanteen vaarallisuus ja saadaan käyttöön riittävät resurssit tilanteen selvittämiseksi. Liian hidas reagointi ja liikkeellelähtö voi pahimmillaan lisätä tilanteen aiheuttamia haittoja tai vaaroja sekä aiheuttaa jälkipuheita viranomaistoiminnan valmiudesta ja tehokkuudesta. Kuluttajavirasto on tehnyt julkaisun (1/2006) Erityistilanteet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnassa, jossa annetaan ohjeita erityistilanteen varalle.

13 Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluva erityistilanne voi olla onnettomuus tai vakava vaaratekijä esim. leikkikentällä, uimahallissa, uimarannalla, hiihtoladulla tai vaarallisissa ohjelmapalveluissa. Tieto tilanteesta voi tulla esim. palveluntarjoajalta, kuluttajalta, toiselta paikallisviranomaiselta tai tiedotusvälineistä. Erityistilanteessa mietitään (kuluttajaturvallisuusvalvontaa tekevä ympäristöterveystarkastaja ja esimies) vaaran suuruus ja toimenpiteiden laajuus. Erityistilanteessa otetaan yhteys tarvittaviin yhteistyötahoihin esim. poliisi, pelastuslaitos, terveyskeskus. Tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti ympäristöterveysjohtaja VALVONTASUUNNITELMIEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaosto arvioi valvontasuunnitelmien toteutumisen toimialakohtaisesti seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Arviointi lähetetään tiedoksi Aville. Arvioinnissa otetaan huomioon vähintään valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :n mukaisesti tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuus ja valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Arvioinnissa tulisi myös tarkastella, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet valvontakohdetyypeittäin. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä mainitaan mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä (esim. päätökset, resurssitarpeet, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), jotta tavoitteisiin päästäisiin seuraavalla tarkastelujaksolla. Asiakaspalautteen, mahdollisten valitusten ja mahdollisten aluehallintoviraston tarkastusten ja auditointien perusteella kunnan on suunnitelmaa päivittäessään huomioitava kehittämistä vaativat seikat. Kunnan tulee suunnitelmallisesti kerätä em. tilanteissa esille tulleita kehittämistarpeita ja seurata tehtyjen korjaavien toimenpiteiden edistymistä. Vuoden 2015 aikana on suunniteltu tehtäväksi eläinlääkintähuollon palveluiden ensimmäinen asiakaskysely. Asiakaskyselyitä tehdään jatkossa säännöllisesti. Keskushallinnon valtakunnallisista sekä Avien alueellisista valvontaprojekteista raportoidaan kunkin valvontaprojektin yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja ja valvontaa koskevia muita tietoja ilmoitetaan pyydettäessä keskushallinnolle ja Aville. Keskushallinnossa on kehitetty keskitetty ympäristöterveydenhuollon kohde- ja valvontatietojärjestelmä. Tarkoituksena on, että valvontaohjelmakaudella valvonta- ja tarkastustiedot raportoidaan ko. järjestelmän kautta.

14 13 13 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Elintarvikelain 48 :n mukaan kunnan on laadittava säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajaa taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvonnan tulee olla säännöllistä, tehokasta, yhdenvertaista ja avointa sekä riskeihin perustuvaa (valvonta-asetus (EY) N:o 882/2011 artikla 3). Elintarvikevalvonnan tavoitteina on: valvontaa kohdistetaan riskiperusteisesti toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu; varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan; suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta; varmistaa että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostusja jakeluvaiheessa; turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta; osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä antamalla tarpeellisia ohjeita ja kehotuksia elintarvikemääräysten noudattamiseksi ja omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi; ja varautua erityistilanteisiin Elintarvikevalvonnan voimavarat Taulukossa 4 on esitetty elintarvikevalvonnan resurssien jakautuminen eri tehtävien osalta. Taulukko 4. Elintarvikevalvonnan tehtävien hoitamiseen arvioitu resurssitarve. Suunniteltu resurssitarve, htv Suunnitelmallinen valvonta 3,7 Akuuttivalvonta 0,5 Koulutus 0,4 Hallinto- ja toimistotyö sis. suunnitelmat, 2,0 raportit ja palaverit Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus 0,6 Lausuntojen antaminen 0,4 Atk-tukitoimet 0,1 Sidosryhmä yhteistyö 0,1 Ilmoitusten käsittely 0,4 Yhteensä 8,2 Akuutit tehtävät esim. Elintarvike-epidemioiden ja asiakasvalitusten käsittely aloitetaan aina heti, kun epidemiaepäily tai valitus on saatu tiedoksi. Ympäristöterveystarkastajat tekevät kohteeseen ja elintarvikkeisiin liittyvät selvitykset ja ottavat tarvittavat elintarvike- ja ympäristönäytteet viivytyksettä. Näihin tehtäviin kuluvaa aikaa on vaikea arvioida suunnitelmassa, koska tapausten määrä ja laajuus vaihtelevat vuosittain.

15 Valvontakohteet ja tarkastustiheys Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 ). Näitä ovat: ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (elintarvikelain muutos 352/ ja 15 ) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 352/ a.1 ); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuitenkin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston tai käsitellyt ko. huoneistosta tehdyn ilmoituksen. toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (elintarvikelain muutos 643/ a ); sekä ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/ ). Elintarvikevalvonnan valvontakohteiden lukumäärä, tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika on esitetty taulukossa 6. Tavoitteena on parantaa valvonnan riskiperusteisuutta. Tarkastustiheys määritetään tarkastettavan kohteen toiminnan luonteen ja laajuuden sekä riskinarvioinnin perusteella. Taulukossa on esitetty kohderyhmäkohtaisesti suunniteltujen tarkastusten määrä ja niihin kuluva aika. Tämän perusteella jokainen ympäristöterveystarkastaja suunnittelee kohteiden osalta tarkastusten toteuttamisen. Lähtökohtaisesti tarkastustiheytenä pidetään Eviran antamia uusia suosituksia tarkastustiheyksistä. Riskitekijöiden arviointiin perustuen voidaan tarkastuskertojen määrää vähentää tai lisätä perustellusta syystä korkeintaan 50 % ohjeellisista tarkastuskerroista. Vähentäminen on mahdollista, kun kohteessa on toimiva omavalvonta eikä tilojen ja toiminnan suhteen ole huomautettavaa. Tarkastuskertojen määrää kohteessa voidaan lisätä silloin, kun havaitaan sellaisia riskitekijöitä, jotka eivät ole hallinnassa ja elintarviketurvallisuuden epäillään vaarantuvan. Alkutuotantopaikat on rekisteröity tietojärjestelmään. Niiden valvonta käynnistetään valtakunnallisten ohjeiden valmistuttua Elintarvikevalvonnan painopisteet ja valvontaprojektit Valvonta suunnataan kohteisiin, joiden elintarvikehygieeninen riski on suuri. Tällaisia ovat esimerkiksi elintarvikkeita valmistavat laitokset ja elintarvikehuoneistot. Valtakunnallisia painopisteitä ovat elintarvikelain muutostoimenpiteet, sähköisen tiedonkeruunjärjestelmäprojektin (KUTI) jatkaminen ja valvontatietojen julkistamisen (Oivan) käyttöönoton laajeneminen elintarvikkeiden valmistukseen, kuljetuksiin sekä laitoksiin). Lisäksi painopisteenä on valtakunnallinen jäljitettävyysvalvontaprojekti kattaen koko elintarvikeketjun.

16 Valvontaprojektit 2015 Valtakunnallisena näytteenottoprojektina: viipaloitujen juustojen patogeeniprojekti (listeria ja salmonella). Projektin näytteenotto suoritetaan maalis- joulukuun välisenä aikana ja tulokset raportoidaan Eviralle. Lisäksi omina projekteina tehdään: Oiva- raporttien esilläpito elintarvikehuoneistoissa täytettyjen sämpylöiden mikrobiologinen laatu Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Hyväksyminen Ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneiston on oltava valvontaviranomaisen hyväksymä ennen toiminnan aloittamista (elintarvikelaki ). Valvontaviranomaisen on ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Laitoksen vaatimustenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä. Laitoksen hyväksymisestä tai ehdollisesta hyväksymisestä tehdään päätös. Toiminnassa noudatetaan laitoksen hyväksymisen osalta Evira ohjetta (nro 16033/2) Laitoksen hyväksyminen. Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta viranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Ilmoitus on tehtävä myös ammattimaisesta elintarvikkeiden kuljetustoiminnasta. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Valvontaviranomainen ilmoittaa alkutuotannon toimijalle ottaneensa vastaan ilmoituksen. Elintarvikelaissa (352/2011) on lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta valvontaviranomaiselle. Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta elintarvikevalvontaviranomaiselle. Toiminnan keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle Liikkuvasta elintarvikehuoneistosta tiedottaminen Elintarvikealan toimijan on tiedotettava elintarvikkeen myynnistä ja muusta käsittelystä niiden kuntien valvontaviranomaisille, joiden alueella toimintaa harjoitetaan ilmoitetussa

17 16 tai hyväksytyssä liikkuvassa elintarvikehuoneistossa Tiedon on oltava viranomaisella viimeistään neljä arkipäivää ennen ilmoitetun toiminnan aloittamista Tarkastukset ja niiden sisältö Pääosa valvonnasta toteutuu ennalta laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan kuulumattomia muita tarkastuksia tehdään ruokamyrkytysepäilyiden, valitusten, muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen yms. takia. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Oiva-järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa vuodesta 2013 alkaen järjestelmän piiriin ovat kuuluneet tarjoilupaikat ja elintarvikemyymälät. Vuoden 2015 aikana Oivatarkastukset tulevat laajenemaan elintarvikkeiden valmistukseen, kuljetuksiin sekä eläinperäisten elintarvikkeiden laitosvalvontaan. Tarkastuksissa käytetään valvontakohdetyyppien tarkastukseen suunniteltuja lomakkeita, joiden avulla arvioidaan kohteen elintarvikehygieenistä tasoa. Ohjeistus löytyy oivahymy.fi sivustolta. Tarkastuksesta saadut ja riskiperusteisesti arvioidut valvontatulokset julkaistaan Oivaraporttina Oivahymy.fi -sivuilla. Oiva-raportoinnin kautta toimijalle muodostuu myös erillinen yksityiskohtaisempi tarkastuskertomus mahdollisine toimenpidekehotuksineen. Oiva-raportissa valvontatulos ilmoitetaan arviointiasteikolla Oivallinen, Hyvä, Korjattavaa tai Huono. Jos tulos on jokin muu kuin Oivallinen, lisätään raporttiin kirjallinen selitys (Oiva-huomio) Oivaraportin yleisarvosanaksi. Oivallinen (A) -arvosanan saa elintarvikehuoneisto, jonka toiminta on elintarvikelainsäädännön vaatimusten mukaista. Hyvä (B) -arvosanan saa elintarvikehuoneisto, jonka toiminnassa havaitut pienet epäkohdat eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan. Korjattavaa (C) -arvosanan saa elintarvikehuoneisto, jonka toiminnassa todetaan elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai kuluttajaa harhaanjohtavia epäkohtia. Epäkohdat edellytetään korjaamaan määräajassa, minkä jälkeen tehdään uusintatarkastus. Huonon (D) -arvosanan saa elintarvikehuoneisto, jonka toiminnassa on elintarviketurvallisuutta vaarantavia tai oleellisesti kuluttajaa harhaanjohtavia epäkohtia. Elintarvikealan toimijaa edellytetään korjaamaan epäkohta välittömästi, mikä varmistetaan tekemällä uusintatarkastus. Ja jos korjauksia ei ole tehty ryhdytään elintarvikelain mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin Elintarvikehuoneiston ensimmäinen tarkastus Ilmoituksen vastaanottamisen ja KUTI- rekisteröinnin jälkeen valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneistoon ensimmäisen tarkastuksen. Tarkoituksena on varmistaa, että elintarvikehuoneiston tilat, laitteet ja toiminta soveltuvat ilmoitettuun toimintaan ja omavalvontasuunnitelma on toimintaan nähden riittävä. Ensimmäinen tarkastus tehdään ilmoitetun toiminnan luonteen ja laajuuden perusteella yhden, kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Tarkastus voidaan tehdä myös ennen ilmoitetun toiminnan aloittamista, mikäli ilmoituksen perusteella

18 on epäiltävissä, että elintarviketurvallisuus tai kuluttajansuoja saattaa vaarantua. Tarkastuksen ajankohta sovitaan etukäteen toimijan kanssa. Elintarvikehuoneistossa ensimmäisellä tarkastuskäynnillä huomioitavia asioita: toiminnan luonne ja laajuus vastaavat ilmoitettua tilat, tilojen koko ja riittävyys, sijoittelu, rakenteelliset ratkaisut ja kunto sekä huoneiston varustelu yleistä siisteyttä ja toiminnan hygieniaa omavalvontasuunnitelma on riittävä elintarvikehuoneistossa harjoitettavan toiminnan luonteeseen sekä laajuuteen nähden Tarkastuksesta kirjoitetaan tarkastuskertomus. Ensimmäisen tarkastuksen jälkeen toimintaa valvotaan erillisen suunnitelman mukaisin valvontakäynnein. Taulukko 5. Elintarvikehuoneiston tarkastustyyppi ja tarkastusajankohdat Elintarvikehuoneistotyyppi Ensimmäisen tarkastuksen ajankohta viimeistään Elintarvikehuoneistossa valmistetaan, myydään, tarjoillaan, säilytetään, kuljetetaan tai aloittamisesta kuukauden kuluttua toiminnan muuten käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai huoneistossa valmistetaan elin-tarvikkeita, jotka on tarkoitettu erityisryhmille (esim. gluteenittomat elintarvikkeet). Elintarvikehuoneistossa valmistetaan, myydään, tarjoillaan, säilytetään, kuljetetaan tai muuten käsitellään pakkaamattomia, ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai säilytetään, kuljetetaan ja myydään pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Elintarvikehuoneistossa myydään, säilytetään tai muuten käsitellään ainoastaan pakattuja elintarvikkeita, jotka eivät säilyäkseen vaadi kylmä- tai kuumasäilytystä. kolmen kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta kuuden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta Toiminnassa olevien elintarvikehuoneistojen tarkastus Elintarvikevalvontakohteiden tarkastukset tehdään Oiva-järjestelmän arviointiohjeiden mukaisesti. Jokaisella tarkastuskäynnillä tarkastetaan ns. pakolliset Oiva-arviointiohjeen kohdat (15 kpl) ja muut kohdat vähintään kerran kolmessa vuodessa. Jos elintarvikehuoneisto on perustettu toimijan kotiin, tarkastus tehdään asiakirjatarkastuksina, koska elintarvikehuoneistossa ei voida tarkastaa ilman lupaa rikkomatta kotirauhaa. Vain jos kyseessä on terveysvaaraepäily, voidaan myös kotiin perustettuun elintarvikehuoneistoon tehdä tarkastus. Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavien laitosten osalta suunnitelmalliset tarkastukset suoritetaan Eviran ohjeen Laitosten valvonta (nro 16003/1) mukaisesti. Vuonna 2015 Oiva laajenee koskemaan myös laitoksia, jonka jälkeen siirrytään noudattamaan Eviran laatimia laitosten Oiva-arviointiohjeita. Laitosten valvonnassa kiinnitetään erityistä huomioita lainsäädännön edellyttämän omavalvontanäytteenoton toteutumiseen.

19 Laitokseksi hyväksyttävän elintarvikehuoneiston hyväksymistarkastus Laitokseen tehdään hyväksymistarkastus, kun asia on tullut vireille ja laitos on lähes valmis aloittamaan tuotannon. Tarkastuskäynnillä huomioidaan, että laitoksen rakenteet, toiminnot ja laitteisto ovat pohjapiirrokseltaan, suunnittelultaan, rakennustavaltaan, sijainniltaan ja kooltaan sellaisia, että laitoksessa on mahdollista toimia lainsäädännön vaatimuksia noudattaen. Hyväksymistarkastuksessa arvioidaan laitoksen omavalvontasuunnitelman sisältö, jonka tulee olla riittävä terveysvaarojen estämiseksi, vähentämiseksi tai poistamiseksi. Tuotannon kriittiset kohdat ja niihin liittyvien riskien hallinta tulee olla kuvattuna. Laitoksen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma sekä tieto omavalvontatutkimuksiin käytettävästä laboratoriosta tulee olla kuvattuna. Hyväksymistarkastuksesta kirjoitetaan tarkastuskertomus, josta käy ilmi täyttääkö laitos hyväksymisen edellyttämät vaatimukset Elintarvikkeiden Venäjän vientilaitosten valvonta Venäjän viennin laitoshyväksyntä on yhteistoiminta-alueella yhdellä laitoksella (Valio Oy, Jyväskylä). Laitosta valvotaan ja vientitarkastukset sekä vientitodistukset myönnetään Eviran ohjeen Menettelyt kala- liha- ja maitotuotteiden viennissä Venäjälle ja tulliliittoon - Ohje laitoksia valvoville viranomaisille (nro 18508/1) mukaisesti. Laitokseen tehdään kuusi suunnitelmallisen valvonnan tarkastusta vuodessa. Kerran vuodessa suoritetaan Venäjän viennin ylläpidon tarkastus. Laitosta valvoo ja tarkastukset suorittaa hygieenikkoeläinlääkäri tai hänen poissa ollessaan valvontaeläinlääkäri. Molemmat ovat suorittaneet Eviran järjestämän Venäjän viennin laitosvalvonta-koulutuksen. Koulutukseen osallistutaan vuosittain Ensisaapumisvalvonta Maa- ja metsätalousministeriön ensisaapumistoiminnasta annetun asetuksen tarkoituksena on turvata toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta Suomeen toimitettujen eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieeninen laatu ja estää eläintautien leviäminen näiden elintarvikkeiden välityksellä. Jyväskylän ympäristöterveydenhuollolla on Eviran kanssa voimassa oleva sopimus ensisaapumisvalvonnan hoitamisesta. Ensisaapumisvalvonnan kohteita valvonta-alueella on 9 kpl Pakkokeinojen käyttö Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvonta-toimenpiteet toimijan velvoittamiseksi ole riittäviä. Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Elintarvikelain 32 :n mukaan hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa on ympäristötoimessa lievempien pakkokeinojen osalta siirretty kunnan viranhaltijalle. Tällaisia ovat: elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen; kielto; elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen; haltuunotto; ja elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös.

20 Määräysten antamiseen liittyy asianosaisen hallintolain mukainen kuuleminen, ellei kyseessä ole kiireellisiä toimia vaativa tilanne, eikä kuulemista voida suorittaa. Hallinnollisten pakkokeinojen käytössä noudatetaan Eviran ohjetta Näytteenottosuunnitelma Valvonnan yhteydessä otetaan tarvittaessa viranomaisnäytteitä pääasiassa omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Näytteiden tutkiminen ovat toimijalle maksullista ja osa näytteistä etukäteen suunniteltuja valvontasuunnitelmaan kuuluvia viranomaisnäytteitä, esim. laitoksista otettavat näytteet. Maksullisia viranomaisnäytteitä haetaan myös, jos omavalvontanäytteen toimituksesta tai oikeellisuudesta on epäilyksiä tai hallinnollisten pakkokeinojen valvomiseksi tarvitaan näytteenottoa. Näytteenottoa sisältyy myös kuluttajavalituksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin ja ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin..

21 Valvontakohteiden lukumäärä Tarkastukseen käytettävä aika h/kohde Tarkastustiheys suositus/ kohde Vuosittaiset tarkasmäärät suosituksen mukaan Tarkastusten määrä riskinarviointi huomioiden Tarkastuksin käytettävä aika (h) Tarkastusten määrä 55 % Eviran suosituksesta 2015 Taulukko 6. Elintarvikevalvonnan kohteet ja suunnitelmalliset tarkastukset Eviran suositukset Jyväskylän YTH 20 Suunnitelmallinen valvonta 2015 Liha-ala Pienteurastamo Liha-alan valmistus yli 10 milj. kg/v Liha-alan valmistus 1-10 milj. kg/v Liha-alan valmistus alle 1 milj. kg/v Kala-ala Kala-ala kg/v Kala-ala kg/v Kala-ala alle kg/v Maitoala Maitoalan valmistus yli 2 milj.l/v Maitoala valmistus milj.l/v Maitoala valmistus alle l/v Muu maitoalan laitos Muna-ala Munanpakkaamo yli kg/v Munanpakkaamo alle kg/v Munatuotteiden valmistelaitos 4 3 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vähäinen käsittely El 13.3 :n tarkoittama toiminta ,7 13, Vilja- ja kasvisala Myllytoiminta 1 2 0,35 0, Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuvia tuotteita Ruoka- ja kahvileivän valmistus Muiden viljatuotteiden valmistus 1 1 0,35 0, Kasvis-,marja- ja hedelmätuotteiden valmistus Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta Elintarvikkeiden valmistus 1 2 0,35 0, ,35 1,75 2 Yhdistelmätuotteiden valmistus Makeisten valmistus Juomien valmistus Muu valmistus

22 Valvontakohteiden lukumäärä Tarkastuksee n käytettävä aika h/kohde Tarkastustiheys suositus/ kohde Vuosittaiset tarkasmäärät suosituksen mukaan Tarkastusten määrä riskinarviointi huomioiden Tarkastuksin käytettävä aika (h) Tarkastusten määrä 55 % Eviran suosituksesta Suunnitelmallinen valvonta 2015 Elintarvikkeiden myynti 0 Elintarv. tukkumyynti, teollisesti pakattuja eihelposti pilaantuvia elintarv. Elintarv. tukkumyynti, teollisesti pakattuja helposti pilaantuvia elintarv Elintarv. tukkumyynti, myydään pakkaamattomia elintarvikkeita Elintarv. tukkumyynti, käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita Elintarv. vähittäismyynti, teollisesti pakattuja eihelposti pilaantuvia elintarv. Elintarv. vähittäismyynti, teollisesti pakattuja helposti pilaantuvia elintarv. Elintarv. vähittäismyynti, myydään pakkaamattomia elintarvikkeita Elintarv. vähittäismyynti, käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita Elintarvikkeiden tarjoilu 2 2 0,35 0, ,35 1, ,35 23, ,35 35, Ravintolatoiminta Grilli- ja pikaruokatoiminta Kahvilatoiminta Pubitoiminta ,35 18, Suurtalous, laitoskeittiö Suurtalous, keskuskeittiö, pitopalvelu Suurtalous, tarjoilukeittiö ,35 66, Elintarvikkeiden kuljetukset Elintarvikekuljetus ,35 22, Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen Eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi Muiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi Elintarvikkeiden pakastaminen Kontaktimateriaalitoimija Elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvia tarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat ja maahantuojat Alkutuotanto ,35 5, ,35 2, Maidontuotanto ,3 47, Lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely ,1 81, Muu alkutuotanto , YHTEENSÄ , ,2 htv

23 22 14 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA Kulutustavaroiden turvallisuuden valvontaa suoritetaan pääosin Tukesin ja Tullilaitoksen toimesta. Myöskään kosmetiikan valvonta kunnilla ei enää uuden lain myötä kuulu (laki kosmeettisista valmisteista (492/2013). Kuntien työpanos käytetään kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaan, joka sisältää säännöllistä, riskinarviointiin perustuvaa toimialueella sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden valvontakriteeristön mukaista valvontaa. Kuluttajapalveluista valvonta kohdistuu erityisesti nk. painopistealueiden kohteiden valvontaan. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistua siitä, että palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että palveluista ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Tarkastuksista tehdään tarkastuskertomus. Tarkastustiheys ja - aika määräytyy Tukesin määrittämän tarkastustiheyden ja tarvittavan ajan perusteella Teema ja tavoitteet Vuosina kuluttajaturvallisuusvalvonnassa pääteemana on vaikuttavuus. Lisäksi muita teemoja on: - valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen - kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen - valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen Käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan valvonnassa niihin kohdetyyppeihin ja kohteisiin, joissa valvontaa tarvitaan eniten ja joissa on saavutettavissa suurimmat hyödyt. Vaikuttavuuden kannalta joissain tapauksissa voi olla tehokkainta järjestää esim. toiminnanharjoittajien ja viranomaisten yhteistapaamisia yksittäisten tarkastusten sijaan. Omavalvonnan tarkastamista kuluttajaturvallisuusvalvonnassa tulee korostaa ja se voi olla osa toiminnanharjoittajan laatujärjestelmää. Ensisijaisesti tulee huomioida kohteen kokonaisturvallisuus eikä niinkään yksityiskohtien tarkastelua. Turvallisuusasiakirjan sisällöstä on annettu asetus 1110/2011 ja se voi olla osa toimijan pelastussuunnitelmaa. Näkyvyys on olennainen osa vaikuttavuutta ja aktiivinen paikallinen viestintä valtakunnallisista ja alueellisista ajankohtaisista asioista tuo kuluttajaturvallisuusvalvonnan asiat lähemmäs kuluttajaa. Kuluttajaturvallisuuden resurssien varmistamisella pyritään siihen, että valvontayksikössä on valvontaan erikoistuneita viranhaltijoita. Riskinarviointi on tärkeä osa kuluttajaturvallisuusvalvontaa ja sillä varmistetaan, että mahdollinen poikkeaminen tarpeen mukaisesta suunnitelmasta ei tapahdu sattumanvaraisesti vaan riskiperusteisesti ja suunnitelmallisesti. Kuluttajapalveluista valvonta kohdistuu erityisesti nk. painopistealueiden kohteiden valvontaan. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistua siitä, että palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että palveluista ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään.

24 Valvontaprojektit Vuosittain osallistutaan valtakunnallisiin ja alueellisiin projekteihin. Toiminta-alueen omien projektien osalta pyritään lisäämään palvelun tuottajien tietoisuutta omavalvonnasta. Samalla riskinarvioinnin kautta pyritään kohdentamaan valvontaa sellaisiin kuluttajapalveluihin, jotka ovat hyötyvät valvonnasta eniten. Omat projektit keskittyvät painopistealueiden kohteisiin ja ne valitaan vuosittain sen jälkeen kun tiedetään mitkä ovat valtakunnalliset ja alueelliset projektit. Omat projektit tehdään laatimalla palvelun tarjoajille kirje, jossa heitä ohjeistetaan omavalvonnasta ja turvallisuusasiakirjasta. Samalla annetaan määräaika mihin mennessä turvallisuusasiakirja tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi. Ensimmäisen vaiheen tarkastus tehdään asiakirjatarkastuksena. Tämän jälkeen poimitaan tarkastettavaksi ne kohteet joilla on puutteita omavalvonnassa ja turvallisuusasiakirjassa. Omien projektien osalta suunnitelmakauden alkuvuosina tehdään uimarantojen turvallisuuden valvontaa ja suunnitelman loppuvuosina valvotaan kuntosalien ja muiden liikuntatilojen turvallisuutta. Suunnitelmakaudella mahdollisesti uudet valtakunnalliset ja alueelliset projektit huomioidaan vuosittaisessa suunnitelman päivityksessä. Valvontaprojektit vuonna 2015 Toimialueella tehdään seuraavat projektit: osallistutaan valtakunnalliseen valvontaprojektiin Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus osallistutaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston projektiin Kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen ja pilotointi. paikallisena projektina aloitetaan vuonna 2015 painopistealueiden toiminnanharjoittajien omavalvonnan seuranta ja turvallisuusasiakirjojen tarkastus. Ensimmäiseksi kohteeksi otetaan yleisten uimarantojen (ns. EU-uimarannat) Kokonaistyöajan tarve kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Resurssitarpeen laskentatapa on muuttunut aiemmasta. Laskennallinen valvontatarve määräytyy painopistealueiden kohteiden valvontatarpeeseen sekä muun resurssitarpeen huomioivaan kertoimeen perustuvaan laskentatapaan. Laskentatapa on kaksiosainen. Painopistealueiden valvontatarve määritetään valvontayksikön alueella olevien kohteiden lukumäärän ja niihin määriteltyihin tarkastustiheyksien ja aikojen perusteella. Muu kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarvitsema työmäärä saadaan käyttämällä kerrointa 1,7 painopistealueille saadusta työajasta. Tukesin laskentatavan perusteella saadaan toiminta-alueemme resurssitarpeeksi 0,86 htv. Taulukossa 7 on esitetty suunnitelmalliset tarkastukset ja niihin käytetty laskennallinen aika sekä TUKESin ohjeistus

25 Tarkastustiheys Tarkastuksen kesto / h Kohteiden lukumäärä Resurssitarve / htpv 2015 suunnitelmalliset tarkastukset 2015 valvontaan käytettävä aika / htpv 2016 suunnitelmalliset tarkastukset 2016 valvontaan käytettävä aika / htpv 2017 suunnitelmalliset tarkastukset 2017 valvontaan käytettävä aika / htpv 2018 suunnitelmalliset tarkastukset 2018 valvontaan käytettävä aika / htpv 2019 suunnitelmalliset tarkastukset 2019 valvontaan käytettävä aika / htpv 24 Taulukko 7 Suunnitelmalliset tarkastukset ja niihin käytetty laskennallinen aika sekä TUKESin ohjeistus Tukes Jyväskylän kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Valvontakohteet Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus , ,4 0 0 Uimaranta , , , , , ,6 Talviuintipaikka , ,4 6 2,4 0 0 Sisäleikkipaikat omana palvelunaan Huvi-/teemapuisto, tivoli sirkus, eläintarha tai kotieläinpuisto Skeittauspaikka tai vast. pyöräilypaikka , , , Ohjelmapalvelu 0, , Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu Uimahalli / maauimala / kylpylä /vastaava Kiipeilykeskus/- seinä, muu ohjelmapalvelu 0, , , ,7 7 4,7 7 4, Yleisötilaisuus 0, ,4 1 0,5 1 0, , Kartingrata 0, , ,5 1 0,5 1 0,5 1 0, Kuntosali 0, , ,3 10 5,3 10 5,3 12 6,4 Leikkikenttä tai puisto, asukaspuisto Tatuointi, lävistys tai muu kehonmuokkauspalv elu Turvapuhelinpalvelu tai muu vastaava 0, , , Yhteensä , , , , , ,5 Yhteensä htv (sis.kertoimen 1,7) % Tukesin tavoitteesta 0,86 0,28 0,34 0,36 0,4 0,

26 15 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Terveydensuojelun valvontasuunnitelma on laadittu terveydensuojelulain (763/1994) 6 :n mukaisesti ja koskee vuosien toimintaa. Suunnitelman laatimisessa on huomioitu Valviran laatima valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille Terveydensuojelun tavoitteena on ihmisten terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja. Valvonnan kohteina ovat mm. erikseen määritellyt ilmoituksenvaraiset toiminnat (mm. huoneistot) talous- ja uimavesi, asumisterveys- ja sisäilma-asiat. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudella Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa käyttäjille. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu mm. parturit, kampaamot, kirkot ja vastaavat julkiset tilat. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen (mm. valitukset) perusteella. Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjeistusta ja neuvontaa Valvontakohteiden tarkastustiheys, tarkastusaika ja riskinarviointi ja näytteenotto Valvontakohteiden riskinarvioinnissa käytetään valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti kolmea riskiluokkaa, joiden perusteella on määritetty valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää. Toiminta-alueen terveydensuojelun valvontakohteet, kohdetyyppien riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä keskimääräinen aika sekä näytteenotto on esitetty taulukossa 10. Asiakasrekisterijärjestelmän mukaan yhteistoiminta-alueella on terveydensuojelulain mukaisia suunnitelmallisen valvonnan kohteita 988. Vuonna 2015 suunnitelmalliseen valvontaan on suunniteltu käytettävän 1,6 htv, joka on Valviran tarkastussuositusten mukainen vähimmäismäärä. Näytemääräksi arvioidaan 1359 kappaletta. Näytteenottoon on arvioitu kuluvan 0,4 htv. Tarkastusajan arvioimisessa huomioidaan tarkastuksen valmisteluun, tarkastukseen ja tarkastuskertomukseen laatimiseen käytettävä aika Valvonnan voimavarat Ympäristöterveyspalveluyksikössä on käytettävissä vuonna 2015 terveydensuojeluvalvontaan 7,8 htv (henkilötyövuotta), joka muodostuu ympäristöterveystarkastajien tekemästä valvontatyöstä. Terveydensuojelun hallintoon liittyviä tehtäviä tekevät ympäristöterveysjohtaja ja toimistosihteeri, joiden työpanosta ei ole eritelty eri toimialueille erikseen. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tulee huomioida muu terveydensuojelulain tarkoittama valvonta. Muuta valvontaa ovat

27 mm. asumisterveyteen liittyvät tarkastukset, epidemiaselvitykset, asiakasyhteydenotot sekä niihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet, ilmoitusten ja hakemusten käsittely sekä lausuntojen valmistelu muille viranomaisille. Myös toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajan sekä toiminnan kehittämiseen ja erilaiset raportointitehtävät vaativat voimavaroja. Terveydensuojelun voimavaroista asumisterveysasioiden sekä julkisten rakennusten sisäilmavalitusten käsittelyyn sekä kuntien sisäilmastotyöryhmässä toimimiseen varataan noin 3,0 henkilötyövuotta. Asunnontarkastuksia tehdään tarkastuspyyntöjen perusteella terveyshaittojen selvittämistä ja poistamista varten. Asunnontarkastukset liittyvät valituksiin, jotka koskevat mm. sisäilman laatua, kosteus- ja homevaurioita, meluvalituksia sekä asuntojen siivottomuutta. Todettujen epäkohtien poistamiseksi annetaan tarpeen mukaan korjauskehotuksia. Lisäksi asukkaille ja kiinteistöjen omistajille annetaan neuvontaa ja ohjausta asumisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Neuvonta on pääosin puhelinneuvontaa liittyen asukkaiden yhteydenottoihin. Valvontayksikön suunnitelman ulkopuolisten tehtävien hoitamiseen arvioitu tarvittava työaika on esitetty aikaisemmin kohdassa 1 ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue (sivu 5) taulukossa 2. Taulukossa 2 esitettyjen ulkopuolisten tehtävien hoitamisesta huolehtii suurimman osan terveydensuojeluyksikkö. Taulukossa 8 on esitetty terveydensuojelun tehtäviin varattu resurssitarve vuonna Taulukko 8. Terveydensuojelutehtävien hoitamiseen arvioitu resurssitarve vuonna 2015 Suunniteltu resurssitarve, htv Suunnitelmallinen valvonta 2,7 Koulutus 0,3 Akuutti sisäilma-asioiden hoitaminen 3 Atk-tukitoimet 0,2 Lausuntojen antaminen 0,6 Sidosryhmäyhteistyö 0,4 Hallinto- ja toimistotyö 1,0 Asiakaspalvelu, neuvonta ja ohjaus 1,1 Näytteenotto 0,4 Yhteensä 9,7 26 Taulukossa 8 ei ilmene esim. vesilaitosten häiriöiden aiheuttamien jatkoselvitystarpeisiin tarvittava työaika, koska häiriötilanteet ovat poikkeavia eikä niihin voida etukäteen varata työaikaa. Kuten taulukosta 8 nähdään, tarvittava henkilöresurssi terveydensuojelutehtävien hoitamiseen olisi 9,7 htv ja vuonna 2015 henkilöresursseja on käytettävissä 7,8 htv. Valviran ohjeistuksen mukaan yhteistoiminta-alueen nykyisellä kohdelukumäärällä vuosittaisen suunnitelmallisen valvonnan tarve yhteistoiminta-alueen kohteissa on 2,4 htv (ilman kertoimen huomioimista). Valviran ohjeistuksen mukaista tavoitetta ei nykyisillä resursseilla pystytä saavuttamaan. Resurssivaje terveydensuojelutehtävien osalta on arvioitu noin 1,9 htv. Voimavaroja vie myös asiakasrekisterijärjestelmän toimipaikkatietojen tarkistaminen, toimintojen luokittaminen, tietojen päivittäminen ja tyyppikohtaisten tietojen lisääminen sekä toimintojen kirjaamiset ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista tiedonkeruujärjestelmää (YHTI) varten. Taulukossa 8 esitettyjen voimavarojen kohdentuminen tarkentuu vuoden 2015 kuluessa YHTI-kirjausten myötä.

28 Tarkastuksen sisältö ja tavoite Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Tarkastus voi pitää sisällään joko koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastukset voivat myös sisältää näytteenottoa ja mittauksia. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin. Tarkastuksella annetaan haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset ja määräykset. Eri valvontakohdetyyppien tarkastuksessa noudatetaan valtakunnan tarkastusohjeistusta. Tarkastuksella kiinnitettään huomioita mm. siihen vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä, onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu, yleisen siisteyteen, rakenteiden ja pintojen kuntoon sekä huoltoon, ilmanvaihtoon, toimintaan ja käytettävien tilojen henkilömääriin, sisäilman olosuhteisiin, talousveden laatuun, jätehuoltoon Terveydensuojelun painopistealueet Terveydensuojeluvalvonnan painopistealueissa noudatetaan valtakunnallisen terveydensuojeluvalvontaohjelman painopisteitä. Painopistealueet kohdistuvat talousveteen, kauneushoitolaan ja muihin ihon käsittelytiloihin, terveydellisten olojen valvontaan ja sidosryhmiin. Painopistealueiden valvonta on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Painopistealueiden valvonta Kohde Ajankohta Painopistealue Talousvesi Valvontatutkimusohjelman, erityistilannesuunnitelmien päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaisesti Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Terveydellisten olojen valvonta Sidosryhmät Valvonta-alueen vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämistä sisäilmaselvityksissä. Terveydellisten olojen valvontaa kohdistetaan kohteisiin, jotka kohdistuvat vanhuksiin, vammaisiin, nuoriin tai lapsiin. Tarkastuskohteina ovat sosiaalialan yksiköt, päiväkodit, koulut, nuorisotilat. Koulutarkastuksia jatketaan kouluterveydenhuollon kanssa. Huomioidaan radonpitoisuuden uusi vuosikeskiarvo 300 Bq/m 3 Annetaan lausuntoja ympäristölupiin, kaavoihin sekä rakennuslupiin suunnitteluvaiheessa Vuoden 2015 projektit Vuonna 2015 tehdään uimahallien ja kylpylöiden prosessikemikaalien turvallisuuteen liittyvä projekti sekä vanhain- ja palvelukotien hygieniaan liittyvä projekti.

29 Toimintaluokka Valvontakohteiden lkm Tarkstustiheys Vuosittaisten tarkastusten lkm Vuosittain tarkastusten käytettävä h Tarkastukseen käytettävä aika h/kohde Riskiluokka Tarkastustarve lkm/a, minimi Valviran minimitarkastustarve h Vuonna 2015 tarkastusten lkm Vuonna 2015 valvontaan käytetty h Vuonna 2015 näytteenotto Vuonna 2016 tarkastusten lkm Vuonna 2017 tarkastusten lkm Vuonna 2018 tarkastusten lkm Vuonna 2019 tarkastusten lkm 28 Taulukko 10. Terveydensuojelun valvontakohteet, tarkastusmäärät ja tiheydet sekä näytteenotto Toimintatyyppi Talousveden jakelu ja käyttö Talousvettä toimittava laitos (461/2000) Eu-vesilaitokset Talousvettä toimittava laitos (401/2001)) , Majoitustoiminta, majoitushuoneistot Aamiaismajoitus sekä majoitus maatilamatkailun yhteydessä 6 0,2 1,2 4, , Hotelli 25 0, Hostellit, retkeilymajta, retkeilyhotellit, matkustajakoti 39 0,2 7,8 31, , Lomakeskusten ja leirintäalueiden mökit 31 0,2 6,2 24, , Muu lomaasuntojen ammattimainen tarjoaminen 14 0,2 2,8 11, , Asuntolat, yömajat 6 0,2 1,2 4, , Muu majoitustoiminta 6 0,2 1,2 4, , Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Lasten ja nuorten kohteet: 18 kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, iltapäiväkerhot, sisäleikkipuistot 0, Messu- ja 26 kongressikeskukset 0,3 8,6 34, , Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset Peruskoulu 87 0, Lukio 11 0,3 3, Ammattioppilaitos 11 0,3 3, Muut koulut ja oppilaitokset 8 0,3 2, Korkeakoulu 38 0,3 12, Muu aikuiskoulutus 0,3 3, Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset Kosmetologiset huoneistot 70 ja laitokset 0,3 23,3 69, , Tatuointi ja lävistys 11 0,3 3,7 11, , Muu ihon käsittely tai hoito 30 0, Sosiaalihuollon palvelut; päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti Päiväkoti, 146 ryhmäperhepäiväkoti 0,5-0, , Leikkitoiminta ja muu 5 päivätoiminta 0,5-0,3 2, , Sosiaalihuollon palvelut; lastenkodit, lastensuojeuyksiköt ja vastaavat Lastenkodit, koulukodit, 15 nuorisokodit 0,5-0,3 7, Ammattilliset perhekodit 0,5-0, Muut lastensuojeluyksiköt 0,5-0, , Sosiaalihuollon palvelut; vanhainkodit ja vastaavat Vanhainkoti (laitoshuolto) 0,5-0, , Vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö 0,5-0,3 22, Sosiaalihuollon palvelut; muut sosiaalialan yksiköt Kehitysvammalaitos, muu 11 kehitysvammaisten yksikkö (tehostettu palveluasuminen) 0,5-0,3 5, , Muut yksiköt (mielenterveysja päihdekuntoutujat, tehostettu palveluasuminen 0,5-0,3 5, , Ensi- ja turvakodit 2 0,5-0, , Kehitysvammaisten työ- ja 11 päivätoimintakeskus 0,5-0,3 5, , Muut yksiköt 33 0,5-0,3 16, Liikunta ja virkistystoiminta, yleiset uimarannat 304 Yleiset uimarannat (Euuimarannat) Pienet yleiset uimarannat Liikunta ja virkistystoiminta, uimahallit, kylpylät ja muut yleiset allastilat 440 Yleiset altaat Liikunta ja virkistystoiminta, yleiset saunat Saunat Liikunta ja virkistystoiminta, kuntosalit ja liikuntatilat Yleinen liikuntatila 55 0,25 13,8 55, , Yhteensä ,3 3973,2 400,0 2708,4 403,0 2621, htpv 529,76 361,1 349,5 htv 2,4 1,6 1,6 0,4

30 16 TUPAKKA- JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VALVONTASUUN- NITELMA Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma ja sen perusteella annettava ohjaus paikallisen valvontasuunnitelman laatimiseksi perustuu tupakkalakiin (693/1976) sekä ympäristöterveydenhuollon yhteiseen ohjelmaan ja siinä sovittuihin periaatteisiin. Tämä valvontasuunnitelma koskee ohjelmakauden tupakkalaissa tarkoitettua suunnitelmallista valvontaa, jota Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon seudullinen valvontayksikkö toteuttaa valvontasuunnitelmallaan. Tupakkalain valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena on - yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta - painopisteiden avulla kohdistaa rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti edistämään tupakkalain tavoitteiden toteutumista. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi: - tupakointitilalliset ravintolat - tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sekä nikotiinivalmisteiden myyntipaikat - tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat - ulkoilualueilla järjestettävät yleiset tilaisuudet Tupakkalain toteutumista voidaan valvoa samalla, kun valvontakohteeseen kohdistetaan muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja kioskeihin kohdistuvan muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on luontevaa valvoa myös tupakan myyntiä ja mainontakieltoa tupakkalain perusteella sekä nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä lääkelain perusteella. Joissakin terveydensuojelulain mukaisissa tarkastuskohteissa, on terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen yhteydessä usein perustelua tarkastaa samalla tupakkalain noudattaminen. Tupakkavalvonta tukeutuu Jyväskylän kaupungin ympäristölaboratorioon Valvonnan painopisteet Tupakkalain valvonnan painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan mahdollisista lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat uudet haasteet. Kunnan on omaa valvontasuunnitelmaa laatiessa huomioitava valvontakauden painopistealueet, joiden tarkoituksena on edesauttaa tupakkalain ja tupakkapolitiikan tavoitteiden toteutumista. Valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmassa painopistealueet määritellään erikseen tupakointikieltoihin ja -rajoituksiin sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myyntiin ja mainontaan.

31 30 Valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman painopisteenä vuosina on tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta on valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteenä vuosina Tällaisia tuotteita ovat muun muassa sähkösavukkeet, energia-/yrttinuuska sekä erilaiset tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden ulkonäköä mukailevat makeiset. Ne vetoavat usein erityisesti alaikäisiin ja saavat heidät kiinnostumaan tupakkatuotteiden käytöstä. Taulukko 11. Tupakkalain mukaisten kohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika. Tupakkalain mukainen kohdetyyppi Kohdelukumäärä tark.tih/a aika/h Tupakointikiellot ja rajoitukset Ravintola tai muu ravitsemisliike, jossa erillinen tu- 20 0,3 2 Tupakkatuotteiden myynti, mainonta ja esilläpito pakointitila Vähittäis- ja tukkumyynti 292 0,5 2 Elintarvikevalvonnan yhteydessä 0,3 2 Muu tehostettu valvonta Tupakan myynnin valvonta (esim. ostokoe) Ulkoalueilla järjestettävät yleisötil. 0,3 0,5 0, Valvontaprojektit Valvira ohjaa ja valvoo kuntien valvontaa suuntaavia valtakunnallisia tupakkalain valvontaprojekteja yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Aluehallintovirastoilla voi lisäksi olla omia alueellisia valvontaprojekteja. Tupakkalakiin on tulossa muutoksia viimeistään vuonna Tämän vuoksi tupakkalain valvontaa koskevat mahdolliset valtakunnalliset valvontaprojektit järjestetään valvontaohjelmakauden loppupuolella. Toiminta-alueen omien projektien osalta pyritään lisäämään palvelun tuottajien tietoisuutta omavalvonnasta. Suunnitelmakauden painopistealueiden ja riskinarvioinnin kautta kohdennetaan valvontaa pääosin kunnan omin projektein. Suunnitelmakauden lopulla valvontaa kohdennetaan valtakunnallisten ja alueellisten projektien kautta. Omien projektien osalta suunnitelmakauden alkuosassa toteutetaan projektit käsittäen tupakointitilalliset (tupakkahuone) ravintolat ja sama toteutetaan vertailutuloksien saamiseksi valvontakauden loppuosassa. Suunnitelmakauden alkupuolella toteutetaan myös projekti koskien ulkoalueilla järjestettäviä yleisötilaisuuksia. Projekti jaetaan mahdollisesti käsittäen kesä- ja talvikauden yleisötilaisuuksia. Suunnitelmakauden alku- ja loppupuolella toteutetaan myynnin valvonta esim. ostokoeprojekti. Suunnitelmakaudella myöhemmin mahdollisesti mukaan tulevat valtakunnalliset ja alueelliset projektit sekä tupakan myynnin valvonta (ostokoeprojektit) huomioidaan tarvittaessa vuosittaista valvontasuunnitelmaa päivitettäessä.

32 31 Taulukko 12. Tupakan ja nikotiinikorvausvalmisteiden valvontasuunnitelmataulukko TOIMINTAVUOSI Tupakointikiellot ja rajoitukset Tupakkahuoneet Muun suunnitelmallisen ympäristöterveysvalvonnan yhteydessä Tupakkatuotteiden myynti, mainonta ja esilläpito Tukkumyynti 2 2 Sähkösavukkeet, nuuskat, yms. 1 1 ja mainonta Ulkoalueilla järjestettävät yleisötilaisuudet 20 Ostokoe (omavalvonnan toimivuuden arviointi Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan yhteydessä (tup.+ nikot.valm.) Suunnitelmalliset tarkastukset Kokonaistyöajan tarve tupakka- ja nikotiinikorvausvalvonnassa Resurssitarpeen laskentatapa on muuttunut aiemmasta. Laskennallinen valvontatarve määräytyy painopistealueiden kohteiden valvontatarpeeseen, kohteiden luvitukseen, vuosi laskutukseen, ostokokeeseen ja ostokoetulosten postitukseen sekä muun resurssitarpeen huomioivaan kertoimeen (1,7) perustuvaan laskentatapaan. Tämän laskentatavan mukaan saadaan toiminta-alueen resurssitarpeeksi suunnitelmakaudelle 2015 (0,36 htv) 2019 (0,18 htv). Tupakka- ja nikotiinikorvausvalmisteiden valvontaan käytettävien henkilötyövuosien määrän vaihtelu vuosittain johtuu valvonnan painopisteen muutoksista.

33 32 17 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUUNNITELMA Tämä suunnitelma on osa Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa. Velvoite sen tekoon sisältyy uuteen eläinlääkintähuoltolakiin, joka tuli voimaan Eläinlääkintähuoltolain mukaan Kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä tässä laissa tarkoitetusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Suunnitelma on laadittu Eviran dokumenttiin Dnro 7127/0410/2014 Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma (EHO) pohjautuen. EHO on osa valvontaasetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU) ja ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa (Ymppiohjelma). Lisäksi käytössä on ollut aluehallintoviraston laatima alueellinen suunnitelma vuosille sekä aluehallintovirastosta saatu muu ohjeistus. Eläinlääkintähuoltolain uudistus toi mukanaan merkittäviä muutoksia, jotka tulee huomioida kunnan valvontasuunnitelmassa. Lain tavoitteena on mm. lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa. Ennaltaehkäisyllä pyritään eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen vähentämällä eläinten sairauksien esiintyvyyttä ja sairauksista aiheutuvia ongelmia. Lisäksi pyritään vähentämään eläinsuojeluun liittyviä ongelmia muun muassa valvontaa tehostamalla ja tuotanto-olosuhteita optimoimalla. Ennalta ehkäisevällä toimintatavalla pyritään myös suomalaisen maa- ja elintarviketalouden taloudellisen tuloksellisuuden ja elintarviketurvallisuuden parantamiseen. Lailla tavoitellaan terveydenhuoltosopimusten laajaa käyttöönottoa eläinlääkintähuollossa. Tuotantoeläinten terveydenhuolto on osa kunnan peruseläinlääkäripalvelua. Merkittävimpiä lain uudistuksia ovat myös kunnille asetettu velvoite maa- tai seutukunnallisen päivystyspalvelun toteuttamiseen ja valvontatehtävien toteutuksen turvaamiseen tähtäävä uudistus, jossa valtio ostaa kunnilta mm. eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset valvontatehtävät. Viimeksi mainittujen tehtävien hoitoon on valtio varannut määrärahan. Pääsääntöisesti valtion toivomuksena valvonnan toteutuksessa on yhteistoiminta-alueille perustettavat uudet valvontaeläinlääkärien virat. Eläinsuojelulliset epäkohdat ovat olleet viime aikoina laajasti esillä tiedotusvälineissä. Valvontaeläinlääkärin virka Jyväskylän yhteistoiminta-alueella on mahdollistanut eläinsuojeluvalvonnan tehostamisen sekä jäävittömän hoitamisen. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on parhaillaan meneillään. Eläintautilain uudistus vuoden 2014 alussa antoi viranomaisille enemmän keinoja puuttua säädöstenvastaiseen toimintaan. Lain tuomat uudistukset ja muutokset on päivitetty suunnitelmaan. Suunnitelman painopisteenä on lainsäädännön muutosten toimenpano. EHO:n painopisteet ja näiden edellyttämät toimenpiteet v sekä suunnitelma vuosien painopistealueista on liitteenä (liite 1).

34 Voimavarat Suunnitelmaa varten on suoritettu resurssitarvekartoitus v käyttämällä lomaketta Resurssitarpeen kartoitus (liite 2) Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Eläinlääkintähuollon palvelut tuotetaan omalla henkilöstöllä ja lemmikkieläinpäivystyksen järjestämistapa on ostopalvelu. Eläinlääkintähuollon toimiyksikön seitsemän kunnaneläinlääkäriä tuottavat peruseläinlääkäritasoiset palvelut mukaan lukien kiireellinen eläinlääkärinapu hyöty- ja lemmikkieläimille virka-aikana. He vastaavat myös hyötyeläinpäivystyksestä. Korpilahden kunnaneläinlääkärin virkaa hoitaa kaksi eläinlääkäriä kumpikin 50 % työajalla. Hygieenikkoeläinlääkärin tehtäviin kuuluu eläinlääkintähuollon operatiivisesta toiminnasta vastaaminen (mukaan lukien suunnittelu, seuranta ja raportointi) sekä lähinnä elintarvikelain mukaiset valvontatehtävät. Valvontaeläinlääkäri huolehtii eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaisista valvontatehtävistä. Myös kunnaneläinlääkärit osallistuvat tarvittaessa valvontatehtävien toteutukseen jääviysnäkökohdat huomioiden. Tarkempi toimintayksikön työnjako ilmenee tehtävänkuvauksesta (liite 3). Eläinlääkintähuollon toimistotehtävistä vastaa toimistosihteeri Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen sekä täydennyskoulutussuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan olisi päästävä osallistumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen vähintään kahdeksana päivänä vuodessa. Ympäristöterveydenhuollon talousarviossa ja täydennyskoulutussuunnitelmassa on varauduttu eläinlääkintähuollon henkilöstön jatkokoulutukseen. Suunnitelman mukaan jokainen eläinlääkäri velvoitetaan osallistumaan vähintään yhteen koulutustilaisuuteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut vähintään 2-3 koulutuspäivää/viranhaltija vuositasolla. Viranhaltijoiden koulutuksista pidetään kirjaa ympäristöterveyspalveluissa (toimistosihteeri), lisäksi koulutukset kirjataan Jyväskylän kaupungin SAP-järjestelmään. Koulutuksiin osallistumista on rajoittanut eniten kunnaneläinlääkäreiden osalta sijaisten saatavuus sekä tällä hetkellä myös vallitseva huono taloudellinen tilanne. Koulutukseen suunnatut määrärahat sekä sijaismäärärahat ovat pienemmät kuin aiemmin. Osalla kunnaneläinlääkäreistä on erittäin pitkä kokemus virkaeläinlääkärinä toimimisesta. Yhdellä kunnaneläinlääkäreistä on tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäritutkinto. Kaksi kunnaneläinlääkäriä on erityisen perehtyneitä hevosten hoitoon ja yksi pieneläinklinikkakokemuksensa ansiosta lemmikkieläinten hoitoon. Ennen työsuhteen solmimista varmistetaan henkilöstön pätevyys työ- ja opiskelutodistuksin sekä tarkistamalla eläinlääkärinoikeudet Eviran ylläpitämästä eläinlääkärirekisteristä: https://palvelut2.evira.fi/elainlaakarihaku/haku.php. Muissa EU/ETA-maissa kuin Suomessa eläinlääkärin pätevyyden hankkineita henkilöitä valittaessa noudetaan Eviran ohjetta Dnro 10051/3. Lemmikkieläinpäivystyksen tarjousasiakirjoissa on määritelty palvelun vähimmäistaso varustuksen ja henkilöstön koulutuksen suhteen.

35 Yksityinen palveluntarjonta Jyväskylän yhteistoiminta-alueella on seitsemän suurehkoa / keskikokoista yksityistä pieneläinklinikkaa ja muutama pienempi toimija. Klinikat toimivat pääsääntöisesti vain arkisin. Osa klinikoista tarjoaa palvelua myös illalla klo sekä lauantaisin. Klinikat tarjoavat sekä perus- että erikoiseläinlääkäripalveluja. Yhteistoiminta-alueella hyötyeläimille tarjolla olevat yksityiset eläinlääkinnän palvelut ovat hyvin vähäiset, eikä niillä ole siten vaikutusta määritettäessä uuden eläinlääkintähuoltolain velvoitteita palvelutuotannolle. Yhteistoiminta-alueen ulkopuolella, mutta lähellä alueen kuntia sijaitsee yksi hevosklinikka, jonka palveluihin kuuluvat erikoiseläinlääkäritasoiset toimenpiteet. Yksityisillä toimijoilla ei ole sitovaa velvoitetta vastata kiireellistä hoitoa vaativista sairastapauksista. Kiireellinen eläinlääkärin avun antaminen kaikille eläinlajeille kuuluu kunkin kunnaneläinlääkärin tehtäviin omalla toimi-alueellaan Tietojärjestelmät Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan liittyy kiinteästi useita tietojärjestelmiä ja rekisterejä. Tuonnissa ja sisämarkkinakaupassa käytetään TRACES-järjestelmää. Jyväskylän ympäristöterveyshuollon yhteistoiminta-alueella praktikkokunnaneläinlääkärit, valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri käyttävät TRACES-sovellusta sisämarkkinakaupan terveystodistusten laadintaan ja tavoitteena on että kaikilla praktikkokunnaneläinlääkäreillä on valmius sovelluksen käyttämiseen. Valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri käyttävät lisäksi sovellusta sisämarkkinakaupan edellytysten täyttymisen valvontaan. Eläinten hyvinvointisovellusta (Elvis) käyttävät valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri. Elviksestä löytyy mm. eläintenpitokieltorekisteri. Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä (Elvi) korvaa tulevaisuudessa vaiheittain Elviksen. Eläintenpitäjärekisteri-sovellus on Eviran omistama sovellus, joka rekisteröi eläintenpitäjät ja pitopaikat. Sovellukseen rekisteröidään myös haaskaruokintapaikat. Sovellusta käyttävät valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri. Kartturi-sovelluksella hallinnoidaan helposti leviävien eläintautien vastustustoimenpiteitä. Kartturilla voidaan myös tehdä raportteja ja listoja eläintenpitotiloista. Resurssitarvekartoituslomakkeen tiedoista osa on haettu Kartturi-sovelluksen avulla. Myös vesiviljelyrekisterin pitopaikat ovat käytettävissä Kartturissa. Kartturin tunnukset ovat käytössä hygieenikkoeläinlääkärillä ja valvontaeläinlääkärillä. Kunnaneläinlääkärit käyttävät terveydenhuollon seurantajärjestelmiä eli Nasevaa (naudat) ja Sikavaa (siat). Lisäksi heillä on käytössään eläinlääkäriohjelmisto (Provetohjelmisto), joka toimii potilaskortisto-, laskutus,- ja lääkekirjanpito-ohjelmana. Hygieenikkoeläinlääkärillä ja valvontaeläinlääkärillä on käytössään Tervekuuohjelmisto, joka on ympäristöterveydenhuollon oma tietohallintajärjestelmä. Tervekuuohjelmistolla tehdään mm. tarkastuspöytäkirjat ja ylläpidetään valvontakohderekisteriä. Valvonnan viranomaisextranet eli Eviranet on suljettu verkkopalvelu viranomaisille. Siellä on mm. ohjeita, tulkintoja sekä virtuaalisia työryhmätiloja viranomaisten yhteistyötä varten. Eviranettiä käyttävät tällä hetkellä aktiivisesti hygieenikkoeläinlääkäri ja valvontaeläinlääkäri.

36 35 Ohjelmien käyttöön liittyviin koulutuksiin osallistutaan tarpeen mukaan. Ohjelmia käytetään valvonnan apuna päivittäin Yhteistyö ja viestintä Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon nettisivuilla on tietoja eläinlääkintähuollon toiminnasta sekä henkilöstön yhteystiedot ja päivystysnumerot. Tarvittaessa tiedotetaan eläinlääkintähuoltoa koskevista asioista internetsivujen lisäksi paikallislehdissä ja/tai radiossa. Rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaoston päätökset ja esityslistat ovat nähtävillä Jyväskylän kaupungin internetsivustolla. Aluehallintovirasto, Evira ja paikallinen poliisi ovat tärkeimmät viranomaisyhteistyötahot. Lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisten sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Yhteistyötä ja yhteydenpitoa ylläpidetään puhelimitse ja sähköpostilla sekä mm. palaverein, yhteistarkastuksin ja ilmoitusmenettelyin. Ympäristöterveysjohtaja vastaa viime kädessä ympäristöterveyspalveluissa kokonaistiedottamisesta. Internetsivuja päivitetään tarvittaessa Erityistilanneviestintä Erityistilanneviestintä on kuvattu kohdassa Maksut Päivystyspuhelimesta (keskitetty yhteydenottopalvelu) asiakkaalta peritään maksu minuuttiveloituksen mukaan (suureläinpäivystyspuhelin 2,03 /min ja pieneläinpäivystyspuhelin 6,03 /min). Summat sisältyvät Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon maksutaksaan, joka on hyväksytty ympäristöterveysjaostossa Ostopalveluna tuotetun pieneläinpäivystyksen ostosopimuksessa on vahvistettu palveluntuottajan tarjousasiakirjoissa ilmoittamat maksut eläinten omistajilta. Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa maksetaan hyötyeläinten omistajille subventiokorvaus (liite 3) Valvonnan toimeenpano Kunnan on huolehdittava eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa, eläinten lääkitsemislaissa sekä sivutuotelainsäädännössä kunnaneläinlääkäreille säädettyjen tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Tarkemmin valvonnan toteuttaminen on kuvattu suunnitelman luvuissa 7-11.

37 Eläinten terveyden valvonta Eläintautivalmius Varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan on keskeinen osa eläinten terveyden valvontaa. Poikkeustilanteisiin tulee varautua kaikilla eläinlääkintähuollon tasoilla. Kunnaneläinlääkäri huolehtii eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöön panosta ja noudattamisen valvonnasta kunnan alueella. Kunnan on huolehdittava kunnaneläinlääkärille eläintautilaissa (441/2013), tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Eläintautilainsäädäntö on vasta uudistunut ja tämä on otettu huomioon valvontatehtävien hoidon järjestämisessä. Aluehallintovirasto laatii alueellisen valmiussuunnitelman helposti leviävien eläintautien varalta. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Aluehallintovirasto varmistaa, että kunnan tasolla on riittävä tietämys olemassa olevista valmiussuunnitelmista. Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella eläintautivastustuksen toteutumisesta vastaa valvontaeläinlääkäri. Korpilahden toinen kunnaneläinlääkäri ja valvontaeläinlääkäri toimivat lisäksi EVIRA:n valmiuseläinlääkäreinä. He ovat saaneet lisäkoulutusta helposti leviävien eläintautien torjuntatyöhön. Tehtävä edellyttää osallistumista vähintään yhteen Eviran järjestämään valmiuskoulutukseen vuosittain. Aluehallintovirasto huolehtii, että muillakin kunnaneläinlääkäreillä kuin valmiuseläinlääkäreillä on riittävä tietämys tautivastuksesta ja olemassa olevista valmiussuunnitelmista. Vaarallisissa ja/tai helposti leviävissä eläintautitapauksissa valvontaeläinlääkäri ja valmiuseläinlääkäri osallistuvat ensisijaisesti tapausten hoitoon. Näissä tilanteissa välttämättömiä eläinlääkintähuollon tehtäviä ovat kiireisen eläinlääkäriavun antaminen kaikille kotieläimille sekä kiireelliset eläinsuojelutapaukset. Muut praktikot sekä hygieenikkoeläinlääkäri huolehtivat näistä tehtävistä. Tarvittaessa tautitapausten hoitoon irrotetaan myös hygieenikkoeläinlääkäri ja useampi praktikko. Erityistilanteisiin varautumista varten on laadittu suunnitelma: Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmiussuunnitelma erityistilanteita varten (5/2011) Eläintautiepäilyt ja tapaukset Tarttuvat eläintaudit jakautuvat lakisääteisesti vastustettaviin, ilmoitettaviin ja muihin tarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien vastustustoimenpiteistä vastaa yleensä kunnaneläinlääkäri, aluehallintovirasto tai Evira, siten kuin eläintautilaissa on tarkemmin säädetty. Joidenkin lakisääteisten vastustettavien eläintautien vastustamistoimenpiteistä on säädetty eläintautilain nojalla erillissäädöksin. Ilmoitettuja eläintauteja koskee velvollisuus ilmoittaa eläintaudin esiintymisestä tai epäilystä maa- ja metsätalousministeriön eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta antaman asetuksen (1010/2013) mukaisesti. Epäily tarttuvan eläintaudin esiintymisestä voi syntyä pääsääntöisesti joko tilalla eläimen tai eläinryhmän kliinisten oireiden tai tuotannon tunnuslukujen muutosten perusteella tai näytteen tutkimuksen yhteydessä. Kunnaneläinlääkärin on viipymättä tutkittava eläin, jossa epäillään vastustettavaa tai uutta vakavaa eläintautia ja arvioitava, onko kyseessä epäily, jota on syytä varmistaa lisätutkimuksilla. Joskus päätöksen lisänäytteiden ottamisesta tekee Evira. Epäilyn kynnys pidetään riittävän alhaisena, koska Suomen hyvä eläin-

38 tautitilanne saattaa erityisesti lisääntyvän kansainvälisen eläinkaupan ja muun liikenteen vuoksi muuttua nopeastikin. Päätöksen siitä, onko kyseessä virallinen eläintautiepäily, tekee aluehallintovirasto Eläintautien ilmoittaminen Eläinlääkärin on ilmoitettava vastustettavan eläintaudin epäilystä tai todetusta taudista viipymättä. Kunnaneläinlääkäri tekee ilmoituksen aluehallintovirastoon läänineläinlääkärille. Virka-aikana Jyväskylän praktikkoeläinlääkäri tekee ilmoituksen pääsääntöisesti valvontaeläinlääkärille, joka huolehtii ilmoituksista eteenpäin läänineläinlääkärille. Päivystysaikana päivystävä eläinlääkäri on suoraan yhteydessä aluehallintovirastoon. Helposti leviävistä, vaarallisista eläintaudeista tai uusista vakavista eläintaudeista ilmoitetaan välittömästi, myös päivystysaikana. Valvottavista ja MMM:n asetuksessa 1010/2013 luetelluista eläintaudeista ilmoitetaan viimeistään seuraavana arkipäivänä. Muista tarttuvista eläintaudeista ilmoitetaan vain kuukausiyhteenvedossa. Vastustettavat ja ilmoitettavat eläintaudit on lueteltu lainsäädännön lisäksi Eviran internetsivuilla. Kukin Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkäri toimittaa kuukausiyhteenvedon alueellaan epäillystä tai todetuista eläintaudeista aluehallintovirastoon seuraavan kuun 15.päivään mennessä. Kuukausiyhteenvedon saa tulostettua suoraan Provetpraktiikkaohjelmasta. Kunnaneläinlääkäriä koskeva velvoite ilmoittaa erikseen lueteltujen zoonoosien esiintymisestä toimialueensa tartuntatautien torjunnasta vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille on kirjattu eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta antaman asetuksen (1010/2013) 15 :ään. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella valvontaeläinlääkäri tai hygieenikkoeläinlääkäri tekevät kyseiset ilmoitukset joko Jyväskylän yhteistoimintaalueen terveyskeskuksen tartuntatautilääkärille tai Keski-Suomen seututerveyskeskuksen tartuntatautilääkärille Eläintauteja tutkivat laboratoriot Vastustettavia eläintauteja voidaan tutkia vain Eviran omassa tai Eviran hyväksymässä laboratoriossa. Evira ylläpitää julkista rekisteriä vastustettavia eläintauteja tutkivista laboratorioista. Laboratorion on ilmoitettava kaikista vastustettavien tai ilmoitettavien eläintautien epäilystä tai todetuista tapauksista kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastolle Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta Joillekin lakisääteisesti vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty terveysvalvonnan vähittäistasosta. Pitopaikat voivat liittyä vapaaehtoiseen terveysvalvontaan lampaiden ja vuohien maedi-visnan/cae:n sekä scrabien varalta, tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosin ja kalojen BKD:n varalta. Terveysvalvontaohjelmiin kuuluvien tilojen lukumäärä käy ilmi resurssitarvekartoituslomakkeesta (liite 2). Terveysvalvontaan liittyy säännöllinen käynti pitopaikoissa ja näytteenotto tai näytteenoton seuranta. Tilakäyntien tiheys riippuu useimmiten eläintenpidon tarkoituksesta tai pitopaikan eläinten terveysluokituksesta. Aluehallintovirasto antaa vapaaehtoiseen terveysvalvontaan

39 38 kuuluville pitopaikoille terveysluokitusta koskevan päätöksen. Pakolliseen terveysvalvontaan kuuluville pitopaikoille ei anneta terveysluokitusta. Valvontaeläinlääkäri vastaa vapaaehtoisten terveysvalvontaohjelmien valvonnasta. Hygieenikkoeläinlääkäri vastaa pakollisten salmonellavalvontaohjelmien valvonnasta ja viranomaisnäytteenotosta koskien siipikarjan salmonellavalvontaohjelmaa, raakamaitoa suoraan kuluttajille myyvien tilojen tai raakamaitoa lämpökäsittelemättömien maitotuotteiden valmistukseen myyvien tilojen salmonellavalvontaohjelmaa. Sonneja keinosiemennykseen myyvien tilojen pakollinen salmonellavalvontaohjelma hoidetaan tapauskohtaisesti valvontaeläinlääkärin tai praktikkokunnaneläinlääkärin toimesta. Terveysvalvontaohjelmiin liittyneistä tiloista pidetään kirjaa ja terveysvalvontaohjelmiin liittyviä asiakirjoja hallinnoidaan ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmäohjelmisto Tervekuun avulla. Siipikarjan salmonellavalvonta toteutetaan Eviran ohjeen 15312/2 mukaisesti. Toimijan toteuttaman näytteenoton säädöstenmukaisuutta tarkastamalla näytteenottoon liittyvät asiakirjat viranomaisnäytteenoton yhteydessä. Parvista toimitetut saapumisilmoitukset vastaanottaa ja tallentaa hygieenikkoeläinlääkäri. Terveysvalvontaohjelmien tarkat kuvaukset löytyvät eläinlääkintälainsäädännöstä tautikohtaisesti. Toimija vastaa vapaaehtoisen terveysvalvonnan kustannuksista. Jos havaitaan, että terveysvalvontaohjelmaa ei ole toteutettu säädösten mukaisesti, ryhdytään tilanteen mukaan toimenpiteisiin aluehallintoviraston antamien ohjeiden mukaisesti Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Vesiviljelylaitosten tarkastukset ja näytteenotto poikas- ja emokalalaitosten osalta tehdään Eviran vesiviljelylle laatiman terveysvalvontaohjelman mukaisesti. Vapaaehtoisen BKD-terveysvalvontaohjelman valvontaa toteutetaan emo- ja poikaskalalaitosten kyseessä ollessa muun vesiviljelyn terveystarkkailun yhteydessä. Muilla laitoksilla vapaaehtoisen BKD-terveysvalvontaohjelman mukaisesti. Kohteita valvoo ja tarkastukset suorittaa valvontaeläinlääkäri. Valvonnan yhdenmukaisuuden ja valvojan pätevyyden varmistamiseksi valvontaeläinlääkäri perehtyy jokaisen valvomansa kalanviljelylaitoksen toimintaan ja osallistuu alan koulutuksiin säännöllisesti. Tarkastuksissa käytetään Eviran tarkastusta varten suunnittelemaa lomaketta, josta toimitetaan kopio aluehallintovirastolle Muu eläintautivalvonta Evira pyytää vuosittain seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaan. Näytteenoton toteutumisesta ja niiden ottamisesta määräajassa vastaa valvontaeläinlääkäri. Tarvittaessa näytteenottoon osallistuvat praktikkokunnaneläinlääkärit ja hygieenikkoeläinlääkäri. Tiedot taltioidaan Tervekuu-ohjelmaan ja näytteenoton etenemisestä toimitetaan tietoa aluehallintovirastolle viraston antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Eläinten keinolliseen lisääntymiseen liittyy kunnaneläinlääkärille kuuluvia valvontatoimenpiteitä. Tällä hetkellä Jyväskylän yhteistoiminta-alueella ei ole toimintaa, joka vaatii eläinten keinolliseen lisääntymiseen liittyvää kunnaneläinlääkärin suorittamaa valvontaa. Eläinlääkintähuollon suunnitelmaa täydennetään tältä osin, mikäli alueelle tämäntyyppistä toimintaa tulee. Yhteistoiminta-alueella sijaitsee yksi kyyhkyslakka.

40 Eläinten lääkitsemisen valvonta Uusi laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014; lääkitsemislaki) sekä tämän lain nojalla annetut asetukset astuvat voimaan Sen myötä eläinlääkärit saavat aikaisempaa laajemman oikeuden luovuttaa lääkkeitä terveydenhuoltoon kuuluville tiloille. Eläinten lääkitseminen on pääsääntöisesti Suomessa hallittua ja lääkkeitä käytetään vain todettuun tarpeeseen. Aluehallintovirasto toteuttaa Eviran laatimaa eläinten lääkitsemisen valvontaohjelmaa toimialueellaan. Aluehallintovirasto voi määrätä kunnaneläinlääkärin suorittamaan valvontaa ja tarkastuksia eläinten pitopaikkaan. Jyväskylän yhteistoimintaalueella valvontaeläinlääkäri vastaa näiden määräysten toimeenpanemisesta Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti Sisämarkkinakauppa Toimijoiden, jotka siirtävät jäsenvaltiosta toiseen tiettyjä eläinlajeja tai tuotteita on haettava rekisteröintiä tai tuontilupaa Evirasta. Evira ilmoittaa rekisteröinneistä ja tuontiluvista ohjeineen aluehallintovirastoon ja tapauskohtaisesti myös kunnaneläinlääkärille tai muulle valvovalle virkaeläinlääkärille. Aluehallintovirastossa ja kunnassa kirjataan nämä ilmoitukset sekä huomioidaan erityisesti, mitkä eläinlajit tai tuotteet ovat kyseessä ja koskevatko rekisteröinnit sisämarkkinakaupan tuontia vai vientiä. Monilla toimijoilla on useita rekisteröintejä tai tuontilupia, mutta yksi rekisteröinti koskee vain yhtä eläinlajia tai tuotetta tai vain sisämarkkinatuontia tai vientiä. Rekisteröinti on voimassa 3 vuotta myöntämisestä ja tuontilupa pääsääntöisesti myös 3 vuotta myöntämisestä. Useimmat Eviran sisämarkkinakaupan ohjeet löytyvät Eviran internetsivuilta. Erityisesti silloin, kun rekisteröintiä tai tuontilupaa ei vaadita, voi ohjeet lukea sieltä. Sisämarkkinakaupan vaatimukset voi selvittää myös eläinlääkintö- ja EU-lainsäädännöstä. Epäselvissä tapauksissa tulee kääntyä läänineläinlääkärin tai Eviran puoleen. Saapunutta erää ei saa tarkastuksessa hyväksyä eikä lähetettävälle erälle myöntää terveystodistusta, jollei kunnaneläinlääkäri ole täysin varma ehtojen täyttymisestä Eviraan rekisteröityneistä sisämarkkinakaupan tuojista ja viejistä saadut ilmoitukset ja tuontiluvat vastaanottaa ja arkistoi valvontaeläinlääkäri. Tuontieriä ei tarkastuksessa hyväksytä eikä vientieriä saa lähettää, jollei virkaeläinlääkäri ole täysin varma ehtojen täyttymisestä. Epäselvissä tapauksissa käännytään aina läänineläinlääkärin tai Eviran puoleen. Sisämarkkinatuonti Aluehallintovirasto seuraa saapuvia eriä TRACES-järjestelmässä ja määrää kunnaneläinlääkärin tarvittaessa tarkastamaan saapuvat erät. Kaikki Suomeen saapuneet märehtijät ja siat tarkastetaan Eviran ohjeiden mukaisesti kahden arkipäivän sisällä saapumisesta ja eläimiltä otetaan verinäytteet. Märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan sisämarkkinakaupassa rohkaistaan toimijoita noudattamaan ETT ry:n antamia tuontiohjeita. Praktikkokunnaneläinlääkärit suorittavat valvontaeläinlääkärin avustuksella märehtijöiden ja sikojen tuontitarkastukset ja tarvittavat viranomais- ja elinkeinon vaatimat näytteenotot. Sellaisten koti- tai seuraeläinten suhteen, joiden tuonnissa Evira tai aluehallintovirasto ei vaadi kaikkien tuontierien tutkimusta, pyritään tarkastamaan uusien toimijoiden osalta ensimmäinen saapunut erä ja seuraavien tarkastusten tarve arvioidaan ensimmäisen tarkastuksen perusteella. Kunkin toimijan osalta tulisi tarkastaa vähintään yksi saapunut erä vuodessa. Kunnaneläinlääkärit voivat seurata toimijoita TRACES-järjestelmässä ja tehdä

41 saapuneiden erien tarkastuksia myös ilman Aluehallintoviraston kehotusta. Virkaeläinlääkärin on aina ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos epäilee alueellaan olevan laittomasti tuotuja eriä. Suomeen saapuvin erien mukana tulee seurata lähtömaassa virkaeläinlääkärin myöntämä TRACES-järjestelmässä laadittu terveystodistus ja muut tarvittavat asiakirjat. Toimijan velvollisuutena on tarkastaa kaikki vastaanottamansa erät. Mikäli määräpaikka on päivittäin virkaeläinlääkärin valvonnassa, tuontitarkastuksen tekee määräpaikkaa valvova virkaeläinlääkäri. Toimijan velvollisuus on ilmoittaa asiakirjapuutteista sekä havaituista eläintaudin oireista valvovalle virkaeläinlääkärille. Toimija voi myös oma-aloitteisesti pyytää eläinlääkäriä tarkastamaan saapuvat erät (esim. ETT:n vaatimukset). Jyväskylän yhteistoiminta-alueella valvontaeläinlääkäri seuraa TRACES-järjestelmästä tulevia ilmoituksia sisämarkkinatuonneista ja suorittaa tarvittavat tarkastukset. Hygieenikkoeläinlääkäri ja praktikkokunnaneläinlääkärit ovat perehtyneet järjestelmän käyttöön ja osallistuvat tarvittaessa tarkastusten tekemiseen. Tarvittaessa perehdytystä hankitaan valvontaeläinlääkäriltä sekä osallistumalla Eviran antamaan koulutukseen. Sisämarkkinatuontierille tekemät tarkastukset raportoidaan TRACES-järjestelmään täyttämällä terveystodistuksen valvonta- eli III-osio. Valvontaosioon kirjataan tieto siitä, täyttääkö saapunut erä lainsäädännön eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaatimukset. Jos erä ei ole hyväksyttävissä, niin silloin kirjataan erikseen tieto havaituista puutteista. Valvontaosio täytetään, vaikka puutteita ei olisikaan ja siinäkin tapauksessa, että tehdään vain asiakirjatarkastus. Vuosittain on hyvä tarkistaa, että toimija ylläpitää eläintautilain 65 :n mukaista tuontiluetteloa. Valvontaeläinlääkäri ilmoittaa Aluehallintovirastoon, jos saapuva erä ei täytä tuonnin ehtoja. Aluehallintovirasto tekee laittomista tuonneista hallintopäätökset. Näissä tilanteissa noudetaan kunnassa aluehallintovirastosta saatavia ohjeita ja päätöksiä. Päävastuu TRA- CES-todistusten seuraamisesta on aluehallintovirastossa. 40 Sisämarkkinavienti Sisämarkkinaviennissä kunnaneläinlääkärin on tarkastettava MMMa 1024/2013 liitteen 2 mukaisten erät (poikkeuksena erät, joiden vientiin liittyvät tarkastukset ja asiakirjat voi tehdä myös toimija tai muu kuin virkaeläinlääkäri). Kunnaneläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä ja laatii tarkastuksen perusteella kyseisen eläinlajin ja tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen TRACES-järjestelmässä. Jyväskylän yhteistoimintaalueella sisämarkkinakaupassa vaadittavia terveystarkastuksia ja -todistuksia tekevät praktikkokunnaneläinlääkärit, valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri. Tarkastuksen yhteydessä kunnaneläinlääkäri varmistaa, että toimija on rekisteröitynyt kyseisen eläinlajin tai tuotteen sisämarkkinaviejäksi Eviraan, mikäli kyseessä olevalle eläinlajille on määrätty rekisteröitymisvelvoite. Pääsääntöisesti terveystodistuksen I-osan täyttäminen on toimijan tehtävä, kunnaneläinlääkäri kuitenkin tarkastaa ja tarvittaessa korjaa toimijan laatiman I-osan. Jos toimija ei ole rekisteröitynyt TRACESjärjestelmään, jää myös terveystodistuksen I-osan täyttäminen kunnaneläinlääkärin tehtäväksi terveystodistuksen (II-osa) lisäksi. Toimija on velvollinen antamaan tarvittavat tiedot eläinlääkärille ja vastaa antamistaan tiedoista. Toimenpiteet tehdään toimijan kustannuksella.

42 Rekisteröityjen hevosten terveystodistusta ei välttämättä tarvitse laatia TRACESjärjestelmässä. Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon alueella terveystodistukset pyritään tekemään poikkeuksetta TRACES-järjestelmään. 41 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Viejä pyytää kunnaneläinlääkäriltä tarkastusta ja selvittää vientiehdot. Viejän on varmistettava, että vientiehdot täyttyvät. Jos kyseisten eläinten tai tuotteiden viennistä on tehty sopimus kohdemaan ja Suomen tai EU:n välillä, viennissä on noudatettava tämän sopimuksen ehtoja ja viennissä käytettävä todistus laaditaan tämän sopimuksen mukaisesti. Muussa tapauksessa Evira laatii eläinlääkintötodistusten mallit kohdemaan ehtojen pohjalta. Lemmikkejä vietäessä kunnaneläinlääkäri voi laatia todistuksen viejän selvittämien ehtojen pohjalta. Todistukset toimitetaan Eviraan jotta ne saataisiin tarvittaessa todistuksia myöntävien virkaeläinlääkärien ja muiden viejien tietoon. Tavoite on, että MMM:n asetuksen 832/2013 liitteet I eläimiä ja tuotteita vietäessä tullaan viimeistään ottamaan käyttöön turvapaperille tulostetut eläinlääkintätodistukset (ei koske mm. lemmikkejä eikä tuliaisten vientiä. Turvapaperille laaditut eläinlääkintötodistukset on tilattava Evirasta. Tarkastukset ja todistukset laativat Jyväskylän yhteistoiminta-alueella pääsääntöisesti praktikkokunnaneläinlääkärit. Toimenpiteiden kustannuksista vastaa viejä. Tuonti EU:n ulkopuolelta ja eläinlääkinnän rajatarkastus EU:n ulkopuolelta nk. kolmansista maista tuotavat elävät eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen aina eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta. Evira huolehtii eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksen järjestämisestä sekä ohjaa ja valvoo säädösten täytäntöönpanoa ja noudattamista. Tuodut erät eivät yleensä aiheuta toimenpiteitä alue- tai paikallistasolla. Mikäli aluehallintovirastosta tai Evirasta tulee määräyksiä näihin liittyen, valvontaeläinlääkäri toimii niiden mukaisesti. Mikäli lemmikki on päässyt tullin ohi laittomasti Suomeen, puutteita voidaan todeta esim. eläinlääkärin vastaanotolla. Vaikka yksityiseläinlääkäreille ei ole suoraan määrätty ilmoitusvelvollisuutta havaitsemistaan puutteista tuontiasiakirjojen suhteen, ellei tapauksessa ole suoranaista uuden tai vakavan eläintaudin epäilyä, eläinlääkäreitä sitovat laissa eläinlääkärin ammatinharjoittamisesta annetut eettiset velvollisuudet eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Virkaeläinlääkärit rohkaisevat yksityisiä eläinlääkäreitä tekemään ilmoituksia tapauksissa, joissa yksityiselle eläinlääkärille tuodaan hoidettavaksi maahan tuoduksi osoittautuva kotieläin, jonka tuontiasiakirjoissa havaitaan puutteita. Ilmoitukset ohjataan valvontaeläinlääkärille, joka tarkastaa kyseessä olevan eläimen sekä saatavissa olevat asiakirjat. Mikäli valvontaeläinlääkäri havaitsee tuonnin tapahtuneen määräysten vastaisesti, ilmoittaa valvontaeläinlääkäri asiasta Eviraan. Evira tekee mahdolliset hallintopäätökset. Aluehallintovirasto tekee hallintopäätöksen, kun lemmikissä todetaan vastustettavan taudin oireita tai sen varmasti tiedetään joutuneen alttiiksi raivotaudille ja kyseessä on aluehallintoviraston arvion mukaan virallinen eläintautiepäily Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, lopetusasetuksen, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella

43 tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä hoidetaan, kohdellaan, käytetään ja kuljetetaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri ja poliisi valvovat eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella. Eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella valvoo lisäksi kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija (terveystarkastaja). Eläinsuojeluilmoitukset ohjataan Jyväskylän yhteistoiminta-alueella valvontaeläinlääkärille. Havaittaessa eläinsuojelutarkastuksella eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä ryhdytään tarvittaviin pakkotoimiin (kiireelliset toimet eläinsuojelulain 44 nojalla tai kiellot ja määräykset eläinsuojelulain 42 nojalla). Pakkotoimien toteuttamiselle annetaan määräaika, minkä kuluttua umpeen tehdään kohteeseen uusintatarkastus. Mikäli uusintatarkastuksella havaitaan, että annettuja määräyksiä tai kieltoja ei ole edelleenkään noudatettu, annetaan tilanteesta riippuen uusi määräaika tai voidaan esittää aluehallintovirastolle, että se tehostaisi annettua määräystä tai kieltoa uhkasakolla. Mikäli määräysten noudattamattomuus jatkuvana aiheuttaa eläinten hyvinvoinnille vakavaa haittaa, voi eläinsuojeluviranomainen turvautua eläinsuojelulain 44 mukaisiin kiiretoimiin, joihin kuuluu hoidon järjestäminen eläimelle tai eläimen myyminen tai lopettaminen. Aina tarvittaessa pyydetään apua aluehallintovirastosta. Tarkastuksista tehdään aina kirjallinen tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan eläimen omistajalle tiedoksi. Eläinsuojelupäätökset annetaan muutoksenhakuohjeineen tiedoksi asianomaisille henkilöille. Mikäli eläinsuojelupäätös on asianomaista velvoittava, tehdään tiedoksianto todisteellisesti (saantitodistus, asiakirjan toimittaminen henkilökohtaisesti tai haastemiehen välityksellä). Kaikki asiakirjat tallennetaan Tervekuujärjestelmään. Valvontaeläinlääkäri vastaa Jyväskylän yhteistoiminta-alueella eläinsuojeluvalvonnan toteutumisesta. Hän suorittaa pääsääntöisesti eläinsuojelutarkastukset ja tekee eläinsuojelutarkastuspöytäkirjat ja -päätökset. Tarvittaessa eläinsuojelutarkastuksia tehdään yhdessä praktikkokunnaneläinlääkärin, hygieenikkoeläinlääkärin tai ympäristöterveystarkastajan kanssa. Praktikkokunnaneläinlääkärin tekemät eläinsuojelutarkastuskertomukset ja -päätökset toimitetaan valvontaeläinlääkärille, joka liittää ne Tervekuujärjestelmään. Kaikista eläinsuojelutarkastuskertomuksista ja -päätöksistä lähetetään kopiot aluehallintovirastolle. Eläinsuojelurikkomustapauksissa lähetetään eläinsuojelutarkastuspäätöksestä kopio sekä mahdolliset muut dokumentit (kuten valokuvat) Sisä- Suomen poliisilaitokselle. Poliisi tekee ilmoitusten perusteella tutkintapäätöksensä. Mikäli eläinsuojelurikkomuksesta on aiheutunut eläimelle erityistä haittaa hyvinvoinnille tai rikkomus on aiheutunut eläimen omistajan piittaamattomuudesta eläimen hyvinvoinnista tai hyvinvoinnin turvaamiseksi annetusta lainsäädännöstä, tekee kunnallinen eläinsuojeluviranomainen asiasta erikseen tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen poliisille. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella kyseiset ilmoitukset tekee valvontaeläinlääkäri tai hygieenikkoeläinlääkäri. Virka-apua tarkastuksen turvaamiseksi pyydetään etukäteen Sisä-Suomen poliisilaitokselta kirjallisesti. Mikäli virka-avun tarve ilmenee äkillisesti, on eläinsuojelutarkastuksen tekijä yhteydessä suoraan hätäkeskukseen puhelimitse. Kirjallinen virka-apupyyntö asiasta voidaan tehdä jälkikäteen. Eläinsuojelulain 44 :n mukaisissa kiireisissä tapauksissa eläimille voidaan hankkia hoitoa muualta tai hankkia eläimille hoitaja paikan päälle. Eläimille voidaan hankkia myös rehua tai muita eläimen hyvinvoinnin kannalta ehdottoman välttämättömiä aineita. Lemmikkieläimille hoito hankitaan toimittamalla eläin muualle hoitoon. Jyväskylän yhteis- 42

44 toiminta-alueella lemmikkieläinten eläinsuojelulain 44 mukainen hoito hankitaan pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueen neljästä löytöeläinten hoitopaikasta. Eläinsuojelulain 44 mukaisesti eläimille hankittava hoito on eläimen omistajan kustannuksella tapahtuvaa. Ellei eläimen omistaja kykenemättömyyttään tai muusta syystä korvaa kustannuksia, voidaan kustannuksista saada korvaus aluehallintovirastolta, joka perii kustannukset eläimen omistajalta. Kustannusten kurissa pitämiseksi hoidon järjestäminen tehdään yleensä aina korkeintaan viikoksi. Viikon hoitojakson jälkeen ilman perusteltua syytä eläimiä hoidetaan korkeintaan se aika, joka vaaditaan eläinten myydyksi saamiseen. Pien- ja muuten vähäarvoiset eläimet voidaan lopettaa. Hoidon järjestäminen eläimelle vaatii aina asianmukaisen eläinsuojelupäätöksen tekemisen, samoin eläimen myyminen tai lopettaminen. Eläimen hoitoon ottaminen tapahtuu yleensä äkillisesti, jolloin päätöksen tekemisen yhteydessä ei voida kuulla asianosaista. Jatkopäätöksestä, mahdollisesta hoidon jatkamisesta, eläimen myymisestä tai lopettamisesta kuullaan asianosaista mikäli mahdollista. Pienteurastamojen valvonta ja lihantarkastus on siirtynyt alkaen Elintarviketurvallisuusviraston tehtäväksi. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella toimii yksi pienteurastamo, jonka valvonnan (ml. eläinsuojeluvalvonta) ja lihantarkastuksen hoitaa Atria Oy:lla työskentelevä Evira:n tarkastuseläinlääkäri Löytöeläimet Eläinsuojelulain 15 mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella kunnat vastaavat itsenäisesti löytöeläinten hoidon järjestämisestä. Jyväskylässä järjestämisvastuu siirtyi v ympäristönsuojelulta Jyväskylän ympäristöterveydenhuollolle. Kunnallinen eläinsuojeluviranomainen paikallisena eläinsuojeluviranomaisena valvoo kuntia eläinsuojelulain 15 velvoitteen täyttämisen suhteen. Yksi pidemmän aikavälin tavoite eläinsuojelulain mukaisten kunnan tehtävien hoidossa on löytää lain 15 mukaisten löytöeläinpalveluiden järjestelijäksi ympäristöterveydenhuoltoa soveliaampi organisaatio. Yleisesti ympäristöterveydenhuolto on Suomessa (alan asiantuntemuksensa vuoksi) ollut löytöeläinpalveluiden järjestäjätaho, mutta tähän malliin sisältyy jääviysongelma. Ympäristöterveydenhuollon pääasiallinen rooli eläinsuojelussa on valvoa lain noudattamista. Koska löytöeläinpalveluiden tuottamisen järjestäminen ovat valvonnan kohde, ei valvova viranomainen saisi olla palvelun järjestämisestä vastuussa. Tähän ongelmaan odotetaan mahdollisesti ratkaisua uuden eläinsuojelulainsäädännön voimaantullessa Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella tavalla, aluehallintovirastolla, kunnaneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalla viranhaltijalla, poliisilla sekä aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä kaikkiin tiloihin, joissa eläimiä pidetään. Eläinsuojelutarkastuksen suorittajalla on oikeus tarvittaessa ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittavia näytteitä. Käynnillä tarkastetaan paitsi itse eläimet ja eläinten pitopaikka ja pitopaikan olosuhteet, myös eläimiä varten tarkoitettu ruoka ja juoma sekä välineet ja varusteet.

45 44 Epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen tekee useimmiten kunnan virkaeläinlääkäri. Paikallisen eläinsuojeluviranomaisen pyynnöstä vastuu tarkastuksen ja päätöksen tekemisestä vaikeimpien eläinsuojelutehtävien osalta voidaan kuitenkin siirtää kunnalta läänineläinlääkärille. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle esimerkiksi tilanteessa, jossa toimija ei ole noudattanut hänelle toistuvasti annettuja kieltoja tai määräyksiä, ja kieltoa tai määräystä on tarvetta tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle myös esimerkiksi tilanteessa, jossa tarkastuskohteessa on useita eläimiä joiden osalta on tarve ryhtyä eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin välittömiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Koska Jyväskylän yhteistoiminta-alueella eläinten hyvinvoinnin valvontaa tekevät pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri, pyritään alueella välttämään edellä mainittua tehtävien siirtämistä aluehallintovirastolle. Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi kunnallinen eläinsuojeluviranomainen pyrkii pysymään aluehallintoviraston ohjauksessa siten että aluehallintovirastosta ja erikseen läänineläinlääkäreiltä pyritään saamaan ohjeita silloin kun kyseessä on tulkinnanvarainen tilanne, jossa olisi mahdollista syntyä alueellisesti tai viranhaltijakohtaisesti erilaisia lainsäädännön tulkintoja. Uhkasakon asettamiseen paikallisella eläinsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa, joten uhkasakon tai teettämisuhan asettamisesta kunnallinen eläinsuojeluviranomainen joutuu pyytämään aluehallintovirastolta. Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinsuojelutyöhön varatut resurssit on esitetty resurssitarvekartoituslomakkeella (liite 1). Kokopäiväinen valvontaeläinlääkäri vastaa valvonnan toteutumisesta. Valvontaeläinlääkärin sijaisena toimii hygieenikkoeläinlääkäri. Eläinsuojelutyöhön varatut resurssit ovat yhteistoiminta-alueella riittävät ja valvonnassa on huomioitu esteettömyysnäkökulmat Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista aluehallintovirastolta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat ja -näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat ja lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia saadaan tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Luvan- ja ilmoituksenvaraiset kohteiden lukumäärä on ilmoitettu resurssitarvekartoituslomakkeella. Luvan- ja ilmoituksenvaraisia kohteita pyritään valvomaan siten että kohteet tarkastetaan vuosittain Eläimistä saatavat sivutuotteet Sivutuotelaki on muuttumassa. Eläinlääkintähuollon suunnitelmaa päivitetään sivutuotteiden valvonnan osalta lain valmistuttua Sivutuotealanlaitosten hyväksyntä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EY) N:o 142/2011 edellyttävät, että sivu-

46 tuotteita käsittelevillä, varastoivilla ja hävittävillä laitoksilla on toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä tai rekisteröinti. Valvontaviranomaiset on määrätty laitostyyppikohtaisesti MMM:n asetuksessa N:o 1193/2011. Hygieenikkoeläinlääkäri hyväksyy polttolaitokset, rinnakkaispolttolaitokset ja johdettujen tuotteiden varastointilaitokset silloin, kun tuotteet on tarkoitus hävittää polttamalla tai hyväksytyille kaatopaikalle toimittamalla. Osa laitoksista rekisteröidään hyväksymisen sijaan. Hygieenikkoeläinlääkäri rekisteröi nämä laitokset (osa teknisistä laitoksista ja johdettujen tuotteiden varastointilaitokset silloin, kun tuotteet on tarkoitettu tekniseen käyttöön). Laitosten hyväksymisistä ja hyväksynnän peruuttamisista sekä rekisteröinti-ilmoituksista ilmoitetaan välittömästi Eviraan. Hyväksyntätarkastuksista tehdään tarkastuskertomus Laitosten valvonta Sivutuoteasetuksen mukaan hyväksyttyjen ja rekisteröityjen laitosten valvonnasta on säädetty ministeriön asetuksessa 1193/2011. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella ei tällä hetkellä (v. 2014) ole kunnaneläinlääkärin valvottavia tai hyväksymiä sivutuotealan laitoksia. Kunnan eläinlääkintähuollon tehtävä on myös valvoa toimialueensa muita paikkoja, joissa eläimistä saatavia sivutuotteita kuljetetaan, käsitellään, käytetään tai hävitetään Sivutuotteiden hautaaminen Jyväskylän yhteistoiminta-alue ei ole märehtijöiden osalta ns. syrjäistä aluetta, joten märehtijöitä ei saa alueella haudata. Valvontaeläinlääkäri seuraa tiloilta poistettujen nautojen tietoja seurataan tarvittaessa Aluehallintoviraston toimittamista tilastoista ja selvitetään tapauskohtaisesti, onko säädöksiä noudatettu. Tiloja lisäksi ohjeistetaan tilakäyntien yhteydessä ja tarvittaessa lähetetään toimijoille tiedotteita koskien sivutuotteiden hautaamista. Mikäli säädöksiä on rikottu, toimijoille annetaan kehotuksia ja määräyksiä säädösten vastaisuuden poistamiseksi. Havaituista säädösten rikkomisista ilmoitetaan tarvittaessa myös Aluehallintovirastoon Sivutuotteita käyttävät toimijat Jos haaskana käytetään muita kuin luonnonvaraisia eläimiä ja niiden teurasjätteitä, toiminnasta on tehtävä aloitusilmoitus kunnaneläinlääkärille, jonka alueella haaskaa aiotaan pitää. Kun tuotantoeläimistä peräisin olevaa ainesta viedään haaskapaikalle, on toimijan tehtävä jokaisesta vientikerrasta käyttöilmoitus. Ilmoitus tehdään kunnaneläinlääkärille, jonka alueelta sivutuotteet ovat peräisin. Mikäli haaskapaikka sijaitsee toisen kunnan alueella, on myös tämän käyttökunnan kunnaneläinlääkärille toimitettava käyttöilmoitus. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella haaskailmoitukset vastaanottaa hygieenikkoeläinlääkäri. Ilmoitusten tiedot syötetään eläintenpitäjärekisterin osana toimivaan haaskarekisteriin. Hygieenikkoeläinlääkäri raportoi ilmoituksista edelleen aluehallintovirastoon. Haaskapaikalle vietävät sivutuotteet tarkastetaan tarvittaessa ennen niiden käyttöä ja käyttö kielletään aluehallintoviraston ohjeiden mukaisesti, mikäli aineksessa on tautiriski tai lääkejäämiä. Tarvittaessa tehdään myös fyysisiä tarkastuksia haaskapaikoille.

47 Tukivalvonta Aluehallintoviraston tulee saada kunnalta riittävän nopeasti riittävät tiedot niistä perustarkastuksista, joissa havaitaan mahdollisia aluehallintoviraston vastuulle kuuluvia täydentävien ehtojen indikaattorien laiminlyöntejä. Perustarkastusten pöytäkirjat toimitetaan aluehallintovirastoon mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen. Tavoiteaika on yksi viikko. Tarvittaessa tarkastuksen tehnyt eläinlääkäri ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon heti tarkastuksen jälkeen puhelimitse tai sähköpostitse Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano Peruseläinlääkäripalvelut ja tuotantoeläinten terveydenhuolto Kunnaneläinlääkäreiden tuottamien praktiikkapalveluiden määrä v ilmenee liitteenä olevasta taulukosta (liite 4). Nykyisellä henkilöstömäärällä on pystytty pääsääntöisesti tuottamaan tarvittavat peruseläinlääkäripalvelut sekä hyötyeläimille että muille eläimille. Koska yksityissektori suurelta osin tuottaa lemmikkieläinten eläinlääkintäpalveluista kaupunkialueella, jää kunnan osalle lähinnä tarjota lemmikkieläinten peruseläinlääkintäpalveluja koko yhteistoiminta-alueelle sekä varmistaa palveluiden saatavuus koko alueella silloin, kun yksityisten klinikoiden kapasiteetti ei riitä palvelemaan kaikkia asiakkaita. Ongelmia ja resurssipulaa palvelun tarjonnassa aiheuttavat lähinnä sijaispula ja erityisesti akuutit poissaolot. Lisäksi Hankasalmen kunnan alueen eläinlääkäriresurssien tarve on isompi kuin muualla yhteistoiminta-alueella johtuen suuremmasta hyötyeläinmäärästä. Hankasalmen kunnan alueella toimii kuitenkin vain yksi kunnaneläinlääkäri. Tämä on tarkoittanut kyseiselle kunnaneläinlääkärille isompaa työtaakkaa. Kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana osana järjestettävä terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukainen toteutumisen seurantajärjestelmä. Tällä hetkellä tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoitettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava. Peruseläinlääkäripalveluiden tuotantoa varten yhteistoiminta-alueella on v syksystä alkaen viisi eläinlääkärin palvelupistettä. Jyväskylän toimipisteet sijaitsevat Palokassa (kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotto Palokan terveyskeskuksen yhteydessä) ja Korpilahdella. Muut yhteistoiminta-alueen palvelupisteet sijaitsevat Hankasalmella, Joutsassa ja Petäjävedellä. Eläinlääkäreiden palvelupisteiden tilat ovat vuokrahuoneistoja. Hyvät tilat ja varusteet mahdollistavat uuden eläinlääkintähuoltolain mukaisten peruseläinlääkäripalveluiden tuottamisen ja joiltakin osin varustelutaso mahdollistaa vaativampienkin toimenpiteiden toteuttamisen. Palokan yhteisvastaanottotilaan ollaan parhaillaan suorittamassa perusparannusta ja laajennusta. Valvontaeläinlääkärin toimipiste tulee v alusta siirtymään näihin tiloihin. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella tuotetaan laadultaan vähintään tavanomaisia eläinlääkintähuollon palveluita. Palveluiden taso täyttää eläinlääkintähuoltolain asettamat vaatimukset. Palveluita tuottaa riittävän koulutuksen saanut ja kokenut henkilöstö. Jokainen kunnaneläinlääkäri tuottaa arkipäivisin omalla toimialueellaan peruseläinlääkäripalvelut sekä kiireellisen eläinlääkärinavun ja sekä hyötyeläimille että muille eläimille. Samoin jokainen kunnaneläinlääkäri tuottaa terveydenhuoltopalvelut omalla toimialueellaan.

48 Jatkossa yksikön sisäisellä työnjaolla ja sen edelleen kehittämisellä pyritään nostamaan laatutasoa ja tasaamaan työmäärää eläinlääkärien kesken. Haastetta tähän aiheuttavat kohtuullisen pitkät välimatkat sekä ajoittainen sijaispula. Yhteistoiminta-alueen asiakkaille on järjestetty maksuton puhelinneuvonta ja ajanvarauspalvelu virka-aikana. Asiakkaat tavoittavat kunnaneläinlääkärin aamulla puhelinaikana matkapuhelimesta. Aamuvastaanottoajan jälkeen asiakas saattaa joutua soittamaan useamman kerran tai jättämään soittopyynnön eläinlääkärin tavoittaakseen, koska kesken toimenpiteen puhelimeen vastaaminen ei aina onnistu. Ei-kiireellisiä tapauksia koskeva neuvonta on pyritty ohjaamaan puhelinaikoihin. Eläinten hyvinvointiongelmia ja tarttuvia eläintauteja koskevia ilmoituksia voi tehdä virka-aikana valvontaeläinlääkärin puhelinnumeroon. Eläinlääkäreiden yhteystiedot ja toiminta-alueet on esitetty Jyväskylän kaupungin internetsivuilla sekä liitteessä Kiireellinen eläinlääkärinapu Kunnan tehtävä on tarjota kiireinen eläinlääkärinapu kaikille kotieläimille kaikkina vuorokauden aikoina eli järjestää toimivat palvelut myös päivystysaikana. Virka-aikana kiireellistä eläinlääkärinapua tarjoavat kunnaneläinlääkärit omalla toimi-alueellaan. Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella (klo , viikonloppuisin ja pyhinä) on järjestetty lähikuntien kesken maakunnallisen eläinlääkäripäivystyssopimuksen mukaisesti v alusta lukien. Hyöty- ja lemmikkieläinpäivystys järjestetään eriytettynä niin, että kunnaneläinlääkärit vastaavat hyötyeläinpäivystyksestä. Hyötyeläinpäivystysalue on ns. eteläinen Keski-Suomi. Kerrallaan päivystää kolme hyötyeläinpäivystäjää. Kukin kunnaneläinlääkäri päivystää joka 5. päivystysvuoron. Päivystysvuorot ja päivystäjät on kirjattuna internetpohjaiseen päivystystietokantaan, johon on pääsy vain päivystävillä eläinlääkäreillä sekä päivystä hallinnoivilla henkilöillä. Vuoden 2010 lopulla on luotu keskitetty maksullinen puhelinpalvelu. Pieneläinpäivystyksen osalta puhelinpalvelu alkoi toimia alkaen ja suureläinpäivystyksen osalta toiminta alkoi alkaen. Palvelun tuottaa Sonera. Pieneläinpäivystyksen hallinnointi- ja järjestämisvastuu on maakunnallisen päivystyssopimuksen mukaisesti Jyväskylän kaupungilla. Pieneläinpäivystysalue kattaa koko Keski- Suomen maakunnan mukaan lukien muutaman maakunnan ulkopuolisen kunnan. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolla ei ole henkilöstöresursseja lemmikkieläinten päivystyspalveluiden tuottamiseen ja toteutus perustuukin nyt ja jatkossa ostopalveluun. Hankintalain perusteella pieneläinpäivystys on kilpailutettu keväällä Saatujen tarjousten perusteella pieneläinpäivystyksiin on saatu vuosiksi % kattavuus. Vuoden 2013 alusta lukien 100 % pieneläinpäivystyksistä on hoitanut Tuhatjalka Oy, osoitteessa Gummeruksenkatu 8, Jyväskylä. Pieneläinpäivystys tullaan kilpailuttamaan v aikana. Lemmikkieläinpäivystyksen tarjousasiakirjoissa on määritelty palvelun vähimmäistaso varustuksen ja henkilöstön koulutuksen suhteen. Tällä pyritään takaamaan, että palvelut tuotetaan vähintään eläinlääkintähuoltolain edellyttämällä laatutasolla. Ostopalvelujen laatua valvotaan suorittamalla vierailukäyntejä palveluntuottajien toimitiloihin, jolloin tarkistetaan myös asiakkailta perittyjen asiakasmaksujen oikeellisuus. Valvontatoimenpiteitä suoritetaan myös mahdollisesti saatujen asiakaspalautteiden perusteella.

49 Seuranta, arviointi ja raportointi Kunnan suunnitelma Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontasuunnitelma hyväksytään kunnan ympäristöterveydenhuollosta vastaavassa monijäsenisessä toimielimessä. Yhteisen valvontasuunnitelman osana on luontevaa hyväksyä myös eläinlääkintähuollon suunnitelma, vaikka eläinlääkintähuoltolaki ei sitä erityisesti edellytä. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ei edellytä toiminnanharjoittajien kuulemista valvontasuunnitelmasta, mutta hallintolain 41 :n mukaisesti tulee toiminnanharjoittajille varata vaikutusmahdollisuuksia. Asian vireilläolosta voidaan ilmoittaa sopivalla tavalla viranomaisen harkinnan mukaan. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma hyväksytään rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaostossa. Jaoston esityslistat ja päätökset ovat näkyvillä kaupungin internetsivuilla. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuollon suunnitelma toimitetaan aluehallintovirastoon sen jälkeen, kun sen on hyväksytty ympäristöterveysjaostossa ja se tarkistetaan joka vuosi. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä koko eläinlääkintähuoltoyksikön henkilöstön kanssa. Päävastuu on hygieenikkoeläinlääkärillä. Suunnitelman toteutuminen arvioidaan toimintavuoden päätyttyä ja siitä laaditaan arviointiraportti. Raportin hyväksyy ympäristöterveysjaosto ja se lähetetään aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Terveydenhuoltokäyntien ja valvontakäyntien toteutumista seurataan myös vuoden aikana ja ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Viranomaistoimenpiteiden sekä mahdollisten korjaavien toimenpiteiden loppuunsaattamisen varmistamiseksi uusintatarkastukset suoritetaan määräajan kuluessa ja tarvittaessa ryhdytään pakkokeinojen käyttöön. Eläinsuojelutapausten osalta ns. kriittiset tapaukset siirretään aluehallintoviraston hoidettavaksi. Asiakaspalautteen, mahdollisten valitusten ja mahdollisten aluehallintoviraston tarkastusten ja auditointien perusteella kunnan on suunnitelmaa päivittäessään huomioitava kehittämistä vaativat seikat. Kunnan tulee suunnitelmallisesti kerätä em. tilanteissa esille tulleita kehittämistarpeita ja seurata tehtyjen korjaavien toimenpiteiden edistymistä. V aikana on suunniteltu tehtäväksi eläinlääkintähuollon asiakaskysely. Vuoden 2015 tavoitteissa on edelleen laatujärjestelmän kehittäminen eläinlääkintähuollon valvontatyölle ja sen sisällyttäminen ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmään. Asiakaspalautetta varten kehitellään jatkossa säännölliset asiakaskyselyt. Mahdolliset asiakasvalitukset ja korvauspyynnöt käsittelee ostopalvelutoiminnan osalta palvelujen tuottaja. Muiden kuin ostopalvelujen osalta eläinlääkäripalveluiden valitukset ja korvauspyynnöt käsittelee Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysosasto. Tarvittaessa ympäristöterveydenhuolto pyytää lausuntoa Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunnalta. Jyväskylän kaupungilla ei ole voimassaolevaa vastuuvakuutusta, joten mahdolliset korvaukset korvataan Jyväskylän kaupungin varoista. Valvontatoimista tehdyt hallintovalitukset käsittelee Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja muut kantelut ja valitukset se viranomainen, jolle valitus on kohdistettu. Aluehallintovirasto suorittaa kunnissa arviointi- ja ohjauskäyntejä, joissa saatu palaute huomioidaan suunnitelman laadinnassa ja päivityksissä Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot Eläinsuojelutarkastuskertomukset ja päätökset toimitetaan välittömästi tai vähintään kuukausittain aluehallintovirastoon ja poliisille. Terveysvalvontaohjelmien käyntien asiakir-

50 jat toimitetaan välittömästi tarkastuksen jälkeen aluehallintovirastoon. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan työn laskutus, jonka kunta laskuttaa valtiota tehdään neljännesvuosittain aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaisesti (toimistosihteeri). Muut viranomaisten pyytämät vuosiyhteenvedot toimitetaan esitettyjen aikataulujen mukaisesti Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi Pieneläinpäivystyspalvelujen osalta kerätään potilasmäärätilastot kunnittain päivystävältä pieneläinklinikalta (Tuhatjalka Oy). Suureläinpäivystysten osalta kerätään tiedot käynneistä sekä ajokilometrit sekä ns. aktiivityöaika. Yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkäreille on ollut tarkoitus kehittää raportointia varten järjestelmä, joka tilastoi ainakin sairaskäynnit, terveydenhuoltokäynnit ja pieneläinvastaanottokäynnit päivystys- ja virkaaikana. Asiasta on käyty neuvotteluja eläinlääkäriohjelmiston toimittajien kanssa. Toistaiseksi asia on kuitenkin saatettu käytäntöön yksinkertaisen lomakkeen avulla, jonka eläinlääkärit toimittavat hygieenikkoeläinlääkärille. Kerätyt tilastot liitetään kunnan suunnitelman toteutumisen arviointiin ja toimitetaan vuosittain aluehallintovirastolle.

51 50 LIITTEET Liite 1. Eläinlääkintähuollon painopistealueet

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo Liite IV Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 JYVÄSKYLÄN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame,

Lisätiedot

% $ & $ $ ' ( $ $ $ )*" ++% & +' +!"$. # -!" $ $. # -!". '

% $ & $ $ ' ( $ $ $ )* ++% & +' +!$. # -! $ $. # -!. ' !" # # # % & ( )*" ++% & +, &--%! # +! # & # +!". # -!". #!" # +!"!" -!".!" %!" % / ( &%%-+-&!" #. 0 ( - &!" # +!" # -!". --& 1!".# 1!" # %!" # %!". 2 3 --+& % %!4%!".# %!4%!" 5 ( 6... 7 1 % 6.! "! (4

Lisätiedot

Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019

Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 Liite 4 Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 SISÄLLYS 1 TUPAKKALAIN MUKAINEN VALVONTA 1 1.1 Tarkastuksen sisällön määrittely 1 1.2 Valvontakohteiden tarkastustiheys

Lisätiedot

Tarkastusaika. Tarkastusaika (krt/vuosi) Tarkastustiheys (krt/v) Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva riskiluokka (toimintatyyppi) (h)

Tarkastusaika. Tarkastusaika (krt/vuosi) Tarkastustiheys (krt/v) Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva riskiluokka (toimintatyyppi) (h) Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN LIITE A Ymptervltk 17.12.2014 24 1 Elintarvikevalvonta Valtakunnallinen valvontaohjelma VALVONTASUUNNITELMA Toiminnan

Lisätiedot

1 / 5. Lomake 21: ILMOITUS. elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta

1 / 5. Lomake 21: ILMOITUS. elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta Lomake 21: ILMOITUS 1 / 5 elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta Toimija täyttää soveltuvin osin Ilmoitus elintarvikehuoneistosta tai siinä tapahtuvasta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6)

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6) Liite III Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tarkastuksen sisältö... 4 3 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä aika... 4 4 Näytteenotto ja tutkiminen...

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

KUOPION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA KUOPIONKAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLONMAKSUTAKSA Kuopionkaupunginympäristö-jarakennuslautakunnanhyväksymä14.2.201312 Soveltamisala Tätätaksaasovelletaan A) Elintarvikelaissa(23/2006)säädettyihinkunnanviranomaisensuoritteisiin,jotkakoskevat

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

KUOPION KAUPUNKGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA KUOPIONKAUPUNKGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLONMAKSUTAKSA Kuopionkaupunginympäristö-jarakennuslautakunnanhyväksymä14.2.201312 Soveltamisala Tätätaksaasovelletaan A) Elintarvikelaissa(23/2006)säädettyihinkunnanviranomaisensuoritteisiin,jotkakoskevat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET 1 Soveltamisala Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien muodostamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN

OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN Oiva- infopäivät elintarvikealan toimijoille Kesäkuu 2013 Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Raisa Romppanen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Mitä Oiva on?

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014 Ajankohtaista laboratoriorintamalla Ylitarkastaja Kaisa Mäntynen 1 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE 2014

JYVÄSKYLÄN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto JYVÄSKYLÄN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE 2014 Jyväskylä, Hankasalmi,

Lisätiedot

http://www.webropolsurveys.com//answer/surveysummary.aspx?sdid=fin593692&...

http://www.webropolsurveys.com//answer/surveysummary.aspx?sdid=fin593692&... Sivu 1/5 Kuntien VASU-raportointi 2012 Vastausaika 31-01-2013 14:06:22 Kuntien VASU-raportointi 2012 1. Minkä aluehallintoviraston toimialueeseen yksikkö kuuluu? 2. A. Kunnan/valvontayksikön nimi Helsingin

Lisätiedot

OIVA - pilotti Heinola 8.2.2011

OIVA - pilotti Heinola 8.2.2011 OIVA - pilotti Heinola 8.2.2011 1 Evira Ylitarkastaja 2 Miksi kalvoissa lukee Evira? Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 3 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 4 5 Oiva- tarkastukset tekevät tutut teidän

Lisätiedot

ILMOITUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA TAI OLENNAISESTA MUUTTAMISESTA

ILMOITUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA TAI OLENNAISESTA MUUTTAMISESTA 1 (2) ILMOITUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA TAI OLENNAISESTA MUUTTAMISESTA elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 1 momentin mukainen elintarvikehuoneisto. Saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää)

Lisätiedot

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut MAKSUTAKSA 1 (7)

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut MAKSUTAKSA 1 (7) Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut MAKSUTAKSA 1 (7) 1 Perusteet ja soveltamisala Ympäristöterveydenhuollon taksan perusteet on vahvistanut Siilinjärven kunnanvaltuusto 12.12.2011 ( 50). Lisäksi kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5 Valvontakohteita Tarkastettava Tarkastukset Näytteet Tarkastetut Tarkastukset Näytteet [kpl]

Lisätiedot

Helsingin tupakkalain valvontasuunnitelma 2015 2019

Helsingin tupakkalain valvontasuunnitelma 2015 2019 HELSINGIN KAUPUNGIN 1 (8) Helsingin tupakkalain valvontasuunnitelma 2015 2019 HELSINGIN KAUPUNGIN 2 (8) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Suunnitelmallinen valvonta... 3 2.1. Valvonnan

Lisätiedot

2 Elintarvikevalvontasuunnitelma

2 Elintarvikevalvontasuunnitelma 21 2 Elintarvikevalvontasuunnitelma 2.1 Johdanto Elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat; Hyväksytty johtokunta 19.01.2015 9 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien,

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 MIKKELI- HIRVENSALMI-MÄNTYHARJUPERTUNMAA-KANGASNIEMI 2 Sisältö 1. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA VALVONTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014

Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014 Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014 Ylitarkastaja Anne Fagerlund Evira/Elintarvikehygieniayksikkö Ohjeen päivitys Laitoksen valvontaohje (Eviran

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009 109 2 Ympäristöterveydenhuollon tupakkalain mukaisen valvonnan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa

Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Esittelijä Juha Kieksi Sivu/sivut 1 / 7 Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Säädösperusta Tavoite ja tausta Elintarvikelaki 23/2006 48 Valvonta-asetus

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009 2/8 Ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvontasuunnitelma 2010 SISÄLLYS LUKU 1.

Lisätiedot

OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015 2019 PÄIVITYS VUODELLE 2016

OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015 2019 PÄIVITYS VUODELLE 2016 Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta 16.12.2015 216 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015 2019 PÄIVITYS VUODELLE 2016 SISÄLLYSLUETTELO YLEINEN

Lisätiedot

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut MAKSUTAKSA 1(7)

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut MAKSUTAKSA 1(7) Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut MAKSUTAKSA 1(7) 1 Perusteet ja soveltamisala Ympäristöterveydenhuollon taksan perusteet on vahvistanut Siilinjärven kunnanvaltuusto 12.12.2011 ( 50). Lisäksi kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 152/11.00/2013 4 Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012 Terveystarkastaja Kirsi Puola 4.2.2013: Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista

Lisätiedot

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Tukes / Kuluttajaturvallisuusvalvonta 8.11.11 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan raportointi 1 Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Huom! Mittayksikkönä tunti (h). Valvontayksikkö: Espoon seudun

Lisätiedot

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Ymp.ltk 18.3.2014 Liite 4 A1(8) Tukes / Kuluttajaturvallisuusvalvonta 10.1.2013 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan raportointi 2013 Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Huom! Mittayksikkönä tunti

Lisätiedot

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011 2014. päivitys 2014

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011 2014. päivitys 2014 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011 2014 päivitys 2014 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö...

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2007

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto Liite nro: 5 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 2006 3 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 214/11.02/2014 5 Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 Terveystarkastaja Kirsi Puola 2.2.2015: Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista

Lisätiedot

Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma 2015 2019

Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma 2015 2019 Inarin kunta Ympäristöyksikkö Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma 2015 2019 Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto 16.12.2014 4 2 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon. maksutaksa

Ympäristöterveydenhuollon. maksutaksa Ympäristöterveydenhuollon taksa Elintarvikelaki Terveydensuojelulaki Tupakkalaki Kuluttajaturvallisuuslaki Lääkelaki Kouvolan kaupunki Rakennus- ja ympäristölautakunta 5.2.2014 12 1 KOUVOLAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Valvontatietojen julkistaminen, OIVA:n tilannekatsaus

Valvontatietojen julkistaminen, OIVA:n tilannekatsaus Valvontatietojen julkistaminen, OIVA:n tilannekatsaus Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 13.5.2014 Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö Tilastoja Oivasta Tilastot päivitetään ennen

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2014 alkaen

Ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2014 alkaen Ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2014 alkaen 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat 1) laitosten hyväksymistä

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Terveydensuojelun valvonnan maksut

Terveydensuojelun valvonnan maksut Ympäristöterveydenhuoltojaosto 31.10.2014, 27 liite 1. Kuntayhtymähallitus xx.xx.xxxx, xx Terveydensuojelun valvonnan maksut 1. Ilmoituksenvarainen tai hyväksymistä edellyttävä toiminta Työtila, jonka

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019. Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta

LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019. Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Päivitys vuodelle 2016 1 YLEISTÄ... 3 2 TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA...

Lisätiedot

Sisällysluettelo 22 (10)

Sisällysluettelo 22 (10) 22 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö... 3 2.1 Toimialue ja tehtävät... 3 2.2 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen... 4 2.3 Koulutus... 6 2.4 Valvontatietojärjestelmä...

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 Voimaantulopäivä 1.4.2013 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan elintarvikelaissa 23/2006,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA Hyväksytty: Ympäristölautakunta 14.12.2010 113 Voimaantulo: 01.01.2011 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006)

Lisätiedot

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA 1. TERVEYDENSUOJELULAKI (763/1994 muutoksineen)

Lisätiedot

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA n seudun hyvinvointi ky. 1 (1) n seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan seuraavien lakien ja asetusten nojalla

Lisätiedot

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Kupiainen Niina 13.5.2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Tavoitteena laadukas ja tasapuolinen ympäristöterveydenhuollon valvonta valtakunnallisesti

Lisätiedot

OIVA Valvontatietojen julkistaminen

OIVA Valvontatietojen julkistaminen OIVA Valvontatietojen julkistaminen Mikä Oiva on? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen perustuu elintarvikelakiin

Lisätiedot

OIVA -valvontatietojen julkistaminen. Elintarviketurvallisuusvirasto Valvontaosasto

OIVA -valvontatietojen julkistaminen. Elintarviketurvallisuusvirasto Valvontaosasto OIVA -valvontatietojen julkistaminen Elintarviketurvallisuusvirasto 1 Mikä Oiva? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus 29.4.2014 Ylitarkastaja Reetta Honkanen 1 Mikä on VYHA? VTO > VYR > VYHA STM:n omistama rekisteri (Tiken

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2010

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2010 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2010 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 17.12.2009 1 1. JOHDANTO Elintarvikelain (23/2006) 48 mukaisesti kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

KUOPION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA KUOPION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA Kuopion kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunnan hyväksymä 12.11.2015 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin

Lisätiedot

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto Jatkodelegointi 28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Terveydensuojelulaki 763/1994 6 5 mom. Laivatarkastukset

Lisätiedot

6) terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä;

6) terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; 1 LIITE 1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYDEN MAKSUTAKSA Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

Valvira toimii- mitä on tulossa

Valvira toimii- mitä on tulossa Valvira toimii- mitä on tulossa Ajankohtaista laboratoriorintamalla 11.-12.10.2011 Ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen Ohjeita valmisteilla... ja asetusmuutoksia Asumisterveysohjeen uudistaminen asetuksen muotoon

Lisätiedot

Taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 säädetään.

Taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 säädetään. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Ympäristöterveysjaosto 19.12.2013 1. Tätä taksaa sovelletaan 1.1 Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

kohteiden lkm tark. lkm/v EVO

kohteiden lkm tark. lkm/v EVO LIITE 2 VALVONTAKOHTEET JA TARKASTUSMÄÄRÄT 2015 1. ELINTARVIKELAIN MUKAINEN VALVONTA (Tarkastusmäärät perustuvat 2013 EVOon) lkm tark. lkm/v EVO aika aika yht. (h) h/tark.evo EVO Turun tark lkm /v (kaikki

Lisätiedot

Terveydensuojelun valvonnan maksut

Terveydensuojelun valvonnan maksut Ympäristöterveydenhuoltojaosto 12.12.2013, 37 Liite 1 Kuntayhtymähallitus xx.xx.xxxx, xx Terveydensuojelun valvonnan maksut 1. 2. Ilmoituksenvarainen tai hyväksymistä edellyttävä toiminta Työtila, jonka

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009 109 2(10) Ympäristöterveydenhuollon tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2016

Ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2016 Lahden kaupunki / Ympäristöterveys Ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka

Lisätiedot

Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n 4 momentissa tarkoitettuun toimintaan.

Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n 4 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Sivu 1/7 Laki 352/2011elintarvikelain muuttamisesta 1 luku Yleiset säännökset 3 Euroopan unionin lainsäädäntö 4 Soveltamisalan rajoitukset Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista Elintarvikelainsäädännön uudistuksista 27.9.2010 Eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusyksikkö Elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

TUNTURI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

TUNTURI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 SODANKYLÄN KUNTA Ympthjaosto 3.12.2015 23 Liite 2 TUNTURI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin 0400 618 870

Lisätiedot

ILMOITUS elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 :n 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta

ILMOITUS elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 :n 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta 1 (2) Ympäristöterveyspalvelut ILMOITUS elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 :n 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Toimija täyttää

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontasuunnitelma 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontasuunnitelma 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 hdetyypit valvontalajeittain hteiden kesto Liite 1. hteet ja resurssitarkastelu 2015-2019 KAIKKI KUNNAT YHTEENSÄ VALTAKUNNALLINEN OHJEISTUS VALVONTAYKSIKÖN TYÖSUUNNITELMA työaika Elintarvike valvontakohdetyypit

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat 1(5) Sastamalan kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Sastamalan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen yleisen terveysvalvonnan maksutaksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A)

Lisätiedot

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin seudun ympäristöpalvelut (Mikkelin kaupunki, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat) YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA 2016 Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa 1.4..2016

Lisätiedot

Oivatarkastus. Ympäristöpalvelut Helmi Haapavesi Oulainen Siikalatva Pyhäntä Vihanti

Oivatarkastus. Ympäristöpalvelut Helmi Haapavesi Oulainen Siikalatva Pyhäntä Vihanti Oivatarkastus Ympäristöpalvelut Helmi Haapavesi Oulainen Siikalatva Pyhäntä Vihanti Aikataulu Ympäristöpalvelut Helmessä Ympäristöpalvelut Helmen alueella Oivatarkastukset aloitetaan vähittäismyynnistä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Liite II 2(7)

Sisällysluettelo. Liite II 2(7) Liite II Liite II 2(7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tarkastuksen sisällön määrittely... 3 3 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä työaika... 4 4. Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen...

Lisätiedot

LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2019 (yhteistoiminta-alue Laukaa-Äänekoski-Konnevesi)

LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2019 (yhteistoiminta-alue Laukaa-Äänekoski-Konnevesi) LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2019 (yhteistoiminta-alue Laukaa-Äänekoski-Konnevesi) Hyväksytty: Ympäristöterveyslautakunta 3.12.2014 23 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA 1.1.2016 ALKAEN Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 15.12.2015 159 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Tarkastustiheys Eviran suositusten. Tarkastukseen käytettävä aika (h) Vuosittaisten tarkastusten määrä. Valvontaan käytettävä aika (h)

Tarkastustiheys Eviran suositusten. Tarkastukseen käytettävä aika (h) Vuosittaisten tarkastusten määrä. Valvontaan käytettävä aika (h) LIITE 1 Elintarvikevalvonnan valvontakohteiden lukumäärä ja tarkastustiheys -2019 Taulukosta on jätetty pois ne kohderyhmät, joihin kuuluvia valvontakohteita ei toimialueella ole EVIRA E1000 Maitoala E1000.10

Lisätiedot

Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto

Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUN- NITELMA VUOSILLE 2008 2010 Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014. Päivitys vuodelle 2014

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014. Päivitys vuodelle 2014 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014 Päivitys vuodelle 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon seudun ympäristöterveys 11.12.2013 SISÄLLYS 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. vuosille 2015 2019

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. vuosille 2015 2019 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019 Hyväksytty sote-kuntayhtymän hallituksessa 17.12.2014 279 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019

Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019 Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019 Elintarvikelain valvonta Näytteen lau Valvontakohde tammi-, huhti-, helmi-, touko-, heinä-, elo-, Aihe Näytteen tutkimus ovv vov maaliskuu kesäkuu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 29 20.02.2014. 29 Asianro 3656/11.02/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 29 20.02.2014. 29 Asianro 3656/11.02/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 29 Asianro 3656/11.02/2012 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2013 Ympäristöterveyspäällikkö Hannu Kirjavainen Ympäristöterveydenhuolto

Lisätiedot

Eteläkärjen ympäristöterveys Maksutaksa 2015

Eteläkärjen ympäristöterveys Maksutaksa 2015 Eteläkärjen ympäristöterveys Maksutaksa 2015 1 2 Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka

Lisätiedot

Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat TERVEYSVALVONNAN MAKSUT HAMINAN YMPÄRISTÖTERVEYSHUOLLON MAKSUTAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Terveydensuojelulaissa (763/94) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Lisätiedot

PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja. Hämeenlinnan kaupunki

PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja. Hämeenlinnan kaupunki PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja Hämeenlinnan kaupunki 13.11.2014 Mikä on Oiva? Oiva-järjestelmä on Eviran määräämä tapa julkaista valvontatiedot. Valvontatietojen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 11. 1.1 Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 11. 1.1 Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 11 KOTKAN JA PYHTÄÄN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAKSA (Hyväksytty ympäristölautakunnassa 27.3.2013) 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan 1.1 Elintarvikelaissa

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTA- SUUNNITELMA 2014

KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTA- SUUNNITELMA 2014 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTA- SUUNNITELMA 2014 2 1. Johdanto... 3 1.1 Toimintaympäristö... 3 1.2 Valvontakohteet, niiden riskinarviointi ja tarkastustiheys... 4

Lisätiedot

Päättäjät varajäsenet

Päättäjät varajäsenet KOKOUSKUTSU Kokouskutsu Tiistai klo. 14.00, Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari Päättäjät Varsinaiset jäsenet Ulrika Rönnback, puheenjohtaja Ulf Stenman, varapuheenjohtaja Helena Berger Jan-Erik Högdahl

Lisätiedot

LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA (Laukaa-Konnevesi-Äänekoski)

LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA (Laukaa-Konnevesi-Äänekoski) 1/9 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA (Laukaa-Konnevesi-Äänekoski) Hyväksytty: Laukaan kunnanhallitus 15.9.2014 183 Voimaantulo: 01.01.2015 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan 1.1 Elintarvikelaissa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2015-2019. Päivitys vuodelle 2016

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2015-2019. Päivitys vuodelle 2016 Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 1 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma...

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019

ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon seudun ympäristöterveys 10.12.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEINEN OSA... 5 1.1 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2015 alkaen 1(6) Liite 4 Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2015 alkaen 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON KEMIKAALI-, KULUTTAJATURVALLISUUS-, TERVEY- DENSUOJELU- JA TUPAKKAVALVONNAN VUODEN 2012 TOTEUMAN ARVIOINTI

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON KEMIKAALI-, KULUTTAJATURVALLISUUS-, TERVEY- DENSUOJELU- JA TUPAKKAVALVONNAN VUODEN 2012 TOTEUMAN ARVIOINTI Arviointi ISAVI/1343/05.14.02/2014 Itä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 31.3.2014 Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON KEMIKAALI-, KULUTTAJATURVALLISUUS-,

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 PÄIVITYS VUODELLE 2016

ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 PÄIVITYS VUODELLE 2016 ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 PÄIVITYS VUODELLE 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon seudun ympäristöterveys 9.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEINEN OSA... 4 1.1 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot