Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma

Transkriptio

1 Mikkelin seudullinen Palvelutasotavoite ja kehittämissuunnitelma Jaakko Rintamäki, Niko Setälä Suunnitelmaraportti

2 2 (68) Mikkelin seudullinen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NYKYTILANNE JA LÄHTÖKOHDAT Joukkoliikenteen palvelutasoluokittelu Joukkoliikenteen nykytila Mikkelin seudulla Joukkoliikenteen tarkoitus Mikkelin seudulla Tiedossa olevat muutokset joukkoliikenteen potentiaaliseen kysyntään JOUKKOLIIKENTEEN TAVOITTEELLINEN PALVELUTASO MIKKELIN SEUDULLA Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoite Mikkelissä Palvelutasotavoite ELY-liikenteessä MIKKELIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEHDOTUS Yleiset toimenpiteet Paikallisliikenteen linjaston kehittäminen Aluekeskusten pysäkkijärjestelyt Tulevaan maankäyttöön varautuminen PALVELU- JA ASIOINTILIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Yleisperiaatteet Mikkelin viranomaisalue Muu suunnittelualue JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPA Joukkoliikenteen järjestämismallit Joukkoliikenteen järjestämistapojen mahdollisuuksia ja uhkia Mikkelin seudun nykyiset joukkoliikenteen järjestämismallit Suositus joukkoliikenteen järjestämistavaksi Mikkelin viranomaisalueella Näkemys Mikkelin viranomaisalueesta LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ Piletti-hanke Lippuvyöhykkeet Mikkelin viranomaisalueella Lipputuotteet Mikkelin viranomaisalueella YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET... 68

3 Mikkelin seudullinen (68) 1 Johdanto Mikkelin seudullinen on laadittu kesä-joulukuussa Työn suunnitelma-alue kattaa Mikkelin 1 lisäksi Hirvensalmen, Kangasniemen, Pertunmaan, Mäntyharju, Juvan ja Puumalan kunnat. Lisäksi suunnitelmatyössä on huomioitu Pohjois-Savon ELY-keskuksen viranomaisalueen Mikkeliin suuntautuva liikenne ja alustavat suunnitelmat tulevista lippuvyöhykkeistä Etelä-Savon alueella. Joukkoliikennesuunnitelma sisältää seuraavat tarkastelukokonaisuudet, joista Mikkelin joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman laatiminen on lakiin kirjattu velvoite joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille: Palvelutason nykytilan kuvaaminen (Mikkeli ja ELY-alue). Seudun joukkoliikenteen palvelutason kannalta keskeisten ELY-liikenteen vuorojen yksilöinti perusteluineen. Tavoitteellisen palvelutason määrittäminen vuosiksi todelliseen käyttäjäpotentiaaliin perustuen (Mikkeli). Paikallisliikenteen kehittämistarpeet ja palvelutason täyttävän linjaston suunnittelu, sisältäen pienkalustoliikenteen kehittämisehdotukset (Mikkeli). Palvelusopimusasetuksen mukaisen järjestämistapamallin analyysi ja ehdotus joukkoliikenteen järjestämistavaksi Mikkelin kaupungin viranomaisalueelle. Tätä ehdotusta on tarkennettava paikallisliikenteen hankintoja valmisteltaessa. Seudullinen joukko- ja henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma, joka sisältää analyysin kuntien avoimen joukkoliikenteen nykytilanteesta sekä lähivuosien suuremmista ja pienemmistä kehittämisen painopisteistä. Joukkoliikenteen laatukäytävien määrittely suunnitelma-alueelle (Mikkeli ja muu seutu). 1 Sisältää Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen.

4 4 (68) Mikkelin seudullinen Joukkoliikennesuunnitelmatyön kokonaiskesto on noin 6 kuukautta. Eteneminen on esitetty seuraavassa kuvassa: Kuva 1. Joukkoliikennesuunnitelman eteneminen. Keskeisenä osana suunnitelmatyötä on ollut joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalin ja roolin tarkistaminen erilaisilla alueilla ja erilaisten tavoitteiden kannalta. Käyttäjäpotentiaalin analyysissä työvälineinä ovat olleet paikkatietoaineiston analyysit, ohjausryhmässä käydyt keskustelut ja Mikkelin paikallisliikenteen liikennöitsijän kanssa käydyt keskustelut. Ilman liikennöitsijäyhteystyötä suunnitelmatarkkuus olisi jäänyt huomattavasti vaatimattomammaksi. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa akuuttien liikennesuunnittelutarpeiden lisäksi myös analyysia pitkäjänteisestä joukkoliikenteen, palveluverkon ja maankäytönsuunnittelun yhdistämistarpeista. Nykyisin joukkoliikennesuunnittelu ja tavoitteiden asettelu on isossa joukossa maakuntakeskuksia liian irrallaan työssäkäyntialueen maankäytön ja palveluiden strategisesta kehittämisestä. Tämä on jossain tapauksissa johtanut tilanteisiin, joissa joukko- ja henkilöliikennesuunnittelu on painottunut liikaa operatiiviselle tasolle, strategisen ja taktisen tason sijaan. Pieniä palvelu- ja tarjontaongelmia on ratkottu yksittäisillä ratkaisuilla, jotka ketjutettuina ovat johtaneet joukkoliikennepalveluiden vaikeaselkoisuuteen ja irrallisuuteen suunnitelmallisesta palveluverkkotyöstä. Mikkelin kaupunki kutsui työn aluksi kokoon ohjausryhmän, johon nimettiin seuraavat henkilöt: Liisa Heikkinen, pj. (Mikkeli), Arja Brotkin (Mikkeli), Helinä Hyytiäinen (Mikkeli), Marja-Leena Nuutilainen (Mikkeli), Asko Viljanen (Hirvensalmi), Päivi Toivari (Juva), Mirja Ursin (Kangasniemi), Anja Oinonen (Mäntyharju), Salla Hutri (Pertunmaa), Anne Valtonen (Puumala), Seppo Huttunen (POS ELY), Leena Partti (POS ELY), Juho Iivanainen (POS ELY), Juhani Komonen (Savonlinja-yhtiöt), Timo Lappi (Savonlinja-yhtiöt). Työn konsulttina on toiminut Sito, josta työtä on vetänyt projektipäällikkönä Jaakko Rintamäki. Työn tekemiseen ovat osallistuneet myös Niko Setälä, Laura Pöllänen ja Laura Mansikkamäki.

5 Mikkelin seudullinen (68) 2 Nykytilanne ja lähtökohdat 2.1 Joukkoliikenteen palvelutasoluokittelu Liikennevirasto on laatinut ohjeen joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (LiVi 07/2010) ja tarkentanut sitä suosituksella alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävistä kriteereistä (LiVi 15/2011). Alueellisen joukkoliikenteen palvelutason lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö on määritellyt palvelutasot kaukoliikenteeseen. Tässä suunnitelmassa keskitytään alueelliseen joukkoliikenteeseen. Tässä selvityksessä noudatetaan Liikenneviraston suosituksen mukaista jakoa kuuteen palvelutasoluokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Palvelutason määrittely eri tasoille pohjautuu: määrällisiin kriteereihin, jotka liittyvät esimerkiksi päivittäisiin liikennöintiaikoihin, päivittäisiin vuoromääriin, vuoroväliin ruuhka-aikoina ja päivällä ja illalla, viikonloppuliikenteen tarjontaan jne. laadullisiin kriteereihin, kuten kalustoon, lippujärjestelmään ja aikatauluinformaatioon liittyviin kysymyksiin. Yksittäinen luokka pitää sisällään eri viikonpäivien (arki, lauantai ja sunnuntai) ja eri ajankohtien (ruuhka, päivä, ilta) mukaiset määrittelyt. Huomioon otetaan myös talvija kesäkauden erot. Alueellinen palvelutaso määritellään yhteysvälikohtaisesti, yleensä alue-, kaupunki- ja kuntakeskusten välille. Palvelutasomäärittelyssä liikennöintiaika on määritelty siten, että liikennöintiaika tarkoittaa niin sanottua käyttökelpoista perilläoloaikaa. Täten liikenteen alkuaika on määritelty ensimmäisenä saapumisaikana keskukseen ja päättyminen viimeisen paluuyhteyden lähtö-ajan perusteella. Kilpailutason joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Kilpailutason tavoitteena pidetään merkittävää joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämistä. Kilpailutasolla liikennöintiaika on arkisin aamukuudesta puoleenyöhön ja vuoroväli enintään 30 minuuttia ja ruuhka-aikoina minuuttia. Myös viikonloppuna on liikennetarjontaa lähes arkiliikenteen tapaan. Liikkuminen on vapaata, eikä sidottua joukkoliikenteen aikatauluihin. Joukkoliikenteen tarjontaa on arkisin vähintään noin vuoroa/suunta. Houkuttelevan tason joukkoliikenne on käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja tavoitteena on saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Houkuttelevalla tasolla liikennöintiaika on arkisin aamuseitsemästä iltayhdeksään ja vuoroväli enintään minuuttia, ruuhka-aikoina minuuttia. Viikonloppuna vuorotarjonta on arkiliikennettä harvempaa, mutta vuorovälit ovat silti korkeintaan 60 minuuttia. Joukkoliikenteellä liikkuminen on suhteellisen vapaata aikataulut tuntien. Joukkoliikenteen tarjontaa on arkisin noin vuoroa/suunta. Keskitason joukkoliikenne tarjoaa liikkumisvaihtoehdon päivittäisiin kohteisiin. Tavoitteena on tarjota jokapäiväiset liikkumismahdollisuudet, mutta ottaen huomioon joukkoliikenteen aikataulun asettamia rajoituksia. Keskitasolla liikennöintiaika on arkisin aamuseitsemästä iltakahdeksaan ja vuoroväli ruuhka-aikoina noin 30 minuuttia, muulloin tunnista kahteen. Viikonloppuna liikennöintiaika on lyhyempi ja vuorotarjonta harvempaa. Joukkoliikenteen tarjontaa on arkisin noin vuoroa/suunta.

6 6 (68) Mikkelin seudullinen Peruspalvelutason joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoiset yhteydet työ-, koulu-, opiskelu- ja asiointimatkoille. Peruspalvelutason tavoitteena on turvata yleisimmät arjen liikkumistarpeet ja tarjota mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Peruspalvelutason liikennöintiaika on aamuseitsemästä iltapäivän viiteen. Vuorotarjonta on arkipäivisin vähintään 3 5 vuoroa/suunta kulkutarpeiden mukaan. Hyvällä peruspalvelutasolla vuorotarjonta voi nousta kysynnän mukaan noin vuoroon/suunta. Viikonloppuisin ei liikennöidä välttämättä lainkaan tai liikennettä on vain muutamia vuoroja tarpeen mukaan. Minimitasolla avoin joukkoliikenne tarjoaa vain välttämättömät perusyhteydet eli lähinnä koulu- ja opiskelumatkayhteydet aamulla kouluun ja iltapäivällä kotiin tai vastaavasti työmatkatarpeet. Lisäksi tavoitteena on turvata myös asiointimahdollisuudet kuntakeskukseen avoimella joukkoliikenteellä. Minimitason liikennöintiaika on arkisin noin kello , mutta se voi vaihdella esimerkiksi koulujen alkamis- ja päättymisaikojen mukaan tai paikallisten työaikojen mukaan. Vuorotarjonta voi olla vain 1 2 vuoroa/suunta ja liikennettä saatetaan hoitaa vain koulupäivinä tai kouluvuoden aikana. Lakisääteinen taso tarkoittaa tilannetta, jossa kunta järjestää alueelta vain lakisääteiset koulu- ja muut henkilökuljetukset, joissa saatetaan käyttää osaksi myös avointa joukkoliikennettä. Joukkoliikennelain mukaan toimivaltainen viranomainen määrittää oman alueensa palvelutason. Mikkeli on omalla kaupunkialueellaan joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Palvelutasoluokat ja -kriteerit on esitetty tarkemmin liitteen 1 taulukossa. 2.2 Joukkoliikenteen nykytila Mikkelin seudulla Lippujärjestelmä Mikkelissä on käytössä linja-autoliikenteen kaupunkilippu, joka on 30 vuorokauden kausilippu. Tätä lippua myydään Mikkelissä kirjoilla oleville henkilöille. Lipun hinta on vuonna 2013 ollut 53 euroa. Kesäkuun aikana ostettu kaupunkilippu on voimassa 60 vuorokautta samalla hinnalla. Kaupunkilippu on rajoitettu 6 km säteelle Mikkelin keskustasta kohdistuville matkoille. Otavan ja Mikkelin keskustan välille on myyty 2- vyöhykkeen kaupunkilippua hintaan 64 euroa. Mikkelin kaupunkialueella kertalippuun sisältyy matkustajalle maksuton vaihto-oikeus, joka ei kuitenkaan oikeuta paluumatkaan. Paikallisliikenteen kertalippu maksaa 6 km matkan mukaisesti 3,30 euroa. Mikkelin seutulippualueeseen kuuluvat Mikkelin kaupungin lisäksi Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju ja Puumala. Seutulippu on linja-autoissa kelpaava 30 vuorokauden kausilippu, jota myydään ko. kuntien asukkaille. Mikkelin seutulipun käyttäjiltä ei peritä lisämaksua pikavuoroissa. Seutulipun hinta riippuu kotikunnasta, hinnat ovat seuraavan taulukon mukaiset (tarkistettu Matkahuolto ). 2 2 Mikkelin seutulippujen kunnittainen myynti 2012 kappaletta: Hirvensalmi (65), Juva (869), Kangasniemi (337), Mikkeli (2012), Puumala (67), Ristiina (642).

7 Mikkelin seudullinen (68) Taulukko 1 Mikkelin seutulipun hinnat alkaen Kotikunta Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Puumala Hinnat alkaen 68 euroa 86 euroa 75 euroa 71 euroa 90 euroa 85 euroa Juva kuuluu lisäksi Keski-Savon (86 euroa / 30 pv) ja Savonlinnan seutulippualueeseen (100 euroa / 30 pv). Kangasniemi kuuluu Juvan ohella myös Keski-Savon seutulippualueeseen (70 euroa / 30 pv). Kangasniemellä myydään myös Jyväskylän seutulippua (143 euroa / 30 pv). 3 Linja-autoliikenteessä myydään lisäksi normaaleja kilometritaksaan pohjautuvia kertalippuja ja sarjalippuja Matkahuollon hinnaston mukaisesti. Junaliikenteessä on käytössä VR:n lippujärjestelmä, jossa on tarjolla kertalippuja sekä kausi- ja sarjalippuja. Kertalippujen hinnoittelu perustuu etäisyyden lisäksi myös kysyntään, eivätkä hinnat siten ole vakioituja. Linja-autoissa ja junissa kelpaavaa yhteistä lippujärjestelmää ei Mikkelin seudulla ole. Mäntyharjun ja Mikkelin välillä kaikissa junissa kelpaava 30 pv kausilippu maksaa 245, Haukivuoren ja Mikkelin välillä Mikkelin sisäinen liikenne Yleistä Mikkelin kaupunki on omalla alueellaan joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Toistaiseksi tähän viranomaisalueeseen ei kuulu muita kuntia. Kaupungin alueella on Mikkelin keskustaajamassa toimivaa paikallisliikennettä, kaupungin sisällä pysyvää vakiovuoroliikennettä sekä asiointi- ja palveluliikennettä. Tämän lisäksi tarjontaa täydentävät Mikkelin ulkopuolelta tulevat vakio- ja pikavuorot, jotka ovat pääosin Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivallan piirissä. Merkittävissä määrin markkinaehtoista kaukoliikennettä on alueella valtateillä 5 ja 13. Haukivuoren ja Mikkelin välillä on lisäksi mahdollista matkustaa junalla Paikallisliikenne Mikkelin paikallisliikenne koostuu numeroiduista linjoista 1A, 1B, 2, 4, 5, 6, 7 ja 10. Osa vuoroista on jatkoja pidemmille vakiovuororeiteille, ja jotkut niistä numeroimattomia. Linjatunnuksilla 1A ja 1B ajetaan täsmälleen samaa reittiä, linjan kaksi eri linjaautoa on historiallisesti erotettu aina toisistaan. Linjat sisältävät useita ympyräosuuksia eri kohdissa linjastoa, jotkut ympyräreitit ajetaan erisuuntaisesti aamu- ja iltapäivisin. Linjoissa on hyvin paljon poikkeuksia ja päällekkäisiä palvelualueita. Tämä tekee linjastosta mahdollisesti sekavan etenkin satunnaisille käyttäjille, jotka eivät tunne käytäntöjä. 3 Savonlinnan seutulippujen myynti 2012: Juva (134) Keski-Savon seutulippujen myynti 2012: Juva (16), Kangasniemi (23) Jyväskylän seutulippujen myynti 2012: Kangasniemi (80)

8 8 (68) Mikkelin seudullinen Aikataulurakenne perustuu pääosin vakiominuuttilähtöihin Hallitustorilta. Suurin osa paikallisliikenteen vuoroista lähtee torilta 15 minuuttia yli tai 15 minuuttia vaille tasatunnin. Eri suunnista tulevien heilurilinjavuorojen välillä on täten vaihtoyhteys keskenään. Tämä tekee myös aikataulujen muistamisen helpoksi, etenkin keskustalähtöjen osalta. Linjastosta nostettiin esiin selvityksen aikana seuraavat roolit: Peruslinjoja eli säännöllisiä asuinalueita palvelevia bussilinjoja ovat linjat 1, 2 ja 4. Liikennöintiajat ovat laajoja ja suunnilleen yhteneviä kaikilla linjoilla. Peruslinjojen poikkeuksilla täydennetään myös hiljaisempien alueiden liikennetarpeita. Näiden linjojen reitit muodostavat Mikkelin joukkoliikennetarjonnan vahvan rungon. Liikennöintiajat ovat pääosin arkisin kello 6 23, lauantaisin kello 7 23 ja sunnuntaisin Perusvuoroväli on 60 minuuttia, tosin linjalla 1 arkisin ja lauantaisin päivällä jopa 30 minuuttia. Linja 5 on ns. virtuaalilinja, jolla hoidetaan työmatkayhteyksiä keskustasta Pursialaan. Käytännössä kaikki linjan 5 vuorot ovat linjan 2 poikkeuksia. Linja 6 on peruslinjastoa täydentävä linja, joka liikennöi reittiään Savisiltaan arkipäivisin ja lauantaisin tunnin välein. Varhaisaamuisin, iltaisin ja sunnuntaisin reittiä palvellaan linjan 1 poikkeuksilla. Linja 7 on käytännössä kaksi täysin eri reittiä, joilla on yhteistä lähinnä päätepysäkit. Linja palvelee aamupäivisin yhteyksiä keskustasta Raviradantien oppilaitoksiin ja toisaalta Lehmuskylästä keskustaan. Iltapäivisin kulkusuunta vaihtuu ja palvelu kohdistuu keskustasta Lehmuskylään ja Raviradantien oppilaitoksilta keskustaan. Linjan päässä palvellaan Karkialammella sijaitsevaa Puolustusvoimien Maavoimien esikuntaa. Linja 10 palvelee Suonsaaren vanhainkodin työmatkaliikennettä ja vuorot on tahdistettu työvuorojen mukaisesti. Samalla linja täydentää Tupalan alueen vuorotarjontaa. Linjaston täysi talvikausi on ajalla jolloin vuoromäärä on suurimmillaan. Kesäaikataulut ovat voimassa ja lisäksi koulujen loman aikana liikenne vähenee etenkin täydentävän vakiovuoroliikenteen osalta. Nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso Mikkelin paikallisliikennealueella on seuraavan taulukon mukainen:

9 Mikkelin seudullinen (68) Taulukko 2. Joukkoliikenteen palvelutaso Mikkelin paikallisliikennealueella Seuraavassa kuvassa on Mikkelin paikallisliikenteen palvelutaso esitettynä kartalla.

10 10 (68) Mikkelin seudullinen Kuva 2. Mikkelin paikallisliikenteen nykyinen palvelutaso kartalla. Yleisesti kuvattuna palvelutaso on keskeisillä alueilla houkuttelevalla tasolla ja muillakin keskeisillä asuinalueilla keskitasolla. Täysin avoimen joukkoliikennepalvelun ulkopuolelle jää kuitenkin Vuolingon alue. Pitkäjärven alueella ainoan palvelun tarjoaa Moppe-pienkalustolinja (ks. kohta ). Työmatkayhteyksillä palvellut alueet ovat peruspalvelutasolla, lukuun ottamatta lentokentän aluetta, jossa tarjonta on minimitasolla. Houkuttelevan tason ja keskitason alueet säilyttävät palvelutasonsa myös kesäarkisin, jolloin kriteerit ovat matalammat. Liikennetarjonta säilyy näillä alueilla houkuttelevalla tai keskitasolla myös viikonloppuisin. Joukkoliikenne on siis Mikkelin paikallisliikennealueella määrällisesti hyvällä tasolla Avoimet pienkalustolinjat Mikkelin keskustaajamassa liikennöi perinteisen paikallisliikennekaluston lisäksi myös muuta avointa joukkoliikennettä. Moppe -liikenne 4 käsittää kaksi normaaliin asiointiaikaan klo 8 15 liikennöivää ajoneuvoa. Moppe liikennöi sovittuja reittejä kiinteillä py- 4 Kaupungin kaikille avointa joukkoliikennettä, jota liikennöidään esteettömällä pienkalustolla. Mopella voidaan palvella myös liikuntarajoitteisia kaluston esteettömyyden vuoksi.

11 Mikkelin seudullinen (68) säkeillä. Reiteiltä poiketaan tarvittaessa, mikäli asiakas on tehnyt tilauksen ennakkoon. Mopen palvelu kattaa lähes koko kantakaupungin alueen, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Reittipoikkeuksen mahdollistavat tilaukset on tehtävä viimeistään edellisenä päivänä suoraan liikennöitsijältä. Mopen käytön hinnoittelu pohjautuu joukkoliikennetaksaan. Kertalippu maksaa 3,3 euroa ja 4-11-vuotiaan lapsen hinta on 1,6 euroa. Siirtolippu on maksuton. Mopen lipputulot ovat laskeneet vuoden 2010 toteutumasta eurolla. Liikenteen kokonaiskustannus Mikkelin kaupungille on euroa. Seuraavissa kuvissa esitetään Mopen linjastokartta (kuva 3) ja palvelun peittoalue (kuva 4) tärkeine pysäkkeineen. Tarkemmat pysäkkien ohitusajat on listattu liitteeseen. (LIITE 2) Kuva 3. Moppe -palveluliikenteen reittikartta Mopen linjasto palvelee pääosin keskustan ydinalueita kahdella ajoneuvolla (musta alue) ja keltaisella merkittyjä kaupunginosio yhdellä ajoneuvolla. Punaisella merkityt alueet ovat sellaisia, jotka eivät ole Mopen vakioreitin palveluiden piirissä syystalvella 2013.

12 12 (68) Mikkelin seudullinen Kuva 4. Moppe -palveluliikenteen tärkeimmät pysäkit ja palvelualue Seudullinen liikenne Seudulliseksi luettava liikennetarjonta koostuu ELY-keskuksen vuoroliikenteestä, markkinaehtoisesta kaukoliikenteestä ja Mikkelin kaupungin pidemmän matkan ostovuoroista (Haukivuori, Anttola ja Ristiina). Lisäksi joukkoliikennetarjontaa seudulla täydentää VR:n junatarjonta 5. Pohjois-Savon ELY-keskus toteutti keväällä 2013 joukkoliikenteen hankintojen tueksi markkina-analyysin suunniteltujen järjestämistapa-alueiden mukaisella aluejaolla. Mikkelin seudun liikenteiden yhteenlaskettu hankinta-arvo oli lähes 3 miljoonaa euroa vuosien tarjouskilpailuissa. Itä-Suomen hankintojen kokonaishankintaarvo oli tarkastelujaksolla 14,1 miljoonaa (liikennöintikorvaukset + lipputuki). Mikkelin seutu erottui muusta Itä-Suomesta kolmen muun alueen kanssa yhden tarjoajan tarjouskilpailujen ja asukaskohtaisen tuen määrän korkeassa määrässä. Joka kolmanteen tarjouskohteeseen ei tullut yhtä tarjoajaa enempää tarjouksia. Tarjouskohteiden sopimushinnoissa Mikkelin seutu sijoittuu muuhun Itä-Suomeen nähden keskiarvoisesti. 5 Merkittävä suhteellinen vaikutus erityisesti Haukivuoren ja Mäntyharjun liikennetarjontaan.

13 Mikkelin seudullinen (68) Taulukko 3. ELY-keskuksen joukkoliikenteen hankinnat seuduittain. Erityisesti Juva ja jossakin määrin myös Kangasniemi ovat liikennöintisuuntina kaukoliikenteen, eli pääosin markkinaehtoisen, joukkoliikenteen yhteyssuuntia. Molempien paikkakuntien Mikkeli-liikenteestä selvästi yli puolet on kaukoliikennettä. Juvan tilanne on joukkoliikenteen osalta haasteellinen, sillä lähes houkuttelevalla tasolla oleva liikenne perustuu suurelta osin kauttakulkevaan kaukoliikenteeseen. Siirryttäessä PSA:n mukaiseen liikenteeseen Juvan nykyistä markkinaehtoista liikennetarjontaa on erittäin haastavaa saavuttaa ainoastaan viranomaisen hankkimana liikenteenä. Kaukoliikenteen vuorotarjontaa tarvitaan hyvän palvelutason säilyttämiseen, mutta viranomaisen määrittelemät lipputuotteet eivät välttämättä käy kaikissa kaukoliikenteen nopeissa vuoroissa. Viranomainen ei voi tukea PSA:n mukaan markkinaehtoista liikennettä esimerkiksi nykymuotoisella lipputuella. Oppilaskuljetusten koulumatkatukeen ei käytäntöjen muutoksilla ole vaikutusta. Alla olevaan kuvaan on koottu joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso ELY-keskuksen toimivalta-alueen liikenteessä. 6 Kunnista Puumala, Hirvensalmi ja Pertunmaa tukeutuvat eniten ELY-liikenteeseen, ja näiden kuntien vuoroista suurin osa on ostoliikennettä. Mäntyharjun joukkoliikennetarjonta on kysyntään nähden hyvällä tasolla, mikäli junaliikenne huomioidaan osaksi tarjontaa. Lippuyhteistyön puutteet haittaavat myös Mäntyharjulla, joukkoliikenteen kulkumuodoilla ei ole tehokasta yhteiskäyttöä. 6 Mikkelin seutu

14 14 (68) Mikkelin seudullinen Kuva 5. Palvelutaso seudullisessa liikenteessä talvella Alla olevaan taulukkoon on koottu seudullisten yhteysvälien palvelutasot eri liikennöintiaikoina. On huomioitava, että ainoastaan yhteysvälin Suomenniemi-Mikkeli liikenne on lakisääteistä. Pertunmaan minitasoa lukuun ottamatta tarjonta yltää muualla vähintään peruspalvelutasolle. Juvan liikennetarjonta on seudun vahvinta ja yltää lähelle houkuttelevaa tasoa 7. Käytännössä ainoastaan vuorovälien epäsymmetrisyyden vuoksi palvelutason ei voida katsoa yltävän houkuttelevalle tasolle. Seudullisesta ELY-keskuksen toimivalta-alueeseen kuuluvasta liikenteestä on tehty tarkastelu osana Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasoselvitystä syys-kesällä Talviarkena (meno-paluu)

15 Mikkelin seudullinen (68) Taulukko 4. Palvelutaso Mikkelin taajamakeskuksissa ja ELY-alueella. Taajama Mikkeli Nykytila Talviarki Kesäarki Talvilauantai Talvisunnuntai Yleinen PT Anttola perus perus perus minimi perus Haukivuori perus keskitaso keskitaso keskitaso keskitaso Otava keskitaso keskitaso keskitaso keskitaso keskitaso Ristiina keskitaso keskitaso perus keskitaso keskitaso Suomenniemi laki laki laki laki laki Kunta Mikkeli Nykytila Talviarki Kesäarki Talvilauantai Talvisunnuntai Yleinen PT Hirvensalmi perus perus perus perus perus Juva keskitaso keskitaso keskitaso keskitaso keskitaso Kangasniemi perus perus perus keskitaso perus Mäntyharju perus perus keskitaso keskitaso keskitaso Pertunmaa minimi minimi laki laki minimi Puumala perus perus perus minimi perus Seudullisiksi katsotuista yhteysväleistä Mikkelin toimivalta-alueeseen kuuluvat seuraavien taajamien / kylien ja Mikkelin kaupunkikeskustan väliset yhteydet: Anttola Haukivuori Ristiina Suomenniemi Otava Anttolan liikennetarjonta on sekoitus kauttakulkevaa 8 ja Mikkelin ostamaa Anttola- Mikkeli liikennettä. Mikkelin ostoliikenteestä pääosan hankintaperusteena ovat tarpeet oppilaskuljetuksiin. Liikennöintiaika on talviarkisin klo Kokonaisvuorotarjonta yhteysvälillä on 11+10, joista 4+4 ajoittuu ns. työssäkäynnin ruuhkatunteihin. 9 Haukivuoren liikenne perustuu lähes täysin Pohjois-Savon ELY-keskuksen Pieksämäki-Mikkeli yhteysvälin hankintoihin. Mikkelin kaupungin omana ostona on yksi päivittäinen edestakainen Haukivuori-Mikkeli-Haukivuori vuoro. Vuoron hankintaperusteena ovat oppilaskuljetukset. Hiirolan koulun lakkautuminen ei lisää asiakaspotentiaalia. Liikennöintiaika on talviarkisin klo Joukkoliikenteen kokonaisvuorotarjonta yhteysvälillä on 11+11, joista 6+7 ajoittuu työssäkäynnin ruuhkatunteihin. Junatarjonta Haukivuoren ja Mikkelin välillä käsittää 6 vuoroa molempiin suuntiin. Ristiinan keskustaajaman ja Mikkelin keskustan väliset yhteydet perustuvat lähes täysin Mikkelin hankkimaan liikenteeseen. Ristiinan kautta kulkeva Lappeenranta- Jyväskylä pikavuoro on ainoa ELY-keskuksen toimivallassa oleva yhteys. Ristiinan ja Mikkelin välinen vuorotarjonta perustuu oppilaskuljetuksiin ja Pelloksen tehdasalueen työssäkäyntiliikenteeseen. Ristiinan suunnan vuorotarjonta on runsasta ja vuoroja 8 Puumala, Savonlinna, Imatra 9 Lähtöjä aamulla klo 6:00 9:00 ja iltapäivällä klo 15:00 18:00

16 16 (68) Mikkelin seudullinen lähtee ajoittain erittäin tiheään. Vuorojen rytmitystä ja joidenkin vuorojen tarpeellisuutta tulisi tarkastella tarkemmin. Sopimukset Ristiinan liikenteessä päättyvät Liikennöintiaika on talviarkisin klo Kokonaisvuorotarjonta yhteysvälillä on 15+15, joista 9+8 ajoittuu työssäkäynnin ruuhkatunteihin. Suomenniemen taajaman ja Mikkelin välillä ei ole avointa joukkoliikenteen vuorotarjontaa. Entisen Suomenniemen kunnan alueeseen kuuluvalta Puolmatkan pysäkiltä (vt13) on peruspalvelutasoiset joukkoliikenneyhteydet Mikkeliin. Liikennöintiaika ei Puolmatkan pysäkiltä kata normaalia työssäkäyntiaikaa klo , mutta liikennetarjonta on kohtuullinen 4+5. Työssäkäynnin ruuhkatunteina vuorotarjontaa on 2+3. Suomenniemen taajaman ja Mikkelin keskustan välinen yhteyspuutetta ehdotetaan paikattavaksi. Otavan taajaman ja Mikkelin väliset yhteydet lukeutuvat lähes paikallisliikenteen omaiseen lähiliikenteeseen. Otava kuuluu omana alueena kaupunkilippuvyöhykkeeseen (kaupunkilippu 2). Vuorotarjonta on sekoitus vakiovuoroja ja kaukoliikennettä. Otava on Juvan jälkeen seuraavaksi korkeimman palvelutason aluetta seutuliikenteen yhteysväleistä. Vuorotarjonnan ja etäisyyden perusteella 10 Otavan yhteydet voisivat hyvinkin kuulua numeroituna linjana Mikkelin paikallisliikenteeseen seutu- ja kaukoliikenteen täydentäessä tarjontaa. Liikennöintiaika on talviarkisin klo Kokonaisvuorotarjonta on 20+16, joista ruuhkatuntien tarjontaa Mikkelin haja-asutusalueilla avoimesta joukkoliikenteen tarjonnasta vastaa Suomenniemeä lukuun ottamatta kutsujoukkoliikenteen toimintalogiikalla organisoidut kutsuja asiointitaksit. Nämä yleensä taksi- ja joukkoliikennekalustolla ajettavat henkilöliikennepalvelut eivät tuota päivittäistä palvelutasoa. Anttolan, Ristiinan ja Haukivuoren alueiden osalta palvelutarjontaa on 1-2 päivänä viikossa. Päivittäisen yhteyden puuttuessa haja-asutusalueiden palvelutaso ei yllä Liikenneviraston määrittämälle minitason vaatimukseen, jolloin haja-asutusalueiden nykyinen palvelutaso on lakisääteisellä tasolla ELY-keskuksen toimivalta-alueen muu liikenne Yleistä Suunnitelma-alueen kuntien ja Mikkelin välinen vuorotarjonta selvitettiin osana projektin perusvaiheen työtä. Pohjois-Savon ELY-keskus on määritellyt omalle viranomaisalueelleen palvelutasotavoitteet erillisessä selvitystyössä. Mikkelin seudullisen n osana toteutettiin syyskuussa 2013 kuntakohtaiset keskustelutilaisuudet, joissa käsiteltiin joukkoliikenteen ohella kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteitä. Kuntakohtaisista keskustelutilaisuuksista tähän suunnitelmaan sisällytettiin joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteet huomioidaan osana Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelmaa. Liikenteellisiä ja kuntien välistä yhteistoimintaa tarvitsevia kohteita on eritelty seuraavassa kartassa. Punaisilla alueilla tarkoitetaan sellaisia kohteita, joissa avoimen asiointi- tai palveluliikenteen tarjonta on puutteellista tai kuntien välistä yhteistoimintaa palveluiden järjestämisessä tulisi lisätä. Karttaan on kuntatapaamisten pohjalta eritelty myös kouluverkkoon liittyviä muutostietoja, sekä infrastruktuuriin että laatukäytäväkohteisiin liittyvät kohdetarkennukset. 10 suhteessa Mikkeliin

17 Mikkelin seudullinen (68) Kuva 6. Joukkoliikenteen- ja henkilökuljetusten suunnitelmatarpeita kuntavierailujen perusteella. Seudun länsiosissa merkittävimmät nostot liittyvät Sulkavan ja Puumalan mahdolliseen yhteistyöhön liittyen 1-2 asiointitaksireitin yhteishankinnasta. Juvan osalta nostoja ovat erityisesti joukkoliikenteen laatukäytävään (liikenne, palvelutaso ja infrastruktuuri) liittyvät kysymykset. Alueella on palveluliikenteen ja/tai asiointitaksin alueellisia laajennustarpeita huolimatta siitä, että pienkalustoliikenne on pääosiltaan varsin kattavasti järjestetty, kuten kuntakohtaisista koonneista myöhemmin selviää. Selviä palvelujen suunnittelukohteita ovat Mikkeliin kaupunkiin kuuluvien Suomenniemen, Anttolan ja Haukivuoren lisäksi Puumalassa ja Pertunmaalla. Ylikunnallisia yhteystarpeita on Mikkeliin suuntautuvan liikenteen rinnalla Pertunmaan Hirvensalmen ja Mäntyharjun välillä. Mäntyharjun lukion aiheuttaman opiskelijaliikenteen ohella paikkakuntien välillä on jonkin verran työssäkäyntiä. Kohdealueena on tällöinkin ensisijaisesti Mäntyharju. Hirvensalmen yhteystarjontaa saattaa olla järkevä kytkeä jatkossa kiinteämmän Otavan yhteyksiin, joista on vaihdollisena erittäin hyvä yhteystarjonta Mikkelin keskustaan. Yhteenvetona seudun kuntien henkilökuljetusten nykytilanteesta voidaan todeta seuraavaa: Henkilökuljetusten (asiointitaksit / palveluliikenteet) toimintamalleista ei ole pulaa. Palvelut ovat paikallisesti hyvin yksityiskohtaisesti suunniteltuja ja kuntien alueella on useita hyviä palvelukäytäntöjä. Käytäntöjen vertailua ja yhteiskehittämistä seudun kuntien välillä tulisi lisätä. Henkilökuljetusten toimintamallit ja saatavuus vaihtelevat jopa kuntien sisällä.

18 18 (68) Mikkelin seudullinen Liikenteen erityispalvelut ovat ikärakennekehityksen myötä muuttumassa vakiopalveluiksi monessa kunnassa Hirvensalmi Pertunmaa Koululaisliikenteiden sopimuskausien eriparisuus estää kuntien välistä käytännön kuljetussuunnitteluyhteistyötä. Matkojen yhdistelytoimintojen hanke on käynnissä Mikkelissä. Useat kunnat ovat kiinnostuneita liittymään matkojen yhdistelykeskukseen, mikäli Mikkelissä edetään hankkeen kanssa. Hirvensalmen ja Mikkelin välinen joukkoliikenteen yhteystarjonta perustuu pitkälti ELY-keskuksen ostovuoroihin, joita ajetaan koulupäivinä kouluvuoden ajan. Hirvensalmen ulkoiset joukkoliikenneyhteydet ovat pitkälti ELY-keskuksen ostojen varassa. Työssäkäyntimahdollisuuksia heikentää ainoastaan se, että vuoroja ajetaan vain koulupäiväisin. Mikkeli on selkeä asioinnin ja työssäkäynnin kohdekaupunki. Palvelutuotannossa yhteistoiminnasta on pitkät kokemukset. Vuoroliikenteellä pystytään kattamaan enimmillään % koulujen kuljetustarpeista. Loppu liikenne kunnan on pakko hankkia itse. Pääosa liikenteestä on pienkalustolla hoidettavaa. Isolla linja-autokalustolla hoidettavaksi reitiksi on vakiintunut Kirkonkylä Vahvamäki Tuukkala Hämeenmäki Ripatti Noitti Kirkonkylä. Hirvensalmen kouluverkko on vakaa 11, eikä lakkauttamistarpeita lähitulevaisuudessa ole. Lahnaniemi Uutela Kilkinkylä oppilaskuljetukset saattavat jatkossa muuttua isolla kalustolla hoidettavaksi. Tällöin avautuu mahdollisuus myös vt5 kaukoliikenteen syöttöön Mikkelin työssäkäyntiä ajatellen. Hirvensalmen ja Mäntyharjun välisen lukiolaiskuljetuksen kytkemistä tähän kokonaisuuteen kannattaa selvittää. Vuoroliikenteen tehostamis- ja yhteistoimintamahdollisuuksia löytyy myös Mikkelin suunnan vuoroilta. Otavan taajamaa on kaavailtu joukkoliikenteen laatukäytävän itäiseksi pääksi, johon on ympäri vuoden hyvä vuorotarjonta. Otavan vuoroja kannattaa soveltuvissa määrin jatkaa Hirvensalmelle saakka tai vaihtoehtoisesti kytkeä Hirvensalmen pääyhteydet Otavan kautta vaihdollisina Mikkeliin. Hirvensalmen yhteyksiä, Mäntyharjun ja mahdollisesti Mikkelin suuntaan, voitaisiin kustannustehokkaasti lisätä hyödyntämällä Mäntyharjun ostamaa Mäntyharju-Hirvensalmi yhteyttä, joka iltapäivän ajon jälkeen käytännössä yöpyy Hirvensalmella. Hirvensalmella on ollut jo pitkään alueellisesti kattava sisäinen kutsutaksijärjestelmä, johon on liitetty myös liityntämahdollisuudet Mikkelin suunnan vakiovuoroihin. Kutsutaksireitit ajetaan tilauksien perusteella kerran viikkoon. Kysyntää liikenteelle on ja nettokustannus kutsutaksijärjestelmästä kunnalla on ainoastaan euroa vuodessa. Asiakkaat maksavat lähes puolet bruttokustannuksista. Pertunmaalta ei ole toimivia työssäkäyntiyhteyksiä Mikkeliin. Pertunmaan joukkoliikenteellinen saavutettavuus on heikko myös muihin pääasiointisuuntiin. Päijät- Hämeeseen on yhden päivittäisen vuoron tarjonta. Pertunmaa ei kuulu Mikkelin seutulippualueeseen. Vuoroliikenteellä ei ole Pertunmaan oppilaskuljetusten kannalta juuri merkitystä. Ajosuunnat ovat vääriä eivätkä aikataulut ole sopivia. Ison kaluston kuljetuksia on käytännössä vain yksi itsekannattava kunnan sisäinen linja-autovuoro, joka pysynyt muuttumattomana erittäin pitkään. Koulukuljetusjärjestelmän runkona on päiväauto- 11 Perusopetusta annetaan Elomaan ja Lahjaniemen kouluilla. luettu

19 Mikkelin seudullinen (68) Mäntyharju järjestelmä, jolla tuotetaan kuljetuspalveluita myös päivähoidon tarpeisiin. Päiväautoja on käytettävissä klo 7:00 16:00 välisenä aikana. Kalusto on paikkaista riippuen tarpeesta. Pertunmaa järjestää Hirvensalmen tapaan perinteistä maaseudun asiointiliikennettä. Pertunmaalla on neljä erillistä asiointiliikennereittiä 12, jotka liikennöidään vuoropäivinä tiistaista perjantaihin. Asiointiliikenne on hankittu vuoden 2016 elokuuhun asti. Pertunmaalla on tällä hetkellä kaksi koulua, Pertunmaan yhtenäiskoulu ja Kuortin koulu. Pertunmaalla tehdään parhaillaan kouluverkon tarkastelua ja kuljetustarpeen mahdolliseen kasvuun on varauduttava. Kuntatilaisuudessa ja Pertunmaan kunnan a varten luovuttamassa aineistossa todetaan, että Kuortin ja kirkonkylän välisen yhteystarjonnan (asiointi) lisäämisestä on käyty säännöllistä keskustelua. Asiointiliikenteen ja kunnan henkilökuljetusten kytkeminen voisi mahdollistaa päivittäisen opiskelu- ja asiointiyhteyden kirkonkylän ja Kuortin välille. Samalla Kuortin vt5 liittymän kautta avautuisi mahdollisuus kaukoliikenteen syöttämiseen. Sisäisen liikenteen kehittämistoimenpiteille ja esim. matkojen yhdistelylle nähdään olevan tarvetta. Esteetöntä avointa palveluliikennettä ei kunnassa ole käytössä, vaan sosiaalisista ja terveydellisistä syistä kyytioikeutetut tilaavat kuljetuksena omatoimisesti takseilta. Päiväautojärjestelmän laajentaminen ja kutsuohjauksen lisääminen voisivat palvella laajemmin myös kyytioikeutettuja. Vuoden 2011 kustannustietojen perusteella soten yksittäiskuljetukset muodostavat yhteensä peräti 35 % kaikista Pertunmaan kuljetuskustannuksista. Mäntyharjun vuorotarjonta Mikkeliin suuntaan on rajallinen suhteutettuna Mäntyharjun kunnan asukaslukuun ja varsin tiiviiseen taajamarakenteeseen. Yhtenä selittävänä tekijänä vuorotarjonnan rajallisuudelle ja kysynnän vähäisyydelle on Mäntyharjun varsin korkea työpaikkaomavaraisuus. Työssäkäyntiliikenteen tarve kunnan ulkopuolelle on alhaisempi kuin muissa Etelä-Savon kunnissa. Vuorotarjonta mahdollistaa työssäkäynnin Mäntyharjulta Mikkeliin, mutta ei toiseen suuntaan. Vuoroliikenteellä hoidetaan nykyisin vain yksi aamun ja osin yksi iltapäivän oppilaskuljetus. Mäntyharjulla, kuten monessa muussakin seudun kunnassa, keskustellaan kouluverkon tilanteesta. Todennäköisesti kyläkouluverkko harvenee lähivuosina entisestään ja lisää kuljetustarvetta kyliltä keskustaajamaan. Mikkeli on selkeä asioinnin ja työssäkäynnin kohdekaupunki mäntyharjulaisille. Työssäkäynnin ydinvuorojen ulkopuolista liikennetarjontaa ei linja-autoliikenteellä ole. Tarjontaa täydentää junaliikenne, jonka hyödyntämisen rajoitteena on kausilipputuotteen yhteensopimattomuus ja selvästi kalliimpi hinta verrattuna linja-autoliikenteen nykyiseen seutulippuun. Kaukoliikenteen yhteyksissä Pendolinojen pysähtymättömyys rautatieasemalla on jatkuva keskustelunaihe. Mäntyharjulla on keskusta-alueella ja kylillä käytössä kattava asiointitaksijärjestelmä. Kutsusta toimivia asiointilinjoja on kaikkiaan kahdeksan. Asiointitaksien asiakashintana hyödynnetään linja-autotaksaa, johon on myönnetty maksuvapautus VPLkyytioikeutetuille 13. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetusasiakkaita Mäntyharjulla oli vuoden 2012 lopussa 263 henkilöä. Asiakkaat maksavat matkansa henkilökohtaisilla tikettikorteilla, jotka on otettu käyttöön syksyllä VPL-kyytien kustannukset olivat Mäntyharjulla euroa vuonna Kuortti-Kuhajärven, Aitjärven, Kaupinkylän ja Kuortti-Honkaniementien suunnat. 13 Vammaispalvelulain mukaiset kyytioikeutetut.

20 20 (68) Mikkelin seudullinen Mäntyharjulla on pyritty yhdistelemään VPL-kyytejä, tai yhdistelyä on ainakin pidetty tavoitteellisena toimintana. Toistaiseksi tulokset ovat olleet vähäisiä. Keskustan asiointiauton tilaus tapahtuu kunnan yhteispalvelupisteen / puhelinvaihteen kautta. Hajaasutusalueilla tilaukset tehdään suoraan kuljettajalta. Matkojen yhdistely kiinnostaa ja Mikkeli nähdään toiminnassa luontevana kumppanina Kangasniemi Juva Kangasniemeä palveleva joukkoliikenne on suurelta osin kaukoliikennettä. Työssäkäynti- ja asiointisuuntina Mikkeli ja Jyväskylä ovat Kangasniemelle tärkeimmät maakuntakeskukset. Kangasniemi lukeutuu molempien kaupunkien seutulippualueisiin, joskin Jyväskylän lipun hinta on selvästi Mikkeliä korkeampi. Seutulipun edullisuus nähdään paikkakunnalla tärkeänä kilpailukykytekijänä kohtuullisen joukkoliikennetarjonnan lisäksi. Kunta ostaa syksyllä 2013 linja-autoliikennettä kolmelle reitille oppilaskuljetuksia varten, koska vuoroliikennettä ei ole Ohensalon, Luusniemen ja Kauppilan suunnilla. Kuljetustarpeet tulevat lähivuosina kasvamaan kahden kyläkoulun lakkautumisen myötä. Muutoin oppilaskuljetukset perustuvat taksiliikenteeseen. Kunnassa on kattava asiointitaksijärjestelmä ja palveluliikenteenä toimiva monipalveluauto Onnikka. Liikenne on täysin kutsuohjautuvaa ja asiakkaat tilaavat kyydin suoraan liikennöintipää edeltävänä päivänä kuljettajalta. Maanantaisin ja perjantaisin Onnikka ajaa keskusta-alueella taajamaliikennettä, joka vastaa eräänlaista kutsuohjautuvaa pienimittakaavaista paikallisliikennettä. Kutsujoukkoliikenteeseen on pyritty integroimaan vpl-kuljetuksia, mutta varsin heikolla menestyksellä. Muiden sotekuljetusten kuten shl-kyytien 14 integrointi koetaan helpommaksi. Kangasniemellä on keskusteltu koko kunnan kuljetuskokonaisuuden haltuunotosta ja vastuuttamista yhdelle viranhaltijalle. Kunnassa toimii kuljetustyöryhmä 15, mutta osa kuljetuksista hankintaan edelleen suorahankinnalla ilman kilpailuttamista. Juvalla on sama tilanne kuin Kangasniemellä, yhteydet Mikkeliin ovat erittäin kaukoliikennepainottuneet. Markkinaehtoiseen liikenteeseen painottuva yhteysväli houkuttelee liikennöitsijöitä myös jatkossa, mutta edullisten lipputuotteiden käyminen kaukoliikenteessä herättää huolta. Seutulipputuotteen edullisuus koetaan Kangasniemen tavoin kunnan kilpailukykytekijäksi. Vuoroliikennettä hyödynnetään oppilaskuljetuksissa soveltuvissa määrin (Savonlinnasta ja Mikkelistä lähtevät vuorot). Lisäksi hyödynnetään Soisalon liikenteen Hietjärvi th Juva aamuvuoroa. Yläkoulun oppilaista noin 30 % kyetään kuljettamaan vuoroliikenteellä. Muutoin käytössä on kunnan omat ostot. Kaikki kunnan joukkoliikenneostot on budjetoitu avoimiksi. Koulutoimi maksaa käytöstä lipputuotteilla. Ison linja-autotasoisen kaluston ostoja on reiteillä Juva Siikakoski Juva, Juva Risulahti Juva, Juva Vuorenmaa Juva ja iltapäivisin Juva Kaskii. Oppilasmäärät vähenevät tasaisesti, mikä johtanee kouluverkon supistuksiin. Oppilaskuljetusten kyliltä keskustaan nähdään lisääntyvän lähivuosina. Juva hoitaa asiointi- ja palveluliikennettä monipalveluauto Julialla keskusta-alueella ja lisäksi yhdeksällä asiointitaksireitillä. Juliaan on yhdistetty koululaiskuljetuksia, päiväkeskusajoja ja kutsuohjautuvaa asiointiliikennettä. 14 Sosiaalihuoltolaki 15 Perusturva, koulutoimi ja tekninen.

21 Mikkelin seudullinen (68) Puumala Matkojen yhdistelytoiminta avoimissa ja perusturvan kuljetuksissa kiinnostaa Juvalla ja yhteistyöhön esimerkiksi Mikkelin matkojen yhdistelykeskustoimintoihin oltaisiin valmiita hakeutumaan. Ennen varsinaista matkojenyhdistelykeskukseen liittymistä Juvan edustaja voisi olla mukana seuraamassa keskuksen käyttöönottovaihetta Mikkelissä. Ohjausryhmässä keskusteltiin selvityksen aikana joukkoliikenteen laatukäyvien määrittämisestä ja niihin liittyvien toimenpiteiden käynnistämisestä. Mikkelin ulkopuolisista kohteista suunnittelutarpeet kohdistuvat erityisesti Juvalle. Juvan keskustan 16 ja Vehmaan ABC:n välinen noin 3 kilometrin tieosuus pysäkkeineen on ainoa Mikkelin viranomaisalueen ulkopuolinen kohde, johon voidaan ajatella kysyntäperusteisesti tarvittavan laatukäytävätoimenpiteiden kohdennusta. Juvan keskustan ja Vehmaan ABC:n läheisyydessä olevat pysäkit on yksilöity alueellisiksi solmupysäkeiksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen selvityksessä. Laatukäytäväkohteet esitellään tarkemmin myöhemmin tässä suunnitelmaraportissa. Puumalan ulkoiset yhteydet perustuvat suurelta osin ELY-keskuksen ostoihin. Puumalan perinteisiä asiointisuuntia ovat Mikkelin lisäksi Savonlinna ja Imatra. Imatran ja Savonlinnan yhteydet saattavat olla lähivuosina heikentymässä, joten joukkoliikenteen palvelutason merkitys Mikkelin suuntaan korostuu. Vuoroliikennettä ei Hurissalo-keskusta yhteyden lisäksi kyetä hyödyntämään oppilaskuljetuksissa. Pääosa kunnan oppilaskuljetuksista perustuu taksikuljetuksiin. Viljakansaari-keskusta on ainoa yli 16 paikkainen kunnan linja-auto-osto. Lasten määrä keskustan kouluissa vähenee, mutta kuljetuskaluston tarve ei. Oppilaat asuvat harvakseltaan pitkien etäisyyksien päässä. Yksikkökohtaiset kuljetuskustannukset kasvavat lähivuosina. Puumalassa on käytössä paikallinen asiointitaksijärjestelmä neljällä eri reitillä. Reitit ajetaan vain tilauksesta kerran viikossa, mikäli reitillä on vähintään kaksi matkustajaa. Asiakasmaksuna käytetään linja-autoliikenteen mukaista taksaa. Asiointitaksien yksi suunnitteluperiaatteista on ollut kotona asumisen tukeminen. Hyvin lähiyhteyksin toteutetaan tätä tavoitetta. Asiointiliikennereittien osalta rajoitettu yhteistyö Sulkavan kanssa voisi olla hyödyllistä 1-2 asiointireitin yhteyshankinnan osalta. Tarkasteltaessa sosiaalitoimen kuljetuksia, on Puumalassa Mikkelin seudun kunnista eniten sosiaalitoimen kuljetusten piirissä olevia asiakkaita 17. Puumalassa ei myönnetä taksa-alennuksia asiointitakseihin (sosiaalitoimen kyytioikeuden omaaville) joidenkin muiden kuntien tapaan. Taksikortin käyttöönotto on osoittautumassa ajankohtaiseksi kunnan kustantamissa kyydeissä. Mikkelin MYK-yhteistyö on luonteva suunta seutusoten kanssa tehtävän yhteystyön kautta. 2.3 Joukkoliikenteen tarkoitus Mikkelin seudulla Joukkoliikennesuunnitelman keskeisenä työvaiheena oli hakea asiantuntija-arvioiden, tutkimustiedon ja alueellisen vuorovaikutuksen kautta joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten suunnitteluperiaatteiden tueksi näkemystä liikennepalveluiden roolista ja tarkoituksesta eri asiakasryhmille. Vuorovaikutustilaisuudet jakautuivat seuraavasti: 1. Viranomaisryhmät: Joukkoliikennesuunnitelman ohjausryhmä ja seudullinen liikennejärjestelmätyöryhmä. 16 linja-autoasema 17 Puumalan väestö- ja ikärakenne on yksi Etelä-Savon haastavimmista

22 22 (68) Mikkelin seudullinen 2. Kuntakohtaiset viisaan liikkumisen tilaisuudet: Toteutettiin kaikissa seudun kunnissa (7). Osallistujamäärä vaihteli kunnittain 5-15 henkilön välillä. 3. Mikkelin päättäjätilaisuus: Joukkoliikennesuunnitelman käsittely kaupungin johtoryhmässä Joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus Mikkelissä Kuntatilaisuuksissa keskustelluimpia aihekokonaisuuksia olivat työssäkäynti- ja opiskeluyhteyksien säilyminen ja parantaminen Mikkeliin sekä kunnan sisäisten liikennepalveluiden toimivuus eri asiakasryhmien kannalta. Kunnat jakautuivat seudullisen liikenteen osalta karkeasti kahtia. Mikkelin lisäksi Juvalla ja osin myös Kangasniemellä on kohtuullisen hyvät joukkoliikenneyhteydet tärkeimpiin työssäkäynnin ja asioinnin keskuksiin. Muissa kunnissa ongelmana on enemmän tai vähemmän yhteyksien ja toisaalta myös kysynnän puute. Kuntien välisen joukkoliikenteen rooli on tällöin lähinnä lyhytmatkaisessa koululaisliikenteessä ja seudullisessa opiskelijaliikenteessä. Joukkoliikennettä koskevia keskusteluja käytiin myös maankäytön, matkaketjujen toimivuuden, informaation kehittämistarpeiden ja liityntäpysäkkien aihepiireistä. Seuraavassa lyhyt koonti teemoittain: Maankäyttö Keskustan kehittämishankkeita on käynnissä monessa kunnassa (Hirvensalmi, Juva ja Mäntyharju). Tämä mahdollistaa liikenneympäristön suunnitelmallisen kehittämisen ja joukkoliikenteen potentiaalin lisäämisen, mikäli uutta asuntotuotantoa saadaan käyntiin keskustaajamaan tukeutuvasti. Uusilla alueilla tulisi olla alusta asti joukkoliikenneyhteydet ja lähiliikkumista tukeva kävely- ja pyöräteiden verkko. Mikkelin asuntomessualueen suunnittelussa ei tule unohtaa kestävien kulkumuotojen roolia, vaan aluetta pitäisi viedä eteenpäin kestävän liikkumisen mallialueena. Joukkoliikenne Informaation kehittäminen katsottiin lähes kaikissa kunnissa yhdeksi oleellisimmista joukkoliikenteen uudistamistarpeista. Monessa kunnassa linjaautoasemalta tai keskustan pääpysäkiltä on vaikea tai mahdotonta löytää ajantasaista aikatauluinformaatiota. Matkaketjujen toimivuuteen tulisi kiinnittää huomioita erityisesti Mikkelin päässä, missä seudullisesta liikenteestä vaihdetaan paikallisliikenteeseen. Liityntäpysäköintiä tulisi edistää sekä autojen että pyörien osalta kaukoliikenteen terminaalien yhteydessä (esim. Mäntyharjun rautatieasema). Paikallisliikennealueen joukkoliikenteen laatukäytävien solmupysäkkien yhteydessä tulisi olla mahdollisuus liityntäpysäköintiin pyörällä. Asiointi- ja palveluliikenne täydentää monen kunnan liikennepalveluiden tarjontaa. Palvelu mielletään kuitenkin erityispalveluksi vammaisille ja vanhuksille ja sen käyttö ei houkuta muuta väestöä.

23 Mikkelin seudullinen (68) Joukkoliikenteen merkitystä muutoinkin kuin peruspalveluiden tukipalveluna 18 korostettiin voimakkaimmin Juvalla ja Kangasniemellä, joissa joukkoliikenteen tarjonnalla ja henkilöauton käyttöön verrattuna kilpailukykyisesti hinnoitelluilla lipputuotteilla nähtiin olevan suuri merkitys kunnan kilpailukyvyn kannalta. Kunnan kilpailukykytekijänä joukkoliikenteellä ja monipuolisella liikennetarjonnalla nähdään olevan vaikutusta asukkaiden ja työpaikkojen houkuttelussa. Seudullisesti joukkoliikenne mielletään Kangasniemen ja Juvan Mikkeli-yhteyksiä lukuun ottamatta ennen kaikkea koululaisten yhteystarpeiden varmistajana. Joukkoliikenteen tarkoitus valtaosassa seudullisia linjoja on kuljettaa koululaisia kylistä kuntataajamiin ja opiskelijoita kuntakeskuksista toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkakunnille. Tässä roolissa vuoroliikenteen voidaan katsoa palvelevan aluetta nykyisin varsin kohtuullisesti, eikä perusteita kuntakeskusten ja Mikkelin välisen joukkoliikenteen palvelutason korottamiselle seudullisessa liikenteessä tällöin ole. Seudun joukkoliikenteen palvelutason ydinalueella, Mikkelin keskustaajamassa, paikallisliikenteen rooli osana kaupungin palveluverkkoa ja maankäyttöpolitiikkaa on osittain epäselvä. Mekaanisesti tarkasteltuna palvelutaso on kaupunkialueella kohtuullisen hyvä ja suhteutuu hyvin muihin Suomen keskisuuriin maakuntakeskuksiin. Käytännössä haasteet ovat laadukkaassa asiakasinformaatiossa, katuverkon kunnossa, pysäkki-infrastruktuurissa, linjaston selkeydessä ja palvelutason kohdentamisessa. Kaupungin on tehtävä selvä linjanveto joukkoliikenteen palvelutarjonnasta kokonaisuudessa (resurssit ja keitä palvellaan) ja joukkoliikenteen linjaston suunnitteluperiaatteista, eli siitä halutaanko suurta maantieteellistä peittoa vai kilpailukykyistä palvelua suppeammalla kaupunkialueella. Joukkoliikenteen suunnitteluperiaatteena hyvän peiton tuottaminen merkitsee käytännössä halua varmistaa peruspalveluiden saavutettavuus ja pakollisten työssäkäyntimatkojen toimivuus mahdollisimman laajalla alueella. Linjaston ominaispiirteinä ovat tällöin asuinalueita halkovat ja kiertävät linjalenkit. Suunnitteluperiaatteen katsotaan olevan myös tasa-arvoinen, sillä kaupunkilaiset saavat asuinpaikastaan riippumatta edes jonkinlaista liikennepalvelua. Kiertävät lenkit ovat pitkiä ja vuoron lisääminen kasvattaa merkittävästi liikennöintikustannuksia. Palvelutason tuottamisessa keskitytään rajallisen budjettiraamin kohdentamiseen niille alueille, jotka ovat joukkoliikenteen potentiaalin ja esimerkiksi maankäyttöstrategian kannalta oleellisimmat palveltavat alueet. Joukkoliikenteen palveluilla toisin sanoen vahvistetaan kaupungin maankäyttö- ja kaavoitusstrategian toteuttamista. Asukaslupauksena voidaan taata tietyille alueille loistava varhaisesta aamusta iltaan ulottuva joukkoliikenteen tarjonta. Kartassa on korostettu punaisella ne asutut väestöruudut 19, joiden asukasluku on yli 121. Joukkoliikenteen kysyntäpotentiaalin kannalta nämä ruudut ovat suunnittelussa oleellisemmat, joiden edelleen tiivistämistä ja yhteyteen rakentamista kannattaa maankäyttöohjelmissa ottaa huomioon. Tumman vihreällä on merkitty vähäisemmän kysynnän alueet, joiden väestömäärä on vähintään 55, mutta alle 121. Näiden alueiden tiivistäminen tai mahdollisuuksien mukaan sijoittaminen joukkoliikenteen pääreittien varrelle tukee joukkoliikenteen asiakaskysyntään. Keltaisella kehällä on karttaan merkitty kävely- ja pyöräilypainotteinen keskusta-alue ja violetilla kehällä joukkoliikenteen paikallisliikenteen palvelualue. Karttaan (kuva 7) on eritelty toimenpiteiden kohdistamista varten erityyppiset liikkumisvyöhykkeet. Liikkumisvyöhykkeet perustuvat Urban Fabrics tutkimusohjelman pe- 18 Sosiaalipoliittiset syyt, kuten kotona asumisen tukeminen, vanhuspalvelut, palveluiden saavutettavuus m * 250 m

24 24 (68) Mikkelin seudullinen riaatteisiin, jotka helpottavat esimerkiksi kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteeseen liittyvien toimenpiteiden mitoittamista ja tarvetta eri maankäyttövyöhykkeillä. Tutkimushankkeen tuloksia valmistuu laajemmin vuoden 2014 aikana. 20 Sisin kehä säde 2000 metriä: Kävelypainotteinen kaupunki. Välikehä säde 5500 metriä: Sisempi joukkoliikennekaupunki. Ulkokehä säde 8000 metriä: Ulompi joukkoliikennekaupunki. Kuva 7. Keskustan väestötiheys joukkoliikennepotentiaalin kannalta ja Urban Fabrics vyöhykkeet. Kaupunginosista erityisesti Kattilansillan, Rantakylän (pohjoinen), Riutan, Tupalan, Lähemäen, Tuppuralan ja Launialan alueita on järkevää painottaa runkolinjaston vilkkaimmin liikennöityinä, joukkoliikenneintensiivisinä kohdealueina. Kantakaupungin kaupunginosien ohella varsinkin pientalovaltaista tuotantoa kannattaa kohdentaa keskitason joukkoliikenneyhteyksien varrelle myös hieman etäämpänä keskustasta. Tällaisia maaseutuvaltaisia alueita on Vanhan Otavantien, Visulahden ja vt13 suuntaiset käytävät. Olemassa olevaan joukkoliikenteen linjastoon tukeutuen uudet asuinalueet kasvattaisivat nykyisen liikenteen asiakasmääriä ja tukisivat osakeskusten hyvän yhteystarjonnan säilymistä myös jatkossa. 2.4 Tiedossa olevat muutokset joukkoliikenteen potentiaaliseen kysyntään Mikkeliä lukuun ottamatta kaikki seudun kunnat ovat asukasluvultaan pienempiä kuin vertailuvuotena Oheisessa kartassa (kuva 8) on tarkasteltu väestömuutostilannetta kuntakokonaisuuden ja taajamien tasolla. Kuntakokonaisuuden väestömenetys ei aina tarkoita, että tiiviisti asutun taajamaväestön osuus olisi pudonnut, vaan useasti väkimäärän vähenemisen selittää kylien ja harvaan asutun maaseudun tyhjeneminen. 20 Tutkimuksen toteuttajana Leo Kosonen. Rahoittajina Tekes, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Koiviston Auto, Sito, Skanska ja YIT.

25 Mikkelin seudullinen (68) Joukkoliikenteen kannalta merkittäviä asukasmäärämuutoksia ovat ne, jotka tapahtuvat asutuskeskuksissa, eli taajamissa. Enemmistö taajamista on menettänyt samalla tarkastelujaksolla väestöään, eli joukkoliikenteen asiakaspotentiaali on siis osin jopa merkittävästi alemmalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Taajamista Mikkeli, Visulahti, Otava ja Ristiina ovat kasvaneet. Erityisesti Visulahden taajama on kehittynyt merkittävästi tarkasteluajanjaksolla. Kuva 8. Väestönmuutostiedot kunta- ja taajamatasoola Etelä-Savon väestön ikärakenne on tunnetusti Suomen haastavampia. Mikkelin seutu ei ole muusta maakunnasta poikkeava alue. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten asiakaspotentiaalimuutosten arvioinneissa on huomattava, että riippumatta kunnasta sosiaalitoimen tarveharkintaisten ja lakisääteisten kuljetuspalveluiden piirissä on yhä enemmän asiakkaita suhteessa kunnan väkilukuun. Alkujaan erityispalveluiksi suunnitelluista liikennepalveluista on tullut kasvavalle joukolle normaali osa arjen asiointeja. Puumalassa lähes 6 % kunnan aikuisväestöstä on näiden kuljetuspalveluiden piirissä (kuva 9). Alimmillaan väestöosuudet ovat Kangasniemellä, Juvalla ja Mikkelissä. Näissä kaikissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana panostettu esteettömiin palveluliikenteisiin ja avoimella rakenteella tuotettuihin liikennepalveluihin. Kangasniemen tiedot ovat vuodelta 2011, muista kunnista käytettävissä oli vuoden 2012 tiedot.

26 26 (68) Mikkelin seudullinen Kuva 9. Sosiaalitoimen kyytioikeuden omaavien asukkaiden määrä kuntien kokonaisja aikuisväestöstä Maankäytöllä ja kaavoituksella on perinteisesti vahva merkitys liikkumistarpeiden ja liikenteen lisääntymisessä. Visulahden alueen kehittyminen on tästä yksi konkreettinen esimerkki, joka tullaan huomioimaan myös paikallisliikenteen linjastoehdotuksissa. Mikkelin alueella. Joukkoliikenteen potentiaalin tukemiseksi Mikkelissä kannattaa maankäytöllisesti tukea nykyisten linjojen 1, 2 ja 4 varteen sijoittuvia kaavahankkeita. Erityisesti maankäyttöhankkeita kannattaa tarkastella keskusta Rantakylä, keskusta Kattilansilta ja keskusta Tupala / Visulahti -akseleilla. Seudulla on ollut käynnissä keskustojen kehittämishankkeita, ainakin Hirvensalmella, Juvalla ja Mäntyharjulla. Näiden keskustaajaman kehittämiseen painottuvien hankkeiden yhteydessä ja/tai jatkotoimenpiteinä kannattaa viedä eteenpäin joukkoliikenteen potentiaalia ja houkuttelevuutta tukevia toimenpiteitä. Suunnitelmatyön aikana on todettu, että erityisesti pääpysäkit 21, muut solmupysäkit, informaatio ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet kaipaavat toimenpiteitä. Kouluverkko on koko suunnitelma-alueella murroksessa. Kyläkoulujen ja myös taajamakoulujen lakkautumiset tai yhdistymiset tulevat jatkumaan. Oppilaskuljetuksiin tukeudutaan enenevissä määrin. Oppilaskuljetusten lisääntymiset eivät välttämättä johda linja-auto-ostojen lisääntymiseen, vaan maaseudulta kuljetukset hoidetaan valtaosin pienkalustolla. 21 linja-autoasemat tai kyläpysäkit

27 Mikkelin seudullinen (68) Kuva 10. Kouluverkon muutosten aiheuttamat liikennetarpeen lisäykset Mikkelin viranomaisalueella. Mikkelissä kouluverkon supistumisen aiheuttamat suurimmat kuljetuslisäykset suuntautuvat Harjunmaan koululta valtatien 13 suuntaisesti Vanhalan koululle. Lukuvuoden Vanhalan koululaiset opiskelevat väistötiloissa Mikkelin keskustassa Raviradantiellä. Edellä mainitut muutokset aiheuttavat peruskoulun oppilaan kuljetustarpeen Mikkelin keskustaan lukuvuonna Tämän jälkeen Harjunmaan koulun oppilaat siirtyvät Vanhalaan. Valtatien 13 suuntaisista kouluverkkomuutoksista aiheutuvia kuljetustarpeen lisääntymisiä voidaan hoitaa osin Kangasniemeltä Mikkeliin lähtevällä vuoroliikenteellä, mutta lisäostoja tarvitaan silti. Iltapäivän paluukuljetuksien lähtöajoiksi on sovittu lähdöt klo , 13.00, ja Kello ja lähdöissä on mahdollisuus hyödyntää nykyistä Mikkelin keskustasta lähtevää vuoroliikennettä. Hiirolan lakkautuminen aiheuttaa kuljetustarpeen lisääntymistä Haukivuoren taajaman ja Rämälän koululle Mikkelin suuntaan. Hiirolan ja Rämälän välillä on nykyisin kaksi vuoroliikenteen koulupäivävuoroa, mutta ei vastaavia iltapäivän paluukyytejä. Haukivuoren ja Mikkelin välisiä ostoliikenteen vuoroja lienee syytä suunnitella tarkemmin yhteystarpeiden muutosten vuoksi. Liitteisiin 4 ja 5 on koottu joukkoliikenteen potentiaalin kannalta merkittävimmät väestö ja työpaikkakeskittymät koko seudun alueelta. Kartassa on osoitettu potentiaaliset alueet punaisilla ja keltaisilla ruuduilla.

28 28 (68) Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana on nykyisen palvelutason säilyttäminen siellä, missä kysyntä sitä selkeästi edellyttää. Jos nykyinen käyttäjämäärä ja - potentiaali eivät perustele palvelutasoa, tavoitetta voidaan myös laskea nykyisestä. Lakisääteistä tasoa ei voida pitää millään alueella tavoitteellisena, vaan nämä alueet nostetaan vähintään minimitasolle, jolla on mahdollista saada päivittäinen työssäkäynti- tai asiointiyhteys. Joukkoliikenteen potentiaalia tarkasteltiin asiantuntija-arvioiden lisäksi paikkatietoanalyysin avulla. Kaupunginosia tarkasteltiin alueiden asukastiheyden ja työpaikkamäärien näkökulmista. Mikkelin paikallisliikennealueella tiheimmin asutut alueet ovat nykyisin keskitasolla tai houkuttelevalla tasolla. Näillä alueilla lähtökohtaisesti palvelutaso pidetään nykyisellä tasolla. Houkutteleva taso on käytännössä korkein palvelutaso, mitä Mikkelissä on tarkoituksenmukaista tarjota. Peruspalvelutason ja keskitason välinen ero palvelutarjonnan määrässä on hyvinkin suuri. Tässä selvityksessä käytännössä kaikki alle keskitason jäävä kokopäiväinen liikenne on laskettu täyttävän peruspalvelutason kriteerit. Toisaalta suuri osa tästä on hyvin vahvalla peruspalvelutasolla, melko lähellä keskitasoa. Palvelutasotavoite on nimensä mukaisesti tavoite, jota kohti toimivaltaisen viranomaisen tulee pyrkiä. Tavoitetason kriteerejä ei kuitenkaan tarvitse täyttää välittömästi ja täydellisesti, mutta ne ovat ohjaavia liikenteen kehittämisen kannalta. 3.2 Palvelutasotavoite Mikkelissä Paikallisliikennealue Palvelutasotavoitteet pidetään Mikkelissä pääosin nykyisellä tasolla. Palvelutason muutoksia esitetään seuraaville alueille perusteluineen: Lehmuskylä: Houkuttelevalta tasolta keskitasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele houkuttelevaa tasoa. Etäisyys houkuttelevan tason palvelua tarjoaville reiteille on myös kohtuullinen. Marssitien seutu: Peruspalvelutasolta minimitasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele peruspalvelutasoa. Moisio: Houkuttelevalta tasolta keskitasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele houkuttelevaa tasoa, joka on perustunut Silvastin linjan kiertolenkkiin. Työmatkayhteydet Moision sairaalalle on varmistettava ja tulevan asuntomessualueen rakentumiseen varauduttava. Oravinmäki: Keskitasolta peruspalvelutasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele keskitasoa, joka on perustunut linjan 2 kiertolenkkiin. Pursiala: Peruspalvelutasolta minimitasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele peruspalvelutasoa. Tupala: Keskitasolta houkuttelevalle tasolle, alueen kysyntäpotentiaali on kasvava ja alue laajenee. Nostamalla palvelutasoa voidaan vaikuttaa kulkumuotojakaumaan.

29 Mikkelin seudullinen (68) Vuolinko: Lakisääteiseltä tasolta peruspalvelutasolle, vähimmäisyhteystarpeet on täytettävä ja Vuolingonhovin työmatkayhteydet huomioitava. Visulahden osalta pohdittiin palvelutason laskemista keskitasolta peruspalvelutasolle kysynnän perusteella. Kaupungin näkemyksen mukaan alueelle tulisi kuitenkin tarjota paikallisliikennettä sekä arkisin että viikonloppuisin, joten tavoite on syytä pitää keskitasolla. Tarjontaa voidaan soveltaa joka tapauksessa kysynnän mukaan. Määrälliset minimikriteerit käytetyissä palvelutasoluokissa on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukon määritelmissä on sovellettu Liikenneviraston ohjeistusta (liite 1) Mikkeliin sopivaksi, nykyisen liikennöintikäytännön mukaisesti. Ruuhka-aikaa ei ole eksaktisti määritelty, vaan se pitää määritellä aluekohtaisesti. Yleensä ruuhka-aika on aamulla kello ja iltapäivisin kello Koulumatkaliikenteessä iltapäiväruuhka voi olla jo kello Liikennöintiaika on palvelutasomäärittelyssä määritelty siten, että alkuaika kuvaa ensimmäisen vuoron saapumisaikaa kohteeseen ja päättymisaika viimeisen vuoron lähtöä kohteesta. Mikkelin paikallisliikennealueella pääkohteena on Mikkelin keskusta / Hallitustori. Taulukko 5. Mikkelin paikallisliikenteen määrälliset minimikriteerit. Taulukossa on esitetty palvelutasotavoitteet kaupunginosittain. Palvelutasotavoitteet on esitetty kartalla kuvassa 11, taulukkoa vastaavin värikoodein. Karttakuvauksessa värikoodiympyrän sisällä oleva pienempi väriympyrä kertoo nykyisen palvelutason alueilla, joissa taso nousee. Taulukko 6. Palvelutasotavoitteet Mikkelin paikallisliikennealueella.

30 30 (68) Mikkelin seudullinen Kuva 11. Mikkelin paikallisliikennealueen palvelutasotavoitteet kartalla Palvelutasotavoitteet muualla Mikkelin viranomaisalueelle Palvelutasotavoitteet määriteltiin keskustan kaupunginosion lisäksi Haukivuorelle, Otavaan, Anttolaan; Ristiinaan, Suomenniemelle (vt13) ja Suomenniemen taajamaan. Paikallisliikennealueen ulkopuolella joukkoliikenteen palvelutaso vastaa pitkälti tavoitteellista. Ohjausryhmätyön aikana ei noussut esille palvelutason nostotarpeita, jotka viittaisivat selkeään kysynnän lisääntymiseen. Ainoana tarkastelualueena Suomenniemen taajaman palvelutasotavoitetta ehdotetaan nostettavaksi lakisääteiseltä tasolta minimitasolle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suunnitelman voimassaoloaikana Mikkelin kaupunki sitoutuu käytettävissä olevien resurssien puitteissa hankkimaan Suomenniemen ja Mikkelin keskustan väliselle yhteysvälille päivittäisen työssäkäynnin ja perusasioinnin mahdollistavaa liikennetarjontaa.

31 Mikkelin seudullinen (68) Taulukko 7. Palvelutasotavoitteet Mikkelin taajamakeskuksissa. Taajama Mikkeli Tavoite 2018 Anttola Haukivuori Otava Ristiina Suomenniemi Palvelutaso perus perus keskitaso keskitaso minimi Palvelutason nostovaatimus koskee Suomenniemellä talvi- ja kesäkauden arki- ja viikonloppuliikennettä. Minimitasoinen yhteys on kustannustehokkaasti toteutettavissa kahdella eri tavalla, joko ostamalla syöttöyhteys valtatien 13 suuntaiseen liikenteeseen tai jatkamalla Ristiinan ja Pelloksen vuoroja Suomenniemelle. Vuorotarjonta tärkeinä liikennöintiaikoina 22 seudulla on Suomenniemen kokonaan puuttuvaa ja Haukivuoren osin puutteellista tarjontaa lukuun ottamatta hyvällä tasolla. Työssäkäyntivuorona Haukivuorelta Mikkeliin lähtee talviarkena vain yksi sopiva vuoro. 23 Tämän vuoron ajoaika on noin tunti, kun sama matka henkilöautolla kestää vain puolet tästä. Palvelutasotavoitteiden ohella vuorojen ajonopeuteen tulisi kiinnittää huomiota :00-09:00 ja 15:00 18:00 23 Vakio Pieksämäki-Mikkeli. Lähtö Haukivuorelta 06:45

32 32 (68) Mikkelin seudullinen Kuva 12. Mikkelin taajamakeskusten palvelutasotavoitteet kartalla. Haja-asutusalueiden palvelutarjonta on kutsujoukkoliikenteen varassa. Palvelutaso on lakisääteisellä tasolla. Haja-asutusalueiden palvelutaso on paikoin merkittävästi parempi pääteiden varsilla. Haja-asutusalueiden palvelutasoa ei esitetä tässä selvityksessä korotettavaksi kokonaisuudessaan. Sen sijaan kaupungin asiointiliikennejärjestelmän kehittämisessä on jatkossa huomioitava korkea yhteensopivuus matkojen yhdistelytoimintojen ja sosiaalitoimen palveluprosessien kanssa. Kantateiden 72 ja 62 varsilla palvelutasotavoitteena säilyy nykyinen peruspalvelutaso. Valtatien 13 (Jyväskylä) peruspalvelutaso ja 13/15 (Kouvola, Lappeenranta) palvelutasotavoitteena on Ristiinaan saakka keskitaso, jonka jälkeen Puolmatkan pikavuoropysäkille saakka peruspalvelutaso. Vanhaa Otavantietä mukailleen palvelutasotavoitteena on keskitaso Hallitustorilta Otavan kylälle asti. 3.3 Palvelutasotavoite ELY-liikenteessä Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt oman toimivalta-alueensa palvelutasopäätökset vuosille syksyllä Mikkelin seudulle osuvat palvelutasotavoitteet on esitetty kuvan 13 kartassa. Kuva 13. Pohjois-Savon ELY-keskuksen palvelutasotavoite. Juvan yhteystarjonta on nykyisin hyvin lähellä houkuttelevaa tasoa. Talviarkisin vuoromäärä ylittää kahdella päivittäisellä vuorolla houkuttelevan tason rajan. Nykyisen tarjonnan vuorovälien epäsäännöllisyyden vuoksi palvelutasotavoitteena pidetään keskitasoa. Palvelutasotavoitteiseen täydentävänä tietona Mäntyharjun, Pertunmaan ja Hirvensalmen välisten yhteyksien parantaminen otettiin esille kaikissa kolmessa alueen kuntatilaisuudessa. Yhdeksi keskeisimmistä kohteiksi määriteltiin Mäntyharjun lukio. Lisäksi mainittujen kuntien ja Mäntyharjun välinen työssäkäynti lisää minimi- tai korkeintaan peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen potentiaalia.

33 Mikkelin seudullinen (68) Taulukko 8. Palvelutasotavoitteet Mikkelin taajamakeskuksissa. Kunta Mikkeli Tavoite 2018 Talviarki Kesäarki Talvilauantai Talvisunnuntai Yleinen PT Hirvensalmi perus perus perus perus perus Juva keskitaso keskitaso keskitaso keskitaso keskitaso Kangasniemi perus perus perus keskitaso perus Mäntyharju perus perus keskitaso keskitaso perus Pertunmaa minimi minimi minimi minimi minimi Puumala perus perus perus minimi perus 4 Mikkelin seudun joukkoliikenteen kehittämisehdotus 4.1 Yleiset toimenpiteet Informaation kehittäminen ja selkeyttäminen Työn aikana nostettiin esiin erilaisia joukkoliikenteen informaation kehittämistapoja. Osa näistä voidaan määritellä yksiselitteisesti liikenteen hankintasopimuksissa ja osassa vastuu on viranomaisella, mutta myös liikenteenharjoittajien kesken tulee sopia toimintamallit. Liikenteenharjoittajilla on myös mahdollisuus ottaa kehitysideoita oma-aloitteisesti käyttöön nykyisten sopimusten aikana viranomaisen suostumuksella Hankintasopimuksessa määriteltävät asiat Yksinkertainen tapa kehittää paikallisliikenteen selkeyttä, on käyttää linja-autoissa sähköisiä linjakilpiä mahdollisimman informatiivisesti. Näytöt ovat koko bussin levyisiä LED- tai pistematriisinäyttöjä, joilla voi esittää vapaasti teksti- ja kuvainformaatiota näytön koon ja resoluution sallimissa rajoissa. Nykyinen käytäntö Mikkelissä on esittää linjakilvessä vain yhtä tilaa jatkuvasti, riippumatta siitä mihin suuntaan bussi on menossa: linjanumero ja molemmat määränpäät (esimerkiksi 1A Rantakylä Tuppurala, kuva 14). Tämä ei kerro matkustajalle, mihin suuntaan bussi on menossa tai onko kyseisessä vuorossa joku poikkeus. Kuva 14. Nykyinen linjakilpi Mikkelissä. Käytännöksi tulevissa liikennehankinnoissa ehdotetaan seuraavaa: linjakilvessä esitetään linjatunnus ja se määränpää, jota kohden ollaan ajamassa. Kun kohteita on vain yksi, tekstin saa myös näkymään isompana. Jos vuoroon sisältyy joku poikkeus suhteessa perusreittiin, ilmaistaan se linjatunnuksessa lisäkirjaimella (esim. 2S jos ajetaan Savisillan kautta) ja mahdollisesti myös tekstiosuudessa. Linjatunnusten lisä-

34 34 (68) Mikkelin seudullinen kirjaimet pitää sopia yhdessä viranomaisen ja liikennöitsijän kesken. Heilurilinjoilla kohti keskustaa ajaessa kohteena voi olla myös Hallitustori. Linjakilpien käyttö tulee ohjeistaa ja näissä ohjeissa määritellä linjakohtaisesti, missä kohdassa kilven teksti tulee vaihtaa. Esimerkiksi heilurilinjoilla Hallitustorilla ollessa poistetaan kilvestä Hallitustori ja jätetään linjan määränpää. Sähköisillä linjakilvillä toiminnot saa helposti yhden tai kahden napinpainalluksen päähän. Kuva 15. Linjakilpiesimerkki Tampereelta Viranomaisen vastuulla olevat asiat Aikataulujen, linjakarttojen ja niiden julkaisukanavien muodon ja sisällön sopimisesta on nykyisin monenlaisia malleja. Vastuutahot on tärkeää määritellä selkeästi. Toimivaltaisen viranomaisen alueella toimivassa liikenteessä on luontevaa, että viranomainen vastaa informaation tuotannosta ja määrittelee sen muodon oman ilmeensä mukaiseksi. Näin informaatio pysyy yhtenäisenä, vaikka liikenteenharjoittajia olisi useita. Aikataulujen osalta on nykyisin käytössä linjakohtaiset aikataulut, joita on saatavissa kaikki aikataulut kokoavassa vihkosessa aikataulukausittain sekä pysäkeille sijoitetuista linjakohtaisista aikatauluista. Lisäksi aikataulut löytyvät Matkahuollon aikatauluhausta ja samoin Matkahuollon toteuttamasta Mikkelin paikallisliikenteen reittioppaasta. Linjakohtaiset aikataulut on rakennettu siten, että Hallitustorin kautta kulkevilla heilurilinjoilla on erilliset aikataulutaulukot molemmille suunnille. Aikatauluissa on esitetty lähtöajat linjan molemmista päistä ja Hallitustorilta. Aikataulurakennemalli, jossa esitetään lähdöt Hallitustorilta vakiominuutein, on suositeltava myös jatkossa. Kehitysehdotuksena esitetään aikataulumallia, jossa yksi heilurilinjan sivu on esitetty kokonaisena yhdessä aikataulussa siten, että myös välipisteitä on mukana. Tässä mallissa voidaan myös helposti yksilöidä, minkä paikkojen kautta kukin vuoro kulkee jos linjalla on vaihtoehtoisia reittejä. Viranomainen voi määritellä käytettävät välipisteet ja ovatko ne sitovia aikataulupisteitä. Esimerkki aikataulumallin rungosta on seuraavassa taulukossa: Taulukko 9. Esimerkki aikataulun esitysmuodosta, ote nykyisen linjan 1 aikataulusta.

35 Mikkelin seudullinen (68) Mikäli aikataulujen suunnitteluvastuu on annettu liikenteenharjoittajalle, toimittaa se aikataulutiedot viranomaiselle, joka laatii niiden perusteella asiakasaikataulut. Paras tapa tuoda linjaston kattavuus esille satunnaisemmille käyttäjille on selkeä ja havainnollinen linjakartta. Kartasta tulee ilmetä selkeästi jokaisen linjan reitti ja päätepisteet. Parhaimmillaan kartassa on myös korostettu jatkuvan palvelun linjat erotettuna vain rajoitettuina aikoina kulkevista linjoista. Kartalla tulisi esittää myös pysäkit ja mahdollisten yksisuuntaisten kiertolenkkien kiertosuunnat. Viranomainen huolehtii, että linjakarttaa pidetään ajan tasalla. Kartta on hyvä esittää tärkeimmillä pysäkeillä ja se on oltava saatavilla joukkoliikenneviranomaisen internet-sivuilta. Kuvassa 16 on esimerkki linjakarttamallista, jossa on esitetty eri linjat eri väreillä ja paksuudella korostettu linjan toiminnallista vahvuutta. Kuva 16. Esimerkki linjakarttamallista. Mikkelin seudun joukkoliikenteestä tulisi olla tarjolla yhtenäiset internetsivut, joilla esitellään kaikki käytettävissä olevat joukkoliikenteen palvelut. Tämä koskee niin paikallisliikennettä, palvelu- ja asiointiliikennettä kuin seudullista vakiovuoroliikennettä. Sivustolla tulisi esitellä myös aluetta sivuavat kaukoliikenteen palvelut. Esitettävää tietoa ovat aikataulut, linjakartat sekä lippuinformaatio: lippujen hinnasto ja mistä lippuja voi ostaa. Lisäksi tarjolla voi olla esimerkiksi reittiopas. Mikkelin viranomaisalue voi sopia yhteistyöstä ELY:n kanssa sen vastuulla olevan seutualueen tietojen keräämisestä ja esittämisestä. Yhtenä esimerkkinä seudullisesta joukkoliikennesivustosta on johon on koottu Uudenmaan kuntien joukkoliikennetietoa. Palvelu on rakennettu maakuntaliiton ja kuntien tuella ja sitä ylläpitävät kuntien joukkoliikennevastaavat. Mikkelin keskustan Hallitustorin pysäkeille on asennettu sähköiset aikataulunäytöt. Nyt ne ovat pimeinä, koska uusien aikataulutietojen päivittäminen on jäänyt tekemättä. Jatkossa sähköisen aikataulutiedon päivittäminen pitää vastuuttaa selkeästi ja hoitaa jokaisessa aikataulukauden vaihteessa. Olemassa olevien näyttöjen pimeänä oleminen heikentää matkustajien luottamusta koko joukkoliikennejärjestelmään. Sähköiset ja kiinteät aikataulutiedot täydentävät toisiaan vilkkailla pysäkeillä ja ne ovat oleellinen osa viranomaisen tarjoamaa joukkoliikenneinformaatiota.

36 36 (68) Mikkelin seudullinen Pysäkkien kehittäminen Laatukäytävät Pysäkkien kunnon ja varustelun tulisi vastata pysäkin alueelle määriteltyä palvelutasoa. Käytännössä houkuttelevan ja keskitason alueilla nousupysäkeillä tulisi olla katos ja ajan tasalla oleva aikataulu. 24 Lisäksi näillä pysäkeillä tulee olla kunnollinen talvikunnossapito sekä selkeä ja turvallinen kävely-yhteys pysäkille. Samaa edellytetään myös muiden alueiden paljon käytetyiltä pysäkeiltä. Pysäkeille tulisi laatia kehittämisohjelma, joissa määritellään pysäkkien luokittelu, nimetään kaikki pysäkit johonkin luokkaan ja määritellään kullekin luokalle sovellettavat toimenpiteet. Näiden määrittelyjen jälkeen laaditaan aikataulu, jonka mukaan toteutetaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Pysäkkien luokkia voisivat olla keskeiset nousu- ja vaihtopysäkit, muut nousupysäkit ja jättöpysäkit. Lisäksi voidaan nostaa esiin mahdolliset laatukäytäväpysäkit. Pysäkkien kehittämiskohteita yksilöitiin syyskuussa 2013 järjestetyissä kuntatilaisuuksissa seuraavasti: Mäntyharjua ja myös Pertunmaata koskien kuntatilaisuuksissa nousi esille Uutelan pikavuoropysäkin kehittäminen ja mahdollinen liityntäpysäköinti. Ensisijaisesti Uutelan pysäkkipari tulisi varustaa solmupysäkkiluokan infrastruktuurilla ja yhteysinformaatiolla. Joukkoliikennesuunnitelmatyön ja viisaan liikkumisen hankkeen yhteydessä on keskusteltu myös syöttöyhteyden järjestämisestä Uutelan pysäkkiparille. Molempien kuntien joukkoliikennetarjonta lisääntyisi huomattavasti vt 5 liikenteen hyödyntämisen myötä. Kangasniemellä tunnistettu joukkoliikenteen erityiskohde on Vuojalahden improvisoituun liityntäpysäköinti. Luusniementien ja Mikkelintien risteyksessä olevan pysäkin varustelutasoa voisi päivittää ainakin penkillä, aikatauluinformaatiolla ja roskiksella. Juvalla keskustan linja-autoaseman asiakasinformaatio oli selvitystyötä tehtäessä hyvässä kunnossa, mutta vanhentunut. Aikataulujen yhdistelmätaulukko oli selkeästi nähtävillä pysäkkikatoksessa. Juvan linja-autoasema muodostaisi Mikkelin seudullisessa laatukäytävässä itäisen päätepisteen. Linja-autoaseman ympäristön pyöräliityntäpaikkoja olisi syytä lisätä. Katoksellisia pysäkkejä tulisi sijoittaa asutuksen läheisyyteen Juvan keskustaajaman ja Vehmaan ABC:n väliselle tieosuudelle. Juvalla Vehmaan ABC:n alue toimii luontevana liityntäpysäkkinä vuoro- ja kaukoliikenteelle. Parkkipaikalle voisi varata pysäkkien läheisyyteen muutaman hyvin opastetun liityntäpaikan henkilöautoille, mopoille ja polkupyörille. Lisäksi Vehmaan pysäkeille tulisi sijoittaa pysäkkikatokset ja muu solmupysäkin varusteluun kuuluva infrastruktuuri. Puumalassa linja-autoasemalla oleva joukkoliikenteen yhteysinformaatio on koettu puutteelliseksi. Joukkoliikenteen ei koeta näkyvän mitenkään linja-autoasemalla, bussien ajoittaista läpiajoa lukuun ottamatta. Joukkoliikenteen laatukäytäviksi määritellään Mikkelin seudulla seuraavat reittiosuudet: 1. Hallitustori Visulahti Juva 2. Hallitustori Otava 3. Hallitustori Ristiina 24 Kaupunginosille ja eri yhteysväleillä määritelty palvelutaso.

37 Mikkelin seudullinen (68) Kalusto Laatukäytävällä tarkoitetaan reittiä, jolla on tiivis ja säännöllinen joukkoliikennetarjonta ja jonka varrella keskeiset pysäkit ovat varustukseltaan ja ilmeeltään korkealuokkaisia ja yhteneviä. Kaikkien reitin varren pysäkkien ei siis tarvitse täyttää vaatimusta. Laatukäytävän reitille on luontevaa luoda selkeä aikatauluyhdistelmä. Reitillä Hallitustori Visulahti Juva keskeiset pysäkit Mikkelin keskustan ulkopuolella ovat: Juvan linja-autoasema, Vehmaa ABC, Vehmaa vt 5 rampit, Hatsola ja Visulahti. Otavan, Anttolan, Haukivuoren ja Ristiinan keskeisiä pysäkkejä käsitellään kohdassa 4.3. Laatukäytävätoimenpiteet tulee määritellä ja suunnitella erillisenä työnä. Pohjana työssä kannattaa hyödyntää valtakunnallisia ja erityisesti Kuopion ja Joensuun alueiden joukkoliikenteen laatukäytäväselvityksiä. Laatukäytävätoimenpiteillä on myös varmistettava kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien ja joukkoliikenteen laatukäytävien saumaton kytkeytyminen. Joukkoliikenteen hankinta-asiakirjoissa tulee esittää vaatimukset käytettävästä kalustosta. Määriteltäviä asioita ovat kaluston koko, esteettömyys, ikä, päästöluokitus sekä ovijärjestelyt. Määritykset tulee tehdä tapauskohtaisesti. Seuraavassa on käsitelty kaluston ominaisuuksia yleisellä tasolla. Paikallisliikenteessä kaluston tulee olla esteetöntä. Tämä tarkoittaa käytännössä matalalattiaista kalustoa, jossa on varustus pyörätuolien ja lastenvaunujen kyyditsemiseen. Paikallisliikenteen linjoilla ei voi siten kierrättää kaukoliikenteen korkealattiaisia busseja. Esteettömyysvaatimuksen piiriin luetaan numerolinjat 1 10 ja se koskee myös mahdollista linjoilla käytettävää pienkalustoa. Kaluston koko tulee määritellä hankittavan kohteen mukaisesti. Kaluston päästöluokat tulee myös huomioida. Uuden hankittavan liikenteen autoille tulee asettaa maksimi-ikä ja vaadittava päästönormi, esimerkiksi maksimi-ikä 15 vuotta ja päästönormi vähintään Euro 3. Usein määritellään myös tarjottavan kaluston keski-ikä. Ikä- ja päästömääritykset tulee tarkastaa aina hankintojen yhteydessä. Verrattuna Euro 2 -luokkaan uudemman Euro 3:n päästöt jäävät typen oksidien ja pienhiukkaspäästöjen osalta jopa alle puoleen. Uudemmat Euro 5 ja 6 -luokat ovat päästöjen kokonaistasoltaan merkittävästi alhaisemmat kuin vanhemmat luokat.

38 38 (68) Mikkelin seudullinen Kuva 17. Kaluston EURO-luokkien päästöarvot ja voimaantulovuodet. Erilaisia ikä- ja päästövaatimuksia voidaan esittää myös tietylle osuudelle kalustosta, esimerkiksi pelkkiä ruuhkavuoroja voidaan liikennöidä siten vanhemmallakin kalustolla Joukkoliikennereittien talvikunnossapito Tällä hetkellä linjan 2 aikataulussa on huomautus Vuorot ajetaan Laajatien sijasta valtatietä 13, mikäli Laajatie ei ole tienpinnan liukkauden vuoksi liikennöitävässä kunnossa. Kaupungin tulee hoitaa kaikkien joukkoliikennereittien talvikunnossapito siten, ettei tällaisia huomautuksia tarvita. Joukkoliikenteen tulee olla luotettavaa myös ja etenkin talvella. Vastaavasti myös bussipysäkkien ja niille johtavien kävelyreittien tulee olla talvikunnossapidon prioriteettilistan kärjessä. Muutenkin kävelyreittien ja pyöräteiden talvikunnossapito edistää joukkoliikenteen saavutettavuutta ja siten sen toimivuutta Tilastoinnin kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen tarvitsee tuekseen tilastotietoa nykyisen liikenteen toiminnasta ja käytöstä. Tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto matkustajamääristä on kuitenkin puutteellista: esimerkiksi Mikkelin paikallisliikenteessä matkustajamääriä seurataan linjakohtaisesti, mutta matkustajien jakautumista heilurilinjojen päihin ei seurata. Perinteisesti suunnittelu onkin perustunut liikennöitsijän kokemuspohjaisiin havaintoihin matkustajavirroista. Tämä ei kuitenkaan riitä, kun liikenteen järjestämisvastuu siirtyy viranomaiselle. Oli järjestämistapana mikä tahansa, viranomaisella tulee olla näkemys siitä, miten paljon matkustajakysyntää mistäkin päin on. Osana uusia liikennöintisopimuksia pitääkin siis olla vaatimukset matkustajamäärien tarkasta tilastoimisesta. Lipunmyyntijärjestelmät mahdollistavat pysäkkikohtaisen nousujen seurannan, joten tiedot ovat saatavissa. On määriteltävä erikseen, haluaako viranomainen raakadatan vai liikennöitsijän tekemän koosteen halutulla tarkkuudella. Lähtökohtaisesti molemmat ovat suositeltavia tiedonkeruumuotoja. Kooste mahdollistaa nopean tilannekuvan analysoinnin ja raa-

39 Mikkelin seudullinen (68) kadataa voidaan kerryttää ja jakaa avoimesti kolmansien osapuolien käyttöön. Tämä mahdollistaa uudenlaisten tilastoaineistojen hyödyntämisen palvelu- ja liiketoimintasuunnittelussa. Tarkentuvan tilastotiedon kertyessä tarjontaa on helpompi kohdistaa kysynnän mukaa ja toisaalta tilastointitapojen kehittyessä eri lipputuotteiden käyttöä voidaan seurata alue- ja linjakohtaisesti erittäin tarkasti. Tätä joukkoliikenteen käyttötietoa voidaan tarkastella rinnan esimerkiksi väestö- ja työpaikkatietojen kanssa. Kokonaisuudessaan laajan raakadatan hyödyntämismahdollisuudet voivat avata uusia mahdollisuuksia tietojohtamisen tueksi, kun tiedetään millainen palvelu synnyttää millaista kysyntää erilaisille alueille ja linjojen varsille. Maankäytön strategisten ratkaisujen ja asumismuotovalintojen vertailua varten joukkoliikenteen ja YKR-tilastoaineiston laadukas yhteiskäyttö mahdollistaa uusien käytännön työkalujen kehittämisen. 4.2 Paikallisliikenteen linjaston kehittäminen Työn kuluessa laadittiin ehdotus Mikkelin paikallisliikennelinjaston kehittämisestä. Tavoitteena on tehdä linjastosta entistä selkeämpi ja helppokäyttöisempi asiakkaille ja samalla kohdentaa palvelua todellisen tarpeen mukaisesti. Kantavana ajatuksena on suurien kiertolenkkien purkaminen. Ehdotuksen lähtökohtana on ollut nykyinen linjasto, johon esitetään tehtäväksi muutoksia. Tätä ehdotusta voi käyttää tarkemman suunnittelun pohjana. Linja 1: Rantakylä Hallitustori Tuppurala, kiertoaika 60 min. Rantakylän puolella linjan kaikki vuorot ajavat terveyskeskuksen kautta. Osa vuoroista ajaa Rantakylän eteläisen lenkin sijaan Vuolingonhovin palvelutalon kautta Kunnanmäen päätepysäkille käyttäen linjatunnusta 1B. Näiden vuorojen ajankohdat mitoitetaan kysynnän mukaisesti. Tuppuralan puolella kaikki vuorot ajavat molempiin suuntiin Launialan kautta, mikä selkeyttää palvelua ja tuo Launialan osuudelle paremman palvelutason. Poistuvalla Saksalan osuudella kävelymatkat keskustaan tai pysäkeille pysyvät kohtuullisella tasolla. Linja 2: Silvasti Hallitustori Tupala, kiertoaika 60 min. Linja ei kulje Silvastin puolella enää Moision kautta, vaan kaikki vuorot ajavat edestakaisin samaa reittiä. Silvastin päässä ajetaan pieni lenkki valtatien kautta jos luontevaa kääntöpaikkaa ei muuten löydy. Tämä parantaa käytännön palvelutasoa koko Silvastin Laajaharjun alueella. Moision alue palvellaan uudella linjalla 5. Tupalan puolella linja ei enää kulje Launialan kautta ja kiertolenkki puretaan, päätepysäkki sijoittuu Tupalaan kasvavalle asuinalueelle. Reitti Peitsarin ja Lähemäen läpi seuraa linjan 10 reittiä. Oravinmäkeä palvelevat Juvantien vakiovuorot. Launialaa palvelevat linja 1 ja uusi Visulahden linja 9. Linja 4: Tusku Hallitustori Laajalampi, kiertoaika 60 min. Tuskun puolella kaikki vuorot kulkevat suoraan Savilahdenkatua. Lehmuskylää ja terveyskeskusta palvelevat linjat 1 ja 7. Muutos tekee linjasta symmetrisen ja nopean molempiin suuntiin. Laajalammen puoli säilyy nykyisenkaltaisena. Linja 5: Hallitustori Asuntomessualue Moisio, kiertoaika 30 min. Uusi linja 5 palvelee uutta asuntomessualuetta ja koko Moision yleiskaava-aluetta sekä sairaalaa ja koulua. Linjan tarjonta sovitetaan toisaalta sairaalan ja koulujen kul-

40 40 (68) Mikkelin seudullinen kutarpeen ja toisaalta asuntomessualueen kehittyvän kysynnän mukaan. Linjaan 5 voidaan kytkeä tarvittaessa myös Pursialan alueen liikenne. Linja 6: Hallitustori Savisilta, kiertoaika 15 min. Linja 6 säilyy reitiltään entisellään, kiertäen Savisillan alueen ympyräreittiä. Visulahden vuorot erotetaan tästä linjasta. Toiminnallisesti linja voidaan yhdistää uuden linjan 8 kanssa. Linja 7: Hallitustori Lehmuskylä Karkialampi, kiertoaika 30 min. Karkialammen yhteydet keskitetään linjalle 7, joka kulkee Lehmuskylän kautta Hallitustorille. Raviradantien yhteys erotetaan uudelle linjalle 8. Terveysasemalta linja johdetaan suoraan Otavankatua keskustaan. Marssitien seudun liikennetarjonta loppuu. Linja voi käyttää uutta Tyrjäntien katuyhteyttä sen valmistuttua. Linja 8: Hallitustori Raviradantien koulut, kiertoaika 15 min. Raviradantien koulujen yhteydet siirtyvät uudelle linjalle 8, joka ajaa keskustan ja koulujen välillä. Tarvittaessa linjaa voidaan jatkaa jäähallille asti. Toiminnallisesti linja voidaan yhdistää linjan 6 kanssa. Tämä mahdollistaa liikennöinnin tehokkaasti tarpeen mukaan. Toisaalta linjaa voidaan jatkaa Marssitien kautta Karkialammelle nykyisen 7 linjan toisen haaran mukaisesti, jos tämä yhteys nähdään tarpeelliseksi. Linja 9: Hallitustori Launiala Visulahti, kiertoaika 30 min. Uudelle linjalle keskitetään Visulahden alueen palvelu, mikä selkeyttää tilannetta erinäisten linjojen poikkeuskoukkauksista. Linja venytetään Sairilan koululle asti. Liikennetarjonta sovitetaan tarpeen mukaisesti, huomioon ottaen Juvan suunnan vakiovuoroliikenne. Linja palvelee samalla myös Launialaa täydentäen linjan 1 tarjontaa. Linja 10: Hallitustori Suonsaari, kiertoaika 30 min. Linja 10 säilyy entisellään, palvellen pääasiassa Suonsaaren vanhainkodin työmatkaliikennettä. Tarjonta muotoutuu kysynnän (käytännössä Suonsaaren työvuorojen) mukaisesti. Linjan jatkamista Rämälän suuntaan on selvitettävä. Lisäksi Hallitustori Otava -liikenne voidaan numeroida paikallisliikenteen kanssa yhteensopivasti linjaksi 11.

41 Mikkelin seudullinen (68) Kuva 18. Ehdotus paikallisliikenteen linjastoksi. Uusia päätepysäkkijärjestelyjä ja kääntöpaikkoja tarvitaan Vuolinkoon (linja 1B), Tupalaan (linja 2), Moision koululle (linja 5) ja Raviradantielle (linja 8). Silvastissa uudella kääntöpaikalla poistetaan pienen kiertolenkin tarve (linja 2). Linjan 5 tarkempi reitti tulee riippumaan asuntomessu- ja yleiskaava-alueen tarkemmasta katuverkosta, joka on vasta suunnitteilla. Uusia pysäkkejä tarvitaan Vuolingossa Vanhamäentiellä, Tupalassa Suojalammenkadulla sekä asuntomessualueen uusilla kaduilla. Lisäksi linjastosuunnitelma edellyttää Peitsarissa Tyrnikadun ja Kappalaisenkadun välisen joukkoliikennekadun kehittämistä. Nykyisellä järjestelyllä bussit eivät mahdu kohtaamaan osuudella, joten pääsyä kapealle osuudelle tulisi säädellä liikennevaloin, jos eri suunnan vuorojen kohtaaminen osuudella on aikataulujen puolesta todennäköistä. Katua käyttäisivät linjat 2 ja 10. On tärkeää, että linjojen reitti on molempiin suuntiin sama. Linjojen alustavat pituudet, ajoajat ja suoritearviot on esitetty liitteessä 3. Liitteisiin 6 ja 7 on tehty paikkatietotarkastelu nykylinjaston ja ehdotetun linjaston asukaspeitosta. Peittoa on arvioitu linjoille sijoitettujen pysäkkien avulla. Analyysiä tehtäessä pysäkkiaineisto osoittautui joiltakin osin puutteelliseksi. 4.3 Aluekeskusten pysäkkijärjestelyt Seuraaviin alalukuihin on kirjattu taajamakohtaiset tarkastelut keskuspysäkistä ja linjastojärjestelyistä sen ympärillä.

42 42 (68) Mikkelin seudullinen Otava Ristiina Suomenniemi Otavan taajama sijaitsee Mikkelin hallitustorilta vajaan 14 kilometrin päässä. Otavan taajaman pääpysäkiksi on tässä suunnitelmassa katsottu Otavantien varressa 25 oleva paikallis- ja seutuliikenteen katoksellinen pysäkki. Toinen tärkeä pysäkki on seuraava pysäkkipari Mikkelin suuntaan ns. Opiston pysäkki. Opiston pysäkkiparilta on järjestetty hyvät ja turvalliset siirtymät opiston suuntaan, mutta pysäkeiltä puuttuvat katokset, penkit ja aikataulut. Kävelyetäisyydellä 26 pääpysäkeistä asuu noin 500 asukasta. Otavan suunnan linjaston tärkeimmät palvelukohteet ovat taajaman pääpysäkin ympäristön lisäksi Otavan opisto ja Etelä-Savon ammattiopiston koulutilaa palveleva pysäkki Tokeron tienhaarassa. Peruslinjasto noudattelee Mikkelin suuntaan reittiä Otavantie ja Vanha Otavantie. Vanha Otavantie muuttuu Mikkelin kaupunkialueella Otavankaduksi. Otavan pikavuoropysäkki sijaitsee 400 metrin päässä Hirvensalmentien ja Otavantien risteyksestä. Vastaavalla kävelyetäisyydellä pysäkistä asuu noin 160 asukasta. Pysäkeille on järjestetty kevyen liikenteen yhteydet. Pysäkit palvelevat lähinnä valtatien 5 suuntaista kaukoliikennettä, eikä niiden varustukseen kuulu katokset tai aikatauluinformaatio. Taajaman ja valtatien pysäkkiparien sijaintimuutokset eivät tämän suunnitelman mukaan ole tarpeellisia. Taajaman pysäkkien varustelutasoa on parannettava laatukäytävätasolle. Pysäkit palvelevat pääosin koululais- ja opiskelijaliikennettä sekä työssäkäyntiä. Ristiinan taajama sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Mikkelin Hallitustorilta. Ristiinan taajaman pääpysäkin katsotaan olevan paikallinen linja-autoasema. Merkittävän taajaman pysäkkijärjestelyiden tulisi sisältää selkeästi merkityt odotusalueet, aikatauluinformaatio ja vähintään katoksellinen odotustila, joka voi minimissään olla pysäkkikatos. Kävelyetäisyydellä pysäkistä asuu noin 500 asukasta. Ristiinan keskuspysäkin lisäksi alueella on kaksi selkeää asiointikohdetta: taajaman koulukeskus ja terveysasema. Mikkelin kaupungin avoin joukkoliikenne tulisi synkronoida etenkin koulukeskuksen kuljetusoppilaiden tarpeiden kanssa yhteen. Ristiinan suunnan matkustajakysyntään vaikuttaa oppilaiden ohella myös työssäkäyntiliikenne. Suuri osa Ristiinan vuoroista on suunniteltu alun perin Pelloksen tehdasalueen työssäkäyntiliikenteeksi. Linjasto- ja vuororakenteen tarkastelu Ristiinan osalta tulee ajankohtaiseksi vuoden 2014 alkupuoliskolla, sillä liikennesopimukset päättyvät 2014 kesäkuussa. Ristiinaa palvelee tällä hetkellä hieman sekalainen liikennemassa, joka tarjoaa koko taajamaa ajattelen hyvää palvelutasoa, mutta katuverkolla liikenteet ajavat vaihtelevilla reiteillä. Liikennesuunnittelulla tulisi vähentää linjastovariaatioiden määrää ja keskittyä palvelemaan taajaman tiheimmin asuttua aluetta ja koululaisliikennettä. Suomenniemi on ssa käsiteltävistä alueista ainoa, jossa ei käytännössä ole toimivaa avointa joukkoliikennettä. Taajama sijaitsee 46 kilometrin päässä Mikkelin Hallitustorilta. Joukkoliikenteen tarjontaa on valtatien 13 suuntaisesti 25 Lähellä Hirvensalmentien liittyvää, K-Kaupan pysäkki metriä tieverkkoa pitkin

43 Mikkelin seudullinen (68) Haukivuori Anttola Puolmatkan pikavuoropysäkin kautta, joka sijaitsee vajaan 5 kilometrin päässä taajamasta. Kävelymatkaetäisyydellä Puolmatkan pikavuoropysäkistä ei ole asutusta. Suomenniemen saaminen joukkoliikenteen palveluiden piiriin on nykyresurssien puitteissa mahdollista kahdella vaihtoehtoisella toimintamallilla, mikäli markkinaehtoisen kaukoliikenteen liikennöitsijät eivät näe 10 kilometrin taajamakiertoa kannattavana. Suomenniemi voidaan kytkeä aamu- ja iltapäivisin Ristiinan / Pelloksen vuorotarjontaan tai järjestää syöttötaksi Puolmatkan pikavuoropysäkille. Syöttöyhteyden kustannukset olisivat todennäköisesti hieman edullisemmat kuin linjapäiden pidentämiset esimerkiksi Pellokselta. Liityntäyhteyksiin on erittäin haastavaa saada rakennettua kestävää asiakaspohjaa. Suomenniemen kuljetuspotentiaalin kasvattaminen tukeutuukin todennäköisesti vahvasti koululaisliikenteeseen. Haukivuoren taajama sijaitsee 42 kilometrin päässä Hallitustorilta. Tärkein pysäkkipari sijaitsee taajamakeskustan ja rautatieaseman välissä Pieksämäentien varrella. Pysäkit ovat katoksellisia, mutta niissä ei ole penkkejä eikä tarjolla ajantasaista aikatauluinformaatiota. Kävelyetäisyydellä pysäkeistä asuu noin 230 henkilöä. Pysäkkien maantien suuntaisen sijainnin vuoksi kaikki Pieksämäki -keskeinen liikenne kulkee taajaman pääpysäkkiparin kautta. Pysäkit sijaitsevat hieman sivussa tiheimmin asutusta taajaman osata, mutta perusteita pääpysäkkien siirrolle ei nykyisillään ole. Haukivuoren koulu sijaitsee noin 600 metrin päässä pysäkeiltä. Anttolan taajama sijaitsee 26 kilometrin päässä Hallitustorilta. Anttolan pääpysäkkipari on käytännössä koulukeskuksen / kirjaston pysäkki Mikkelintien varressa. Koulukeskuksen vieressä oleva pysäkki (Mikkelin suuntaan) on katoksellinen ja varustukseen kuuluvat myös roskis ja odotuspenkki. Puumalaan suuntainen pysäkki (Mikkelin suunnasta saapuva liikenne) on käytännössä vain pysäkkikyltti kauppaliikkeen kulmalla. Pysäkki sijaitsee taajamassa keskeisellä paikalla, mutta ei vastaa laatutasoltaan pääpysäkkiluokkaa. Kävelyetäisyydellä pysäkistä on noin 330 asukasta. Anttolassa pysäkkien paikat ja linjastojärjestelyt ovat yhtä selkeitä kuin Haukivuorella. Vaihtoehtoista reittilinjausta ei keskustan tiheimmin asutun alueen kautta ole mielekästä suunnitella. Anttolan liikenne palvelee ensisijaisesti koululaisia ja toissijaisesti Mikkelin asiointimatkoja. Erityisesti Mikkelistä saapuvien vuorojen jättöpysäkin liikenneympäristöön tulisi kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden näkökulmista. 4.4 Tulevaan maankäyttöön varautuminen Mikkeli on kasvava kaupunki. Uutta maankäyttöä on laajassa mitassa tulossa välittömäsi keskustan yhteyteen entiselle satama-alueelle. Tämä alue kasvaa kävely- ja pyöräilyetäisyydelle kaikista palveluista, joten erityistä joukkoliikennepalvelua sinne ei suunnitella, palvelulinjatoimintaa lukuun ottamatta. Toinen laajempi uusi alue on vuoden 2017 asuntomessualue, joka sijoittuu Moision sairaala-alueen itäpuolelle ja Pursialan eteläpuolelle Saimaan rannalle. Tämän työn aikana on tehty yhteistyötä alueen suunnittelijoiden kanssa ja pyritty vaikuttamaan ratkaisuihin, jotka mahdollistavat joukkoliikennepalvelun tuomisen alueelle, siten että se voi muodostaa järkevän kokonaisuuden. Laajemmin on kyse koko Moision yleiskaava-alueesta, joka on asuntomessualuetta suurempi kokonaisuus. Moision liikenne kannattaa käynnistää suunnitelman mukaisena vasta asuntomessualueen ensimmäisten asukkaiden muuttaessa alueelle. Tätä ennen peruspalvelutasoinen joukkolii-

44 44 (68) Mikkelin seudullinen kenneyhteys voidaan turvata alueelle esimerkiksi yhden Moppe-auton vuorotarjontaa sitomalla. Joukkoliikenteen kannalta parasta uutta maankäyttöä on nykyisen kaupunkirakenteen tiivistäminen, eli rakentaminen olemassa olevien joukkoliikennereittien varrelle. Tämä tehostaa joukkoliikenteen käyttöä, kun samoilla tuotantokustannuksilla voidaan palvella suurempaa matkustajamäärää. Vastaavasti tiivistämisellä voidaan tukea aiemmin kannattavuuden rajoilla olleita linjoja. Tärkeintä on, että jokaista uutta aluetta varten ei tarvitse laajentaa reittiverkostoa. Vähäinenkin lisäys saattaa johtaa ajoaikojen pidentymiseen siten, että nykyisellä aikataulurakenteella ja vuoromäärällä ei enää pärjätä. Tämä johtaa joko merkittävään kustannusten kasvuun tai palvelun heikentymiseen jossain nykyisellä verkostolla. Mikäli lisäresurssien kohdentamista halutaan välttää, tulisi tämä näkökulma huomioida jokaiseen kaavoitushankkeen yhteydessä. Mikkelin nykyisen väestötiheyden, paikallisliikenteen linjaston ja palvelutasotavoitteiden perusteella keskusta Rantakylä, Lehmuskylä, Savisilta, Tupala, Visulahti ja Kattilansilta ovat sellaisia kaupunginosia, joiden maankäytön kehittämisen voidaan katsoa palvelevan erittäin hyvin joukkoliikennettä. Kuva 1 Nykyinen linjasto ja joukkoliikenteen potentiaalin kuvaus (merkitty punaisilla ja keltaisilla ruuduilla). 5 Palvelu- ja asiointiliikenteen kehittäminen 5.1 Yleisperiaatteet Palvelu- ja asiointiliikenteen kokonaisuus voidaan Mikkelin seudulla jakaa kahteen eri liikennekokonaisuuteen palvelusuunnitteluperiaatteiden perusteella. Palveluliikenteellä tarkoitetaan sellaista pitkälle suunniteltua liikennepalvelua, joka toimii asiointitakseja ja sosiaalitoimen lakisääteisiä kuljetuksia yhdistävänä palveluna. Alueellinen palveluesimerkki tällaisesta monipalveluliikenteestä on Juvan monipalveluauto Julia. Asiointiliikenteestä voidaan puhua silloin kuin kunta järjestää asukkailleen yhteysmahdollisuudet esimerkiksi kyliltä keskustaan, mutta palvelusuunnittelussa ei ole järjes-

45 Mikkelin seudullinen (68) telmällisesti huomioitu hallintokuntien kuljetustarpeiden ja peruspalveluasioinnin yhdistämistä. Myös kalusto on usein erilaista kuin palveluliikenteessä. 27 Kuva 20. Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten kyytioikeutettujen lukumäärä kunnittain. Seuraavissa kahdessa kuvassa on vedetty yhteen joukko- ja henkilöliikenteen kustannusrakennetta Mikkelin seudun kunnissa. Tilastoaineistot ovat pääosin vuodelta 2011, joten muutokset absoluuttisissa eurosummissa ja mahdollisesti myös kustannusrakenteen suhteissa voivat olla muuttuneet. (Kuvat 21 ja 22) Kuljetuspalveluiden kustannusrakenteesta voi päätellä ainakin sen, millaisista lähtökohdista ja miten budjetoimalla kunnat tuottavat eri asiakasryhmille liikkumisen palveluita. Mäntyharju, Pertunmaa ja Hirvensalmi ovat esimerkkejä kunnista, joissa hallintokuntien tarkkaan kohderyhmään rajatut kuljetukset muodostavat yli 95 % kaikista kuljetuskustannuksista. Avoimia palveluita näissä kunnissa edustaa asiointitaksit, jotka käytännössä muodostavat loppuosan kustannuksista mahdollisen seutulipputuen täydentäessä. 27 Monipalveluautot esteettömiä ja haastavien asiakasryhmien käyttöön suunniteltu. Asiointiliikennettä ajetaan usein kunnan perustaksitarjonnalla.

46 46 (68) Mikkelin seudullinen Kuva 21. Liikennepalveluiden kustannusrakenne kunnittain. Kuntien tilastointikäytäntöjen vuoksi luvut eivät täysin vertailukelpoisia. Asiakasryhmäkohtaisilla kuljetuskustannuksilla tarkoitetaan tässä suunnitelmassa hallintokuntakohtaisten kuljetuskustannusten jakamista kuljetettavien määrällä. Kuntien kustannusvertailuja tehdään usein suhteessa asukaslukuun, mutta on huomattava, että osa kunnista tuottaa kuljetuspalveluita laajemmalle väestönosalle kuin toiset. Maakuntakeskuksessa Mikkelissä asiakaskohtaiset kustannukset ovat jokaisessa hallintokunnassa seudun alimmalla tasolla. Mikäli koululainen tulee Mikkelissä oppilaskuljetusten piiriin, tämä maksaa kaupungille keskimäärin vajaa 1500 euroa vuositasolla. Mäntyharjulla vastaava kustannus on 1000 euroa suurempi. Kustannuseroja selittää erot kyytioikeuksien myönnössä, asutusrakenteessa ja kauttakulkevan vuoroliikenteen hyödyntämismahdollisuuksissa. Kuva 22. Hallintokuntien asiakaskohtaiset kuljetuskustannukset Kangasniemi 2011.