Rovaniemen kaupungin maankäytön seminaari 3/11/2009 Kaavoituspäällikkö Tarja Outila
|
|
- Irma Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rovaniemen kaupungin maankäytön seminaari 3/11/2009 Kaavoituspäällikkö Tarja Outila
2 Leo Kosonen/ Kuopion kaupunki KARA tutkimuksessa vyöhykeajattelun perustana on eri kaupunkityyppejä vastaavien kaupunkirakenteen järjestelmien ja kaupunkiympäristöjen tunnistaminen. Tarkasteltavia kaupunkityyppejä ovat jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki. Näitä kaupunkityyppejä ovat parhaiten kuvanneet ja analysoineet australialaiset maantieteilijät Peter Newman ja Jeffrey Kenworthy (2004).
3 Autokaupungiksi muuttumisen tunnistaminen on tärkeää, jos siihen halutaan vaikuttaa. Vaikuttaminen puolestaan on tärkeää, koska autokaupungin tyyppinen kaupunkirakenne on kallis. Se edellyttää suuria investointeja, sen käyttökustannukset ovat korkeat, se kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa paljon haitallisia ilmastopäästöjä. Autokaupungin rakenne palvelee ensisijaisesti aktiivisinta väestöä. Parhaimmillaan se tehostaa kaupungin toimivuutta. Liian hallitsevaksi kehittyessään autokaupungin rakenne kuitenkin yksipuolistaa kaupunkiympäristöä, aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista ja syrjii useita väestöryhmiä. Kallis ja syrjivä kaupunkirakenne puolestaan heikentää kaupungin kilpailukykyä.
4 Kaupunkirakenteen peruskäsitteet: jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki. Joukkoliikennekaupunki on kasvanut jalankulkukaupungin ympärille ja liittyy siihen. Autokaupunki on rakentunut muiden järjestelmien päälle ja ympärille. Kaikki järjestelmät liittyvät toisiinsa keskustassa, joka palvelee koko kaupunkialuetta. Leo Kosonen
5 (1) Jalankulkukaupungin ydinvyöhyke sisältää liikekeskustan, joka useimmissa kaupungeissa on uudistettu kävelykeskustaksi, sekä sitä ympäröivän perinteisen jalankulkukaupungin alueen. Tämä vyöhyke on sekoittuvaa aluetta, jossa keskusta asumisella on keskeinen rooli. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa tämä vyöhyke ulottuu noin kilometrin etäisyydelle painopisteestään. Helsingissä jalankulkukaupungin vyöhyke on laaja, koska siellä keskusta asuminen ja keskustassa liikkuminen tukeutuvat jalankulun ohessa raitiovaunuliikenteeseen. Myös muissa suurissa kaupungeissa jalankulkukaupungin vyöhyke on laajempi kuin keskisuurissa kaupungeissa.
6 (2) Jalankulkukaupungin pyöräilyvyöhyke kattaa keskustaan liittyvät esikaupunkialueet, jotka noin kilometrin levyisenä nauhana ympäröivät varsinaisen jalankulkukaupungin vyöhykettä. Tältä vyöhykkeeltä on hyvät jalankulku ja pyöräily yhteydet keskustaan. Osa tästä vyöhykkeestä on kerrostalovaltaista aluetta, joka liittyy joukkoliikennekaupungin sormiin. Muut alueet tukeutuvat jalankulun ja pyöräilyn ohessa suurelta osin henkilöautoliikenteeseen. Historiallisesti nämä vyöhykkeet ovat jalankulkukaupunkia. Tämä näkyy niiden toiminnallisessa rakenteessa ja rakennetussa ympäristössä. Tällä vyöhykkeellä asuvat asuntokunnat voivat halutessaan tulla toimeen yhdellä autolla tai ilman autoa. Joukkoliikennekaupungin tyyppistä rakennetta on vyöhykkeellä, joka raide tai bussiliikenteeseen tukeutuen on levittäytynyt jalankulkukaupungin vyöhykkeitä laajemmalle alueelle. Pääkaupunkiseudulla tämä vyöhyke tukeutuu keskeisiltä osiltaan raideliikenteeseen, joten siellä on kaksi toisistaan erottuvaa, mutta samalla toisiinsa liittyvää joukkoliikennekaupungin vyöhykettä.
7 (3) Joukkoliikennekaupungin vyöhyke sisältää kerrostalolähiöt sekä niitä yhdistäviin bussilinjoihin liittyvän muun maankäytön. Vyöhykkeen tunnusmerkkinä on paikallisliikenteen järjestelmä, jonka kattavuus, saavutettavuus ja palvelutaso on niin hyvä, että siihen voi kuka tahansa liikkumisessaan kohtuullisenvaivattomasti tukeutua. Toisena tunnusmerkkinä on, että paikallisliikenteellä on merkittävä määrä käyttäjiä ja selkeä oma roolinsa alueen asukkaiden sekä työpaikkojen toiminnan kannalta.
8 Tällä vyöhykkeellä asuvat asuntokunnat voivat halutessaan tulla toimeen yhdellä autolla tai ilman autoa. Bussiliikenteeseen tukeutuvassa kaupunkirakenteessa joukkoliikennekaupungin vyöhyke kattaa alueet, jotka ovat noin 250 metrin säteellä sellaisista bussipysäkeistä, joilla bussit kulkevat minuutin vuorovälein. Vyöhykkeen ulkopuolelle jäävät kuitenkin sellaiset alueet ja korttelit, joiden asukkaiden autoistumisaste on korkea ja bussien käyttö vähäistä. Keskisuurissa suomalaisissa kaupungeissa bussiliikenteeseen tukeutuvat joukkoliikennekaupungin sormet ulottuvat noin 10 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Jalankulku ja joukkoliikennekaupungin vyöhykkeitä ympäröivä alue on autokaupungin tyypistä kaupunkirakennetta, jossa liikkuminen tapahtuu pääasiassa henkilöautoilla.
9 (4) Autoon tukeutuva vyöhyke on autokaupungintyyppistä aluetta, joka liittyy jalankulku tai joukkoliikennekaupungin vyöhykkeisiin siten, että alueella asioivat voivat tukeutua auton lisäksi myös jalan, pyörällä tai bussilla liikkumiseen. Tällä alueella asuvat asuntokunnat voivat halutessaan tulla toimeen yhdellä autolla. (5) Autoriippuvainen vyöhyke on autokaupungin tyyppistä aluetta, jonka yhteys jalankulku ja joukkoliikennekaupungin vyöhykkeisiin on niin heikko, että muu kuin alueen sisällä tapahtuva liikkuminen edellyttää tukeutumista henkilöautoon. Tällä alueella asuminen edellyttää, että jokaisella aktiivi iässä olevalla asukkaalla on käytössään oma auto tai mahdollisuus saada tarvittava kuljetus. Autokaupungin vyöhyke on yleisnimitys, joka kattaa sekä autoon tukeutuvan vyöhykkeen että autoriippuvaisen vyöhykkeen. Autokaupungin vyöhyke ulottuu enimmillään noin 50 kilometrin etäisyydelle keskustasta.
10
11
12
13
14
15
16
17 Tutkimuksessa mukana 34 kaupunkiseutua. Suomen alhainen kaupungistumisaste ja asumisväljyys toimivat täydennysrakentamisen moottorina. Väestön ja ennen kaikkea asumisväljyyden kasvu kaupunkiseuduilla luo uudisrakentamistarpeen, jolla mahdollistetaan rakenteen eheyttäminen. Samoin meillä on lähes kaikilla kaupunkiseuduilla lähiörakenteesta johtuen yhdyskuntarakenteen nauhamainen perusrakenne, jolla joukkoliikenteen sekä pyöräilyn edellytyksiä voidaan merkittävästi parantaa. Autokaupunkikehitys ei ole kuitenkaan edennyt niin pitkälle, että amerikkalainen pientalomatto olisi vallannut nauhamaiset yhdyskuntarakenteen perusrakenteet.
18 Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta oikein sijoitetulla ja mitoitetulla täydennysrakentamisella voidaan parantaa joukkoliikenteen palvelukykyä tuomalla lisää asukkaita metsälähiöiden ja keskusta alueiden väliselle joukkoliikenteen nauharakenteelle. Tilaa on myös palveluiden ja työpaikkojen uudelle sijainnille tällä nauharakenteella. Oikein sijoitettu täydennysrakentaminen mahdollistaa henkilöautojen määrän ja ennen kaikkea niiden käytön vähentämisen. Täydennysrakentaminen myös turvaa merkittävien viheralueiden olemassaolon, koska näiden merkitys kasvaa yhdyskuntarakenteessa. Samalla voidaan kontrolloida paremmin kaupungin reuna alueella tapahtuva kaupungin leviämistä
19 15 vuotta sitten kaupungissa tehtiin selkeä muutos maankäytön periaatteissa. Siirryttiin pelkistettyyn vyöhykeajatteluun (jalankulkujoukkoliikenne auto). Siirryttiin keskustan vetovoimaisuuden korostamiseen. Vetovoimatekijät tunnistettiin (Rännikadut, Saaristokaupungin kehittäminen) Vyöhykeajattelu oli helposti omaksuttavissa. Pitkä aikajänne: 10 v suunnittelu/ 10 v toteutus/ 10 v seuranta. Kaupunkirakennesuunnitelma (ohjaa selkeästi maankäyttöä koko kunnassa): slu:n viivästyminen näkyy periaatteista lipeämisenä.
20 Budjetin yhteydessä 5 vuoden toteuttamissuunnitelma. On toteuttamisen kannalta keskeinen työkalu. Kuopio pyrkii ostamaan maat itselleen ja toteuttaa ne. Neljän vuoden sykli: maan hankinta, infran ja katujen rakentaminen, istutukset ja viimeisenä vuonna rakentaminen. Rakennuskieltoja (yleiskaavan) laatimisen vuoksi (Kosonen: n. 4 5 km säteellä keskustasta). Kaupunki ei myönnä poikkeamisia, eikä hyväksy lomaasuntojen muuttamista asuinrakennuksiksi. Oikeusvaikutteisessa yk:ssa määritelty vapaaksi jäävät rannat. Muualla haja asutusalueella rakentaminen on vapaampaa.
21 Ensimmäinen laadittiin vuonna 1989, seuraava vuonna 1994 ja viimeisin on laadittu vuonna Kaupunkirakennesuunnitelma laaditaan 10 vuoden ja 20 vuoden tähtäimillä. Uusimman kaupunkirakennesuunnitelman tavoitevuodeksi tulee 2030 (laaditaan vuonna 2010). Tarkistetaan säännöllisesti ja siihen sitoudutaan. Kaupunkirakennesuunnitelman yhteydessä laaditaan teemakartta, jossa osoitetaan asuntorakentamisen eteneminen vuosittain ja tavoitevuoteen 2015 mennessä. Samoin osoitetaan palvelujen ja hallinnon alueiden sekä teollisuus ja varastoalueiksi otettavien alueiden rakentuminen samalla ajanjaksolla. Suunnitelmassa osoitetaan myös keskustan kehittämisalueet ja selvitysalueet. Teiden rakentaminen aikataulutetaan n. viiden vuoden periodeittain.
22 Ohjelman tarkoitus Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma kuvaa Kuopion kaupungin arkkitehtuurin ja kaupunkirakennustaiteen nykytilaa ja asettaa tavoitteet sekä määrittää toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on auttaa kuopiolaisia arvostamaan omaa ympäristöään ja rohkaista ottamaan vastuuta kotikaupunkinsa kehityksestä. Ohjelman toteuttaminen vaatii poliittista ja taloudellista sitoutumista sekä pitkäjänteistä työtä rakennetun ympäristön laadun nostamiseksi. Suunnitelmia ja selvityksiä: Kaupunkirakennesuunnitelma 2010 Kuopion kulttuuriympäristöstrategia 2007 Alatorihankkeen suunnitelmat ja asemakaavan muutos 2006 Keskustan liikennesuunnitelma 2006 Rännikatujen kehittämissuunnitelma 2005 Kuopion keskustan kehittäminen kauppapaikkana 2002 Kuopion keskustan kaupunkikuvaselvitys 1992 Ulkomainontaohjeet Kuopion kaupungissa 1991 Kaupungin toimien tulee olla esimerkkinä muille. Päätavoite on kuopiolaisille yhteinen; viihtyisä, turvallinen ja omintakeinen Kuopio.
23 Kuopion kulttuuriympäristö strategia ja hoito ohjeet ohjelma käsittää Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito ohjelman sekä Kuopion kulttuuriympäristöjen vaalimisen yleisiä periaatteita käsittelevän strategisen osuuden jatkotoimenpide ehdotuksineen. Ohjelma on hyväksytty Kuopion kaupunginhallituksessa ohjeellisena noudatettavaksi. Tavoitteena on, että Kuopio on kulttuuriympäristöjään arvostava ja niistä hyvää huolta pitävä kaupunki. "Vähemmällä enemmän"
24
25 Siltojen Saaristokatu Vesistöosuutta Saaristokadusta on 1,5 km, josta siltoja on lähes puoli kilometriä. Ensimmäinen silta keskustasta päin tultaessa, Ellen Thesleffin silta, on 280 metriä pitkä. Fridolf Weurlanderin sillan pituus 30 metriä, Anton Lindforsin silta 22 metriä ja Unto Koistisen silta 160 metriä. Saaristokadun rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2006 yhtäaikaa sekä saaristojaksolla että Keilankannassa. Kadun rakentaminen kesti yli kaksi vuotta ja se avattiin liikenteelle 24 lokakuuta 2008.
26 TAITEEN KAAVA ( on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta Saaristokaupunkia rakennetaan hyväksi asumisen kulttuuriympäristöksi. Taiteen kaava ohjaa kaupungin normaalia rakentamista ja kehitystyötä, mutta lisäksi sen pohjalta toteutettavilla Saaristogalleriaorganisaation taideprojekteilla tuodaan suunnitteluun ja toteutukseen ulkopuolista rahoitusta, resursseja ja yhteistyökumppaneita. Taiteen kaava lisää asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa ympäristönsä kehitykseen. Ennen kaikkea se antaa suuntaviivat Saaristokaupungin hengen mukaisen taiteen toteuttamiseksi ja saaristokaupunkikulttuurin luomiseksi. Kuopion Saaristokaupungin Taiteen kaava yhdistää taiteen, kulttuurin ja rakentamisen aivan uudella tavalla. Taiteen kaava kehitystyö sai alkunsa vuonna 2005 valmistuneesta opetusministeriön tukemasta Saaristokaupungin Hyvän asumisen kulttuuriympäristö hankesuunnitelmasta. Siinä esiteltiin Saaristogalleria hanke, joka edustaa uudenlaista toimintamallia luoda monipuolista, laadukasta ja viihtyisää tulevaisuuden asumisen kulttuuriympäristöä. Pohjaksi hankkeelle esitettiin luotavaksi Saaristokaupungin oma kulttuurin ja taiteen yleissuunnitelma eli taiteen kaava.
27 1. Kaavarunko Kaavarunko on yleensä asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleispiirteinen suunnitelma. Kaavarungon avulla pyritään selvittämään asemakaavan tai muun maankäyttösuunnitelman vaikutusta laajempaan ympäristöön. Useimmiten kaavarunko laaditaan liikenteen, kaupallisten ja muiden palveluiden, viheryhteyksien tai aluerakentamisen selvittämiseksi. Kaavarunko ei ole maankäyttö ja rakennuslain mukainen kaavataso eikä sitä yleensä aseteta virallisesti nähtäville eikä siitä voi valittaa. Kaavarungon yhteydessä laaditaan usein yleiskaavatasoisia selvityksiä ja kaavarunkoluonnoksesta tai luonnosvaihtoehdoista kuullaan osallisia. Kaavarunko liitetään asemakaavan valmisteluasiakirjoihin, jotka asetetaan virallisesti nähtäville ja viedään päätöksentekoon.
28 Metsä Pietilän kaavarunko, Kärpänen Tavoitteena on tukea alueen yritystoiminnan kehittämistä selvittämällä koko alueen liikenneverkon ja rakentamisen mahdollisuudet. Selvitys tehdään yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa (*). Kaavarungon perusteella laaditaan asemakaavan muutos kaupungin omistamalle alueelle. Valmisteluvaiheen kuuleminen Metsä Pietilä A 2474 kartta ja määräykset. Selvityksiä: Hulevedet ja kunnallistekniikka. Rakennettavuusselvitys. Rakennusinventointi. Tärinäselvitys. Ympäristömeluselvitys. Varikkoalueen maaperän pilaantuneisuus.
29 2. Rakennemalli Rakennemalli on kuntien yhteinen yleiskaavan luonteinen maankäytön suunnitelma. Rakennemalli ei ole maankäyttö ja rakennuslain mukainen kaavataso. Rakennemallin laatimisen yhteydessä ei yleensä noudateta yleiskaavan laatimisen mukaista osallistumista, mutta rakennemallia laadittaessa kuullaan eri tahoja ja sen valmistelusta on saatavissa tietoja yleisesti. Rakennemallit toimivat maakunnallisen ja kuntakohtaisen yleispiirteisen kaavoituksen tukena. Lahden kaupunkiseudulla on tehty kuntien yhteistä yleiskaavallista suunnittelua jo 1960 luvun lopulta lähtien. Lahden, Hollolan ja Nastolan alueita koskeva ensimmäinen rakennemalli laadittiin vuonna 1968 ja sitä tarkistettiin 1972 ja Seuraavassa rakennemallissa, joka laadittiin , suunnittelualuetta laajennettiin Asikkalaan ja Orimattilaan. Viimeisin rakennemalli on laadittu ja se käsittää Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan alueen. Rakennemallilla on ratkaistu Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehittämiseen liittyviä keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut löytää kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteen päälinjaukset.
30
31 Muut maankäytön suunnitelmat Kaupunkisuunnittelussa laaditaan myös muita maankäyttöselvityksiä ja suunnitelmia. Näitä ovat kaavarungot, maisemaselvitykset ja suunnitelmat, hoito ja kehittämissuunnitelmat, erilaiset vaikutusten arvioinnit, kaupunki tai maisemakuvalliset tarkastelut, koirien ulkoiluttamisaluekartat, viherstrategia ym. Maankäyttöselvitysten ja suunnitelmien tarkoituksena on ohjata suunnittelua ja auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa.
32
33
34 Sisäinen muutto vaikuttaa mm. kaupungin sisäiseen väestökehitykseen sekä alueiden erilaistumiseen ja luo siten haasteita kaupungin maankäytön ja palveluiden suunnittelulle sekä asunto ja tonttituotannolle. Suunnittelun haasteena on mm. sisäisen muuton ohjaaminen jo rakennetuille alueille, erityisesti nettotappioalueille, sekä asunto ja palvelutarjonnan sopeuttaminen väestörakenteen muutoksiin. Kuvassa näkyvät toimenpiteet ovat esimerkkejä keinoista, joilla voidaan vaikuttaa sisäisen muuton suuntautumiseen kaupungin sisällä.
35
36 1. Keskimäärin joka viides (20 %) oululainen vaihtaa vuosittain asuntoaan kaupungin rajojen sisällä. Suuralueiden ja kaupunginosien asukasmäärissä ja rakenteissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, mikä tulee ottaa huomioon palveluiden ja asuntotuotannon suunnittelussa: luo kysyntää asuntomarkkinoille taloudellista merkitystä sekä omistusettä vuokra asuntomarkkinoille, lisäksi voimakas uudisasuntokysyntä luo töitä rakennusalalle. 2. Puolet kaupungin sisäisistä muuttajista on työikäisiä (25 64 v.) ja alle kolmannes nuoria aikuisia (19 24 v.). Talotyypeiltään monipuoliset alueet mahdollistavat nuorten aikuisten asumisen eri puolilla kaupunkia.
37 3. Lapsiperheistä ne, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, muuttavat kaupungin sisällä eniten. Alle kouluikäisten muutot tulee ottaa huomioon päivähoito, neuvola ja jatkossa myös opetuspalveluiden suunnittelussa, joiden kysyntä kasvaa sisäisen muuton seurauksena erityisesti niillä alueilla, joilla rakennetaan uusia pientaloja vuotiaat ja sitä vanhemmat eivät ole aktiivisia muuttajia kaupungin sisällä. Suunnittelussa onnistuttu siinä, että ikääntyvät muuttavat niille alueille, joilla vanhuksille suunnattujen palveluiden palveluverkko hyvä
38 5. Sisäinen muutto on suhteessa asukaslukuun vilkkainta alueilla, joilla on paljon pieniä kerrostaloasuntoja ja vuokra asuntoja. Haasteellisia mm. palveluiden mitoittamisen ja palvelutarjonnan suunnittelun sekä yhteisöllisyyden luomisen kannalta. Alueilla tulisi tarkastella keinoja, joilla yhteisöllisyyttä voitaisiin rakentaa; yhteisöllisyys on yksi kaupungin arvoista ja siksi keskeinen näkökulma kaupungin suunnittelussa. Jos halutaan edistää alueellisesti tasapainoista kaupungin sisäistä muuttoa, tulisi pitää huolta siitä, että vuokra asuntoja on kaikilla alueilla, eikä kaupungin sisällä ole vuokraasuntojen keskittymiä.
39 6. Sisäinen lähtömuutto on vilkkainta vuokraasuntovaltaisilla alueilla. Lisäksi lähtömuuttoa ohjaavat mm. asukkaiden asumistoiveet. lähtömuuttoa ei voida ohjata eikä siten ennakoida kaavoituksen tai asunto ja tonttituotannon kautta samalla tavalla kuin tulomuuttoa, haaste suunnittelulle voimakas suhteellinen lähtömuutto voi olla merkki siitä, että asukkaat eivät koe aluetta houkuttelevaksi asuinympäristöksi tällaisilla alueilla asuinympäristön parantamiskeinoina voivat toimia esim. talotyyppien monipuolistaminen ja lähiympäristön parantamisprojektit monipuolisen asuntokannan tavoite toteutuu, kun tarjolla on sekä omistus että vuokra asuntoja erityistä huomiota tulisi kiinnittää Linnanmaan ja Toppilan kaupunginosiin, alueilla kuitenkin paljon opiskelija asuntoja, mikä määrittelee alueella asumisen jo lähtökohtaisesti lyhytaikaiseksi
40 7. Sisäisen muuton nettovoittoalueet sijaitsevat pääasiassa kaupungin reunaalueilla, jossa tapahtuu valtaosa kaupungin pientalojen uudisasuntotuotannosta ja lisäksi sellaisilla alueilla keskustassa ja keskustan läheisyydessä, joilla on ollut uudisrakentamista. asunto ja tonttituotanto ohjaa tulomuuttoa kokonaismuutto huomioon ottaen sisäinen muutto kasvatti asuntojen ja palveluiden kysyntää kaikilla suurimmilla nettovoittoalueillaan uudisrakentamisalueilla suurin osa asuntojen kysynnästä siirtyy tonttivarannon ja uudisrakentamisen kapasiteetin loppuessa niille alueille, joilla kaupunki rakentaa, palvelujen kysyntä laskee tästä muutaman vuoden päästä uudisrakentamisalueille tulisi taata tasainen palvelukehitys eli palvelut tulisi mitoittaa pitkän aikavälin väestönkehityksen mukaisesti suurimmilla nettotappioalueilla tulisi tarkastella keinoja, joilla voidaan tasapainottaa väestörakennetta sekä palvelukysyntää yksi mahdollisuus on täydennysrakentaminen
41 8. Sisäinen muutto on keskustan alueella vilkasta, mutta sillä ei ole vaikutusta keskustan alueen asukaslukuun. Keskusta on kuitenkin ehdottomasti suosituin toiveasuinpaikka kaupungin sisällä. Sisäisellä muutolla ei vaikutusta asuntojen ja palveluiden kokonaiskysyntään keskustan alueella. Keskustasta ja sen läheltä tulisi etsiä täydennysrakentamiskohteita.
42 9. Kolmasosa kaupungin sisäisistä muutoista tapahtuu suuralueiden sisällä ja viidesosa kaupunginosien sisällä. Se, että kaksi kolmesta muuttajasta vaihtaa suuraluetta tarkoittaa kaupungin sisäisten alueiden asukasmäärien ja asukasrakenteiden muuttumista ja luo siten haasteita eri alueiden asuntotuotannon ja palvelutarjonnan mitoittamiselle. Erityyppisiä asuntovaihtoehtoja ei mahdollisesti ole suuralueiden sisällä tarpeeksi, asukkaat joutuvat muuttamaan sopivan asunnon perässä. Kuitenkin huomioitava, että kerrostaloasunnoille ei kysyntää etäällä keskustasta ja toisaalta keskustassa ei voida lisätä pientalotuotantoa. Kielteinen alueellinen erilaistuminen ei merkittävä ongelma Oulussa, kaupunginosan sisällä muuttaneita enintään 10 % asukkaista. Huolella suunnitellut, houkuttelevat ja laadukkaat täydennysrakentamiskohteet voivat muuttaa alueiden kehitystä Kaupunki pyrkii estämään asuinalueiden kielteisen alueellisen erilaistumisen jo asuinalueiden suunnitteluvaiheessa: kaikille asuinalueille suunnitellaan erilaisia talotyyppejä ja lisäksi alueille sijoitetaan hallintamuodoltaan monenlaisia asuntoja.
43 10. Keskimäärin yli neljäsosa uusille alueille kaupungin sisältä muuttaneista muuttaa saman suuralueen sisältä ja noin viidesosa jopa saman kaupunginosan sisältä. 11. Kaupungin sisällä ei ole sellaisia asuinympäristöön tai asuntoon liittyviä tekijöitä, jotka merkittävästi aiheuttaisivat sisäistä muuttoa. Tieto auttaa uusia alueita rakennettaessa ennakoimaan uusien alueiden palvelukysynnän muutoksia sekä lähtömuuton alueellista jakautumista kaupungin sisällä. Kaupungin maankäytön suunnittelulla on onnistuttu luomaan asuntoja viihtyisiä ja asuinympäristöjä. Kaupungin suunnittelujärjestelmä on toimiva. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan suureen osaan niistä tekijöistä, jotka aiheuttavat kaupungin sisäistä muuttamista.
44 12. Uusi asuinpaikka kaupungin sisällä valitaan yleisimmin asunnon perusteella, mutta sen lisäksi valintaan vaikuttaa laaja joukko asuinympäristöön, palvelutarjontaan, sijaintiin ja liikenneyhteyksiin liittyviä tekijöitä. Muuttokäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa suunnittelemalla houkuttelevia ja laadukkaita asuinalueita, jotka vastaavat asumistoiveita asuinympäristön laadun sekä asunto ja palvelutarjonnan suhteen. Muuttokäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa myös asuinalueisiin liittyvien mielikuvien kautta. Lisäksi tiedetään, että asunto ja tonttituotanto ohjaa tulomuuttoa niille alueille, joilla rakennetaan. Vaikka pääosa suunnittelusta kohdistuu uusille alueille, myös jo rakennettujen alueiden kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta.
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotKohdekaupunkien kaavio
Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia
LisätiedotEheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa
Eheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa Asuntomessuseminaari Kuopiossa 10.8.2010 Leo Kosonen kaavoituspäällikkö Jalankulku- ja joukkoliikennekaupunki Sormimalli 1993 Sormimalli 2005 KUOPIO Leo Kosonen 12.2.2008
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotKaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin
Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA / Katri Hiltunen
KAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA 13.12.2017 / Katri Hiltunen 1 KUOPION VÄESTÖNLISÄYS Vehmersalmi 2005 Kuntaliitokset yht. + 20 000 asukasta Karttula
LisätiedotKuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä
Kuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä Kuopio 25.2.2014 Leo Kosonen Kaupunkisuunnittelija ja tutkija URBAN FABRICS Conceptual Combinations of Three City Fabrics 20 km AREAS AND DIMENSIONAL
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 12.9.2014
Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu
LisätiedotMika Ristimäki / SYKE,
Kaupunkikudokset ja päätöksentekopolut Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 SYKEn kehitystyö tarjoaa: 1) Kolmen kaupunkikudoksen ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lähestymistapa avuksi suunnitteluongelmien
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotKävelyä ja pyöräilyä suosiva keskustarakenne
Kävelyä ja pyöräilyä suosiva keskustarakenne Ilmastotavoitteista paikallisuuteen Vaasa 22.9.2016 Leo Kosonen tutkija, yliarkkitehti URBAN FABRICS KAUPUNKIKUDOKSET Kaupunkialue 2 km Tunnistaminen Sekoittuva
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 25.4.2014
Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotAsemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan
LisätiedotKaupunkikudokset keskustoissa
Kaupunkikudokset keskustoissa Jalankulkukaupungin suunnitteluperiaatteet - Kumppanusfoorumi, Turku 16.2.2017 Leo Kosonen Tutkija, yliarkkitehti Uusi ajattelutapa Kaupunki koostuu kolmesta kudoksesta Theory
LisätiedotLepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015
30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotKYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS
Kouvolan kaupunki Yhdyskuntatekniset palvelut OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS Pvm. 18.7.2018 Täyd. Diaari 1857/10.02.01/2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotOulun kaupungin tekninen keskus
Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA V kaupunginosan korttelia 10 tonttia nro 3 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutos (Uusikatu 72) AM2070 26.1.2010 asemakaavan
LisätiedotKaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen
Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala MRL- kokonaisuudistuksen vaiheita Tietopohjan laajentaminen ja suuntaviivojen valmistelu (esivalmisteluvaihe)
LisätiedotARKKITEHTUURIN, KAUPUNKIARKKITEHTUURIN JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SANASTOA
ARKKITEHTUURIN, KAUPUNKIARKKITEHTUURIN JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SANASTOA 8.11.2017 Tämä sanasto liittyy Kuopion Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Sen tarkoituksena on ohjelmaan syventymisen ja käytön helpottaminen.
LisätiedotAjatuksia kaupunkiseuduista sekä Oulun seudun kuntien rakennemallin lähtötiedoista ja tavoitteista Oulu 11.12.2014
Ajatuksia kaupunkiseuduista sekä Oulun seudun kuntien rakennemallin lähtötiedoista ja tavoitteista Oulu 11.12.2014 Cityfabrics Leo Kosonen Kuopio Leo Kosonen kaupunkitutkija arkkitehti SAFA UF projekti
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0317 Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus OSALLISTUMIS-
LisätiedotPenttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen
Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi
LisätiedotMUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8
MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen
LisätiedotNurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus
1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotLångvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle
Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotAsemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014
Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotPOLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS
POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS 30.11.2017 Lamminniemi Maanmittauslaitos 2017 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi... 1 2 RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN SIJAINTI...
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotYLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)
SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotTiivistelmä I JOHDANTO Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus II TILASTOT Muuttojen määrät... 6
Kaupungin sisäinen muuttoliike Oulussa 2005-2008 SISÄLLYS Tiivistelmä... 3 I JOHDANTO... 5 1. Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus... 5 II TILASTOT... 2. Muuttojen määrät... 3. Muuttovirtojen suunnat...
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki
Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
Lisätiedotalue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ
LisätiedotAlueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen
Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen Tampereen kaupunkiseudun tonttipäivä Museokeskus Vapriikki 22.3.2018 Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Maija Neva Miltä tulevaisuus näyttää?
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
LisätiedotOsallistumis ja arviointisuunnitelma
1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue
LisätiedotYhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet
Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotLOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA
LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta Leena Iso-Markku 1 LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotStrategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila
Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotKOUHINRANNAN ASEMAKAAVA
LIITE kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 4 / 1.11.2017 / Asia nro 40 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Pirkkalan kylän määräaloja 79-428-2-72-M501
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotLintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-
LisätiedotOulun kaupungin tekninen keskus
Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotJOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA
ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
Lisätiedot