porraskävelysimulaattori neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 uudet kurssit vuonna 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "porraskävelysimulaattori neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 uudet kurssit vuonna 2012"

Transkriptio

1 neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! Sivu 6 uudet kurssit vuonna 2012 Neuronin vuoden 2012 kurssitarjontaan kuuluu muun muassa sopeutumisvalmennuskurssi aivovamman saaneille. Sivu 11

2 Kuinka kannattavaa aivohalvauskuntoutus on? Pekka Jäkälä Ylilääkäri, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Professori, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus Kliinisen lääketieteen laitos, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto Vuosittan henkilöä sairastuu Suomessa akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön (AVH, aivohalvaus). Näistä suurin osa (80 %) on aivoinfarkteja, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista. Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito on kehittynyt viime vuosina huimaa vauhtia ja monista akuutin aivoinfarktin hoitomuodoista, kuten liuotushoidosta, pahanlaatuisen aivoinfarktin leikkaushoidosta ja hoidosta AVH-yksikössä on korkeimman A-tason näyttöä hoitojen hyödyllisyydestä. Liuotushoidon saatavuus, neurokirurginen akuuttihoito ja tehohoito ovat Suomessa huippuluokkaa kansainvälisestikin arvioiden. Mutta meneekö akuuttihoitoon satsaaminen hukkaan, mikäli laiminlyödään tehokas kuntoutus? Aivoverenkiertohäiriöiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä on korkeimman A-asteen näyttöä. Potilaat hyötyvät tällaisesta kuntoutuksesta sairauden vaikeusasteesta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Tulos näkyy lyhentyneinä hoitoaikoina, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna. Asiantuntijasuositukset (aivoinfarktin käypä hoito -suositus ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma) suosittavatkin aktiivista kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä heti sairastumisen jälkeen. Kuinka tämä Suomessa toteutuu? Ei niin hyvin kuin pitäisi. Vuonna 2006 keskimäärin % potilaista pääsi moni ammatilliseen kuntoutukseen välittömästi sairastumisen jälkeen, kun tutkimuksien mukaan jopa lähes puolet potilaista hyötyisi kuntoutuksesta. Eri sairaanhoitopiirien välillä kuntoutukseen pääsyssä oli suurta vaihtelua (vaihteluväli 2 42 %). Valitettavasti iäkkäiden tehokkaaseen kuntoutukseen pääsy oli erityisen hankalaa, vaikka myös ikääntyneet aivohalvaukseen sairastuneet hyötyvät tehokkaasta kuntoutuksesta. Entä miten on myöhäisvaiheen kuntoutuksen laita? Osalla aivohalvauspotilaista toimintakyky huonontuu ajan myötä ilman kuntoutustoimia. Myös myöhäisvaiheen kuntoutus on todettu hyödylliseksi. Laajassa katsauksessa todettiin voitavan parantaa merkittävästi potilaiden toimintakykyä ja vähentää riippuvaisuutta ulkopuolisesta avusta vielä vuosi sairastumisesta toteutetulla tehokkaalla kuntoutuksella. Suomessa myöhäisvaiheen kuntoutuksen järjestämisvastuu on hajautettu Kelalle ja terveydenhuollolle eli kunnille. Näistä Kela huolehtii pääasiassa alle 65-vuotiaiden kuntoutuksesta, mikäli potilaalla on oikeus korotettuun hoitotukeen. Kroonisessa vaiheessa myös raajan jäykkyys eli spastisuus on usein vaikeimmin sairastuneiden ongelmana. Spastisuutta voidaan lievittää merkittävästi botuliinitoksiinihoidolla. Hoidon saatavuudessa on Suomessa vielä suuria alueellisia eroja. Sairastumisennusteiden mukaan Suomessa tulee väestön ikääntymisestä johtuen olemaan lähivuosikymmeninä vähintään yhtä suuri määrä sairastuneita kuin nyt. Erityisesti ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden määrät tulevat kasvamaan. Kannattaako ikäihmisten kuntoutukseen sitten panostaa? Kyllä ehdottomasti kannattaa, sillä näyttö aivohalvauskuntoutuksen vaikuttavuudesta koskee myös ikäihmisiä. Kuntoutukseen panostamisella voidaan saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä, esimerkiksi mikäli pystytään näin estämään kalliiseen laitoshoitoon joutuminen. Sairastuneen henkilön kotikunta säästää joka vuosi vähintään , mikäli tehokkaalla, heti aivohalvauksen jälkeen aloitetulla kuntoutuksella ja muilla tukitoimilla pystytään estämään pysyvään laitoshoitoon joutuminen. Kuntoutus on aina laitoshoitoa edullisempaa, mutta mikäli tehokkaan akuuttihoidon jälkeen ei huolehdita tästä jälkihoidosta riittävästi voi akuuttihoidolla saavutettu hyöty valua hukkaan potilaan toimintakyvyn heikentyessä ajan kuluessa. Aivohalvauskuntoutus on sitä tarvitseville koko loppuelämän jatkuva prosessi. n 2 N e u r o N

3 Sisältö Aivohalvauspotilaan spastisuuden hoito botuliinitoksiinilla Porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! Neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Neuronin palvelut Musiikki edullinen ihmelääke aivohalvauspotilaiden hoidossa? Neglect-kuntoutuksen näköalat laajenevat Simulaatiokeskus-projekti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron osallistuu Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan Kuopion yksikön Simulaatiokeskuksen kehittäminen Savonia-ammattikorkeakouluun (Simula) projektiin, jonka päätavoitteita on mm. vahvistaa Pohjois-Savon alueen terveydenhuollon osaamista ja hoidon turvallisuutta sekä kehittää ja vahvistaa itäsuomalaista terveydenhuollon simulaatio-opetukseen liittyvää asiantuntijaverkostoa. Kumppanuus hyödyntää Neuronia mm. tarjoamalla projektin aikana henkilöstölle ammatillista täydennyskoulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia nykyaikaisimmalla huipputeknologialla simulaatiokeskuksessa. Neuron puolestaan tarjoaa projektille rahoitusosuuden lisäksi kuntouttavan näkökulman simulaatiopedagogian kehittämiseen. Päärahoittajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon liitto. Projekti toteutetaan ajalla Julkaisija: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Toimitus: Anniina Poutiainen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Painopaikka: Suomen Graafiset Palvelut Oy, 2011 N e u r o N

4 Aivohalvauspotilaan spastisuuden hoito botuliinitoksiinilla Botuliinitoksiinin mahdollisuudet spastisuuden hoidossa tunnetaan hyvin. Sen teho on selvästi parempi kuin suun kautta otettavien valmisteiden. Botuliinitoksiinin etuna on sivuvaikutusten puuttuminen eikä sillä ole yhteisvaikutuksia muiden lääkevalmisteiden kanssa. Haittana on botuliinitoksiinin korkea hinta ja sen antotapa, joka edellyttää asiaan perehtyneen lääkärin suorittamaa toimenpidettä. Lääke annostellaan EMG-laitteeseen kytketyllä injektioneulalla suoraan lihakseen. Kauko Pitkänen, LT Apulaisylilääkäri, Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuron Neurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Botuliinitoksiinin vaikutus tulee esille muutaman päivän kuluessa. Jäykkyyttä lievittävä vaikutus perustuu asetyyli koliinivälittäjäaineen vapautumisen estoon hermo-lihasliitoksessa. Vaikutus kestää yleensä 2 3 kuukautta ja häviää vähitellen, jolloin lihasjäykkyys palautuu ennalleen. Botuliinitoksiinia voidaan antaa uudelleen aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua edellisestä. Hoitoa voidaan jatkaa kolmen kuukauden välein tarvittaessa jopa vuosien ajan. Haittavaikutuksia ei ilmaannu pitkäaikaisessakaan hoidossa. 4 N e u r o N

5 EMG-ohjauksella varmistetaan osuminen oikeaan lihakseen. Botuliinitoksiinihoidon toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä fysioterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa. Pelkkä lääkeaineen ruiskuttaminen lihakseen ei ole oikea hoitokäytäntö vaan hoidon tueksi tarvitaan aina säännöllisesti toteutettua asento- ja liikehoitoa. Fysioterapeutti neuvoo ja ohjaa yksilöllisesti spastisen raajan oikeanlaista kuormittamista, lihasvenytyksiä, nivelten liikerataa ja liikkuvuutta lisääviä harjoitteita ja mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja aloittaa muita spastisuutta lievittäviä samanaikaisia hoitokeinoja kuten sähköstimulaatioita. Säännöllinen fysioterapia on suositeltavaa niin kauan kuin botuliinitoksiinihoitoa jatketaan. Toimintaterapeutti antaa ohjausta spastisen yläraajan käyttöön päivittäisissä toimissa ja suunnittelee asentohoidon toteuttamisessa tarvittavien lastojen hankintaa ja käytännön toteutusta. Seurantakäynnit toimintaterapeutin vastaanotolla ovat tärkeitä botuliinitoksiinihoidon jatkuessa, kun lastojen soveltuvuutta joudutaan arvioimaan. Botuliinitoksiinihoidon onnistuminen edellyttää omatoimisen harjoittelun kuten liike- ja asentohoidon toteuttamista säännöllisesti ja mielellään päivittäin usein toistettuna terapeuttien antamien ohjeiden mukaan. Vaikka botuliinitoksiinin mahdollisuudet aivohalvauspotilaan spastisuuden hoidossa tunnetaan jo varsin yleisesti, on hoidon saatavuudessa edelleen toivomisen varaa. Tällä hetkellä hoitoa annetaan yliopisto- ja keskussairaaloiden neurologian tai kuntoutuspoliklinikoilla sekä muutamissa kuntoutuslaitoksissa ja lääkärikeskuksissa eri puolilla Suomea. Neuronissa botuliinitoksiinihoidosta on karttunut kokemusta useiden vuosien ajalta. Neuroniin voi hakeutua botuliinitoksiinihoidon arviointiin esimerkiksi fysioterapeutin tai lääkärin lähetteellä. n Botuliinitoksiinihoidon aloittaminen tulee aina pohjautua asiantuntija-arvioon hoidon soveltuvuudesta. Hoitoon perehtynyt ammattilainen osaa arvioida, onko botuliinitoksiinista hyötyä ja onko sen käyttö perusteltua. Käyttöaiheita ovat mm. hoidettavuuden helpottuminen, kivuliaisuuden lievittyminen, nivelen virheasennon ehkäiseminen ja siihen tähtäävän asentohoidon onnistuminen. Omatoimisen tai ohjatun harjoittelun helpottuminen ja toimintakyvyn vahvistuminen voi joskus olla mahdollista vasta spastisuuden lievittymisen myötä. Esimerkkinä nilkan spastisuus, joka aiheuttaa jalkaterän kääntymisen sisään vaikeuttaen liikkumista. Botuliinitoksiinihoidon vaikutuksesta nilkan spastinen virheasento voidaan saada korjattua, minkä jälkeen kävely sujuu helpommin. Botuliinitoksiinihoidolla pyritään lievittämään spastisuutta. Sen jälkeen kotona selviytyminen voi olla helpompaa. N e u r o N 5

6 Suomen ainoa porraskävelysimulaattori Marraskuussa 2009 Neuronissa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa porraskävelysimulaattori. Porras kävelysimulaattoreita on maailmassa käytössä kaikkiaan viisi kappaletta. Simulaattorista saatiin käyttöön päivitetty versio (G-EO Systems Evolution) kesäkuussa Painokevennetyn kävelykuntoutuksen menetelmät ovat olleet jo kauan Neuronin tärkeä osaamisalue. Neuronissa on ollut tehokkaassa käytössä yli 10 vuoden ajan perinteinen GaitTrainer kävelysimulaattori, jonka harjoitteluperiaatteet ovat samankaltaiset kuin uudessa porraskävelysimulaattorissa. Tämä on helpottanut uuden laitteen käyttöönottoa. Lisää tehoa harjoitteluun Porraskävelysimulaattori on monipuolinen kävelynkuntoutuslaite, jossa vapaasti liikkuvat ja yksilöllisesti ohjelmoitavat askellaudat mahdollistavat tasamaakävelyn lisäksi myös porraskävelyn ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Marjaana Huovinen harjoittelee kuvassa porraskävelyä alaspäin fysioterapeutti Anne Ruokosen ohjatessa oikeaa liikemallia. Taustalla näkyvä näyttöruutu antaa palautteen mm. alaraajojen kuormittamisesta. Porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! heli vehkala, TtM, fysioterapeutti Anne ruokonen, fysioterapeutti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa aloitettiin vuonna 2009 neurologisen kuntoutuksen kehittämishanke (NEKTI). NEKTI-hankkeessa kehitetään virtuaalisia kuntoutusmenetelmiä, tehostetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja testataan uutta neurologisen kuntoutuksen mallia. NEKTI-mallissa yhdistetään yksilöllisesti ohjattu pienryhmämuotoinen harjoittelu sekä uusi kuntoutusteknologia. G-EO Systems Evolution -porraskävelysimulaattorissa on monia uusia ominaisuuksia verrattuna vanhempiin laitteisiin. Merkittävin uudistus on mahdollisuus harjoitella porraskävelyä ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Laite rekisteröi alaraajojen kuormittamisen ja oman aktiivisen työn osuuden, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisemman ja kuntoutujaa enemmän aktivoivan harjoittelun. Harjoittelu laitteella on myös aikaisempaa luonnollisempaa. Kaikki harjoitukset tallentuvat tietokoneelle, josta voidaan nähdä harjoitteiden toteutuminen ja kuntoutujan edistyminen. Työskentely porraskävelysimulaattorilla koetaan miellyttävämpänä ja ergonomisempana verrattuna perinteiseen kävelysimulaattoriin, koska käytössä on sähköinen nostin ja kuntoutujan avustaminen laitteeseen sujuu joustavasti ilman työlästä siirtymisvaihetta. Neurologiseen kuntoutukseen ja kävelyharjoitteluun simulaattori on antanut lisää tehokkuutta ja monipuolisuutta. Mahdollisuus kokea luonnollinen kävely Terapeuttien positiivisten käyttökokemusten lisäksi myös kuntoutujat ovat kiitelleet uuden laitteen tuomia mahdollisuuksia. Tämä on ollut huippujuttu, toteaa yhteensä 15 kertaa simulaattorilla harjoitellut Marjaana Huovinen. Marjaana 6 N e u r o N

7 Huovinen liikkuu pyörätuolilla, eikä pysty kävellen kuormittamaan alaraajojaan. Hän on saanut porraskävelysimulaattorilla mahdollisuuden kokea luonnollinen kävelyelämys painotuettuna. Huovinen kokee hyvänä asiana sen, että kullekin kuntoutujalle pystytään tekemään simulaattorissa yksilölliset säädöt. Voidaan asettaa vaatimukset, haasteet ja teho yksilöllisesti kunkin kävelijän mahdollisuuksien mukaan niin, että kehitystä oikeasti tapahtuu eikä vain muodollisesti yritetä tehdä jotain, kuvailee Huovinen. Myös porrasharjoittelu on ollut Marjaana Huoviselle mieluista. Porraskävelymahdollisuus on huippujuttu meille, jotka emme voi mennä portaikkoon omin jaloin, kiittelee Huovinen. Minulla on enää hämärä mielikuva siitä millaista oli kävellä portaissa. Simulaattorissa kävely ei tuntunut kummalliselta eli uskon porraskävelymallin olevan lähellä totuutta, lisää Huovinen. Kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin Marjaana Huovinen on harjoitellut G-EO Systems -simulaattorilla kolmella eri laitoskuntoutusjaksolla. Hän on harjoituskerroilla kävellyt yhteensä 599 minuuttia eli lähes 10 tuntia, joista 87 minuuttia portaita ylöspäin. Askeleita on kertynyt tasamaa- ja porraskävelyssä yhteensä noin Kun kaiken harjoituksen muuttaa matkaksi, tulos on 11, 2 km! Siirtyminen porraskävelysimulaattoriin onnistuu turvallisesti siirtymisramppia myöten. Huovinen on tyytyväinen porraskävelysimulaattoriharjoittelun tehoon, sillä vastaavia askelmääriä on vaikea saada aikaan muilla harjoittelukeinoilla. Huovinen uskoo porraskävelysimulaattoriharjoittelun nopeuttavan kuntoutumismahdollisuuksia. Erinomainen aerobinen harjoite koko kuntoutuvalle kropalle; lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, kehittää vartalon hallintaa ja auttaa hahmottamaan askellusten muutokset, ja sitähän kävelevä tarvitsee portaissa ja varsinkin ulkona liikkuessaan, Huovinen täsmentää. Huovinen kokee porraskävelysimulaattoriharjoittelun antavan kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin. Henkisesti harjoittelusta saa hurjan paljon onnistumisen kokemuksia ja elimistön omat endorfiinit alkavat virrata, jolloin koko ihminen jaksaa tilanteensa paremmin. Samalla se luo itseluottamusta, toivoa ja uskoa jaksaa eteenpäin, hän sanoo. Huovinen muistuttaa kuitenkin, että laite ei millään voi korvata muuta harjoittelua tai terapiaa: Tämä harjoittelumuoto on yksi tärkeä ja mahdollinen osa kokonaisfysioterapiaa ja vaatii kuntoutujan oman motivoitumisen kuten kaikki muukin harjoittelu. Monipuoliset harjoittelun mahdollisuudet NEKTI-harjoittelutilan kuntoutusvälineistö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kokonaisvaltaiselle kuntoutumiselle. Simulaattoriharjoittelun lisäksi kuntoutuja voi vahvistaa tasapainotaitojaan painokevennettynä tai -tuettuna valjasradalla. Painokevennettyä kävelyharjoittelua voidaan tehdä fysioterapeutin ohjaamana myös kävelymatolla. Painokevennetyn kävelyharjoittelun tehokkuus aivohalvauskuntoutujien harjoitusmenetelmänä verrattuna perinteiseen kävelyharjoitteluun on osoitettu useissa tutkimuksissa, minkä vuoksi se onkin tärkeä osa NEKTI-kuntoutusta. NEKTI-kuntoutuksessa kävelyn ja tasapainon kuntouttamisen lisäksi keskitytään myös ylärajaajan toimintojen kuntoutukseen. Toimintaterapeutin ohjaamissa yläraajaharjoituksissa käytetään harjoitteluvälineinä muun muassa Rehaslide-työntölaitetta ja E-link -yläraajan harjoitusjärjestelmää. Kuntoutujat tekevät paljon toiminnallisia harjoituksia myös pareittain E-link harjoituslaite mahdollistaa erilaisten otekahvojen ansiosta monipuolisen käden käytön aktivoinnin. Kuvassa harjoitellaan sylinteriotekahvalla ranteen liikettä pelisovelluksen toimiessa palautteen antajana ja motivoijana. tai ryhmissä, mikä vahvistaa myös vuorovaikutussuhteen syntymistä ryhmäläisten välille. Useissa harjoitteluvälineissä ja -laitteissa kuntoutuja saa välittömän palautteen tietokoneohjelman välityksellä. Saatu palaute motivoi harjoitusten jatkamiseen ja omien rajojen etsimiseen. Ryhmästä saatu vertaistuki, "vertaisvirta", on erittäin tärkeä jokaiselle kuntoutujalle ja pienryhmässä toimiessa on aikaa kuunnella ja jakaa kokemuksia esim. oman arjen haasteista ja selviytymiskeinoista. n Nekti-työryhmä(vasemmalta oikealle): fysioterapeutti ja projektisihteeri Anne Ruokonen, projektin vastuullinen johtaja, ylilääkäri Pekka Jäkälä, projektipäällikkö Heli Vehkala, toimintaterapeutti Auli Miettinen sekä fysioterapeutti Hanne Lahtipelto. N e u r o N 7

8 kuopion yliopistollisen sairaalan neurokeskus tilaa merkittävän osan potilaidensa kuntoutuspalveluja suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus neuronilta. neurokeskus arvostaa korkeatasoista ja ammattitaitoista kuntoutusosaamista, ja yhteistyö toimijoiden kesken on sujunut erinomaisesti. Teksti: Jarmo Seppälä Kuvat: Jarmo Seppälä ja KYS valokuvaamo Riikka Myöhänen KYSin Neurokeskus aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Keskuksen tehtävänä on palvella neurosairauspotilaita sekä diagnostiikan että hoidon osalta ja vastata hoitoprosessista sen alkuvaiheista kuntoutukseen asti järkiperäisesti ja tehokkaasti. Neurologista kuntoutusta tarvitaan esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, aivovamman tai neurologisen sairauden aiheuttaman vaurion jälkivaikutusten vähentämiseen. Moniammatillinen ja intensiivinen neurologinen kuntoutus on tutkitusti vaikuttavaa ja tuloksellista. NeuroKeSKuS hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Neurokeskuksen varajohtaja Hilkka Soininen on tyytyväinen muun muassa siihen, että Neuron pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa tapauksissa. Hyvät ja tasapuoliset kuntoutusmahdollisuudet Aikaisemmin neurosairauksien akuuttihoito annettiin KYSissä ja sen jälkeen kuntoutus useimmiten toteutettiin terveyskeskuksissa, jolloin alueen potilaat olivat kuntoutuspalvelujen saamisen kannalta eriarvoisessa asemassa. Kuntoutukseen on tullut selkeä parannus, kun KYSille saatiin vuonna 2010 tätä varten miljoonan euron ostopalvelumääräraha. Rahoitus on järjestyksessä myös vuodelle Nyt oikea kuntoutuspaikka etsitään jokaisen potilaan tarpeen mukaan. Neuron on yksi kolmesta neurologisia kuntoutuspalveluja KYSille toimittavasta tahosta, ja olemme tähän palveluun hyvin tyytyväisiä, Neurokeskuksen johtaja, dosentti ja osastonylilääkäri Jaakko Rinne mainitsee. 8 N e u r o N

9 Yhteistyö käynnistettiin vuonna 2010 ja vuonna 2011 palveluja on toteutettu täydellä teholla. Neuronin palvelut kattavat koko tämän potilasryhmän eli kuntoutusta voidaan tarjota tasapuolisesti kaikille potilaille. - Kuntoutuksen tarve ei jatkossa vähene ja mitä varhaisemmassa vaiheessa kuntoutusta voidaan järjestää, sen parempi. Nopeuden lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. Neuronilla on pitkä historia ja kokemus, mistä syntyy alan laaja asiantuntemus ja osaaminen. Käytännössä Neuron on toiminnallaan kuntoutuksen laadun määrittelijä koko Suomessa, Rinne sanoo. Nopea hoito ratkaisevaa Suomessa sairastuu vuosittain henkilöä akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön eli aivohalvaukseen. Näistä tapauksista yli puolet tapahtuu 75-vuotiaille tai sitä iäkkäämmille. Suurin osa tapauksista on aivoinfarkteja eli veritulppia, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista. KYSissä aivohalvauspotilaita on noin 700 vuodessa. Neurokeskuksen varajohtaja, professori ja neurologian ylilääkäri Hilkka Soininen kertoo, että aivohalvauspotilaalle voidaan tehdä CT-kuvaus heti ensiapupoliklinikalla. Mitä nopeammin esimerkiksi liuotushoito aloitetaan, sitä paremmat ovat paranemistulokset. Hoito pitäisi aloittaa alle neljän ja puolen tunnin kuluttua oireiden ilmenemisestä. Aivohalvauspotilaan tila tasaantuu nopeassa hoidossa noin viikon kuluessa. Potilaan kuntoutus alkaa mahdollisimman nopeasti jo Neurokeskuksessa. Aivohalvauksen parasta hoitoa on ennaltaehkäisy verenpaine-, kolesteroli- ja rytmihäiriöhoitoineen, tässä perusterveydenhuolto on avainasemassa. Jos aivoveren- kiertohäiriö kuitenkin tapahtuu, nopea hoito ja asiantunteva kuntoutus ovat potilaan tervehtymisen kannalta avainasemassa. - Yhteistyömme Neuronin kanssa on sujunut hyvin. Neuron osaa työnsä ja pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa tapauksissa, Soininen kiittelee. Osastolta nopeasti jatkokuntoutukseen KYSin neurologian vuodeosastolla tehdään potilaan hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten sairauksien diagnostiikkaa, annetaan niiden mukaista hoitoa ja kuntoutusta sekä pyritään ehkäisemään uusien oireiden ja komplikaatioiden syntymistä. Noin 75 prosenttia potilaista tulee osastolle päivystyksenä. - Hoitotyössä korostuu potilaan voinnin ja oireiden tarkka seuranta. Kuntouttavalla hoitotyöllä pyritään turvaamaan potilaan jäljellä oleva toimintakyky ja edistämään toimintakyvyn palautumista sekä ehkäisemään komplikaatioiden syntyminen, vs. osastonylilääkäri Juha Onatsu esittelee. Osastolla on 28 potilaspaikkaa eli tilaa on varsin vähän. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on neljä ja - Neuronin laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät toimivat hyvin, vs. osastonylilääkäri Juha Onatsu mainitsee. Kuntoutuksen varhaisen aloittamisen lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. N e u r o N 9

10 puoli vuorokautta, jonka jälkeen on vuorossa jatkokuntoutus muualla. Kuntoutus on tiimityötä, johon osallistuvat tarpeen mukaan esimerkiksi psykologi, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti. KYSin neurologian poliklinikka puolestaan on ajanvarauspoliklinikka, jossa tutkitaan ja hoidetaan keskus- ja ääreishermoston sairauksia sekä lihassairauksia. Poliklinikalla on vuosittain noin potilaskäyntiä. Neurokeskuksessa toimii myös valtakunnallinen Epilepsiakeskus. Lääkäri hoitaja-työparin lisäksi moniammatillista asiantuntemustaan potilaan hoitoon antavat tarvittaessa myös kuntoutusohjaaja, dementianeuvoja, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi sekä fysio- ja toimintaterapeutti. - Neuronissa on kehitetty päiväkuntoutuspuolelle räätälöityjä kuntoutusjaksoja. Hyviä ovat myös Neuronin käyttämät laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät, Onatsu kertoo. Onatsun mukaan kuntoutuksen kilpailutuksessa painotetaan muun muassa palvelun nopeutta, kokemuksen tuomaa laatua sekä palvelujen alueellisuutta ja saatavuutta. Potilasmäärät kasvussa, hoito kehittyy jatkuvasti KYSin neurokirurgian osastolla toteutetaan keskushermoston eli aivojen, selkäytimen ja hermojuurien sairauksien ja vammojen akuuttia ja elektiivistä kirurgista hoitoa yhteistyössä kaikkien neuroalojen ja monien muiden lääketieteen erikoisalojen kanssa. Osastolla on 29 potilaspaikkaa ja keskimääräinen hoitoaika on noin neljä vuorokautta. Päivystysleikkauksia tehdään noin 40 prosentille potilaista. KYSissä hoidetaan vuosittain noin 510 päävammapotilasta, ja määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin neljänneksen. Vuonna 2000 KYSin tehohoidossa hoidettiin 97 päävammapotilasta, nyt kymmenen vuotta myöhemmin luku on noin 176. Aivoverenvuototapauksia on noin 200 vuodessa. Osasyynä potilasmäärän kasvuun on se, että väestö ikääntyy ja samoin aivoverenkiertohäiriöiden ja muiden aivosairauksien määrä lisääntyy. Myös alkoholin käytön aiheuttamat tapaturmat ovat lisääntyneet. Toisaalta lukuja tavallaan kasvattaa myös se, että diagnosointi- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. - Kuntoutus on kannattavaa työtä monesta näkökulmasta. Oikea diagnosointi sekä ensihoidon nopeus ja laatu ovat ratkaisevia. Jatkohoito määräytyy vamman vaikeusasteen mukaan, ja myös osa niin sanotuista lievistä aivovammoista voi osoittautua jälkivaikutuksiltaan merkittäviksi, dosentti, erikoislääkäri Timo Koivisto huomauttaa. - Magneettikuvaus kertoo paljon hoidon vaatimustarpeista ja potilaan kuntoutumisen mahdollisuuksista. Suomessa kehitetään parhaillaan tietojärjestelmiä apuna käyttäviä ennustemalleja, jotka osaltaan auttaisivat oikeiden ja nopeiden hoitotoimien valinnassa. Aivovamman saanut henkilö tarvitsee pitkäkestoista kuntoutusta, jota toteuttamaan tarvitaan aivovammoihin perehtyneet, kokeneet työntekijät. Kuntoutuksen maksusitoumus tehdään hoidon alkamisvaiheessa. - Jos jotain kehitettävää tästä kuntoutusjärjestelmästä etsii, niin potilaan pääsy kuntoutukseen voisi olla vieläkin nopeampaa. Yleensä jonoa on jonkin verran, Koivisto pohtii. n Erikoislääkäri Timo Koivisto (vas.) ja Neurokeskuksen johtaja Jaakko Rinne korostavat potilaan nopean hoidon ja tehokkaan kuntoutuksen merkitystä. 10 N e u r o N

11 Neuronin palvelut 2012 Yksilölliset kuntoutusjaksot ja terapiapalvelut neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen NEKTI - yksilöllisesti ohjattu teknologiapohjainen pienryhmäkuntoutus Soveltuvat kuntoutujaryhmät: neurologiset kuntoutujat, esim. AVH, MS, Parkinson akuutin tai kroonisen vaiheen kuntoutujat kuntoutujat, joiden liikkuminen tai yläraajojen toimintakyky on vaikeutunut Terveydenhuollon kustantama kuntoutus akuutin sairastumisen jälkeen tehostetut kuntoutusjaksot ylläpitävä kuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus (KKRL9-10 ) neurologinen linja yleislinja Kelan harkinnavarainen kuntoutus (KKRL 12 ) neurologinen linja yleislinja Vakuutusyhtiöiden kustantama kuntoutus tapaturmien ja liikennevahinkojen jälkeinen kuntoutus Kuntoutus itsemaksaen kuntoutustarpeiden perusteella suunniteltu jakso kustannusarvio etukäteen Lisätietoja: ja Heli Vehkala, puh , Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitykset sekä työkyvyn arvioinnit ovat tarkoitettuja henkilöille, joilla on laaja-alainen työ- ja toimintakykyyn vaikuttava problematiikka (esim. neurologiset oireet) Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh , Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla. Lisätietoja/varaukset: Asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalainen puh Yksilölliset kuntoutusjaksot suunnitellaan yksilöllisten kuntoutustarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Jaksot sisältävät sekä yksilöllisiä että ryhmämuotoisia terapioita, toiminnallista kuntoutusta ja tietoa sekä vertaistukea antavaa ohjelmaa. Palvelua antaa kokenut moniammatillinen henkilöstömme ja käytössä on vaikuttavuudeltaan tehokkaiksi todetut menetelmät. Kuntoutuksessa hyödynnetään kunkin kuntoutujan tilanteeseen sopivimpia menetelmiä, laitteita ja tekniikoita. Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella, Vehmersalmentie 735 fysio- ja allasterapia puh toimintaterapia puh tai puheterapia puh neuropsykologinen kuntoutus puh Kelan päiväkuntoutus puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Avoterapiapalvelut Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9 fysio- ja allasterapia puh , toimintaterapia puh tai puheterapia puh neuropsykologinen kuntoutus (ei Kelan) puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kurssit (alle 65-vuotiaille) kuntoutuskurssit omaisineen kurssinro alkaa 6.2. kurssinro alkaa sopeutumisvalmennuskurssit omaisineen kurssinro alkaa kurssinro alkaa kuntoutuskurssi kurssinro alkaa Aivovamman saaneiden sopeutumisvalmennuskurssi omaisineen kurssinro alkaa Tutustu kursseihin tarkemmin kotisivuillamme jossa tulostettavat kurssiesitteet! Nettihaku: Kelan kuntoutuskurssijärjestelmä Haku kurssinumerolla Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh , Henkisesti uupuneiden kurssit Kelan Itä-Suomen vakuutusalueella kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa Käsi-/yläraajavammasta kuntoutuvien voimavarakurssi kurssinro alkaa Vammaiset nuoret aikuiset Oman elämän ohjaksissa kurssi kurssinro alkaa N e u r o N 11

12 Musiikki edullinen ihmelääke aivohalvausp Sairauksien hoidossa niin ikävää kuin se onkin joudutaan vääjäämättä laskemaan myös kustannuksia. Lääkkeiden, hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden vaikutukset on muutettava myös euroiksi, jotka olisi saatava riittämään mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Voisiko musiikki toimia aivohalvauspotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa tehopillerinä, joka on edullinen, mutta vaikutukseltaan laajakirjoinen? Olisiko musiikista tehotipaksi, joka eri terapioihin liitettynä tehostaisi kuntoutusta? Annukka Knuuttila FM, toiminnallinen musiikkiterapeutti Musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä- hankkeen vastuukouluttaja Savonia Ammattikorkeakoulun Musiikin ja Tanssin yksikkö Musiikin ihmeellisyys perustuu siihen, että sen vaikutus ihmiseen on niin kokonaisvaltaista. Musiikin maksimaalinen hyödyntäminen aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa kiehtoo tutkijoita siksi, että musiikki vaikuttaa, suorastaan tunkeutuu koko aivoalueelle kohottaen aivojen vireystilaa ja lisäten aivopuoliskojen yhteistoimintaa. Tiedetään, että musiikilla voidaan edistää mm. kävelykykyä, käsien ja sormien toimintaa, keskittymiskykyä, muistia ja kielellisiä asioita. Musiikin oletetaan lisäävän myös kuntoutumisinnokkuutta ja siksi fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit yhdistävätkin mielellään musiikkia erilaisiin kuntoutusharjoituksiin. 12 N e u r o N

13 otilaiden hoidossa? Suomessa toimii monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, jossa toimii tutkijoita Jyväskylän yliopiston Musiikin laitokselta ja Helsingin yliopiston Psykologian laitokselta. Yksi heidän tärkeistä tähänastisista tutkimustuloksistaan on se, että jo oman lempimusiikin kuunteleminen heti kuntoutuksen alkuvaiheessa edistää merkittävästi kokonaiskuntoutusta ja pitää mielialan myönteisenä. Kustannuksellisesti musiikin kuunteleminen on hyvinkin edullista. Jos sairaalalla tai kuntoutusyksiköllä ei ole riittävästi cd-soittimia, voisi olettaa, että lähiomaiset pystyisivät huolehtimaan helpostikin kuuntelulaitteen ja kuntoutujan lempimusiikin hankkimisesta (cd-soitin, mp3- soitin, uusimmat kännykät). Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa, monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja elämämme varrelta. Miksi emme hyödyntäisi tämän ilmaisen musiikkilääkekaapin sisältöä ja ottaisi sitä iloksi ja voimavaraksi kuntoutusprosessissa? Musiikin voima on aina ollut myös siinä, että se vahvistaa yhteisöllisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä. Kautta aikojen yhteislaulu (ja tietenkin myös tanssi!) on ollut se muoto, jonka avulla ihmiset ovat jakaneet ilonsa ja murheensa, haaveensa, unelmansa, elämänsä tunnot. Yhteislauluun ovat kaikki päässeet omalla tavallaan mukaan; kuka ponnekkaasti laulaen, kuka kuunnellen tai mielessään hyräillen ja sanoja tapaillen. Voisiko nykyaikana suosittu yhteislaulun muoto, karaoke, edistää kuntoutusta? Löytyypä maailmalta viitteitä tutkimustuloksista, joiden mukaan nimenomaan ryhmässä kuunneltu musiikki edistäisi aivohalvauspotilaiden kuntoutumista. Tutkimus musiikin merkityksestä ja sen tehokkuudesta aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on vielä alkutaipaleellaan. Kuitenkin tiedetään, että oman lempimusiikin kuunteleminen, laulaminen tai mielessä tapaileminen ei vahingoita kuntoutusprosessia eikä rasita kansantaloutta! n Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa, monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja elämämme varrelta. N e u r o N 13

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä

Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä 2016 Neuronin palvelut 2016 sivuilla 6-7 Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä sivut 4-5 Tuettavasta vertaistukijaksi sivut 8-9 www.neuron.fi Tutkimuksia Neurologisen kuntoutuksen palveluvalikoima laajenee Aivoverenkiertohäiriö

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON

Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON Tarkoitetaan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista Lääketieteessä tavoite hyvinvoinnin kohentamista tai huononemisen hidastamista Sijoitetaan voimavaroja

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

Games for Health. Olavi Airaksinen Fysiatrian Dosentti, Ylilääkäri Palveluyksikön Johtaja Kuntoutus Kuopion Yliopistollinen Sairaala

Games for Health. Olavi Airaksinen Fysiatrian Dosentti, Ylilääkäri Palveluyksikön Johtaja Kuntoutus Kuopion Yliopistollinen Sairaala Games for Health Olavi Airaksinen Fysiatrian Dosentti, Ylilääkäri Palveluyksikön Johtaja Kuntoutus Kuopion Yliopistollinen Sairaala Miksi kuntoutusta tarvitaan? VTV raportti 2009: kuntoutusta ei ole tarjolla

Lisätiedot

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN HYKS LAUTAKUNNAN KOKOUS 25.08.2015 Harri Hämäläinen ylilääkäri, kuntoutuksen linjajohtaja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUKSEEN

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Vaikuttavaa kuntoutusta pienryhmässä Sivu 6. 10 vuoden kuntoutuspolku Neuronin matkassa Sivu 16. Neuronissa

Vaikuttavaa kuntoutusta pienryhmässä Sivu 6. 10 vuoden kuntoutuspolku Neuronin matkassa Sivu 16. Neuronissa 2013 10 vuoden kuntoutuspolku Neuronin matkassa Sivu 16 Vaikuttavaa kuntoutusta pienryhmässä Sivu 6 KUKKATERAPIAA Neuronissa Sivu 18 Itä-Suomen yliopisto tutkii kuntoutumisen tehostamista lääkehoidolla

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat 2015 SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat Tervetuloa kuntoutumaan ja virkistymään Ilolansaloon! Palvelukeskus Ilolansalo Ilolankatu 6 24240 SALO p. (02) 7213 300 www.salva.fi SALVA

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla

Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla Mauri Kallinen LT, dosentti, Ylilääkäri OYS, lääkinnällinen kuntoutus 27.11.2014 Tampere Tutkimuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere Mikko Jaakonsaari

Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere Mikko Jaakonsaari Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere Mikko Jaakonsaari Ikääntyvien AVH:n sairastaneiden kuntoutus Kävely- ja käsikuntoutuksen kehittämishanke, osa Kelan GERI -hanketta

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2014 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi ASLAK ja TYK Kelan kurssinro.

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot