porraskävelysimulaattori neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 uudet kurssit vuonna 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "porraskävelysimulaattori neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 uudet kurssit vuonna 2012"

Transkriptio

1 neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! Sivu 6 uudet kurssit vuonna 2012 Neuronin vuoden 2012 kurssitarjontaan kuuluu muun muassa sopeutumisvalmennuskurssi aivovamman saaneille. Sivu 11

2 Kuinka kannattavaa aivohalvauskuntoutus on? Pekka Jäkälä Ylilääkäri, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Professori, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus Kliinisen lääketieteen laitos, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto Vuosittan henkilöä sairastuu Suomessa akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön (AVH, aivohalvaus). Näistä suurin osa (80 %) on aivoinfarkteja, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista. Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito on kehittynyt viime vuosina huimaa vauhtia ja monista akuutin aivoinfarktin hoitomuodoista, kuten liuotushoidosta, pahanlaatuisen aivoinfarktin leikkaushoidosta ja hoidosta AVH-yksikössä on korkeimman A-tason näyttöä hoitojen hyödyllisyydestä. Liuotushoidon saatavuus, neurokirurginen akuuttihoito ja tehohoito ovat Suomessa huippuluokkaa kansainvälisestikin arvioiden. Mutta meneekö akuuttihoitoon satsaaminen hukkaan, mikäli laiminlyödään tehokas kuntoutus? Aivoverenkiertohäiriöiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä on korkeimman A-asteen näyttöä. Potilaat hyötyvät tällaisesta kuntoutuksesta sairauden vaikeusasteesta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Tulos näkyy lyhentyneinä hoitoaikoina, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna. Asiantuntijasuositukset (aivoinfarktin käypä hoito -suositus ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma) suosittavatkin aktiivista kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä heti sairastumisen jälkeen. Kuinka tämä Suomessa toteutuu? Ei niin hyvin kuin pitäisi. Vuonna 2006 keskimäärin % potilaista pääsi moni ammatilliseen kuntoutukseen välittömästi sairastumisen jälkeen, kun tutkimuksien mukaan jopa lähes puolet potilaista hyötyisi kuntoutuksesta. Eri sairaanhoitopiirien välillä kuntoutukseen pääsyssä oli suurta vaihtelua (vaihteluväli 2 42 %). Valitettavasti iäkkäiden tehokkaaseen kuntoutukseen pääsy oli erityisen hankalaa, vaikka myös ikääntyneet aivohalvaukseen sairastuneet hyötyvät tehokkaasta kuntoutuksesta. Entä miten on myöhäisvaiheen kuntoutuksen laita? Osalla aivohalvauspotilaista toimintakyky huonontuu ajan myötä ilman kuntoutustoimia. Myös myöhäisvaiheen kuntoutus on todettu hyödylliseksi. Laajassa katsauksessa todettiin voitavan parantaa merkittävästi potilaiden toimintakykyä ja vähentää riippuvaisuutta ulkopuolisesta avusta vielä vuosi sairastumisesta toteutetulla tehokkaalla kuntoutuksella. Suomessa myöhäisvaiheen kuntoutuksen järjestämisvastuu on hajautettu Kelalle ja terveydenhuollolle eli kunnille. Näistä Kela huolehtii pääasiassa alle 65-vuotiaiden kuntoutuksesta, mikäli potilaalla on oikeus korotettuun hoitotukeen. Kroonisessa vaiheessa myös raajan jäykkyys eli spastisuus on usein vaikeimmin sairastuneiden ongelmana. Spastisuutta voidaan lievittää merkittävästi botuliinitoksiinihoidolla. Hoidon saatavuudessa on Suomessa vielä suuria alueellisia eroja. Sairastumisennusteiden mukaan Suomessa tulee väestön ikääntymisestä johtuen olemaan lähivuosikymmeninä vähintään yhtä suuri määrä sairastuneita kuin nyt. Erityisesti ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden määrät tulevat kasvamaan. Kannattaako ikäihmisten kuntoutukseen sitten panostaa? Kyllä ehdottomasti kannattaa, sillä näyttö aivohalvauskuntoutuksen vaikuttavuudesta koskee myös ikäihmisiä. Kuntoutukseen panostamisella voidaan saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä, esimerkiksi mikäli pystytään näin estämään kalliiseen laitoshoitoon joutuminen. Sairastuneen henkilön kotikunta säästää joka vuosi vähintään , mikäli tehokkaalla, heti aivohalvauksen jälkeen aloitetulla kuntoutuksella ja muilla tukitoimilla pystytään estämään pysyvään laitoshoitoon joutuminen. Kuntoutus on aina laitoshoitoa edullisempaa, mutta mikäli tehokkaan akuuttihoidon jälkeen ei huolehdita tästä jälkihoidosta riittävästi voi akuuttihoidolla saavutettu hyöty valua hukkaan potilaan toimintakyvyn heikentyessä ajan kuluessa. Aivohalvauskuntoutus on sitä tarvitseville koko loppuelämän jatkuva prosessi. n 2 N e u r o N

3 Sisältö Aivohalvauspotilaan spastisuuden hoito botuliinitoksiinilla Porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! Neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Neuronin palvelut Musiikki edullinen ihmelääke aivohalvauspotilaiden hoidossa? Neglect-kuntoutuksen näköalat laajenevat Simulaatiokeskus-projekti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron osallistuu Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan Kuopion yksikön Simulaatiokeskuksen kehittäminen Savonia-ammattikorkeakouluun (Simula) projektiin, jonka päätavoitteita on mm. vahvistaa Pohjois-Savon alueen terveydenhuollon osaamista ja hoidon turvallisuutta sekä kehittää ja vahvistaa itäsuomalaista terveydenhuollon simulaatio-opetukseen liittyvää asiantuntijaverkostoa. Kumppanuus hyödyntää Neuronia mm. tarjoamalla projektin aikana henkilöstölle ammatillista täydennyskoulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia nykyaikaisimmalla huipputeknologialla simulaatiokeskuksessa. Neuron puolestaan tarjoaa projektille rahoitusosuuden lisäksi kuntouttavan näkökulman simulaatiopedagogian kehittämiseen. Päärahoittajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon liitto. Projekti toteutetaan ajalla Julkaisija: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Toimitus: Anniina Poutiainen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Painopaikka: Suomen Graafiset Palvelut Oy, 2011 N e u r o N

4 Aivohalvauspotilaan spastisuuden hoito botuliinitoksiinilla Botuliinitoksiinin mahdollisuudet spastisuuden hoidossa tunnetaan hyvin. Sen teho on selvästi parempi kuin suun kautta otettavien valmisteiden. Botuliinitoksiinin etuna on sivuvaikutusten puuttuminen eikä sillä ole yhteisvaikutuksia muiden lääkevalmisteiden kanssa. Haittana on botuliinitoksiinin korkea hinta ja sen antotapa, joka edellyttää asiaan perehtyneen lääkärin suorittamaa toimenpidettä. Lääke annostellaan EMG-laitteeseen kytketyllä injektioneulalla suoraan lihakseen. Kauko Pitkänen, LT Apulaisylilääkäri, Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuron Neurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Botuliinitoksiinin vaikutus tulee esille muutaman päivän kuluessa. Jäykkyyttä lievittävä vaikutus perustuu asetyyli koliinivälittäjäaineen vapautumisen estoon hermo-lihasliitoksessa. Vaikutus kestää yleensä 2 3 kuukautta ja häviää vähitellen, jolloin lihasjäykkyys palautuu ennalleen. Botuliinitoksiinia voidaan antaa uudelleen aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua edellisestä. Hoitoa voidaan jatkaa kolmen kuukauden välein tarvittaessa jopa vuosien ajan. Haittavaikutuksia ei ilmaannu pitkäaikaisessakaan hoidossa. 4 N e u r o N

5 EMG-ohjauksella varmistetaan osuminen oikeaan lihakseen. Botuliinitoksiinihoidon toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä fysioterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa. Pelkkä lääkeaineen ruiskuttaminen lihakseen ei ole oikea hoitokäytäntö vaan hoidon tueksi tarvitaan aina säännöllisesti toteutettua asento- ja liikehoitoa. Fysioterapeutti neuvoo ja ohjaa yksilöllisesti spastisen raajan oikeanlaista kuormittamista, lihasvenytyksiä, nivelten liikerataa ja liikkuvuutta lisääviä harjoitteita ja mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja aloittaa muita spastisuutta lievittäviä samanaikaisia hoitokeinoja kuten sähköstimulaatioita. Säännöllinen fysioterapia on suositeltavaa niin kauan kuin botuliinitoksiinihoitoa jatketaan. Toimintaterapeutti antaa ohjausta spastisen yläraajan käyttöön päivittäisissä toimissa ja suunnittelee asentohoidon toteuttamisessa tarvittavien lastojen hankintaa ja käytännön toteutusta. Seurantakäynnit toimintaterapeutin vastaanotolla ovat tärkeitä botuliinitoksiinihoidon jatkuessa, kun lastojen soveltuvuutta joudutaan arvioimaan. Botuliinitoksiinihoidon onnistuminen edellyttää omatoimisen harjoittelun kuten liike- ja asentohoidon toteuttamista säännöllisesti ja mielellään päivittäin usein toistettuna terapeuttien antamien ohjeiden mukaan. Vaikka botuliinitoksiinin mahdollisuudet aivohalvauspotilaan spastisuuden hoidossa tunnetaan jo varsin yleisesti, on hoidon saatavuudessa edelleen toivomisen varaa. Tällä hetkellä hoitoa annetaan yliopisto- ja keskussairaaloiden neurologian tai kuntoutuspoliklinikoilla sekä muutamissa kuntoutuslaitoksissa ja lääkärikeskuksissa eri puolilla Suomea. Neuronissa botuliinitoksiinihoidosta on karttunut kokemusta useiden vuosien ajalta. Neuroniin voi hakeutua botuliinitoksiinihoidon arviointiin esimerkiksi fysioterapeutin tai lääkärin lähetteellä. n Botuliinitoksiinihoidon aloittaminen tulee aina pohjautua asiantuntija-arvioon hoidon soveltuvuudesta. Hoitoon perehtynyt ammattilainen osaa arvioida, onko botuliinitoksiinista hyötyä ja onko sen käyttö perusteltua. Käyttöaiheita ovat mm. hoidettavuuden helpottuminen, kivuliaisuuden lievittyminen, nivelen virheasennon ehkäiseminen ja siihen tähtäävän asentohoidon onnistuminen. Omatoimisen tai ohjatun harjoittelun helpottuminen ja toimintakyvyn vahvistuminen voi joskus olla mahdollista vasta spastisuuden lievittymisen myötä. Esimerkkinä nilkan spastisuus, joka aiheuttaa jalkaterän kääntymisen sisään vaikeuttaen liikkumista. Botuliinitoksiinihoidon vaikutuksesta nilkan spastinen virheasento voidaan saada korjattua, minkä jälkeen kävely sujuu helpommin. Botuliinitoksiinihoidolla pyritään lievittämään spastisuutta. Sen jälkeen kotona selviytyminen voi olla helpompaa. N e u r o N 5

6 Suomen ainoa porraskävelysimulaattori Marraskuussa 2009 Neuronissa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa porraskävelysimulaattori. Porras kävelysimulaattoreita on maailmassa käytössä kaikkiaan viisi kappaletta. Simulaattorista saatiin käyttöön päivitetty versio (G-EO Systems Evolution) kesäkuussa Painokevennetyn kävelykuntoutuksen menetelmät ovat olleet jo kauan Neuronin tärkeä osaamisalue. Neuronissa on ollut tehokkaassa käytössä yli 10 vuoden ajan perinteinen GaitTrainer kävelysimulaattori, jonka harjoitteluperiaatteet ovat samankaltaiset kuin uudessa porraskävelysimulaattorissa. Tämä on helpottanut uuden laitteen käyttöönottoa. Lisää tehoa harjoitteluun Porraskävelysimulaattori on monipuolinen kävelynkuntoutuslaite, jossa vapaasti liikkuvat ja yksilöllisesti ohjelmoitavat askellaudat mahdollistavat tasamaakävelyn lisäksi myös porraskävelyn ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Marjaana Huovinen harjoittelee kuvassa porraskävelyä alaspäin fysioterapeutti Anne Ruokosen ohjatessa oikeaa liikemallia. Taustalla näkyvä näyttöruutu antaa palautteen mm. alaraajojen kuormittamisesta. Porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! heli vehkala, TtM, fysioterapeutti Anne ruokonen, fysioterapeutti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa aloitettiin vuonna 2009 neurologisen kuntoutuksen kehittämishanke (NEKTI). NEKTI-hankkeessa kehitetään virtuaalisia kuntoutusmenetelmiä, tehostetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja testataan uutta neurologisen kuntoutuksen mallia. NEKTI-mallissa yhdistetään yksilöllisesti ohjattu pienryhmämuotoinen harjoittelu sekä uusi kuntoutusteknologia. G-EO Systems Evolution -porraskävelysimulaattorissa on monia uusia ominaisuuksia verrattuna vanhempiin laitteisiin. Merkittävin uudistus on mahdollisuus harjoitella porraskävelyä ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Laite rekisteröi alaraajojen kuormittamisen ja oman aktiivisen työn osuuden, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisemman ja kuntoutujaa enemmän aktivoivan harjoittelun. Harjoittelu laitteella on myös aikaisempaa luonnollisempaa. Kaikki harjoitukset tallentuvat tietokoneelle, josta voidaan nähdä harjoitteiden toteutuminen ja kuntoutujan edistyminen. Työskentely porraskävelysimulaattorilla koetaan miellyttävämpänä ja ergonomisempana verrattuna perinteiseen kävelysimulaattoriin, koska käytössä on sähköinen nostin ja kuntoutujan avustaminen laitteeseen sujuu joustavasti ilman työlästä siirtymisvaihetta. Neurologiseen kuntoutukseen ja kävelyharjoitteluun simulaattori on antanut lisää tehokkuutta ja monipuolisuutta. Mahdollisuus kokea luonnollinen kävely Terapeuttien positiivisten käyttökokemusten lisäksi myös kuntoutujat ovat kiitelleet uuden laitteen tuomia mahdollisuuksia. Tämä on ollut huippujuttu, toteaa yhteensä 15 kertaa simulaattorilla harjoitellut Marjaana Huovinen. Marjaana 6 N e u r o N

7 Huovinen liikkuu pyörätuolilla, eikä pysty kävellen kuormittamaan alaraajojaan. Hän on saanut porraskävelysimulaattorilla mahdollisuuden kokea luonnollinen kävelyelämys painotuettuna. Huovinen kokee hyvänä asiana sen, että kullekin kuntoutujalle pystytään tekemään simulaattorissa yksilölliset säädöt. Voidaan asettaa vaatimukset, haasteet ja teho yksilöllisesti kunkin kävelijän mahdollisuuksien mukaan niin, että kehitystä oikeasti tapahtuu eikä vain muodollisesti yritetä tehdä jotain, kuvailee Huovinen. Myös porrasharjoittelu on ollut Marjaana Huoviselle mieluista. Porraskävelymahdollisuus on huippujuttu meille, jotka emme voi mennä portaikkoon omin jaloin, kiittelee Huovinen. Minulla on enää hämärä mielikuva siitä millaista oli kävellä portaissa. Simulaattorissa kävely ei tuntunut kummalliselta eli uskon porraskävelymallin olevan lähellä totuutta, lisää Huovinen. Kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin Marjaana Huovinen on harjoitellut G-EO Systems -simulaattorilla kolmella eri laitoskuntoutusjaksolla. Hän on harjoituskerroilla kävellyt yhteensä 599 minuuttia eli lähes 10 tuntia, joista 87 minuuttia portaita ylöspäin. Askeleita on kertynyt tasamaa- ja porraskävelyssä yhteensä noin Kun kaiken harjoituksen muuttaa matkaksi, tulos on 11, 2 km! Siirtyminen porraskävelysimulaattoriin onnistuu turvallisesti siirtymisramppia myöten. Huovinen on tyytyväinen porraskävelysimulaattoriharjoittelun tehoon, sillä vastaavia askelmääriä on vaikea saada aikaan muilla harjoittelukeinoilla. Huovinen uskoo porraskävelysimulaattoriharjoittelun nopeuttavan kuntoutumismahdollisuuksia. Erinomainen aerobinen harjoite koko kuntoutuvalle kropalle; lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, kehittää vartalon hallintaa ja auttaa hahmottamaan askellusten muutokset, ja sitähän kävelevä tarvitsee portaissa ja varsinkin ulkona liikkuessaan, Huovinen täsmentää. Huovinen kokee porraskävelysimulaattoriharjoittelun antavan kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin. Henkisesti harjoittelusta saa hurjan paljon onnistumisen kokemuksia ja elimistön omat endorfiinit alkavat virrata, jolloin koko ihminen jaksaa tilanteensa paremmin. Samalla se luo itseluottamusta, toivoa ja uskoa jaksaa eteenpäin, hän sanoo. Huovinen muistuttaa kuitenkin, että laite ei millään voi korvata muuta harjoittelua tai terapiaa: Tämä harjoittelumuoto on yksi tärkeä ja mahdollinen osa kokonaisfysioterapiaa ja vaatii kuntoutujan oman motivoitumisen kuten kaikki muukin harjoittelu. Monipuoliset harjoittelun mahdollisuudet NEKTI-harjoittelutilan kuntoutusvälineistö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kokonaisvaltaiselle kuntoutumiselle. Simulaattoriharjoittelun lisäksi kuntoutuja voi vahvistaa tasapainotaitojaan painokevennettynä tai -tuettuna valjasradalla. Painokevennettyä kävelyharjoittelua voidaan tehdä fysioterapeutin ohjaamana myös kävelymatolla. Painokevennetyn kävelyharjoittelun tehokkuus aivohalvauskuntoutujien harjoitusmenetelmänä verrattuna perinteiseen kävelyharjoitteluun on osoitettu useissa tutkimuksissa, minkä vuoksi se onkin tärkeä osa NEKTI-kuntoutusta. NEKTI-kuntoutuksessa kävelyn ja tasapainon kuntouttamisen lisäksi keskitytään myös ylärajaajan toimintojen kuntoutukseen. Toimintaterapeutin ohjaamissa yläraajaharjoituksissa käytetään harjoitteluvälineinä muun muassa Rehaslide-työntölaitetta ja E-link -yläraajan harjoitusjärjestelmää. Kuntoutujat tekevät paljon toiminnallisia harjoituksia myös pareittain E-link harjoituslaite mahdollistaa erilaisten otekahvojen ansiosta monipuolisen käden käytön aktivoinnin. Kuvassa harjoitellaan sylinteriotekahvalla ranteen liikettä pelisovelluksen toimiessa palautteen antajana ja motivoijana. tai ryhmissä, mikä vahvistaa myös vuorovaikutussuhteen syntymistä ryhmäläisten välille. Useissa harjoitteluvälineissä ja -laitteissa kuntoutuja saa välittömän palautteen tietokoneohjelman välityksellä. Saatu palaute motivoi harjoitusten jatkamiseen ja omien rajojen etsimiseen. Ryhmästä saatu vertaistuki, "vertaisvirta", on erittäin tärkeä jokaiselle kuntoutujalle ja pienryhmässä toimiessa on aikaa kuunnella ja jakaa kokemuksia esim. oman arjen haasteista ja selviytymiskeinoista. n Nekti-työryhmä(vasemmalta oikealle): fysioterapeutti ja projektisihteeri Anne Ruokonen, projektin vastuullinen johtaja, ylilääkäri Pekka Jäkälä, projektipäällikkö Heli Vehkala, toimintaterapeutti Auli Miettinen sekä fysioterapeutti Hanne Lahtipelto. N e u r o N 7

8 kuopion yliopistollisen sairaalan neurokeskus tilaa merkittävän osan potilaidensa kuntoutuspalveluja suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus neuronilta. neurokeskus arvostaa korkeatasoista ja ammattitaitoista kuntoutusosaamista, ja yhteistyö toimijoiden kesken on sujunut erinomaisesti. Teksti: Jarmo Seppälä Kuvat: Jarmo Seppälä ja KYS valokuvaamo Riikka Myöhänen KYSin Neurokeskus aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Keskuksen tehtävänä on palvella neurosairauspotilaita sekä diagnostiikan että hoidon osalta ja vastata hoitoprosessista sen alkuvaiheista kuntoutukseen asti järkiperäisesti ja tehokkaasti. Neurologista kuntoutusta tarvitaan esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, aivovamman tai neurologisen sairauden aiheuttaman vaurion jälkivaikutusten vähentämiseen. Moniammatillinen ja intensiivinen neurologinen kuntoutus on tutkitusti vaikuttavaa ja tuloksellista. NeuroKeSKuS hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Neurokeskuksen varajohtaja Hilkka Soininen on tyytyväinen muun muassa siihen, että Neuron pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa tapauksissa. Hyvät ja tasapuoliset kuntoutusmahdollisuudet Aikaisemmin neurosairauksien akuuttihoito annettiin KYSissä ja sen jälkeen kuntoutus useimmiten toteutettiin terveyskeskuksissa, jolloin alueen potilaat olivat kuntoutuspalvelujen saamisen kannalta eriarvoisessa asemassa. Kuntoutukseen on tullut selkeä parannus, kun KYSille saatiin vuonna 2010 tätä varten miljoonan euron ostopalvelumääräraha. Rahoitus on järjestyksessä myös vuodelle Nyt oikea kuntoutuspaikka etsitään jokaisen potilaan tarpeen mukaan. Neuron on yksi kolmesta neurologisia kuntoutuspalveluja KYSille toimittavasta tahosta, ja olemme tähän palveluun hyvin tyytyväisiä, Neurokeskuksen johtaja, dosentti ja osastonylilääkäri Jaakko Rinne mainitsee. 8 N e u r o N

9 Yhteistyö käynnistettiin vuonna 2010 ja vuonna 2011 palveluja on toteutettu täydellä teholla. Neuronin palvelut kattavat koko tämän potilasryhmän eli kuntoutusta voidaan tarjota tasapuolisesti kaikille potilaille. - Kuntoutuksen tarve ei jatkossa vähene ja mitä varhaisemmassa vaiheessa kuntoutusta voidaan järjestää, sen parempi. Nopeuden lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. Neuronilla on pitkä historia ja kokemus, mistä syntyy alan laaja asiantuntemus ja osaaminen. Käytännössä Neuron on toiminnallaan kuntoutuksen laadun määrittelijä koko Suomessa, Rinne sanoo. Nopea hoito ratkaisevaa Suomessa sairastuu vuosittain henkilöä akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön eli aivohalvaukseen. Näistä tapauksista yli puolet tapahtuu 75-vuotiaille tai sitä iäkkäämmille. Suurin osa tapauksista on aivoinfarkteja eli veritulppia, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista. KYSissä aivohalvauspotilaita on noin 700 vuodessa. Neurokeskuksen varajohtaja, professori ja neurologian ylilääkäri Hilkka Soininen kertoo, että aivohalvauspotilaalle voidaan tehdä CT-kuvaus heti ensiapupoliklinikalla. Mitä nopeammin esimerkiksi liuotushoito aloitetaan, sitä paremmat ovat paranemistulokset. Hoito pitäisi aloittaa alle neljän ja puolen tunnin kuluttua oireiden ilmenemisestä. Aivohalvauspotilaan tila tasaantuu nopeassa hoidossa noin viikon kuluessa. Potilaan kuntoutus alkaa mahdollisimman nopeasti jo Neurokeskuksessa. Aivohalvauksen parasta hoitoa on ennaltaehkäisy verenpaine-, kolesteroli- ja rytmihäiriöhoitoineen, tässä perusterveydenhuolto on avainasemassa. Jos aivoveren- kiertohäiriö kuitenkin tapahtuu, nopea hoito ja asiantunteva kuntoutus ovat potilaan tervehtymisen kannalta avainasemassa. - Yhteistyömme Neuronin kanssa on sujunut hyvin. Neuron osaa työnsä ja pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa tapauksissa, Soininen kiittelee. Osastolta nopeasti jatkokuntoutukseen KYSin neurologian vuodeosastolla tehdään potilaan hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten sairauksien diagnostiikkaa, annetaan niiden mukaista hoitoa ja kuntoutusta sekä pyritään ehkäisemään uusien oireiden ja komplikaatioiden syntymistä. Noin 75 prosenttia potilaista tulee osastolle päivystyksenä. - Hoitotyössä korostuu potilaan voinnin ja oireiden tarkka seuranta. Kuntouttavalla hoitotyöllä pyritään turvaamaan potilaan jäljellä oleva toimintakyky ja edistämään toimintakyvyn palautumista sekä ehkäisemään komplikaatioiden syntyminen, vs. osastonylilääkäri Juha Onatsu esittelee. Osastolla on 28 potilaspaikkaa eli tilaa on varsin vähän. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on neljä ja - Neuronin laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät toimivat hyvin, vs. osastonylilääkäri Juha Onatsu mainitsee. Kuntoutuksen varhaisen aloittamisen lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. N e u r o N 9

10 puoli vuorokautta, jonka jälkeen on vuorossa jatkokuntoutus muualla. Kuntoutus on tiimityötä, johon osallistuvat tarpeen mukaan esimerkiksi psykologi, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti. KYSin neurologian poliklinikka puolestaan on ajanvarauspoliklinikka, jossa tutkitaan ja hoidetaan keskus- ja ääreishermoston sairauksia sekä lihassairauksia. Poliklinikalla on vuosittain noin potilaskäyntiä. Neurokeskuksessa toimii myös valtakunnallinen Epilepsiakeskus. Lääkäri hoitaja-työparin lisäksi moniammatillista asiantuntemustaan potilaan hoitoon antavat tarvittaessa myös kuntoutusohjaaja, dementianeuvoja, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi sekä fysio- ja toimintaterapeutti. - Neuronissa on kehitetty päiväkuntoutuspuolelle räätälöityjä kuntoutusjaksoja. Hyviä ovat myös Neuronin käyttämät laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät, Onatsu kertoo. Onatsun mukaan kuntoutuksen kilpailutuksessa painotetaan muun muassa palvelun nopeutta, kokemuksen tuomaa laatua sekä palvelujen alueellisuutta ja saatavuutta. Potilasmäärät kasvussa, hoito kehittyy jatkuvasti KYSin neurokirurgian osastolla toteutetaan keskushermoston eli aivojen, selkäytimen ja hermojuurien sairauksien ja vammojen akuuttia ja elektiivistä kirurgista hoitoa yhteistyössä kaikkien neuroalojen ja monien muiden lääketieteen erikoisalojen kanssa. Osastolla on 29 potilaspaikkaa ja keskimääräinen hoitoaika on noin neljä vuorokautta. Päivystysleikkauksia tehdään noin 40 prosentille potilaista. KYSissä hoidetaan vuosittain noin 510 päävammapotilasta, ja määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin neljänneksen. Vuonna 2000 KYSin tehohoidossa hoidettiin 97 päävammapotilasta, nyt kymmenen vuotta myöhemmin luku on noin 176. Aivoverenvuototapauksia on noin 200 vuodessa. Osasyynä potilasmäärän kasvuun on se, että väestö ikääntyy ja samoin aivoverenkiertohäiriöiden ja muiden aivosairauksien määrä lisääntyy. Myös alkoholin käytön aiheuttamat tapaturmat ovat lisääntyneet. Toisaalta lukuja tavallaan kasvattaa myös se, että diagnosointi- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. - Kuntoutus on kannattavaa työtä monesta näkökulmasta. Oikea diagnosointi sekä ensihoidon nopeus ja laatu ovat ratkaisevia. Jatkohoito määräytyy vamman vaikeusasteen mukaan, ja myös osa niin sanotuista lievistä aivovammoista voi osoittautua jälkivaikutuksiltaan merkittäviksi, dosentti, erikoislääkäri Timo Koivisto huomauttaa. - Magneettikuvaus kertoo paljon hoidon vaatimustarpeista ja potilaan kuntoutumisen mahdollisuuksista. Suomessa kehitetään parhaillaan tietojärjestelmiä apuna käyttäviä ennustemalleja, jotka osaltaan auttaisivat oikeiden ja nopeiden hoitotoimien valinnassa. Aivovamman saanut henkilö tarvitsee pitkäkestoista kuntoutusta, jota toteuttamaan tarvitaan aivovammoihin perehtyneet, kokeneet työntekijät. Kuntoutuksen maksusitoumus tehdään hoidon alkamisvaiheessa. - Jos jotain kehitettävää tästä kuntoutusjärjestelmästä etsii, niin potilaan pääsy kuntoutukseen voisi olla vieläkin nopeampaa. Yleensä jonoa on jonkin verran, Koivisto pohtii. n Erikoislääkäri Timo Koivisto (vas.) ja Neurokeskuksen johtaja Jaakko Rinne korostavat potilaan nopean hoidon ja tehokkaan kuntoutuksen merkitystä. 10 N e u r o N

11 Neuronin palvelut 2012 Yksilölliset kuntoutusjaksot ja terapiapalvelut neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen NEKTI - yksilöllisesti ohjattu teknologiapohjainen pienryhmäkuntoutus Soveltuvat kuntoutujaryhmät: neurologiset kuntoutujat, esim. AVH, MS, Parkinson akuutin tai kroonisen vaiheen kuntoutujat kuntoutujat, joiden liikkuminen tai yläraajojen toimintakyky on vaikeutunut Terveydenhuollon kustantama kuntoutus akuutin sairastumisen jälkeen tehostetut kuntoutusjaksot ylläpitävä kuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus (KKRL9-10 ) neurologinen linja yleislinja Kelan harkinnavarainen kuntoutus (KKRL 12 ) neurologinen linja yleislinja Vakuutusyhtiöiden kustantama kuntoutus tapaturmien ja liikennevahinkojen jälkeinen kuntoutus Kuntoutus itsemaksaen kuntoutustarpeiden perusteella suunniteltu jakso kustannusarvio etukäteen Lisätietoja: ja Heli Vehkala, puh , Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitykset sekä työkyvyn arvioinnit ovat tarkoitettuja henkilöille, joilla on laaja-alainen työ- ja toimintakykyyn vaikuttava problematiikka (esim. neurologiset oireet) Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh , Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla. Lisätietoja/varaukset: Asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalainen puh Yksilölliset kuntoutusjaksot suunnitellaan yksilöllisten kuntoutustarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Jaksot sisältävät sekä yksilöllisiä että ryhmämuotoisia terapioita, toiminnallista kuntoutusta ja tietoa sekä vertaistukea antavaa ohjelmaa. Palvelua antaa kokenut moniammatillinen henkilöstömme ja käytössä on vaikuttavuudeltaan tehokkaiksi todetut menetelmät. Kuntoutuksessa hyödynnetään kunkin kuntoutujan tilanteeseen sopivimpia menetelmiä, laitteita ja tekniikoita. Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella, Vehmersalmentie 735 fysio- ja allasterapia puh toimintaterapia puh tai puheterapia puh neuropsykologinen kuntoutus puh Kelan päiväkuntoutus puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Avoterapiapalvelut Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9 fysio- ja allasterapia puh , toimintaterapia puh tai puheterapia puh neuropsykologinen kuntoutus (ei Kelan) puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kurssit (alle 65-vuotiaille) kuntoutuskurssit omaisineen kurssinro alkaa 6.2. kurssinro alkaa sopeutumisvalmennuskurssit omaisineen kurssinro alkaa kurssinro alkaa kuntoutuskurssi kurssinro alkaa Aivovamman saaneiden sopeutumisvalmennuskurssi omaisineen kurssinro alkaa Tutustu kursseihin tarkemmin kotisivuillamme jossa tulostettavat kurssiesitteet! Nettihaku: Kelan kuntoutuskurssijärjestelmä Haku kurssinumerolla Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh , Henkisesti uupuneiden kurssit Kelan Itä-Suomen vakuutusalueella kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa Käsi-/yläraajavammasta kuntoutuvien voimavarakurssi kurssinro alkaa Vammaiset nuoret aikuiset Oman elämän ohjaksissa kurssi kurssinro alkaa N e u r o N 11

12 Musiikki edullinen ihmelääke aivohalvausp Sairauksien hoidossa niin ikävää kuin se onkin joudutaan vääjäämättä laskemaan myös kustannuksia. Lääkkeiden, hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden vaikutukset on muutettava myös euroiksi, jotka olisi saatava riittämään mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Voisiko musiikki toimia aivohalvauspotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa tehopillerinä, joka on edullinen, mutta vaikutukseltaan laajakirjoinen? Olisiko musiikista tehotipaksi, joka eri terapioihin liitettynä tehostaisi kuntoutusta? Annukka Knuuttila FM, toiminnallinen musiikkiterapeutti Musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä- hankkeen vastuukouluttaja Savonia Ammattikorkeakoulun Musiikin ja Tanssin yksikkö Musiikin ihmeellisyys perustuu siihen, että sen vaikutus ihmiseen on niin kokonaisvaltaista. Musiikin maksimaalinen hyödyntäminen aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa kiehtoo tutkijoita siksi, että musiikki vaikuttaa, suorastaan tunkeutuu koko aivoalueelle kohottaen aivojen vireystilaa ja lisäten aivopuoliskojen yhteistoimintaa. Tiedetään, että musiikilla voidaan edistää mm. kävelykykyä, käsien ja sormien toimintaa, keskittymiskykyä, muistia ja kielellisiä asioita. Musiikin oletetaan lisäävän myös kuntoutumisinnokkuutta ja siksi fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit yhdistävätkin mielellään musiikkia erilaisiin kuntoutusharjoituksiin. 12 N e u r o N

13 otilaiden hoidossa? Suomessa toimii monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, jossa toimii tutkijoita Jyväskylän yliopiston Musiikin laitokselta ja Helsingin yliopiston Psykologian laitokselta. Yksi heidän tärkeistä tähänastisista tutkimustuloksistaan on se, että jo oman lempimusiikin kuunteleminen heti kuntoutuksen alkuvaiheessa edistää merkittävästi kokonaiskuntoutusta ja pitää mielialan myönteisenä. Kustannuksellisesti musiikin kuunteleminen on hyvinkin edullista. Jos sairaalalla tai kuntoutusyksiköllä ei ole riittävästi cd-soittimia, voisi olettaa, että lähiomaiset pystyisivät huolehtimaan helpostikin kuuntelulaitteen ja kuntoutujan lempimusiikin hankkimisesta (cd-soitin, mp3- soitin, uusimmat kännykät). Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa, monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja elämämme varrelta. Miksi emme hyödyntäisi tämän ilmaisen musiikkilääkekaapin sisältöä ja ottaisi sitä iloksi ja voimavaraksi kuntoutusprosessissa? Musiikin voima on aina ollut myös siinä, että se vahvistaa yhteisöllisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä. Kautta aikojen yhteislaulu (ja tietenkin myös tanssi!) on ollut se muoto, jonka avulla ihmiset ovat jakaneet ilonsa ja murheensa, haaveensa, unelmansa, elämänsä tunnot. Yhteislauluun ovat kaikki päässeet omalla tavallaan mukaan; kuka ponnekkaasti laulaen, kuka kuunnellen tai mielessään hyräillen ja sanoja tapaillen. Voisiko nykyaikana suosittu yhteislaulun muoto, karaoke, edistää kuntoutusta? Löytyypä maailmalta viitteitä tutkimustuloksista, joiden mukaan nimenomaan ryhmässä kuunneltu musiikki edistäisi aivohalvauspotilaiden kuntoutumista. Tutkimus musiikin merkityksestä ja sen tehokkuudesta aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on vielä alkutaipaleellaan. Kuitenkin tiedetään, että oman lempimusiikin kuunteleminen, laulaminen tai mielessä tapaileminen ei vahingoita kuntoutusprosessia eikä rasita kansantaloutta! n Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa, monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja elämämme varrelta. N e u r o N 13

14 Riitta Luukkainen-Markkula, kl. neuropsykologi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Jos elämäntapasairaudet riivaavat meitä suomalaisia samaan malliin kuin muita länsimaisia lajitovereitamme, ei neglectoireisto lakkaa haastamasta kuntoutusyksiköitä, vaikka liuotushoidoilla oireistoja saadaankin lievenemään. Keskimmäisen aivovaltimon laajoista tukoksista oikealla seuraa usein neglect-oireisto, jonka keskeisiä häiriöpiirteitä on vasemman puolen huomioimattomuus niin omassa kehossa kuin ympäröivässä maailmassa. Oireistossa tarkkaavuuden kapasiteetti on kapeutunut ja tarkkaavuuden suuntaaminen vasemmalle, siis vaurion vastakkaiselle puolelle, on puutteellista. Missä vasen? Oireisto ilmenee vaihtelevasti: oman kehon tilassa, käden ulottuvuuden tilassa, silmän kantamalla ja jopa mielikuvien tasolla, tai kaikissa näissä. Oireistoon liittyy usein motorinen vasemman puoleisten raajojen halvaus, myös tunto- ja näköohjataan katsetta ja huomiota vasemmalle hahmotustehtävien, piirtämisen ja kopioinnin tai lukemis- ja kirjoitustehtävien avulla. Tahdonalaisen kuntoutuksen ongelma on se, että kuntoutujaa houkutellaan orientoitumaan puolelle, jota luontaisesti ei tunnu olevan hänelle olemassa. Jotta tahdonalainen huomion kohdistaminen onnistuisi, ei oikealla vastaavasti saisi olla mitään kilpailevia ärsykkeitä, niin kuin esimerkiksi liikenteessä yleisesti kuitenkin tapahtuu. Tahdonalaisen kuntoutuksen kohdalla puhutaan tarkkaavuuden top down-säätelyjärjestelmään pohjautuvasta kuntoutuksesta. Parin vuosikymmenen aikana on kuitenkin esitelty uusia sensorisia menetelmiä, joissa stimulaatio kohdistetaan suoraan vaurioituneeseen hermoverkkoon (bottom up-järjestelmä). Kalorinen vestibulaarinen stimulaatio, jossa vaurion vastakkaisen puolen korvaan valutetaan kylmää vettä, saa aikaan vasemmalle suuntautuvan nystagmuksen eli nopean toistuvan silmänliikkeen. Se lievittää vasemmalle suuntautuvaa huomioinnin vajetta lyhytkestoisesti. Vasenta niskalihasta Neglect-kuntoutuksen näköalat laajenevat kenttäpuutoksia voi esiintyä. Neglect ei kuitenkaan ole näkö-, kuulo- tai tuntoaistimusten vajavaisuutta sinänsä. Herätevastetutkimuksilla on voitu todeta, että vaikka aistit toimisivat moitteettomasti ja aisteista välittyisi tieto vastaanottoalueille aivokuorella, nämä viestit eivät prosessoidu eteenpäin tietoisuuden tasolle. Tällöin potilas käyttäytyy, kuin vasenta puolta ei olisi tai kuin sieltä ei olisi odotettavissa mitään huomion arvoista. Kun neglectiin lisäksi liittyy voimakas yllyke suuntautua motorisesti oikealle kehon, pään ja silmien liikkeiden osalta, vaikeutuu vasemmanpuoleisten ärsykkeiden havaitseminen entisestään. Vaikka neglect-oireistot useimmiten kuntoutuvat ensimmäisten kuukausien aikana, jää neglect pysyväksi niillä potilailla, joilla kudostuho ulottuu usealle aivoalueelle. Tällaiset vauriot aiheuttavat häiriöitä päälakilohkon multimodaalisen alueen ohella myös eriytyneesti eri aistien primaareilla vastaanottoalueilla tai sekundaarisilla yhdistelyalueilla. Tahdonalainen vs. sensorinen kuntoutus? Kuntoutuksessa on perinteisesti lähdetty liikkeelle kiinnittämällä kuntoutujan huomio tahdonalaisesti vasemmalle niin fysioterapiassa, toimintaterapiassa, neuropsykologisessa kuntoutuksessa, kuin myös osastolla hoitotilanteissa. Kun fysioterapiassa paino siirtyy vasemmalle tai kun vasemmanpuolisia raajoja aktivoidaan toimintaterapiassa, kulkeutuu vaurion hiljentämään oikeaan aivopuoliskoon ärsykkeitä ja terveen vasemman aivopuoliskon yliaktiivista toimintaa saadaan samalla hillittyä. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa sähköisesti ärsyttämällä (FES-stimulaatio) saadaan joidenkin potilaiden neglect lievittymään stimulaation aikana. Optokineettisellä menetelmällä luodaan nystagmuksen kaltainen tila heijastamalla näkökenttään progressiivisesti vasensuuntaisesti eteneviä ärsykkeitä. Prismalasikuntoutus on osoittautunut käyttökelpoiseksi, tehokkaaksi ja lupaavaksi neglectin kuntoutusmenetelmäksi. Prismalaseilla näkökenttää käännetään keinotekoisesti 10 astetta oikealle niin, että kuntoutujan on suoraan eteen nähdäkseen kompensoitava silmien liikkeillä ylimääräiset 10 astetta vasemmalle. Prismalaseja on helppo käyttää lähes kaikessa toiminnassa ja suurin osa potilaista hyötyy pysyvästi kuntoutuksesta. On kuitenkin potilaita, jotka eivät opi katsomaan uudella tavalla ja joiden neglectkään ei lievity. Prismalasikuntoutuksen tutkimuksessa on edetty 14 N e u r o N

15 vaiheeseen, jossa selvitetään, millaiset potilaat hyötyvät ja millaiset eivät hyödy tästä kuntoutuksesta. Käden aktivointi kannattaa Vasemman käden aktivointi on myös todettu tehokkaaksi neglectin kuntoutuksessa. Kun vasenta kättä tai jalkaa liikutellaan vartalon keskiviivan vasemmalla puolella siten, että samanaikaisesti oikean puoleiset raajat pidetään liikkumatta, saavutetaan maksimaalinen aktivaation lisäys vaurioituneeseen oikeaan aivopuoliskoon ilman merkittävää kilpailua ja yliaktiivisuutta terveessä aivopuoliskossa. Neuronin tutkimusprojektissa, joka toteutettiin vuosina , neglect-potilaille sopiva käden aktivoinnin kuntoutusohjelma modifioitiin jo käytössä olevasta käden pakotetun käytön kuntoutuksesta. Tutkimuksessa todettiin, että tuntia käden aktivointia lievensi akuutti- ja subakuuttivaiheen AVH-potilaiden neglectoiretta merkitsevästi kolmen viikon kuntoutusjakson aikana. Vaikutus säilyi myös kuuden kuukauden seurantamittauksessa. Myös perinteiseen visuaalisen neuropsykologisen kuntoutuksen ohjelmaan osallistuneet potilaat kuntoutuivat. Visuaalisessa kuntoutuksessa tehtiin kunkin kuntoutustunnin alussa puoli tuntia seinälle heijastettavaa ireach -kuntoutusohjelmaa (silmän kantama), jossa kuvia, lukuja, kasvoja, sanoja ja laskutehtäviä oli haettava vasemman puolen suhteen vaikeutuvina sarjoina. Toinen puolituntinen kuntoutustunnista tehtiin kopiointi-, luku- ja kirjoitustehtäviä (käden ulottuvuuden taso). Perinteinen kuntoutusohjelma sisälsi kymmenen tunnin neuropsykologisen kuntoutuksen lisäksi fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Neuronin tutkimuksen perusteella niin visuaalinen kuntoutus kuin käden aktivoinnin kuntoutus olivat tehokkaita neglectin lievittämisessä. Kliinikkona yhdistäisin neglect-potilaan kuntoutuksessa molempia metodeja. Käden aktivointia voidaan soveltaa fyysiseen ja toiminnalliseen kuntoutukseen helposti myös silloin, kun käsi on täysin käytteetön. Neglectin kuntoutuksen tutkimus on suuntautumassa myös uusille alueille: akuuttivaiheessa yliaktiivista tervettä aivopuoliskoa hillitsemällä, esimerkiksi transkraniaalisella magneettistimulaatiolla, voidaan vasemman puolen huomiointia parantaa. Prismalasikuntoutuksen lisäksi tutkimusta kohdennetaan myös multimodaalisen stimulaation suuntaan: pyritään useamman aistialueen kautta voimistamaan vasemmalta tulevia ärsykkeitä niin, että ne helpommin saavuttaisivat tietoisen prosessoinnin tason. n Aiheesta kiinnostuneille suositeltavaa lisälukemistoa: Funktionaalisen MRI-kuvantamisen avulla on löydetty kolme tarkkaavuuden järjestelmää. Ylempänä kuvassa näkyvä dorsaalinen järjestelmä (tavoitelähtöinen top down-järjestelmä) aktivoituu voimakkaimmin (keltainen alue) takaraivolohkojen välisissä uurteissa (IPs) ja etuaivojen silmänliikealueilla (FEF) molemmissa aivopuoliskoissa. Alemmassa kuvassa näkyvä ventraalinen järjestelmä (ärsykesidonnainen bottom up-järjestelmä) sijoittuu oikean aivopuoliskon ohimo- ja takaraivolohkojen liitoskohtaan (TPJ) ja alemman etuaivopoimun alueelle (IFG). Molemmissa järjestelmissä näyttäisi olevan yksi yhteinen toiminnallinen alue oikean aivopuoliskon keskimmäisessä etuaivopoimussa (MFG). Kun huomio siirtyy ulkoisesta ympäristöstä sisäisiin prosesseihin, aktivoituu edellisille tarkkaavuusjärjestelmille vaihtoehtoinen default-järjestelmä (yläkuvassa vihreät alueet molemmissa aivopuoliskoissa). Tämä järjestelmä on aktiivinen silloin, kun muistelemme, pohdimme ja unelmoimme. Neglect-oireisto syntyy ensisijaisesti ventraalisen järjestelmän vaurioitumisen seurauksena, johon liittyy toissijaisesti myös dorsaalisen järjestelmän häiriö molemmissa aivopuoliskoissa. (Kuva Corbetta, Patel & Shulman, 2008). Brozzoli, C., Demattè, M.L., Pavani, F., Frassinetti, F. and Farnè, A. (2006). Neglect and extinction: Within and between sensory modalities. Restorative Neurology and Neuroscience, 24, Corbetta, M., Patel, G. and Shulman, G.L. (2008). The reorienting system of the human brain: From environment to theory of mind. Neuron, 58, Driver, J. and Vuilleumier, P. (2001). Perceptual awareness and its loss in unilateral neglect and extinction. Cognition, 79, He, B.J., Snyder, A.Z., Vincent, J.L., Epstein A., Shulman, G.L. and Corbetta, M. (2007). Breakdown of functional connectivity in frontoparietal networks underlies behavioral deficits in spatial neglect. Neuron, 53, Husain, M. and Rorden, C. (2003). Non-spatially lateralized mechanisms in hemispatial neglect. Nature Reviews / Neuroscience, 4, Luauté, J., Halligan, P., Rode, g., Jacquin-Courtois, S. and Boisson, D. (2006). Prism adaptation first among equals in alleviating left neglect: A review. Restorative Neurology and Neuroscience, 24, Luukkainen-Markkula, R., Tarkka, I.M., Pitkänen, K., Sivenius, J. and Hämäläinen, H. (2009). Rehabilitation of hemispatial neglect: A randomized study using either arm activation or visual scanning training. Restorative Neurology and Neuroscience, 27, Vallar, G. (1998). Spatial hemineglect in humans. Trends in Cognitive Sciences, 2, N e u r o N 15

16 Iisalmi Siilinjärvi 9 LENTOASEMA VUORELA Joensuuntie 5 KUOPIO KORTEJOKI NEURON 539 Vehmersalmi Joensuu Vehmersalmi 26 Vaajasalo 7 ASEMAKATU Minna Canthin puisto SUOKATU MALJALAHDENKATU Maljalahden puisto ITKONNIEMENKATU KUPOLI MAAHERRANKATU SATAMAKATU MUSEOKATU Välimatkoja Kuopio Neuron Lentoasema Neuron 30 km 19 km TULLIPORTINKATU SNELLMANINKATU Yksilöllistä ja huomaavaista palvelua Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta Suomesta. Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa sinun mielipiteelläsi on suuri paino arvo. Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme tai soita ja kysy lisää. Snellmanin puisto KAUPPAKATU Yksilöllinen kuntoutus Tiedustelut ja ajanvaraus, puh kuntoutusosasto, puh faksi VAHTIVUORENKATU Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit puh , faksi Kuntoutuspoliklinikka Kupoli (Kuopion keskusta) Itkonniemenkatu 9, Kuopio Poliklinikka-ajanvaraus ja tiedustelut: Fysioterapia, puh tai Puheterapia, puh tai Neuropsykologia, puh tai Toimintaterapia, puh , Matkustajasatama Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki (Vehmersalmentie 735) KUOPIO

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Päivi Hämäläinen, kliinisen neuropsykologian dosen>, kuntoutuskeskuksen johtaja Olemassa oleva kuntoutusvalikoima on varsin ka.ava

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun Traumaattisen aivovamman saaneiden aikuisten intensiiviset kuntoutuskurssit ja sova-kurssit Selkäydinvammaisten

Lisätiedot

Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä

Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä 2016 Neuronin palvelut 2016 sivuilla 6-7 Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä sivut 4-5 Tuettavasta vertaistukijaksi sivut 8-9 www.neuron.fi Tutkimuksia Neurologisen kuntoutuksen palveluvalikoima laajenee Aivoverenkiertohäiriö

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Muutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus. Alustava tutkimussuunnitelma. 1. Johdanto

Muutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus. Alustava tutkimussuunnitelma. 1. Johdanto Muutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee Kelan järjestämiä aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot