porraskävelysimulaattori neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 uudet kurssit vuonna 2012
|
|
- Tuulikki Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! Sivu 6 uudet kurssit vuonna 2012 Neuronin vuoden 2012 kurssitarjontaan kuuluu muun muassa sopeutumisvalmennuskurssi aivovamman saaneille. Sivu 11
2 Kuinka kannattavaa aivohalvauskuntoutus on? Pekka Jäkälä Ylilääkäri, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Professori, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus Kliinisen lääketieteen laitos, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto Vuosittan henkilöä sairastuu Suomessa akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön (AVH, aivohalvaus). Näistä suurin osa (80 %) on aivoinfarkteja, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista. Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito on kehittynyt viime vuosina huimaa vauhtia ja monista akuutin aivoinfarktin hoitomuodoista, kuten liuotushoidosta, pahanlaatuisen aivoinfarktin leikkaushoidosta ja hoidosta AVH-yksikössä on korkeimman A-tason näyttöä hoitojen hyödyllisyydestä. Liuotushoidon saatavuus, neurokirurginen akuuttihoito ja tehohoito ovat Suomessa huippuluokkaa kansainvälisestikin arvioiden. Mutta meneekö akuuttihoitoon satsaaminen hukkaan, mikäli laiminlyödään tehokas kuntoutus? Aivoverenkiertohäiriöiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä on korkeimman A-asteen näyttöä. Potilaat hyötyvät tällaisesta kuntoutuksesta sairauden vaikeusasteesta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Tulos näkyy lyhentyneinä hoitoaikoina, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna. Asiantuntijasuositukset (aivoinfarktin käypä hoito -suositus ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma) suosittavatkin aktiivista kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä heti sairastumisen jälkeen. Kuinka tämä Suomessa toteutuu? Ei niin hyvin kuin pitäisi. Vuonna 2006 keskimäärin % potilaista pääsi moni ammatilliseen kuntoutukseen välittömästi sairastumisen jälkeen, kun tutkimuksien mukaan jopa lähes puolet potilaista hyötyisi kuntoutuksesta. Eri sairaanhoitopiirien välillä kuntoutukseen pääsyssä oli suurta vaihtelua (vaihteluväli 2 42 %). Valitettavasti iäkkäiden tehokkaaseen kuntoutukseen pääsy oli erityisen hankalaa, vaikka myös ikääntyneet aivohalvaukseen sairastuneet hyötyvät tehokkaasta kuntoutuksesta. Entä miten on myöhäisvaiheen kuntoutuksen laita? Osalla aivohalvauspotilaista toimintakyky huonontuu ajan myötä ilman kuntoutustoimia. Myös myöhäisvaiheen kuntoutus on todettu hyödylliseksi. Laajassa katsauksessa todettiin voitavan parantaa merkittävästi potilaiden toimintakykyä ja vähentää riippuvaisuutta ulkopuolisesta avusta vielä vuosi sairastumisesta toteutetulla tehokkaalla kuntoutuksella. Suomessa myöhäisvaiheen kuntoutuksen järjestämisvastuu on hajautettu Kelalle ja terveydenhuollolle eli kunnille. Näistä Kela huolehtii pääasiassa alle 65-vuotiaiden kuntoutuksesta, mikäli potilaalla on oikeus korotettuun hoitotukeen. Kroonisessa vaiheessa myös raajan jäykkyys eli spastisuus on usein vaikeimmin sairastuneiden ongelmana. Spastisuutta voidaan lievittää merkittävästi botuliinitoksiinihoidolla. Hoidon saatavuudessa on Suomessa vielä suuria alueellisia eroja. Sairastumisennusteiden mukaan Suomessa tulee väestön ikääntymisestä johtuen olemaan lähivuosikymmeninä vähintään yhtä suuri määrä sairastuneita kuin nyt. Erityisesti ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden määrät tulevat kasvamaan. Kannattaako ikäihmisten kuntoutukseen sitten panostaa? Kyllä ehdottomasti kannattaa, sillä näyttö aivohalvauskuntoutuksen vaikuttavuudesta koskee myös ikäihmisiä. Kuntoutukseen panostamisella voidaan saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä, esimerkiksi mikäli pystytään näin estämään kalliiseen laitoshoitoon joutuminen. Sairastuneen henkilön kotikunta säästää joka vuosi vähintään , mikäli tehokkaalla, heti aivohalvauksen jälkeen aloitetulla kuntoutuksella ja muilla tukitoimilla pystytään estämään pysyvään laitoshoitoon joutuminen. Kuntoutus on aina laitoshoitoa edullisempaa, mutta mikäli tehokkaan akuuttihoidon jälkeen ei huolehdita tästä jälkihoidosta riittävästi voi akuuttihoidolla saavutettu hyöty valua hukkaan potilaan toimintakyvyn heikentyessä ajan kuluessa. Aivohalvauskuntoutus on sitä tarvitseville koko loppuelämän jatkuva prosessi. n 2 N e u r o N
3 Sisältö Aivohalvauspotilaan spastisuuden hoito botuliinitoksiinilla Porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! Neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Neuronin palvelut Musiikki edullinen ihmelääke aivohalvauspotilaiden hoidossa? Neglect-kuntoutuksen näköalat laajenevat Simulaatiokeskus-projekti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron osallistuu Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan Kuopion yksikön Simulaatiokeskuksen kehittäminen Savonia-ammattikorkeakouluun (Simula) projektiin, jonka päätavoitteita on mm. vahvistaa Pohjois-Savon alueen terveydenhuollon osaamista ja hoidon turvallisuutta sekä kehittää ja vahvistaa itäsuomalaista terveydenhuollon simulaatio-opetukseen liittyvää asiantuntijaverkostoa. Kumppanuus hyödyntää Neuronia mm. tarjoamalla projektin aikana henkilöstölle ammatillista täydennyskoulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia nykyaikaisimmalla huipputeknologialla simulaatiokeskuksessa. Neuron puolestaan tarjoaa projektille rahoitusosuuden lisäksi kuntouttavan näkökulman simulaatiopedagogian kehittämiseen. Päärahoittajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon liitto. Projekti toteutetaan ajalla Julkaisija: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Toimitus: Anniina Poutiainen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Painopaikka: Suomen Graafiset Palvelut Oy, 2011 N e u r o N
4 Aivohalvauspotilaan spastisuuden hoito botuliinitoksiinilla Botuliinitoksiinin mahdollisuudet spastisuuden hoidossa tunnetaan hyvin. Sen teho on selvästi parempi kuin suun kautta otettavien valmisteiden. Botuliinitoksiinin etuna on sivuvaikutusten puuttuminen eikä sillä ole yhteisvaikutuksia muiden lääkevalmisteiden kanssa. Haittana on botuliinitoksiinin korkea hinta ja sen antotapa, joka edellyttää asiaan perehtyneen lääkärin suorittamaa toimenpidettä. Lääke annostellaan EMG-laitteeseen kytketyllä injektioneulalla suoraan lihakseen. Kauko Pitkänen, LT Apulaisylilääkäri, Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuron Neurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Botuliinitoksiinin vaikutus tulee esille muutaman päivän kuluessa. Jäykkyyttä lievittävä vaikutus perustuu asetyyli koliinivälittäjäaineen vapautumisen estoon hermo-lihasliitoksessa. Vaikutus kestää yleensä 2 3 kuukautta ja häviää vähitellen, jolloin lihasjäykkyys palautuu ennalleen. Botuliinitoksiinia voidaan antaa uudelleen aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua edellisestä. Hoitoa voidaan jatkaa kolmen kuukauden välein tarvittaessa jopa vuosien ajan. Haittavaikutuksia ei ilmaannu pitkäaikaisessakaan hoidossa. 4 N e u r o N
5 EMG-ohjauksella varmistetaan osuminen oikeaan lihakseen. Botuliinitoksiinihoidon toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä fysioterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa. Pelkkä lääkeaineen ruiskuttaminen lihakseen ei ole oikea hoitokäytäntö vaan hoidon tueksi tarvitaan aina säännöllisesti toteutettua asento- ja liikehoitoa. Fysioterapeutti neuvoo ja ohjaa yksilöllisesti spastisen raajan oikeanlaista kuormittamista, lihasvenytyksiä, nivelten liikerataa ja liikkuvuutta lisääviä harjoitteita ja mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja aloittaa muita spastisuutta lievittäviä samanaikaisia hoitokeinoja kuten sähköstimulaatioita. Säännöllinen fysioterapia on suositeltavaa niin kauan kuin botuliinitoksiinihoitoa jatketaan. Toimintaterapeutti antaa ohjausta spastisen yläraajan käyttöön päivittäisissä toimissa ja suunnittelee asentohoidon toteuttamisessa tarvittavien lastojen hankintaa ja käytännön toteutusta. Seurantakäynnit toimintaterapeutin vastaanotolla ovat tärkeitä botuliinitoksiinihoidon jatkuessa, kun lastojen soveltuvuutta joudutaan arvioimaan. Botuliinitoksiinihoidon onnistuminen edellyttää omatoimisen harjoittelun kuten liike- ja asentohoidon toteuttamista säännöllisesti ja mielellään päivittäin usein toistettuna terapeuttien antamien ohjeiden mukaan. Vaikka botuliinitoksiinin mahdollisuudet aivohalvauspotilaan spastisuuden hoidossa tunnetaan jo varsin yleisesti, on hoidon saatavuudessa edelleen toivomisen varaa. Tällä hetkellä hoitoa annetaan yliopisto- ja keskussairaaloiden neurologian tai kuntoutuspoliklinikoilla sekä muutamissa kuntoutuslaitoksissa ja lääkärikeskuksissa eri puolilla Suomea. Neuronissa botuliinitoksiinihoidosta on karttunut kokemusta useiden vuosien ajalta. Neuroniin voi hakeutua botuliinitoksiinihoidon arviointiin esimerkiksi fysioterapeutin tai lääkärin lähetteellä. n Botuliinitoksiinihoidon aloittaminen tulee aina pohjautua asiantuntija-arvioon hoidon soveltuvuudesta. Hoitoon perehtynyt ammattilainen osaa arvioida, onko botuliinitoksiinista hyötyä ja onko sen käyttö perusteltua. Käyttöaiheita ovat mm. hoidettavuuden helpottuminen, kivuliaisuuden lievittyminen, nivelen virheasennon ehkäiseminen ja siihen tähtäävän asentohoidon onnistuminen. Omatoimisen tai ohjatun harjoittelun helpottuminen ja toimintakyvyn vahvistuminen voi joskus olla mahdollista vasta spastisuuden lievittymisen myötä. Esimerkkinä nilkan spastisuus, joka aiheuttaa jalkaterän kääntymisen sisään vaikeuttaen liikkumista. Botuliinitoksiinihoidon vaikutuksesta nilkan spastinen virheasento voidaan saada korjattua, minkä jälkeen kävely sujuu helpommin. Botuliinitoksiinihoidolla pyritään lievittämään spastisuutta. Sen jälkeen kotona selviytyminen voi olla helpompaa. N e u r o N 5
6 Suomen ainoa porraskävelysimulaattori Marraskuussa 2009 Neuronissa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa porraskävelysimulaattori. Porras kävelysimulaattoreita on maailmassa käytössä kaikkiaan viisi kappaletta. Simulaattorista saatiin käyttöön päivitetty versio (G-EO Systems Evolution) kesäkuussa Painokevennetyn kävelykuntoutuksen menetelmät ovat olleet jo kauan Neuronin tärkeä osaamisalue. Neuronissa on ollut tehokkaassa käytössä yli 10 vuoden ajan perinteinen GaitTrainer kävelysimulaattori, jonka harjoitteluperiaatteet ovat samankaltaiset kuin uudessa porraskävelysimulaattorissa. Tämä on helpottanut uuden laitteen käyttöönottoa. Lisää tehoa harjoitteluun Porraskävelysimulaattori on monipuolinen kävelynkuntoutuslaite, jossa vapaasti liikkuvat ja yksilöllisesti ohjelmoitavat askellaudat mahdollistavat tasamaakävelyn lisäksi myös porraskävelyn ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Marjaana Huovinen harjoittelee kuvassa porraskävelyä alaspäin fysioterapeutti Anne Ruokosen ohjatessa oikeaa liikemallia. Taustalla näkyvä näyttöruutu antaa palautteen mm. alaraajojen kuormittamisesta. Porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! heli vehkala, TtM, fysioterapeutti Anne ruokonen, fysioterapeutti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa aloitettiin vuonna 2009 neurologisen kuntoutuksen kehittämishanke (NEKTI). NEKTI-hankkeessa kehitetään virtuaalisia kuntoutusmenetelmiä, tehostetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja testataan uutta neurologisen kuntoutuksen mallia. NEKTI-mallissa yhdistetään yksilöllisesti ohjattu pienryhmämuotoinen harjoittelu sekä uusi kuntoutusteknologia. G-EO Systems Evolution -porraskävelysimulaattorissa on monia uusia ominaisuuksia verrattuna vanhempiin laitteisiin. Merkittävin uudistus on mahdollisuus harjoitella porraskävelyä ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Laite rekisteröi alaraajojen kuormittamisen ja oman aktiivisen työn osuuden, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisemman ja kuntoutujaa enemmän aktivoivan harjoittelun. Harjoittelu laitteella on myös aikaisempaa luonnollisempaa. Kaikki harjoitukset tallentuvat tietokoneelle, josta voidaan nähdä harjoitteiden toteutuminen ja kuntoutujan edistyminen. Työskentely porraskävelysimulaattorilla koetaan miellyttävämpänä ja ergonomisempana verrattuna perinteiseen kävelysimulaattoriin, koska käytössä on sähköinen nostin ja kuntoutujan avustaminen laitteeseen sujuu joustavasti ilman työlästä siirtymisvaihetta. Neurologiseen kuntoutukseen ja kävelyharjoitteluun simulaattori on antanut lisää tehokkuutta ja monipuolisuutta. Mahdollisuus kokea luonnollinen kävely Terapeuttien positiivisten käyttökokemusten lisäksi myös kuntoutujat ovat kiitelleet uuden laitteen tuomia mahdollisuuksia. Tämä on ollut huippujuttu, toteaa yhteensä 15 kertaa simulaattorilla harjoitellut Marjaana Huovinen. Marjaana 6 N e u r o N
7 Huovinen liikkuu pyörätuolilla, eikä pysty kävellen kuormittamaan alaraajojaan. Hän on saanut porraskävelysimulaattorilla mahdollisuuden kokea luonnollinen kävelyelämys painotuettuna. Huovinen kokee hyvänä asiana sen, että kullekin kuntoutujalle pystytään tekemään simulaattorissa yksilölliset säädöt. Voidaan asettaa vaatimukset, haasteet ja teho yksilöllisesti kunkin kävelijän mahdollisuuksien mukaan niin, että kehitystä oikeasti tapahtuu eikä vain muodollisesti yritetä tehdä jotain, kuvailee Huovinen. Myös porrasharjoittelu on ollut Marjaana Huoviselle mieluista. Porraskävelymahdollisuus on huippujuttu meille, jotka emme voi mennä portaikkoon omin jaloin, kiittelee Huovinen. Minulla on enää hämärä mielikuva siitä millaista oli kävellä portaissa. Simulaattorissa kävely ei tuntunut kummalliselta eli uskon porraskävelymallin olevan lähellä totuutta, lisää Huovinen. Kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin Marjaana Huovinen on harjoitellut G-EO Systems -simulaattorilla kolmella eri laitoskuntoutusjaksolla. Hän on harjoituskerroilla kävellyt yhteensä 599 minuuttia eli lähes 10 tuntia, joista 87 minuuttia portaita ylöspäin. Askeleita on kertynyt tasamaa- ja porraskävelyssä yhteensä noin Kun kaiken harjoituksen muuttaa matkaksi, tulos on 11, 2 km! Siirtyminen porraskävelysimulaattoriin onnistuu turvallisesti siirtymisramppia myöten. Huovinen on tyytyväinen porraskävelysimulaattoriharjoittelun tehoon, sillä vastaavia askelmääriä on vaikea saada aikaan muilla harjoittelukeinoilla. Huovinen uskoo porraskävelysimulaattoriharjoittelun nopeuttavan kuntoutumismahdollisuuksia. Erinomainen aerobinen harjoite koko kuntoutuvalle kropalle; lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, kehittää vartalon hallintaa ja auttaa hahmottamaan askellusten muutokset, ja sitähän kävelevä tarvitsee portaissa ja varsinkin ulkona liikkuessaan, Huovinen täsmentää. Huovinen kokee porraskävelysimulaattoriharjoittelun antavan kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin. Henkisesti harjoittelusta saa hurjan paljon onnistumisen kokemuksia ja elimistön omat endorfiinit alkavat virrata, jolloin koko ihminen jaksaa tilanteensa paremmin. Samalla se luo itseluottamusta, toivoa ja uskoa jaksaa eteenpäin, hän sanoo. Huovinen muistuttaa kuitenkin, että laite ei millään voi korvata muuta harjoittelua tai terapiaa: Tämä harjoittelumuoto on yksi tärkeä ja mahdollinen osa kokonaisfysioterapiaa ja vaatii kuntoutujan oman motivoitumisen kuten kaikki muukin harjoittelu. Monipuoliset harjoittelun mahdollisuudet NEKTI-harjoittelutilan kuntoutusvälineistö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kokonaisvaltaiselle kuntoutumiselle. Simulaattoriharjoittelun lisäksi kuntoutuja voi vahvistaa tasapainotaitojaan painokevennettynä tai -tuettuna valjasradalla. Painokevennettyä kävelyharjoittelua voidaan tehdä fysioterapeutin ohjaamana myös kävelymatolla. Painokevennetyn kävelyharjoittelun tehokkuus aivohalvauskuntoutujien harjoitusmenetelmänä verrattuna perinteiseen kävelyharjoitteluun on osoitettu useissa tutkimuksissa, minkä vuoksi se onkin tärkeä osa NEKTI-kuntoutusta. NEKTI-kuntoutuksessa kävelyn ja tasapainon kuntouttamisen lisäksi keskitytään myös ylärajaajan toimintojen kuntoutukseen. Toimintaterapeutin ohjaamissa yläraajaharjoituksissa käytetään harjoitteluvälineinä muun muassa Rehaslide-työntölaitetta ja E-link -yläraajan harjoitusjärjestelmää. Kuntoutujat tekevät paljon toiminnallisia harjoituksia myös pareittain E-link harjoituslaite mahdollistaa erilaisten otekahvojen ansiosta monipuolisen käden käytön aktivoinnin. Kuvassa harjoitellaan sylinteriotekahvalla ranteen liikettä pelisovelluksen toimiessa palautteen antajana ja motivoijana. tai ryhmissä, mikä vahvistaa myös vuorovaikutussuhteen syntymistä ryhmäläisten välille. Useissa harjoitteluvälineissä ja -laitteissa kuntoutuja saa välittömän palautteen tietokoneohjelman välityksellä. Saatu palaute motivoi harjoitusten jatkamiseen ja omien rajojen etsimiseen. Ryhmästä saatu vertaistuki, "vertaisvirta", on erittäin tärkeä jokaiselle kuntoutujalle ja pienryhmässä toimiessa on aikaa kuunnella ja jakaa kokemuksia esim. oman arjen haasteista ja selviytymiskeinoista. n Nekti-työryhmä(vasemmalta oikealle): fysioterapeutti ja projektisihteeri Anne Ruokonen, projektin vastuullinen johtaja, ylilääkäri Pekka Jäkälä, projektipäällikkö Heli Vehkala, toimintaterapeutti Auli Miettinen sekä fysioterapeutti Hanne Lahtipelto. N e u r o N 7
8 kuopion yliopistollisen sairaalan neurokeskus tilaa merkittävän osan potilaidensa kuntoutuspalveluja suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus neuronilta. neurokeskus arvostaa korkeatasoista ja ammattitaitoista kuntoutusosaamista, ja yhteistyö toimijoiden kesken on sujunut erinomaisesti. Teksti: Jarmo Seppälä Kuvat: Jarmo Seppälä ja KYS valokuvaamo Riikka Myöhänen KYSin Neurokeskus aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Keskuksen tehtävänä on palvella neurosairauspotilaita sekä diagnostiikan että hoidon osalta ja vastata hoitoprosessista sen alkuvaiheista kuntoutukseen asti järkiperäisesti ja tehokkaasti. Neurologista kuntoutusta tarvitaan esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, aivovamman tai neurologisen sairauden aiheuttaman vaurion jälkivaikutusten vähentämiseen. Moniammatillinen ja intensiivinen neurologinen kuntoutus on tutkitusti vaikuttavaa ja tuloksellista. NeuroKeSKuS hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Neurokeskuksen varajohtaja Hilkka Soininen on tyytyväinen muun muassa siihen, että Neuron pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa tapauksissa. Hyvät ja tasapuoliset kuntoutusmahdollisuudet Aikaisemmin neurosairauksien akuuttihoito annettiin KYSissä ja sen jälkeen kuntoutus useimmiten toteutettiin terveyskeskuksissa, jolloin alueen potilaat olivat kuntoutuspalvelujen saamisen kannalta eriarvoisessa asemassa. Kuntoutukseen on tullut selkeä parannus, kun KYSille saatiin vuonna 2010 tätä varten miljoonan euron ostopalvelumääräraha. Rahoitus on järjestyksessä myös vuodelle Nyt oikea kuntoutuspaikka etsitään jokaisen potilaan tarpeen mukaan. Neuron on yksi kolmesta neurologisia kuntoutuspalveluja KYSille toimittavasta tahosta, ja olemme tähän palveluun hyvin tyytyväisiä, Neurokeskuksen johtaja, dosentti ja osastonylilääkäri Jaakko Rinne mainitsee. 8 N e u r o N
9 Yhteistyö käynnistettiin vuonna 2010 ja vuonna 2011 palveluja on toteutettu täydellä teholla. Neuronin palvelut kattavat koko tämän potilasryhmän eli kuntoutusta voidaan tarjota tasapuolisesti kaikille potilaille. - Kuntoutuksen tarve ei jatkossa vähene ja mitä varhaisemmassa vaiheessa kuntoutusta voidaan järjestää, sen parempi. Nopeuden lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. Neuronilla on pitkä historia ja kokemus, mistä syntyy alan laaja asiantuntemus ja osaaminen. Käytännössä Neuron on toiminnallaan kuntoutuksen laadun määrittelijä koko Suomessa, Rinne sanoo. Nopea hoito ratkaisevaa Suomessa sairastuu vuosittain henkilöä akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön eli aivohalvaukseen. Näistä tapauksista yli puolet tapahtuu 75-vuotiaille tai sitä iäkkäämmille. Suurin osa tapauksista on aivoinfarkteja eli veritulppia, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista. KYSissä aivohalvauspotilaita on noin 700 vuodessa. Neurokeskuksen varajohtaja, professori ja neurologian ylilääkäri Hilkka Soininen kertoo, että aivohalvauspotilaalle voidaan tehdä CT-kuvaus heti ensiapupoliklinikalla. Mitä nopeammin esimerkiksi liuotushoito aloitetaan, sitä paremmat ovat paranemistulokset. Hoito pitäisi aloittaa alle neljän ja puolen tunnin kuluttua oireiden ilmenemisestä. Aivohalvauspotilaan tila tasaantuu nopeassa hoidossa noin viikon kuluessa. Potilaan kuntoutus alkaa mahdollisimman nopeasti jo Neurokeskuksessa. Aivohalvauksen parasta hoitoa on ennaltaehkäisy verenpaine-, kolesteroli- ja rytmihäiriöhoitoineen, tässä perusterveydenhuolto on avainasemassa. Jos aivoveren- kiertohäiriö kuitenkin tapahtuu, nopea hoito ja asiantunteva kuntoutus ovat potilaan tervehtymisen kannalta avainasemassa. - Yhteistyömme Neuronin kanssa on sujunut hyvin. Neuron osaa työnsä ja pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa tapauksissa, Soininen kiittelee. Osastolta nopeasti jatkokuntoutukseen KYSin neurologian vuodeosastolla tehdään potilaan hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten sairauksien diagnostiikkaa, annetaan niiden mukaista hoitoa ja kuntoutusta sekä pyritään ehkäisemään uusien oireiden ja komplikaatioiden syntymistä. Noin 75 prosenttia potilaista tulee osastolle päivystyksenä. - Hoitotyössä korostuu potilaan voinnin ja oireiden tarkka seuranta. Kuntouttavalla hoitotyöllä pyritään turvaamaan potilaan jäljellä oleva toimintakyky ja edistämään toimintakyvyn palautumista sekä ehkäisemään komplikaatioiden syntyminen, vs. osastonylilääkäri Juha Onatsu esittelee. Osastolla on 28 potilaspaikkaa eli tilaa on varsin vähän. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on neljä ja - Neuronin laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät toimivat hyvin, vs. osastonylilääkäri Juha Onatsu mainitsee. Kuntoutuksen varhaisen aloittamisen lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. N e u r o N 9
10 puoli vuorokautta, jonka jälkeen on vuorossa jatkokuntoutus muualla. Kuntoutus on tiimityötä, johon osallistuvat tarpeen mukaan esimerkiksi psykologi, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti. KYSin neurologian poliklinikka puolestaan on ajanvarauspoliklinikka, jossa tutkitaan ja hoidetaan keskus- ja ääreishermoston sairauksia sekä lihassairauksia. Poliklinikalla on vuosittain noin potilaskäyntiä. Neurokeskuksessa toimii myös valtakunnallinen Epilepsiakeskus. Lääkäri hoitaja-työparin lisäksi moniammatillista asiantuntemustaan potilaan hoitoon antavat tarvittaessa myös kuntoutusohjaaja, dementianeuvoja, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi sekä fysio- ja toimintaterapeutti. - Neuronissa on kehitetty päiväkuntoutuspuolelle räätälöityjä kuntoutusjaksoja. Hyviä ovat myös Neuronin käyttämät laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät, Onatsu kertoo. Onatsun mukaan kuntoutuksen kilpailutuksessa painotetaan muun muassa palvelun nopeutta, kokemuksen tuomaa laatua sekä palvelujen alueellisuutta ja saatavuutta. Potilasmäärät kasvussa, hoito kehittyy jatkuvasti KYSin neurokirurgian osastolla toteutetaan keskushermoston eli aivojen, selkäytimen ja hermojuurien sairauksien ja vammojen akuuttia ja elektiivistä kirurgista hoitoa yhteistyössä kaikkien neuroalojen ja monien muiden lääketieteen erikoisalojen kanssa. Osastolla on 29 potilaspaikkaa ja keskimääräinen hoitoaika on noin neljä vuorokautta. Päivystysleikkauksia tehdään noin 40 prosentille potilaista. KYSissä hoidetaan vuosittain noin 510 päävammapotilasta, ja määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin neljänneksen. Vuonna 2000 KYSin tehohoidossa hoidettiin 97 päävammapotilasta, nyt kymmenen vuotta myöhemmin luku on noin 176. Aivoverenvuototapauksia on noin 200 vuodessa. Osasyynä potilasmäärän kasvuun on se, että väestö ikääntyy ja samoin aivoverenkiertohäiriöiden ja muiden aivosairauksien määrä lisääntyy. Myös alkoholin käytön aiheuttamat tapaturmat ovat lisääntyneet. Toisaalta lukuja tavallaan kasvattaa myös se, että diagnosointi- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. - Kuntoutus on kannattavaa työtä monesta näkökulmasta. Oikea diagnosointi sekä ensihoidon nopeus ja laatu ovat ratkaisevia. Jatkohoito määräytyy vamman vaikeusasteen mukaan, ja myös osa niin sanotuista lievistä aivovammoista voi osoittautua jälkivaikutuksiltaan merkittäviksi, dosentti, erikoislääkäri Timo Koivisto huomauttaa. - Magneettikuvaus kertoo paljon hoidon vaatimustarpeista ja potilaan kuntoutumisen mahdollisuuksista. Suomessa kehitetään parhaillaan tietojärjestelmiä apuna käyttäviä ennustemalleja, jotka osaltaan auttaisivat oikeiden ja nopeiden hoitotoimien valinnassa. Aivovamman saanut henkilö tarvitsee pitkäkestoista kuntoutusta, jota toteuttamaan tarvitaan aivovammoihin perehtyneet, kokeneet työntekijät. Kuntoutuksen maksusitoumus tehdään hoidon alkamisvaiheessa. - Jos jotain kehitettävää tästä kuntoutusjärjestelmästä etsii, niin potilaan pääsy kuntoutukseen voisi olla vieläkin nopeampaa. Yleensä jonoa on jonkin verran, Koivisto pohtii. n Erikoislääkäri Timo Koivisto (vas.) ja Neurokeskuksen johtaja Jaakko Rinne korostavat potilaan nopean hoidon ja tehokkaan kuntoutuksen merkitystä. 10 N e u r o N
11 Neuronin palvelut 2012 Yksilölliset kuntoutusjaksot ja terapiapalvelut neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen NEKTI - yksilöllisesti ohjattu teknologiapohjainen pienryhmäkuntoutus Soveltuvat kuntoutujaryhmät: neurologiset kuntoutujat, esim. AVH, MS, Parkinson akuutin tai kroonisen vaiheen kuntoutujat kuntoutujat, joiden liikkuminen tai yläraajojen toimintakyky on vaikeutunut Terveydenhuollon kustantama kuntoutus akuutin sairastumisen jälkeen tehostetut kuntoutusjaksot ylläpitävä kuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus (KKRL9-10 ) neurologinen linja yleislinja Kelan harkinnavarainen kuntoutus (KKRL 12 ) neurologinen linja yleislinja Vakuutusyhtiöiden kustantama kuntoutus tapaturmien ja liikennevahinkojen jälkeinen kuntoutus Kuntoutus itsemaksaen kuntoutustarpeiden perusteella suunniteltu jakso kustannusarvio etukäteen Lisätietoja: ja Heli Vehkala, puh , heli.vehkala@neuron.fi Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitykset sekä työkyvyn arvioinnit ovat tarkoitettuja henkilöille, joilla on laaja-alainen työ- ja toimintakykyyn vaikuttava problematiikka (esim. neurologiset oireet) Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh , mervi.huttunen@neuron.fi Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla. Lisätietoja/varaukset: Asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalainen puh Yksilölliset kuntoutusjaksot suunnitellaan yksilöllisten kuntoutustarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Jaksot sisältävät sekä yksilöllisiä että ryhmämuotoisia terapioita, toiminnallista kuntoutusta ja tietoa sekä vertaistukea antavaa ohjelmaa. Palvelua antaa kokenut moniammatillinen henkilöstömme ja käytössä on vaikuttavuudeltaan tehokkaiksi todetut menetelmät. Kuntoutuksessa hyödynnetään kunkin kuntoutujan tilanteeseen sopivimpia menetelmiä, laitteita ja tekniikoita. Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella, Vehmersalmentie 735 fysio- ja allasterapia puh toimintaterapia puh tai puheterapia puh neuropsykologinen kuntoutus puh Kelan päiväkuntoutus puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Avoterapiapalvelut Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9 fysio- ja allasterapia puh , toimintaterapia puh tai puheterapia puh neuropsykologinen kuntoutus (ei Kelan) puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kurssit (alle 65-vuotiaille) kuntoutuskurssit omaisineen kurssinro alkaa 6.2. kurssinro alkaa sopeutumisvalmennuskurssit omaisineen kurssinro alkaa kurssinro alkaa kuntoutuskurssi kurssinro alkaa Aivovamman saaneiden sopeutumisvalmennuskurssi omaisineen kurssinro alkaa Tutustu kursseihin tarkemmin kotisivuillamme jossa tulostettavat kurssiesitteet! Nettihaku: Kelan kuntoutuskurssijärjestelmä Haku kurssinumerolla Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh , mervi.huttunen@neuron.fi Henkisesti uupuneiden kurssit Kelan Itä-Suomen vakuutusalueella kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa kurssinro alkaa Käsi-/yläraajavammasta kuntoutuvien voimavarakurssi kurssinro alkaa Vammaiset nuoret aikuiset Oman elämän ohjaksissa kurssi kurssinro alkaa N e u r o N 11
12 Musiikki edullinen ihmelääke aivohalvausp Sairauksien hoidossa niin ikävää kuin se onkin joudutaan vääjäämättä laskemaan myös kustannuksia. Lääkkeiden, hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden vaikutukset on muutettava myös euroiksi, jotka olisi saatava riittämään mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Voisiko musiikki toimia aivohalvauspotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa tehopillerinä, joka on edullinen, mutta vaikutukseltaan laajakirjoinen? Olisiko musiikista tehotipaksi, joka eri terapioihin liitettynä tehostaisi kuntoutusta? Annukka Knuuttila FM, toiminnallinen musiikkiterapeutti Musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä- hankkeen vastuukouluttaja Savonia Ammattikorkeakoulun Musiikin ja Tanssin yksikkö Musiikin ihmeellisyys perustuu siihen, että sen vaikutus ihmiseen on niin kokonaisvaltaista. Musiikin maksimaalinen hyödyntäminen aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa kiehtoo tutkijoita siksi, että musiikki vaikuttaa, suorastaan tunkeutuu koko aivoalueelle kohottaen aivojen vireystilaa ja lisäten aivopuoliskojen yhteistoimintaa. Tiedetään, että musiikilla voidaan edistää mm. kävelykykyä, käsien ja sormien toimintaa, keskittymiskykyä, muistia ja kielellisiä asioita. Musiikin oletetaan lisäävän myös kuntoutumisinnokkuutta ja siksi fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit yhdistävätkin mielellään musiikkia erilaisiin kuntoutusharjoituksiin. 12 N e u r o N
13 otilaiden hoidossa? Suomessa toimii monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, jossa toimii tutkijoita Jyväskylän yliopiston Musiikin laitokselta ja Helsingin yliopiston Psykologian laitokselta. Yksi heidän tärkeistä tähänastisista tutkimustuloksistaan on se, että jo oman lempimusiikin kuunteleminen heti kuntoutuksen alkuvaiheessa edistää merkittävästi kokonaiskuntoutusta ja pitää mielialan myönteisenä. Kustannuksellisesti musiikin kuunteleminen on hyvinkin edullista. Jos sairaalalla tai kuntoutusyksiköllä ei ole riittävästi cd-soittimia, voisi olettaa, että lähiomaiset pystyisivät huolehtimaan helpostikin kuuntelulaitteen ja kuntoutujan lempimusiikin hankkimisesta (cd-soitin, mp3- soitin, uusimmat kännykät). Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa, monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja elämämme varrelta. Miksi emme hyödyntäisi tämän ilmaisen musiikkilääkekaapin sisältöä ja ottaisi sitä iloksi ja voimavaraksi kuntoutusprosessissa? Musiikin voima on aina ollut myös siinä, että se vahvistaa yhteisöllisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä. Kautta aikojen yhteislaulu (ja tietenkin myös tanssi!) on ollut se muoto, jonka avulla ihmiset ovat jakaneet ilonsa ja murheensa, haaveensa, unelmansa, elämänsä tunnot. Yhteislauluun ovat kaikki päässeet omalla tavallaan mukaan; kuka ponnekkaasti laulaen, kuka kuunnellen tai mielessään hyräillen ja sanoja tapaillen. Voisiko nykyaikana suosittu yhteislaulun muoto, karaoke, edistää kuntoutusta? Löytyypä maailmalta viitteitä tutkimustuloksista, joiden mukaan nimenomaan ryhmässä kuunneltu musiikki edistäisi aivohalvauspotilaiden kuntoutumista. Tutkimus musiikin merkityksestä ja sen tehokkuudesta aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on vielä alkutaipaleellaan. Kuitenkin tiedetään, että oman lempimusiikin kuunteleminen, laulaminen tai mielessä tapaileminen ei vahingoita kuntoutusprosessia eikä rasita kansantaloutta! n Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa, monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja elämämme varrelta. N e u r o N 13
14 Riitta Luukkainen-Markkula, kl. neuropsykologi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Jos elämäntapasairaudet riivaavat meitä suomalaisia samaan malliin kuin muita länsimaisia lajitovereitamme, ei neglectoireisto lakkaa haastamasta kuntoutusyksiköitä, vaikka liuotushoidoilla oireistoja saadaankin lievenemään. Keskimmäisen aivovaltimon laajoista tukoksista oikealla seuraa usein neglect-oireisto, jonka keskeisiä häiriöpiirteitä on vasemman puolen huomioimattomuus niin omassa kehossa kuin ympäröivässä maailmassa. Oireistossa tarkkaavuuden kapasiteetti on kapeutunut ja tarkkaavuuden suuntaaminen vasemmalle, siis vaurion vastakkaiselle puolelle, on puutteellista. Missä vasen? Oireisto ilmenee vaihtelevasti: oman kehon tilassa, käden ulottuvuuden tilassa, silmän kantamalla ja jopa mielikuvien tasolla, tai kaikissa näissä. Oireistoon liittyy usein motorinen vasemman puoleisten raajojen halvaus, myös tunto- ja näköohjataan katsetta ja huomiota vasemmalle hahmotustehtävien, piirtämisen ja kopioinnin tai lukemis- ja kirjoitustehtävien avulla. Tahdonalaisen kuntoutuksen ongelma on se, että kuntoutujaa houkutellaan orientoitumaan puolelle, jota luontaisesti ei tunnu olevan hänelle olemassa. Jotta tahdonalainen huomion kohdistaminen onnistuisi, ei oikealla vastaavasti saisi olla mitään kilpailevia ärsykkeitä, niin kuin esimerkiksi liikenteessä yleisesti kuitenkin tapahtuu. Tahdonalaisen kuntoutuksen kohdalla puhutaan tarkkaavuuden top down-säätelyjärjestelmään pohjautuvasta kuntoutuksesta. Parin vuosikymmenen aikana on kuitenkin esitelty uusia sensorisia menetelmiä, joissa stimulaatio kohdistetaan suoraan vaurioituneeseen hermoverkkoon (bottom up-järjestelmä). Kalorinen vestibulaarinen stimulaatio, jossa vaurion vastakkaisen puolen korvaan valutetaan kylmää vettä, saa aikaan vasemmalle suuntautuvan nystagmuksen eli nopean toistuvan silmänliikkeen. Se lievittää vasemmalle suuntautuvaa huomioinnin vajetta lyhytkestoisesti. Vasenta niskalihasta Neglect-kuntoutuksen näköalat laajenevat kenttäpuutoksia voi esiintyä. Neglect ei kuitenkaan ole näkö-, kuulo- tai tuntoaistimusten vajavaisuutta sinänsä. Herätevastetutkimuksilla on voitu todeta, että vaikka aistit toimisivat moitteettomasti ja aisteista välittyisi tieto vastaanottoalueille aivokuorella, nämä viestit eivät prosessoidu eteenpäin tietoisuuden tasolle. Tällöin potilas käyttäytyy, kuin vasenta puolta ei olisi tai kuin sieltä ei olisi odotettavissa mitään huomion arvoista. Kun neglectiin lisäksi liittyy voimakas yllyke suuntautua motorisesti oikealle kehon, pään ja silmien liikkeiden osalta, vaikeutuu vasemmanpuoleisten ärsykkeiden havaitseminen entisestään. Vaikka neglect-oireistot useimmiten kuntoutuvat ensimmäisten kuukausien aikana, jää neglect pysyväksi niillä potilailla, joilla kudostuho ulottuu usealle aivoalueelle. Tällaiset vauriot aiheuttavat häiriöitä päälakilohkon multimodaalisen alueen ohella myös eriytyneesti eri aistien primaareilla vastaanottoalueilla tai sekundaarisilla yhdistelyalueilla. Tahdonalainen vs. sensorinen kuntoutus? Kuntoutuksessa on perinteisesti lähdetty liikkeelle kiinnittämällä kuntoutujan huomio tahdonalaisesti vasemmalle niin fysioterapiassa, toimintaterapiassa, neuropsykologisessa kuntoutuksessa, kuin myös osastolla hoitotilanteissa. Kun fysioterapiassa paino siirtyy vasemmalle tai kun vasemmanpuolisia raajoja aktivoidaan toimintaterapiassa, kulkeutuu vaurion hiljentämään oikeaan aivopuoliskoon ärsykkeitä ja terveen vasemman aivopuoliskon yliaktiivista toimintaa saadaan samalla hillittyä. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa sähköisesti ärsyttämällä (FES-stimulaatio) saadaan joidenkin potilaiden neglect lievittymään stimulaation aikana. Optokineettisellä menetelmällä luodaan nystagmuksen kaltainen tila heijastamalla näkökenttään progressiivisesti vasensuuntaisesti eteneviä ärsykkeitä. Prismalasikuntoutus on osoittautunut käyttökelpoiseksi, tehokkaaksi ja lupaavaksi neglectin kuntoutusmenetelmäksi. Prismalaseilla näkökenttää käännetään keinotekoisesti 10 astetta oikealle niin, että kuntoutujan on suoraan eteen nähdäkseen kompensoitava silmien liikkeillä ylimääräiset 10 astetta vasemmalle. Prismalaseja on helppo käyttää lähes kaikessa toiminnassa ja suurin osa potilaista hyötyy pysyvästi kuntoutuksesta. On kuitenkin potilaita, jotka eivät opi katsomaan uudella tavalla ja joiden neglectkään ei lievity. Prismalasikuntoutuksen tutkimuksessa on edetty 14 N e u r o N
15 vaiheeseen, jossa selvitetään, millaiset potilaat hyötyvät ja millaiset eivät hyödy tästä kuntoutuksesta. Käden aktivointi kannattaa Vasemman käden aktivointi on myös todettu tehokkaaksi neglectin kuntoutuksessa. Kun vasenta kättä tai jalkaa liikutellaan vartalon keskiviivan vasemmalla puolella siten, että samanaikaisesti oikean puoleiset raajat pidetään liikkumatta, saavutetaan maksimaalinen aktivaation lisäys vaurioituneeseen oikeaan aivopuoliskoon ilman merkittävää kilpailua ja yliaktiivisuutta terveessä aivopuoliskossa. Neuronin tutkimusprojektissa, joka toteutettiin vuosina , neglect-potilaille sopiva käden aktivoinnin kuntoutusohjelma modifioitiin jo käytössä olevasta käden pakotetun käytön kuntoutuksesta. Tutkimuksessa todettiin, että tuntia käden aktivointia lievensi akuutti- ja subakuuttivaiheen AVH-potilaiden neglectoiretta merkitsevästi kolmen viikon kuntoutusjakson aikana. Vaikutus säilyi myös kuuden kuukauden seurantamittauksessa. Myös perinteiseen visuaalisen neuropsykologisen kuntoutuksen ohjelmaan osallistuneet potilaat kuntoutuivat. Visuaalisessa kuntoutuksessa tehtiin kunkin kuntoutustunnin alussa puoli tuntia seinälle heijastettavaa ireach -kuntoutusohjelmaa (silmän kantama), jossa kuvia, lukuja, kasvoja, sanoja ja laskutehtäviä oli haettava vasemman puolen suhteen vaikeutuvina sarjoina. Toinen puolituntinen kuntoutustunnista tehtiin kopiointi-, luku- ja kirjoitustehtäviä (käden ulottuvuuden taso). Perinteinen kuntoutusohjelma sisälsi kymmenen tunnin neuropsykologisen kuntoutuksen lisäksi fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Neuronin tutkimuksen perusteella niin visuaalinen kuntoutus kuin käden aktivoinnin kuntoutus olivat tehokkaita neglectin lievittämisessä. Kliinikkona yhdistäisin neglect-potilaan kuntoutuksessa molempia metodeja. Käden aktivointia voidaan soveltaa fyysiseen ja toiminnalliseen kuntoutukseen helposti myös silloin, kun käsi on täysin käytteetön. Neglectin kuntoutuksen tutkimus on suuntautumassa myös uusille alueille: akuuttivaiheessa yliaktiivista tervettä aivopuoliskoa hillitsemällä, esimerkiksi transkraniaalisella magneettistimulaatiolla, voidaan vasemman puolen huomiointia parantaa. Prismalasikuntoutuksen lisäksi tutkimusta kohdennetaan myös multimodaalisen stimulaation suuntaan: pyritään useamman aistialueen kautta voimistamaan vasemmalta tulevia ärsykkeitä niin, että ne helpommin saavuttaisivat tietoisen prosessoinnin tason. n Aiheesta kiinnostuneille suositeltavaa lisälukemistoa: Funktionaalisen MRI-kuvantamisen avulla on löydetty kolme tarkkaavuuden järjestelmää. Ylempänä kuvassa näkyvä dorsaalinen järjestelmä (tavoitelähtöinen top down-järjestelmä) aktivoituu voimakkaimmin (keltainen alue) takaraivolohkojen välisissä uurteissa (IPs) ja etuaivojen silmänliikealueilla (FEF) molemmissa aivopuoliskoissa. Alemmassa kuvassa näkyvä ventraalinen järjestelmä (ärsykesidonnainen bottom up-järjestelmä) sijoittuu oikean aivopuoliskon ohimo- ja takaraivolohkojen liitoskohtaan (TPJ) ja alemman etuaivopoimun alueelle (IFG). Molemmissa järjestelmissä näyttäisi olevan yksi yhteinen toiminnallinen alue oikean aivopuoliskon keskimmäisessä etuaivopoimussa (MFG). Kun huomio siirtyy ulkoisesta ympäristöstä sisäisiin prosesseihin, aktivoituu edellisille tarkkaavuusjärjestelmille vaihtoehtoinen default-järjestelmä (yläkuvassa vihreät alueet molemmissa aivopuoliskoissa). Tämä järjestelmä on aktiivinen silloin, kun muistelemme, pohdimme ja unelmoimme. Neglect-oireisto syntyy ensisijaisesti ventraalisen järjestelmän vaurioitumisen seurauksena, johon liittyy toissijaisesti myös dorsaalisen järjestelmän häiriö molemmissa aivopuoliskoissa. (Kuva Corbetta, Patel & Shulman, 2008). Brozzoli, C., Demattè, M.L., Pavani, F., Frassinetti, F. and Farnè, A. (2006). Neglect and extinction: Within and between sensory modalities. Restorative Neurology and Neuroscience, 24, Corbetta, M., Patel, G. and Shulman, G.L. (2008). The reorienting system of the human brain: From environment to theory of mind. Neuron, 58, Driver, J. and Vuilleumier, P. (2001). Perceptual awareness and its loss in unilateral neglect and extinction. Cognition, 79, He, B.J., Snyder, A.Z., Vincent, J.L., Epstein A., Shulman, G.L. and Corbetta, M. (2007). Breakdown of functional connectivity in frontoparietal networks underlies behavioral deficits in spatial neglect. Neuron, 53, Husain, M. and Rorden, C. (2003). Non-spatially lateralized mechanisms in hemispatial neglect. Nature Reviews / Neuroscience, 4, Luauté, J., Halligan, P., Rode, g., Jacquin-Courtois, S. and Boisson, D. (2006). Prism adaptation first among equals in alleviating left neglect: A review. Restorative Neurology and Neuroscience, 24, Luukkainen-Markkula, R., Tarkka, I.M., Pitkänen, K., Sivenius, J. and Hämäläinen, H. (2009). Rehabilitation of hemispatial neglect: A randomized study using either arm activation or visual scanning training. Restorative Neurology and Neuroscience, 27, Vallar, G. (1998). Spatial hemineglect in humans. Trends in Cognitive Sciences, 2, N e u r o N 15
16 Iisalmi Siilinjärvi 9 LENTOASEMA VUORELA Joensuuntie 5 KUOPIO KORTEJOKI NEURON 539 Vehmersalmi Joensuu Vehmersalmi 26 Vaajasalo 7 ASEMAKATU Minna Canthin puisto SUOKATU MALJALAHDENKATU Maljalahden puisto ITKONNIEMENKATU KUPOLI MAAHERRANKATU SATAMAKATU MUSEOKATU Välimatkoja Kuopio Neuron Lentoasema Neuron 30 km 19 km TULLIPORTINKATU SNELLMANINKATU Yksilöllistä ja huomaavaista palvelua Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta Suomesta. Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa sinun mielipiteelläsi on suuri paino arvo. Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme tai soita ja kysy lisää. Snellmanin puisto KAUPPAKATU Yksilöllinen kuntoutus Tiedustelut ja ajanvaraus, puh kuntoutusosasto, puh faksi kuntoutus@neuron.fi VAHTIVUORENKATU Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit puh , faksi kurssit@neuron.fi Kuntoutuspoliklinikka Kupoli (Kuopion keskusta) Itkonniemenkatu 9, Kuopio kupoli@neuron.fi Poliklinikka-ajanvaraus ja tiedustelut: Fysioterapia, puh tai Puheterapia, puh tai Neuropsykologia, puh tai Toimintaterapia, puh , Matkustajasatama Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki (Vehmersalmentie 735) KUOPIO
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotKuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotAikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti
Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran
LisätiedotNeurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotKuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen
Kuntoutuvana potilaana sairaalassa 23.1.2018 Risto Savolainen Minä itse 58-vuoden ikäinen Syntyisin Satakunnasta, Kokemäenjoen rantamaisemista Nykyisin maskulainen, vuodesta 1989 Vaimo ja 3 lasta, pojat
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014
Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotLapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotKotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa
Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin
LisätiedotKelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015
Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit
Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotKuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä
Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotVaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotAVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4
AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 Aivoviikon alueellinen AVH-koulutuspäivä 13.3.2017 Tarkistuslistan tausta Kehitetty
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotÄäreishermo- ja lihassairaudet -kurssi
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen
LisätiedotKelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS
POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotTsemppaaminen intohimona
Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin
LisätiedotOhjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.
LisätiedotLonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet
Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotVaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotKyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten
Kyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten Lasten ja nuorten poliklinia Tämän kyselylomaeen tarkoitus on kerätä tietoa lapsenne kehityksestä ja arjen asioiden sujumisesta. Saadut
LisätiedotKela ja vaikeavammaisten
Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotTeh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko
Teh-Kev päätösseminaari Avaus Tiina Huusko 04102013 Human development model mukaeltu Patric Fougeyrollas 2012 Yksilö Ympäristö Vuorovaikutus Osallistuminen, elämänlaatu Kuntoutustarpee n havaitseminen
LisätiedotLonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ
Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotKiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella
Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat
LisätiedotLONKAN TEKONIVELLEIKKAUS
LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Lonkan tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotMikä muuttuu palvelukuvauksissa?
Mikä muuttuu palvelukuvauksissa? Terapiajärjestöjen ja -liittojen tapaaminen 20.11.2018 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Terapiat 1.1.2019 alkaen Yksilöterapiat Fysioterapia
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotHYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö
HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
Lisätiedot2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa
LisätiedotKyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.
Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotOhjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä
LisätiedotAuttaminen intohimona
Vetrea Kuntoutus Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Kuntoutus on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotAivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille
Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle
LisätiedotIkääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari
Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö
LisätiedotKUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA
KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut
LisätiedotTays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016
Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotK O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N
KUNTOUTUJAT MIELIMATK ALL A K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N P Ä I V I L A P P A L A I N E N, J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O, P S Y K O L O
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Mitä hyötyä käyttäjälle? Muistipuisto arjessa ja
LisätiedotVaikuttavia kuntoutusmenetelmiä
2016 Neuronin palvelut 2016 sivuilla 6-7 Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä sivut 4-5 Tuettavasta vertaistukijaksi sivut 8-9 www.neuron.fi Tutkimuksia Neurologisen kuntoutuksen palveluvalikoima laajenee Aivoverenkiertohäiriö
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
Lisätiedot