Tiivistelmä... ii. Sisällysluettelo... iii. Käytettyjä termejä... vi. Johdanto KOY Seinäjoen Y-Talo HospiCaseY... 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä... ii. Sisällysluettelo... iii. Käytettyjä termejä... vi. Johdanto... 9. KOY Seinäjoen Y-Talo... 12. HospiCaseY... 15"

Transkriptio

1

2 TIIVISTELMÄ Diplomityön tavoitteena on selvittää, miten virtuaaliympäristö voi toimia käyttäjälähtöisen suunnittelun apuvälineenä. Esimerkkinä toimii Seinäjoen keskussairaalan laajennus, Kiinteistöosakeyhtiö Seinäjoen Y-talo. Sen potilashuoneita sekä myöhemmässä vaiheessa myös lääkärin vastaanottohuonetta ja osaa päivystyskeskuksesta on tarkasteltu suunnittelun aikana CAVE virtuaaliympäristössä. Samalla pyritään tarkastelemaan minkälaista lisäarvoa virtuaaliympäristön käyttö antaa rakennushankkeen eri osapuolille ja miten sitä voitaisiin mitata. Työ on tehty ns. HospiCaseY hankkeen yhteydessä. Se on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja yritysten yhteistyöhanke. Sen rinnalla toimii Uki Arkkitehdit Oy:n vetämä business - osio, jonka pyrkii kehittämään virtuaaliympäristöä hyväksi käyttävää käyttäjälähtöistä suunnittelukonseptia. Tarkoituksena on tehdä liiketoimintamalli kaupallisesti hyödynnettäväksi. Yhteistyökumppaneina ovat pelialan yritys LudoCraft Oy ja talouspuolen asiantuntijana Intercircum Oy. Tärkeä osa tätä projektia on palautejärjestelmän kehittämisellä. Hankkeen aikana tehdyillä virtuaaliympäristökäynneillä on ollut konkreettinen vaikutus Y-Talon suunnitelmiin. Vaikka palautteen purkaminen on vielä kesken, on selkeimmät muutostarpeet ja toiveet voitu ottaa huomioon suunnitelmien päivityksissä. Samalla käyttäjäosapuoli on kokenut olleensa kiinteästi mukana suunnittelutyössä. Jatkossa on tarkoitus virtaviivaistaa mallinnusprosessia siten, että arkkitehdin suunnittelutyökalut ja virtuaaliympäristö keskustelisivat mahdollisimman sujuvasti keskenään. Tärkeä osa prosessia on palautejärjestelmän kehittäminen. Uki Arkkitehdit Oy:n saamat uudet toimeksiannot mahdollistavat kehitystyön jatkumisen edelleen. ii

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... ii Sisällysluettelo... iii Käytettyjä termejä... vi Johdanto... 9 Käyttäjälähtöinen suunnittelu... 9 KOY Seinäjoen Y-Talo HospiCaseY HospiCaseY, Business -osio Projektin taustaa Työskentely projekteissa Virtuaaliympäristöt Taustaa Virtuaaliympäristöt CAVE Mallinnukset Mallinnusprosessi HospiCaseY -hankkeessa Tilat Mallien esittely käyttäjälle Työskentely virtuaalitilassa iii

4 Potilashuone, wc-pesuhuone Lääkärin vastaanottohuone Triage ja sisätautien moduuli käytävineen CAVE-kokemukset Palaute Kävijät, palautteen kerääminen Tuloksia Konkreettinen vaikutus Y-Talon suunnitelmiin Prosessin nykytilanne Taustaa Arkkitehdin suunnittelutyökalut Mallin siirto mallinnus- ja animointiohjelmiin Mallin muokkaus Mallin siirto virtuaaliympäristöön Tuotekehityksen kehittämiskohdat Yleistä Prosessin virtaviivaistaminen Malli suoraan suunnitteluohjelmistosta CAVEen Yksi tiedonsiirtoformaatti Lähitulevaisuus Pelillisyys ja elämyksellisyys iv

5 Palautejärjestelmä Mitä vielä voitaisiin tutkia Tavoitteena tuote Yhteenveto Virtuaaliympäristö Mitä saatu Lähde- ja kirjallisuusluettelo Kuvalähteet Liitteet Liite v

6 KÄYTETTYJÄ TERMEJÄ Virtuaaliympäristö Virtuaalimaailma Virtuaalitodellisuus Immersiivinen Triage Konteksti HospiTool Tietokoneen avulla muodostettua keinotodellisuutta, jossa käyttäjä on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tietokoneen avulla käyttäjälle luodaan todentuntuinen ympäristö, jossa käyttäjän liikkeet ja sijainti vaikuttavat hänen havaintoihinsa ja ympäröiviin esineisiin. 1 Tietokoneen luomaan virtuaalitodellisuuteen perustuva ympäristö, johon käyttäjä voi liittyä jäseneksi tai "asukkaaksi" ja jossa hän on vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien tai simuloitujen asukkaiden kanssa 2 Tietokoneen avulla luotu voimakas keinotekoisen kolmiulotteisen todellisuuden illuusio. 3 Uppouttava. Yleensä kuvaannollisesti taideteoksesta, teknisestä järjestelmästä tms., joka "uppouttaa" ihmisen kuvitteelliseen todellisuuteen, saa hänet kokemaan olevansa sisällä siinä. 4 Potilaiden luokittelu hoidon kiireellisyyden mukaan, tässä tapauksessa tila, jossa luokittelu tehdään. 5 Tekstiyhteys, asiayhteys, laajempi yhteys, johon asia kuuluu. 6 Hanke, jonka avulla haetaan uusien teknologioiden ja uusien toimintatapojen välistä synergiaa; käyttäjät osallistuvat hoitotilojen suunnitteluun ja arviointiin. 7 vi

7 HospiCaseY FinPro Käyttäjälähtöinen Y-talo -hankkeen tavoitteena on soveltaa käyttäjien näkemyksiä hyödyntävää lähestymistapaa Y-talon suunnittelussa ja rakentamisessa. 8 Suomalaisten yritysten perustama maailmanlaajuinen asiantuntijaverkosto, jonka kansallisena tehtävänä on edistää suomalaisten yritysten kasvua ja kilpailukykyä kansainvälistymisen kautta 9 Rakennuksen tietomalli (engl. Building Information Model, BIM) Rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. 10 IFC Renderointi (Industry Foundation Classes) Kansainvälinen ja jatkuvasti kehitettävä rakennusalan standardi oliopohjaisen tiedon siirtoon tietokonejärjestelmästä toiseen. 11 Prosessi, jossa 3D-malliin lasketaan valon käyttäytyminen mallin pinnalla (varjot, heijastukset), mahdolliset efektit jne. 12 vii

8 1 2,5,10,11 3 Fysiikan laitoksen kesätyötekijät 2007 Loppuraportit, Kuopion yliopisto, ,6 Pienehkö sivistyssanakirja Nykänen, Esa; Porkka, Janne; Aittala, Miika; Kotilainen, Helinä; Räikkönen, Outi; Wahlström, Mikael; Karesto, Jarmo; Yli-Karhu, Tiina & Larkas-Ipatti, Eija. HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila, VTT Tiedotteita 2455, Espoo, viii

9 JOHDANTO Käyttäjälähtöinen suunnittelu Rakennusten suunnittelutyössä arkkitehti tarvitsee rakennusten käyttäjiltä tietoa rakennuksessa suoritettavista prosesseista ja tilatarpeista. RT :n(talonrakennushankkeen kulku) mukaisesti: Ja edelleen: Käyttäjä edustaa rakennushankkeen osapuolena sen toiminnan asiantuntemusta, jonka tilantarvetta varten hanke perustetaan. Käyttäjän esittämät toiminnalliset ja laadulliset vaatimukset ja tavoitteet ovat lähtökohta hankkeelle. Hankkeen muiden osapuolten ammattitaito varmistaa käyttäjän tarpeiden toteutumisen. 13 Todellisuudessa rakennuksen lopullinen käyttäjä on varsin laaja käsite. Käyttäjäkunta koostuu toiminnasta vastaavasta organisaatiosta, varsinaisista käyttäjistä, kuten eri henkilöstö-, käyttäjä- ja asiakasryhmistä, sekä kiinteistönpidon organisaatiosta. 14 Käyttäjän tehtävät rakennushankkeen eri vaiheissa kirjataan edellä mainitun RT-kortin mukaan näin: Tarveselvityksen tekee käyttäjä tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua käyttäen. Hankesuunnitteluvaiheessa käyttäjä esittää tulevan toiminnan lähtökohdat ja tarpeet sekä on mukana valvomassa hankesuunnittelua. Käyttäjä seuraa myös suunnittelun vaiheita ja hyväksyy suunnitelmat toiminnallisten ratkaisujen osalta ja seuraa myös rakennustyön etenemistä ja toteutumista. Käyttäjä on käyttöönottovaiheen organisoiva osapuoli. 15 9

10 RT (arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo ark95) kertoo arkkitehtisuunnittelijan tehtävistä käyttäjän suhteen seuraavasti: Tilaajan ja käyttäjän tarpeiden täsmentäminen Tilaajan ja käyttäjän tarpeiden täsmentäminen ja haastatellaan käyttäjää Arvioidaan käyttäjäpalautteen muutosvaikutus ehdotukseen 16 Arkkitehdin ei tarvitse osata ja tietää kaikkea itse. Rakennuksen käyttäjällä on useasti parempi tietous tiloissa tapahtuvista toiminnoista ja prosesseista. Työskentelytapa on ollut perinteisesti sellainen, että käyttäjiä tai käyttäjän edustajaa haastatellaan ja tämän jälkeen suunnittelija tekee luonnokset. Seuraavassa vaiheessa käyttäjä pääsee kommentoimaan näitä luonnoksia, jonka jälkeen tehdään lopulliset suunnitelmat. Käyttäjäosapuoli on yleensä ensikertalaisena mukana rakennusprojektissa, jolloin sekä suunnitteluprosessi että suunnitelmien esitystavat ovat usein vaikeita ymmärtää. Esimerkiksi tilan hahmottaminen tavallisista pohjapiirustuksista on hankalaa ja kalustepiirustusten tulkitseminen vaikeaa. Etenkin suurissa kohteissa, joissa tietty tila toistuu moneen kertaan lähes samanlaisena, saatetaan rakentaa luonnollista kokoa oleva mallihuone, jossa päästään tarkastelemaan yksityiskohtia, esimerkiksi varusteiden asennuksia. Suuremmat päätökset on yleensä tässä vaiheessa jo tehty ja rakenteellisia muutoksia ei ole enää mahdollista tehdä. Usein käy myös niin, että rakennushankkeiden aikataulu- ja/tai kustannussyistä käyttäjän kanssa toimiminen jää liian vähäiseksi. Suunnitteluratkaisujen vaikutukset rakennuksen käyttöön ja kustannuksiin ovat pitkällä aikavälillä merkittäviä. Käyttäjäosapuolen tietoa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän suunnittelutyössä keräämällä systemaattista ja analysoitua tietoa sen kokemuksista. Näin saataisiin rakennukselle mahdollisesti lisäarvoa tilojen paremman käytettävyyden kautta. Samalla käyttäjäosapuoli sitoutetaan suunnitelmiin, kun se on päässyt konkreettisesti vaikuttamaan suunnitteluratkaisuihin. 10

11 Kuva 1. Potilashuoneen wc / kylpyhuone Kunnollinen työkalu tai yhteinen kieli kanssakäymiseen käyttäjän ja suunnittelijan välillä kuitenkin puuttuu. Tässä diplomityössä on tarkoitus perehtyä virtuaaliympäristön käyttämiseen puuttuvana linkkinä arkkitehdin ja käyttäjän välisessä keskustelussa ja selvittää, minkälaista lisäarvoa virtuaaliympäristön käyttö antaa rakennushankkeen eri osapuolille ja minkälaisia asioita sen avulla voidaan arvioida. Esimerkkinä toimii Seinäjoen Keskussairaalan laajennus, niin sanottu Y-Talo 13,14,15 RT (1989). Talonrakennushankkeen kulku. RT-kortiston ohjetiedoston kortti. Helsinki:Rakennussäätiö. 16 RT (1995). arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo ark95. RTkortiston ohjetiedoston kortti. Helsinki:Rakennussäätiö. 11

12 KOY SEINÄJOEN Y-TALO Kuva 2. Seinäjoen keskussairaalan laajennus, ns. Y-talo Seinäjoen Y-Talo on Seinäjoen keskussairaalan laajennus. Hankkeen rakennuttajana toimii Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo, joka on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin omistama yhtiö. Rakennukseen tulee tiloja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille, Seinäjoen terveyskeskukselle ja Seinäjoen ammattikorkeakoululle. Yhden merkittävän osan talon toiminnoista muodostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystyskeskus. Rakennuksen kerrosala m2 ja siinä tulee toimimaan noin 20 eri yksikköä. Rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä

13 Kuva 3. KOY Seinäjoen Y-talo 13

14 Hankkeen alussa asetettiin yhdessä tilaajan kanssa seuraavat suunnittelutavoitteet: Kestävän kehityksen vaatimusten huomioiminen o Tilallinen ja rakenteellinen joustavuus sekä tekninen yleispätevyys o Tilat sopeutuvat kehittyvään toimintaan ilman suuria muutoksia rakennuksen elinkaaren aikana Logistinen selkeys o Sisäinen liikenne tehokasta ja asiakkaan on helppo orientoitua Taloudellisen kehyksen kestävyys o Laajuuden ja kustannusten testaus suunnittelun aikana, kustannussuunnittelu Ajanmukainen suunnittelumetodi o Näyttöön perustuva suunnittelutapa (Evidence Based Design) o Käytetään potilaan paranemista ja työympäristön viihtyisyyttä edistävää väritystä, akustiikkaa, ikkunanäkymiä, materiaaleja sekä teknisiä järjestelmiä. Kehittyvä suunnitteluprosessi o Rakennuksen toimintojen analysointi ja optimointi o Suunnittelun ajan tapahtuva tiedon keruu henkilökunnan ja erityisesti potilaiden tarpeiden huomioimiseksi. Esteettömyys Sisäilmasto/ Terveellinen talo Kuva 4. Seinäjoen Y-Talon työmaa tammikuussa

15 HOSPICASEY Sairaalasuunnittelussa käyttäjänäkökulman huomioonottaminen on erityisen tärkeää. Prosessit ja toiminnot sekä niiden mukana rakennusten toiminnalliset vaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Käyttäjällä on näistä vaatimuksista ja tarpeista yleensä parempi tietous kuin esimerkiksi arkkitehdilla. Loppuvuodesta 2008 käynnistettiin HospiCaseY- hanke, jonka tarkoituksena on soveltaa käyttäjien näkemyksiä hyödyntävää lähestymistapaa Seinäjoen Keskussairaalan laajennuksen eli Y-talon suunnittelun puitteissa. Hanketta edeltänyt HospiTool projekti ja Y-talo yhdistyivät näin HospiCaseY:ksi. Tavoitteena on saada Y-talon tilat ja prosessit tukemaan paremmin toisiaan muun muassa testaamalla toimintoja ja esimerkiksi esteettömyyttä eri käyttäjäryhmillä virtuaalimallissa. Hanke on Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin rahoittama ja sitä vetää Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri. Yhteistyökumppaneina ovat Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (entinen STAKES) sekä yrityksistä Väinö Korpinen Oy, Saint Gobain Rakennustuotteet Oy / Ecophon, Philips Oy Valaisimet, Kiinteistöosakeyhtiö Y- talo ja Uki Arkkitehdit Oy. Rinnakkaishankkeena on lisäksi UKI Arkkitehdit Oy:n vetämä business -osio. Sen tavoitteena on tutkia ja kehittää vuorovaikutteista virtuaaliympäristöä hyödyntävä liiketoimintamalli ja suunnittelukonsepti. Virtuaaliympäristönä käytetään CAVEa kuten edeltäneessä HospiTool projektissakin. Projektin pohjatyöt aloitettiin syksyllä 2008 ja rahoitushakemus Tekesille tehtiin marraskuussa Varsinainen työ oli tuolloin jo käynnissä, joskin omalla riskillä. Kiire johtui Seinäjoen Y-talon suunnittelu- ja rakentamisaikatauluista eli haluttiin pitää kiinni mahdollisuudesta vaikuttaa rakennuksen tila- tai ainakin materiaali- ja kalusteratkaisuihin. 15

16 HospiCaseY - pääprojektin työpaketeiksi sovittiin Tekesin rahoitushakemuksessa seuraavaa: Työpaketti 1, Projektin hallinto Työpaketti 1/Tehtävä 1: Osapuolien yhteistyön organisointi Kokonaisuuden hallinta Aikataulujen yhteensovittaminen Raportointi ja tiedottaminen 1/2: Johtoryhmän kokoukset Kaikkien osapuolien edustus 1/3: Työkokoukset, seminaarit ja workshopit Työkokouksia neljä kertaa vuodessa Intressitahoille seminaareja ja workshopeja Työpaketti 2, Tutkimussuunnitelman toteuttaminen / Visualisointiteknologian tutkiminen vuorovaikutteisesti moniammatillisessa yhteistyössä 2/1: Loppukäyttäjille esitetään suunnitelmia virtuaalitilassa 2/2: Palaute loppukäyttäjiltä vaatimustenhallintatyökaluun Kommentit muotoillaan vaatimustenhallintatyökaluun ja tieto palautetaan suunnitelmiin 2/3: Vaatimusten hyödynnettävyyden yleistäminen Vaatimusten kokoaminen siten, että ne ovat myöhemmin hyödynnettävissä muissakin sairaalatiloissa 2/4: Vaatimus- ja suunnittelumallien linkitys toisiinsa Linkitys toisiinsa suorien ja epäsuorien vaatimusten osalta 16

17 Työpaketti 3, Toimintakonseptin kuvaaminen / Visualisointiteknologian tutkiminen vuorovaikutteisesti moniammatillisessa yhteistyössä, uudet prosessit ja liiketoimintamallit 3/1: Osapuolten yhdistäminen suunnitteluprosessiin 3/2: Uudet suunnitteluprosessit Jatkuva ja rinnakkainen vaatimusten hallinta elinkaaren aikana Vaatimusten todentaminen, läpinäkyvyys 3/3: Uudet liiketoimintamallit Yritysten liiketoimintamallien kehittäminen uusia työkaluja hyödyntäen Uudet liiketoimintamallit ja mahdolliset uudet toimijat Pääprojektin työpaketti 3 päätettiin siirtää kokonaan business-osiolle rahoituspäätöksen jälkeen. HospiCaseY, Business -osio Business-osiossa tutkitaan virtuaalitilan soveltuvuutta osaksi suunnitteluprosessia sekä ratkaistaan teknologioissa ilmeneviä ongelmia, sulautetaan rajapintoja ja kehitetään ohjelmistoteknologiaa käyttökelpoisempaan muotoon tavoitteena saada arkkitehdin ohjelmistotyökalut ja virtuaaliympäristö keskustelemaan suoraan keskenään. Virtuaalimallinnusta hyväksikäyttävä suunnittelukonsepti on tarkoitus tuotteistaa ja tehdä siitä liiketoimintamalli kaupallisesti hyödynnettäväksi. Business-osiossa Uki Arkkitehdit Oy:n yhteistyökumppaneina ovat ohjelmistoasioissa pelialan yritys LudoCraft Oy sekä Intercircum Oy talouspuolen asiantuntijana. Tärkeä osa tässä projektissa on palautejärjestelmän kehittämisellä. Palaute tulee voida antaa joko virtuaaliympäristössä tapahtuvan vierailun aikana tai välittömästi sen jälkeen ja helposti. Palautteen käsittelyn täytyy myös olla riittävän nopeaa ja yksinkertaista, että siitä saadaan tarvittavaa tietoa 17

18 rakennussuunnittelun avuksi mahdollisimman yksiselitteisessä ja helposti käsiteltävässä muodossa. Business-osion työpaketeiksi sovittiin Tekesin rahoitushakemuksessa seuraavaa: Työpaketti 1/Tehtävä 1: Mallinnussuunnitelma Mallinnettavat tilat ja kerättävän tiedon sisältö CAVEn rajoitukset; laajuus, valaistus, värit, realistisuus 1/2: Mallinnus Kriittiset asiat virtuaalitilan kokemisen suhteen Palautetyökalut, haastattelut, kysymysten asettelu 1/3: Toimintatapakehys Mallinnusohjeistus Vaatimukset muille osapuolille, esim. valaisinvalmistaja Tiedonsiirto vaatimustenhallintatyökaluun 2/1: Suunnitelmien esittely virtuaalitilassa ohjelmistojen virtaviivaistaminen Rajapintojen ongelmien ratkaisu tai ainakin vähentäminen 3: Liiketoimintamalli, tuotekonsepti Edut nykyiseen käytäntöön verrattuna? Liiketoimintamalli Markkina-analyysi; asiakkaat, kohderyhmät Tuotepaketit, hinnat, tuote? Palvelu? Projektin taustaa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin FinnWell -ohjelman ( ) tavoitteena oli parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja ja kansainvälistymistä. Yksi ohjelman yli 200 hankkeesta oli vuosina toteutettu HospiTool projekti, joka oli VTT:n 18

19 ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKESin (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) yhteinen hanke. Siinä olivat mukana Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä yrityksistä Abloy Oy, Väinö Korpinen Oy ja Pöyry CM Oy. Hankkeeseen oli lisäksi kytketty Pohjois-Karjalan-, Seinäjoen- ja Turun ammattikorkeakoulut. 17 Projektin yhteydessä tehtiin myös muutamia opinnäytetöitä. Projektissa kehitettiin käyttäjäkokemiseen perustuvia toimintamalleja ja prosesseja tilasuunnittelua ja tilojen arviointia varten. Projektin pilottina oli potilashuone (4 erilaista mallia), joka on toteutettu CAVE virtuaalitilaan ja jota käyttäjät kommentoivat tilassa oltuaan. Käyttäjinä tässä kehittämisprojektissa olivat mukana sekä potilaat että henkilökunta. Uki Arkkitehdit Oy mallinsi nämä potilashuoneet, jonka jälkeen VTT:llä täydennettiin malleihin valaistus ja valmisteltiin siirto virtuaalitilaan. Huoneista kaksi oli Seinäjoen keskussairaalan Y-talon yhden ja kahden potilaspaikan huoneita, kaksi muuta olivat potilashuoneet Ruotsista ja USA:sta. HospiTool projekti vaikutti osaltaan suunnitteilla olevan Y-talon potilashuoneratkaisuihin. Kuva 5. HospiTool / Yhdysvaltalaisen potilashuoneen malli 19

20 Kuva 6. HospiTool / Y-talon potilashuone Projektissa testattiin VTT:n EcoProP vaatimustenhallintaohjelmistoa. Se on kaupallistamaton tietokantatyyppinen ohjelmisto, joka vaatii vielä jatkokehitystä soveltuakseen suunnittelua tukevaksi työkaluksi. EcoProPin potentiaalisimpia käyttäjiä ovat rakennuttajat ja konsultit, jotka hallitsevat rakentamisen prosessit suunnitteluvaiheen päätöksenteosta urakoitsijoiden valintaan. Tarkoitus oli saattaa vaatimustenhallintaohjelmisto ja virtuaalitila keskenään vuorovaikutukseen siten, että tilassa testataan ratkaisuja, joita käyttäjät kommentoivat. Kommenttien perusteella tehdään sitten suunnitelmiin muutokset, jotka viedään EcoProP tiedostoon ja tämän avulla pystytään seuraamaan tavoitteiden toteutumista sekä esimerkiksi kustannusvaikutuksia. 18 Hankkeeseen liittyi myös Finpron rinnakkaishanke, jossa sen tehtävänä oli tarkastella HospiTool -konseptin tuotteistamisen ja kaupallistamisen mahdollisuuksia. 20

21 Virtuaalitilan käytöstä on ollut jo tämän hankkeen aikana selvää etua Y-talon suunnittelussa eri osapuolille. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri sekä mukana olleet yritykset ovat myös kiinnostuneet konseptin kehittämisestä edelleen, niinpä HospiTool hanke ja Seinäjoen Y-talo yhdistettiin HospiCaseY - hankkeeksi. EPSHP:n ja yritysten yhteiselle Tekes-yritysryhmähankkeelle oli siis selvä tilaus. Työskentely projekteissa HospiCaseY -projekti aloitettiin loppuvuodesta HospiCaseY:n ensimmäinen kokous pidettiin Seinäjoella Siinä lähinnä järjestäydyttiin ja tehtiin työnjakoa johto- ja työryhmän välillä. Kokouksessa sovittiin mallinnettaviksi tiloiksi potilashuone kylpyhuoneineen (eli aiempien mallinnusten päivitys), lääkärin vastaanottohuone, triage ja muutamia päivystyskeskuksen potilaspaikkoja sekä mahdollisesti yhteys triagesta paaripaikoille. Työryhmä ja johtoryhmä kokoontuivat ja kokoontuvat edelleen noin kerran kuukaudessa. Business -osio vieraili Seinäjoen Framilla CAVEssa Pääsimme tutustumaan aiemmin mallinnettuihin potilashuoneisiin sekä muihinkin mallinnuksiin ja jopa muutamiin pelisovelluksiin. Mukana oli SeAMK:n Laboratorioinsinööri Tapio Hellmanin lisäksi Miika Aittala VTT:ltä, joka oli jo aiemmassa projektissa työstänyt mallien valaistuksen ja valmistellut mallin viemisen CAVEen. Business -osio on muulloin kokoontunut lähinnä tarpeen mukaan. Keväällä 2010 tapaamiset ovat tihentyneet, kun Y-taloa koskevat CAVE -käynnit on tehty ja ollaan päästy business-osion varsinaiseen työhön eli kehittämään uusia malleja liiketoimintaan. 21

22 pidettiin Seinäjoen Framilla Käyttäjälähtöinen sairaalatila - toiveista toteutukseen" seminaari, jossa projekti esiteltiin ja kerrottiin ensimmäisiä tuloksia CAVE vierailuista. Muita aiheita olivat sairaalasuunnittelu keskittyen Y- Taloon sekä virtuaaliympäristön vaikutuksesta sen suunnitelmiin. Lisäksi tilaisuudessa puhuttiin käyttäjälähtöisestä valaistuksesta, terveydenhuollon tilojen akustiikasta ja esteettömyydestä. Jatkossa tullaan järjestämään lisää HospiCaseY -workshopeja ja seminaareja. 17,18 Nykänen, Esa; Porkka, Janne; Aittala, Miika; Kotilainen, Helinä; Räikkönen, Outi; Wahlström, Mikael; Karesto, Jarmo; Yli-Karhu, Tiina & Larkas-Ipatti, Eija. HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila, VTT Tiedotteita 2455, Espoo,

23 VIRTUAALIYMPÄRISTÖT Kuva 7. CAVE Taustaa 1980 ja -90 luvuilla käytettyjen kaksiulotteisten CAD järjestelmien tilalle on tulossa yhä enemmän kolmiulotteiseen, oliopohjaiseen järjestelmään perustuvia suunnittelutyökaluja. Rakennuksesta luodaan virtuaalinen malli, josta saadaan tarpeelliset projektiot, pohjat, julkisivut ja leikkaukset, jopa detaljikuvia. Samasta mallista saadaan helposti erilaisia näkymiä, havainnekuvia ja animaatioita esittelykäyttöön tilaajille ja käyttäjille. Näistä käyttäjä saa paremman kuvan rakennuksen muodosta ja yksityiskohdista, mutta tilan käytettävyydestä ei tietoa saada. Tämä on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Rakennuksen tietomallissa (BIM, Building Information Model) on mukana kaikki se informaatio, mitä tarvitaan suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa sekä 23

24 rakennuksen myyntitilanteessa. Tavoitteena on, että kaikkien suunnittelualojen asiantuntijat tuottaisivat yhdessä tämän virtuaalirakennuksen mallin. Esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt vaatii nykyään kaikkien rakennusprojektiensa tekemistä tietomalleina. 19 Virtuaaliympäristöt Virtuaaliympäristöjen historian voidaan katsoa ulottuvan 1950-luvulle. Tuolloin Morton Heilig kehitti huvipuistokäyttöön päätyneen Sensorama laitteen, jolla pääsi kokemaan simuloidun moottoripyörämatkan New Yorkissa. 20 Kuva 8. Sensorama 1956 Myöhemmin NASA on toiminut uranuurtajana virtuaaliympäristöjen käytössä koulutuksessa sekä esimerkiksi virtausten tutkimisessa. 21 Virtuaaliympäristöjä hyödyntävissä tekniikoissa näyttölaitteet jaetaan neljään pääryhmään: Monitori-, projektio-, silmikko-, ja puominäyttöihin. Tietokoneen monitorinäyttö on yksinkertainen ja halvin näyttölaite. Suljinlasit päässään ihminen voi liikutella päätään, mutta ei pääse suoranaisesti sisään tilaan. Näytön resoluutio on yleensä parempi kuin silmikkonäytöissä. Usein 24

25 taustaprojisointina toteutettavalla projisointiteknologialla saadaan aikaiseksi suurempi kuvakoko kuin monitoreilla. Tällöin näkökenttä peittyy tehokkaammin ja päästään immersiiviseen eli uppouttavaan katselukokemukseen, virtuaaliympäristö koetaan aidompana. Tällaisia tekniikoita edustavat esimerkiksi CAVE (Computer aided virtual environment) sekä virtuaalipöydät kuten ImmersaDesk. Silmikkonäytöt ovat päässä pidettäviä kypäriä tai kevytrakenteisia päähän kiinnitettäviä näyttölaitteita, joissa molemmille silmille tuotetaan omaa kuvaa. Ne vapauttavat tilasta, mutta rajattu näkökenttä saattaa vaikeuttaa virtuaaliympäristössä liikkumista ja ne voivat tuntua epämukavilta. Puominäytöt toimivat muuten kuin silmikkonäytöt, mutta niiden paikannusjärjestelmä toimii niissä kiinni olevan puomin kautta. Tämä rajoittaa silmikkonäyttöön verrattuna liikkumista. 22 CAVE Virtuaaliympäristöksi on tässä tapauksessa valittu CAVE. Ensimmäinen CAVE rakennettiin Illinoisin Yliopistossa 1992, kehittäjät olivat Carolina Cruz-Neira, Thomas A. DeFanti and Daniel J. Sandin. CAVE on usean seinän virtuaalitodellisuusjärjestelmä, jossa syntyy immersiivinen (uppouttava, yleensä kuvaannollisesti taideteoksesta, teknisestä järjestelmästä tms., joka "uppouttaa" ihmisen kuvitteelliseen todellisuuteen, saa hänet kokemaan olevansa sisällä siinä). katselukokemus polarisoivien stereolasien avulla. CAVE on huone huoneessa; isompaan tilaan on rakennettu noin 3x3x3 metrin kokoinen akryyliseinäinen kuutio, kolme seinää, katto ja lasilattia. Sen pintoihin projisoidaan ulkoapäin videokuvaa, joka yhdistetään yhtenäiseksi kuvamaisemaksi. Stereolaseilla katsottuna kuvat muuttuvat kolmiulotteiseksi, luonnollista kokoa olevaksi ympäristöksi. Erityisominaisuutena on edullisten PClaitteiden ja peligrafiikan hyödyntäminen. Käyttöliittymä perustuu eleohjaukseen. Mallissa on myös mahdollista käyttää kolmiulotteista tilaääntä ja siihen voidaan lisätä virtuaalisia henkilö- tai muita hahmoja liikkumaan. Siihen voidaan lisätä myös toimintoja, esimerkiksi avautuvat ovet, liikuteltavat kalusteet tai vaikkapa kokoonpanolinjan robotteja

26 CAVE on maailman laajimmalle levinnyt immersiivisen kokemuksen tarjoava järjestelmä. Järjestelmää käytetään tieteellisessä tutkimuksessa sekä kaupallisissa tarkoituksissa, esimerkiksi muutamat auto- ja lentokonevalmistajat testaavat uusia mallejaan CAVEssa, tuotantojärjestelmien toimintaa, koneiden ja laitteiden ohjausjärjestelmiä voidaan myös testata tilassa. Sitä on käytetty myös tutkittaessa ihmisen käyttäytymistä ja suorituskykyä virtuaaliympäristössä ja virtuaaliympäristön vaikutusta ihmiseen. 24 Kuva 9. CAVE Mercedes Benz Design Centerissä Virtuaaliympäristön käyttöä suunnittelutyön apuna on tutkittu paljon. Esimerkiksi Purduen Yliopiston Regenstrief Center for Healthcare Engineering:ssä on tutkittu sairaalan potilashuoneiden 1:1 mallien korvaamista virtuaalimallilla 3- seinän CAVE -tyyppisessä tilassa. Tilassa testattiin myös tilaääntä sekä toiminnallisia asioita, avautuvia ovia, liikuteltavia kalusteita ja niin edelleen. Kokemukset olivat hyvin samantyyppisiä kuin HospiCaseY:n CAVE vierailuissa. Virtuaaliympäristössä toimiminen todettiin toimivaksi ja kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi mallihuoneiden rakentamiselle

27 Kuva 10. CAVE Seinäjoen Framilla CAVEa käytettiin myös HospiTool projektin yhteydessä ja sellainen sijaitsee Seinäjoen ammattikorkeakoulun Seamkin tiloissa Framilla Seinäjoen keskussairaalan läheisyydessä. Kuten Seamk:in CAVE-esite kertoo: CAVE-tilaa käytetään tietokoneella luotujen kolmiulotteisten rakenteiden visualisoimiseen virtuaalitilassa, jossa käyttäjää ympäröi viideltä sivulta tietokonelaitteiston luoma keinotodellisuus. Tämä lumetila luodaan harhauttamalla näkö- ja kuuloaisteja 3Dstereografiikalla ja tilaäänijärjestelmällä. Lisäksi käytetään paikannuslaitteistoa, jonka avulla tietokonelaitteisto piirtää stereokuvan käyttäjän perspektiivistä. CAVE-tietokonejärjestelmänä käytetään kahta laitteistoa: Silicon Graphics (SGI) Onyx 4 UltimateVision grafiikkatietokone sekä Fujitsu-Siemens Celsius R630 PC-visualisointiklusteri. Paikannuslaitteistona on Ascension Technology Corporationin magneettinen Flock of Birds. Kuvan tuottamiseen käytetään 4000 ANSI lumenin kirkkauden tarjoavia Christie Digital Mirage 4000 DLP-projektoreita. Yksi projektio toteutetaan lattian alapuolelta 3150x2550x50 mm kokoisen lasilevyn läpi suuren etupintapeilin avulla. 27

28 Ja edelleen: CAVE-järjestelmää voidaan käyttää minkä tahansa kolmiulotteisen tiedon havainnollistamiseen molekyyleistä planeettoihin tai vaikkapa laskenta- tai mittaustulosten analysointiin. Virtuaalitodellisuusteknologiaa voidaan soveltaa monelle osaalueelle, kuten tehdassuunnittelu, simulointi, muotoilu, arkkitehtuuri, rakennustekniikka, lääketiede, geologia, tähtitiede, kulttuuri, historia ja viihde. 26 Visualisointiin voidaan käyttää mm. seuraavia ohjelmistoja: VRCO VRScape (IRIX/Windows/Linux), TreeC VR4MAX (Windows), Virtools (Windows). 27 CAVEn ongelmana on lähinnä sen suuri koko, kalleus ja harvalukuisuus. Suomessa CAVE-tiloja on 2 kpl, VTT:llä Espoossa ja Seinäjoen Framilla. Muitakin, kevyempiä vaihtoehtoisia järjestelmiä on, mutta CAVE on toimivimpia ainakin immersiivisyyden suhteen. LumeViewer on kevyt 3D-visualisointi-client PC-koneisiin, joka kehitettiin VTT:llä (Rönkkö & Markkanen 2007.). Järjestelmä koostuu PC:stä, jossa on stereonäytön ohjainkortti, stereovideotykki, IR-synkronisoidut suljinlasit sekä puoliläpäisevä valkokangas. Kun katsoja seisoo noin metrin päässä kankaasta, näkymä on lähes 1:1-mittakaavassa ja stereokuva. Erliaiset CAVEn versiot, vähempi- ja useampiseinäiset ImmersaDesk, takaprojektoripöytä, CAVEA kevyempi järjestelmä, joka toimii pienemmässä tilassa, ei huonetta huoneessa Mobile FLEX, Mechdyne:n rekkaan mahtuva 3 seinän CAVE tyyppinen järjestelmä, pystytettävissä ja purettavissa muutamassa tunnissa Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) tarkoittaa digitaalisen virtuaalisen informaation reaaliaikaista lisäämistä mediaan. Yleisimmässä muodossaan tämä toteutetaan lisäämällä kolmiulotteisesta virtuaalimallista saatu kuva reaaliajassa videokuvan päälle, niin että malli näyttäisi olevan osa videokuvaa. Sovellukset toimivat näytöllä, kamerapuhelimissa tai 3D-laseilla. Kokeiluja on tehty esimerkiksi huonekaluesitteissä. VTT:llä on useita hankkeita käynnissä, näissä on tutkittu mm. immersiivisen kokemuksen tuottamista lasien avulla. Oulun ammattikorkeakoulu Oamk on kokoamassa ryhmää hankkeeseen sekoitetun ja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista, Uki Arkkitehdit Oy tulee mahdollisesti olemaan siinä jollakin tapaa mukana. 28

29 19 Senaatti-kiinteistöt. Tietomallivaatimukset ,21 Rasila, Kimmo. Virtuaalitodellisuus, Mäkinen, Maija. Keinotodellisuuden soveltamismahdollisuudet ihmisläheisissä tieteissä, tietotekniikan pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos, Jyväskylä ,24,26,27 Seamk:n CAVE esite, 25 Dunston, Phillip S; Arns, Laura L; McGlothlin, James D. An immersive virtual reality mock-up for design review of hospital patient rooms 29

30 MALLINNUKSET Mallinnusprosessi HospiCaseY -hankkeessa Mallin siirto arkkitehdin suunnitteluohjelmistosta on nelivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kolmiulotteinen malli arkkitehdin suunnitteluohjelmistossa. Seuraavaksi se siirretään 3D-mallinnus- tai animaatioohjelmistoon. Kolmannessa vaiheessa mallia muokataan; siihen lisätään tekstuurit ja valaistus sekä siivotaan mallista ylimääräinen informaatio, joka muuten hidastaisi mallin toimintaa etenkin suuremmissa kokonaisuuksissa. Lopuksi muokattu malli siirretään virtuaaliympäristöön siihen soveltuvaa alustaa käyttäen. Mallinnustyö tehtiin tässä tapauksessa siten, että alkuperäistä Architecture 2008 ohjelmalla tehtyä 3D suunnitelmaa ei käytetty. Syynä tähän oli ohjelmiston tuottama suuri määrä vääränlaista ja turhaa informaatiota, mikä olisi hidastanut mallin toimintaa virtuaaliympäristössä ja katselukokemuksen realistisuus ja immersiivisyys olisi kärsinyt. Koska tilat olivat suhteellisen pieniä, prosessin nopeuttamiseksi ne mallinnettiin kokonaan uudelleen. Näin säästettiin aikaa mallin siivousvaiheesta. Mallinnukset tehtiin ilmaisella Blender ohjelmalla, josta ne vietiin 3dsMaxiin (Autodeskin ammattilaiskäyttöön suunnattu 3D-mallintamiseen sekä animointiin tarkoitettu ohjelma). Siinä mallit vielä viimeisteltiin ja siistittiin, jonka jälkeen ne olivat valmiita toimitettavaksi VTT:lle valaistuslaskentaa varten. Samalla valmisteltiin siirto VR4Maxiin (Autodeskin virtuaalimaailma-alusta, joka toimii yhteen 3dsMaxin kanssa), jossa malli voitiin hajottaa viidelle eri projektorille Seinäjoen ammattikorkeakoulun CAVEa varten. Projektin jälkeen VTT:n osuus työstä jää pois ja se hoidetaan arkkitehtitoimistossa, kuten muukin mallin muokkaus. 30

31 Tilat Mallinnettaviksi tiloiksi valittiin potilashuone, lääkärin vastaanottohuone sekä päivystyskeskuksen triage (potilaiden luokittelu hoidon kiireellisyyden mukaan, tässä tapauksessa tila, jossa luokittelu tehdään) ja sisätautien moduuli niitä yhdistävine käytävineen. Mallin keventämiseksi sisätautien moduulista mallinnettiin vain kaksi paaripaikkaa, yksi akuutti- ja yksi normaalipaikka. CAVE -aikataulu oli kiireellinen, koska jouduttiin etenemään Y-Talon suunnitteluaikataulujen mukaan ja haluttiin pitää kiinni mahdollisuudesta vaikuttaa rakennuksen suunnitteluratkaisuihin. Koska potilashuone todettiin nopeimmin valmistuvaksi malliksi, siitä aloitettiin. HospiTool projektin aikainen potilashuone kylpyhuoneineen päivitettiin, sillä aiemmat CAVE vierailut olivat jo aiheuttaneet muutoksia suunnitelmiin. Moni asia oli tarkentunut ja mallin realistisuus vietiin huomattavasti pidemmälle. Malliin lisättiin esimerkiksi alustavan värityssuunnitelman mukainen väritys, verhojen, irtokalusteiden ja varusteiden tyypit päivitettiin. Potilashuone valmistui nopeasti ja sitä päästiin ensimmäisenä testaamaan. Seuraavaksi oli vuorossa lääkärin vastaanottohuone. Samalla 3dsMax päivitettiin uudempaan versioon, mistä seurasi tiedonsiirto-ongelma. VTT:llä oli aiempi ohjelmaversio, joka ei kyennyt lukemaan uudempaa. Malli tallennettiin uudelleen vanhempaan muotoon ja toimitettiin VTT:lle. Sähköpostikin tuotti ongelmia suuren tiedostokoon vuoksi, ja loppujen lopuksi tiedonsiirtoon päätettiin käyttää nettipalvelinta. Vastaanottohuoneen malli osoittautui VTT:n päässä jostain syystä vaikeaksi ja teetti ylimääräistä työtä. Varsinaista syytä ei keksitty, vika johtui ehkä edellä mainitusta ohjelmistoversioiden eroista. Malli saatiin kuitenkin ajallaan valmiiksi. Triagea ja osaa päivystyskeskusta epäiltiin etukäteen hankalimmaksi mallinnettavaksi suuren pinta-alansa vuoksi. Aiemmissa keskusteluissa pidettiin CAVEssa mallin pinta-alan ylärajana noin sata neliömetriä, kun tässä tapauksessa se olisi lähes tuhat. Yhteistyökumppanimme LudoCraft Oy teki töitä mallin keventämiseksi, esimerkiksi pyörätuolien ja kasvien polygonimääriä 31

32 vähennettiin huomattavasti mallin siitä kuitenkaan kärsimättä. Mallinnus osoittautui aika hankalaksi ja se jouduttiin VTT:llä jakamaan neljään osan valaistuksen laskemista varten. VTT:n Miika Aittala joutui viettämään ylimääräisen päivän Seinäjoella mallia säätämässä. Työ valmistui juuri ja juuri ajoissa. Kuva 11. CAVE Seinäjoen Framilla 32

33 MALLIEN ESITTELY KÄYTTÄJÄLLE Työskentely virtuaalitilassa Mallien esittelyä varten tehtiin arkkitehtitoimistossa tilakohtainen ohje, käsikirjoitus suunnittelun lähtökohdista sekä muistilista suunnittelijan kannalta tärkeistä kysymyksistä. Nämä toimisivat myös apuvälineinä, mikäli arkkitehtitoimiston edustajaa ei kaikissa CAVE vierailuissa olisi paikalla. Tilassa toimittiin yleensä siten, että Pauli Koivisto Uki Arkkitehdit Oy:stä kertoi käyttäjän edustajille lyhyesti suunnittelun lähtökohdista sekä tilassa olevista kalusteista ja varusteista sekä esitti kysymyksiä, mikäli keskustelu vaati ohjaamista oikeisiin asioihin. Kysymyksiä esittivät muutkin. Selostuksessa pidettiin taukoja niin, että kommenteille jäi riittävästi tilaa ja keskustelu sai edetä vapaasti. Tällöin koko ryhmän jäsenet saattoivat huomata paremmin erilaisia asioita ja ymmärtää muidenkin näkökantoja. Miika Aittala VTT:ltä käytti ohjainta, koska kokemattoman käsissä kolmiulotteinen hiiriohjain on jotakuinkin hankala käyttää, vaikka se olikin lukittu niin, että ylös-alas liikettä ei syntynyt eli kävijä ei päässyt lentämään. Ulkopuolinen ohjailija oli paikallaan myös siksi, että paikalla oli aina ryhmä. Liikkumisella onkin tärkeä merkitys virtuaalimaailman kokemiseen, mitä on tutkittu esimerkiksi Heikki Tapio Särkelän Psykologian pro gradu tutkielmassa Liikkumisen ja kokemusten yhteys virtuaaliympäristöissä. Jokaiselle ryhmälle oli varattu tunti aikaa vierailuun, tästä noin 10 minuuttia jätettiin kysymyslomakkeiden täyttämiseen ja loppukeskusteluun. Aika osoittautui sopivaksi, ryhmät ehtivät keskittymään yksityiskohtiin kaikessa rauhassa ja keskustelu eteni luontevasti. Tiloissa yleisesti keskustelua herättivät erilaiset asiat: Tilat, kalusteet ja varusteet, pistorasioiden paikat, yksityisyys, työrauha, tekstiilit, värit ym. Värien käyttöä harkittava ja suunniteltava vielä 33

34 Kuva 12. Lääkärin vastaanottohuone, Yltääkö täältä pöydän takaa verhoihin? Kuva 13. Lääkärin vastaanottohuone 34

35 Potilashuone, wc-pesuhuone Kuva 14. Potilashuone Ensimmäiseksi mallinnettu potilashuone kylpyhuoneineen pääsi ensimmäisenä myös HospiCaseY:n CAVE virtuaaliympäristöön. Potilashuone oli melko helppo tila. Sitä oli tutkittu jo aiemman HospiTool - projektin aikana ja mallia oli päivitetty. Nykyisiin potilashuoneisiin verrattuna tilaa oli enemmän, mikä myös pantiin merkille. Pääasiassa keskusteltiin kalusteiden (esimerkiksi tason alla olevat laatikot tai kaapit) ja varusteiden tyypeistä, sijoittelusta ja asennuskorkeuksista ja väreistä. Mentiin jopa pieniin yksityiskohtiin kuten välinepidikkeiden tyyppiin. Valaistuksesta ja sen säätömahdollisuuksista oltiin kiinnostuneita ja yövalot lattianrajassa huomioitiin. Potilaskourut oli mallinnettu suunnitelmien mukaan ja siinä olivat kaasu- ja sähköpisteet paikoillaan, kävijöiltä pyydettiin kommentit myös niistä. Tv:n asennuskorkeus suhteessa väliverhokiskoon oli asia, joka puhutti yllättävän paljon. Seinäkoukkujen ja ilmoitustaulujen paikoista saatiin paljon mielipiteitä, osa muutosehdotuksista oli hyvinkin perusteltuja. Huoneessa oli seinällä yksi pienehkö taulu lähinnä herättämässä keskustelua siitä, halutaanko että seinillä ylipäätään on taidetta - ja jos, niin minkälaista. Tästä ei kyselylomakkeessa erikseen kysytty, mutta 35

36 Cave -vierailujen aikana tuli selväksi, että kuvia halutaan seinille, tyylisuunnasta ei yhtenäistä linjaa kävijöiden mielipiteistä erottunut. Koska tilaan tutustui monen eri käyttäjäryhmän henkilöitä, saatiin mielipiteitä ja palautetta monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi sairaalahuoltopalvelujen vastuuyksikön siivoushenkilökunta kiinnitti huomiota hyvin erilaisiin asioihin kuin hoitajat. Urakoitsijat taas kiinnittivät huomiota moniin rakennusteknisiin asioihin, keskusteltiin maton nostosta seinille ja muista yksityiskohdista kuten ovien asennuksesta ja seinien törmäyssuojista. Kuvat 15 ja 16. Potilashuone Kommentit olivat välillä hyvin yksityiskohtaisia, esimerkiksi: Yleisesti ottaen roska-astiat ylemmäs altaan tasolle (ergonomia). Lattiakaivon kansi irrotettava, saksi -pidikkeet (myös allasharjallex2kpl, lattiankuivaimelle ja pesuharjalle = 2kpl) Potilaspöydän pinta tasainen (ei reunusta) lehtikori sivulle (ei roskista), vierastuolit kovapintaisia, helposti pyyhittäviä, roska-astia hoitotarvikekaapin viereiselle seinälle. Ilmoitustaulu ovensuuhun, mielellään käsipyyheteline roska-astian yläpuolelle, ilman avainta avattavat paperitelineet (paitsi yleisissä tiloissa avaimella avattavat), patterit helposti puhdistettavat ilman pieniä rakoja (pitää päästä välineellä puhdistamaan raot) 36

37 Välillä kommentit olivat ristiriidassa keskenään, esimerkiksi muutamien hoitajien mielestä edellä mainittujen yöpöydän korotetut reunat olivat hyvät, kun taas siivoojien mielestä hankalia siivottavia. Joidenkin mielestä yöpöydän sivussa tulisi olla lehtiteline, toisten mielestä taas juuri se olisi väärä paikka. Kuvat 17 ja 18. Potilashuone Kaapiston väri valkoisesta puunväriseksi / pyökki? Väliverhot / ikkunaverhot samaa värimaailmaa väriseinällä on koukut tässä kaappien vieressä, jossain vaiheessa tuli ehdotusta että jos tässä olisi molemmille sängyille oma koukkunsa - ei olisi huono kyllä mitä noissa koukuissa pidetään? - päivätakkia esimerkiksi, vieraiden takit - siinä mielessä jos ajattelee että koukut on eri paikoissa niin tulee kaapit olemaan eri paikoissa myös, koska siinä on tavallaan kun riisuu ja vaihtaa vaatteet niin laittaa aamutakin tai jonkin päälle niin se on tavallaan siinä mielessä aika hyvä olla vierekkäin eikä eri paikoissa - kaapit on varmaan kumminkin tuolla kaikista paras, sitten jos on tuolla ikkunan puolella niin varjostaa aika paljon, ahdistaa tuota paikkaa, tekee ahtaaksi tuota sänkyjen edustaa - joillakin osastoilla on tuossa keskellä niin ne on kyllä mitä noloimmassa paikassa 37

38 Kuva 19. Potilashuone Kuva 20. Potilashuone 38

39 Kylpyhuoneessa kysyttiin erityisesti mielipiteitä tukikahvojen sijoittelusta. Tilan ongelma tuntui olevan monelle kävijälle sen suuri koko. Nykyisissä kylpyhuonetiloissa oli aina seinä ja tarvittaessa tukikahva lähellä, esimerkiksi wc-istuimen edessä. Mallinnetussa kylpyhuoneessa tila oli nykyisten tilavaatimusten mukaisesti väljempi, ja tuntui että havainnointi oli hiukan hankalaa. Muuten varusteiden arviointi toimi hyvin. Kylpyhuoneessa keskustelua herätti myös ergonomia ja erityisesti hygienia. Suihkuverhon puuttumisesta huomautettiin ja kyseltiin, sitä ei hygieniasyistä kuitenkaan ollut kylpyhuoneessa. Toimintaa pyörätuolissa testattiin tuomalla tuoli CAVE:n sisään, jolloin ulottumiset esimerkiksi saippua- ja käsihuuhdeannostimiin voitiin arvioida istualtaan. Oikealla pyörätuolilla kohdistavien lasien kanssa mallissa liikuttaessa päästäisiin näitä asioita arvioimaan vielä paremmin. Kuvat 21 ja 22. Potilashuoneen wc/kylpyhuone Säädettävä suihkutuoli (tukeva selkänoja). Sivukaapit, alakaapisto miel. laatikoilla. Yövalot riittävän himmeät. Potilashuoneessa testattiin myös tilaäänen käyttöä. Sairaalan äänet toivat oikeanlaisen tunnelman tilaan, mutta äänenvoimakkuus jouduttiin pitämään pienenä, niin ettei se vaikuttanut äänitykseen. 39

40 Kuvat 23 ja 24. Potilashuoneen wc/kylpyhuone Lääkärin vastaanottohuone Kuva 25. Lääkärin vastaanottohuone, 3dsMax Lääkärin vastaanottohuoneessa keskusteltiin pääosin samoista asioista kuin potilashuoneessa. Sähkökourujen ja pisteiden sijainnit huomioitiin, samoin kaasu- ja imupisteet. Lääkärin työpisteen valaistukseen kiinnitettiin myös 40

41 huomiota, työpöytävalaisinta kaivattiin. Enemmän keskustelua herätti kuitenkin kalusteiden sijoittelu. Kalusteasiat oli sovittu aiemmissa käyttäjäpalavereissa melko tarkkaan, mutta CAVE:ssa asiat selkiytyivät täysin eri tavalla kuin pohjapiirustustasolla. Lähes kaikki kävijät huomauttivat, että hoitonurkkaus on suunnitelmissa liian ahdas, ja että kalusteet tulee järjestää uudelleen. Uudesta sijoittelusta tuli monta erilaista ehdotusta. Suunnitelmissa olevan liikuteltavan mappikaapin tarvetta epäiltiin, mutta todettiin, että ei siitä ainakaan haittaa ole. Röntgenkuvat ovat siirtymässä digitaaliseen muotoon, ja siksi röntgenvalotaulujen tarvetta ja määrää vielä mietittiin. Suunnitelmissa se on tilavarauksena. Toinen asia, johon keskusteluissa kiinnitettiin erityistä huomiota, oli potilaskontaktin sujuvuus. Potilastuolien korkeuksistakin keskusteltiin, mikä taas antoi tietoa tulevaa irtokalustesuunnittelua varten. Myös pako-ovien avautumissuuntiin kiinnitettiin huomiota, muutamia ovia käännettiinkin myöhemmin toiseen suuntaan avautuviksi. Kuvat 26 ja 27. Lääkärin vastaanottohuone Jääkaappi on iso ja ruma, väärässä paikassa. Nurkkaan jää vähän tilaa työskennellä, jos jääkaappi on tuolla paikalla. Kannattaa siirtää esim. lavuaarin viereen. Apupöytä työvälineille, esim. steriilin pöydän valmistus. Puudute- ym. aineet eri pöydälle. Voiko lääkärin työpöytää lyhentää? Tarvitseeko noin paljon pöytäpintaa? Potilastuolit huonot. Pitää pystyä puhdistamaan ja pitää olla helposti siirrettävät. Onko mappikaappi tarpeellinen? Toki materiaali pitää saada nopeasti piiloon. Kaarimaljoille yms. avohylly tai muu vastaava, mistä ne saa helposti ja nopeasti. 41

42 Kuvat 28 ja 29. Lääkärin vastaanottohuone Kuva 30. Lääkärin vastaanottohuone 42

43 Mielenkiintoista, mutta jonkun verran aiheutti vääristymiä esimerkiksi huonekalujen koossa. Jääkaapin ja alalaatikoston sijainti. Laatikostolle parempi ratkaisu olisi ovellinen kaappi / kaapisto, jossa instrumentit, lääkkeet. Mielestäni erittäin tärkeä asia. Toimenpidenurkkaus saatava tilavammaksi. Toimenpidelaatikosto korkeampi, jonkun verran kapeampi. Onko korit parhaat mahdolliset? Imu ehdottomasti pöydän luo, ja happi ja imu tutkimuspöydän luo. Kuva 31. Lääkärin vastaanottohuone 43

44 Triage ja sisätautien moduuli käytävineen Kuva 32. Päivystyskeskuksen mallinnettu osa Päivystyskeskuksen mallinnuksesta päätettiin tehdä niin laaja, että pystytään arvioimaan liikkumista triagen ja varsinaisten hoitotilojen välillä. Suuri pinta-ala teetti runsaasti ylimääräistä työtä, kuten aiemmin mainittiin. Mallin kanssa jouduttiin sen laajuudesta johtuen myös tarkkailemaan kelloa enemmän kuin aiemmissa yhden huoneen malleissa, niin että ehdittäisiin tunnissa tekemään koko kierros. Loppujen lopuksi tilanne kääntyikin niin päin, että aikaisemmissa yhden huoneen kokoisissa malleissa oli aika ollut tiukemmalla. Kun kierroksen lopuksi kyseltiin tuntemuksia, tuli sellaisia kommentteja, että hyvin ehti, olisihan tässä voinut enemmänkin katsella. Vaikutti siltä, että suuren alueen ja asiamäärän edessä ihmiset eivät pystyneet keskittymään yksityiskohtiin kuten pienemmissä yksiköissä. Myöhemmin tehtiin niin, että ryhmän koostumuksen mukaan saatettiin keskittyä johonkin päivystyskeskuksen osaan enemmän, ja muut tilat mentiin hieman nopeammin läpi. Tässä mallissa päästiin kuitenkin jo keskustelemaan prosessin sujuvuudesta sekä potilaan että henkilökunnan näkökulmasta ja saatiin kuva suuren päivystyskeskuksen etäisyyksistä. Tässä mallissa on myöhemmin tarkoitus tutkia myös opastusta. 44

45 Odotustiloihin ja käytäville oli sijoitettu paikallisten taiteilijoiden maalauksia. Triagen odotustilassa oli Heikki Mäki-Tuurin Abessiinian Keisari, käytävällä, kirurgian ja sisätautien moduulin odotustiloissa oli Anne Rossin maalaukset W, X ja Snow. Maalaukset edustivat erilaista tyylisuuntia, näin saatiin kommentteja myös siitä, minkälainen taide miellyttää. Kommentit olivat pääosin hyväksyviä, muutamia jyrkempiäkin mielipiteitä kuultiin. Kaikki olivat kuitenkin sitä mieltä, että kuvataidetta tulee tiloissa olla. Maalaukset toivat malliin myös aidomman tunnelman. Kuvat 33 ja 34. Lääkärin vastaanottohuone Päivystyskeskuksessa oli muutamia kriittisiä paikkoja intimiteettisuojan suhteen. Näitä olivat triagen ilmoittautumistila ja sisätautien moduulin paaripaikat sekä sairaanhoitajan työtila. Ilmoittautumispaikoilla yksityisyyden turvaaminen oli ongelmallista, liikkumisen sujuvuuden takia ei haluttu seiniä, vaikka odotustila sijaitsi aivan ilmoittautujan selän takana. Toisaalta odotustila on pieni, ja asiakkaat ohjataan nopeasti eteenpäin oikeisiin hoitomoduuleihin. Triagen ilmoittautumistilat olivat käyttäjäpalavereissa sovittu tehtäväksi siten, että ilmoittauduttiin ensin toiselle luukulle, jonka jälkeen siirryttiin toiselle antamaan henkilötiedot. Tämä todettiin mallissa toimimattomaksi ratkaisuksi, koska ilmoittautumistilat olivat liian kapeita, pyörätuolinkäyttäjän avustaja ei mahtunut sermien väliin. CAVE vierailun jälkeen suunnitelmat muutettiin niin, että työparille oli vain yksi leveämpi luukku, josta toimitettiin koko ilmoittautuminen. Sisätautien moduulissa paaripaikkojen välissä oli kaihtimilla varustetut ikkunat, niin että yksi hoitaja pystyy tarkkailemaan myös viereisen paikan potilasta potilaan tai omaisen ei toisaalta saisi naapuria nähdä. Ikkunoiden korkeus ja 45

46 tarpeellisuus ylipäätään nousi esille monissa keskusteluissa. Ne kuitenkin jätettiin paikoilleen, vain korkeuksia tarkistettiin. Normaalipaaripaikoissa olevien lasiliukuovien eteen haluttiin myös näkösuojaa. Ristiriitaa aiheutti asiassa se, että hoitajan täytyy pystyä tarkkailemaan potilaita, mutta samalla potilaan yksityisyys halutaan turvata. Sisätautien moduulin hoitajien työtilan ja paaripaikkojen välissä olevan lasiseinäkkeen antama intimiteettisuoja koettiin puutteelliseksi, koska tilassa soitetaan luottamuksellisia puheluita ja keskustellaan potilaiden intiimeistä asioista. Toisaalta taas lasi ei voinut olla korkeampi, koska sen yli on pystyttävä keskustelemaan. Kuten taulukko 1 osoittaa, yksityisyyden ja työrauhan suhteen oltiin ainakin epäileviä, samasta syystä tila on toimiva kohdassa arviot eivät ole pelkästään kiittäviä. Kuva 35. Triage, ilmoittautuminen muutosten jälkeen 46

47 Paaripaikkojen kaasu- ja sähköpisteet huomioitiin, niitä oli riittävästi ja ne olivat oikeilla paikoilla. Vaikka paaripaikkojen kalustetyypit, avokorit jne. oli jo aiemmin sovittu käyttäjäpalavereissa, niistä kuitenkin vielä esitettiin erilaisia toiveita. Seinäkiinnitteiset roskapussitelineet vaihdetaan pyörällisiin roska-astioihin. Moduulin vesipisteisiin kiinnitettiin myös huomiota. Kaikilla paaripaikoilla ei vesipisteitä ollut, vaan ne sijaitsivat käytävän varrella lähellä potilaspaikkoja, joissa oli pelkästään käsihuuhteet. Mallissa ei myöskään ollut kaikkia vesipisteitä mukana mallin suuren koon vuoksi, samoin kuin paaripaikoista oli tarkemmin mallinnettuna vai yksi akuutti- ja yksi normaalipaaripaikka. Kuvat 36 ja 37. Sisätautien moduulin paaripaikat Odotustilojen riittävyyttä epäiltiin. Päivystyskeskuksen idea on kuitenkin sellainen, että ilmoittautumisella on oma odotustilansa, josta asiakkaat opastetaan nopeasti oikeaan moduuliin, jossa taas on oma odotustilansa. Näin ollen suuria odottajamääriä ei tulisi olemaan. Tilojen kalusteista huomautettiin, että niissä ei saisi olla pehmusteita tai tekstiilipintoja puhtaanapidon vuoksi kuten muidenkin tilojen irtokalusteiden kohdalla. Odotustilat + triage / siht. ilmoittautuminen säilyykö yksityisyys? Tarvitaanko sermejä sihteerien välillä? Roskikset kannellisia, liikuteltavia. Vaatekoreihin suojaovi, ettei näy pussit ja kassit. Kirurgian moduulin odotustila ahdas Kirurgian moduulin odotustila pieni! Ei kankaisia istuimia. Paaripotilaiden lasiseinään verhot intimiteettisuojan takaamiseksi! 47

48 Kuvio 1. Arviot päivystystilojen ominaisuuksista (%) 48

49 CAVE-kokemukset Samassa yhteydessä käyttäjiä pyydettiin kertomaan kokemuksestaan CAVE virtuaaliympäristössä sekä tilojen arvioinnista verrattuna työskentelyyn pohja- ja kalustepiirustustasolla tai kolmiulotteisten havainnekuvien kanssa. Palautelomakkeessa kysyttiin kävijöiden näkemystä sen hyödyllisyydestä ja totuudenmukaisuudesta, kommentoinnin helppoudesta CAVE käynnin aikana ja sen jälkeen sekä kokemuksia ryhmässä työskentelystä. Käynnin aikana keskusteltiin myös sitä, miten tilan kokoa pystytään arvioimaan. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että arvioiminen onnistuu, alan ammattilainen pystyy hahmottamaan tilan virtuaaliympäristössäkin. Suuri osa CAVEssa käyneestä henkilökunnasta oli ollut tavalla tai toisella mukana Y-talon suunnittelussa tai ainakin tutkineet piirustuksia. On mukava nähdä mitä me olemme itse suunnitellet. käyttäjäosapuoli koki siis olleensa jo hyvin aikaisessa vaiheessa mukana suunnittelutyössä lukuisten käyttäjäpalaverien ansiosta. Palaute virtuaaliympäristöstä oli lähes pelkästään myönteistä, vain muutamalla kävijällä tuli huono olo ja he joutuivat keskeyttämään vierailun. Taulukossa 2 on esitetty palaute kävijöiden CAVE kokemuksista. Hieno esitys, jään mielenkiinnolla odottamaan, että miten hyvin valmis rakennus ja sen tilat vastaavat nyt esitettyä. 49

50 Kuvio 2. Tilojen arviointi CAVEssa (%) 50

51 PALAUTE Kävijät, palautteen kerääminen Kävijöitä CAVEssa oli yhteensä noin 250. Kävijät edustivat eri ryhmiä sairaalan henkilökunnassa, mukana oli mm. loppukäyttäjiä, suunnittelijoita, urakoitsijoiden edustajia, y-talon hallitus sekä esteettömän rakentamisen toimikunta. Potilaita ei vielä tämän projektin yhteydessä ole virtuaaliympäristössä käynyt, mutta aiemmin HospiTool projektin yhteydessä heitäkin oli mukana. Suunnitelmissa on jatkossa käyttää myös potilaita kommentoimassa tiloja. Palautelomakkeen kysymykset koskivat seuraavia asioita: Ensivaikutelma o miellyttävyys o toimivuus Tila o riittävyys, muoto o esteetön liikkua ja työskennellä Varusteet o sijoitus o toimivuus o määrät Värit ja valaistus o miellyttävyys o riittävyys Toimivuus o soveltuvuus o ergonomia o turvallisuus 51

52 Viihtyisyys o tila o kalusteet o yksityisyys, työrauha o näkymät, päivänvalo CAVE o hyödyllisyys ja todenmukaisuus o kommentoinnin helppous o ryhmässä työskentely Palautelomakkeen täyttivät vain loppukäyttäjät, ja niitä kertyi 187 kpl. Käyttäjistä 15 oli lääkäreitä, 91 hoitajia, 40 muita, kahdeltatoista tehtävänimike puuttui. Ikäjakauma oli taulukon 3 mukainen. Kuvio 3. Vastaajien ikäjakauma (%) 52

53 Kaikki CAVE -vierailut videoitiin ja nauhoitettiin, kirjoitettuna tekstiä oli n sivua käyntiä kohden. Samalla tehtiin myös muistiinpanoja merkittävimmistä huomioista. Käynnin lopuksi täytettiin palautelomake. Aineistoa kertyi siis paljon, ja sen purkaminen ja yhteenveto on vielä kesken. TULOKSIA Konkreettinen vaikutus Y-Talon suunnitelmiin Varsinaisen palautteen purkamisen keskeneräisyydestä huolimatta CAVE vierailut vaikuttivat Y-talon suunnitelmiin. Käyttäjien kommenteista nousi tiettyjä asioita niin selkeästi esille, että ne voitiin ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Tämä myös varmisti, että virtuaaliympäristön käytöstä on hyötyä. Tämä olisi jäänyt epäselväksi, mikäli palaute olisi ollut pelkästään positiivista. Epäkohtia löydettiin ja niihin voitiin puuttua. Hyvä esimerkki tästä on lääkärin vastaanottohuone. Kuten aiemmin mainittiin, tilan kalusteiden sijoittelusta, varusteista ynnä muista oli tarkkaan sovittu lukuisissa käyttäjäpalavereissa. Virtuaalitilassa asiat kuitenkin selkiytyivät käyttäjälle uudella tavalla. Huoneen hoitonurkkaus todettiin liian ahtaaksi lääkejääkaapin ja säilytyskalusteen sijainnin vuoksi, mikä myös lähes kaikissa kommenteissa mainittiin. Toimistolla oli asiaa hiukan ihmeteltykin, mutta käyttäjälle asia avautui toden teolla vasta nyt. Kalusteiden sijoittelun lisäksi aloitettiin uudelleen keskustelu lääkejääkaappien ja röntgenvalotaulujen tarpeellisuudesta jokaisessa vastaanottohuoneessa. Lääkejääkaappien määrää vähennettiin ja se sijaintia muutettiin, huoneissa se on merkitty tilavarauksena. Huoneisiin lisättiin avohyllyjä lääkärin pöydän kohdalle ja muitakin pienempiä tarkennuksia tehtiin suunnitelmiin. 53

54 Kuten taulukko 4 osoittaa, CAVE-vierailun aikana käydyssä keskustelussa ilmitulleet asiat saivat vahvistuksen kun palautelomakkeiden tietoja päästiin purkamaan. Tilojen toimivuus, riittävyys ja esteettömyys työskennellä eivät olleet kävijöiden mielestä kunnossa. Vastaanottohuoneiden kalustemuutokset vietiin suunnitelmiin, ja seuraavan CAVE käynnin yhteydessä voitiin käyttäjille esittää muutetut pohjapiirustukset. Mallinnuksia ei tässä vaiheessa päivitetty. Kuvio 4. Eri tilojen ominaisuudet, täysin samaa mieltä (%) 54

VIRTUAALIYMPÄRISTÖ SUUNNITTELUN APUVÄLINEENÄ VALO HospiCaseY business Case

VIRTUAALIYMPÄRISTÖ SUUNNITTELUN APUVÄLINEENÄ VALO HospiCaseY business Case VIRTUAALIYMPÄRISTÖ SUUNNITTELUN APUVÄLINEENÄ HospiCaseY business Case Perustettu 1958 30 ammattilaista Perheyritys kolmannessa sukupolvessa Monipuolisuus ja erikoisosaaminen Käyttäjä edustaa rakennushankkeen

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow 1 / 43 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow Miksi? 2 / 43 piirustuksilla arkkitehti kommunikoi muille suunnitelmasta (esim. skabat) eläydyttävä

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 SEINÄJOKI SEINÄJOESTA TIETOA Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tampereelle matkaa n.175 km, Vaasaan n. 80km, Jyväskylään n. 200km. V.2013 ylittyi 60 000 asukkaan

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys Tero Marttila, TTY Jommi Suonketo, Paavo Kero, Petri Annila Esityksen sisältö Tausta (ja tulevaisuus/tavoitteet) Määrittelyt

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

Sini Metsä-Kortelainen, VTT

Sini Metsä-Kortelainen, VTT Sini Metsä-Kortelainen, VTT } Digitaaliset varaosat: konsepti, jossa varaosat ja niihin liittyvä tieto siirretään ja säilytetään digitaalisesti. Varaosan valmistus tapahtuu 3D-tulostamalla tarpeen mukaan,

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa. Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas

Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa. Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 - Uudistamisohjelmasta on muodostunut toiminnan muutosohjelma,

Lisätiedot

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu HSPACE / Vuosaaren peruskoulu Ryhmä 4 18.3.2011 Konsepti Monitoimitila ja käytävät, yhdistäminen Kirjaston nykyinen funktio - Äidinkielen opettajien hoidossa - Auki noin 15 min päivässä - Vanhoja kirjoja

Lisätiedot

BIMCity lyhyesti. PRE-tulosseminaari 31.8.2011. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Anssi Savisalo

BIMCity lyhyesti. PRE-tulosseminaari 31.8.2011. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Anssi Savisalo RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? lyhyesti PRE-tulosseminaari Built Built Environment Process Innovations Reengineering Tavoitteet Määritellä ja luoda yhteinen toimintaympäristö maankäytön

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS Kumppanuusneuvottelut 16 18.3.2016 16-18.3.2016 Tapio Kallio SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA Päivystyssairaalan laajennus Potilasvirran nykytilanne Pääpotilasvirrat

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma

Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma TkkSali600 Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Arkkitehtitoimisto A-konsultit perustettu 1961 (nimellä Adlercreutz & Aschan) Siirtyminen cad-ohjelmien käyttöön

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

FACILITYINFO-OHJE Kosteustekniset ja sisäilmaston kuntotutkimuspalvelut KOSTEUSTEKNISET JA SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUSPALVELUT, PUITESOPIMUS

FACILITYINFO-OHJE Kosteustekniset ja sisäilmaston kuntotutkimuspalvelut KOSTEUSTEKNISET JA SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUSPALVELUT, PUITESOPIMUS Liite 6 1 (5) KOSTEUSTEKNISET JA SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUSPALVELUT, PUITESOPIMUS OHJE FACILITYINFO -TIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTÖSTÄ 1 Yleistä Tutkitusta kohteesta laaditun kirjallisen raportin lisäksi tutkimustiedot

Lisätiedot

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle.

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle. Pienoiskasvihuone esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle. Raportti teknisen työn erikoistumisopintojen soveltavasta työstä. Antti Laakkonen 27.4.1992 1. Työn kuvaus Esimerkkityöksi

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

A-Tiilikate objektikirjasto

A-Tiilikate objektikirjasto A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto

Lisätiedot

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen Monitoimitalojen toiminnan suunnittelu ja toteutus käyttäjien arvioimana [toteutus Asuinalue lapsiperheiden kokemana hanke] KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015 Juha Kokkonen

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia

Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia 25.1.2016 Sanni Siltanen, erikoistutkija VTT, TkT sanni.siltanen@vtt.fi Kuka

Lisätiedot

KANNUSTAA LIIKKUMAAN

KANNUSTAA LIIKKUMAAN XACT Xact 3 XACT Monipuolisesta ja ergonomisesta Xact-oppilastuolista on nyt saatavana kaksi kokoa Xact ja Xact Start. Se tarkoittaa, että sitä voidaan käyttää koko koulussa, aina esikoululuokista opettajainhuoneeseen,

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Kuva: Lisa Voigtländer Markus Laine & Helena Leino markus.laine@uta.fi & helena.leino@uta.fi TARMO+ täydennysrakentamistyöpaja

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa Roope Syvälahti Manager BLM Sales & Services Vantaa 07.10.2016 Tietomallintaminen rakentamisessa ja kiinteistöalalla Rakennuksen tietomalli (Building Information

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA KY-verkko - pilottiasiakkaan näkökulmasta: KY-verkko, lyhyt historia LapIT, esittely yrityksestä ja asiakasympäristöstä LapIT rooli KY-verkon suunnittelussa ja pilotoinnissa KY-verkko, tavoitteet ja hyödyt

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot