JYVÄSKYLÄN PAIKALLISLIIKENNESUUNNITELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN PAIKALLISLIIKENNESUUNNITELMA Kesäkuu 2009 Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Liikenne Oy Laukaan kunta Muuramen kunta Länsi-Suomen lääninhallitus

2 Kannen valokuvat: Reijo Vaarala Kartta-aineistot: Jyväskylän kaupunki/tonttituotanto, lupa nro 09031

3 TIIVISTELMÄ Jyväskylän paikallisliikenteen linjastosuunnitelma ajoittuu vuosille Suunnitelman tarkoituksena on tarkistaa paikallisliikenne vastaamaan maankäytössä, liikenneverkossa ja asukkaiden liikkumistottumuksissa tapahtuneita ja lähivuosina tapahtumassa olevia muutoksia. Merkittävimpiä paikallisliikenteeseen vaikuttavia lähivuosien muutoksia ovat bussireittien siirtyminen Jyväskylän keskustassa Kalevankadulle, pääasiassa kuntaliitosten johdosta tapahtuva perus- ja lukioverkon uudistus ja Laukaan taajaan asuttujen alueiden liittäminen Jyväskylän paikallisliikennealueeseen. Jyväskylän paikallisliikenteessä oli vuonna 2008 yhteensä 6,1 miljoonaa matkustajaa, mikä oli noin 8 % edellistä vuotta suurempi. Matkustajamäärien kuukausittaiset kausivaihtelut ovat paikallisliikenteessä erittäin suuria; talvella matkustajamäärät ovat yli kolminkertaisia kesään verrattuna. Matkoista 62,5 % alkaa keskustasta tai päättyy keskustaan. Nyt laaditussa Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelmassa on määritelty ensimmäistä kertaa paikallisliikenteen palvelutasotavoitteet. Palvelutasotavoitteet määrittelevät eri alueiden joukkoliikenteen vähimmäispalvelutason, joka voi joillakin alueilla tarkoittaa kilpailukykyistä vaihtoehtoa henkilöautoliikenteen käytölle ja joillakin alueilla yksinomaan perusliikkumistarpeiden tyydyttämistä. Palvelutasotekijöinä on käytetty linjaston yhdistävyyttä, matka-aikaa, vuoroväliä, liikennöintiaikaa, kävelymatkojen pituutta, lippujärjestelmää, täsmällisyyttä, kalustoa, pysäkkejä ja vaihtoalueita sekä tiedottamista. Tarvittaessa joukkoliikenneviranomaisella on mahdollisuus edistää tavoitteen toteutumista kohdistamalla joukkoliikenteeseen taloudellista panosta. Jyväskylän nykyinen paikallisliikenne täyttää melko hyvin ja monin paikoin jopa ylittää asetetut tavoitteet. Väinönkadun keskiosan muuttuminen syksyllä 2010 jalankulkualueeksi muuttaa 25 nykyisen linjan reittiä keskustassa reitille Vapaudenkatu-Kalevankatu-Yliopistonkatu-Väinönkatu-Sepänkatu-Rajakatu. Tämä hidastaa vuorojen ajoaikaa keskustassa 2-3 minuuttia molemmissa ajosuunnissa, mikä on otettava huomioon linjojen ajoaikojen suunnittelussa. Linjastossa merkittävin muutos on Laukaan taajaan asuttujen alueiden eli kirkonkylän, Leppäveden, Peurungan ja Vihtavuoren liittäminen Jyväskylän paikallisliikennealueeseen. Laukaan palvelutaso paranee reittien selkeytymisen, vuoromäärien lisääntymisen ja suorien Keskussairaalan yhteyksien ansiosta. Lisäksi laukaalaiset pääsevät Jyväskylän keskustassa Vapaudenkadulle, josta on toimivat vaihtoyhteydet kaikille paikallisliikenteen linjoille. Jyväskylässä uusi linjasto parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa Sääksvuorella, Kaijanlammella, Eteläportissa, Keljonkeskuksessa ja Tikkakosken Tunnelinmäessä. Myös Nenäinnimessä joukkoliikenteen palvelutaso paranee koulupäivinä yhdellä suoralla aamun ja yhdellä suoralla iltapäivän yhteydellä Keskussairaalaan. Linjastorakennetta on selkeytetty myös yhdistämällä linjojen 5 ja 5K reitit yhdeksi koko päivän samaan suuntaan ajettavaksi linjaksi sekä synkronisoimalla linja 4 linjan 3 kanssa ja linja 38K linjan 38 kanssa. Merkittävä parannus on myös linjan 5 liikennöinnin aloittaminen lauantaina, minkä ansiosta Viitaniemen viikonlopun liikennetarjonta kasvaa oleellisesti. Joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee Palokan Haukkamäentiellä, jossa kävelymatkat pysäkeille pitenevät tietyiltä alueilta yli palvelutasotavoitteiden. Jyväskylän paikallisliikenteen matkoista noin 30 % tehdään näyttökorteilla ja noin 20 % sarjakorteilla. Seuraavaksi suosituimpia lipputyyppejä ovat kertaliput, seutuliput ja peruskoululaisten lukukausikortit. Ilmaisten vaihtomatkojen osuus on noin 4 % kaikista matkoista. Suunnitelman lähtökohtana on ollut säilyttää joukkoliikenteen säännöllistä matkustamista tukevien näyttö- ja sarjakorttien käyttömäärä jatkossakin korkeana. Uusina lipputuotteina on tutkittu ilmaismatkoja lastenvaunujen tai -rattaiden kanssa liikkuville, edullista 40 matkan matkakorttia tai 30 päivän näyttökorttia yli 65-vuotiaille sekä edullista kaupunkivyöhykkeen ulkopuolella toimivaa 40 matkan matkakorttia. Uudet liput eivät toteutuessaan oleellisesti lisäisi joukkoliikennematkojen määrää, mutta tarjoaisivat joillekin käyttäjäryhmille edullisemman keinon käyttää joukkoliikennettä omiin tarkoituksiinsa ja parantaisivat joukkoliikenteen imagoa. Mahdollinen uusien lipputuotteiden käyttöönottaminen kasvattaisi jonkin verran Jyväskylän kaupungin vuosittaista joukkoliikenteen rahoitusta.

4

5 ALKUSANAT Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelma laatiminen käynnistettiin marraskuussa Jyväskylän paikallisliikennealueeseen ovat kuuluneet Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame. Laukaan kunnasta kirkonkylä, Leppävesi, Peurunka ja Vihtavuori on liitetty paikallisliikennealueeseen vuonna Paikallisliikennesuunnitelmassa on otettu huomioon liikenne- ja viestintäministeriön maaliskuussa 2008 käynnistämän Ketju-hankkeen tavoitteet. Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelma on toteutettu konsulttityönä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Liikenne Oy:n toimeksiannosta. Suunnittelutyötä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Jorma Lipponen, pj. Jyväskylän kaupunki Orvokki Riekkinen, Jyväskylän kaupunki Toni Tamminiemi, Jyväskylän kaupunki Jaakko Raunio, Jyväskylän Liikenne Oy Kari Hietaniemi, Koiviston Auto -yhtymä Tapio Jauhiainen, Muuramen kunta Pentti Salo, Laukaan kunta Rauni Malinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Pekka Kokki, Keski-Suomen liitto Risto Töysä, Töysän Linja Oy Tuomo Kojo, Linja-autoliitto Reijo Vaarala, siht. Insinööritoimisto Liidea Oy Vuoden 2009 ensimmäisessä Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä oli artikkeli Paikallisliikenteen sujuvuus puntarissa. Artikkelin lopussa jyväskyläläisille tarjottiin mahdollisuus antaa sähköpostin tai Internetin välityksellä palautetta paikallisliikenteestä ja sen kehittämistarpeista. Määräaikaan mennessä vastauksia saatiin yhteensä noin 50 eri taholta. Kaikki vastaukset otettiin suunnittelussa huomioon. Konsulttina toimineessa Insinööritoimisto Liidea Oy:ssä ovat suunnitelman laatineet Reijo Vaarala ja Saija Räinä. Asiantuntijana on toiminut Vesa Verronen.

6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohde ja -alue Suunnitelman tarve Paikallisliikennesuunnitelman tavoitteet Ketju-hanke NYKYINEN PAIKALLISLIIKENNE Matkustajamäärät Paikallisliikenteen linjojen määrä Paikallisliikenteen palvelutaso Liikennöintiajat Vuorotarjonta Kävelymatkojen pituudet Lippu- ja taksajärjestelmä Matkojen suuntautuminen Käyttäjien mielipiteet Jyväskylän paikallisliikenteestä Seudun muu joukkoliikennetarjonta PAIKALLISLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Palvelutasotavoitteiden merkitys Palvelutasotekijät Aluejako Linjaston yhdistävyys Liikennöintiaika Vuoroväli Kävelymatkojen pituudet Lippujärjestelmä Täsmällisyys Kalusto, kuormitus ja istumapaikkojen saantimahdollisuudet Pysäkit ja vaihtoalueet Tiedottaminen LINJASTOSUUNNITELMA Suunnittelun lähtökohdat Maankäytön muutokset Jyväskylän peruskoulu- ja lukioverkkouudistus Yhteenveto linjastomuutoksista Linjakohtaiset muutokset LIPPU- JA TAKSAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTARPEET Yleistä Lippujärjestelmän kehittämisehdotukset Tulevaisuuden visio FYYSISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET VAIKUTUKSET LIITTEET... 43

8 Kuvaluettelo Kuva 1 Suunnittelukohde ja -alue... 9 Kuva 2 Jyväskylän paikallisliikenteen matkustajamäärät vuosina Kuva 3 Jyväskylän paikallisliikenteen kausivaihtelu vuonna Kuva 4 Jyväskylän paikallisliikenteen vuoromäärät suuntaansa talviarkipäivänä Kuva 5 Merkittävimmät matkavirrat ei keskustaperäisissä -matkoissa Kuva 6 Jyväskylän paikallisliikennealueen asukastiheys 250 m x 250 m alueella Kuva 7 Jyväskylän paikallisliikenteen vuorotarjonta talviarkena 2008 ja asukastiheys Kuva 8 Paikallisliikenteen linjojen reitit Vapaudenkadulta eri suuntiin Kuva 9 Jyväskylän paikallisliikenteen uusi linjasto Kuva 10 Esimerkki Jyväskylän paikallisliikenteen lippujärjestelmän vyöhykejaosta. Vyöhykkeet II ja III voidaan tarvittaessa myös yhdistää Taulukkoluettelo Taulukko 1 Suunnittelualueen asukkaat (Lähde: Tilastokeskus)... 9 Taulukko 2 Tietoisku Jyväskylän paikallisliikenteen nykyisistä linjoista Taulukko 3 Asukkaiden määrä vuorotarjonnaltaan eritasoisten joukkoliikennereittien ympärillä. Ylemmässä kuvassa on asukkaiden absoluuttinen määrä ja alemmassa asukkaiden suhteellinen osuus. Värjätyt lukemat viittaavat tekstiin Taulukko 4 Asukkaiden näkemykset joukkoliikenteestä katu- ja puistofoorumeissa.. 20 Taulukko 5 Liikennöintiaikatavoitteet, minimitavoitteet Taulukko 6 Vuorovälitavoitteet, minimitavoitteet Taulukko 7 Kävelymatkojen pituudet joukkoliikenteen reiteille, minimitavoitteet Taulukko 8 Uuden linjaston muutokset ja muutosten vaikutukset linjaston kokonaispalvelutasoon Taulukko 9 Nykyiset tuetut kaupunkiliikenteen liput ja arvio lipputuesta 2009 (sis. alv 8 %) Taulukko 10 Nykyinen lipputyyppijakauma (luvuissa on paikallisliikenteen matkojen lisäksi mukana jonkin verran Jyväskylän Liikenne Oy:n autoissa tehtyjä muita matkoja)... 37

9 Jyväkylän paikallisliikennesuunnitelma LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelukohde ja -alue Suunnittelukohteena on Jyväskylän paikallisliikennealue, johon ovat kuuluneet Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame. Laukaan kunnasta kirkonkylä, Leppävesi, Peurunka ja Vihtavuori on liitetty paikallisliikennealueeseen vuonna Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa asuu yhteensä noin asukasta ( ). Noin 93 % Jyväskylän ja Muuramen asukkaista asuu paikallisliikennealueen vaikutuspiirissä. Taulukko 1 Suunnittelualueen asukkaat (Lähde: Tilastokeskus) Kunta Asukkaat ( ) Kaikki alle 18-vuotiaat yli 65-vuotiaat Jyväskylä* ,9 % ,8 % Laukaa ,0 % ,3 % Muurame ,1 % ,6 % Yhteensä ,1 % ,7 % * Jyväskylän asukkaissa on mukana Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan asukkaat. Kuntaliitos tapahtui Kuva 1 Suunnittelukohde ja -alue 1.2 Suunnitelman tarve Jyväskylän paikallisliikenteen linjastosuunnitelma laadittiin viimeksi vuonna Kuusiseitsemän vuotta sitten valmistunut suunnitelma on tarpeen tarkistaa vastaamaan maankäytössä, liikenneverkossa ja asukkaiden liikkumistottumuksissa tapahtuneisiin ja lähivuosina tapahtumassa oleviin muutoksiin. Suunnitelman toteutuksen arvioidaan ajoittuvan vuosille Paikallisliikennepalvelujen kannalta merkittävimpiä lähivuosien muutoksia ovat: Bussireittien siirtyminen Jyväskylän keskustassa Väinönkadun keskiosasta Kalevankadulle jalankulkualueen laajenemisen johdosta Peruskoulu- ja lukioverkkoon sekä muihin palveluihin tehtävät muutokset, jotka johtuvat pääasiassa Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistymisestä Kuntaliitos vaikuttaa muutenkin joukkoliikenteeseen. Laukaassa kirkonkylän, Leppäveden, Peurungan ja Vihtavuoren liittäminen mukaan Jyväskylän paikallisliikennealueeseen Suunnitelmakauden merkittävimmät maankäytön laajenemiskohteet sijoittuvat Jyväskylässä Eteläportin, Keljonkankaan, Sääksvuoren, Kinkovuoren, Ylämäyrämäen, Mannisenmäen ja Kangasvuoren alueille, Laukaassa Tiituspohjaan sekä Muuramessa Kinkomaan ja Seunavuoren alueille ja Säykintien varteen. Pitemmällä aikavälillä Jyväskylän seudun maankäytön kehittämisen painopiste on Valkeamäessä, jonne suunnitellaan sijoittuvan noin asukasta. Asuntorakentaminen on kuitenkin hiljentynyt taantuvan talouselämän vuoksi eikä Valkeamäkeä tulla ra-

10 10 Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelma kentamaan ainakaan laajassa mittakaavassa suunnitelmakauden aikana. Tästä syystä tämän suunnitelman linjastoratkaisuissa ei ole otettu huomioon Valkeamäen rakentumista. Valkeamäen osayleiskaavan joukkoliikenteen järjestelyistä on tehty suunnitelma, joka tulee tarkistaa kaavoitusta jatkettaessa. 1.3 Paikallisliikennesuunnitelman tavoitteet Paikallisliikennesuunnitelman tavoitteena on laatia linjastosuunnitelma noin viideksi vuodeksi sekä tarkastella paikallisliikenteen palvelutasotavoitteita ja liikenteen järjestämistapaa erilaisilla alueilla ja kaupunkivyöhykkeillä (jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki). Lisäksi suunnitelman tavoitteena on käsitellä muitakin joukkoliikenneasioita, kuten esimerkiksi taksa- ja lippujärjestelmää ja joukkoliikenteen sujuvuuden edistämistä. Paikallisliikennesuunnitelman tavoitteena on toimia lähtökohtana vuonna 2009 käynnistyvälle liikennejärjestelmä- ja kaupunkirakennesuunnittelulle. Paikallisliikennesuunnitelmassa otetaan huomioon samaan aikaan käynnissä oleva Jyväskylän seudun Ketju-projekti, jonka yhteydessä tehdään muun muassa kaupunkiseutuja koskevia palvelutasomäärittelyjä (ks. kohta 1.4). Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon voimaan tulevan EU-palvelusopimusasetuksen ja tekeillä olevan joukkoliikennelain vaikutuksia, koska niiden toteutuksessa on jopa kymmenen vuoden siirtymäaika. 1.4 Ketju-hanke Liikenne- ja viestintäministeriön maaliskuussa 2008 käynnistämän Ketju-hankkeen tavoitteena on tuottaa 15 kaupunkiseudulle 1 ja niiden työssäkäyntialueille kaupunkiseutukohtaiset liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketyt joukkoliikenteen kokonaisvaltaiset kehittämisohjelmat, joissa asetetaan konkreettiset tavoitteet joukkoliikenteen palvelutasolle ja käytölle. Tavoitteena on synnyttää keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisestä. Työn lopputuloksena syntyy kullekin seudulle sen oman tahtotilan mukainen palvelutasotavoite ja joukkoliikenteen kehittämisohjelma, joka sisältää tulevaisuuden palvelutasotason ja toimenpideohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi, kustannusarvio sekä konkreettiset seurannan välineet. Jyväskylän paikallisliikenteen palvelutasotavoitteissa on otettu huomioon Ketju-hankkeen tulokset. Paikallisliikennesuunnitelman tarkkuustaso on kuitenkin mahdollistanut määrittämään paikallisliikennealueelle Ketju-hanketta yksityiskohtaisemmat tavoitteet, jotka on viety Ketju-hankkeen suunnittelijoiden tietoon huhtikuussa Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kokkola-Pietarsaaren, Kotka-Haminan, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenranta-Imatran, Mikkelin, Rovaniemen, Salon, Seinäjoen, Vaasan ja Varkaus-Pieksämäen seudut

11 Jyväkylän paikallisliikennesuunnitelma NYKYINEN PAIKALLISLIIKENNE 2.1 Matkustajamäärät Jyväskylän paikallisliikenteessä oli vuonna 2008 yhteensä 6,1 miljoonaa matkustajaa, mikä oli vajaat 2 % alle viimeisen kymmenen vuoden keskiarvon. Vuoden 2008 matkustajamäärät kuitenkin kasvoivat edellisestä vuodesta noin 8 %. Alhaisimmillaan matkustajamäärät olivat vuosina , jolloin paikallisliikenteen vuotuinen matkustajamäärä vaihteli 5,5-5,8 miljoonan matkustajan välillä. Jyväskylän paikallisliikenteen matkustajamäärien vuosittainen kehittyminen vastaa pääpiirteissään muiden vastaavankokoisten kaupunkiseutujen matkustajamäärien kehittymistä. Esitetyissä matkustajamäärissä ei ole mukana Laukaan suunnan linjojen matkustajia, koska Laukaa otetaan mukaan paikallisliikenteeseen vasta vuoden 2009 syksyllä Kuva 2 Jyväskylän paikallisliikenteen matkustajamäärät vuosina Matkustajamäärien kuukausittaiset kausivaihtelut ovat paikallisliikenteessä erittäin suuria. Matkustajamäärät ovat alimmillaan kesälomien aikana, erityisesti heinäkuussa. Parhaimpina talvikuukausina matkustajamäärät ovat yli kolminkertaiset kesälomakuukausiin verrattuna. Konkreettisesti asia voidaan havaita kuvassa 3, jossa vuoden 2007 heinäkuun matkustajamäärää kuvaa arvo 1,00 ja muita kuukausia ao. kuukauden ja heinäkuun suhdeluku. Kausivaihtelujen vuoksi paikallisliikenteessä ei ole tarkoituksenmukaista liikennöidä kesällä vastaavalla palvelutasolla kuin talvella. Liikennesuorite ei kuitenkaan laske kesällä samassa suhteessa matkustajamäärien kausivaihtelun kanssa. 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Kuva 3 3,28 3,01 3,14 2,26 2,14 1,15 1,00 1,72 2,45 2,63 3,27 2, Jyväskylän paikallisliikenteen kausivaihtelu vuonna 2007

12 12 Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelma Paikallisliikenteen linjojen määrä Jyväskylän paikallisliikennettä hoidetaan yhteensä 44 eri linjalla. Monella linjanumerolla on toisistaan poikkeavia reittejä, joita kuvataan linjanumeron perässä olevilla kirjaimilla. Esimerkiksi kirjain M kuvaa linjan ajavan osalla matkaa nopeampaa moottoritietä tai valtatietä kulkevaa reittiä. Kirjain K on alun alkaen tarkoittanut Keskussairaalaan suuntautuneita vuoroja. Kuitenkin Jyväskylän paikallisliikenteen linjojen määrä on erittäin suuri myös muihin vastaavankokoisiin kaupunkiseutuihin verrattuna. Linjojen suureen määrää vaikuttaa osaltaan maankäytön sijoittuminen eri puolille kaupunkiseutua eri kokoojaväylien varsille ja osaltaan reittipituudeltaan pitkien linjojen suuri määrä. Lähtöaikojen täsmällisyyden vuoksi pitkistä linjoista on usein mielekästä rakentaa heilurilinjojen sijasta sädelinjoja, joiden toinen pää on joko Jyväskylän keskustassa tai sen välittömässä lähiympäristössä, esimerkiksi Keskussairaalassa tai Viitaniemessä. Pitkillä linjoilla ajoaikojen poikkeavuus eri vuorokauden aikoina vaikeuttaa tasavahvojen heilurilinjojen rakentamista. Jyväskylässä paikallisliikenteen linjasto ei rakennu yhtä voimakkaasti runkolinjojen varaan kuin esim. Kuopiossa, Lahdessa ja Oulussa. Tosin linjastossa on muutamia voimakkaita runkolinjoja, joita täydentävät keskimäärin kerran tunnissa ajettavat muut linjat. Voimakkaiden runkolinjojen suhteellisen pieni määrä voi lisätä liikennetarjonnan vaihteluja eri vuorokauden- ja vuodenaikoina, mutta toisaalta runkolinjoja täydentävien muiden linjojen suuri määrä tarjoaa keskeisinä liikennöintiaikoina mahdollisuuden kattavalle palvelutasolle. Linjastorakenteen vaikutuksesta Jyväskylässä on muun muassa suhteellisen lyhyet kävelymatkat pysäkeille. Taulukko 2 Tietoisku Jyväskylän paikallisliikenteen nykyisistä linjoista Paikallisliikenteen linjat (yhteensä 44 kpl) Vuoromääriltään vilkkaimmat linjat Alle 5 vuoroa/suunta /talvivuorokausi (yhteensä 11 linjaa) 1,1M,2,2M,3,4,5,5K,6,8,10,12,12K,13,13M,14,14M,15,15K,16,16M,18, 18K,19,19K,20,21,22,22M,25,25K,26,27,28,31,32,33,34,34K,36,38, 38K,39,43 18/18K Kortepohja Keskusta Ristikivi/Nenäinniemi 25/25K Kaakkolampi Keskusta Euromarket/Laajavuori 1/2 Kortemäki Keskusta Haapaniemi/Kaunisharju 27 Heikkilä Keskusta Mustalampi 12 Keltinmäki Keskusta Kangaslampi 3 Keskusta Vaajakoski 16 Keskussairaala/Kauppatori Muuratsalo 16M,32,38,43,21M,22M,26,1M,19K,39, Paikallisliikenteen palvelutaso Liikennöintiajat Jyväskylän paikallisliikenteen liikennöintiajat ovat erittäin kattavat. Talviarkena runkolinjat aloittavat liikennöinnin klo 5 ja 6 jälkeen lähtevillä vuoroilla ja lopettavat liikennöinnin keskiyön molemmin puolin. Muut kuin runkolinjojen aikataulut sopivat hyvin koulujen ja kohtuullisen hyvin tavanomaisten töiden alkamis- ja päättymisajoille. Kesällä runkolinjojen liikennöintiajat vastaavat lähes talviliikennettä, vaikka matkustajamäärät putoavat huomattavasti talvesta (ks. kohta 2.1 matkustajamäärät). Muiden kuin runkolinjojen liikennöintiajat ovat kesällä hivenen suppeampia kuin talvella. Pääsääntöisesti koululaiskuljetuksiin tarkoitettuja linjoja ei ajeta kesällä koulujen lomakautena.

13 Jyväkylän paikallisliikennesuunnitelma Lauantaina runkolinjat aloittavat pääsääntöisesti liikennöinnin klo 6 jälkeen lähtevillä vuoroilla ja päättävät liikennöinnin sunnuntain vastaisena yönä. Lauantai-iltojen kanssa vastaavia yövuoroja ajetaan myös perjantai-iltaisin. Yölinjoja ajetaan kesällä hieman talvea vähemmän. Sunnuntaina liikennöidään muutamalla linjalla vähemmän kuin lauantaina. Sunnuntailiikenne aloitetaan joko klo 6 jälkeen alkavilla vuoroilla tai keskipäivällä. Liikenne päätetään pääsääntöisesti keskiyön molemmin puolin Vuorotarjonta Paikallisliikenteen linjojen suuren määrän vuoksi Jyväskylän vuorotarjontaa on tarkoituksenmukaista analysoida eri joukkoliikennereiteillä ajettavien vuoromäärien perusteella. Vuoromäärätarkastelu osoittaa selkeästi joukkoliikenteen todelliset runkoreitit, joissa on runsaasti liikennetarjontaa kaikkina viikonpäivinä. Kaikilla keskeisillä paikallisliikennealueilla löytyy joukkoliikenteen runkoreittejä, joissa on talviarkipäivinä kattavasti joukkoliikenteen palveluja. Väyliä, joissa on talviarkipäivinä suuntaansa yli 100 vuoroa päivässä, on yhteensä 16 kilometriä. Vastaavasti suuntaansa yli 50 vuoromäärän väyliä on 52 kilometriä ja yli 30 vuoromäärän väyliä 112 kilometriä. Alueen joukkoliikenteen vuorotarjontaa voidaan keskisuurella kaupunkiseudulla pitää hyvänä, jos vuoromäärä suuntaansa ylittää 30 vuoroa vuorokaudessa. Yli 50 vuoroa suuntaansa tarkoittaa lähes kilpailutasoista joukkoliikennettä. Viikonloppuna paikallisliikenteen tarjonta sopeutetaan kysyntään ja linjojen määrä on noin puolet arkipäivien määrästä. Lauantaina kaikilla keskeisillä paikallisliikennealueilla on tarjolla melko kattavat joukkoliikenteen palvelut, mutta sunnuntaina liikenne keskittyy jo voimakkaammin joukkoliikenteen runkoreiteille. Sunnuntaina paikallisliikenteen palvelut ovat pitemmän kävelymatkan etäisyydellä esimerkiksi Kuokkalanpellossa ja Kekkolassa. Viikonloppuna kokonaan paikallisliikennepalvelujen ulkopuolella olevia alueita ovat muun muassa Vesanka, Saarenmaa, Vertaala, Muuramessa Niittyaho, Teollisuuskylä ja Rajala. Erityisen suuri ero arkipäivien ja viikonlopun palvelutasossa on Viitaniemen alueella, jossa on paljon oppilaitoksia. Kuvassa 4 on esitetty paikallisliikenteen vuoromäärät suuntaansa talviarkipäivänä. Liitteessä 2 on esitetty vastaavat tiedot lauantailta ja liitteessä 3 sunnuntailta.

14 14 Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelma Kuva 4 Jyväskylän paikallisliikenteen vuoromäärät suuntaansa talviarkipäivänä

15 Jyväkylän paikallisliikennesuunnitelma Kävelymatkojen pituudet Kävelymatkojen pituuksia on tässä yhteydessä analysoitu paikkatietojärjestelmän avulla määrittämällä vuoromääriltään eri eritasoisten paikallisliikenteen reittien vaikutusalueella asuvien asukkaiden määrä. Asukkaat on mitattu linnuntie-etäisyytenä paikallisliikenteen reitistä alle 200, 400 ja 600 metrin sekä yli 600 metrin etäisyyksiltä. Jyväskylän paikallisliikenteen alueella asuvista noin (16 %) asuu alle 200 metrin etäisyydellä sellaisesta väylästä, jossa paikallisliikenteen vuorotarjonta on talviarkina yli 100 vuoroa suuntaansa. Näille asukkaille paikallisliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle (77 %) asuu alle 400 metrin etäisyydellä sellaisesta väylästä, jossa paikallisliikenteen vuorotarjonta on talviarkina yli 30 vuoroa suuntaansa. On huomattava, että jälkimmäisessä asukasmäärässä on mukana myös edellä mainitut paikallisliikenteen palvelutason kannalta erittäin hyvällä alueella asuvat asukasta. Vain (9 %) asuu alueella, jossa ei ole talviarkipäivänä 600 metrin etäisyydellä vähintään 10 vuoroa suuntaansa kattavat paikallisliikenteen palvelut. Lauantailiikenteen osalta (54 %) ja sunnuntailiikenteen osalta (39 %) asuu alle 400 metrin etäisyydellä sellaisesta väylästä, jossa paikallisliikenteen vuorotarjonta on yli 30 vuoroa suuntaansa. Vastaavasti (10 %) asukkaalla on lauantaina ja (12 %) asukkaalla on sunnuntaina yli 10 vuoron paikallisliikenteen palvelut saatavissa vasta yli 600 metrin etäisyydellä asuinpaikastaan. Taulukossa 3 on selvyyden vuoksi värjätty yllä olevan kappaleen tekstiä kuvaavat arvot. Taulukosta voidaan myös havaita yksityiskohtaisempaa tietoa kävelymatkojen pituuksista. Taulukko 3 Asukkaiden määrä vuorotarjonnaltaan eritasoisten joukkoliikennereittien ympärillä. Ylemmässä kuvassa on asukkaiden absoluuttinen määrä ja alemmassa asukkaiden suhteellinen osuus. Värjätyt lukemat viittaavat tekstiin. Joukkoliikennereitin vuorotarjonta Asukkaidenmäärälinnuntieetäisyytenäjoukkoliikenteenreitistä Talviarki Lauantai Sunnuntai vuorokaudessa 200m 400m 600m yli600m 200m 400m 600m yli600m 200m 400m 600m yli600m yli100vuoroa/suunta yli50vuoroa/suunta yli30vuoroa/suunta yli10vuoroa/suunta Joukkoliikennereitin vuorotarjonta Asukkaidenmääränjakautuminenlinnuntieetäisyytenäjoukkoliikenteenreitistä Talviarki Lauantai Sunnuntai vuorokaudessa 200m 400m 600m yli600m 200m 400m 600m yli600m 200m 400m 600m yli600m yli100vuoroa/suunta 16% 26% 34% 66% 8% 13% 16% 84% 6% 9% 12% 88% yli50vuoroa/suunta 36% 54% 61% 39% 18% 28% 37% 63% 12% 20% 27% 73% yli30vuoroa/suunta 57% 77% 83% 17% 36% 54% 64% 36% 25% 39% 48% 52% yli10vuoroa/suunta 66% 86% 91% 9% 60% 83% 90% 10% 58% 81% 88% 12% 2.5 Lippu- ja taksajärjestelmä Jyväskylän paikallisliikenteessä on käytössä Jyväskylä-Palokka-Vaajakoski muodostamalla ja keskustasta noin 9 kilometrin etäisyydelle ulottuvalla alueella ns. kaupunkilippuvyöhyke. Kaupunkilippuvyöhykkeellä on kaupungin tuella käytössä kertalipuissa tasataksa sekä edulliset kausi- ja sarjaliput. Myös kaupunkilippuvyöhykkeen ulkopuolella on mahdollista matkustaa normaalia kustannustasoa edullisemmalla seutulipulla tai Säynätsalon suunnasta 40 matkan matkakortilla.

16 16 Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelma Jyväskylän paikallisliikenteessä on käytössä seuraavat lipputyypit (kaupunkilippuvyöhykkeellä käytössä olevat liput on merkitty * -merkinnällä): Kertaliput, aikuiset / lapset kaupunkilippuvyöhykkeellä käytössä oma hinta (ks. kohta Kertaliput) Näyttökortti, 30 vuorokautta* Aikuiset (maksetaan tukea) Opiskelijat (maksetaan tukea) Näyttökortti, 1 vuosi* Aikuiset (maksetaan lipputukea) Matkakortti, kaupunkilippuvyöhyke (voimassa 180 vuorokautta ensimmäisestä käytöstä)* 40 matkaa, Jyväskylän kaupungissa kirjoilla olevat (maksetaan lipputukea) 40 matkaa, Jyväskylän kaupungissa kirjoilla olevat opiskelijat (maksetaan lipputukea) 10 matkaa, opiskelijat Matkakortti, kilometripohjainen (voimassa vuoden ensimmäisestä käytöstä) Aikuisille 40 ja 10 matkan matkakortit Lapsille ja veteraaneille 10 matkan matkakortit Matkakortti, alle 20 kilometrin matkoilla (voimassa 180 vuorokautta ensimmäisestä käytöstä) 40 matkaa Säynätsalo, Jyväskylän kaupungissa kirjoilla olevat opiskelijat (maksetaan lipputukea) Peruskoululaisten lukukausikortti (Jyväskylä ja Muurame) Yli 12-vuotiaat (maksetaan lipputukea) Alle 12-vuotiaat (maksetaan lipputukea) Matkailijalippu (matkailijalippu) Oy Matkahuolto Ab:n lipputuotteet Seutulippu Vuosilippu (44 tai 22 yhdenmittaista matkaa) Kertaliput Kertalipuissa on käytössä Jyväskylä-Palokka-Vaajakoski -alueen muodostamalla kaupunkilippuvyöhykkeellä tasataksa. Tasataksa on 2,90 matkan pituudesta riippumatta. Muuten paikallisliikenteessä noudatetaan kertamatkoissa kilometriportaista (6,9,12,16,20, 25,30) hinnoittelua kuljetun matkan mukaan. Alle 12-vuotiaan lapsen kertamaksu on puolet aikuisen kertamaksusta ja kaksi alle 4-vuotiasta lasta kuljetetaan aikuisen saattajan mukana maksutta. Siirtomaksu Matkustajilla on tunnin aikana yksi maksuton siirto-oikeus. Aika lasketaan ensimmäisessä autossa siirtolippuun leimatusta kellonajasta. Siirtolippu pyydetään kuljettajalta ensimmäisessä autossa rahastuksen yhteydessä. Matkakortteja käytettäessä siirto-oikeus jää kortille automaattisesti voimaan eikä erillistä siirtolippua tarvita. Siirtomatka leimataan kortilta pois kuten varsinainen matka. Jos kortilla on maksettu useamman matkustajan matka, poistuvat siirtomatkat samalla määrällä leimauksia toisessa autossa. Vastaanotetusta siirtolipusta peritään lisämaksu, jos jatkomatka ylittää 9 kilometriä. Maksuton siirto-oikeus koskee myös Oy Matkahuolto Ab:n lipputuotteilla matkustavia. Matkahuollon lipputuotteilla matkustettaessa pyydetään kuljettajalta siirtolippu.

17 Jyväkylän paikallisliikennesuunnitelma Yömaksu Jyväskylän paikallisliikenteessä on käytössä yömaksu klo välisenä aikana alkaneilta matkoilta. Yömaksua ei peritä näyttökortilla matkustavilta. Etäkortin lukijalaite ottaa yöllä matkakortilta automaattisesti kaksi matkaa. 2.6 Matkojen suuntautuminen Matkojen suuntautuminen määriteltiin keskiviikkona Jyväskylän Liikenne Oy:n näyttö- ja matkakorteilla tehtyjen matkojen perusteella (tarkastelussa ei ollut mukana Oy Matkahuolto Ab:n kortteja). Tarkastelussa oli mukana matkaa. Matkojen suuntautumisen määrittämisessä oletettiin samalla kortilla tehdyn matkan tapahtuvan kahden pisteen välillä siten, että matka alkoi kortin ensimmäisestä leimaamispisteestä ja päättyi sinne, jossa kortin seuraava leimaaminen tapahtui. Toinen matka alkoi sieltä mistä jälkimmäinen leimaus tehtiin ja päättyi sinne, josta tehtiin kortin ensimmäinen leimaus. Jos leimaaminen tapahtui alle tunnin kuluessa edellisestä leimaamisesta, tulkittiin matka vaihdolliseksi ja matkan todellinen määräpiste oli vasta seuraava leimaaminen. Suuntautumismatriisin perusteella 62,5 % paikallisliikenteen matkoista alkaa keskustasta tai päättyy keskustaan (= keskustaperäinen matka). Tulos on tavanomainen keskisuurissa kaupungeissa. Keskusta-alueiksi tulkitaan Keskustan lisäksi Kauppatoria, Nisulaa ja Tourujokea. Yksittäisistä alueista eniten matkoja tehdään keskustan lisäksi Mäki-Mattiin (1040 matkaa/suunta), Kortepohjaan (797), Pohjois-Kuokkalaan (778), Viitaniemeen (721), Keskussairaalaan (761), Keltinmäkeen (623), Keljonkankaalle (573), Vaajakoski itäiseen (532), Halssilaan (523) ja Kangaslammelle (522). Alueiden sisällä tehdään eniten matkoja Halssilassa (yhteensä 228 matkaa). Alueiden välisissä matkoissa painottuvat sellaiset alueet, joiden välillä on suora yhteys. Keskustarajan ylittävissä matkoissa eniten alueiden välisiä matkoja tehdään Mäki-Matin ja Pohjois-Kuokkalan (75 matkaa/suunta), Keskussairaalan ja Pohjois-Kuokkalan (54) sekä Kortepohjan ja Pohjois-Kuokkalan (51) välillä. Ei keskustarajaa -ylittävissä matkoissa eniten alueiden välisiä matkoja tehdään Keljonkankaan ja Säynätsalon (166 matkaa /suunta), Puuppolan ja Tikkakosken (97), Keltinmäen ja Mäki-Matin (89), Kortepohjan ja Mäki-Matin (68) sekä Kuohu-Vesangan ja Palokka itäisen (53) välillä. Suuntautumismatriisista voidaan havaita, että Kangaslammen ja Viitaniemen (33 matkaa/suunta) ja Mannilan ja Mäki-Matin (20) välillä tehdään suhteellisen paljon matkoja, vaikka alueiden välillä ei ole suoraa joukkoliikenneyhteyttä. Vastaava havainto voidaan tehdä Kortepohjan ja Viitaniemen sekä Nenäinniemen ja Keskussairaalan välillä. Jyväskylän paikallisliikenteen matkojen suuntautumismatriisi näyttö- ja matkakorteilla tehdyistä matkoista on esitetty liitteessä 4.

18 18 Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelma Kuva 5 Merkittävimmät matkavirrat ei keskustaperäisissä -matkoissa

19 Jyväkylän paikallisliikennesuunnitelma Käyttäjien mielipiteet Jyväskylän paikallisliikenteestä Paikallisliikenteen suunnittelun aikainen kysely Vuoden 2009 ensimmäisessä Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä oli artikkeli Paikallisliikenteen sujuvuus puntarissa. Artikkelin lopussa jyväskyläläisille tarjottiin mahdollisuus antaa sähköpostin tai Internetin välityksellä palautetta paikallisliikenteestä ja sen kehittämistarpeista. Määräaikaan mennessä vastauksia saatiin yhteensä noin 50 eri taholta. Kaikki vastaukset otettiin suunnittelussa huomioon. Asiakaspalautteissa nousivat eniten esille Seppälä-Palokka yhteystarve, lippujen hinnat, bussien myöhästelyt ja lisävuorojen tarve eri linjoilla. Etenkin linjan 27 käyttäjiltä tuli paljon palautetta koskien pysäkkiaikataulujen sijoittelua, vuoromääriä, tiukkoja aikatauluja, yövuoroja, linjan reittiä ja vuorojen ajamista Mustalammelle saakka. Lisäksi palautetta saatiin kalustosta ja kuljettajista. Yleisesti lippujen hintoja pidetään liian kalliina. Sopivaksi hinnaksi esitettiin muun muassa 2 euroa matkalle. Myös vanhuksille ja eläkeläisille toivottiin omaa, nykyistä edullisempaa lippua. Nykyistä siirtolippua pidettiin hankalana ja vanhanaikaisena, koska sen saa vain erikseen kuljettajalta pyytämällä. Seppälä-Palokka -yhteyttä perusteltiin Seppälän palveluilla. Reitin toivottiin palvelevan sekä työ- että asiointiliikennettä. Seppälään toivottiin suoria yhteyksiä myös Tourulasta ja Vaajakoskelta. Monessa vastauksessa nousi esille linja-autojen aikataulusta myöhästely. Aikatauluihin toivottiin porrastusta muun muassa siten, että samalta suunnalta tulevat linja-autot eivät ajaisi peräkkäin. Muuten aikatauluja koskeva palaute liittyi pääasiassa työmatka-, ilta- ja viikonloppuliikenteen lisävuoroihin. Yhtenä puutteena nousi esille esimerkiksi se, ettei Kinkomaalta pääse Muurameen koulujen lomapäivinä ennen klo 10. Paikallisliikenteen kalusto sai osakseen sekä positiivista että negatiivista palautetta. Positiivinen palaute kohdistui uuteen kalustoon, etenkin matalalattiaisiin autoihin. Bussien takaikkunaan toivottiin linjanumeroita. Myös reaaliaikaista pysäkki-informaatiota toivottiin lisää. Paikallisliikenteen kehittämistarpeista nousivat esille eri linjojen reittien kehittäminen, liikennöintiajat ja vuorojen aikataulussa pysyminen. Itse asiassa nykyisestä paikallisliikenteestä saatu palaute ja paikallisliikenteen kehittämistarpeet eivät juuri poikenneet toisistaan. Palautteiden sisällöstä ja vähäisestä määrästä voidaan tehdä johtopäätös, että käyttäjät ovat varsin tyytyväisiä paikallisliikenteen palveluihin. Toki korjattavia ja kehitettäviä asioita on olemassa, mutta kokonaisuutta voidaan pitää hyvänä. Tarkempi listaus käyttäjien mielipiteistä Jyväskylän paikallisliikenteestä on esitetty liitteessä 1. Jyväskylän katu- ja puistofoorumit Jyväskylä-foorumit ovat avoimia keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia kaupungin palveluista. Asukkaiden kanssa mukana keskustelemassa ovat kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt. Viime vuosina foorumeissa on ollut myös joukkoliikenne esillä. Eri alueilla pidettävissä foorumeissa on asukkailta kysytty kuinka hyvin joukkoliikenne on asuinalueella järjestetty bussireittien kattavuuden, vuorovälin, pysäkkien sijoittelun ja pysäkkivarustuksen osalta. Vastausvaihtoehdot ovat olleet erittäin huonosti, melko huonosti, melko hyvin, erittäin hyvin ja ei osaa sanoa. Kaikista asukkaista 75 % on melko tai erittäin

20 20 Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelma tyytyväinen bussireittien kattavuuteen, 67 % on melko tai erittäin tyytyväinen bussien vuoroväliin, 83 % on melko tai erittäin tyytyväinen pysäkkien sijoitteluun ja 64 % on melko tai erittäin tyytyväinen pysäkkivarusteluun. Kortepohja-Kypärämäen alueella asuvat ovat eniten tyytyväisiä joukkoliikenteen palveluihin. Kuokkalassa ollaan vähiten tyytyväisiä bussireitteihin ja pysäkkivarusteluun. Kuokkalassa 19 % pitää bussireittien kattavuutta melko tai erittäin huonona ja 26 % pitää vuoroväliä melko tai erittäin huonona. Pysäkkien sijoittelua pitää huonoimpana Keljonkankaalla asuvat ja pysäkkivarustelua Säynätsalossa asuvat. Taulukko 4 Asukkaiden näkemykset joukkoliikenteestä katu- ja puistofoorumeissa Tekijä Alue Mielipide Erittäin huono Melko huono Melko hyvä Erittäin hyvä Ei vastausta Bussireittien Huhtasuo-Halssila % 8 % 42 % 36 % 12 % kattavuus Kuokkala % 14 % 45 % 16 % 21 % Keltinmäki, Kukkumäki,Mattilanpelto&Myllyjärvi % 9 % 46 % 27 % 10 % Kortepohja-Kypärämäki % 7 % 50 % 34 % 7 % Keljonkangas % 9 % 56 % 23 % 7 % Lohikoski-Mannila % 9 % 54 % 17 % 17 % Säynätsalo % 6 % 51 % 28 % 12 % Keskiarvo 4 % 9 % 49 % 26 % 12 % Vuoroväli Huhtasuo-Halssila % 10 % 46 % 27 % 14 % Kuokkala % 19 % 40 % 10 % 25 % Keltinmäki, Kukkumäki,Mattilanpelto&Myllyjärvi % 13 % 37 % 27 % 15 % Kortepohja-Kypärämäki % 8 % 50 % 32 % 10 % Keljonkangas % 13 % 51 % 17 % 15 % Lohikoski-Mannila % 13 % 48 % 13 % 22 % Säynätsalo % 13 % 56 % 17 % 12 % Keskiarvo 4 % 13 % 47 % 20 % 16 % Pysäkkien Huhtasuo-Halssila % 4 % 43 % 38 % 12 % sijoittelu Kuokkala % 2 % 59 % 20 % 19 % Keltinmäki, Kukkumäki,Mattilanpelto&Myllyjärvi % 4 % 47 % 37 % 8 % Kortepohja-Kypärämäki % 3 % 53 % 40 % 3 % Keljonkangas % 7 % 57 % 25 % 8 % Lohikoski-Mannila % 2 % 60 % 21 % 15 % Säynätsalo % 6 % 53 % 28 % 12 % Keskiarvo 2 % 4 % 53 % 30 % 11 % Pysäkkivarustus Huhtasuo-Halssila % 14 % 48 % 20 % 15 % Kuokkala % 16 % 53 % 8 % 20 % Keltinmäki, Kukkumäki,Mattilanpelto&Myllyjärvi % 14 % 48 % 19 % 12 % Kortepohja-Kypärämäki % 14 % 56 % 24 % 4 % Keljonkangas % 26 % 54 % 9 % 9 % Lohikoski-Mannila % 23 % 46 % 8 % 17 % Säynätsalo % 24 % 50 % 6 % 12 % Keskiarvo 4 % 19 % 51 % 13 % 13 % 2.8 Seudun muu joukkoliikennetarjonta Kaukoliikenne Jyväskylä on keskeisen liikenteellisen sijaintinsa vuoksi merkittävä kaukoliikenteen läpikulkupaikka ja solmupiste. Alueelta on valtatietasoinen tieyhteys yhdeksään suuntaan ja henkilöliikennekäytössä oleva raideyhteys kolmeen suuntaan. Kaukoliikenteen linja-autovuoroja lähtee Jyväskylästä itään valtateiden 9, 23 ja 13 suunnissa Pieksämäelle, Joensuuhun, Varkauteen, Kuopioon, Mikkeliin, Savonlinnaan ja Lappeenrantaan. Pohjoiseen valtatien 4 suunnassa kulkee kaukoliikenteen vuoroja Rovaniemelle, Ouluun ja Kajaaniin sekä Saarijärven kautta Kokkolaan ja Vaasaan. Länteen valtateiden 18 ja 23 suunnissa ajetaan muutamia kaukoliikenteen vuoroja Virroille ja Seinäjoelle. Valtatien 9 suuntaan lähtee kaukoliikenteen vuoroja Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin. Suurin osa Helsingin vuoroista käyttää valtatietä 4, samoin kuin Heinolaan ja Kotkaan suuntaavat vuorot. Suurin osa kaukoliikenteen linja-autovuoroista on pikavuoroja, jotka pysähtyvät vain liikenneluvassa määritellyillä pysäkeillä eivätkä täten sovellu käytettäväksi lyhyillä kaupunkiseudun sisäisillä matkoilla. Kaukoliikenteen linja-autojen lähtöjä Jyväskylästä on päivittäin noin 70 kappaletta. Junavuoroja lähtee Tampereen suuntaan 12, Pieksämäen suuntaan 16 ja Haapamäen suuntaan 3 kappaletta päivittäin.