Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi"

Transkriptio

1 Hannakaisu Turunen Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi Helsinki-Kotka ja Tampere-Vaasa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 13/2008 gg

2

3 Hannakaisu Turunen Pitkämatkaisen linjaautoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi Helsinki-Kotka ja Tampere-Vaasa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 13/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Tienpidon suunnittelupalvelut TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Hannakaisu Turunen: Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 13/2008, 36 s. + liitt. 5 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: joukkoliikenne, linja-autoliikenne, liityntäliikenne, liityntäpysäköinti, palvelutaso, opinnäytteet Aiheluokka: 111 TIIVISTELMÄ Linja-autojen kaukoliikenne on Suomessa kattava perusjoukkoliikennemuoto. Rautatieliikenne palvelee erityisesti suurten kaupunkien yhteysväleillä. Linja-autoliikenteen toimintaedellytysten säilyminen niin suurilla kaupunkiseuduilla kuin maaseudullakin on tärkeää, jotta turvattaisiin ihmisten päivittäiset liikkumistarpeet. Tiehallinto vastaa maanteillä linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä, kuten väylästön ja pysäkkien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä kehittämällä Tiehallinto pyrkii palvelemaan joukkoliikenteen matkustajia ja myös vaikuttamaan joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi. Hyvä joukkoliikenteen kilpailukyky helpottaa tienpitoa erityisesti ruuhkaisilla väyläosilla. Tämän työn tavoitteena on esittää Tiehallinnon diplomityönä teettämän tutkimuksen, Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi, keskeiset asiasisällöt tiivistetysti. Lisäksi linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arvioinnin tuloksia on havainnollistettu kahden yhteysväliesimerkin yksityiskohtaisemmalla tarkastelulla. Tarkoitus on koota tietoa joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisessä mukana oleville yhteistyöosapuolille, sekä sellaiselle lukijalle, joka ei ole joukkoliikenteen asiantuntija. Tutkimuksessa kuvattiin pitkämatkaisen linja-autoliikenteen nykytilannetta, haettiin linja-autoliikenteen yhteysvälejä kuvaavia merkittävyyden arviointikriteereitä ja lopputuloksena ryhmiteltiin yhteysvälejä keskeisten ominaisuuksien mukaan. Yhteysvälityyppien määrittelyssä on käytetty tilastollista klusterianalyysiä kohteena 33 yhteysväliä Suomen päätieverkolta. Yhteysvälien ryhmittelyssä on päädytty neljään yhteysvälien ominaisuuksiin perustuvaan yhteysvälityyppiin; Suuri kysyntä, Suuri työmatkapotentiaali, Junayhteys puuttuu ja Heikko vuorotarjonta. Ryhmittelyssä yhteysvälien merkittävyyden mittareiksi nousi kuusi saavutettavuutta, väyläverkon palvelutasoa ja joukkoliikenteen palvelutasoa kuvaavaa muuttujaa: yhteysvälin päätepisteiden asukasluvut yhteen laskemalla saatu vetovoimaluku, pitkien työmatkojen osuus kaupunkiseudulla, junaliikenteen ja linja-autoliikenteen matka-aikasuhde yhteysvälillä, keskimääräinen linja-autoliikenteen vuoroväli, väylän nopeusrajoitus ja keskimääräinen vuorokausiliikenne. Yhteysvälien esimerkkitarkasteluissa yhteysvälien ominaisuudet täsmentyvät, ja samalla yksittäisten yhteysvälien erikoisominaisuudet ja välialueen merkitys tarkentuvat. Tarkastelussa käydään käydä läpi myös sitä, miten yhteysvälien ominaisuuksien selvittäminen voidaan ottaa huomioon yhteysvälin kehittämishankkeen yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia ja esimerkkitarkasteluja voidaan siten hyödyntää pääteiden yhteysväliselvitysten parantamistoimenpiteitä suunniteltaessa ja valittaessa kohteita joukkoliikenteen kehittämishankkeiksi. Työ on jatkoa Tiehallinnon laatukäytäväajattelulle ja se toimii ikään kuin esityönä uusille pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysväliselvityksille.

6 Hannakaisu Turunen: Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi (Utvärdering av betydelsen av förbindelsesträckorna för långväga busstrafik) Helsingfors Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer, 13/2008, 36 s. + bilagor 5 s. ISSN , TIEH v. SAMMANFATTNING Bussarnas fjärrtrafik är i Finland en vältäckande, grundläggande form av kollektivtrafik. Järnvägstrafiken betjänar framförallt förbindelserna mellan stora städer. Det är viktigt att bevara verksamhetsförutsättningarna för busstrafiken såväl inom stora stadsregioner som på landsbygden för att människornas dagliga mobilitetsbehov ska tryggas. Vägförvaltningen ansvarar för busstrafikens omvärld på landsvägarna, såsom planering, byggande samt drift och underhåll av trafikleder och hållplatser. Genom att utveckla verksamhetsförutsättningarna för busstrafiken strävar Vägförvaltningen efter att betjäna passagerarna inom kollektivtrafiken och inverka på att användningen av kollektivtrafik ökar. En konkurrenskraftig kollektivtrafik underlättar väghållningen särskilt på livligt trafikerade vägsträckor. Syftet med detta arbete är att framställa det centrala sakinnehållet i diplomarbetet Utvärdering av betydelsen av förbindelsesträckorna för den långväga busstrafiken i komprimerad form. Undersökningen beställdes av Vägförvaltningen. Resultaten av utvärderingen av betydelsen av förbindelsesträckorna för busstrafiken har åskådliggjorts genom en mera detaljerad granskning av två förbindelseexempel. Syftet är att samla information åt de samarbetspartner som deltar i utvecklingen av verksamhetsförutsättningarna för kollektivtrafiken samt för läsare som inte är kollektivtrafikexperter. I undersökningen beskrevs nuläget för den långväga busstrafiken, söktes utvärderingskriterier som beskriver betydelsen av förbindelsesträckorna för busstrafiken och som slutresultat grupperades förbindelsesträckorna enligt centrala egenskaper. Vid bestämning av typerna av förbindelsesträckor användes en statistisk klusteranalys av 33 förbindelsesträckor på huvudvägnätet i Finland. Vid grupperingen av förbindelsesträckorna stannade man för fyra typer av förbindelsesträckor utgående från deras egenskaper; stor efterfrågan, stor arbetsresepotential, avsaknad av tågförbindelse och dåligt utbud på turer. Vid grupperingen lyftes sex variabler fram som mätinstrument för vilken betydelse förbindelsesträckorna har. Dessa variabler beskriver tillgängligheten, servicenivån på trafikledsnätet och servicenivån för kollektivtrafiken och de är följande: ett tal för dragningskraften som erhållits genom att räkna ihop invånarantalet för förbindelsesträckans ändpunkter, andelen långa arbetsresor inom stadsregionen, förhållandet mellan restiden för tågtrafiken och busstrafiken på förbindelsesträckan, genomsnittlig turintervall för busstrafiken, hastighetsbegränsningen på trafikleden och årsmedeldygnstrafiken. I granskningarna av förbindelseexemplen preciseras förbindelsesträckornas egenskaper och samtidigt preciseras också enstaka förbindelsesträckors särdrag och det mellanliggande områdets betydelse. Vid granskningarna går man också igenom hur utredningen av förbindelsesträckans egenskaper kan beaktas i samband med att förbindelsesträckan utvecklas. Resultaten av undersökningen och granskningarna av exempel kan således utnyttjas när man planerar åtgärder för att förbättra förbindelsesträckor på huvudvägar och väljer utvecklingsprojekt inom kollektivtrafiken. Arbetet är en fortsättning på Vägförvaltningens kvalitetskorridortänkande och fungerar som ett förberedande arbete för nya utredningar om förbindelsesträckor för den långväga busstrafiken.

7 ESIPUHE Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kehittämällä Tiehallinto palvelee merkittävää tienkäyttäjäryhmää, joukkoliikenteen matkustajia. Samalla vaikutetaan kulkutavan valintaan sekä pyritään hallitsemaan liikenteen kasvua ja sen vaikutuksia. Tiehallinto tekee yhteistyötä joukkoliikenteestä vastaavien tahojen kanssa ja on mukana laatimassa joukkoliikenteen parantamistoimia, esimerkiksi pysäkkikohteita ja linja-autoliikenteen laatukäytäviä. Tarve pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arvioinnille Tiehallinnossa lähti ajatuksesta tarkastella runkotieverkon yhteysvälejä joukkoliikenteen näkökulmasta. Samalla todettiin tarve pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaympäristön kuvaamiseen. Tässä selvityksessä on esitetty Hannakaisu Turusen Tiehallinnolle tekemän diplomityön asiasisältö pääpiirteittäin. Lisäksi selvityksessä käydään läpi tutkimustulosten soveltamista yhteysvälitarkasteluissa kahdessa esimerkkikohteessa. Työn taustan ja tavoitteiden asettelussa keskeisenä työn ohjaajana on ollut liikennejärjestelmäasiantuntija Matti Holopainen Tiehallinnosta. Työtä on myös esitelty ja kommentoitu Tiehallinnon asiantuntijaverkoston ja alan toimijoiden yhteistyöryhmässä. Helsingissä maaliskuussa 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 7 Sisältö 1 LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Linja-autoliikenteen tausta ja merkitys Linja-autoliikennealan toimijoiden roolit Yhteistyö linja-autoalalla Kansainvälisyysvertailu ja tulevaisuudennäkymät linjaautoliikenteessä 12 2 TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA- AUTOLIIKENTEELLE Tieverkon kehittäminen ja yhteysväliajattelu Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen Linja-autoliikenteen toimintaympäristön suunnittelu 14 3 LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI Tutkimuksen tavoite ja käytettävät menetelmät Haastattelututkimus Asiantuntijahaastattelut Tulokset Päätelmät Yhteysvälitarkastelu Tilastollinen aineisto ja klusterianalyysi Yhteysväliryhmät ja merkittävät indikaattorit Tutkimustulosten käyttö 24 4 YHTEYSVÄLITARKASTELU ESIMERKKIKOHTEISSA Esimerkkitarkasteluiden tavoitteet ja kohteiden valinta Helsinki Kotka Lähtökohdat Linja-autoliikenteen toimintaympäristön kehittäminen ja suunnitelmat yhteysvälillä Ehdotus yhteysvälin kehittämisestä Tampere-Vaasa Lähtökohdat Linja-autoliikenteen toimintaympäristön kehittäminen ja suunnitelmat yhteysvälillä Ehdotus yhteysvälin kehittämisestä 33 5 KIRJALLISUUSVIITTEET 35 6 LIITTEET VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

10

11 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 9 LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Linja-autoliikenteen tausta ja merkitys Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (343/1991) määrittelee, että linjaliikenteellä tarkoitetaan luvanvaraista henkilöliikennettä, joka on säännöllistä ja jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä. Linjaliikenteen reitin vahvistaa liikennelupaviranomainen ja sen harjoittaminen ei perustu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenneministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Lupaliikenne on yritysaloitteista ja yritysten suunnittelemaa liikennettä. Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta (662/1994) määrittelee, että luvanvaraisen henkilöliikenteen harjoittaminen on sallittu joukkoliikenneluvan, linjaliikenneluvan, taksiluvan tai sairaankuljetusluvan nojalla. Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ja linjaliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan linjaliikennettä linja-autolla. Ostoliikenteellä tarkoitetaan joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenneministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen. (Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä, 343/1991.) Linjaliikenteessä on Suomessa useita liikennetyyppejä, jotka palvelevat erilaisia matkustustarpeita. Pikavuoroliikenne on nopeaa linjaliikennettä, jossa pysähdytään matkustajien ottamista ja jättämistä varten vain liikenneluvassa määritellyissä paikoissa (Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä, 343/1991). Erikoispikavuoroliikenne on henkilöliikennelain mukaista pikavuoroliikennettä, joka on muuta pikavuoroliikennettä nopeampaa ja pysähtyy vain aikataulussa mainituilla paikkakunnilla ja erikseen mainituilla pikavuoropysäkeillä. Vakiovuorot liikennöivät kaikkina viikonpäivinä yhtäjaksoisesti aamusta iltaan tai yöhön (Nokela ym. 1980). Vakiovuoroliikenne palvelee maaseudun, kaupunkiseutujen ja kaupunkien välisiä matkustustarpeita (Linja-autoliitto 2006). Kaupungeissa on lisäksi paikallista kaupunkiliikennettä, jonka luvan useimmiten myöntää kaupunki. Määritelmän (Nokela ym. 1980) mukaan kaukoliikenne on pitkämatkaista kaupunkien keskusten välistä valtakunnallista liikennettä. Pitkämatkainen linja-autoliikenne on yritysaloitteista liikennettä ja rahoitetaan käytännössä kokonaan lipputuloilla (Jalasto 2005). Linja-autoliikenteellä on Suomessa pitkät perinteet: Suomalainen linjaautoliikenne alkoi vuonna 1905 Turun ja Uudenkaupungin välillä. Liikenne kasvoi ja järjestelmä kehittyi yrittäjävetoisesti valtion toimiessa lupaviranomaisena. Matkustajakilometrimäärältään linja-autoliikenne ylitti rautatieliikenteen sodan aiheuttamien liikkumis- ja kuljetustarpeiden lisääntymisen myötä, josta alkoi linja-autoliikenteen ja junaliikenteen kilpailu matkustajista. Kilpailutilanne ja tieverkon kehittyminen auttoivat nopeuttamaan linja-

12 10 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ autoliikennettä, mutta henkilöautoistumisen eteneminen 1960-luvulta lähtien vei matkustajia joukkoliikenteestä. (Ojanen 2002.) Pikavuoroliikenteen matkustajamäärien väheneminen saatiin 1990-luvulla pysäytettyä yrittäjien markkinointiyhteenliittymänä kehittämän ExpressBus -järjestelmän avulla (Bussi 2006). Erityisesti maaseudulla joukkoliikenteen palvelutaso on heikentynyt ja matkustajamäärät laskeneet entisestään. Valtio ja kunnat täydentävät ostoliikenteellä lipputuloperusteisen liikenteen palveluita maaseudun vakiovuoroliikenteen palvelutason säilyttämiseksi siellä, missä linjaliikennettä ei kyetä ylläpitämään asiakastuloin (LVM 2005a). Suurin osa joukkoliikennematkoista tehdään Suomessa linja-autolla. Julkisen liikenteen suoritetilaston (LVM 2005d) mukaan vuonna 2003 linjaautoliikenteen markkinaosuus matkustajamääristä oli 61 % ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella jopa 83 %. Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikennestrategiassa (LVM 2001) asetetaan tavoitteeksi saada kaukoliikenteestä houkutteleva vaihtoehto henkilöautolle erityisesti suurten kaupunkien välisessä liikenteessä infrastruktuuria ja eri liikennemuotojen välistä yhteistyötä kehittämällä. Joukkoliikenne edistää monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista, kuten liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutuminen ja yksityisautoiluun sitoutumisen väheneminen (LVM 2001). Osana liikennejärjestelmää joukkoliikenteen tavoitteet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. 1.2 Linja-autoliikennealan toimijoiden roolit Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on hallinnonalan ohjaus ja lainsäädännön valmistelu (Perälä, Jalasto 2005). Ministeriö myös seuraa valtion budjetissa toiminta-alueelleen myönnettyjen määrärahojen käyttöä (LVM 2006b). Budjettimäärärahoilla ministeriö rahoittaa mm. joukkoliikennettä jakamalla lääninhallitusten ja kuntien kautta rahaa kannattamattoman liikenteen ostoihin ja kaupunki- ja seutulippualennuksiin (Parantainen 2005). Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta ja kehittää liikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää. Yhdessä muiden hallinnonalan toimijoiden kanssa se vastaa koko liikennejärjestelmän toimivuudesta ja taloudellisuudesta. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaedellytysten turvaamisessa Tiehallinnon tehtävänä on väylästön ja pysäkkien suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä liikenteen hallinta (Jalasto 2005). Liikennejärjestelmätyön näkökulmasta Tiehallinnon tehtävänä on eri liikennemuotojen yhteistyön edistäminen. Liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan vaikuttamalla voidaan paremmin pyrkiä hallitsemaan liikenteen kasvua ja sen vaikutuksia. Lääninhallitusten tärkein tehtävä on toimia linja-autoliikenteen lupaviranomaisena. Lupien myöntämisen lisäksi lääninhallitukset hankkivat kannattamatonta, mutta tarpeellista liikennettä, tarjoavat kuntalaisille edullisia joukkoliikennelippuja ja rahoittavat joukkoliikenteen suunnittelu- ja kehittämishankkeita. (LVM 2005b.) Linja-autoliitto on yritysmuotoisen bussiliikenteen etujärjestö, jonka omistuksessa on Matkahuolto Oy ja Bussialan kehittämispalvelut Oy. Jäsenistönsä

13 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 11 LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ edunvalvontaa Linja-autoliitto harjoittaa vaikuttamalla julkiseen valtaan ja muihin keskeisiin sidosryhmiin (Linja-autoliitto 2006). Lisäksi sen tehtävänä on toimia neuvotteluja ohjaavana tahona liikennöitsijöiden välisessä yhteistyössä (Saavola 2006). Matkahuolto Oy hoitaa yhteisten matkalippujen myyntiä, informaation tarjoamista, asematoimintoja ja linja-autorahdin käsittelyä (Jalasto 2005). Matkahuollon asemaverkon ylläpidon takaavat yritysten rahtiliikenteen tulot (Saavola 2006). Linja-autoyrityksillä on keskeinen asema linja-autoliikennejärjestelmässä, koska Suomen pitkämatkainen linja-autoliikenne on yritysvetoista, ja yrittäjät suunnittelevat itse kaiken liikenteen eli linjat, niiden reitit ja aikataulut, sekä hakevat liikenteelle luvat. Yrittäjien toimintaan vaikuttaa niiden keskinäinen kilpailuasetelma, mutta toisaalta yritykset tekevät myös keskenään yhteistyötä parantaakseen matkustajien palvelutasoa liikennöimillään reiteillä. Linja-autoyritysten lisäksi liikennöinnin suunnittelua tekevät kunnat, kuntayhteenliittymät ja läänit sekä pikavuoro-, seutu-, että paikallisliikenteessä. Markkinapohjaisen liikenteen suunnittelussa linja-autoyrittäjien haasteellisena tehtävänä on vastata matkustuskysyntään ja toisaalta kilpailla keskenään ajettavista reiteistä ja matkustajista. Kannattavuus on liikennöitsijöiden toiminnassa keskeinen haaste ja tasapainoa siinä etsitään tavallisesti vuoromääriä muuttamalla. 1.3 Yhteistyö linja-autoalalla Toimintaedellytysten ylläpitäminen ja niiden kehittäminen on linjaautoliikenteen operoinnin eli liikennöinnin suunnittelun ja toteuttamisen kannalta tärkeää. Erityisen tärkeää on operointipuolen ja toimintaedellytysten ylläpitäjien saumaton yhteistyö ja toimiminen kohti yhteisesti sovittua tavoitetilaa. Linja-autoalalla yhteistyötä tehdään toimijatahojen jokapäiväisen toiminnan lisäksi erilaisissa yhteistyöryhmissä -verkostoissa ja -foorumeissa. Edellä kuvattujen alan keskeisten toimijoiden lisäksi yhteistyökuvioon kuuluu ainakin välillisesti useita yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajia (kuva 1). Useilla suurimmilla kaupunkiseuduilla toimii monitahoisia joukkoliikennetyöryhmiä, joissa on monipuolisesti osallistujia linja-autoalan eri vastuutahoilta. Yhteistyön merkitys näkyy vuorovaikutuksen lisääntymisenä ja joukkoliikenneasioiden hoitamisena yhteisesti hyväksi havaittuun suuntaan. Linjaautoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisessä parhaat ratkaisut saadaan toteutettua vain eri osapuolten tiiviin ja toimivan yhteistyön avulla.

14 12 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Liikennöitsijät Linja-auton kuljettajat Ilmailulaitos Merenkulkulaitos Ratahallintokeskus Linja-autoliitto + alueosastot LVM Tiehallinto Lääninhallitus Matkahuolto Kela Oppilaitokset Taksi YTV Paikallisliikenneliitto Kunnat Maakuntien liitot Kuva 1. Linja-autoalan kontakti- ja yhteistyöverkosto on laaja. 1.4 Kansainvälisyysvertailu ja tulevaisuudennäkymät linjaautoliikenteessä Useissa Euroopan maissa linja-autojen kaukoliikennettä ei ole lainkaan, vaan pitkämatkainen liikenne hoidetaan pääosin rautateitse. Harvaan asutuimmissa maissa rautatieverkkoa ei ole rakennettu tarpeeksi kattavaksi, mikä luo edellytyksiä kaukoliikenteen linja-autoreiteille rautatieliikenteen rinnalle ja täydentämänään sitä. Kuten Suomessa, myös useimmissa näissä maissa pitkämatkainen linja-autoliikenne toimii itsekannattavasti, ja markkinoilla on monia liikennöitsijöitä. (LVM 2003) Sen sijaan linja-autoliikenne kokonaisuudessaan, eli kaupunkiseutujen liikenne mukaan luettuna, on muissa EU:n jäsenmaissa suurelta osin tai jopa kokonaan julkisen vallan taloudellisesti tukemaa toisin kuin Suomessa. Euroopan joukkoliikenne on monin paikoin murrosvaiheessa, ja tulevaisuudessa joukkoliikenteen on tultava ehkä toimeen suurilta osin ilman julkista rahoitusta. Rahoituskysymykset tulevat olemaan keskeisessä asemassa joukkoliikenteen järjestämisen skenaarioita vertailtaessa. Julkisen rahoituksen tarpeen supistumiseen voidaan päästä markkinavetoisella palvelujen vapauttamisella ja sääntelyn purkamisella. Onnistuneen järjestelmän luominen edellyttää yhteistyötä liikenteenharjoittajien ja viranomaisten välillä. (Beuven ym ) Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän mukaan Suomen joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on kunta- ja aluetason yhteistyön tehostaminen siten, että joukkoliikennepalvelut tarjoavat palvelutasoltaan mahdollisimman hyvän kokonaisuuden. Työryhmän mielestä tähän päästäisiin kun viranomaiset yhdessä määrittäisivät alueensa joukkoliikenteen palvelutason ja tavoitteet sekä sopisivat matkojen yhdistelystä ja matkapalvelukeskustoiminnasta. Joukkoliikenteen suunnittelu- ja rahoitusmallin on tuettava siis mahdollisimman hyvin matkojen yhdistelyn integroimista osaksi yleistä joukkoliikennejärjestelmää. (LVM 2006c.)

15 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 13 TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA-AUTOLIIKENTEELLE 2 TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA-AUTOLIIKENTEELLE 2.1 Tieverkon kehittäminen ja yhteysväliajattelu Tienpidon suunnittelujärjestelmää on kehitetty ottamaan paremmin huomioon koko liikennejärjestelmä. Moniulotteisesti suunnittelussa huomioitavia näkökulmia kuvataan Tiehallinnon käyttämässä väyläpalvelujen suunnittelukehikossa (kuva 2). Mallissa kehittämistarpeita arvioidaan ihmisten liikkumistarpeiden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja alueellisen kehityksen näkökulmista. Toimenpiteet suunnitellaan neliportaisesti siten, että ensin pyritään vaikuttamaan liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan, sitten tehostetaan olemassa olevan väylästön käyttöä tai parannetaan olemassa olevaa väylästöä, ja vasta viimeinen keino ovat isot laajennus- tai uusinvestoinnit. (Tiehallinto 2006a.) Kun tunnetaan tarpeet, tavoitteet ja reunaehdot......ja liikennejärjestelmätyö toimii eri tyyppisissä liikkumisympäristöissä... Maaseutu Kaupunkiseudut Elinkeinoelämän kilpailukyky Pääväylät... löydetään yhdessä vaikuttavimmat keinot liikennejärjestelmän parantamiseksi. Tiehallinnon keinoja: Ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet Yhteiskunnan tavoitteet (Ympäristö, turvallisuus, taloudellisuus) Alueiden kehittyminen Vaikutetaan maankäyttöön, liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan Tehostetaan olemassa olevan väylästön käyttöä Parannetaan olemassa olevaa väylästöä Isot laajennus- ja uusinvestoinnit Kuva 2. Väyläpalvelujen suunnittelun kehikko (Tiehallinto 2006a). Neliporrasperiaatteen ohella liikennejärjestelmän kehittämisen resurssien optimoimiseksi on lisäksi määriteltävä tärkeimmät tie- ja rataosuudet, joiden korkeatasoisuus ja yhtenäisyys ensisijaisesti turvataan (LVM 2005c). Maantielain (503/2005) mukaan liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä maantiet ovat valtateitä ja kantateitä sekä miltä osin ne ovat valtakunnallisesti merkittäviä runkoteitä. Yhteysväliajattelua sovelletaan Suomen koko päätieverkon kehittämisessä, jossa yhtenä tavoitteena on kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen. Tiehallinto on laatinut erillisen teemahanke-esityksen keskikaiteiden rakentamisesta yksiajoraitaisille pääteille. Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämisohjelma on tehty vuosille ja hankekortin (Tiehallinto 2006b) mukaan sen kustannusarvio on noin 500 M. Vaikutukset näkyvät liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden paranemisena. Keskikaiteiden rakentaminen lisää kuitenkin kiertohaittaa yksityisteillä ja vaikuttaa linjaautopysäkkien määrään ja sijaintiin siten, että pysäkkiväli yleensä pitenee.

16 14 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA-AUTOLIIKENTEELLE Yhteysvälillä tarkoitetaan hallinnollisista rajoista riippumatonta kahden suuren tai keskisuuren kaupungin välistä tieosuutta, jonka merkitystä voidaan arvioida. Joukkoliikenteen näkökulmasta yhteysväli on tienpitovastuista riippumaton yhteys terminaalista terminaaliin, jolla joukkoliikenteen palvelutaso voidaan määritellä. 2.2 Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen Neliporrasperiaatetta tukevana ja tienpitoa helpottavana toimintana Tiehallinto on jo pitkään halunnut olla luomassa edellytyksiä joukkoliikenteen kysynnän ylläpitämiselle ja lisäämiselle. Joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämisellä on pyritty suuntaamaan rajalliset kehittämisresurssit sinne, missä niistä saatava hyöty on suurin. Määritelmän mukaan laatukäytävät ovat korkean palvelutason reittejä sekä tarjonnan että matkustusympäristön osalta ja ne soveltuvat erityisesti suurten kaupunkiseutujen vahvoille joukkoliikenneakseleille. (Tielaitos 2000.) Tiehallinnossa laatukäytäväajattelua on sovellettu myös pitkämatkaisen linjaautoliikenteen yhteysvälillä esimerkiksi Turku Helsinki pikavuoroliikenteen laatukäytäväselvityksessä. Kehittämistyön tavoitteena on ollut joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden säilyminen vähintään nykyisenä pikavuoroliikenteen siirtyessä uudelle moottoritielle välillä Muurla Lohja. Aikaansaatu ehdotus laatukäytävästä koskee pikavuorojen ajoreittejä, pysäkkien palvelutasotavoitteita, pysäkkien sijoittumista sekä joukkoliikenteen etuuksia. Selvityksessä arvioitiin myös pikavuoroliikenteen laatukäytävän toteuttamisen vaikutuksia matka-aikaan, kysyntään ja saavutettavuuteen, palvelutasoon ja houkuttelevuuteen, liikenneturvallisuuteen sekä kustannuksiin. (Tiehallinto 2005a.) Tässä työssä pitkämatkaisen linja-autoliikenteen kehittämisessä on käytetty yhteysväli-käsitettä. Laatukäytävä-käsite viittaisi sellaisenaan lähinnä kaupunkiseutujen joukkoliikenteen laatukäytäviin. 2.3 Linja-autoliikenteen toimintaympäristön suunnittelu Tiehallinto vastaa yleisillä teillä käytettävistä joukkoliikenteen teknisten ratkaisujen suunnitteluohjeista (Tiehallinto 2002). Linja-autoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa tienpidon keinot liittyvät ensisijaisesi pysäkkeihin, niihin liittyviin liikennejärjestelyihin ja linja-autoliikenteen sujuvuutta parantaviin ratkaisuihin väylällä ja liittymissä (Tielaitos 1997a). Pysäkin varustelun vaatimustaso nousee alemmalta tieverkolta päätieverkolle ja vastaavasti maaseudulta kaupunkialueelle mentäessä. Ratkaisut voivat koskea pysäkin mitoitusta, pysäkkikatoksen tasoa ja varusteita, sekä kevyen- ja saattoliikenteen järjestelyjä pysäkille (Tiehallinto 2004). Pysäkkien sijoittamisessa tulee ottaa huomioon matkustajien turvalliset ja lyhyet kevyen liikenteen yhteydet pysäkille, sekä linja-autoliikenteen sujuva liittyminen pysäkille (Tielaitos 1997b). Pikavuoropysäkkien yhteydessä on tarvetta henkilöautojen liityntäpysäköinnin kehittämiselle erityisesti kaupunkiseutujen sisääntulo- tai ohikulkuteiden pysäkeillä. Läheisen huoltoaseman tai liikerakennuksen tontin pysäköintialueet sopivat hyvin liityntäpysäköintiin, koska silloin alueiden kunnossapito ja

17 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 15 TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA-AUTOLIIKENTEELLE valvonta voidaan järjestää yhteistyössä tontin haltijan kanssa. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen pysäkeillä on lisäksi erityisesti maaseudulla ja taajamien läheisyydessä tarvetta saatto- ja noutoliikenteen lyhytaikaista pysäköintiä varten. Liityntä- ja saattoliikenteen pysäköintialueiden tarve tulisi todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suunnittelussa voidaan varata tarvittavat alueet niiden rakentamiseksi. (Tielaitos 1997b.) Linja-autoliikenteen sujuvuutta parantavat ratkaisut liittyvät kaistajärjestelyihin ja liikennevaloetuuksiin liittymissä, joukkoliikennekaistojen ja joukkoliikenneväylien tai -katujen toteuttamiseen sekä pysäkkijärjestelyiden ja reitin valinnan keinoihin. Suurin hyöty edellä luetelluista toimenpiteistä saadaan suurimpien kaupunkien keskustan katuyhteyksillä ja pääkaupunkiseudun pääväylillä. Pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä katuverkko on osa yhteysväliä, joten erityisesti ruuhkaisilla kaupunkiseuduilla sujuvuutta on parannettava myös pitkämatkaisen linja-autoliikenteen tarpeisiin. (Tielaitos 1997a.)

18 16 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI 3 LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI 3.1 Tutkimuksen tavoite ja käytettävät menetelmät Tutkimuksessa on muodostettu kuva linja-autoliikenteen nykytilanteesta ja haettu pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arvioinnissa käytettäviä kriteereitä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimusmenetelmiksi valittiin toisiaan täydentävät laadullinen ja määrällinen tutkimusmenetelmä. Saavutettavuus, joukkoliikenteen palvelutaso ja väyläverkon palvelutaso muodostavat kattavan tarkastelukehyksen työssä kehitettävän yhteysvälien ryhmittelymenetelmän pohjaksi ja merkittävyyden arviointikriteereiden kartoittamisen lähtökohdaksi. Molempia aineistoja on tarkasteltu omilla menetelmillään erikseen, mutta tulokset ja johtopäätökset on tehty toisiaan täydentävät tutkimusotteet yhdistämällä (kuva 3). Saavutettavuus Joukkoliikenteen Väyläverkon palvelutaso palvelutaso Asiantuntijahaastattelut: Klusterianalyysi: Linja-autoliikenteen nykytila Yhteysvälien ryhmittely ja ja yhteysvälien merkittävyys merkittävyyden arviointikriteerit Menetelmän käyttö ja tulosten hyödyntäminen Kuva 3. Tutkimuksessa käytettävän aineiston käsittelyssä ja tulosten tulkinnassa oli kolme näkökulmaa; saavutettavuus, joukkoliikenteen palvelutaso ja väyläverkon palvelutaso. 3.2 Haastattelututkimus Asiantuntijahaastattelut Kvalitatiivinen aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin, koska haastattelututkimuksella saadaan aina arvokasta ja ainutlaatuista tietoa tutkittavasta aiheesta. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin teemahaastatteluin, ja haastateltavat valittiin siten, että saataisiin mahdollisimman kattavasti näkemyksiä linja-autoliikenteen eri toimijoiden tahoilta. Haastateltavina oli organisaatioidensa joukkoliikenteen tai linja-autoliikenteen asiantuntijoita liikenne- ja viestintäministeriöstä, Tiehallinnosta, lääninhallituksesta, Linja-autoliitosta, Matkahuollosta, konsultti- ja tutkimusorganisaatioista sekä linja-autoyritysten

19 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 17 LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI kahuollosta, konsultti- ja tutkimusorganisaatioista sekä linja-autoyritysten edustajia. Kaikkiaan tehtiin 16 haastattelua, jotka nauhoitettiin ja analysoitiin ns. valikoidun litteroinnin menetelmällä. Vastaajat jaettiin haastateltavien näkemyksiä vertailtaessa kolmeen ryhmään; hallinto, konsultointi ja operointi. Hallinnon edustajia olivat haastateltavat Tiehallinnosta, lääninhallituksesta ja liikenne- ja viestintäministeriöstä. Konsultointia edustavat yksityisten konsulttiyritysten ja tutkijaorganisaatioiden asiantuntijat. Operointiryhmään kuuluvat liikennöitsijät ja Linja-autoliiton sekä Matkahuollon edustajat Tulokset Nykytilanne ja palvelutaso Linja-autoliikenteen nykytilanne nähdään kaksijakoisena. Linja-autoliikenne on haasteiden edessä, mutta toisaalta se on perusjoukkoliikennemuoto, jolla on aina mahdollisuuksia ainakin siellä, missä muuta joukkoliikennetarjontaa ei ole. Vastaajien näkemykset eivät riipu tilastollisesti merkitsevästi vastaajan taustasta, mutta haastattelututkimuksen suhteellisen pienen otoksen perusteella näyttäisi siltä, että hallinnosta edustajien vastauksissa korostuvat liikenteen palvelutason, väyläpalvelutason ja saavutettavuuden kehittäminen sekä yhteistyöongelma. Konsultoinnin edustajat painottivat vastauksissaan pääteiden kehittämisen positiivisia vaikutuksia ja toisaalta liikenteen ja väyläpalvelutason kehittämistarpeita. Operoinnista vastaavat toivat esiin rahdin merkityksen ja linja-autoliikenteen sujuvuusongelman. Linja-autoliikenteen palvelutasoa asiantuntijat käsittelivät vastauksissaan tavoiteltavan palvelutason näkökulmasta ja eri palvelutasotekijöiden perusteella. Vuorotarjonta on tärkeä palvelutasotekijä, mutta usein se määräytyy suoraan kysynnän mukaan. Matka-aika vaikuttaa myös linja-autoliikenteen houkuttelevuuteen, koska se on yksi tärkeä kulkutavan valintaan vaikuttava seikka. Matka-ajan lyhentäminen on sen ennustettavuuden parantamisen lisäksi linja-autoliikenteen sujuvuuden kehittämistoimenpiteitä. Matka-ajan vaihteluihin ovat syynä henkilöautoliikenteen aiheuttamat ruuhkat ja linjaautoliikenteen hitauteen matkustajien ottamiseksi ja jättämiseksi tehtävät koukkaukset. Lisäksi linja-autoliikenteen palvelutasoon vaikuttavat pysäkkien määrä, sijainti ja niiden varustetaso sekä liityntäliikennejärjestelyt. Matkustusmukavuuteen vaikuttavia seikkoja vastaajien mielestä ovat kuljettajapalvelu, kaluston kunto ja esteettömyys. Niitä pidettiin tärkeinä erityisesti pikavuoroliikenteessä. Asiantuntijoiden mukaan palvelutaso eri yhteysväleillä voi vaihdella kysynnän ja liikennetyypin mukaan. Suuren kysynnän yhteysväleillä tulisi tarjota nopeita vuoroja, symmetriset aikataulut, hyvää palvelua ja matkustusmukavuutta. Yhteysvälin junaliikenteen nopeuden ja tarjonnan nähdään vaikuttavan linja-autoliikenteen palvelutasoon. Alhaisen kysynnän yhteysväleillä palveluliikenne ja kutsuohjattu liikenne ovat todennäköisiä pitkämatkaisen liikenteen korvaavia liikennemuotoja, joiden

20 18 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI avulla peruspalvelutaso on mahdollista säilyttää. Pikavuoroliikenteessä palvelutaso tulisi olla parempi matkustusmukavuuden, tarjonnan, nopeuden ja informaation osalta, kun vakiovuoroliikenteessä ja seutuliikenteessä riittää vaatimattomampi palvelutaso erityisesti matkustusmukavuuden osalta. Linja-autoliikenteen vahvuudet, ongelmat ja kehittäminen Suomen linja-autoliikennejärjestelmän vahvuuksina pidetään liikennemuodon joustavuutta ja reitti- ja pysäkkiverkoston kattavuutta. Ongelmia nähdään erityisesti liikenteen sujuvuudessa ja alan eri osapuolten välisessä yhteistyössä. Henkilöautoistuminen mainitaan myös usein linja-autoliikenteen kannalta ongelmallisena. Linja-autoliikenteen aseman parantamisen vaikutukset koko liikennejärjestelmään nähdään erittäin positiivisena. Linja-autoliikennejärjestelmässä kehittämistarpeita on niin politiikassa, infrastruktuurissa, liikennöinnissä kuin ihmisten asenteissakin. Tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään liikenteen palvelutasoon ja väyläpalvelutasoon vaikuttavia seikkoja. Linja-autoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen tulisi lisäksi ottaa huomioon päätieverkon kehittämiskohteita suunniteltaessa. Uusien tietyyppien, kuten keskikaiteellisten ohituskaistateiden toteuttaminen on ristiriitaista linja-autoliikenteen kannalta, koska toisaalta sujuva tieyhteys parantaa palvelutasoa matka-ajan lyhenemisen ja aikataulussa pysymisen vuoksi, mutta pysäkkivälien pidentyessä ja maankäytön jäädessä rinnakkaistien varaan linja-autoliikenteen saavutettavuus heikkenee. Rahdinkuljettamista pidetään linja-autoliikenteessä tärkeänä toimintana, koska sen tuoma taloudellinen hyöty mahdollistaa tiheämmän vuorotarjonnan myös pienemmän matkustuskysynnän yhteysväleillä. Linja-autoliikenne toimii kuitenkin matkustajaliikenteen ehdoilla ja pakettiliikenne käyttää sitä järjestelmää hyväksi. Linjakohtaisesti rahtitulot voivat olla merkittäviä, mutta kokonaisuuden kannalta tulo ei ole yrityksille kovin suuri lisä. Tärkeät yhteysvälit ja niiden ryhmittely Tärkeiden yhteysvälien ominaisuuksien, niiden merkittävyyden perusteluiden ja luokittelukriteereiden perusteella haastattelututkimuksessa kartoitettiin niitä linja-autoliikenteen yhteysvälien merkitystekijöitä, joiden perusteella yhteysvälit eroavat toisistaan. Tärkeinä yhteysväleinä pidettiin niitä yhteysvälejä, joilla ei ole muuta joukkoliikennetarjontaa. Myös suurkaupunkien väliset ja maakuntakeskusten väliset yhteysvälit olivat vastaajien mielestä tärkeitä. Linja-autoliikenteen hoidosta vastaavat pitivät keskusten merkitystä ja nykyistä linja-autoliikenteen vuorotarjontaa tärkeiden yhteysvälien perusteluina, ja hallinnon edustajat perustelivat yhteysvälin tärkeyttä lähinnä junayhteyden puuttumisella. Luokittelukriteeriksi suurin osa vastaajista mainitsi kysynnän, mutta myös tieverkon ominaisuuksia, nykyistä junatarjontaa ja keskusten merkitystä pidettiin mahdollisina luokittelukriteereinä.

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

PITKÄMATKAISEN LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI Hannakaisu Turunen

PITKÄMATKAISEN LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI Hannakaisu Turunen PITKÄMATKAISEN LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI Hannakaisu Turunen Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla professori Tapio Luttisen valvonnassa tehty

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020 Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020? Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Tavoitteita 2020 & Liikenne-ennuste

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

JOLLA Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät Suunnittelualue Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän merkittävimmät seudulliset joukkoliikenteen reitit ja kevyen liikenteen

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Arvoisa päättäjä, Yhteiskunnan joukkoliikennepalveluiden tulevaisuus on suurten päätösten alla. EU:n uusi joukkoliikennettä koskeva palvelusopimusasetus (PSA) tuli

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5.

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5. Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet 1. HakijaRiikenteenharjoittaja P0SELYIJ4fO(.. yrnprisiökeskus Etinkeino, Iiikenne ja 28. 02. 2011 [ Viranomainen {s-svon ELYkokuø elyl On 1/3 Savonlinna-Parikkala,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Pysäkiltä bussiin tulevaisuuden linja-autopysäkit Suomessa

Pysäkiltä bussiin tulevaisuuden linja-autopysäkit Suomessa Pysäkiltä bussiin tulevaisuuden linja-autopysäkit Suomessa Tekstiversio Atte Mantila Alku aina hankalaa... Suomen ensimmäinen linja-auto lähti reitilleen Turusta kohti Uuttakaupunkia vuonna 1905, mutta

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Olemme tottuneet siihen, että edullisella, ympäristöystävällisellä ja turvallisella bussilla pääsee aina. Silloinkin, kun

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI 2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta Esitys perustuu Liikenneviraston

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot