Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi"

Transkriptio

1 Hannakaisu Turunen Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi Helsinki-Kotka ja Tampere-Vaasa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 13/2008 gg

2

3 Hannakaisu Turunen Pitkämatkaisen linjaautoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi Helsinki-Kotka ja Tampere-Vaasa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 13/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Tienpidon suunnittelupalvelut TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Hannakaisu Turunen: Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 13/2008, 36 s. + liitt. 5 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: joukkoliikenne, linja-autoliikenne, liityntäliikenne, liityntäpysäköinti, palvelutaso, opinnäytteet Aiheluokka: 111 TIIVISTELMÄ Linja-autojen kaukoliikenne on Suomessa kattava perusjoukkoliikennemuoto. Rautatieliikenne palvelee erityisesti suurten kaupunkien yhteysväleillä. Linja-autoliikenteen toimintaedellytysten säilyminen niin suurilla kaupunkiseuduilla kuin maaseudullakin on tärkeää, jotta turvattaisiin ihmisten päivittäiset liikkumistarpeet. Tiehallinto vastaa maanteillä linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä, kuten väylästön ja pysäkkien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä kehittämällä Tiehallinto pyrkii palvelemaan joukkoliikenteen matkustajia ja myös vaikuttamaan joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi. Hyvä joukkoliikenteen kilpailukyky helpottaa tienpitoa erityisesti ruuhkaisilla väyläosilla. Tämän työn tavoitteena on esittää Tiehallinnon diplomityönä teettämän tutkimuksen, Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi, keskeiset asiasisällöt tiivistetysti. Lisäksi linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arvioinnin tuloksia on havainnollistettu kahden yhteysväliesimerkin yksityiskohtaisemmalla tarkastelulla. Tarkoitus on koota tietoa joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisessä mukana oleville yhteistyöosapuolille, sekä sellaiselle lukijalle, joka ei ole joukkoliikenteen asiantuntija. Tutkimuksessa kuvattiin pitkämatkaisen linja-autoliikenteen nykytilannetta, haettiin linja-autoliikenteen yhteysvälejä kuvaavia merkittävyyden arviointikriteereitä ja lopputuloksena ryhmiteltiin yhteysvälejä keskeisten ominaisuuksien mukaan. Yhteysvälityyppien määrittelyssä on käytetty tilastollista klusterianalyysiä kohteena 33 yhteysväliä Suomen päätieverkolta. Yhteysvälien ryhmittelyssä on päädytty neljään yhteysvälien ominaisuuksiin perustuvaan yhteysvälityyppiin; Suuri kysyntä, Suuri työmatkapotentiaali, Junayhteys puuttuu ja Heikko vuorotarjonta. Ryhmittelyssä yhteysvälien merkittävyyden mittareiksi nousi kuusi saavutettavuutta, väyläverkon palvelutasoa ja joukkoliikenteen palvelutasoa kuvaavaa muuttujaa: yhteysvälin päätepisteiden asukasluvut yhteen laskemalla saatu vetovoimaluku, pitkien työmatkojen osuus kaupunkiseudulla, junaliikenteen ja linja-autoliikenteen matka-aikasuhde yhteysvälillä, keskimääräinen linja-autoliikenteen vuoroväli, väylän nopeusrajoitus ja keskimääräinen vuorokausiliikenne. Yhteysvälien esimerkkitarkasteluissa yhteysvälien ominaisuudet täsmentyvät, ja samalla yksittäisten yhteysvälien erikoisominaisuudet ja välialueen merkitys tarkentuvat. Tarkastelussa käydään käydä läpi myös sitä, miten yhteysvälien ominaisuuksien selvittäminen voidaan ottaa huomioon yhteysvälin kehittämishankkeen yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia ja esimerkkitarkasteluja voidaan siten hyödyntää pääteiden yhteysväliselvitysten parantamistoimenpiteitä suunniteltaessa ja valittaessa kohteita joukkoliikenteen kehittämishankkeiksi. Työ on jatkoa Tiehallinnon laatukäytäväajattelulle ja se toimii ikään kuin esityönä uusille pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysväliselvityksille.

6 Hannakaisu Turunen: Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi (Utvärdering av betydelsen av förbindelsesträckorna för långväga busstrafik) Helsingfors Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer, 13/2008, 36 s. + bilagor 5 s. ISSN , TIEH v. SAMMANFATTNING Bussarnas fjärrtrafik är i Finland en vältäckande, grundläggande form av kollektivtrafik. Järnvägstrafiken betjänar framförallt förbindelserna mellan stora städer. Det är viktigt att bevara verksamhetsförutsättningarna för busstrafiken såväl inom stora stadsregioner som på landsbygden för att människornas dagliga mobilitetsbehov ska tryggas. Vägförvaltningen ansvarar för busstrafikens omvärld på landsvägarna, såsom planering, byggande samt drift och underhåll av trafikleder och hållplatser. Genom att utveckla verksamhetsförutsättningarna för busstrafiken strävar Vägförvaltningen efter att betjäna passagerarna inom kollektivtrafiken och inverka på att användningen av kollektivtrafik ökar. En konkurrenskraftig kollektivtrafik underlättar väghållningen särskilt på livligt trafikerade vägsträckor. Syftet med detta arbete är att framställa det centrala sakinnehållet i diplomarbetet Utvärdering av betydelsen av förbindelsesträckorna för den långväga busstrafiken i komprimerad form. Undersökningen beställdes av Vägförvaltningen. Resultaten av utvärderingen av betydelsen av förbindelsesträckorna för busstrafiken har åskådliggjorts genom en mera detaljerad granskning av två förbindelseexempel. Syftet är att samla information åt de samarbetspartner som deltar i utvecklingen av verksamhetsförutsättningarna för kollektivtrafiken samt för läsare som inte är kollektivtrafikexperter. I undersökningen beskrevs nuläget för den långväga busstrafiken, söktes utvärderingskriterier som beskriver betydelsen av förbindelsesträckorna för busstrafiken och som slutresultat grupperades förbindelsesträckorna enligt centrala egenskaper. Vid bestämning av typerna av förbindelsesträckor användes en statistisk klusteranalys av 33 förbindelsesträckor på huvudvägnätet i Finland. Vid grupperingen av förbindelsesträckorna stannade man för fyra typer av förbindelsesträckor utgående från deras egenskaper; stor efterfrågan, stor arbetsresepotential, avsaknad av tågförbindelse och dåligt utbud på turer. Vid grupperingen lyftes sex variabler fram som mätinstrument för vilken betydelse förbindelsesträckorna har. Dessa variabler beskriver tillgängligheten, servicenivån på trafikledsnätet och servicenivån för kollektivtrafiken och de är följande: ett tal för dragningskraften som erhållits genom att räkna ihop invånarantalet för förbindelsesträckans ändpunkter, andelen långa arbetsresor inom stadsregionen, förhållandet mellan restiden för tågtrafiken och busstrafiken på förbindelsesträckan, genomsnittlig turintervall för busstrafiken, hastighetsbegränsningen på trafikleden och årsmedeldygnstrafiken. I granskningarna av förbindelseexemplen preciseras förbindelsesträckornas egenskaper och samtidigt preciseras också enstaka förbindelsesträckors särdrag och det mellanliggande områdets betydelse. Vid granskningarna går man också igenom hur utredningen av förbindelsesträckans egenskaper kan beaktas i samband med att förbindelsesträckan utvecklas. Resultaten av undersökningen och granskningarna av exempel kan således utnyttjas när man planerar åtgärder för att förbättra förbindelsesträckor på huvudvägar och väljer utvecklingsprojekt inom kollektivtrafiken. Arbetet är en fortsättning på Vägförvaltningens kvalitetskorridortänkande och fungerar som ett förberedande arbete för nya utredningar om förbindelsesträckor för den långväga busstrafiken.

7 ESIPUHE Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kehittämällä Tiehallinto palvelee merkittävää tienkäyttäjäryhmää, joukkoliikenteen matkustajia. Samalla vaikutetaan kulkutavan valintaan sekä pyritään hallitsemaan liikenteen kasvua ja sen vaikutuksia. Tiehallinto tekee yhteistyötä joukkoliikenteestä vastaavien tahojen kanssa ja on mukana laatimassa joukkoliikenteen parantamistoimia, esimerkiksi pysäkkikohteita ja linja-autoliikenteen laatukäytäviä. Tarve pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arvioinnille Tiehallinnossa lähti ajatuksesta tarkastella runkotieverkon yhteysvälejä joukkoliikenteen näkökulmasta. Samalla todettiin tarve pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaympäristön kuvaamiseen. Tässä selvityksessä on esitetty Hannakaisu Turusen Tiehallinnolle tekemän diplomityön asiasisältö pääpiirteittäin. Lisäksi selvityksessä käydään läpi tutkimustulosten soveltamista yhteysvälitarkasteluissa kahdessa esimerkkikohteessa. Työn taustan ja tavoitteiden asettelussa keskeisenä työn ohjaajana on ollut liikennejärjestelmäasiantuntija Matti Holopainen Tiehallinnosta. Työtä on myös esitelty ja kommentoitu Tiehallinnon asiantuntijaverkoston ja alan toimijoiden yhteistyöryhmässä. Helsingissä maaliskuussa 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 7 Sisältö 1 LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Linja-autoliikenteen tausta ja merkitys Linja-autoliikennealan toimijoiden roolit Yhteistyö linja-autoalalla Kansainvälisyysvertailu ja tulevaisuudennäkymät linjaautoliikenteessä 12 2 TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA- AUTOLIIKENTEELLE Tieverkon kehittäminen ja yhteysväliajattelu Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen Linja-autoliikenteen toimintaympäristön suunnittelu 14 3 LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI Tutkimuksen tavoite ja käytettävät menetelmät Haastattelututkimus Asiantuntijahaastattelut Tulokset Päätelmät Yhteysvälitarkastelu Tilastollinen aineisto ja klusterianalyysi Yhteysväliryhmät ja merkittävät indikaattorit Tutkimustulosten käyttö 24 4 YHTEYSVÄLITARKASTELU ESIMERKKIKOHTEISSA Esimerkkitarkasteluiden tavoitteet ja kohteiden valinta Helsinki Kotka Lähtökohdat Linja-autoliikenteen toimintaympäristön kehittäminen ja suunnitelmat yhteysvälillä Ehdotus yhteysvälin kehittämisestä Tampere-Vaasa Lähtökohdat Linja-autoliikenteen toimintaympäristön kehittäminen ja suunnitelmat yhteysvälillä Ehdotus yhteysvälin kehittämisestä 33 5 KIRJALLISUUSVIITTEET 35 6 LIITTEET VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

10

11 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 9 LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Linja-autoliikenteen tausta ja merkitys Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (343/1991) määrittelee, että linjaliikenteellä tarkoitetaan luvanvaraista henkilöliikennettä, joka on säännöllistä ja jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä. Linjaliikenteen reitin vahvistaa liikennelupaviranomainen ja sen harjoittaminen ei perustu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenneministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Lupaliikenne on yritysaloitteista ja yritysten suunnittelemaa liikennettä. Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta (662/1994) määrittelee, että luvanvaraisen henkilöliikenteen harjoittaminen on sallittu joukkoliikenneluvan, linjaliikenneluvan, taksiluvan tai sairaankuljetusluvan nojalla. Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ja linjaliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan linjaliikennettä linja-autolla. Ostoliikenteellä tarkoitetaan joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenneministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen. (Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä, 343/1991.) Linjaliikenteessä on Suomessa useita liikennetyyppejä, jotka palvelevat erilaisia matkustustarpeita. Pikavuoroliikenne on nopeaa linjaliikennettä, jossa pysähdytään matkustajien ottamista ja jättämistä varten vain liikenneluvassa määritellyissä paikoissa (Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä, 343/1991). Erikoispikavuoroliikenne on henkilöliikennelain mukaista pikavuoroliikennettä, joka on muuta pikavuoroliikennettä nopeampaa ja pysähtyy vain aikataulussa mainituilla paikkakunnilla ja erikseen mainituilla pikavuoropysäkeillä. Vakiovuorot liikennöivät kaikkina viikonpäivinä yhtäjaksoisesti aamusta iltaan tai yöhön (Nokela ym. 1980). Vakiovuoroliikenne palvelee maaseudun, kaupunkiseutujen ja kaupunkien välisiä matkustustarpeita (Linja-autoliitto 2006). Kaupungeissa on lisäksi paikallista kaupunkiliikennettä, jonka luvan useimmiten myöntää kaupunki. Määritelmän (Nokela ym. 1980) mukaan kaukoliikenne on pitkämatkaista kaupunkien keskusten välistä valtakunnallista liikennettä. Pitkämatkainen linja-autoliikenne on yritysaloitteista liikennettä ja rahoitetaan käytännössä kokonaan lipputuloilla (Jalasto 2005). Linja-autoliikenteellä on Suomessa pitkät perinteet: Suomalainen linjaautoliikenne alkoi vuonna 1905 Turun ja Uudenkaupungin välillä. Liikenne kasvoi ja järjestelmä kehittyi yrittäjävetoisesti valtion toimiessa lupaviranomaisena. Matkustajakilometrimäärältään linja-autoliikenne ylitti rautatieliikenteen sodan aiheuttamien liikkumis- ja kuljetustarpeiden lisääntymisen myötä, josta alkoi linja-autoliikenteen ja junaliikenteen kilpailu matkustajista. Kilpailutilanne ja tieverkon kehittyminen auttoivat nopeuttamaan linja-

12 10 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ autoliikennettä, mutta henkilöautoistumisen eteneminen 1960-luvulta lähtien vei matkustajia joukkoliikenteestä. (Ojanen 2002.) Pikavuoroliikenteen matkustajamäärien väheneminen saatiin 1990-luvulla pysäytettyä yrittäjien markkinointiyhteenliittymänä kehittämän ExpressBus -järjestelmän avulla (Bussi 2006). Erityisesti maaseudulla joukkoliikenteen palvelutaso on heikentynyt ja matkustajamäärät laskeneet entisestään. Valtio ja kunnat täydentävät ostoliikenteellä lipputuloperusteisen liikenteen palveluita maaseudun vakiovuoroliikenteen palvelutason säilyttämiseksi siellä, missä linjaliikennettä ei kyetä ylläpitämään asiakastuloin (LVM 2005a). Suurin osa joukkoliikennematkoista tehdään Suomessa linja-autolla. Julkisen liikenteen suoritetilaston (LVM 2005d) mukaan vuonna 2003 linjaautoliikenteen markkinaosuus matkustajamääristä oli 61 % ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella jopa 83 %. Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikennestrategiassa (LVM 2001) asetetaan tavoitteeksi saada kaukoliikenteestä houkutteleva vaihtoehto henkilöautolle erityisesti suurten kaupunkien välisessä liikenteessä infrastruktuuria ja eri liikennemuotojen välistä yhteistyötä kehittämällä. Joukkoliikenne edistää monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista, kuten liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutuminen ja yksityisautoiluun sitoutumisen väheneminen (LVM 2001). Osana liikennejärjestelmää joukkoliikenteen tavoitteet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. 1.2 Linja-autoliikennealan toimijoiden roolit Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on hallinnonalan ohjaus ja lainsäädännön valmistelu (Perälä, Jalasto 2005). Ministeriö myös seuraa valtion budjetissa toiminta-alueelleen myönnettyjen määrärahojen käyttöä (LVM 2006b). Budjettimäärärahoilla ministeriö rahoittaa mm. joukkoliikennettä jakamalla lääninhallitusten ja kuntien kautta rahaa kannattamattoman liikenteen ostoihin ja kaupunki- ja seutulippualennuksiin (Parantainen 2005). Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta ja kehittää liikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää. Yhdessä muiden hallinnonalan toimijoiden kanssa se vastaa koko liikennejärjestelmän toimivuudesta ja taloudellisuudesta. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaedellytysten turvaamisessa Tiehallinnon tehtävänä on väylästön ja pysäkkien suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä liikenteen hallinta (Jalasto 2005). Liikennejärjestelmätyön näkökulmasta Tiehallinnon tehtävänä on eri liikennemuotojen yhteistyön edistäminen. Liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan vaikuttamalla voidaan paremmin pyrkiä hallitsemaan liikenteen kasvua ja sen vaikutuksia. Lääninhallitusten tärkein tehtävä on toimia linja-autoliikenteen lupaviranomaisena. Lupien myöntämisen lisäksi lääninhallitukset hankkivat kannattamatonta, mutta tarpeellista liikennettä, tarjoavat kuntalaisille edullisia joukkoliikennelippuja ja rahoittavat joukkoliikenteen suunnittelu- ja kehittämishankkeita. (LVM 2005b.) Linja-autoliitto on yritysmuotoisen bussiliikenteen etujärjestö, jonka omistuksessa on Matkahuolto Oy ja Bussialan kehittämispalvelut Oy. Jäsenistönsä

13 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 11 LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ edunvalvontaa Linja-autoliitto harjoittaa vaikuttamalla julkiseen valtaan ja muihin keskeisiin sidosryhmiin (Linja-autoliitto 2006). Lisäksi sen tehtävänä on toimia neuvotteluja ohjaavana tahona liikennöitsijöiden välisessä yhteistyössä (Saavola 2006). Matkahuolto Oy hoitaa yhteisten matkalippujen myyntiä, informaation tarjoamista, asematoimintoja ja linja-autorahdin käsittelyä (Jalasto 2005). Matkahuollon asemaverkon ylläpidon takaavat yritysten rahtiliikenteen tulot (Saavola 2006). Linja-autoyrityksillä on keskeinen asema linja-autoliikennejärjestelmässä, koska Suomen pitkämatkainen linja-autoliikenne on yritysvetoista, ja yrittäjät suunnittelevat itse kaiken liikenteen eli linjat, niiden reitit ja aikataulut, sekä hakevat liikenteelle luvat. Yrittäjien toimintaan vaikuttaa niiden keskinäinen kilpailuasetelma, mutta toisaalta yritykset tekevät myös keskenään yhteistyötä parantaakseen matkustajien palvelutasoa liikennöimillään reiteillä. Linja-autoyritysten lisäksi liikennöinnin suunnittelua tekevät kunnat, kuntayhteenliittymät ja läänit sekä pikavuoro-, seutu-, että paikallisliikenteessä. Markkinapohjaisen liikenteen suunnittelussa linja-autoyrittäjien haasteellisena tehtävänä on vastata matkustuskysyntään ja toisaalta kilpailla keskenään ajettavista reiteistä ja matkustajista. Kannattavuus on liikennöitsijöiden toiminnassa keskeinen haaste ja tasapainoa siinä etsitään tavallisesti vuoromääriä muuttamalla. 1.3 Yhteistyö linja-autoalalla Toimintaedellytysten ylläpitäminen ja niiden kehittäminen on linjaautoliikenteen operoinnin eli liikennöinnin suunnittelun ja toteuttamisen kannalta tärkeää. Erityisen tärkeää on operointipuolen ja toimintaedellytysten ylläpitäjien saumaton yhteistyö ja toimiminen kohti yhteisesti sovittua tavoitetilaa. Linja-autoalalla yhteistyötä tehdään toimijatahojen jokapäiväisen toiminnan lisäksi erilaisissa yhteistyöryhmissä -verkostoissa ja -foorumeissa. Edellä kuvattujen alan keskeisten toimijoiden lisäksi yhteistyökuvioon kuuluu ainakin välillisesti useita yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajia (kuva 1). Useilla suurimmilla kaupunkiseuduilla toimii monitahoisia joukkoliikennetyöryhmiä, joissa on monipuolisesti osallistujia linja-autoalan eri vastuutahoilta. Yhteistyön merkitys näkyy vuorovaikutuksen lisääntymisenä ja joukkoliikenneasioiden hoitamisena yhteisesti hyväksi havaittuun suuntaan. Linjaautoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisessä parhaat ratkaisut saadaan toteutettua vain eri osapuolten tiiviin ja toimivan yhteistyön avulla.

14 12 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi LINJA-AUTOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Liikennöitsijät Linja-auton kuljettajat Ilmailulaitos Merenkulkulaitos Ratahallintokeskus Linja-autoliitto + alueosastot LVM Tiehallinto Lääninhallitus Matkahuolto Kela Oppilaitokset Taksi YTV Paikallisliikenneliitto Kunnat Maakuntien liitot Kuva 1. Linja-autoalan kontakti- ja yhteistyöverkosto on laaja. 1.4 Kansainvälisyysvertailu ja tulevaisuudennäkymät linjaautoliikenteessä Useissa Euroopan maissa linja-autojen kaukoliikennettä ei ole lainkaan, vaan pitkämatkainen liikenne hoidetaan pääosin rautateitse. Harvaan asutuimmissa maissa rautatieverkkoa ei ole rakennettu tarpeeksi kattavaksi, mikä luo edellytyksiä kaukoliikenteen linja-autoreiteille rautatieliikenteen rinnalle ja täydentämänään sitä. Kuten Suomessa, myös useimmissa näissä maissa pitkämatkainen linja-autoliikenne toimii itsekannattavasti, ja markkinoilla on monia liikennöitsijöitä. (LVM 2003) Sen sijaan linja-autoliikenne kokonaisuudessaan, eli kaupunkiseutujen liikenne mukaan luettuna, on muissa EU:n jäsenmaissa suurelta osin tai jopa kokonaan julkisen vallan taloudellisesti tukemaa toisin kuin Suomessa. Euroopan joukkoliikenne on monin paikoin murrosvaiheessa, ja tulevaisuudessa joukkoliikenteen on tultava ehkä toimeen suurilta osin ilman julkista rahoitusta. Rahoituskysymykset tulevat olemaan keskeisessä asemassa joukkoliikenteen järjestämisen skenaarioita vertailtaessa. Julkisen rahoituksen tarpeen supistumiseen voidaan päästä markkinavetoisella palvelujen vapauttamisella ja sääntelyn purkamisella. Onnistuneen järjestelmän luominen edellyttää yhteistyötä liikenteenharjoittajien ja viranomaisten välillä. (Beuven ym ) Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän mukaan Suomen joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on kunta- ja aluetason yhteistyön tehostaminen siten, että joukkoliikennepalvelut tarjoavat palvelutasoltaan mahdollisimman hyvän kokonaisuuden. Työryhmän mielestä tähän päästäisiin kun viranomaiset yhdessä määrittäisivät alueensa joukkoliikenteen palvelutason ja tavoitteet sekä sopisivat matkojen yhdistelystä ja matkapalvelukeskustoiminnasta. Joukkoliikenteen suunnittelu- ja rahoitusmallin on tuettava siis mahdollisimman hyvin matkojen yhdistelyn integroimista osaksi yleistä joukkoliikennejärjestelmää. (LVM 2006c.)

15 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 13 TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA-AUTOLIIKENTEELLE 2 TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA-AUTOLIIKENTEELLE 2.1 Tieverkon kehittäminen ja yhteysväliajattelu Tienpidon suunnittelujärjestelmää on kehitetty ottamaan paremmin huomioon koko liikennejärjestelmä. Moniulotteisesti suunnittelussa huomioitavia näkökulmia kuvataan Tiehallinnon käyttämässä väyläpalvelujen suunnittelukehikossa (kuva 2). Mallissa kehittämistarpeita arvioidaan ihmisten liikkumistarpeiden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja alueellisen kehityksen näkökulmista. Toimenpiteet suunnitellaan neliportaisesti siten, että ensin pyritään vaikuttamaan liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan, sitten tehostetaan olemassa olevan väylästön käyttöä tai parannetaan olemassa olevaa väylästöä, ja vasta viimeinen keino ovat isot laajennus- tai uusinvestoinnit. (Tiehallinto 2006a.) Kun tunnetaan tarpeet, tavoitteet ja reunaehdot......ja liikennejärjestelmätyö toimii eri tyyppisissä liikkumisympäristöissä... Maaseutu Kaupunkiseudut Elinkeinoelämän kilpailukyky Pääväylät... löydetään yhdessä vaikuttavimmat keinot liikennejärjestelmän parantamiseksi. Tiehallinnon keinoja: Ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet Yhteiskunnan tavoitteet (Ympäristö, turvallisuus, taloudellisuus) Alueiden kehittyminen Vaikutetaan maankäyttöön, liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan Tehostetaan olemassa olevan väylästön käyttöä Parannetaan olemassa olevaa väylästöä Isot laajennus- ja uusinvestoinnit Kuva 2. Väyläpalvelujen suunnittelun kehikko (Tiehallinto 2006a). Neliporrasperiaatteen ohella liikennejärjestelmän kehittämisen resurssien optimoimiseksi on lisäksi määriteltävä tärkeimmät tie- ja rataosuudet, joiden korkeatasoisuus ja yhtenäisyys ensisijaisesti turvataan (LVM 2005c). Maantielain (503/2005) mukaan liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä maantiet ovat valtateitä ja kantateitä sekä miltä osin ne ovat valtakunnallisesti merkittäviä runkoteitä. Yhteysväliajattelua sovelletaan Suomen koko päätieverkon kehittämisessä, jossa yhtenä tavoitteena on kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen. Tiehallinto on laatinut erillisen teemahanke-esityksen keskikaiteiden rakentamisesta yksiajoraitaisille pääteille. Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämisohjelma on tehty vuosille ja hankekortin (Tiehallinto 2006b) mukaan sen kustannusarvio on noin 500 M. Vaikutukset näkyvät liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden paranemisena. Keskikaiteiden rakentaminen lisää kuitenkin kiertohaittaa yksityisteillä ja vaikuttaa linjaautopysäkkien määrään ja sijaintiin siten, että pysäkkiväli yleensä pitenee.

16 14 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA-AUTOLIIKENTEELLE Yhteysvälillä tarkoitetaan hallinnollisista rajoista riippumatonta kahden suuren tai keskisuuren kaupungin välistä tieosuutta, jonka merkitystä voidaan arvioida. Joukkoliikenteen näkökulmasta yhteysväli on tienpitovastuista riippumaton yhteys terminaalista terminaaliin, jolla joukkoliikenteen palvelutaso voidaan määritellä. 2.2 Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen Neliporrasperiaatetta tukevana ja tienpitoa helpottavana toimintana Tiehallinto on jo pitkään halunnut olla luomassa edellytyksiä joukkoliikenteen kysynnän ylläpitämiselle ja lisäämiselle. Joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämisellä on pyritty suuntaamaan rajalliset kehittämisresurssit sinne, missä niistä saatava hyöty on suurin. Määritelmän mukaan laatukäytävät ovat korkean palvelutason reittejä sekä tarjonnan että matkustusympäristön osalta ja ne soveltuvat erityisesti suurten kaupunkiseutujen vahvoille joukkoliikenneakseleille. (Tielaitos 2000.) Tiehallinnossa laatukäytäväajattelua on sovellettu myös pitkämatkaisen linjaautoliikenteen yhteysvälillä esimerkiksi Turku Helsinki pikavuoroliikenteen laatukäytäväselvityksessä. Kehittämistyön tavoitteena on ollut joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden säilyminen vähintään nykyisenä pikavuoroliikenteen siirtyessä uudelle moottoritielle välillä Muurla Lohja. Aikaansaatu ehdotus laatukäytävästä koskee pikavuorojen ajoreittejä, pysäkkien palvelutasotavoitteita, pysäkkien sijoittumista sekä joukkoliikenteen etuuksia. Selvityksessä arvioitiin myös pikavuoroliikenteen laatukäytävän toteuttamisen vaikutuksia matka-aikaan, kysyntään ja saavutettavuuteen, palvelutasoon ja houkuttelevuuteen, liikenneturvallisuuteen sekä kustannuksiin. (Tiehallinto 2005a.) Tässä työssä pitkämatkaisen linja-autoliikenteen kehittämisessä on käytetty yhteysväli-käsitettä. Laatukäytävä-käsite viittaisi sellaisenaan lähinnä kaupunkiseutujen joukkoliikenteen laatukäytäviin. 2.3 Linja-autoliikenteen toimintaympäristön suunnittelu Tiehallinto vastaa yleisillä teillä käytettävistä joukkoliikenteen teknisten ratkaisujen suunnitteluohjeista (Tiehallinto 2002). Linja-autoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa tienpidon keinot liittyvät ensisijaisesi pysäkkeihin, niihin liittyviin liikennejärjestelyihin ja linja-autoliikenteen sujuvuutta parantaviin ratkaisuihin väylällä ja liittymissä (Tielaitos 1997a). Pysäkin varustelun vaatimustaso nousee alemmalta tieverkolta päätieverkolle ja vastaavasti maaseudulta kaupunkialueelle mentäessä. Ratkaisut voivat koskea pysäkin mitoitusta, pysäkkikatoksen tasoa ja varusteita, sekä kevyen- ja saattoliikenteen järjestelyjä pysäkille (Tiehallinto 2004). Pysäkkien sijoittamisessa tulee ottaa huomioon matkustajien turvalliset ja lyhyet kevyen liikenteen yhteydet pysäkille, sekä linja-autoliikenteen sujuva liittyminen pysäkille (Tielaitos 1997b). Pikavuoropysäkkien yhteydessä on tarvetta henkilöautojen liityntäpysäköinnin kehittämiselle erityisesti kaupunkiseutujen sisääntulo- tai ohikulkuteiden pysäkeillä. Läheisen huoltoaseman tai liikerakennuksen tontin pysäköintialueet sopivat hyvin liityntäpysäköintiin, koska silloin alueiden kunnossapito ja

17 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 15 TIEHALLINTO LUO TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LINJA-AUTOLIIKENTEELLE valvonta voidaan järjestää yhteistyössä tontin haltijan kanssa. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen pysäkeillä on lisäksi erityisesti maaseudulla ja taajamien läheisyydessä tarvetta saatto- ja noutoliikenteen lyhytaikaista pysäköintiä varten. Liityntä- ja saattoliikenteen pysäköintialueiden tarve tulisi todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta suunnittelussa voidaan varata tarvittavat alueet niiden rakentamiseksi. (Tielaitos 1997b.) Linja-autoliikenteen sujuvuutta parantavat ratkaisut liittyvät kaistajärjestelyihin ja liikennevaloetuuksiin liittymissä, joukkoliikennekaistojen ja joukkoliikenneväylien tai -katujen toteuttamiseen sekä pysäkkijärjestelyiden ja reitin valinnan keinoihin. Suurin hyöty edellä luetelluista toimenpiteistä saadaan suurimpien kaupunkien keskustan katuyhteyksillä ja pääkaupunkiseudun pääväylillä. Pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä katuverkko on osa yhteysväliä, joten erityisesti ruuhkaisilla kaupunkiseuduilla sujuvuutta on parannettava myös pitkämatkaisen linja-autoliikenteen tarpeisiin. (Tielaitos 1997a.)

18 16 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI 3 LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI 3.1 Tutkimuksen tavoite ja käytettävät menetelmät Tutkimuksessa on muodostettu kuva linja-autoliikenteen nykytilanteesta ja haettu pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arvioinnissa käytettäviä kriteereitä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimusmenetelmiksi valittiin toisiaan täydentävät laadullinen ja määrällinen tutkimusmenetelmä. Saavutettavuus, joukkoliikenteen palvelutaso ja väyläverkon palvelutaso muodostavat kattavan tarkastelukehyksen työssä kehitettävän yhteysvälien ryhmittelymenetelmän pohjaksi ja merkittävyyden arviointikriteereiden kartoittamisen lähtökohdaksi. Molempia aineistoja on tarkasteltu omilla menetelmillään erikseen, mutta tulokset ja johtopäätökset on tehty toisiaan täydentävät tutkimusotteet yhdistämällä (kuva 3). Saavutettavuus Joukkoliikenteen Väyläverkon palvelutaso palvelutaso Asiantuntijahaastattelut: Klusterianalyysi: Linja-autoliikenteen nykytila Yhteysvälien ryhmittely ja ja yhteysvälien merkittävyys merkittävyyden arviointikriteerit Menetelmän käyttö ja tulosten hyödyntäminen Kuva 3. Tutkimuksessa käytettävän aineiston käsittelyssä ja tulosten tulkinnassa oli kolme näkökulmaa; saavutettavuus, joukkoliikenteen palvelutaso ja väyläverkon palvelutaso. 3.2 Haastattelututkimus Asiantuntijahaastattelut Kvalitatiivinen aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin, koska haastattelututkimuksella saadaan aina arvokasta ja ainutlaatuista tietoa tutkittavasta aiheesta. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin teemahaastatteluin, ja haastateltavat valittiin siten, että saataisiin mahdollisimman kattavasti näkemyksiä linja-autoliikenteen eri toimijoiden tahoilta. Haastateltavina oli organisaatioidensa joukkoliikenteen tai linja-autoliikenteen asiantuntijoita liikenne- ja viestintäministeriöstä, Tiehallinnosta, lääninhallituksesta, Linja-autoliitosta, Matkahuollosta, konsultti- ja tutkimusorganisaatioista sekä linja-autoyritysten

19 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi 17 LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI kahuollosta, konsultti- ja tutkimusorganisaatioista sekä linja-autoyritysten edustajia. Kaikkiaan tehtiin 16 haastattelua, jotka nauhoitettiin ja analysoitiin ns. valikoidun litteroinnin menetelmällä. Vastaajat jaettiin haastateltavien näkemyksiä vertailtaessa kolmeen ryhmään; hallinto, konsultointi ja operointi. Hallinnon edustajia olivat haastateltavat Tiehallinnosta, lääninhallituksesta ja liikenne- ja viestintäministeriöstä. Konsultointia edustavat yksityisten konsulttiyritysten ja tutkijaorganisaatioiden asiantuntijat. Operointiryhmään kuuluvat liikennöitsijät ja Linja-autoliiton sekä Matkahuollon edustajat Tulokset Nykytilanne ja palvelutaso Linja-autoliikenteen nykytilanne nähdään kaksijakoisena. Linja-autoliikenne on haasteiden edessä, mutta toisaalta se on perusjoukkoliikennemuoto, jolla on aina mahdollisuuksia ainakin siellä, missä muuta joukkoliikennetarjontaa ei ole. Vastaajien näkemykset eivät riipu tilastollisesti merkitsevästi vastaajan taustasta, mutta haastattelututkimuksen suhteellisen pienen otoksen perusteella näyttäisi siltä, että hallinnosta edustajien vastauksissa korostuvat liikenteen palvelutason, väyläpalvelutason ja saavutettavuuden kehittäminen sekä yhteistyöongelma. Konsultoinnin edustajat painottivat vastauksissaan pääteiden kehittämisen positiivisia vaikutuksia ja toisaalta liikenteen ja väyläpalvelutason kehittämistarpeita. Operoinnista vastaavat toivat esiin rahdin merkityksen ja linja-autoliikenteen sujuvuusongelman. Linja-autoliikenteen palvelutasoa asiantuntijat käsittelivät vastauksissaan tavoiteltavan palvelutason näkökulmasta ja eri palvelutasotekijöiden perusteella. Vuorotarjonta on tärkeä palvelutasotekijä, mutta usein se määräytyy suoraan kysynnän mukaan. Matka-aika vaikuttaa myös linja-autoliikenteen houkuttelevuuteen, koska se on yksi tärkeä kulkutavan valintaan vaikuttava seikka. Matka-ajan lyhentäminen on sen ennustettavuuden parantamisen lisäksi linja-autoliikenteen sujuvuuden kehittämistoimenpiteitä. Matka-ajan vaihteluihin ovat syynä henkilöautoliikenteen aiheuttamat ruuhkat ja linjaautoliikenteen hitauteen matkustajien ottamiseksi ja jättämiseksi tehtävät koukkaukset. Lisäksi linja-autoliikenteen palvelutasoon vaikuttavat pysäkkien määrä, sijainti ja niiden varustetaso sekä liityntäliikennejärjestelyt. Matkustusmukavuuteen vaikuttavia seikkoja vastaajien mielestä ovat kuljettajapalvelu, kaluston kunto ja esteettömyys. Niitä pidettiin tärkeinä erityisesti pikavuoroliikenteessä. Asiantuntijoiden mukaan palvelutaso eri yhteysväleillä voi vaihdella kysynnän ja liikennetyypin mukaan. Suuren kysynnän yhteysväleillä tulisi tarjota nopeita vuoroja, symmetriset aikataulut, hyvää palvelua ja matkustusmukavuutta. Yhteysvälin junaliikenteen nopeuden ja tarjonnan nähdään vaikuttavan linja-autoliikenteen palvelutasoon. Alhaisen kysynnän yhteysväleillä palveluliikenne ja kutsuohjattu liikenne ovat todennäköisiä pitkämatkaisen liikenteen korvaavia liikennemuotoja, joiden

20 18 Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälien merkittävyyden arviointi LINJA-AUTOLIIKENTEEN YHTEYSVÄLIEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI avulla peruspalvelutaso on mahdollista säilyttää. Pikavuoroliikenteessä palvelutaso tulisi olla parempi matkustusmukavuuden, tarjonnan, nopeuden ja informaation osalta, kun vakiovuoroliikenteessä ja seutuliikenteessä riittää vaatimattomampi palvelutaso erityisesti matkustusmukavuuden osalta. Linja-autoliikenteen vahvuudet, ongelmat ja kehittäminen Suomen linja-autoliikennejärjestelmän vahvuuksina pidetään liikennemuodon joustavuutta ja reitti- ja pysäkkiverkoston kattavuutta. Ongelmia nähdään erityisesti liikenteen sujuvuudessa ja alan eri osapuolten välisessä yhteistyössä. Henkilöautoistuminen mainitaan myös usein linja-autoliikenteen kannalta ongelmallisena. Linja-autoliikenteen aseman parantamisen vaikutukset koko liikennejärjestelmään nähdään erittäin positiivisena. Linja-autoliikennejärjestelmässä kehittämistarpeita on niin politiikassa, infrastruktuurissa, liikennöinnissä kuin ihmisten asenteissakin. Tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään liikenteen palvelutasoon ja väyläpalvelutasoon vaikuttavia seikkoja. Linja-autoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen tulisi lisäksi ottaa huomioon päätieverkon kehittämiskohteita suunniteltaessa. Uusien tietyyppien, kuten keskikaiteellisten ohituskaistateiden toteuttaminen on ristiriitaista linja-autoliikenteen kannalta, koska toisaalta sujuva tieyhteys parantaa palvelutasoa matka-ajan lyhenemisen ja aikataulussa pysymisen vuoksi, mutta pysäkkivälien pidentyessä ja maankäytön jäädessä rinnakkaistien varaan linja-autoliikenteen saavutettavuus heikkenee. Rahdinkuljettamista pidetään linja-autoliikenteessä tärkeänä toimintana, koska sen tuoma taloudellinen hyöty mahdollistaa tiheämmän vuorotarjonnan myös pienemmän matkustuskysynnän yhteysväleillä. Linja-autoliikenne toimii kuitenkin matkustajaliikenteen ehdoilla ja pakettiliikenne käyttää sitä järjestelmää hyväksi. Linjakohtaisesti rahtitulot voivat olla merkittäviä, mutta kokonaisuuden kannalta tulo ei ole yrityksille kovin suuri lisä. Tärkeät yhteysvälit ja niiden ryhmittely Tärkeiden yhteysvälien ominaisuuksien, niiden merkittävyyden perusteluiden ja luokittelukriteereiden perusteella haastattelututkimuksessa kartoitettiin niitä linja-autoliikenteen yhteysvälien merkitystekijöitä, joiden perusteella yhteysvälit eroavat toisistaan. Tärkeinä yhteysväleinä pidettiin niitä yhteysvälejä, joilla ei ole muuta joukkoliikennetarjontaa. Myös suurkaupunkien väliset ja maakuntakeskusten väliset yhteysvälit olivat vastaajien mielestä tärkeitä. Linja-autoliikenteen hoidosta vastaavat pitivät keskusten merkitystä ja nykyistä linja-autoliikenteen vuorotarjontaa tärkeiden yhteysvälien perusteluina, ja hallinnon edustajat perustelivat yhteysvälin tärkeyttä lähinnä junayhteyden puuttumisella. Luokittelukriteeriksi suurin osa vastaajista mainitsi kysynnän, mutta myös tieverkon ominaisuuksia, nykyistä junatarjontaa ja keskusten merkitystä pidettiin mahdollisina luokittelukriteereinä.

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

1 Palvelutason määrittely

1 Palvelutason määrittely 1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta Esitys perustuu Liikenneviraston

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät Joukkoliikenteen tietojärjestelmät tietopalvelut ja työkalut pysäkit, reitit, aikataulut Martin Johansson Sisältö Matkustajanäkökulma (matka.fi ja digitransit.fi) Infopalveluiden kehittäjät avoin data

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS

VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS HENKILÖLIIKENTEEN KYSYNTÄ Matkatuotoksiin vaikuttaa lukuisia yksilöllisiä ja ulkoisia tekijöitä. Suuressa mittakaavassa matkustuskysyntä melko staattista. Hot

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme

Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme Otteita LAL:n strategiatyöstä Linja-autoliitto ry on kaikkien Suomessa linja-autoliikennettä harjoittavien ja muita henkilökuljetuspalveluita tarjoavien henkilöliikenneyritysten

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS

REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNE SATAKUNNAN LIIKENNE.

SATAKUNNAN LIIKENNE SATAKUNNAN LIIKENNE. SATAKUNNAN LIIKENNE R SATAKUNNAN LIIKENNE R AIKATAULUT 88.. 311. 2.2016 POR I - RAUMA PORI - OLKILUOTO PORI - KANKAANPÄÄ Puheli n 010 820 6200 Puinnintie 8 28360 Pori Posthaantie 11 26510 Rauma Risto Rytin

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelu

Joukkoliikennesuunnittelu Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita

Lisätiedot

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Liikenne ja maankäyttö Helsinki 8.11.2015 Niko Palo, Helsingin kaupunki Haaste: Myös uusien helsinkiläisten myötä liikkuminen kehittyy tavoitteen mukaiseen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ

LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ Tutkija Mikko Lehtonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka SISÄLTÖ Järjestelmän kuvaus Vaikutusselvitykset

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA

LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA 2 3 Tämä selvitys perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamaan kaukoliikenteen palvelutasoon vuosille 2012 2015, Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot