Lehti Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 36 s. Vauhkonen, M. 1988: Kirje muutamista geologisesti, biologisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaista

Transkriptio

1 Kirjallisuus Ahti, T. 1995: Lausunto Heinolan kaupungin johtajalle Heinolan Piimäkallion jäkälien suojeluarvoista. Alavuotunki, A. 1989: Suomen kalliokasvistosta ja sen uhanalaisuudesta. Luonnon Tutkija 93: Halve, T. 1988: Heinolan Mataraniemi retkihistoriaa ja kasvilöytöjä. Lutukka 4. Hamari, R., Husa, J. ja Rintanen, T. 1992a: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet: tutkimusmenetelmät 1991 Kymen läänissä. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja s. Hamari, R., Husa, J. ja Rintanen, T. 1992b: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä. Tutkimusraportti Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja s. Heikkinen, R. ja Husa, J. 1995: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A s. Kallio, J Suomen geologinen kartta 1: kallioperäkartta. Lehti 3122 Joutsa. Espoo. Geologinen tutkimuslaitos. Kallio, J. 1983: Den porfyriska granodioriten i Joutsa, dess intrusionsmekanism och tektoniska ställning. Lis.-tutk. Geol. -miner. Inst. Åbo Akademi. 73 s. Kallio, J. 1986: Joutsan kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 56 s. Kananoja, T. 2006: Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Etelä-Savossa. Suomen ympäristö. Luonto ja luonnonvarat. 192 s. Kejonen, A., Kielosto, S., Lahti, S.I. ja Salonen V.P. 2006: Suomen luolat. Selvitys Suomessa esiintyvistä luolatyypeistä ja tietoja yli 1000 luolasta. Julkaisematon keskeneräinen tutkimusaineisto. Kivikäs, P. 1995: Kalliomaalaukset, muinainen kuva-arkisto. Atena Kustannus, Jyväskylä. 336 s. Koistinen, T. 1993: Heinäveden kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 64 s. Korsman, K. ja Lehijärvi, M. 1973: Sulkavan kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkartan selitykset. Lehti 3144 Sulkava. Geologinen tutkimuslaitos. Otaniemi. 24 s. Korsman, K., Koistinen T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H. ja Pekkala, Y. (toim.) 1997: Suomen kallioperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Korsman, K. ja Pääjärvi, A. 1988: Varkauden kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Espoo. 35 s. Lehijärvi, M. 1970: Suomen geologinen kartta 1: Lehti 3112 Heinola. Geologinen tutkimuslaitos. Helsinki. Lehijärvi, M. 1979: Heinolan kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Geologinen tutkimuslaitos. Espoo. 24 s. Lehijärvi, M., 1980: Sysmän kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Geologinen tutkimuslaitos. Espoo. 24 s. Mietintö 66/1992: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 66/ s. Natura tietokanta: Network Software Version 1.3 Relase Notes. Etelä-Savon ja Hämeen ympäristökeskuksen tallentamat tiedot. Nironen, M., 1998: Proterotsooiset orogeeniset syväkivet - vuorijononmuodostuksen hornankattila. Teoksessa: 3000 vuosimiljoonaa Suomen kallioperä. Toim. Lehtinen, M., Nurmi, P. ja Rämö, T Suomen Geologinen Seura. Jyväskylä. Sivut Punkari, M., Raunio, A., Viita, H. ja Yrjölä, M. 1992: Uudenmaan läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden tutkimus. Tutkimusraportti Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja s. Pykälä, J. 1992a: Länsi-Uudenmaan seutukaava-alueen kasvistoltaan arvokkaat kalliot I. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja. 84 s. + 2 liitettä. Pykälä, J. 1992b: Länsi-Uudenmaan seutukaava-alueen kasvistoltaan arvokkaat kalliot II. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja. 186 s. + 4 liitettä. Pääjärvi, O. ja Äikäs, O. 2005: Suomen geologinen kartta 1: kallioperäkartta. Lehti 3241 Suonenjoki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Rämö, T., Haapala, I. ja Laitakari I. 1998: Rapakivigraniitti peruskallio repeää ja sen juuret sulavat, Teoksessa Lehtinen, M., Nurmi, P. ja Rämö, T. (toim.) 3000 vuosimiljoonaa. Suomen kallioperä. Suomen geologinen seura. Jyväskylä. Savolahti, A. 1956: The Ahvenisto massif in Finland. Bull. Comm. geól. Finlande s. Simonen, A. 1982: Mäntyharjun ja Mikkelin kartta-alueiden kallioperä. Kallioperäkarttojen selitykset. Lehdet 3123 ja Geologinen tutkimuslaitos. Espoo. 36 s. Hertta: Ympäristöhallinnon eliölajitietojärjestelmä. Pidetään yllä Suomen ympäristökeskuksessa, Luontoyksikkö. Tyrväinen 1986: Vuohijärven kartta-alueen kallioperä. Kallioperäkarttojen selitykset. Suomen geologinen kartta 1: Lehti Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 35 s. Tyrväinen 1991: Ristiinan kartta-alueen kallioperä. Kallioperäkarttojen selitykset. Suomen geologinen kartta 1:

2 Lehti Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 36 s. Vauhkonen, M. 1988: Kirje muutamista geologisesti, biologisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaista kallioista Heinolassa. Vaasjoki, M. 1977: Rapakivi granites and other postorogenic rocks in Finland: their age and lead isotopic compositionof certain associated galena mineralizations. Geol. Surv. Finland, Bull s. Väre, P. 1994: Luonto ja luonnonsuojelu Heinolan maalaiskunnassa. Heinolan maalaiskunnan ympäristösuojeluohjelman osaraportti. Heinolan terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristölautakunta. Heinola. 49 s. Ympäristöministeriö 2001: Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas s. 253

3 Sanasto Amfiboliitti; metamorfinen, suuntautunut kivilaji, joka koostuu pääasiassa amfibolista ja plagioklaasista. Apliitti; kvartsista ja maasälvästä koostuva vaalea, pienirakeinen magmakivilaji, joka esiintyy yleensä juonina. Arkeeinen; geologisen aikataulun vanhin ajanjakso, noin miljoonaa vuotta sitten. Arkoosi; runsaasti maasälpää sisältävä hiekkakivi. Biotiitti; yleinen kiilleryhmän silikaattimineraali. Deformaatio; tapahtuma, jossa kiveen syntyy siirroksia, hiertovyöhykkeitä, rakoja, poimuja ja suuntautunutta rakennetta puristavien ja venyttävien voimien vaikutuksesta. Diabaasi; basalttia vastaava yleinen juonikivi. Diageneesi; sedimentin kovettuminen sedimenttikiveksi. Diopsidi; metamorfisissa kivissä esiintyvä pyrokseenimineraali. Dioriitti; syväkivi, joka koostuu pääasiassa plagioklaasista ja sarvivälkeestä. Dolomiitti; kalsium-magnesiumkarbonaatti mineraali. Eutrofinen; runsasravinteinen. Gabro; syväkivi, joka koostuu pääasiassa plagioklaasista ja pyrokseenista. Gneissi; rakenteeltaan suuntautunut, keski- tai karkearakeinen metamorfinen kivilaji. Granaatti ; kemialliselta koostumukseltaan varsin monimutkainen silikaattimineraalien ryhmä. Granaatteja esiintyy yleisenä metamorfisissa kivilajeissa. Graniitti; yleisin kivilaji, jonka päämineraalit ovat kalimaasälpä, plagioklaasi, kvartsi ja kiille. Granitoidi; graniitin kaltainen magmakivi, alkalimaasälpägraniitin, graniitin, granodioriitin ja tonaliitin yhteisnimitys. Granodioriitti; syväkivi, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, kalimaasälpä ja kvartsi sekä biotiitti ja/tai sarvivälke. Grauvakka; hiekkakivi, jossa matriksia % ja mineraali- ja kivilajikappaleet ovat kulmikkaita. Aines on kerrostunut nopean rapautumisen ja kuljetuksen seurauksena. Hiidenkirnu; pyörteisen virtaavan veden kuljettaman kiviaineksen kallioon kuluttama pyöreä onkalo. Hypersteeni; pyrokseeniryhmän mineraali. Juoni; kivilajin levymäinen esiintymistapa. Juoni syntyy usein kallioperän rakoon tai halkeamaan. Kalimaasälpä; maasälpäryhmän tärkein mineraali. Karsi, karsikivi; kalkkikivien reunoilla esiintyvä kalkkisilikaattikivi, joka sisältää runsaasti kalsium- ja magnesiumpitoisia silikaatteja. Kerroksellisuus; kerrostuneen sedimentin ja sedimenttikiven alkuperäisrakenne, jossa esimerkiksi koostumus, väri ja raekoko vaihtelevat kerroksesta toiseen siirryttäessä. Kiilleliuske; levymäisesti lohkeileva, yleinen metamorfinen kivi, jonka päämineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja kiilteet. Kiillegneissi; kiillerikas gneissi. Kompleksi; yleistermi kivilajiryhmälle, jonka sisäiset rajat, rakenteet, tms. ovat epäselvät. Konglomeraatti; soramainen sedimenttikivi, joka pääosin koostuu vaihtelevasti pyöristyneistä, kookkaista kivilajikappaleista. Konkreetio; sedimenttikiveen diageneesin yhteydessä syntyvä pallo- tai ellipsoidimainen ympäristöään kovempi kohta, jonka iskos on karbonaattia tai kvartsia. Kordieriitti; gneisseissä ja migmatiiteissa yleinen silikaattimineraali. Kvartsi; yleinen kivimineraali, piidioksidia. Kvartsidioriitti, Kvartsimontsoniitti; syväkiviä, joissa vaaleista mineraaleista 5 20 % on kvartsia ja joissa plagioklaasin määrä pienenee ja maasälvän määrä kasvaa siirryttäessä kvartsidioriitista kvartsimontsoniittiin. Kvartsiitti; lähes yksinomaan kvartsia sisältävä metamorfinen kivilaji. Leptiitti; metamorfinen kivilaji, kvartsi-maasälpäliuske tai -gneissi. Alkuperältään joko sedimenttikivi tai laavakivi. Liuskeisuus; kiveen deformaatiossa syntyvä tasosuuntaus, tasomainen rakenne. Magma; maankuoressa tai vaipassa esiintyvä kivisula. Magmakivi; magmasta kiteytynyt kivilaji. Matriksi; sedimentin tai sedimenttikivilajin klastien välitilan täyttävä klasteja pienirakeisempi aines. Mikrokliini; kalimaasälpämineraalin trikliininen muoto. Mesotrofinen; keskiravinteinen. Meta-; etuliite, joka viittaa metamorfoosiin tai metamorfoosissa muuttuneeseen kiveen. Metamorfoosi; geologinen tapahtuma, jossa kiven rakenne tai mineraalikoostumus, tai molemmat, muuttuvat liikuntojen tai muuttuneiden lämpötila- ja paineolosuhteiden vuoksi. Metamorfinen fasies; kuvaa tiettyä paine-lämpötilaolosuhdekenttää kivilajit kiteytyvät uudestaan. Samaan fasiekseen kuuluu erilaisia kivilajeja, jotka ovat syntyneet samoissa olosuhteissa. Migmatiitti; seoskivi, jossa vanhempaan kiveen on magmana tai liuoksina tunkeutunut tai vanhemmasta kivilajista metamorfoosin yhteydessä on sulanut ja erottunut nuorempaa kiveä. Migmatiitin osien keskenäiset suhteet ja rakenteet vaihtelevat suuresti. 254

4 Moreeni; mannerjäätikön irrottamasta ja kuljettamasta kiviaineksesta syntynyt sekalajitteinen maalaji, joka voi sisältää raekokoja savesta lohkareisiin. Myloniitti; kallioperän siirros- tai ruhjevyöhykeessä hienorakeiseksi hiertynyt kivilaji. Neosomi; migmatiitin nuorin osa eli alkuperäisen kiven sulaessa syntynyt vaalea kiviaines. Ofiittinen; diabaasille ominainen "tukit sumassa" rakenne, jossa vierasmuotoinen pyrokseeni on suuntautumattomien plagioklaasiliistakkeiden väliin jäävien tilojen täytteenä. Oligotrofinen; vähäravinteinen. Orogenia; vuorijonon muodostuminen. Paleosomi; migmatiitin vanhin osa eli alkuperäisen kiven sulamatta tai muuttumatta jäänyt osa. Pegmatiitti; hyvin karkearakeinen magmakivi. Peridotiitti; lähes yksinomaan tummista mineraaleista kuten oliviinista ja pyrokseeneista muodostunut syväkivi. Pilsteinen; kivilajin ominaisuus, jossa pitkänomaiset mineraalirakeet ovat epätäydellisesti järjestäytyneet yhdensuuntaisiksi. Plagioklaasi; yleinen maasälpäryhmään kuuluva silikaattimineraali. Poimu; mutkalle taipunut kerros tai muu taso. Polymiktinen kivi; klastinen sedimenttikivi, jossa on useiden kivilajien kappaleita. Porfyyrinen kivi; hajarakeita sisältävä magmakivi. Proterotsooinen; arkeeisen ja paleotsooisen kauden välissä oleva maailmankausi (noin miljoonaa vuotta sitten). Pyrokseenit; silikaattimineraaliryhmä. Ristikerroksellisuus; virtaavan veden tai tuulen kerrostamille klastisille sedimenteille luonteenomainen rakenne, jossa osa aaltomaisesta rakenteesta on leikkautunut pois. Sarvivälke; amfiboliryhmän yleisin mineraali. Sedimentti; geologisten prosessien tuloksena maanpinnalle muodostunut kerros esim. soraa, hiekkaa, savea tai turvetta. Sedimenttikivi; sedimentin kovettuessa muodostunut kivi. Serpentiniitti; metamorfinen kivi, joka koostuu serpentiiniryhmän mineraaleista, jotka ovat oliviinin ja pyrokseenien muuttumistuloksia. Sillimaniitti; alumiinisilikaattimineraali. Silmägneissi; gneissi, jossa varsinkin kalimaasälpä ja kvartsi muodostavat soikeita rakeita tai raekasaumia. Silokallio; jäätikön kuluttama ja hioma kallio, jossa on loivasti kohoava, pyöristynyt vastasivu ja jyrkkä rosoinen suojasivu. Stratigrafia; geologinen haara, joka tutkii pintasyntyisten kivilajien kerrosten järjestystä, kerrossarjoja ja ikäsuhteita sekä kivilajien rinnastamista toisiinsa. Sulfidit; joukko mineraaleja, joiden rakenteessa yksi tai useampi metalli on yhdistynyt rikkiin. Suonigneissi; gneissi, jossa on runsaasti liuskeisuutta myötäileviä graniittisuonia. Svekofenninen orogenia; Suomessa ja Ruotsissa näkyvä noin 1900 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut orogenia. Syväkivi; syvällä maankuoressa sulasta magmasta kiteytynyt kivilaji. Tektoninen; maankuoren rakenteeseen ja liikuntoihin kuuluva. Tonaliitti; syväkivi, granitoidi, jossa on vain vähän kalimaasälpää. Tremoliitti; amfiboliryhmään kuuluva mineraali. Ultraemäksinen kivilaji; magmakivi, joka sisältää alle 45 % piidioksidia. Uraliitti; muuttunutta sarvivälkettä, jolla on pyrokseenin kidemuoto. Uraliittiporfyriitti; synnyltään vulkaaninen tai puolipinnallinen kivilaji, jonka pienirakeisessa perusmassassa on uraliittihajarakeita. Vulkaniitti; vulkaaninen kivi. 255

5 Liite 1. Paikallisesti arvokkaat ja vähemmän merkittävät kallioalueet (arvoluokat 5-6). Kallioalueet on lueteltu kunnittain kasvavan karttalehtinumeron mukaisessa järjestyksessä. Tunnus Nimi Kunta Karttalehti Arvoluokka KAO Lintuvuori ASIKKALA, HEINOLA, SYSMÄ KAO Laikkovuori ENONKOSKI KAO Aittovuori-Rajavuori ENONKOSKI , 05 5 KAO Kattilavuori HARTOLA KAO Isomäki HEINOLA KAO Mäyrävuorten kalliomaasto HEINOLA KAO Kokkomäki HEINÄVESI KAO Harvanmäki HEINÄVESI KAO Paajanmäki HEINÄVESI KAO Heinolanmäki HEINÄVESI KAO Kerivuori - Mustavuori HEINÄVESI KAO Salonmäki HEINÄVESI KAO Kissavuori - Viuruniemenvuoret HEINÄVESI KAO Takkavuoret HEINÄVESI KAO Polvilamminvuori HEINÄVESI KAO Hiidenvuori HIRVENSALMI KAO Valkeisvuori JOROINEN KAO Parkinpadanvuori JUVA KAO Ukonsärkemä JUVA KAO Romusenvuoret JUVA, SULKAVA KAO Hösänvuori-Riihivuori KANGASNIEMI , 04, KAO Mustikkavuori KANGASNIEMI KAO Pukkivuori KANGASNIEMI KAO Sinivuori KANGASNIEMI KAO Vetoniemi KERIMÄKI KAO Rauvankalliot KERIMÄKI KAO Iso Honkaniemi MIKKELI KAO Laajavuori MIKKELI KAO Syvälampi MIKKELI KAO Nuutilanvuori - Pohjukkavuori MIKKELI , 04 5 KAO Pieni Paloniemi MIKKELI KAO Mesiäniemen kalliomaasto MIKKELI , 03 5 KAO Viljakanvuori MIKKELI KAO Varsavuori MIKKELI , 05 5 KAO Karikon kallio MIKKELI KAO Sairilan linnavuori MIKKELI KAO Kuuvaanvuori MIKKELI KAO Kauhmäki - Päivölänmäki MIKKELI KAO Mäkrämäki - Kalattomanmäki MIKKELI KAO Tupamäki MIKKELI , 11 5 KAO Puksaouru - Pienenlahdenvuoret MIKKELI KAO Ruunavuori MIKKELI KAO Hakalahdenvuori - Torviniemi MÄNTYHARJU KAO Kotkanvuori MÄNTYHARJU KAO Survaanvuoret MÄNTYHARJU KAO Mökkyrinvuori MÄNTYHARJU KAO Keitvuori MÄNTYHARJU KAO Mustikkavuori - Haukilamminvuori MÄNTYHARJU, PERTUNMAA , 04 5 KAO Hiekkakangas PERTUNMAA , KAO Muorinvuori PERTUNMAA KAO Mäenvuori PIEKSÄMÄKI KAO Uhomäki PIEKSÄMÄKI KAO Kirvesvuori PIEKSÄMÄKI

6 Tunnus Nimi Kunta Karttalehti Arvoluokka KAO Umpilammenkalliot PIEKSÄMÄKI KAO Hirvivuori PIEKSÄMÄKI KAO Pihlajaharju PIEKSÄMÄKI KAO Kuikkavuori PIEKSÄMÄKI KAO Housulamminvuoret PUNKAHARJU KAO Hiukkajoki PUNKAHARJU KAO Julunkivi PUNKAHARJU, SULKAVA , 07 5 KAO Kapavuoret PUUMALA KAO Napavuoret - Mustaniemi PUUMALA , KAO Soukanvuori PUUMALA KAO Sammalniemi PUUMALA , 06 5 KAO Kaasuvuori PUUMALA KAO Riittuusmäki PUUMALA , KAO Tupavuori PUUMALA KAO Syvälahden kalliot RANTASALMI KAO Hiidenvuori RANTASALMI , 06 5 KAO Jyrkkäaho RANTASALMI KAO Viitaniemi RISTIINA KAO Haukkavuori RISTIINA KAO Reporiutat RISTIINA KAO Hirvivuoret - Pääskyssalmenvuoret RISTIINA KAO Mustikkavuori - Sammalikonvuori RISTIINA KAO Hiihtovuori - Vartioniemi RISTIINA KAO Kongonpää SAVONLINNA , 11 5 KAO Nilkonkallio SAVONRANTA KAO Nättivaara SAVONRANTA , KAO Kasmanvuori-Pirunvuori SULKAVA , KAO Rantavuori SYSMÄ KAO Lippuvuori - Riuttavuori SYSMÄ KAO Pirttivuori SYSMÄ KAO Joenmäenvuori VARKAUS KAO Rauhavuori VARKAUS KAO Kauravuori VARKAUS