YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA"

Transkriptio

1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO Työn taustat Työn tavoitteet ja sisältö KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TAVOITETILA Ylöjärven kaupungin maankäytön kehitys Liikenteen skenaariot Väestö Työmatkat Koulumatkat Potentiaaliset alueet pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen Liikkumisen tulevaisuuskuvat Ylöjärvellä Kävelyn ja pyöräilyn tavoitteet Ylöjärvellä Esimerkkejä muualta Ylöjärven kävelyä ja pyöräilyä koskevat yleiset tavoitteet Ylöjärven tarkemmat tavoitteet matkaryhmittäin Ylöjärven kävelyä ja pyöräilyä koskevat laadulliset tavoitteet Ylöjärven pyöräilyä ja kävelyä koskevat taloudelliset tavoitteet Yhteenveto Ylöjärven kävelyn ja pyöräilyn tavoitteista Saavutettavat hyödyt Esimerkkejä muualta Ylöjärven kaupungin taloudelliset hyödyt kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta Taloudelliset vaikutukset kunnossapidon tason parantamisesta ASENTEET JA LIIKKUMISTOTTUMUKSET Nykytilanne Mahdollisuudet ja keinot Suunnittelu ja toimintamallit uusiksi Liikkumisen ohjauksen keinot Liikkumisen ohjaus Ylöjärvellä Työn aikana saatuja kehittämisehdotuksia Nykyiset tapahtumat Ylöjärvellä Keinovalikoima Ylöjärvelle KÄVELYN JA PYÖRÄILYN OLOSUHTEET YLÖJÄRVELLÄ Kävelyolosuhteet Ylöjärvellä Pyöräilyolosuhteet Ylöjärvellä Keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet Kevyen liikenteen tavoiteverkot KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toteutusprosessi Määräykset, ohjeet, suunnitelmat ja selvitykset Olosuhteisiin liittyvät toimenpiteet Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet Yhteenveto kehittämisohjelmasta Kehittämisohjelman seuranta

3 ESIPUHE Kävelyn ja pyöräilyä kehittäminen on kannattavaa Kävely ja pyöräily yhdistettynä tehokkaaseen joukkoliikenteeseen on yksi menestyvien kaupunkien perusaineksista. Autoilun kulkutapaosuutta voidaan vähentää suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Kävely ja pyöräily liikennemuotona ja terveyden edistäjänä on tunnustettu tärkeäksi kehityskohteeksi. Liikkumista lisäämällä voidaan saada merkittäviä säästöjä terveydenhuollon kustannuksista. Mikäli Ylöjärvellä liikkumistottumuksia saadaan muutettua asetetun tavoitteen mukaiseksi, niin terveyshyötyjen on laskettu olevan vuosittain noin 5 miljoonaa euroa. Lisähyötyjä saadaan runsaasti kaupunkirakenteen kehittämisellä myönteiseen suuntaan. Autoilua vähentämällä liikenteen aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan vähentää ja siten saada aikaan mittavia säästöjä. Viime vuosikymmeninä jatkunut suuntaus autoliikenteen lisääntymisestä saadaan taitettua. Toimiminen ilmastonmuutosta vastaan edellyttää liikenteen määrän ja päästöjen vähentämistä. Ruuhkien vähentäminen säästää aikaa ja rahaa sekä tekee ympäristöstä turvallisemman. Viihtyisämpi, meluttomampi ja turvallisempi ympäristö houkuttelee jalankulkijoita, kun liikenteen ongelmia on vähemmän. Kaikkia kävelyn ja pyöräilyn hyötyjä ei voi edes mitata tarkasti. Omatoimisen liikkumisen myötä lisääntyvä terveys, viihtyisyys ja onnellisuus ovat arvoja, joiden eteen kannattaa ponnistella. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen sijaan tavoitellaan eheytyvää kaupunkirakennetta. Pitkien etäisyyksien sijaan palvelut löytyvät kävelyetäisyydellä kaupunkikeskustassa. Tiiviimpi asutus mahdollistaa myös laadukkaamman joukkoliikenteen. Eri kulkumuotoja yhdistelemällä voidaan muodostaa hyvin toimivia matkaketjuja. Liikkumistarvetta voidaan vähentää, kun asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat lähekkäin. Energian ja resurssien viisaampi käyttö johtaa ekologisempaan yhdyskuntaan. Liikenteen mittavien investointitarpeiden sijaan resursseja voidaan suunnata nopeammin hyötyjä tuoviin hankkeisiin. Lähes kaikki voivat liikkua kävelen tai pyöräillen, joten ne ovat liikkumismuotoina tasa-arvoisia. Tavoitteena on tehdä arjen liikkumisesta helppoa ja kätevää. Kun kävellen pääsee bussipysäkille tai pyöräillen kauppaan, niin auton käyttö jää luonnollisesti vähemmälle. Lapsille omatoiminen liikkuminen koulu- ja harrastusmatkoilla on yleistä. Kun koulureitit ovat kunnossa, niin lapsia voidaan kannustaa liikkumaan lyhyitä matkoja omatoimisesti. Lapset oppivat liikennesäännöt käytännössä parhaiten. Terveet liikkumistavat voidaan saada tarttumaan aikuisiinkin. Liikennetutkimusten mukaan noin puolet tehdyistä matkoista on alle 5 km mittaisia, mutta kuitenkin aikuisten liikkuminen tapahtuu usein autolla. Näistä lyhyistä automatkoista iso osa olisi tehtävissä kävellen tai pyöräillen. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan etenkin asennemuutosta. Kävely ja pyöräilyolosuhteista tehdyn kysely perusteella ylöjärveläiset ovatkin valmiita muuttamaan liikkumistottumuksiaan. 3

4 Ylöjärven kävely- ja pyöräilyohjelman laatiminen on toteutettu Liikenne- ja Viestintäministeriön myöntämällä tuella. Ohjelman on tehnyt konsulttityönä Navico Oy ja Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Verne. Työryhmään ovat kuuluneet Navicosta Timo Perälä ja Pekka Tahkola sekä Vernestä Pasi Metsäpuro Kalle Vaismaa ja Kaisa Karhula. Ylöjärven kaupungin ohjausryhmään ovat kuuluneet kaavoitusarkkitehti Arto Huovila, kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemi, liikuntapaikkamestari Jyrki Tanhuanpää, suunnitteluinsinööri Pekka Virtaniemi ja vapaa-aikatoimenjohtaja Sami Yli-Pihlaja. Kuntalaisten osallistuminen on toteutettu kyselyn ja avoimen työpajan avulla. Virkamiehiä on haastateltu ja päättäjille on järjestetty työpaja. Liikkujan viikon monipuolinen ohjelma järjestettiin pääosin talkoilla. Ohjelmatyöhön osallistuneet ovat kokeneet asian tärkeäksi ja osallistuminen on ollut innostunutta. Kaupunkiliikenne on muutoksessa, jossa Ylöjärvellä halutaan olla mukana. Ylöjärvellä huhtikuussa

5 1. JOHDANTO 1.1. Työn taustat Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma valmistui vuonna Yhtenä ohjelman tärkeänä toimenpiteenä esitettiin tarkempien kaupunkikohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimista seudulle laadittujen periaatteiden käytäntöön viemiseksi. Ylöjärven kaupunki laati vuoden 2013 Liikenne- ja viestintäministeriön liikkumisen ohjauksen ohjelmaan hankehakemuksen, joka hyväksyttiin. Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimuksen 2012 tulosten mukaan Ylöjärven kaupungissa kävelyn osuus kaikista matkoista on 11 % ja pyöräilyn osuus 8 %. Ylöjärveläiset liikkuvat pääasiassa autolla (72 % kaikista matkoista). Kaupungin kasvu tulee jatkumaan voimakkaana ja kaavoitusprosessi uuden asukaan ja työpaikan mahdollistamiseksi on meneillään. Nykyinen kulkutapajakauma ja kaupungin kasvu edellyttävät kävelyn ja pyöräilyn voimakasta kehittämistä kaupungin kestävän kehityksen mahdollistamiseksi, kaupunkilaisten terveyden edistämiseksi ja suurten moottoriliikenteen väyliin liittyvien investointitarpeen minimoimiseksi Työn tavoitteet ja sisältö Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman perimmäisenä tavoitteena on nostaa ko. kulkumuotojen osuutta kaikista Ylöjärven kaupungin asukkaiden tekemistä matkoista. Tähän pääseminen edellyttää seuraavien asioiden toteutumista: 1) Kävelyn ja pyöräilyn tavoitetaso on määritelty 2) Eri osapuolet ovat sitoutuneet tarvittavien edistämistoimenpiteiden toteuttamiseen 3) Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotojen arvostus on noussut 4) Kaupunkilaisten asenteet ja liikkumistottumukset ovat muuttuneet 5) Kävelyä ja pyöräilyä suunnitellaan ja edistetään omina liikennemuotoinaan 6) Kävelyn ja pyöräilyn asema on vähintäänkin tasavertainen muiden liikennemuotojen kanssa Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman mukaisesti eri hallintokuntien yhteistyö ja sitoutuminen kestävien liikkumismuotojen tukemiseen on avainasemassa. Tähän prosessiin liittyy kiinteästi asenteiden ja liikkumistottumuksien muuttaminen. Ilman laajaa poliittista ja yleistä hyväksyntää sekä riittävää taloudellista panostusta kulkumuotojen arvostus ei nouse, liikkumistottumukset eivät muutu, eivätkä olosuhteet parane. Lisää taloudellisia resursseja tarvitaan ennen kaikkea henkilöresurssien muodossa, nykyisten verkostojen suunnittelussa ja puutteiden korjaamisessa, sekä kunnossapidossa. Lähtökohtaisesti olosuhteet Ylöjärven kaupungissa mahdollistavat nykyistä huomattavasti korkeamman kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden. Toki huomattavimmat kävely- ja pyöräilyverkkojen sekä suunnitteluprosessien ongelmakohdat tulee korjata, jotta olosuhteet olisivat entistä paremmat ja mahdollistaisivat näin osaltaan voimakkaamman kulkumuoto-osuuden kasvun. Kehittämisohjelman tavoitteena on löytää kustannustehokkaita keinoja Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn tavoitteeseen pääsemiseksi. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmat ovat yleensä tuottaneet mittavia toimenpidelistoja, jotka jäävät suunnittelutyön aikana tai heti sen jälkeen vastuuttamatta, eivät etene kaupungin budjettiin ja valitettavan usein jäävät näistä syistä toteuttamatta. Tämän vuoksi Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tavoitteena on esittää asiat ytimekkäästi. Lisäksi edistämistyön laatimisen aikana kaikissa osavaiheissa on korostettu eri osapuolten (päättäjät, virkamiehet, sidosryhmät, asukkaat) vuorovaikutusta ja 5

6 sitouttamista visuaalista esittämistapaa hyväksi käyttäen. Työstä on laadittu erikseen lyhyt yhteenvetoraportti, joka toimii kehittämisohjelman tiedottamisen ja jalkauttamisen välineenä. Kehittämisohjelman laatiminen on muodostunut seuraavista osavaiheista: 1) Kävelyn ja pyöräilyn tavoitetilan määritys Ylöjärvelle 2) Asenteet ja liikkumistottumukset 3) Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet 4) Edistämisohjelman laatiminen Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman perimmäisenä tavoitteena on nostaa ko. kulkumuotojen osuutta kaikista Ylöjärven kaupungin asukkaiden tehdyistä matkoista. Eri hallintokuntien yhteistyö ja sitoutuminen kestävien liikkumismuotojen tukemiseen on avainasemassa. Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tavoitteena on esittää asiat ytimekkäästi. 6

7 2. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TAVOITETILA Ylöjärvi on nykyisin autokaupunki, sillä suurin osa (72 %) kaupunkilaisten matkoista tehdään henkilöautolla. Kävelyn kulkumuoto-osuus on 11 % ja pyöräilyn 8 %. Joukkoliikenteen osuus kaikista tehdyistä matkoista on 7 %. Ylöjärven kaupungin kulkumuotojakauma on tyypillinen suurten kaupunkiseutujen ympäryskunnille. Muutamiin suomalaisiin vertailukuntiin nähden joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Ylöjärvellä on hieman suurempi, mutta kävelyn ja pyöräilyn osuudet ovat puolestaan vertailukuntia pienempiä (kuva 1). Kuva 1. Ylöjärven kaupungin ja muutaman vertailukunnan kulkumuotojakaumat Kaupungin kasvaessa ilman kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotojen merkittäviä edistämistoimia on suuri riski sille, että kulkutapajakauma pysyy nykyisellään tai painottuu entisestään henkilöautoilun puolelle. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi on tärkeää konkreettisten tavoitteiden asettaminen, niihin sitoutuminen sekä riittävien resurssien osoittaminen. Tavoitteen on oltava selkeä ja mitattavissa. Tavoitteen toteutumista on seurattava suunnitelmallisesti. Kävelyn ja pyöräilyn asemaa parannetaan tai pyörien liityntäpysäköintiä kehitetään -tyyppiset löysät lauseet eivät johda mihinkään. Tarvitaan lukuja, suunnitelmallisuutta, vastuunottoa, resursseja ja tekoja Ylöjärven kaupungin maankäytön kehitys Ylöjärvellä asuu asukasta ( ). Ylöjärven kaupunki on kasvanut koko luvun ajan. Kaupungin väestömäärän muutokselle on ollut tunnusomaista voimakas kasvu ja väestön ikääntyminen erityisesti keskusta-alueiden ulkopuolella. Keskimääräinen asukasluvun kasvu on ollut luvulla 1,75 % vuodessa. Suurimmillaan se on ollut 2,33 % vuonna Väestöennusteiden mukaan vuonna 2020 kaupungissa on noin 4 000, vuonna 2030 noin ja vuonna 2040 noin asukasta enemmän. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:n periaatteiden mukaisesti kaupunkiseudun kasvua pyritään ohjaamaan keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varrelle. Ylöjärvellä on pyritty sijoittamaan uutta maankäyttöä ensisijaisesti nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja toissijaisesti sitä täydentämällä. Tavoitteena on ollut edistää taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä sekä asukkaiden sujuvan ja toimivan arjen edellytyksiä. Viime vuosina ( ) Ylöjärven alueista voimakkaimmin on kasvanut Metsäkylä. Muita selkeitä kasvualueita ovat olleet Ydinkeskustan itäpuoli, Asuntila ja Haavisto (kuva 2). 7

8 Kuva 2. Keskimääräinen vuosittainen väestömäärän muutos vuosina Tulevaisuudessa ydinkeskustan alueen ennustetaan kasvavan nykyisen maankäytön suunnittelulla voimakkaimmin. Muita keskeisiä kasvualueita ovat Siltatien alue ja Metsäkylä (kuva 3). Kaupungin voimakas kasvu luo liikenteellisiä paineita päätie- ja katuverkolle Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien keskustoiden suuntaan. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteen sovittaminen nousee maankäytön kehittyessä Ylöjärven kaupungin tärkeäksi edistämistehtäväksi. Ydinkeskustan ulkopuolisilta alueilta tulee olla laadullisesti erittäin hyvät, suorat ja nopeat kevyen liikenteen yhteydet palvelukeskittymiin, joukkoliikenteen pysäkeille ja keskeisiin terminaaleihin. Tarkemmassa suunnittelussa priorisoidaan näitä yhteyksiä henkilöautoliikenteen yhteyksiin nähden. Ilman huomattavaa kestävän kehityksen kulkumuotojen priorisointia suunnittelussa ja resurssien jaossa henkilöajoneuvojen kulkumuoto-osuus tulee entisestään kasvamaan Ylöjärven kaupungissa. Tampereen suuntaan tarvitaan Ylöjärven keskustasta yksityisautoilun voittava joukkoliikenneyhteys, joka on saavutettavissa muualta Ylöjärven kaupungin alueelta helpoiten kävellen ja pyöräillen. 8

9 Kuva 3. Suunnitteilla olevien osayleiskaavojen väestöarviot vuonna 2040 Ajankohtaiset maankäytön ja liikenteen suunnitelmat Ylöjärven keskustassa ja sen läheisyydessä on useita ajankohtaisia kaavatöitä, joiden yhteydessä on mahdollista huomioida kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittäminen. Ylöjärven keskustan osayleiskaavoitus on käynnissä keskustan arkkitehtikilpailun pohjalta. Keskustan pohjoispuolelle sijoittuva Siltatien osayleiskaava mahdollistaa keskustan läheisyyteen sijoittuvan uuden asuinalueen. Noin 4 km etäisyydellä keskustasta sijaitsevan Metsäkylän alueen osayleiskaavoitus on käynnissä. Tampereen seudulle laaditaan naapurikuntien seutuyhteistyönä rakennemallia. Lisäksi maakuntakaavatyö on käynnissä. Suunnitelmissa arvioidaan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittumista sekä liikenteellisiä ratkaisuja. Maakuntakaavassa tutkitaan Tampereen läntistä ohitusrataa, jonka liittyminen päärataan sijoittuisi Ylöjärven keskustan läheisyyteen Elovainiolle. Keskustan suunnittelun haasteena on vähentää keskustan isojen liikenneväylien aiheuttamia esteitä. Keskustan toiminnalliset painopisteen sijoittuvat Soppeenmäen, Kirkon ja Elovainoin alueelle, jota halkoo valtatie 3, kantatie 65 ja rautatie. Tampereen eteläisen ohitustien valmistuttua Vaasantien luokitus on muutettu Ylöjärven keskustan kohdalla valtatiestä kantatieksi. Toistaiseksi Vaasantielle ei voida toteuttaa tasoliittymiä tai tasossa ylittäviä suojateitä. Vaasantien muuttaminen katumaiseksi keskustan kohdalla on riippuvainen valtatie 3:n toteuttamisesta. Valtatie 3 on suunniteltu jatkettavaksi moottoritienä edelleen Ylöjärveltä Hämeenkyrön suuntaan. Tielinja sijoittuu Elovainion kauppakeskuksen ja Metsäkylän asuinalueen pohjoispuolelle. 9

10 Suurten liikennehankkeiden ongelmana on ollut, että ne eivät huomioi paikallista maankäyttöä tai yhteystarpeita. Sekä oikorata että valtatien toteutus moottoritienä lisäisivät Ylöjärven keskustassa väylien aiheuttamia esteitä. Keskustan osayleiskaava Keskustan yleiskaavan muutos mahdollistaa keskustan alueelle pitkällä aikavälillä noin asukasta lisää. Ylöjärven keskustan alueella olemassa olevat jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeet ovat hyvä lähtökohta kehittää eri liikennemuotojen matkaketjuja. Keskustan asukasmäärään kasvaminen tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen kytkemisen avulla voidaan vähentää liikkumistarvetta. Keskustan joukkoliikenne suunnitellaan alkuvaiheessa toteutettavaksi runkobusseilla ja jatkossa raitiovaunuilla. Joukkoliikenteen matkaketjuja tuetaan osoittamalla autoille liityntäpysäköintipaikat Siltatien, Elovainion ja Aronrannan kohdalle. Osayleiskaavassa keskustan kävelyn ja pyöräilyn verkostoon esitetään täydennyksiä. Suunnitelmissa esitetään keskustan viherverkko ja siihen liittyvät virkistysreitit, jotka toimivat osittain myös kevyen liikenteen reitteinä. Soppeenmäen, Kirkonseudun ja Elovainion väliset yhteydet ovat erityisen tärkeitä. Seudullisista reiteistä tärkeimpiä ovat yhteydet Tampereelle ja Nokialle. Siltatien osayleiskaava Siltatien osayleiskaava mahdollistaa uuden asuinalueen rakentumisen kohtuulliselle etäisyydelle keskustasta. Pitkällä tähtäimellä Siltatien alueelle on mahdollista toteuttaa noin 5000 asukkaan asuinalue. Alueen rakenne on suunniteltu riittävän tiiviiksi, jotta sinne on mahdollista toteuttaa laadukas joukkoliikenne. Keskustan raitiotielinja suunnitellaan jatkettavaksi Siltatien alueelle. Keskustan suuntaan radan rinnalle on esitetty pyöräilyn pikareittiä. Siltatien alueen keskeisille puistoalueille on suunniteltu kevyen liikenteen pikareitit ja virkistysreittejä. Metsäkylän osayleiskaava Ylöjärven lähivuosien pientalorakentaminen painottuu Metsäkylän alueelle. Metsäkylässä on nykyisin noin 3000 asukasta, jota täydennetään pitkällä tähtäimellä osayleiskaavan mukaan noin 3000 asukkaalla. Alueen suunnittelussa kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta sujuvat kävely ja pyöräily-yhteydet Elovainiolle ja edelleen keskustaan ovat tärkeitä. Alueen virkistysreitit ovat tärkeitä paikallisina liikkumisen reitteinä. Ylöjärveläisten kävely- ja pyöräilymatkat TASELI 2020 tutkimuksen mukaan Ylöjärven kaupungin sisäisten matkojen suorite on ulkopuolelle suuntautuvia matkoja huomattavasti pienempi. Ylöjärveläisten tekemien matkojen keskipituus onkin korkea ollen 10,4 km. Työmatkojen keskimääräinen pituus on 16,4 km. Kuva 4. Ylöjärveläisten tekemien matkojen keskipituudet ovat pitkiä. Keskimääräiset matkapituudet eri matkaryhmissä Ylöjärvellä TASELI liikennetutkimuksen mukaan. Matkaryhmittäin tarkasteltuna suurin kävelyn ja pyöräilyn potentiaali on päivähoitomatkoilla. Ylöjärvellä keskimääräisen kävellyn matkan pituus on 1,3 km ja pyöräillyn matkan 3,2 km. TASELI tutkimuksen mukaan Tampereen ympäryskunnissa (sis. Ylöjärven) suurin potentiaali pyöräilyn lisäämiseksi on nimenomaan 2,5 5,0 kilometrin pituisilla matkoilla (kuva 5). 10

11 Suurin osa Ylöjärven kaupungin kasvusta tulee sijoittumaan noin 5 kilometrin säteen sisälle Ylöjärven keskustasta. Huomioiden ylöjärveläisten nykyiset keskimääräiset kävelyn ja pyöräilyn matkapituudet reunimmaisten kasvualueiden sijainti voi edelleen kasvattaa yksityisautoilua ilman huomattavaa liikkumistottumusten muutosta. Toisena tärkeänä ehtona kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on laadukkaiden joukkoliikenneyhteyksien toteuttaminen Tampereen suuntaan. Kuva 5. Tampereen ympäryskuntien (sis. Ylöjärvi) asukkaiden 2,5-5,0 km mittaisissa matkoissa on huomattavaa potentiaalia pyöräilyn määrien kasvattamiselle. Ilman huomattavaa kestävän kehityksen kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) priorisointia suunnittelussa ja resurssien jaossa moottoriajoneuvojen kulkumuoto-osuus tulee entisestään kasvamaan Ylöjärven kaupungissa. Joukkoliikenteen korkea palvelutaso Tampereelle on kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuksien kehittymisen elinehto. 11

12 2.2. Liikenteen skenaariot Väestö Ylöjärven kunnan kolme väestökeskittymää, Ylöjärvi, Viljakkala ja Kuru ovat yhdistyneet toisiinsa kuntaliitosten tuloksena vuosina 2007 (Viljakkala => Ylöjärvi) ja 2009 (Kuru => Ylöjärvi). Nämä väestökeskittymät eroavat toisistaan erityisesti ikäluokkiensa suhteen. Ylöjärven keskustan ympäristössä väestö on Suomen väestöön verrattuna hieman nuorempaa. Esimerkiksi yli 50-vuotiaita on Ylöjärvellä 32 % väestöstä, kun Suomessa vastaava ikäryhmä edustaa 39 %:n osuutta. Kuvasta 6 havaitaan, että iäkkäämpi väestö asuu tyypillisesti Ylöjärven ydinkeskustassa tai asuinalueiden laitamilla. Viljakkalan väestö on Ylöjärven keskustan ympäristössä asuvaa väestöä keskimäärin hieman vanhempaa. Viljakkalassa on tyypillistä, että nuorempi väestö asuu keskustan tuntumassa ja iäkkäämmät vastaavasti kauempana keskustasta. Kurussa väestö on huomattavasti iäkkäämpää kuin Ylöjärvellä ja Viljakkalassa. Lisäksi haastetta aiheuttaa iäkkäämmän väestön asumisen sijoittuminen taajaman laitamille. Kuva 6. Väestöryhmien asumisen sijoittuminen ja väestöryhmien suhteelliset osuudet Ylöjärven asukaskeskittymissä. (Lähde: YKR, väestötiedot 2010) Kaupunkirakenteen tiiveys on myös yksi kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksiin vaikuttavista tekijöistä. Tiiviissä kaupungissa matkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä, jolloin ne ovat houkuttelevia kävellä tai pyöräillä. Yksi tunnusluku kaupungin tiiveydestä on asutuksen määrä tietyllä säteellä kaupungin keskustasta. Kävelymatkat ovat tyypillisesti pituudeltaan 1-3 km ja pyörämatkat 1-5 km, joten parhaiten kaupungin tiiveyttä käveltävyyden ja pyöräiltävyyden näkökulmista kertoo asukkaiden määrä yhden, kolmen ja viiden kilometrin säteellä. Ylöjärven tunnusluvut ovat 1 km:n säteelle 1960 asukasta (6,3 % Ylöjärven asukasluvusta), 3 km: säteelle 8210 asukasta (26,0 %) ja 5 km:n säteelle asukasta (50,4 %). 12

13 Kuva 7. PYKÄLÄ II projektissa mukana olleiden kaupunkien saavutettavuus. Esimerkiksi Hyvinkää on hyvin tiivis kaupunki: viiden kilometrin säteellä kaupungin keskustasta asuu yli 90 % kaupungin asukkaista. Ylöjärvellä 5 kilometrin säteellä keskustasta asuu noin puolet kaupungin asukkaista. (Lähde: YKR, väestötiedot 2010) Suomen Ympäristökeskus SYKEn ja Tampereen teknillisen yliopiston Urban Zone -tutkimuksessa yhdyskuntarakenne on jaettu vyöhykkeisiin niille tyypillisten kulkutapojen mukaan. Vyöhykkeiden jaossa on käytetty kriteereinä esimerkiksi työpaikkojen ja asumisen tiheyttä sekä joukkoliikenteen palvelutasoa. Pääosin vyöhykkeitä on kolme: jalankulun, joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen vyöhykkeet. Ylöjärvellä Kirkonseutu ja Soppeenmäki on luokiteltu alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeeksi, mutta Ylöjärveltä löytyy myös joukkoliikenne- sekä autovyöhykettä. 13

14 Kuva 7b. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Ylöjärven ympäristössä. Kirkonseutu ja Soppeenmäki on luokiteltu alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeeksi, mutta Ylöjärveltä löytyy myös joukkoliikenne- sekä autovyöhykettä. Kuva 8. Ylöjärven keskustan (vihreä pallo) saavutettavuus yhden (harmaa väri), kolmen (tumman vihreä) ja viiden (vihreä) kilometrin etäisyyksiltä. (Lähde: YKR, väestötiedot 2010) 14

15 Ylöjärven väestö on hieman nuorempaa kuin Suomen väestö keskimäärin. Väestön ikääntyminen sen sijaan alkaa näkyä selkeimmin Kurun ja Viljakkalan alueilla. Ylöjärvi on melko väljään asuttu kaupunki. Viiden kilometrin säteellä Ylöjärven keskustasta asuu asukasta, joka vastaa 50,4 % koko Ylöjärven asukkaista. Tiivisti asutussa kaupungissa väestön osuus 5 km:n säteellä on tyypillisesti yli 70 %. Työmatkat Vuoden 2010 työmatkatietojen aineistossa on tieto yhteensä työmatkasta, jotka lähtevät Ylöjärven kaupungin alueelta. Näistä matkoista suurin osa suuntautui Tampereelle (6092, 45 %) ja Ylöjärvelle (5145, 38 %). Seuraavaksi yleisimpiä ylöjärveläisten työssäkäyntikuntia ovat Nokia, Hämeenkyrö sekä Pirkkala. Ylöjärvi houkuttelee työssäkäyntikuntana myös seudun muiden kuntien näkökulmasta, sillä Ylöjärven ulkopuolelta saapuvien työssäkäyvien määrä on noin Ylöjärven seudulla olevista kunnista eniten työssäkäyviä tulee Tampereelta, Nokialta sekä Hämeenkyröstä. Työmatkat Ylöjärven ja sen naapuruskuntien välillä on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Työssäkäyvien määrät Ylöjärven ja sen ympäristökuntien välillä. (Lähde: YKR, työmatkat 2010) Ylöjärveltä lähtevät työmatkat tyypillisesti melko pitkiä, sillä yli puolet työmatkoista on yli 10 km:n pituisia (kuva 10). Potentiaalisimpia kävellen ja pyöräillen tehtäviä, alle 5 km pituisia työmatkoja on noin neljännes, eli lähes 6000 edestakaista työmatkaa. Lisäksi 5-10 km pituisia työmatkoja on noin Myös niistä merkittävä osa voitaisiin kulkea pyörällä. 15

16 Kuva 10a. Ylöjärveltä lähtevien työmatkojen pituus linnuntietä. Kävelyn ja pyöräilyn potentiaalia on erityisesti lyhyemmillä, alle 5 kilometrin matkoilla. (Lähde: YKR, työmatkat 2010) Kuva 10b. Vuosien valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaiset kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan. Kävely- ja pyöräilymatkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä. Esimerkiksi alle kilometrin matkoista kävellen ja pyöräillen tehdään yhteensä hieman yli 70 %. Koulumatkat Ylöjärvellä tehdyt koulumatkat on mallinnettu reitittämällä koulupiirialueiden ja YKR-väestötiedon perusteella matkat kyseisen koulupiirin kouluun. Reititykseen on käytetty lyhintä mahdollista reittipituutta pyöräja kävelyteitä painottaen. Ylöjärvellä alakoululaisten koulumatkojen keskipituus on 2,4 km ja 80 %:lla koululaisista on alle 3 km:n pituinen koulumatka. Koulumatkoissa on siis runsaasti potentiaalia kävely- ja pyöräilymatkoiksi. Kuvassa 11 on esitetty alakouluihin suuntautuvien koulumatkojen pituusjakaumia luokissa alle 3 km, 3-5 km, 5-10km sekä yli 10 km. Lyhyimmät koulumatkat ovat Vuorentaustan, Metsäkylän ja Veittijärven kouluissa ja pisimmät Mutalan ja Keihäslahden kouluissa. 16

17 Oppilasmäärä Kuva 11. Koulumatkojen pituuksia Ylöjärven alakouluihin. Koulumatkat ovat Ylöjärvellä tyypillisesti melko lyhyitä. Lyhyimpiä koulumatkat ovat Ylöjärven yhtenäiskoulussa, Vuorentausta koulussa sekä Metsäkylän koulussa. Pidempiä koulumatkoja on Mutalan ja Keihäslahden koulussa. Koulumatkojen reittimallia tehdessä havaittiin, että osa suosituimmista koulureiteistä on kunnoltaan puutteellisia vuonna 2012 tehdyn kevyen liikenteen verkon kuntokartoituksen perusteella. Tällaisia kohtia olivat esimerkiksi Kuruntien länsipuolella kulkevan Siukolantie (Ylöjärven yhtenäiskouluun kulkeva reitti) ja Metsäkyläntiellä (Metsäkylän kouluun kulkeva reitti). Paljon koulumatkoja, mutta huonokuntoinen pyörätie Kuva 12. Esimerkit koulumatkojen reittimallista (vas.) ja kevyen liikenteen verkon kuntokartoituksesta (oik.), Lähde: SITO

18 Potentiaaliset alueet pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen Pyöräilyn ja kävelyn kehittämiskohteita selvitettäessä on hyvä tarkastella, missä on eniten potentiaalia pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen. Pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen on parhaat edellytykset siellä, missä on paljon asumista, erilaisia toimintoja sekä lyhyet matkat. Lisäksi tasaisuus lisää pyöräilyn houkuttelevuutta. Työssä on muodostettu karttapohjainen analyysi siitä, missä Ylöjärven keskustan ympäristössä on potentiaalisia alueita pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen (kuva 12). Analyysiin on otettu huomioon (250 x 250 metrin kokoisen YKR-ruudun) asumisen määrä, työmatkojen keskipituus sekä maaston tasaisuus ja muodostettu näistä pyöräilyn ja kävelyn potentiaalia kuvaava asteikko arvosanoilla 1-7 (1 potentiaalisin, 7 vähiten potentiaalinen). Analyysin perusteella Ylöjärven potentiaalisimpia alueita kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta ovat Kirkon seutu, Soppeenmäki sekä Vuorentausta. Lisäksi Metsäkylän, Asuntilan sekä Mettistön alueilla on melko hyvät edellytykset pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen. Kuva 13. Pyöräilyn potentiaali-indeksi osoittaa alueet, joissa pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä kannattaa priorisoida. Ylöjärvellä on kuusi tällaista aluetta. Eteläisemmät vihreät alueet (ympyröimättä) ovat jo Tampereen puolella. Liikkumisen tulevaisuuskuvat Ylöjärvellä 2030 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laadinnassa kaupungin päättäjiä sitoutettiin ja heidän mielipiteitään kuultiin asian tiimoilta Ylöjärvellä järjestetyssä luottamushenkilöiden työpajassa. Työpajassa ilmapiiri oli hyvin innostunut ja myönteinen pyöräilyn ja kävelyn edistämisen suhteen. Työpajan tavoitteena oli pohtia, millainen Ylöjärven kaupungin halutaan olevan vuonna 2030 ja miten tavoitteeseen päästään. Tulevaisuuden tavoitetilaa lähdettiin hahmottelemaan tulevaisuustaulukon avulla, johon otetaan mukaan muutamia muuttujia, joilla on erilaisia arvoja. Aluksi pohdittiin sitä, miten Tampereen seutu kehittyy vuoteen 2030 mennessä ja mikä on Ylöjärven rooli tässä kokonaisuudessa. Tämän jälkeen pohdittiin kaupunkiliikkumisen tapoja sekä sitä, kuinka taloudellisella ohjauksella pyritään vaikuttamaan liikkumistapoihin. Työpajassa pohdittiin myös kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuriin panostamista Ylöjärvellä sekä liikkumiseen liittyvän asenneilmapiirin kehittymistä. Taulukossa 1 on esitetty tulevaisuustaulukko, jota käytettiin liikkumisten tulevaisuuskuvien laadinnassa Ylöjärven työpajassa. 18

19 Taulukko 1. Mahdollisia tulevaisuuskuvia liikkumisesta Ylöjärvellä Tulevaisuustaulukko Ylöjärven liikkumisen kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä "Auton nokka kohti Tamperetta" "Joukkoliikenteellä koko seutu haltuun" "Lähiliikkumisen uusi aika" "Helppoa ja markkinavetoista liikkumista tasapainoisella kaupunkiseudulla" Seudullinen kehitys Seutu kehittyy Tampere-vetoisesti. Palvelut ja työpaikat keskittyvät voimakkaammin Tampereelle. Kuntarajojen merkitys vähenee ja Tampereen seutu kehittyy yhteisenä alueena. Seudun kunnat itsenäistyvät enemmän. Ylöjärven palvelu- ja työpaikkaomavaraisuus lisääntyy Kuntarajojen merkitys vähenee ja Tampereen seutu kehittyy yhteisenä alueena. Kaupunkiliikkumisen päätrendi Henkilöauto dominoi voimakkaasti kaupungin pääliikkumismuotona. Matkat ovat pidentyneet. Myös lyhyet matkat tehdään pääsääntöisesti autolla. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvussa. Matkaketjut ovat sujuvia ja kävely sekä pyöräily ovat luonteva osa joukkoliikenteen matkaketjuja. Alueiden (asuinalueet, työpaikkaalueet, keskusta) väliset erot näkyvät selvemmin liikkumisessa. Kaupunkiliikkumisessa korostuu pyöräilyn ja kävelyn rooli. Automatkat ovat yleisiä keskustan ulkopuolella. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvussa. Matkaketjut ovat sujuvia ja kävely sekä pyöräily ovat luonteva osa joukkoliikenteen matkaketjuja. Joukkoliikenteen ja henkilöautoilun taloudellinen ohjaus Vapaampi kilpailutilanne. Joukkoliikenteen tuet vähenevät ja henkilöautolla kulkeminen on edullista (kallis hankintahinta, alhaiset käyttökustannukset). Joukkoliikennettä tuetaan voimakkaasti. Henkilöautoilun kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti erityisesti kaupunkiliikenteessä. Tuetaan maltillisesti joukkoliikennettä. Henkilöautoilun kustannukset ohjataan voimakkaammin auton käyttömäärään. Vapaampi kilpailutilanne. Joukkoliikenteen tuet vähenevät ja henkilöautolla kulkeminen on edullista (kallis hankintahinta, alhaiset käyttökustannukset). Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittäminen Korostunut suuntaus asenneilmapiirissä Pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuurin laatutaso heikkenee ja yhteyksien määrä pysyy entisellään. Infraan rakennetaan muutamia lisäyhteyksiä ja väylien kunnossapitoa parannetaan. Kävelyalueiden palveluverkko paranee. Liikkumisratkaisut muodostuvat kustannusperusteisesti. (Varallisuus Sosiaalinen vastuuntunto korostuu ja tulotaso vaikuttavat kulkumuotoon) Infran laatutaso on parantunut huomattavasti. Kaupungissa on pyöräilyn huippuväylät asuinalueilta keskustaan sekä lisää yhteyksiä on rakennettu. Kävelyalueita kehitetään voimakkaasti. Ympäristöarvojen korostuminen vaikuttaa voimakkaasti liikkumiskäyttäytymiseen Infran laatutaso on parantunut huomattavasti. Kaupungissa on pyöräilyn huippuväylät asuinalueilta keskustaan sekä lisää yhteyksiä on rakennettu. Kävelyalueita kehitetään voimakkaasti. Liikkumisratkaisut muodostuvat kustannusperusteisesti. (Varallisuus ja tulotaso vaikuttavat kulkumuotoon) Suurin osa ylöjärveläisten työmatkoista suuntautuu Tampereelle (45 %) ja Ylöjärvelle (38 %). Ylöjärvelle kunnan ulkopuolelta saapuvien työssäkäyvien määrä on noin Ylöjärveltä lähtevät työmatkat ovat melko pitkiä, sillä yli puolet työmatkoista on yli 10 km:n pituisia. Neljännes työmatkoista on alle 5 km, eli pyöräilyn ja kävelyn potentiaalia on runsaasti työmatkoissa. Alakoululaisten koulumatkojen keskipituus on 2,4 km ja 80 %:lla koululaisista on alle 3 km:n pituinen koulumatka. Koulumatkoissa on siis runsaasti potentiaalia kävely- ja pyöräilymatkoiksi. Ylöjärvelle tehdyn karttapohjaisen analyysin perusteella potentiaalisimpia alueita kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta ovat Kirkon seutu, Soppeenmäki sekä Vuorentausta. 19

20 2.3. Kävelyn ja pyöräilyn tavoitteet Ylöjärvellä Esimerkkejä muualta Tampere Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteistä kulkumuoto-osuutta vuoden 2005 tasosta prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin yhteinen kulkumuoto-osuus on 40 %. Pyöräilyn ja kävelyn kulkumuoto-osuuden visioidaan kasvavan noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä. Helsinki Valtakunnallisesti parhaiten tunnettu ja eniten julkisuutta saanut esimerkki on Helsingin kaupungin vuonna 1995 julkistama pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma. Ohjelman tavoite jäi saavuttamatta, sillä julkistaminen ei aiheuttanut konkreettisia toimia resurssien jaossa eikä tavoite näin ollut realistinen. Vuonna 2003 ohjelmaa tarkistettiin ja tavoitteeksi asetettiin 12 % kulkumuoto-osuus vuoteen 2012 mennessä. Vähitellen tavoitevuoden lähestyessä poliittinen tahtotila alkoi kääntyä yli puoluerajojen pyöräilyn voimakkaalle edistämiselle, mikä on näkynyt myös viime vuosina kaupungin resursseissa ja budjeteissa. Vuonna 2009 tehtiin viimeisin tarkistus tavoitteeseen, kun Helsingin kaupunki allekirjoitti Brysselin julistuksen. Tavoite pyöräilyn kulkumuoto-osuudelle on nyt 15 % vuonna Nykyisin kulkumuoto-osuus on noin 9 %. Kuva 14. Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämisen määrärahan kehitys kehittämisohjelman mukaisesti (Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämisohjelma, 2013) Helsingin kaupungin pyöräilyn kehittämisohjelmassa pyöräilyn määrärahoja on esitetty kasvatettavan kuvan 14 mukaisesti portaittain noin 20 M vuositasolle vuoteen 2015 mennessä. Suurin osa määrärahoista on suunnattu pyöräilyn infrastruktuurin rakentamiseen ja kehittämiseen. Pääpaino investoinneissa on Baana-verkon kehittämisessä. Kehittämisohjelmassa esitetyt tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Vuonna 2013 pyöräteiden investointien suuruus oli 3,9 M ja muu kehittämisrahan määrä 20

21 oli 0,8 M. Vuodelle 2014 pyöräteiden investointien määrä liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa oli 5,7 M ja vuodelle 2015 jo 15,8 M. Seinäjoki Muista suomalaisista kaupungeista selkeitä pyöräilyn ja kävelyn kasvutavoitteita ovat esittäneet mm. Lahden ja Seinäjoen kaupungit. Tapaukset ovat suhteellisen tuoreita, eikä niiden vaikuttavuudesta ole vielä toistaiseksi pitempiaikaisia näyttöjä. Lahdessa visiona vuoteen 2025 mennessä on saavuttaa 50 % kulkumuoto-osuus kävellen ja pyörällä (nykyisin 39 %). Lahden strategiassa esitetään yhteensä 26 kärkihanketta, joista osa on hyvinkin mittavia kokonaisuuksia. Seinäjoella nykyinen pyöräilyn 11 % kulkumuoto-osuus on tarkoitus nostaa vuoteen 2016 mennessä 15 %:iin ja edelleen 35 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Seinäjoen kaupunki on tehnyt 10 pyöräilyn edistämistä koskevaa lupausta, mikä vaikuttaa hyvältä tavalta ohjata kaupungin suunnittelua, rahan käyttöä sekä päätöksentekoa. Seinäjoen 10 lupausta ovat: 1) Keskustaan laadukas ja esteetön pääreitti pääilmansuunnista 2) Pyöräily-yhteydet maanteiltä keskustaan kartoitetaan ja täydennetään 3) Pyöräteiden kunnossapidon kehittäminen 4) Pyöräreittien viitoituksen kehittäminen 5) Laadukkaampi pyöräpysäköinti 6) Sähköisten kanavien hyödyntäminen pyöräilyyn innostamisessa 7) Pyöräilykartta paperisena ja sähköisenä 8) Seinäjoen pyöräilymyönteisimmän työnantajan palkitseminen vuosittain 9) Pyöräily turvallisesti turvaa pyöräilijä -kampanjat 10) Lisää asiointipyöriä työpisteisiin Kuva 15. Seinäjoen pyöräilyn strategiasta on tehty lyhyt ja näyttävä raportti (Seinäjoen kaupunki 2012) 21

22 Joensuu Joensuun kaupungilla on tuoreehko, vuonna 2012 valmistunut kävelyn ja pyöräilyn strategia. Joensuussa tavoitteiksi ei ole asetettu numeroita, vaan tavoite on kirjattu seuraavasti: Konkreettisena pitkän aikavälin tavoitteena, jonka toteutumista myös seurataan, on kävelyn ja pyöräilyn yhteenlasketun kulkutapaosuuden selvä kasvu Joensuun seudulla vuoteen 2020 mennessä. Sanalliset tavoitteet olisi syytä konkretisoida mitattaviksi tekijöiksi, mikäli mahdollista. Kööpenhamina Kööpenhaminan tavoitteena on olla maailman paras pyöräilykaupunki. Taulukossa 2 on esitetty kaupungin strategian tavoitteet lukuina. Kööpenhaminan tavoitteet koskevat kulkumuoto-osuutta, väylästön laatua sekä käyttäjien tyytyväisyyttä. Taulukko 2. Kööpenhaminan tavoitteet pyöräilyn edistämiseksi vuosille (Good, better, the best, 2011) Pyöräilyn kulkumuoto-osuus Pyöräilyn osuus työ- ja koulumatkoista Kööpenhaminassa (2010: 35 %) 50 % 50 % 50 % Laadulliset tavoitteet Moottoriliikenteestä ja jalankulusta erotettujen pyöräväylien osuus verkostosta (2010: 25 %) 40 % 60 % 80 % Pyöräilijöiden matka-aika vähenee vuoteen 2010 verrattuna 5 % 10 % 15 % Turvalliseksi liikenteessä tuntevien pyöräiljöiden osuus (2010: 67 %) 80 % 85 % 90 % Vakavasti loukkaantuneiden määrän vähentyminen vuoden 2005 tasoon verrattuna 50 % 60 % 70 % Tyytyväisten osuus pyöräpysäköinnin kunnossapitoon (2010: 50 %) 70 % 75 % 80 % Asukkaiden osuus, joiden mielestä pyöräily parantaa kaupungin imagoa (2010: 67 %) 70 % 75 % 80 % 22

23 Kuva 16. Kööpenhaminan pyöräilystrategiasta on tehty näyttävä ja havainnollinen julkaisu (Kööpenhaminan kaupunki 2011) Amsterdam Amsterdamin uusimmassa pyöräilyn kehittämissuunnitelmassa esitetään tavoitteiksi paljon tarkkoja lukuja. Pyöräilyn arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 25 % päärautatieasemille, 10 % ydinkeskustassa ja 5 % kaupungin ulkopuolella tapahtuvista matkoista. Suunnitelman tavoitteet keskittyvätkin lähinnä pyöräpysäköinnin paikkamäärien kehittämiseen tietyissä kohteissa, mikä kertoo pyöräilykulttuurin olevan täysin eri asemassa, kuin mitä se Suomessa vielä on. Samoin pyöräilyn edistämisen budjetin painopiste kertoo omaa kieltään Amsterdamin kehityksen vaiheesta. Suurin osa kehittämiseen varatusta rahasta menee jatkossa pyöräpysäköinnin olosuhteiden kehittämiseen. 23

24 Pyöräilyinfrastruktuuri Pyöräpysäköinti Pyöräpysäköinti Yht Luvut M Yht Yht Kuva 17. Amsterdamissa investoidaan suuria summia pyöräilyn edistämiseen Kaupunkien strategioille on yhä tyypillisempää selvien numeraalisten, mitattavien tavoitteiden asettaminen. Löyhät sanalliset tavoitteet antavat paljon liikkumavaraa niiden toteutumisen tarkastelussa ja onnistumisen analysoinnissa. Kehittyneimmissä pyöräilykaupungeissa tavoitteet ovat myös laadullisia ja pidemmälle vietyjä. Tavoitteiden seuraaminen edellyttää mittareiden käyttöä. Tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuudet ovat nähtävissä kaupunkien talousarvioissa Ylöjärven kävelyä ja pyöräilyä koskevat yleiset tavoitteet Ylöjärvellä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteinen kulkumuoto-osuus vuonna 2012 oli 26 %. Tampereen kaupunkiseudun kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti yhteinen kulkumuoto-osuus vuoteen 2030 mennessä on kasvanut prosenttiyksikköä. Joukkoliikenteen rooli ja sen kehittyminen tukee oleellisesti kävelyn ja pyöräilyn kasvua. Erityisesti joukkoliikenteen laatukäytävän toteuttaminen Ylöjärveltä Tampereelle mahdollistaa luontevat matkaketjut ja suuremman kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden. Tarkastellut tavoitevaihtoehdot vuodelle 2030 Seudullisen kehittämisohjelman tavoitteiden perusteella Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoitteeksi esitettiin seuraavia vaihtoehtoja: 1) Autoistuminen seis Ylöjärvellä! a. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet kasvaneet yhdessä 1 5 %-yksikköä 2) Kävely ja pyöräily kasvuun Ylöjärvellä! a. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet kasvaneet yhdessä 5 10 %-yksikköä 3) Kävely ja pyöräily yleistä Ylöjärvellä a. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet kasvaneet yhdessä %-yksikköä 4) Kävely ja pyöräily suosittua Ylöjärvellä! a. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet kasvaneet yhdessä %-yksikköä. 24

25 Alla on kuvattu lyhyesti jokainen vaihtoehto - mitä ne esimerkiksi voivat tarkoittaa infrastruktuurissa, yleisessä arvostuksessa, suunnitteluprosesseissa ja päätöksenteossa. Vaihtoehdon 1 kuvaus: Autoistuminen seis! Autoistuminen on saatu pysäytettyä ja kävelyn ja pyöräilyn määrä on kääntynyt lievään nousuun. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on noin 10 % (+2 %) ja kävelyn noin 14 % (+3 %). Autoliikenteen määrä on kokonaisuudessaan kuitenkin kasvanut huomattavasti ja tie- ja katuverkkoon on jouduttu investoimaan liikenteen sujuvoittamiseksi. Kevyen liikenteen verkko on tyydyttävällä tasolla yhteyksien sekä kunnon osalta ja pääyhteydet ovat olemassa, joskin katu- ja tieverkon investoinnit ovat syöneet huomattavat osan liikenneverkon uusinvestoinneista. Kävelyn ja pyöräilyn asema ei ole juurikaan parantunut päätöksenteossa. Pienillä liikkumisen ohjauksen keinoin on saatu kävelyn ja pyöräilyn yleistä arvostusta ja kulkumuoto-osuutta nostettua. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään Ylöjärven kaupungin organisaatioissa muiden toimien ohella. Joukkoliikenteen matkaketjut eivät toimi riittävän hyvin tarjotakseen kilpailukykyisen vaihtoehdon yksityisautoilulle. Pyöräilyn ja kävelyn laatukäytäviin ei ole riittänyt rahaa. Vaihtoehdon 2 kuvaus: Kävely ja pyöräily kasvuun Ylöjärvellä! Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet ovat selkeästi kasvaneet vuoden 2012 tilanteesta. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on noin 13 % (+5 %) ja kävelyn noin 16 % (+5 %). Etenkin pyöräilyolosuhteet ovat parantuneet tärkeimpien yhteyksien korkean laatutason (nopeus, suoruus, päällyste) pääreittien rakentamisen myötä. Autoliikenteen kokonaismäärä on hieman kasvanut. Tie- ja katuverkon parantamiseen kohdistuneet korjausinvestoinnit ovat pysyneet maltillisella tasolla. Matkaketjut toimivat tyydyttävästi ja liityntäpysäkille kävely ja pyöräily on entistä yleisempää. Raideliikenneyhteyden avaaminen ja muutamat hyvät liityntäpysäköintipaikat ovat tuoneet kilpailukykyisen vaihtoehdon yksityisautoilulle. Kävelyä ja pyöräilyä suunnitellaan omina liikennemuotoinaan ja kaupungin varaaman henkilöresurssin voimin. Pyöräilyn ja kävelyn arvostus on vaikuttanut päätöksentekoon, mikä on poikinut jonkin verran lisää rahoitusta. Kävelyn ja pyöräilyn arvostuksen nousu näkyy myös katukuvassa, kaupunkilaisten suhtautumisessa ja liikkumistottumuksien muutoksena etenkin työ- ja koulumatkoilla. Kestävän, viisaan liikkumisen tapahtumia (mm. pyöräilyviikko, liikkujan viikko) järjestetään säännöllisesti, ja niiden suosio on kasvanut jatkuvasti. 25

26 Vaihtoehdon 3 kuvaus: Kävely ja pyöräily yleistä Ylöjärvellä Ylöjärvi alkaa vähitellen murtautua ulos autokaupungin ilmeestä. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on ylittänyt kansallisen keskiarvon ollen 15 % (+ 7 %) ja kävelyn kulkumuoto-osuus on 19 % (+8 %). Ydinkeskustan alueesta on tullut viihtyisämpi kävelyä suosiva alue ja suurten liikenneväylien estevaikutusta on vähennetty. Joukkoliikenneverkko toimii hyvin raideliikenteen muodostaman rungon ympärillä ja liityntäpysäköinnin mahdollisuudet ovat tärkeimmillä pysäkeillä hyvät. Pyöräilyn laatukäytäviä on jo useampia ja jokunen myös kaupunginosien välillä. Autoliikenteen määrän kasvu on pysähtynyt. Katu- ja tieverkolle ei ole tehty suuria parantamisinvestointeja liikenteen sujuvoittamiseksi. Kävelyn ja pyöräilyn suunnittelu on viety pitkälle ja liikennemuodot ovat tasavertaisia muiden liikennemuotojen kanssa. Kulkumuotojen arvostus on noussut kautta linjan, mikä heijastuu huomattavana kävelyn ja pyöräilyn rahoituksen nousuna takavuosiin verrattuna. Kaupungilla on yksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen keskittynyt henkilö ja lisäksi käytetään aktiivisesti ulkopuolista apua eri edistämisen hankkeissa. Kansalaisten aktiivisuus ja halu kehittää liikennemuotoja on huomattavan yleistä ja yleinen arvostus näkyy laajalti eri yhteiskunnan osa-alueilla. Pyöräilystä on tullut aika siisti juttu nuorison keskuudessa, mihin on vaikuttanut eri osapuolten tekemä pitkäjänteinen yhteistyö kaupungin johdolla. Suositut kampanjat ja tapahtumat rytmittävät koko vuotta lisäten kävelyn ja pyöräilyn määriä myös talvisaikaan. Vaihtoehdon 4 kuvaus: Kävely ja pyöräily suosittua Ylöjärvellä! Ylöjärvi on kehyskaupunkien kestävän liikkumisen malliesimerkki! Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on kasvanut 25 %:iin ja kävelyn niin ikään 25 %:iin. Ydinkeskustan alue on suunniteltu kävelyn ehdoilla. Kävely ja pyöräily ovat yhdessä joukkoliikenteen kanssa priorisoituja liikennemuotoja yksityisautoiluun nähden. Pyöräilylle on ydinkeskustassa osoitettu lisää tilaa katualueilta. Priorisointi näkyy kaikissa maankäyttöä ja liikkumista koskevissa päätöksissä. Joukkoliikenneverkko toimii erittäin hyvin raideliikenteen muodostaman rungon ympärillä ja miltei kaikilla pysäkeillä on hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet. Tärkeimmissä liikenteen solmukohdissa on pyöräkeskus, jossa pyöräilijöille on tarjolla erityyppisiä palveluja. Pyöräilyn laatukäytäväverkosto on kattava ja kaikki yhteystarpeet on toteutettu suunnitellun mukaisesti runsaan lisärahoituksen turvin. Yhdessä Tampereen kaupunkiseudun kanssa on toteutettu pyöräilyn moottoritie Tampereelle, jonka ansiosta pyöräilyn matka-aika on vähentynyt 15 % ja yhteyden pyöräilijämäärät kasvoivat yhdessä vuodessa 20 %. Uusia suorempia ja nopeampia pyöräily-yhteyksiä on toteutettu muuallekin kaupungin alueella. Autoliikenteen määrä on vähentynyt selvästi vuoden 2013 tasosta. Katu- ja tieverkon palvelutasoa ylläpidetään tarkoituksenmukaisena. Jalkaisin, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkuminen on trendikästä, mikä näkyy kaikessa kaupungin tekemisessä. Valittu tavoite Ylöjärvelle vuodelle 2030 Työryhmän kokouksissa ja työpajojen yhteydessä päätettiin valita Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn yleiseksi tavoitteeksi vaihtoehto 3: Kävely ja pyöräily yleistä Ylöjärvellä. Kulkumuoto-osuuksien tavoite vuonna 2030 pyöräilylle on 15 % ja kävelylle 19 %. 26

27 Ylöjärven tarkemmat tavoitteet matkaryhmittäin Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuksista on syytä asettaa yleisen tavoitteen lisäksi tarkempia tavoitteita matkaryhmittäin tai matkan pituuksien suhteen. Yleisimmin käytetään lähes päivittäin toistuvia työ- ja koulumatkoja mm. seuraavasti: Alle 5 km työmatkoilla pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa 5 prosenttiyksiköllä tai esimerkiksi Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa 10 % -yksikköä alle 5 kilometrin mittaisilla koulumatkoilla. Ylöjärvellä on perusteltua käyttää tarkempaa tavoitteistoa, sillä peräti 45 % kotiperäisistä työmatkoista suuntautuu Tampereelle ja 38 % työmatkoista tehdään kaupungin sisällä. Kaikista Ylöjärven työmatkoista ainoastaan 25 % on linnuntietä pitkin mitattuna alle 5 km mittaisia. Koulumatkoista 91 % on alle 5 kilometrin mittaisia. Joukkoliikenteen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin palvelutason parantamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä on Ylöjärvellä tärkeä tehtävä yksityisautoilun kulkumuoto-osuuden vähentämisessä. Tätä taustaa vasten yleisen tavoitteen (VE3) lisäksi määritetään tarkemmat alatavoitteet, mistä matkapituuksista ja ryhmistä parhaiten kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotojen kasvua Ylöjärvellä saadaan aikaan. Tarkemmat alatavoitteet ovat: 1. Alle 5 km koulumatkoista tehdään 80 % kävellen tai pyöräillen (syksyllä) 2. Alle 5 km työmatkoista kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen osuus on 70 % (syksyllä) 3. Tampereelle suuntautuvista työmatkoista tehdään 50 % joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä. 4. Talvella pyöräilyä jatkaa 40 % pyöräilijöistä Ylöjärven kävelyä ja pyöräilyä koskevat laadulliset tavoitteet Yleistä Kulkumuoto-osuuksiin perustuvat tavoitteet soveltuvat hyvin pidemmän aikavälin tarkasteluun. Laajoja liikennetutkimuksia on Tampereen seudulla tehty tähän mennessä 4 kpl, vuosina 1969, 1996, 2005 ja Seuraava liikennetutkimus tehtäneen luvulla. Kävelyn ja pyöräilyn liikennelaskennoilla voidaan seurata kulkumuoto-osuuksien kehitystä. Nykyisin yleistyneet automaattiset kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentapisteet antavat parhaiten jatkuvaa ja vertailukelpoista tietoja määristä. Laadullisten tavoitteiden asettaminen vaatii kävely- ja pyöräilyverkon sekä -liikenteen säännöllistä seurantaa eri mittareilla. Kestävän kehityksen mallikaupungeissa säännöllisesti toistetut kyselyt antavat tietoa kehityksen suunnasta. Suomessa vuosittain toteutettava Yhdyskuntatekniset palvelut -kysely on yleisesti Suomen kunnissa (noin 30 kuntaa) käytössä oleva seurannan mittari. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista kyselyssä käydään läpi jalankulku- ja pyöräteiden kunto sekä kunnossapito. Ylöjärvi ei osallistu ko. kyselyyn. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa selvitettiin kaupungin valtuuston ja teknisen lautakunnan jäsenille suunnatulla internet-kyselyllä kävelyn ja pyöräilyn merkitystä ja kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta. Muista kävelyn ja pyöräilyn laadullisista tekijöistä Ylöjärvellä ei tällä hetkellä ole olemassa kerättyä tietoa. Helsingissä järjestettiin marraskuussa 2013 työpaja osana LVM:n projektia kävelyn ja pyöräilyn seurantamallit. Siinä määriteltiin erikokoisille kaupungeille sopivia seurannan mittareita. Pienten kaupunkien osalta määriteltiin kuvan 18 mukaisia mittareita. 27

28 Kuva 18. Alle asukkaan kaupungeille suositeltavat kävelyn ja pyöräilyn seurannan mittarit Asukastyytyväisyys Ylöjärvelle suositellaan otettavaksi käyttöön säännöllisin väliajoin (esim. 2-4 vuoden välein) toteutettava asukaskysely kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista sekä liikkumismuotoihin suhtautumisesta. Ensimmäinen kysely toteutettiin tämän kehittämistyön aikana. Toteutetussa kyselyssä pyydettiin arvioimaan kävely- ja pyöräilyolosuhteita (huono, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä, en osaa sanoa) Ylöjärven keskustassa sekä vastaajan omalla asuinalueella. Tyytyväisten (hyvä, erittäin hyvä) osuus kyselyssä 2013 ja tavoitteelliset tasot vuosille 2020, 2025 ja 2030 on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 3. Tyytyväisten osuus asukaskyselyssä vuonna 2013 ja tavoitteet tuleville vuosille Mittari Kysely 2013 Tavoite 2015 Tavoite 2020 Tavoite 2025 Tavoite 2030 Kävelyolosuhteet omalla asuinalueella 34 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kävelyolosuhteet Ylöjärven keskustassa 67 % 70 % 75 % 80 % 85 % Pyöräilyolosuhteet omalla asuinalueella 28 % 35 % 40 % 50 % 60 % Pyöräilyolosuhteet Ylöjärven keskustassa 55 % 60 % 70 % 75 % 80 % 28

29 Asukaskyselystä saatu asukkaiden tyytyväisyys kävelyä ja pyöräilyä koskeviin eri tekijöihin on esitetty kuvassa 19. Kuva 19. Tyytyväisten asukkaiden osuus kävelyä ja pyöräilyä koskeviin eri tekijöihin asuinalueilla ja keskustassa Kunnossapito Asukastyytyväisyyskyselyssä väylien kunto ja kunnossapito erityisesti asuinalueilla sai huonoimmat arvosanat asukkailta. Näiden mittareiden kehittymistä seurataan erityisen tarkasti. Tyytyväisyyden parantaminen vaatii muutoksia nykyisiin käytäntöihin ja kunnossapitoon osoitettavia lisäresursseja. Kevyen liikenteen väylien kunnossapitobudjetti määritellään ja sitä korotetaan suunnitelmallisesti. Koko kevyen liikenteen verkon osalta suoritetaan kuntomittaukset 5 vuoden välein ja jaetaan väylät kunnon mukaan 3- tai 5- portaisen kuntoluokituksen mukaisesti. Huonokuntoisten kevyen liikenteen väylien osuus koko väyläpituudesta ei saa olla yli 20 %. Korkeimman kunnossapitoluokan kevyen liikenteen väylillä ei sallita huonokuntoisia väyläosuuksia. Määritellään laatukäytävien kunnossapidon kriteerit. Kävely- ja pyöräilymäärät Ylöjärvelle suositellaan kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärien säännöllistä seurantaa automaattisten laskentapisteitä hyödyntäen. Laskentapisteiden investointikulut ovat mallista ja ominaisuuksista riippuen noin (Livi 50/2011). Automaattisten laskentapisteiden avulla voidaan seurata tarkasti tärkeimpien väylien kävelyn ja pyöräilyn määrää ja sen kehitystä. Laskentatietoa sää- ja kelitietoihin yhdistelemällä saadaan laskentapisteistä arvokasta tietoa mm. kunnossapidon vaikutuksesta kävelyn ja pyöräilyn määrään. Muut käytettävät tunnusluvut Tiivis yhdyskuntarakenne antaa mahdollisuudet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuotojen kasvulle. Tämän vuoksi on tärkeää seurata väestömäärän kehitystä 1, 3 ja 5 kilometrin säteellä Ylöjärven keskustasta. Nykyiset tunnusluvut ovat 6,3, 26,0 ja 50,4 % (osuus Ylöjärven koko väkiluvusta). Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävät kertovat liikennemuotojen arvostuksesta. Ylöjärvelle ensin tulee määritellä laatukäytävien kriteerit. Tämän jälkeen laaditaan niiden kehittämisohjelma, jota lähdetään toteuttamaan. Tavoitteeksi asetetaan yhteensä 30 km kävelyn ja pyöräilyn laatukäytäviä vuoteen 2030 mennessä. 29

30 Ylöjärven pyöräilyä ja kävelyä koskevat taloudelliset tavoitteet Asetetuilla tavoitteilla ei ole realistista mahdollisuutta toteutua ilman taloudellista panostusta. Ylöjärvelle tarvittava vuotuinen määrärahan suuruus määräytyy tarkemmin kehittämisohjelman toimenpiteiden kautta. Kuitenkin voidaan alustavasti määritellä muiden kaupunkien esimerkkien valossa, mitä suuruusluokkaa kävelyn ja pyöräilyn määrärahan tulisi tavoitetilassa olla. Määrärahaa on järkevä kasvattaa vähitellen kohti tavoitetilaa. Suuri hyppäys nykyisestä tasosta miljoonien eurojen määrärahaan tuskin onnistuu. Helsingin kaupungin tavoitteellinen vuotuinen määräraha olisi huomattavan korkea koko maailman mittakaavassa. Noin 20 M vuodessa tarkoittaisi 33 asukasta kohden, mikä on jopa enemmän kuin esimerkiksi Kööpenhaminassa, Amsterdamissa ja Groningenissa. Taulukko 4. Pyöräilyn edistämisen rahoitus asukasta kohden eri Euroopan kaupungeissa (eri www-sivuja lähteinä) Kaupunki Pyöräilyn edistämisen rahoitus / asukas Helsinki 7,8 Lontoo 11,5 Amsterdam 25 Kööpenhamina 23 Groningen 26 Munchen 3,8 Berliini 2,4 Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen määräraha on syytä nostaa porrastetusti lähelle hyvälle eurooppalaiselle tasolle, mikä tarkoittaa lähemmäs 20 /as./vuosi satsausta. Ylöjärvellä 20 /as. tarkoittaisi euron vuotuista korvamerkittyä rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Summaan ei tule sisällyttää uusien alueiden infrastruktuurin rakentamista, vaan erikseen tehtäviä kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteitä (mm. verkoston täydentäminen ja parantaminen, kehittämishankkeet, henkilöresurssien lisäys, tapahtumat, kampanjat, jne.) eurolla voi esimerkiksi rakentaa reilut 5 km uutta kevyen liikenteen väylää tai päällystää kevyen liikenteen väyliä uudelleen 47 km verran. Määrärahoja on alusta lähtien käytettävä henkilöresurssien saamiseksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tehtäviin. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen hyöty-kustannussuhde on tutkitusti korkea. Helsingin kaupungin tekemän selvityksen mukaan yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tuo kahdeksan takaisin. Ylöjärven vuotuinen sijoitus kävelyyn ja pyöräilyyn toisi samalla logiikalla yli 5 M vuotuiset hyödyt Yhteenveto Ylöjärven kävelyn ja pyöräilyn tavoitteista Hyviä mittareita on lukuisia. Kaikkia ei voi eikä pidä ottaa käyttöön. Liian moninainen mittaristo aiheuttaa sekaannusta ja epätietoisuutta. Ylöjärvelle ehdotetaan yhtä yleistä kulkumuoto-osuutta koskevan tavoitteen tarkentamista matkaryhmittäin sekä viittä laadullista tavoitetta, joista kaksi tulee käyttäjien tyytyväisyystutkimuksesta. Ylöjärven mittaristo ja tavoitteelliset arvot tuleville vuosille on esitetty taulukossa 5. 30

31 Taulukko 5. Ylöjärven kaupungin tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi vuosille Kulkumuoto-osuus Pyöräilyn ja kävelyn kulkumuoto-osuus - 12/15 % - 15/19 % Kävelyn ja pyöräilyn osuus alle 5 km koulumatkoista - 60 % - 80 % Kävelyn ja pyöräilyn osuus alle 5 km työmatkoista - 50 % - 70 % Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus Tampereelle suuntautuvista työmatkoista - 30 % - 50 % Talvella pyöräilyä jatkavien osuus pyöräilijöistä 20 % 25 % 30 % 40 % Laadulliset tavoitteet Tyytyväisten osuus kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin (%) Tyytyväisten osuus talvikunnossapitoon (%) Laatuväylien määrä (km) Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen määräraha 0,2 0,6 0,7 0,8 Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidon budjetti (M ) 0,1 0,15 0,2 0,2 Huonokuntoisten väylien osuus (%) <20 <20 <20 < Saavutettavat hyödyt Aikaisemmin kävelyn ja pyöräilyn edistämistä on leimannut vaikutustiedon puute. Toimenpiteiden vaikuttavuutta ei ole pystytty mittaamaan rahallisesti. Viime vuosien kuluessa tähän asiaan on tullut korjausta. Kävelystä ja pyöräilystä saatavat hyödyt pystytään nyt kiistattomasti osoittamaan. Suurena apuna tähän on ollut Euroopan unionin terveysohjelmasta rahoitetun PHAN-hankkeen puitteissa laaditun HEAT -työkalun (Health Economic Assessment Tools) julkaisu kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjen arviointiin. Menetelmä perustuu kävelyn ja pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen johdosta saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Menetelmää voidaan käyttää aikuisten säännöllisen kävelyn tai pyöräilyn vaikutusten arviointiin väestötasolla (World Health Organisation, 2011) Esimerkkejä muualta Valtakunnallisesti Helsingin kaupungin teettämä selvitys pyöräilyn hyödyistä on pisimmälle viety taloudellinen tarkastelu. Helsingin 2012 valmistuneen raportin mukaan yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tuo kahdeksan takaisin erityisesti terveyden edistymisen ja aikasäästöjen kautta. Helsingissä on arvioitu, että jokainen pyöräilty kilometri tuo 0,3 1,3 euron verran taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Arvioinnissa on hyödynnetty HEAT -työkalua. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa. Esimerkiksi Tanskassa on laskettu, että pyöräilystä saavutettava hyöty on 1,22 kruunua kilometriä kohden, kun vastaavasti autoilu aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia 0,69 kruunua kilometriltä (Copenhagen bike account 2010). Kuopiossa on myös määritelty HEAT -työkalun avulla pyöräilyn lisäämisen taloudellisia hyötyjä Kuopion kaupungin työntekijöiden (6069 henkilöä) keskuudessa. Selvityksen mukaan nykyinen työmatkapyöräilyn määrä kaupungin työntekijöiden keskuudessa tuo vuotuisen säästön yhteiskunnalle pyöräilijää kohden (Kuopion kaupunki 2011). Seinäjoen pyöräilyn strategian yhteydessä todetaan pyöräilyn terveyshyötyjen kumoavan onnettomuuksista ja ilmansaasteita aiheutuvat haitat. Strategiassa todetaan pyöräilyn nostavan elinajan ennustetta 3 14 kuukautta, kun ilmansaasteet sitä lyhentävät 0,8 40 päivää ja tapaturmat 5-8 päivää (Seinäjoen kaupunki 2012). 31

32 Suomen kansallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden täyttyminen (20 % enemmän kävelyä ja 20 % enemmän pyöräilyä) on arvioitu tuovan HEAT -arviointimenetelmän mukaisesti säästöjä yhteensä /hlö/vuosi. Kävelyn osuus tästä summasta on noin 73 % (LVM 2011) Ylöjärven kaupungin taloudelliset hyödyt kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta HEAT for walking and cycling -työkalu Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn tavoitteiden saavuttamisesta saatavat taloudelliset hyödyt on laskettu hyödyntäen HEAT for cycling and walking -työkalun avulla. Työkalua ehdotetaan käytettävän aikuisväestön liikkumistottumuksien muutosten arviointiin. Pyöräilyssä käytettävän väestöryhmän ikähaarukka on vuotiaat ja kävelyssä vuotiaat. Työkalulla määriteltiin kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelliset hyödyt tilanteessa, jossa asetetut kasvutavoitteet toteutuvat Ylöjärvellä. Lähtötilanteena käytettiin vuoden 2012 seudullisesta liikennetutkimuksesta saatuja tietoja. Tavoitevuotena tarkastelussa oli vuosi Päivittäinen matkaluku ja pyöräillyn sekä kävellyn matkan keskipituus Ylöjärvellä määriteltiin samoiksi lähtö- ja tavoitetilanteessa. Kuolleisuusasteena, ihmishengen tilastollisena arvona ja diskonttausarvona käytettiin suomalaisia suositusarvoja. Laskenta tehtiin erikseen pyöräilylle ja kävelylle. Pyöräily Laskentaa varten työkaluun syötettiin seuraavat arvot: - Päivittäinen matkaluku eli montako matkaa ylöjärveläiset tekevät päivää kohden: 3,0 matkaa / pvä - Keskimääräinen pyöräilymatkan pituus: m - Pyöräilyn määrä alkutilanteessa: 8,0 % - Pyöräilyn määrä tavoitetilanteessa: 15,0 % - Aikajänne, jolloin muutos toteutuu: 17 vuotta (2030) Laskennan tuloksena aikuisväestön pyöräilyn määrän kasvu vuoden 2012 tasosta (8 %) 15 %:iin vuoteen 2030 mennessä tuo keskimäärin 3,3 M taloudelliset hyödyt vuotta kohden. Keskimääräisesti kasvanut pyöräilyn määrä ehkäisee 2,96 kuolemantapausta vuotta kohden. Suurimmillaan vuotuinen taloudellinen hyöty tarkasteluajanjakson loppupuolella on 5,7 M /vuosi. Kumulatiivisesti tarkasteluajanjaksolta saavutettavan hyödyn suuruus on 55,8 M. Kävely Laskentaa varten työkaluun syötettiin seuraavat arvot: - Päivittäinen matkaluku eli montako matkaa Ylöjärveläiset tekevät päivää kohden: 3,0 matkaa / pvä - Keskimääräinen kävelymatkan pituus: m - Kävelyn määrä alkutilanteessa: 10,0 % - Kävelyn määrä tavoitetilanteessa: 18,0 % - Aikajänne, jolloin muutos toteutuu: 17 vuotta (2030) Laskennan tuloksena aikuisväestön (20-74 v.) kävelyn määrän kasvu vuoden 2012 tasosta (10 %) 18 %:iin vuoteen 2030 mennessä tuo keskimäärin 1,4 M taloudelliset hyödyt vuotta kohden. Keskimääräisesti kasvanut pyöräilyn määrä ehkäisee 3,10 kuolemantapausta vuotta kohden. Suurimmillaan vuotuinen taloudellinen hyöty tarkasteluajanjakson loppupuolella on 6,0 M /vuosi. Kumulatiivisesti tarkasteluajanjaksolta saavutettavan hyödyn suuruus on 39,5 M. 32

33 Kävely ja pyöräily yhteensä Jos Ylöjärven kaupungin tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn määrien kasvusta toteutuvat vuoteen 2030 mennessä, ovat vuotuiset terveysvaikutuksien kautta saatavat taloudelliset hyödyt keskimäärin noin 4,7 M /vuosi. Ennenaikaisia kuolemantapauksia vältettäisiin 6,06 kpl per vuosi. Pyöräilyn taloudelliset vaikutukset -tarkastelu Toinen mahdollinen tapa tarkastella pyöräilyn taloudellisia vaikutuksia on soveltaa muualla tehtyjen tutkimuksien tuloksia Ylöjärvelle. Vuonna 2012 valmistunut Pyöräilyn taloudelliset vaikutukset Helsingissä ja Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimus vuodelta 2012 antavat mahdollisuuden tarkastella taloudellisia vaikutuksia kilometrisuoritteen ja sen muutoksen perusteella. Helsingin kaupungin tekemä selvitys huomioi taloudellisuuden tarkastelussa onnettomuus-, aika-, päästöjen sekä terveysvaikutukset. Lopputuloksena esitettiin yhden pyöräillyn kilometrin tuovan yhteiskunnalle säästöjä 0,3 1,3 riippuen yhdyskunnan (kaupungin) panostuksen tasosta pyöräilyn infrastruktuuriin. Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimuksesta voidaan laskea matkaluvun ( matkaa/pvä), liikennemuotojakauman (pyöräily 8 % -> pyöräilymatkaa/pvä) ja pyöräilyn keskimääräisen matkapituuden (1,9 km) perusteella Ylöjärven päivittäiseksi pyöräilysuoritteeksi syksyllä km. Vuosittaiseksi pyöräilysuoritteeksi arvioitiin km Liikenneviraston ilmoittaman pyöräilyn kausivaihtelukertoimien perusteella. Nykyinen pyöräilyn määrä tuo siis säästöjä yhteiskunnalle 0,63 2,7 M. Yhden prosentin pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvu nykyisestä tuo lisää pyöräilysuoritetta vuodessa km edestä ja lisää säästöjä 0,08 M - 0,34 M vuodessa. Pyöräilyn seitsemän prosentin kasvu nykyiseen matkasuoritteeseen pohjautuen nostaa vuotuisten säästöjen tason 1,12 M - 4,9 M välille. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä saavutettavat hyödyt ovat kiistattomat ja yhä paremmin rahallisesti mitattavissa. Ylöjärvellä asetettuihin kävelyn ja pyöräilyn tavoitteisiin pääseminen vuoteen 2030 mennessä tuottaisi vuositasolla keskimäärin noin 4,7 M taloudelliset säästöt Taloudelliset vaikutukset kunnossapidon tason parantamisesta Kunnossapidolla ja etenkin talvihoidon tasolla on suuri merkitys kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuteen ja määrään. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että puutteet kunnossapidossa pudottavat nopeasti etenkin pyöräilyn määriä. Suomessa ja Ruotsissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet paremman kunnossapitotason lisänneen pyöräilyn määriä %. Liukkaan kelin on todettu pudottavan pyöräilyn määriä noin 20 % ja rankan lumisateen noin 60 %. Marraskuussa 2013 Oulussa tehdyssä tarkastelussa huonon kelin ennakoimatta jättäminen talvihoidossa pudotti pyöräilyn määriä automaattisilla laskentapisteillä % huonoa keliä edeltäneeseen päivään nähden. Pyöräilymäärien pudotus aiheutti kolmen päivän aikana yhteiskunnalle noin taloudelliset tappiot. Kunnossapidon näkökulmasta huono keli oli täysin ennakoitavissa ja vältettävissä, mutta kunnossapidon toimenpiderajat ja laatuvaatimukset eivät edellyttäneet ennakoivaa toimintaa (märän, alle 3 cm lumen poistaminen väylältä). 33

34 Kuva 20. Automaattisten laskentapisteiden pyöräilyn määrät Oulussa Kuva 21. Keskiviikkoaamun olosuhteen väylillä Oulussa Kaatumistapaturmat aiheuttavat joka vuosi yhteiskunnalle noin 500 miljoonan euron kustannukset sairaanhoito- ja työkyvyttömyyskustannuksina sekä hyvinvoinnin menetyksen kustannuksina (Tiehallinto 2000). Vuosituhannen vaihteessa tehty laaja kaatumistapaturmien tutkimus osoitti yhden kaatumistapaturman keskimääräiseksi kustannukseksi noin Lonkkamurtumaan johtavan kaatumisen yksikkökustannus 34

35 on Selvityksen mukaan katumistapaturmien yleisyys on 13,6 tapaturmaa 1000 asukasta kohden. Ylöjärvellä voidaan näin arvioivan tapahtuman noin 450 kaatumistapaturmaa, joista aiheutuva vuotuinen kustannus on 2,7 M. Kävelijöiden osuus tapaturmista on noin 75 % ja pyöräilijöiden 25 %. Kunnossapidon puutteiden koettiin olevan onnettomuuteen myötävaikuttavana tekijänä 61 % onnettomuuksista. Hyvällä kunnossapidon tasolla saavutettavat suurimmat taloudelliset hyödyt pitkällä tähtäimellä ovat vanhusväestön ja erityisryhmien jokapäiväisen liikkumisen mahdollistamisessa. Liikkumisympäristön turvallisuutta ja houkuttelevuutta parantaminen kannustaa omatoimiseen liikkumiseen. Laitoshoidon vuorokausihinta yhteiskunnalle on yli 200. Laadukas kevyen liikenteen kunnossapito ja siihen panostaminen on kustannustehokasta terveydenhoitoa. Korkean palvelutason myötä ihmiset liikkuvat enemmän ja turvallisemmin. Tästä saatavat hyödyt ylittävät moninkertaisesti kunnossapidon tason nostosta aiheutuvat kustannukset. 35

36 3. ASENTEET JA LIIKKUMISTOTTUMUKSET 3.1. Nykytilanne Ylöjärveläiset ovat tottuneita autoilijoita. Kävellen ja pyöräillen tehdään vähän matkoja. Tämän mielletään johtuvan mm. keskustan hajanaisuudesta, mutta myös kaupungin suuresta pinta-alasta ja pitkistä etäisyyksistä. Ylöjärveä leimaa monikeskuksisuus. Vaasantie ja rautatie jakavat keskusta-alueen kahteen osaan muodostaen suuren estevaikutuksen, mikä vaikuttaa ihmisten liikkumiseen. Hajanaisuus ja estevaikutukset pidentävät matkojen koettua pituutta ja heikentävät kävely- ja pyöräilymatkojen viihtyvyyttä. Keskustan ja sen lähialueiden väliset etäisyydet eivät sinänsä ole pitkiä, mutta suunnitellulla ydinkeskustan täydennysrakentamisella ja tiivistämisellä voidaan matkoista saada viihtyisämpiä. Lapsia kuljetetaan paljon kouluun kuin harrastuksiinkin - jopa 2km matka mielletään liian pitkäksi matkaksi lapselle kulkea omin voimin. Koulujen edessä onkin havaittu aamuisin olevan usein autoruuhkia. Tämä ruokkii lasten kuljetusta yhä edelleen, sillä kävely ja pyöräily kouluun koetaan vaaralliseksi suuren automäärän vuoksi. Lasten kuljettamiseen pitäisikin pystyä vaikuttamaan, sillä kun lapsi omaksuu nuorena lähes kaiken liikkumisen tapahtuvan moottoroidusti, pysyvät nämä tavat hyvin tiukasti mukana myös myöhemmässä elämässä. Ohjelmatyön aikana tehtyjen haastattelujen ja työpajojen perusteella asenneilmasto kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen suhteen on viime vuosina parantunut, mutta vaatii edelleen rohkeaa tahtoa ja uskallusta muutoksiin. Päättäjien työpajassa tuli ilmi, että joukkoliikenne, kävely ja pyöräily nähdään tärkeiksi tulevaisuuden liikennemuodoiksi. Työpajassa esitetyt kehittämistoimenpiteet painottuivat pienimuotoisiin toimenpiteisiin eivätkä tuoneet esille radikaaleja muutoksia nykyisiin toimintamalleihin. Kuitenkin päättäjätyöpajan innostunut ilmapiiri viittaa siihen, että Ylöjärvellä on valmiuksia suuriinkin muutoksiin. Työn aikana toteutetussa asukaskyselyssä selvitettiin vastanneiden halukkuutta muuttaa nykyisiä liikkumistottumuksiaan. Suurin osa vastanneista ilmoitti olevansa valmis muutokseen ja samoin haluavansa pyöräillä ja kävellä matkojaan nykyistä enemmän (kuva 22). Asukaskyselyssä merkittävimmiksi esteiksi kävelyn ja pyöräilyn matkojen lisäämiselle vastanneet kokivat nykyisen väyläverkoston puutteisiin liittyvät tekijät. Väylien puute tai turvattomuus nousivat selkeästi suurimmiksi esteiksi sekä pyöräilyn että kävelyn matkojen lisäämiselle (kuva 23). Eniten halukkuutta muuttaa liikkumistottumuksiaan esiintyi Karhen alueen asukkaiden vastauksissa. Otollisinta maaperää pyöräilyn lisäämiseen esiintyi VIljakkalan, Takamaan ja Mutalan alueilla. Kävelyn osalta Karhen ja Mutalan alueen osoittautuivat kyselyssä potentiaalisimmiksi (kuva 24). 36

37 Kuva 22. Asukaskyselyn vastauksien jakauma kysymyksiin: 1) Oletteko valmiit muuttamaan liikkumistottumuksianne? 2) Haluatteko kävellä enemmän matkojanne? 3) Haluatteko pyöräillä enemmän matkojanne Kuva 23. Turvattomuus sekä puutteelliset ja huonot yhteydet estävät eniten kävelyn ja pyöräilyn matkojen lisäämistä Ylöjärvellä tehdyn asukaskyselyn mukaan 37

38 Kuva 24. Liikkumistottumuksien muuttamisen, kävelyn ja pyöräilyn matkojen lisäämisen valmiudet asuinalueittain Keskustan hajanaisuus, kaupungin suuri pinta-ala ja pitkät matkat mielletään kävelyä ja pyöräilyä vähentäviksi tekijöiksi Ylöjärvellä. Lapsia kuljetetaan paljon kouluun ja harrastuksiinkin - jopa 2km matka mielletään liian pitkäksi matkaksi lapselle kulkea omin voimin. Työssä tehtyjen haastattelujen ja työpajojen perusteella asenneilmasto kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen suhteen on viime vuosina parantunut, mutta vahva poliittinen tahto ja uskallus tehdä muutoksia perinteiseen toimintatapaan puuttuvat edelleen. Suurin osa asukaskyselyyn osallistuneista ilmoitti olevansa valmis muutokseen ja haluavansa pyöräillä ja kävellä matkojaan nykyistä enemmän. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden heikkous nimettiin suurimmaksi esteeksi Mahdollisuudet ja keinot Suomessa kävelyn ja pyöräilyn kehittämistä on perinteisesti tehty liikkumisolosuhteiden luomisen ja parantamisen kautta. Liikkumisympäristöön vaikuttaminen onkin tehokkain keino vaikuttaa liikkumismuotojakaumaan. Kävelystä ja pyöräilystä yhdessä joukkoliikenteen kanssa on tehtävä kilpailukykyisempiä yksityisautoiluun nähden. Tämä tarkoittaa huomattavaa panostusta kevyen liikenteen verkoston suunnitteluun, toteutukseen sekä kunnossapitoon. Olosuhteisiin panostaminen ei yksin riitä, vaan valikoimassa on oltava käytössä lukuisia eri tapoja. 38

39 Kuva 25. Mahdollisuudet vähentää autojen matkasuoritetta vuoteen 2030 mennessä (C.J. Engström 2012) Viime vuosina perinteisemmän suunnittelun rinnalle tulleet liikkumisen ohjauksen keinot ovat yleistyneet maailmalla ja vähitellen myös Suomessa. Keinovalikoima ihmisten liikkumistottumuksien muuttamiseksi kasvaa koko ajan. Tärkein muutos tehdään henkilötasolla. Kuitenkaan kattava ja monipuolinen keinovalikoimakaan ei auta, jos kauniit sanat ja hyvä tahto eivät realisoidu päätöksenteossa Suunnittelu ja toimintamallit uusiksi Tampereen teknillisen yliopiston raportissa Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi on esitetty monia keinoja, joiden avulla on mahdollista päästä kävelyn ja pyöräilyn huippukaupunkien joukkoon. Raportti antaa lukijalleen hyvän kokonaiskäsityksen pyöräilyn edistämisen keinoista. Seuraavassa on esitetty lyhyesti muutamia mielenkiintoisia esimerkkejä eri ratkaisujen vaikutuksesta kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. Prioriteetti kestävän kehityksen liikennemuodoille kautta linjan Yhtenäistä monille kestävän kehityksen menestystarinoille on rohkean muutoksen tekeminen. Suomessa vielä useassa kaupungissa vallalla oleva liikennesuunnittelun perinne ei ole suosinut rohkeiden uusien kokeilujen tekemistä. Yhteiskuntaamme suunnitellaan vieläkin pitkälti yksityisautoilua suosien. Vaikka monessa kaupungissa ja kunnassa poliittista tahtotilaa jo löytyisikin kestävän kehityksen liikennemuotoihin panostamiseen, niin asioiden eteenpäin vieminen vaatii virkamieskunnalta esityksiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Näistä on suuri puute. Muutoksen tekeminen vaatii siis rohkeutta ja esitaistelijoita. Monet nykyisistä esimerkkikaupungeista ovat aloittaneet kestävän kehityksen työn lukujen aikana. Myöhäisheränneet joutuvat maksamaan muutoksesta kovempaa hintaa. Silti uusia hyviä esimerkkejä nousee koko ajan esille. Suomessa pyöräilyn edistämisessä esille on noussut Helsinki, jossa laaja poliittinen tahtotila vie pyöräilyä eteenpäin. Helsingissä on peruttu suuria moottoriajoneuvoliikenteen hankkeita (mm. keskustatunneli) niiden korkeiden kustannusten ja negatiivisen vaikuttavuuden vuoksi. Helsingin muutos kohti pyöräilykaupungiksi on ollut poliittisen tahtotilan voimistumisen ja virkamieskunnan uudistumisen yhteinen tulos. Uusia ajatuksia vietiin esille jo valmiiksi otolliseen maaperään. 39

40 Poliittisen tahtotilan ja suunnitteluprioriteettien avulla päästään kehittämisponnisteluissa jo pitkälle ja niin muutos voi alkaa. Näin on käynyt lukuisissa kaupungeissa. Saavutetut hyödyt ovat kiistattomat. Esimerkiksi Helsingissä pyöräilyn määrä on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2013 pyöräilyn määrä kasvoi 20 % vuoteen 2012 nähden. Helsingin voimakas panostaminen mm. Baana-verkostoon on saanut kiitosta kautta linjan. Tiiviillä maankäytöllä mahdollisuus kävelylle ja pyöräilylle Monet suomalaiset kaupungit ovat kooltaan ja maankäytöltään ideaalisia kestävän kehityksen mallikunniksi. Kuitenkin realiteetti on jotain aivan muuta. Euroopassa parhaiten tunnettuja maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun malliesimerkkejä ovat mm. Groningenin, Freiburgin ja Lundin kaupungit. Useat kaupungit ovatkin hyödyntäneet Groningenin 5 kilometrin kaupunki -tyyppistä kaupunkirakennetta maankäytön suunnittelun lähtökohtana. Esimerkiksi Uumajan kaupungin maankäytön suunnittelu perustuu tähän samaan periaatteeseen. Yhteistä malliesimerkkikaupunkien suunnittelulle on ollut autottoman keskustan kehittäminen, maankäytön sitominen voimakkaasti joukkoliikenteeseen ja maankäytön tiivistäminen keskeisillä alueilla. Kuva 26. Groningenin, Freiburgin ja Lundin maankäytön suunnittelun periaatteet ja saavutetut vaikutukset (mukailtu Jomar Lygre Langaland, 2003) 40

41 Kevyen liikenteen verkon hyviä suunnitteluperiaatteita Oulussa on yksi maailman laajimmista erillisistä kevyen liikenteen verkostoista, yhteensä 730 km. Tämä on noin 3,8 metriä per asukas. Ylöjärvellä vastaava luku on 1,5. Oulun kaupungin kevyen liikenteen verkostoa on suunniteltu 1970-luvun alusta lähtien. Vuonna 1972 valmistuneen kävely- ja pyöräliikenteen suunnitelman myötä Oulussa saatiin käyttöön erillinen määräraha kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Kaupungin laajentumisen myötä uusille asuinalueille varmistettiin erinomaiset kevyen liikenteen yhteydet. Keskeisiä suunnittelun periaatteita ovat olleet kevyen liikenteen väylien rakentaminen kaupunkirakenteen sisään, viheralueiden hyödyntäminen ja yhteyksien suoruus. Tavoitteena Oulussa on ollut alusta lähtien seudullisen saavutettavuus; joka paikkaan on päästävä kevyen liikenteen yhteyttä pitkin. Kuva 27. Uuden asuinalueen kevyen liikenteen väylien suunnittelun periaatteet (Ritaharju, Oulu) Laatukäytävillä lisää kilpailukykyä Pyöräilyn ja kävelyn laatukäytävät ideana ovat jo tunnettuja. Kuitenkin niitä on toteutettu maassamme aika vähän. Suomessa ei ole vielä päästy tutkimaan niiden vaikutuksia liikkujamääriin. Tosin Helsingin viimeisimmät pyöräilyn laskentatulokset osoittivat syksyltä 2013 noin 20 % lisäystä pyöräilyn määriin. Kantakaupungin alueella liikkumista nopeuttavalla laatukäytävä Baanalla on varmasti oma merkittävä vaikutus tähän kehitykseen. Maailmalla pyöräilyn pikaväylät ovat yleistyneet viime vuosina voimakkaasti. Saatavilla on myös tutkimustuloksia niiden vaikuttavuudesta. Parhaimmillaan nopeat laatuväylät ovat tuoneet jopa 25 % vähennyksen matka-aikaan, mutta yleensä vähennys on ollut noin 5 15 % luokkaa. Huomattavimmat muutokset pyöräilyn pikaväylillä kulkumuotojakaumaan on saatu Lontoossa ( %), jossa pyöräilyreitit rakennettiin neitseelliseen pyöräily-ympäristöön. Pyöräilykaupunkeihin rakennettujen nopeiden yhteyksien vaikutus on ollut vähäisempi (Kööpenhamina 30 %, Aalborg %). 41

42 Kuva 28. Pyöräilyn pikaväyliä maailmalta (Hollanti, Bogota, Varsova, Lontoo, kuvat eri www-sivuilta) Oleskelun suunnittelu (sojourning) Kasvava trendi kaupunkialueiden suunnittelussa on oleskelun huomioiminen suunnittelussa. Perinteisesti liikennesuunnittelussa keskitytään liikkumisen mahdollistamiseen paikasta A paikaan B. Puistot, virkistysalueet ja torit toimivat perinteisen oleskelun keskittyminä suomalaisissa kaupungeissa ja niitä suunnitellaan ja kehitetään omina kokonaisuuksinaan. Muut yleiset alueet, kuten esimerkiksi katualueet jäävät näin usein vähemmälle huomiolle. Kuitenkin yleisen katu-alueen suunnittelulla ja järjestelyillä on suora vaikutus ihmisten sosiaalisen aktiivisuuteen, turvallisuuteen, kaupunkielämän laatuun ja asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Asenteitamme ja normaalina kaupunkiympäristönä pitämämme asioita tulisi tarkastella kriittisesti. Kaupunkiympäristöä tulisi suunnitella ihmisten, ei autojen ehdoilla. Pidetään normaalina Pidetään loukkauksena Kuva 29. Mikä on normaalia? Entä kumpi luo edellytykset mukavalle, turvalliselle ja viihtyisälle kaupunkiympäristölle? (kuvat: Daniel Sauter, Urban Mobility Research) Katutilaa rauhoittamalla, nopeusrajoituksia alentamalla ja antamalla kävelylle ja pyöräilylle etusija saadaan huomattavia vaikutuksia aikaan (kuva 30). 42

43 Nopeus 50km/h Nopeus 30km/h Nopeus 20km/h Kadun toisen puolen naapureiden tunteminen Tuntee olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi Tuntee olonsa kotoisaksi Katualueella oleskelu Saa apua hätätilanteissa naapureilta Osallistuminen yhteisten asioiden päättämiseen Kuva 30. Kadun nopeusrajoitusta alentamalla saadaan monia positiivisia vaikutuksia elinympäristömme ja sen viihtyisyyttä koskeviin asioihin (Daniel Sauter) Liikkumisen ohjauksen keinot Liikkumisen ohjaus määritellään seuraavasti: Liikkumisen ohjaus (Mobility Management) tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä muun muassa neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä. Tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajamista. Liikkumisen ohjaus on yksi keino muiden liikennepolitiikan keinojen maankäytön suunnittelun, infrastruktuurin ja palvelujen tarjonnan, hinnoittelun ja sääntelyn joukossa, kun halutaan vaikuttaa liikkumisen määrään ja jakautumiseen eri liikennemuotojen kesken. Liikkumisen ohjaus on liikenteen kysynnän hallinnan keino. Liikkumisen ohjaus on muihin keinoihin verrattuna tehokas, edullinen ja helposti hyväksyttävissä oleva keino tai keinojoukko. Liikkumisen ohjauksessa korostuvat pääasiassa kannustavat ja informatiiviset keinot. Keinojen vaikuttavuudesta kertoo se, että esimerkiksi työpaikkojen liikkumisen ohjauksella on pystytty vähentämään yksityisautoilun osuutta % työpaikkaa kohti (Motiva, 2013). Keskeisiä liikkumisen hallinnan keinoja ovat mm.: Liikkumisen suunnittelu, liikkumissuunnitelmat organisaatioissa (työpaikkojen liikkumissuunnitelmat, koulujen liikkumissuunnitelmat jne.) Liikkumisen ratkaisut tuodaan sinne, mistä matkat alkavat (asuminen, palvelut, tapahtumat, jne.) Viestintä ja neuvonta (uudet asukkaat, perheet, opiskelijat, työpaikat, jne.) Tietoa tarjolla eri vaihtoehdoista helposti (reittioppaat, laskurit, esitteet, jne.) Kampanjat, kokeilut, valmennukset (Liikkujan viikko, Pyörällä töihin -päivä, testimatkustajat jne.) 43

44 Esimerkkejä hyvistä kampanjoista on maailma pullollaan. Seuraavassa on esitetty muutamia liikkumisen hallinnan keinoja ja niillä aikaan saatuja vaikutuksia. Viisaan liikkumisen edistäminen työmatkoilla Työpaikat hyötyvät etenkin työntekijöiden kasvaneesta kävelyn ja pyöräilyn suoritteesta työmatkoilla. Hyvässä fyysisessä kunnossa olevalle työntekijälle kertyy sairauspoissaoloja vähemmän. Tunnettu esimerkki myönteisestä yrityksen suhtautumisesta on Pekkaniska Oy, missä työmatkapyöräilystä työntekijälle maksetaan 0,25 /km. 5 kilometrin päivittäinen työmatka kartuttaa työntekijän palkkapussia siten 50 /kk. Summa on pieni verrattuna autopaikan järjestämisestä työnantajalle aiheutuviin kustannuksiin. Työmatkoilla yleisesti käytettyjä liikkumisen ohjauksen keinoja ovat mm.: - Liikkumisen suunnitelmien laatiminen, työpaikan liikennetutkimukset - Joukkoliikennelippuetuisuudet työntekijöille - Pyörien hankkiminen työpaikalle päivän aikaiseen liikkumiseen / joukkoliikenteen pysäkille - Kimppakyytien organisointi - Jaettavat liikkumista tukevat etuisuudet - Pyöräpysäköinnin järjestelyjen parantaminen, pukukoppi- ja peseytymistilojen järjestäminen - Osallistuminen yrityksenä kampanjoihin, omien kampanjoiden ja kilpailujen järjestäminen Kuva 31. Kuvia eri työmatkapyöräilyyn liittyvistä kampanjoista Viisaan liikkumisen edistäminen koulumatkoilla Liikkumistottumukset luodaan lapsuudessa. Sen vuoksi on tärkeää, että päiväkodeissa ja kouluissa kiinnitetään huomiota liikkumisen ohjaukseen. Lasten liikkumisvapautta rajoittamalla on tutkitusti negatiivisia vaikutuksia lasten fyysiseen ja henkiseen kehitykseen. Yksilöllisen kehityksen liittyvien vaikutusten lisäksi lasten liikkumisvapauksien asteella on myös laajempia, yhteiskunnallisia vaikutuksia. Samalla kun lasten liikkumisvapaudet kaventuvat, joutuvat vanhemmat kuljettamaan yhä useammin lapsia kouluun ja harrastuksiin. Vanhempien toimiminen autonkuljettajina vähentää luonnollisesti vanhempien vapaa-aikaa ja lisää liikennettä (Tiehallinto 2002). 44

45 William, 7v. kävelee kouluun Sandra, 7v. viedään autolla kouluun Samuel, 7v. viedään autolla kouluun Maria, 10v. kävelee kouluun Kuva 32. Lasten kokema koulumatka kulkumuodosta riippuen (kuvat: Daniel Sauter) Hyviä liikkumisen ohjauksen keinoja koulumatkoille ovat mm.: - Lasten osallistuminen koulutien parantamiseen o Koulumatkojen turvallisuuskatselmukset o Suunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen osallistuminen o Ympäristön ylläpitoon osallistuminen - Kävelevät ja pyöräilevät koulubussit - Koululaisten pyöräilytaitoja kartuttava toiminta; pyöräilyajokortti, taitorata, kadulla ajamisen taito, yms. - Viisas liikkuminen osaksi opetussuunnitelmaa - Eri kampanjat ja kilpailut - Pyöräretket, pyöräsuunnistus, pyöräparaatit - Koulutus ja valistus vanhemmille - Pyörien huollon ja korjaamisen opastus, pyörän turvamerkintä - Taidekilpailut (pyöräilykypärän suunnittelu, pyöräilyelokuvakilpailut, pyörän tuunaus, jne.) 45

46 Kuva 33. Kuvia eri koulumatkoihin liittyvistä keinovalikoimasta Suomesta ja muualta Esimerkkejä toteutetuista kampanjoista Autoilijoita aktivoivilla kampanjoilla on saatu hyviä tuloksia eri puolilla maailmaa. Brysselissä käynnistettiin vuonna 2010 perinteisten kampanjoiden ja tapahtumien (pyöräilyviikko, liikkujan viikko) lisäksi Bike experience -kampanja, jossa vapaaehtoiset autoilijat pyöräilivät työmatkansa 2 viikon ajan toukokuussa. Ensimmäisenä vuonna mukana oli 30 autoilijaa ja vuonna 2013 jo 404! Merkittävimmät motiivit autoilijoiden mukaan lähdölle olivat liikunta, terveys sekä omien pelkojensa voittaminen. Osallistujille tarjottiin pyöräilijän apupaketti (kartta ja muita tarvikkeita), vuokrapyörä, opastusta sekä henkilökohtaista valmennusta ensimmäiselle kolmelle päivälle. Vuoden 2012 osallistujista 72 % pyöräilee edelleen työmatkojansa satunnaisesti ja 37 % joka päivä. 46

47 Kuva 34. Bike experience -kampanjan markkinointimateriaalia Örebrossa järjestettiin kampanja, jossa 73 autoilijaa vaihtoi työmatkoillaan auton pyörään vuoden ajaksi. Brysselin tavoin osallistujille annettiin erilaisia etuisuuksia ja mahdollisuus voittaa palkintoja. Koko kampanjan budjetti oli Miltei jokainen osallistuja (97 %) on jatkanut työmatkapyöräilyään. Osallistujille tehtiin myös terveystarkastukset kampanjan alussa ja lopussa. Puolet kokivat terveytensä kohentuneen huomattavasti pyöräilyn myötä. HEAT -työkalulla arvioitiin tämän pienen joukon tuomiksi taloudellisiksi hyödyiksi noin SEK (n ) per vuosi. Uppsalassa on myös saatu vastaavanlaisia tuloksia. Hyötysuhde kampanjalle oli 4 (hyödyt / kustannukset). Uppsalassa todettiin myös sairauspoissaolojen vähentyneen 75 prosentilla ja 65 prosentin osallistuneista jatkaneen työmatkapyöräilyään. Sosiaalinen media, mobiiliteknologia ja pelimaailma Päätelaitteiden teknologian kehityksen ja sosiaalisen median käytön lisääntymisen myötä liikkumisen hallintaan on tulossa koko ajan uusia sovelluksia. Pelimaailman kokemuksien käyttö liikkumisen hallinnassa on voimakkaasti lisääntynyt. Koko ajan kehittyvältä alalta saadaan jatkuvasti hyviä kokemuksia. Esimerkiksi mobiiliteknologia tuo autojen jakamisen lähes kaikkien ulottuville (Mobile car pooling). Lapsien ja nuorten valmiudet ottaa uusia sovelluksia välittömästi käyttöön ovat erinomaiset. Heidän liikkumistottumuksiin pystytään jo nykyisin vaikuttamaan sosiaalista mediaa, uutta pääteteknologiaa ja pelimaailmaa yhdistämällä. Pyöräilyyn kannustavia seurantateknologian ja pelimaailman sovelluksia ovat mm. Around the world in 80 days ja European Cycling Challenge. Keinovalikoima kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi on mittava. Onnistuneista toimista on saatavilla hyvin tietoa. Kaikille onnistuneille esimerkeille yhteistä on ollut innostunut toteuttava taho sekä riittävät taloudelliset resurssit toimenpiteen läpiviemiseen Liikkumisen ohjaus Ylöjärvellä Työn aikana saatuja kehittämisehdotuksia Työn aikana toteutettiin 19 henkilön haastattelut kasvotusten Ylöjärvellä. Haastateltujen joukko päätettiin työn ohjausryhmässä elokuussa Haastatellut henkilöt edustivat Ylöjärven kaupungin aktiivihenkilöitä aina yritysjohtajista eri yhdistysten puuhahenkilöihin saakka. Haastatteluissa kuultiin myös kaupungin työntekijöitä ja päättäjiä. Yhteenvetona haastatteluista voidaan todeta, että suhtautuminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen oli hyvin positiivinen ja haastattelujen anti oli kaiken kaikkiaan hyvä. 47

48 Haastatteluista saatiin hyviä kehittämisehdotuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi Ylöjärvellä. Osa näistä toimenpiteistä koskee liikkumisen ohjausta. Seuraavassa on esitetty kaikki esille tulleet kehittämisehdotukset. Liikkumisen ohjauksen keinot on esitetty kursivoidulla tekstillä. Yleiset - Kävelyn ja pyöräilyn masterplan - Taajaman tiivistäminen vielä nykyistäkin nopeammin - Yleinen asennemuutos Lapset ja nuoret - Kävely ja pyöräily tulee huomioida kouluissa pienestä pitäen - Pyöräpysäköinnin kehittäminen, erityisesti kouluissa - Siirretään lasten tuonti autolla kauemmaksi koulun portilta - Koulut liikkeelle! -kampanja yhdessä Nuori Suomen kanssa - Nuori Suomi - liikuntaseikkailu - Ei myönnetä koulukuljetuksia niin helpolla kuin nyt - Mallioppiminen kouluissa opettajien johdolla - Mielekkäät liikuntalajit kouluissa, suoritusmerkit - Liikenne oppiaineeksi kouluihin - 2. asteen opiskelijoiden huomiointi - terveyspoliittisesti erittäin haastava ryhmä: tupakointia, ylipainoa ym. - Ylöjärvellä on paljon diabetestä - onko tämän ja kulkumuotojakauman välillä syy-seuraussuhde? Joukkoliikenne - Ratikka tarvitaan - Pyörien kuljetus joukkoliikennevälineissä Infrastruktuuri - Puuttuvien kevyen liikenteen väylien rakentaminen (Esim. Takamaa, Manni, Kolmenkulma, Tohloppi-Ylöjärvi) - Pyöräilyn pääväylien mitoitusnopeus vähintään 30km/h - Etäisyydet ovat paikoin pitkiä. Sähköpyörät voisivat helpottaa pidempien matkojen kulkemista. - Kävelijän ja pyöräilijän ei pidä joutua tekemään mutkia, vaan auton! - Lisää yhteyksiä Vaasantien ja rautatien ylitse/alitse, esim. Valon kohdalle - Vaasantien ja rautatien kattaminen keskustan alueella - Liityntäpysäköinti- ja joukkoliikenneterminaali Matkatielle / Vaasantien kannelle Markkinointi, matkailu ja tapahtumat - Tapahtumien järjestäminen - Pyöräretkilenkit ovat näyttäviä tapahtumia jo 100 osallistujankin voimin - Retki- ja maastopyöräilyn markkinointi - Aktiviteetteja keskustaan, keskusta elävämmäksi - Pyöräkartta - Elämyksellisten reittien rakentaminen - Yritysten sisäiset kampanjat Muut - Lisää työpaikkoja keskustan lähelle - Jäähallille parempi varustesäilytys - mahdollistaa lasten kulkemisen harrastuksiin omin voimin, kun painavia varustelaukkuja ei tarvitse raahata mukana. - Lisää liikuntapaikkoja - Maksulliset autoparkkipaikat - Pyöräilyyn liittyvän liiketoiminnan helpottaminen, byrokratian vähentäminen - Pyörän huoltoavun järjestäminen - Kaupunkipyörät ja pyörähotelli - Verohelpotukset 48

49 - Pyöräilyn etuseteli työnantajalta Suunnittelutyön aikana päättäjille järjestetyssä työpajassa mietittiin kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteitä Ylöjärvelle. Työpaja koostui kahdesta eri aiheesta. Ensin mietittiin pienryhmissä Ylöjärven liikkumisen skenaarioita vuonna Toisena pienryhmien aiheena oli kävelyn ja pyöräilyn kärkitoimenpiteiden priorisointi. Kuva 35. Päättäjien työpajan tuloksia. Vasemmalla liikkumisen skenaario 2030 ja vasemmalla kärkitoimenpiteet yhden pienryhmän työskentelyn tuloksena. Ylöjärvellä vuonna 2030 Kärkitoimenpiteistä aika moni oli liikkumisen ohjauksen keinoja. Työpajassa esille tulleita liikkumisen ohjauksen kärkitoimenpiteitä olivat: 1. Koulumatkoja koskevat toimenpiteet: o Koulureittien turvallisuuskatselmukset o Kävelevät ja pyöräilevät koulubussit o Pyöräajokortti koululaisille o Liikenne oppiaineeksi kouluihin o Koulut liikkeelle -kampanja (Nuori-Suomi) 2. Infomaation parantaminen jalankulusta ja pyöräilystä o Kävely- ja pyöräilykartat o Kävelyn ja pyöräilyn reittiopas kaupungin www-sivuille o Reaaliaikaista tietoa kunnossapidosta, tietöistä, yms. 3. Hyödykkeet ja etuisuudet o Valojen, heijastimien, yms. jakaminen 4. Tapahtumat o Kokeile pyöräilyä! -tapahtuma 49

50 Nykyiset tapahtumat Ylöjärvellä Pirkan Pyöräily Vuodesta 1978 alkaen joka vuosi kaksi viikkoa ennen juhannusta järjestetty Pirkan pyöräily on Suomen suurin pyöräilytapahtuma. Päämatkat, 217 km Pirkan Lenkki ja 134 km Klassikko kulkevat molemmat Ylöjärven kautta Näsijärven ympäri Suomen kauneimmaksi kutsutulla reitillä. Tapahtumassa on myös lyhyempiä matkoja vähemmän polkeneille. Osanottajaennätys on vuodelta 1982, jolloin mukana oli lähes 4000 polkijaa. Vuonna 2013 maalin saavutti 3027 pyöräilijää. Tapahtuman järjestää Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (HLU). Kaupin Kanuunoiden yhteislenkit ja junnulenkit lapsille Suomen toiseksi suurin pyöräilyseura, tamperelainen Kaupin Kanuunat järjestää kesäaikaan viikoittain suosittuja maastopyöräily-yhteislenkkejä Lamminpään aloittelijaystävällisissä harjumaastoissa. Näillä lenkeillä on yleensä noin polkijaa. Yhteislenkkejä ja lajiopastusta järjestetään myös lapsille. Kaupin kanuunoiden maantielenkeistä osa suuntautuu Ylöjärvelle ja edelleen Viljakkalan kautta Hämenkyröön, josta reitti suuntaa Pinsiön tai Siuron kautta takaisin Tampereelle. Maastopyörätapahtuma Tour de Tampere ajetaan vuosittain Tampereen seudun maastoissa vaihtelevalla reitillä. Reitti sijoittuu usein Ylöjärven ja Nokian väliseen maastoon. Tapahtumassa on ryhmiä useille harrastajatasoille. Myös junioreille järjestetään oma tapahtuma. Maastopyöräilymaratonit (Lamminpää, Teivo) Harjualue tarjoaa muutoinkin mainiot puitteet tapahtumille. Mm. maastopyöräilymaratonin SM-kisat järjestetään usein Lamminpään alueella. Liikkujan viikko Ylöjärven kaupunki osallistui vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Liikkujan viikolle. Ohjelma oli valtakunnallisesti vertailtuna hyvin monipuolinen. - Koko viikko: Liiku Lihasvoimin -kampanja o Omien matkojen tallennus ja kilpailuun osallistuminen Cycle4it -sovelluksella (www.cycle4it.com) - Maanantai 16.9: KÄPY-viikko alkaa reippaillen! o Kävellen tai pyörällä kouluun, harrastuksiin ja töihin! o Arjen matkamittarin, Cycle4it sovelluksen lataamisen ja käytön opastusta kirjastolla o Maastopotkulautailua harjulla: kolme eri tapahtuma-aikaa, kesto noin 1h, järjestää Hiking Travel Hit - Tiistai 17.9.: o Puuvuoripyöräily: kohteina Pinsiön maisemataideteokset Puuvuori ja Up and Under. Lähtö klo 17:30 kirjastolta - Keskiviikko Kanuunapäivä! o Maantielenkki, lähtö klo 9:30 Mustalahdesta ja 10:00 kirjastolta. Lenkki Hämeenkyrön Kehäkukkaan ja Sasin kautta takaisin. Sopii maantie, hybridi ja syklopyörille. Ajonopeus 25 km/h. Järjestäjänä Kaupin Kanuunat o Maastopyöräilyä harjulla klo 17:30 junnuille ja aikuisille. Lähtö Lamminpään majalta. Järjestäjänä Kaupin Kanuunat - Torstai 19.9.: Kansallinen kimppakyytipäivä o Pyörätohtorin vastaanotto klo 10-19, UM-pyörä, Soppeenmäki - Perjantai 20.9.: Kansallinen etätyöpäivä o Eppukin pyöräilee! Maisemapyöräily Takamaalle, oppaana Juha Torvinen. Lähtö klo 17:30 - Sunnuntai 22.9.: Auton vapaapäivä! Liikkujan viikosta saadut kokemukset olivat hyvin positiiviset. Useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa Liikkujan viikolle saatiin ripeällä aikataululla aikaan monipuolinen ohjelma. Keulakuvaksi Liikkujan viikolle saatiin Eput -yhtyeen kitaristina tunnettu Juha Torvinen. Viikon aikana järjestettyihin tapahtumiin saatiin 50

51 hyvin osallistujia, vaikka lisääkin olisi vielä mahtunut. Mediassa ja muutoinkin kiinnostusta herätti Liiku lihasvoimin -kampanjassa käytetty matkojen tallentamistyökalu Cycle4it. Valitettavasti sovellusta ei saatu toimimaan kaikille älypuhelinmalleille ja tulokset jäivät siten laihoiksi. Työkalu toimi Windown Phone älypuhelimissa, mutta Ios ja Android -käyttöjärjestelmien puhelimissa sovellusta ei saatu ajoissa käyttöön. Jatkossa teknologisten sovellusten ja palvelujen käyttöä on syytä jatkaa, sillä niiden avulla pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen saadaan uutta vetovoimaa. Tämä on erityisen tärkeää esim. nuorten ja lasten kohdalla Keinovalikoima Ylöjärvelle Liikkumisen ohjauksen keinovalikoimassa lähdetään liikkeelle Ylöjärvellä jo olemassa olevasta toiminnasta sekä huomioidaan asetetut tavoitteet eri matkaryhmille. Seuraavassa liikkumisen ohjauksen keinot Ylöjärvellä on jaettu kahteen eri kategoriaan: tapahtumat ja kampanjat ja muut liikkumisen ohjauksen toimenpiteet. Kuva 36. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet Ylöjärvellä vuosiksi Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ehdotetaan rytmitettävän neljällä säännöllisellä tapahtumalla, joiden yhteyteen voidaan järjestää useita eri kampanjoita, tiedotustilaisuuksia, julkistuksia, yms. Vuosina pyritään saamaan ensin perustietoutta jalankulusta ja pyöräilystä sekä kehittämään liikennemuotoihin liittyvää informaatiopalveluita. Valtakunnallinen pyöräilyviikko ja Liikkujan viikko ovat suurimmat vuotuiset tapahtumat, jotka ovat jo valtakunnallisesti vakiintuneita tapahtumia. Lisäksi Ylöjärvelle ehdotetaan kahta muuta pienempää tapahtumaa, joita lähdetään paikallisesti kehittämään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Osana tapahtumia on hyvä järjestää eri tempauksia ja kokeiluja. Esimerkiksi pyöräilyviikon yhteydessä voidaan järjestää autoton keskusta -päivä tai kokeillaan keskustassa autojen pysäköintipaikkojen käyttöä muuhun tarkoitukseen. 51

52 Eri harrastusmuodot ja niiden tukeminen Kuntoilun harrastusmuotojen tukeminen ja harrastuspaikkojen mahdollistaminen on edullista yhteiskunnalle, koska pienellä taloudellisella panoksella voidaan tukea harrastajavoimin pyörivää toimintaa. Harrastajat ovat usein sitoutuneita tekemään työtä tärkeäksi kokemansa lajin hyväksi. Harrastajat voivat jopa toteuttaa harrastuspaikat ja tapahtumat kokonaan omatoimisesti. Vapaaehtoistyön kautta voidaan saavuttaa suuria osallistujamääriä ja laajaa näkyvyyttä tapahtumille. Sekä kävelyssä että pyöräilyssä on useita eri alalajeja. Osa lajeista on harrastajamääriltään vähäisiä ja joissakin taas erittäin suuria. Vähäisetkin harrastusmuodot voivat olla liikunnan näkyvyyden kannalta tärkeitä, kuten esimerkiksi rullalautailu nuorison keskuudessa. Toisaalta kuntokävelyn tai hyötyliikunnan harrastajat voivat olla niin itsestään selviä ja arkipäiväisiä, että näiden lajien suuret harrastajamäärät eivät erotu. Jollekin itse harrastus on niin jokapäiväistä, että sitä ei edes mielletä harrastukseksi. Esimerkkeinä lajien kirjosta voi mainita kävelyn muotoina mm. ulkoilukävelyn, sauvakävelyn, patikkaretkeilyn sekä sienestys ja marjastus. Pyöräilyn harrastuslajeja ovat mm. maantiepyöräily, maastopyöräily ja retkipyöräily. Nuorison suosimia lajeja ovat bmx- ja temppupyöräily sekä alamäkipyöräily. Ylöjärven harjulla on paljon hyviä reittejä Maastopyöräilylle. Reitit jatkuvat myös naapurikuntiin Tampereelle, Nokialle ja Hämeenkyröön. Olemassa olevia reitistöjä on mahdollista tuoda esille mm. karttapalveluja kehittämällä. Maantiepyöräilyyn ja retkipyöräilyyn Ylöjärveltä on hyvät reitit Pinsiön tai Viljakkalan kautta Hämeenkyröön. Pohjoiseen suuntautuvalle Kuruntien haittapuolena on vilkas liikenne ja tien kapeat pientareet. Pyöräilymatkailun kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet pyöräilymatkailun kehittämiseen. Pirkkalan lentokentän läheisyys mahdollistaa hyvät yhteydet eri maista. Seudulla on tarjolla pyöräilyreittejä sekä maantiellä että maastossa. Suomen kohteissa erityinen vetovoima voi syntyä luonnon läheisyydestä ja jokamiehenoikeuteeen perustuva vapaa liikkuminen luonnossa. Keski-Euroopassa pyöräilyturismi on suosittua. Tämä näkyy paikallisten reittien tarjontana sekä myös muualle suuntautuvien matkojen valintaperusteena. Ekokumppanit on käynnistänyt projektin kehittämään Tampereen seudun pyöräilyturismia Näsijärven rengastien reitillä. Ajatus on lainattu suositulta Turun saariston rengastieltä. Projektin tarkoituksena on luoda yhteistyöverkostoja matkailua tukeville palveluille. Nähtävyyksiä ja palveluita voidaan markkinoida reittien osana. Näsijärven reitillä on olemassa oleva matkailullinen vetovoima, jota voidaan tuoda paremmin esille reittien avulla. Reitillä on useita olemassa olevia matkailualan palveluyrityksiä, majoituspalveluita, ravintoloita ja kaupan palveluita. Reitillä on myös kyliä, nähtävyyksiä ja luontokohteita. Esimerkkejä vetovoimaisista kohteista ovat Seitsemisen kansallispuisto ja Muroleen kanava. Elämyksellisyyttä reittiin voi lisätä yhdistämällä Runoilijantien laivamatkat. Pyöräilyturismi vaatii kehittyäkseen aktiivista kehitystyötä. Matkailua varten voidaan hyödyntää osittain jo olemassa olevia palveluita, joita voidaan tuotteistaa ja markkinoida nykyistä tehokkaammin. Uusia matkailutuotteita voidaan kehittää myöhemmin olemassa olevan turismin varaan. Lisäpalveluita voivat olla esim. matkailupaketin kokonaisuuden tarjoaminen ja pyörävuokraamot. 52

53 4. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN OLOSUHTEET YLÖJÄRVELLÄ Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita suunniteltaessa on huomioitava kevyen liikenteen väylien eri käyttäjäryhmät, joiden tarpeet olosuhteille voivat poiketa suurestikin toisistaan. Lähtökohtaisesti olosuhteita tulee suunnitella heikoimman käyttäjäryhmän erityistarpeet huomioiden. Tällaisia käyttäjäryhmiä ovat liikkumisesteiset. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa tunnistettiin seuraavat liikkujaryhmät: 1) Työmatkaliikkujat 2) Jalan ja pyörällä asioivat 3) Koululaiset ja opiskelijat 4) Joukkoliikenteen käyttäjät 5) Virkistysliikkujat Näiden käyttäjäryhmien sisälle mahtuu monen eri ikäryhmän edustajia sekä eri alakäyttäjäryhmiä, joilla on vielä omia erityistarpeitaan. Erityisesti virkistysliikkujien ryhmän monimuotoisuus on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa ja uusia liikkumisenmuotoja syntyy koko ajan lisää (mm. nuorten potkulautailu) Kävelyolosuhteet Ylöjärvellä Kävelymatkat ovat tyypillisesti lyhyitä, mutta toisaalta lyhyissä matkoissa on myös paljon potentiaalia. Tampereen ympäristökunnissa nimittäin alle 2,5 kilometrin pituisista matkoista 45 % tehdään henkilöautolla. Toisaalta kävely on myös osana matkaketjua pidemmilläkin matkoilla. Tiivis ja toiminnoiltaan sekoittunut yhdyskuntarakenne vahvistaa kävelyn edellytyksiä, sillä tällaiseen ympäristöön syntynyt asumisen, työpaikkojen, erilaiset palveluiden sekä viheralueiden verkko mahdollistaa lyhyet, jalan tehtävät matkat. Kävelyn kysyntään vaikuttaa yhdyskuntarakenteen lisäksi myös monia muita tekijöitä, joita on esitetty kuvassa 38. (Luukkonen et al. 2012) Kävely on tyypillinen kulkutapa ostos- ja asiointimatkoilla, koulumatkoilla sekä lyhyillä kodin lähiympäristössä tehdyillä vapaa-ajan matkoilla. Suomalaisessa arkiliikunnassa kävelyllä on myös perinteisesti tärkeä merkitys. Onkin todettu, että kevyen liikenteen väylät ovat suomalaisten suosituin liikuntapaikka. (Luukkonen et al. 2012) Kuva 37. Kävelyn kysyntään vaikuttavia tekijöitä (Luukkonen et al. 2012) 53

54 Työssä tehtiin maastokäynti Ylöjärvelle kaupungin keskusta-alueen kävelyolosuhteiden nykytilan arvioimiseksi. Lisäksi kävelyolosuhteiden nykytilan arvioinnissa käytettiin loka-marraskuussa 2013 pidetyn asukaskyselyn aineistoa sekä Ylöjärven valtuustosalissa pidetyn työn esittelytilaisuudessa saatuja kommentteja. Kävelyolosuhteita arvioitiin Gehl Architectsin kehittämällä menetelmällä, jossa on yhteensä kolme eri osa-aluetta: kävelyalueen rauhoittaminen, viihtyisyys sekä nautinnollisuus. Ylöjärvellä kävelyolosuhteiden arviointi tehtiin kolmessa paikassa: Ylöjärven torilla, Mikkolantien varressa sekä kirkon ja kaupungintalon ympäristössä Kuruntien varressa. Ohessa on esitetty tulokset arvioinneista. Ylöjärven tori + suojaus liikenteeltä, kävelymahdollisuudet, istumismahdollisuudet, mahdollisuudet nähdä, mahdollisuudet kuulla/jutella, ihmisen kokoinen mittakaava, mahdollisuus nauttia ilmaston positiivisista puolista, positiiviset aistikokemukset - Suojaus ilkivaltaa vastaan, mahdollisuus seisomiseen/jäämiseen, mahdollisuudet tapahtumille 54

55 Mikkolantien varsi + suojaus liikenteeltä, kävelymahdollisuudet, mahdollisuus nauttia ilmaston positiivisista puolista - mahdollisuus seisomiseen/jäämiseen, istumismahdollisuudet, mahdollisuudet leikille/tapahtumille, eiihmisen kokoinen mittakaava, esteettinen laatu, mahdollisuudet kuulla/jutella Kuruntien varsi, kirkon ja kaupungintalon alue + suojaus liikenteeltä, suojaus rikoksia ja väkivaltaa vastaan mahdollisuus nauttia ilmaston positiivisista puolista - Kävelymahdollisuudet, istumismahdollisuudet, mahdollisuudet nähdä, mahdollisuudet kuulla/jutella, mahdollisuudet tapahtumille/leikille, ei-ihmisen kokoinen mittakaava, esteettinen laatu 55

56 Yleiset arviot kävelyolosuhteista Ylöjärvellä, Viljakkalassa ja Kurussa Ylöjärvi Ylöjärven haasteena on monikeskuksisuus ja pitkät sekä haasteelliset (esim. turvallisuus valtateiden ylityksillä) yhteydet keskusten välillä. Palvelukeskittymiä ovat Kirkonseutu, Soppeenmäki sekä Elovainio. Erityisiä kävely-yhteystarpeita ovat turvalliset yhteydet Soppeenmäestä Kirkonseudun sekä Elovainion alueelle. Ylöjärven ehkä merkittävin kävelyalue on Ylöjärven tori. Torin saavutettavuuteen tuo haasteensa se, että kävelijää ei ohjata sinne hyvillä kävely-yhteyksillä ja tori on esimerkiksi Mikkolantieltä tullessa näkymättömissä liikerakennuksen takana. Toisaalta torin ympäristö mahdollistaa melko suuret kävijämäärät, sillä sen ympäristössä on useita kauppa- ja palvelupisteitä. Kuru Kurussa väestöä on keskittynyt melko pienelle alueelle Kurun keskuksen ympäristöön, jolloin etäisyydet asumisen sekä keskustan palveluiden välillä ovat lyhyitä. Tosin keskustan saavutettavuus kävellen on paikoin haasteellista, koska isot kantatiet muodostavat merkittävän estevaikutuksen. Näihin olisi suositeltava toteuttaa hidasteet kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi. Keskustan palvelutarjonta on myös niukka, mikä tuo haasteensa kävelyalueen elävöittämisessä. Kurussa haasteena on erityisesti ikääntyvä väestö sekä keskustan esteettömyys. Kuruun olisikin hyödyllistä toteuttaa esteettömyysselvitys. Paikkatietoanalyysin perusteella myös havaittiin, että vanhempi väestö on keskittynyt keskustan reunamille. Kävelyn yhteystarpeita voidaan tarkastella Satamatieltä Poikeluksentien ali Kurun koululle. Viljakkala Viljakkalan keskustassa on tiheä pieni väestökeskittymä, mutta esimerkiksi Haverista sekä Säkin ja erityisesti Mannin asuinalueilta on pidempi matka Viljakkalan keskustaan. Kävelyn kannalta haasteena onkin melko pitkät etäisyydet ja vilkkaiden kantateiden ylitykset. Lisäksi Viljatiellä olisi tarvetta erilliselle kävely- ja pyörätielle. Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen on myös yksi tavoiteltava seikka, jota voidaan edistää esimerkiksi turvallisen risteyksen rakentamisella Ylöjärventielle koulun kohdalle. Viljakkalan vahvuus on Viljatien ja Ylöjärventien rajaaman alueen sisällä oleva puistoreitistö, joka mahdollistaa nopeat kävelymatkat alueen sisällä. Puistoreitit ovat olleet melko heikolla kunnossapidolla, mutta perusparannuksella niistä saa houkuttelevia kävelyreittejä. Viljatielle rakennetun uuden vanhuspalvelukeskuksen (Elokaari) ympäristössä on varmistettava vanhusten mahdollisuudet liikkua ja oleskella kaikkina vuodenaikoina. Ylöjärvellä haasteena ovat monikeskuksisuus ja pitkät yhteydet keskusten välillä. Ylöjärven torin ympäristössä useiden palveluiden läheisyys mahdollistaa melko suuret kävijämäärät, mutta yhteyksiä torille pitää kehittää. Lisäksi tori kaipaa kasvojen kohotusta esimerkiksi uudenlaisten tapahtumien keskittymänä. Kurussa väestöä on keskittynyt melko pienelle alueelle. Väestön ikääntymisen johdosta keskustassa on kiinnitettävä erityistä huomiota esteettömyyteen. Viljakkalassa haasteena ovat pitkät kävelyetäisyydet keskustan ulkopuolisilta asuinalueilta. Keskustan sisällä olevat puistoreitit mahdollistavat lyhyet etäisyydet ja miellyttävän kävely-ympäristön. Sekä Kurussa että Viljakkalassa koulureittien turvallisuuden parantamiseen on tarvetta. 56

57 4.2. Pyöräilyolosuhteet Ylöjärvellä Pyöräily on yleinen kulkutapa erityisesti alle 5 kilometrin matkoilla. Tampereen seudulla pyöräilyn potentiaalia on erityisesti 2,5-5 kilometrin matkoilla, joista Tampereen ympäristökunnissa lähes 80 % tehdään henkilöautolla. Pyöräilyn etuna on erityisesti nopeus lyhyillä matkoilla. Pyöräilyä tukeva elinympäristö on myös tyypillisesti viihtyisä ja liikenneturvallisuuden kannalta hyvä. Samoin kuten kävelyn tapauksessa, niin myös pyöräilyn toimintaedellytykset ovat parhaimmillaan tiiviissä ja toiminnoltaan sekoittuneessa yhdyskuntarakenteessa. Pyöräilyn houkuttelevuutta heikentäviä tekijöitä ovat erityisesti huonolaatuinen infrastruktuuri, epätasainen maasto sekä moottoriliikenteen infrastruktuurin tuoma estevaikutus. Väestön ikääntyminen on myös haaste pyöräilyn edistämiselle sekä pyöräilyyn vaadittavan fyysisen suorituskyvyn sekä turvallisuuden heikkenemisen takia. Pyöräilyn edistämisen merkittävimpiä tekijöitä ovat väyläverkon korkea laatutaso sekä ympärivuotinen kunnossapito. Pyöräilyn tuominen osaksi matkaketjuja voidaan edistää esimerkiksi turvallisen pyöräpysäköinnin järjestämisellä joukkoliikennepysäkkien yhteyteen. Muita pyöräilyn kysyntään vaikuttavia tekijöitä on esitetty kuvassa 38. Kuva 38. Pyöräilyn kysyntään vaikuttavia tekijöitä (Luukkonen et al. 2012) Yleiset arviot pyöräilyn olosuhteista Ylöjärvellä, Viljakkalassa ja Kurussa Pyöräilyn olosuhteita arvioitiin pidetyn maastokäynnin yhteydessä. Lisäksi pyöräilyolosuhteiden arvioinnissa hyödynnettiin Ylöjärvellä vuoden 2013 lopussa järjestetyn asukaskyselyn aineistoa sekä tammikuussa 2014 Ylöjärven valtuustosalissa pidetyn työn esittelytilaisuudessa saatuja kommentteja. Ylöjärven, Viljakkalan ja Kurun pyöräilyn olosuhteita arvioitiin pyöräilemällä ja havainnoimalla ympäristöä ja olosuhteita. Arvioinnin kehyksenä käytettiin kuvassa 39 esitettyä arvoruusua, jonka määritysperusteet on avattu tarkemmin liitteessä 3. 57

58 Kuva 39. Pyöräilyn olosuhteiden yleisarviointi arvoruusun avulla Ylöjärvellä, Viljakkalassa ja Kurussa. Ylöjärvi Ylöjärvellä pyöräilyn sujuvuuden ja jatkuvuuden tunne väylällä on hyvä, sillä risteämisiä autoilun pääväylien kanssa on melko vähän ja laatutason vaihtelua on vähän. Pyöräväylät kulkevat pääosin puistomaisissa olosuhteissa ja päällysteen tyyppi sekä kunto ovat pääsääntöisesti hyviä. Reunakiviä on poistettu osasta liittymiä, mutta paikoin erityisesti Soppeenmäen alueella ne vähentävät pyöräilyn sujuvuutta. Liittymät on kuitenkin suunniteltu pääosin autoilun ehdoilla, joten pyöräilijöiden ja kävelijöiden turvallisuus ja liikkumisen sujuvuus ei ole paras mahdollinen. Opastusta keskeisimpiin kohteisiin ja lähikuntiin olisi myös syytä parantaa. Yhteystarpeita pyöräilyn näkökulmasta ovat Asuntilan ja keskustan välinen nopea yhteys sekä koulutuskeskus Valosta turvallinen radanylitys pohjoiseen. Soppeenmäestä yhteystarpeena on laadukas pyöräilyn yhteys sekä Elovainioon että Kolmenkulmaan. Lisäksi erityisesti koulumatkojen turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan kävelyn ja pyöräilyn yhteys Viljakkalantietä pitkin Takamaan koululle. Keijärven ympäristö on luonnontilaltaan miellyttävää ja mahdollistaakin erityisesti hyvät virkistyspyöräilyn reittien rakentamisen. Kuru Kurussa pyöräily on pääosin melko sujuvaa, mutta erityisesti liittymien turvallisuudessa on kehitettävää. Kurun läpi kulkevat kantatiet luovat estevaikutusta. Sujuvuuden tunnetta vähentää myös reunakivien runsas määrä pyöräteillä. Havaittuja epäjatkuvuuskohtia ovat muun muassa Mässäkäntieltä yhteys kirkolle sekä Poikeluksentien varrelta koululle. Nyt pohjoisen suunnasta koululle tullessa joutuu kiipeämään jyrkän mäen, minkä takia monet koululaiset jättävät pyöriään Poikeluksentien varteen. Pyöräpysäköinnin organisoinnissa on myös kehittämistä Keihäslahden koululla. Lisäksi mäkisyys Keihäslahden koulun ympäristössä saattaa aiheuttaa erityisesti talvella vaaratilanteita. Viljakkala Viljakkalassa pyöräily on erityisesti keskustan alueella melko sujuvaa, mutta yhteystarpeita on keskustan ulkopuolella oleville asuinalueille. Viljakkalassa pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä erityisesti koulumatkojen turvallisuuden parantaminen on oltava keskeinen näkökulma. Erityisesti Ylöjärventie on koululaisille vaarallinen paikka, johon tarvitaan turvallinen ylityskohta. Yhteystarpeita koululaisten näkökulmasta ovat 58

59 Säkin alueelta nopeampi yhteys kouluun sekä koululta Ansonmäen urheilupuistoon. Mannin alueella on myös paljon koululaisia, eikä alueelta ole tällä hetkellä turvallista pyöräily-yhteyttä Viljakkalan koululle. Pyöräilyn sujuvuus ja jatkuvuus ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla koko Ylöjärvellä. Kehitettävää on erityisesti liittymissä, joista useammat on suunniteltu autoliikenteen näkökulmasta. Reunakivet vähentävät vielä paikoin pyöräilyn mukavuuden tunnetta. Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen on asetettava koko Ylöjärven alueella etusijalle. Ylöjärvellä on myös hyvät mahdollisuudet virkistyspyöräilyyn ja myös maastopyöräilylle on otolliset olosuhteet. Sekä Ylöjärvellä, Viljakkalassa että Kurussa on kaikissa tarvetta erityisesti koulumatkojen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi Keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet Ylöjärven, Kurun ja Viljakkalan keskeisimmät ongelmat ja kehittämistarpeet on kuvattu seuraaviin kolmeen karttakuvaan (kuvat 40, 41 ja 42). Kehittämistarpeet ovat pääosin yhteystarpeita, laadunparannuksia, turvallisuusepäkohtien korjaamisia sekä joitain yksittäisiä ongelmakohtia. Tässä kappaleessa esitetyistä kehittämistarpeista on koottu keskeisimmät ja näiden perusteella on tehty esitykset varsinaisille kehittämistoimenpiteille. Ylöjärvellä keskeisimpiä pyöräilyn edistämiseen liittyviä toimenpiteitä ovat Soppeentien ja Mikkolantien varrella olevan väylän laatutason parantaminen sekä laadukkaiden pyöräilyn yhteyksien rakentaminen Soppeenmäestä Elovainioon ja Kolmenkulmaan, Koulutuskeskus Valosta radan yli tai ali pohjoiseen sekä Asuntilasta Keijärven yli Ylöjärven keskustaan. Merkittävimpiä kävelyn edistämistoimenpiteitä ovat Soppeenmäen kävelypainotteisuuden kehittäminen, kävely-yhteyksien parantaminen merkittävimmille joukkoliikenteen pysäkeille sekä Soppeenmäen ja kirkon alueen parempi kytkentä. Koko Ylöjärven alueelle suositellaan koulumatkojen turvallisuuskartoitusten tekoa. Turvallisuuskartoitusten tärkeimmät kohteet voidaan löytää esimerkiksi vertailemalla tässä työssä kartoitettujen yleisimpien koulumatkojen ja Ylöjärvelle aiemmin tehdyn kevyen liikenteen kuntokartoituksen aineistoja. Kartoituksia on mahdollista tehdä myös valitsemalla vuosittain 1 3 koulua, joiden yleisimmät koulureitit kartoitetaan turvallisuus- ja laatupuutteiden osalta. 59

60 Kuva 40. Ylöjärven keskusta-alueen ongelmakohdat ja kehittämistarpeet 60

61 Kurussa keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä ovat Virastontielle rakennettava erillinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys, hidasteiden rakentaminen Luoteentien ja Virastontien liittymässä oleville suojateille, yhteystarpeen tarkastelu Satamantieltä Poikeluksentien ali Keihäslahden koululle sekä keskustan esteettömyystarkastelu. Lisäksi suositellaan tehtäväksi turvallisuuskartoitus yleisimmille Keihäslahden koululle johtaville koulureiteille sekä koululaisten pyörien pysäköintisuunnitelma. Kuva 41. Kurun alueen ongelmakohdat ja kehittämistarpeet 61

62 Viljakkalassa tärkeimpiä pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuurin kehittämistoimenpiteitä ovat kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen Viljatiellä, pyörätien rakentaminen Ansatien ja Ylöjärventien yli suoraan Viljakkalan koululle sekä Viljatien ja Ylöjärventien rajaamien puistoreittien kunnostaminen. Selvitettäviä yhteystarpeita Viljakkalan keskustasta ovat yhteydet Ansomäen urheilupuistoon, Mannin ja Säkin asuinalueille sekä Haverin mökkikylään. Kuva 42. Viljakkalan alueen ongelmakohdat ja kehittämistarpeet 4.3. Kevyen liikenteen tavoiteverkot Ylöjärven kevyen liikenteen väylien tavoitteellisia verkkoja on määritelty Ylöjärven keskustaajaman osayleiskaavan aineiston ja maastokäyntien aineistojen pohjalta. Kuvan 43 kartassa on esitetty kevyen liikenteen väylien visiokartta, johon on merkitty tärkeimmät kehitettävät väyläyhteydet, keskustan laatukäytävät, merkittävimmät yhteystarpeet sekä pyöräilyn pikaväylät. Kävelyn ja pyöräilyn matkojen yhdistäminen osaksi joukkoliikenteen matkaketjuja on erityisen tärkeässä asemassa Ylöjärvellä. Osana joukkoliikenteen tulevia pääyhteyksiä on tunnistettu tärkeimmät liityntäpysäköintipaikat; Arontanta, Elo ja Siltatie. Kevyen liikenteen yhteydet sekä liityntäpysäköinnin palvelutason tulevat olla korkeatasoisia näissä liikenteen solmukohdissa. Nämä liikennemuodon keskeiset vaihtopaikat on esitetty kuvan 44 kartalla. 62

63 Kuva 43. Ylöjärven kevyen liikenteen väylien visiokartta Kevyen liikenteen tarkempi tavoiteverkko on esitetty Ylöjärven ydinkeskustan osalta kuvan 45 kartalla. Kaupungin muiden alueiden osalta tavoiteverkon määrittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan ELYkeskuksen kanssa, mitä tämän työn aikana ei vielä tehty. Huomattava osa ydinkeskustan ulkopuolista kevyen liikenteen tarpeista sijoittuu ELY:n liikenneväylien varsille. 63

64 Kuva 44. Merkittävimmät liityntäpysäköinnin kehittämiskohteet Ylöjärvellä 64

65 Kuva 45. Ydinkeskustan alueen kevyen liikenteen tavoiteverkko 65

66 5. KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa esitetyt toimenpiteet on laadittu Ylöjärvelle päätettyjen tavoitteiden täyttymistä silmällä pitäen. Tavoitteet saavutetaan ja suunnitellut toimenpiteet saadaan tehtyä vain asenteiden ja toimintamallien muutoksen kautta. Poliittinen tahtotila kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi on saavutettava kautta linjan. Seuraavien askelten toteutuminen on välttämätöntä kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle ja liikkumistottumuksien muutoksen mahdollistamiseksi. 1) Kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä koituvien taloudellisten hyötyjen ymmärtäminen 2) Rohkeus tehdä aiemmasta toimintatavasta poikkeavia päätöksiä 3) Riittävien henkilö- ja taloudellisten resurssien varaaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen 4) Sopivien henkilöresurssien saaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämisen avaintehtäviin Näiden keskeisten edellytysten toteutuessa loppu on jo helpompaa: toteutetaan laaditun kehittämisohjelman mukaiset toimenpiteet ja seurataan tavoitteiden toteutumista. Tehdään tarvittavat korjausliikkeet ja tarkistukset ohjelmaan Toteutusprosessi Toteutusprosessilla tarkoitetaan henkilöresursseja, määrärahoja, toiminnan organisointia sekä vastuiden jakoa. Näiden kaikkien toteutusprosessin osa-alueiden tulee olla kirkkaasti selvillä - vasta sitten kävelyä ja pyöräilyä voidaan edistää onnistuneesti. Henkilöresurssit Paras tapa päästä asetettuihin tavoitteisiin on varata riittävästi henkilöresursseja kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen tehtäviin. Tämä voidaan toteuttaa muuttamalla nykyisiä henkilöstön tehtävämäärityksiä tai rekrytoida henkilö täysin uusilla tehtävänkuvauksilla. Vähintään yhden henkilötyövuoden varaaminen kävelyn ja pyöräilyn tehtäviin toisi parhaan lopputuloksen, mutta jo 0,25 0,5 henkilötyövuoden varaamisella päästään hyvin vauhtiin. Toinen vaihtoehto on osoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen Ylöjärven kaupungin eri hallintokunnista vastuuhenkilöt, joiden toimintaa ohjaisi Tampereen kaupunkiseudun tai joidenkin kuntien kesken palkattava yhteinen resurssi. Yhteisen resurssin vastuulle tulisi eri kehittämistoimenpiteiden organisointi kohdekunnissa. Tässä vaihtoehdossa eri hallintokuntien vastuuhenkilöille varataan riittävästi työaikaa joka kuukaudelle käytettäväksi kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tehtäviin. Organisointi Henkilöresurssin kohdentamisen tavasta riippumatta kävelyn ja pyöräilyn kehittämistä ohjaa kaupungin asettama ohjausryhmä. Hallinto- ja talousosasto antaa tarvittavaa tukea viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä. Muut kaupungin alaiset organisaatiot tukevat ja toteuttavat asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä omissa organisaatioissaan. Muita tärkeitä sidosryhmiä kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä ovat mm. paikalliset seurat ja yhdistykset, poliisi, Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä sekä Ylöjärven yritykset. Vastuut Päävastuu kävelyn ja pyöräilyn kehittämisestä Ylöjärven kaupungin organisaation sisällä on Teknisellä osastolla. Kaavoituksen tehtävänä on osoittaa nykyiset ja uudet väylät asemakaavoissa ja yleiskaavoissa. Sivistysosastolla on merkittävä rooli koulumatkojen edistämisen pyrkimyksissä. Sivistystoimen tehtäviin kuuluu kouluja koskevien liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden jalkauttaminen kouluihin. 66

67 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen vastuuhenkilöiden ensimmäisten vuosien tärkeisiin tehtäviin kuuluu omien organisaatioidensa tavoitteiden selvittäminen sekä yhteistyötahojen selvittäminen. Muutos suunnittelukulttuuriin ja toimintamalleihin Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen otetaan yhtenä lähtökohtana kaikessa yhdyskuntaa koskevassa suunnittelussa. Edellytykset kävellylle, pyöräilylle sekä joukkoliikenteelle luodaan maankäytön suunnittelun yhteydessä. Viiden kilometrin sääntö ja vyöhykeajattelu (jalankulkuvyöhyke, pyöräilyvyöhyke, autoiluvyöhyke) ohjaavat Ylöjärven maankäytön suunnittelua. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn kilpailuetua parannetaan henkilöautoon nähden nopeita ja suoria yhteyksiä rakentamalla. Periaatteena on, että kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä pääsee nopeasti ja suoraan, autolla kiertäen. Nopeat ja suorat kevyen liikenteen väylät sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan viihtyisään viherympäristöön, pois moottoriliikenteen väylien varsilta. Keskusta-alueita kehitetään jalankulun ja oleskelun ehdoilla. Katutilojen suunnittelussa painotetaan viihtyvyyttä ja sosiaalisten ympäristöjen luomista. Kaupungin toiminnan strategisessa suunnittelussa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen nostetaan kunnallistekniikan palvelujen yhdeksi merkittävämmäksi painopistealueeksi ja kehittämisen kohteeksi. Vuoden 2013 talousarviossa kevyen liikenteen väylien rakentaminen, kunnossapitotason nosto ja päällysteisiin panostaminen ovat jo hyviä toiminnan tavoitteita. Tunnuslukuihin otetaan mukaan katujen ja kevyen liikenteen väyliä kuvaavat mittari, esimerkiksi huonokuntoisten katujen ja kevyen liikenteen väylien määrä. Katuomaisuuden kunnonhallinta on syytä järjestää suunnitelmallisesti esimerkiksi pitkäaikaisella katuomaisuuden kunnonhallinnan palvelusopimuksella (vrt. Joensuun kaupunki). Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tulee varata henkilöresursseja. Oman työn ohella tehtävä kehittäminen on tuomittu epäonnistumaan. Parhaaseen tulokseen päästään, kun varataan vähintään 0,25 0,50 henkilötyövuotta kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen Ylöjärven kaupungin organisaatioon esimerkiksi nykyisiä toimikuvia muuttamalla Määräykset, ohjeet, suunnitelmat ja selvitykset Määräykset Ylöjärvelle lisätään pyöräpysäköintiä koskevat määräykset joko kaava- tai rakennusjärjestyksen määräyksiin. Määräyksissä hyödynnetään valtakunnallisia ohjeistuksia ja mm. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan vastaavia määräyksiä. Taulukko 5. Kaupunkien pyöräpysäköintiä koskevia määräyskokoelmia Kaupunki Turku Tampere* Lahti Kangasala Kööpenhamina Asuinrakennukset 2 / asunto 2 / asunto 2 / asunto 2 / asunto 2-2,5/ 100 as-m2 1,0 / as. opiskelija-asuntoloissa Liike-, toimisto- ja hallintorakennukset 1 / 150 k-m2 1 /100 k-m2 1 /80 k-m2 1 /50 k-m2 0,4 / työntekijä Kokoontumistilat ja 1 / 20 hlö 1 / 10 hlö 1 / 10 hlö / 10 vierailijaa urheilupaikat 0,6 / urheilija + 0,4 / katsoja Kahvilat ja ravintolat 1 / 12 istumapaikkapaikkapaikkaa 1 / 8 istuma- 1 / 10 istuma- - 1 / ,4 / työntekijä Koulut ja oppilaitokset 1 / 3 oppilasta 1 / 2 oppilasta 1 / 2 oppilasta - 1 / 1 oppilas 0,4-0,8 / opiskelija 0,4 / työntekijä Teollisuuslaitos / 3 työntekijää 0,4 / työntekijä * Ehdotus

68 Taulukko 6. Pyöräpysäköinnin suositeltavat mitoitusarvot eri toiminnoille (jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohje, luonnos ) Noudatettavat ohjeet ja vaatimukset Kävelyn ja pyöräilyn suunnittelu- ja kehittämistyössä noudatetaan seuraavia ohjeita ja vaatimuksia: - Valtakunnalliset ohjeet, mm. o jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohje (noudatetaan) - Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje (laadittava) - Kiinteistöjen pyöräpysäköinnin järjestelyjen ohje (laadittava) - Kuntaliiton ylläpidon suunnitteluohje, (noudatetaan) - Kuntaliiton alueurakoinnin yleiset ohjeet ja laatuvaatimukset (sovelletaan) - Talvihoidon laatuvaatimukset ja valvonta (tarkistetaan) Tehtävät suunnitelmat ja selvitykset: Ylöjärvelle laaditaan seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä (suluissa toteutusvuosi) - Kävelyn ja pyöräilyn määrien seurannan suunnitelma (2014) - Kevyen liikenteen tavoiteverkko 2020, 2030 (2015) - Laatukäytäväsuunnitelma (2015) - Elävä kaupunkikeskusta 2030 (2016) - Kevyen liikenteen väylien kunnossapitosuunnitelma, kunnossapitoluokituksen tarkistaminen (2014) - Kevyen liikenteen väylien kunnonhallinta (2015) - Koulureittien suunnitelmat katselmusten perusteella ( ) - Kevyen liikenteen väylien viitoituksen suunnitelma (2017) - Pyöräpysäköinnin kehittämissuunnitelma (2016) - Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman seurantaraportti (2015, 2020, 2025, 2030) - Kävelyn ja pyöräilyn vuosibarometri ( vuosittain) 68

69 Taulukko 7. Tehtävät kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen suunnitelmat ja selvitykset (vihreä = pääosin virkatyönä, keltainen = ostopalveluna, sininen = selvitetään seudullinen yhteistyömahdollisuus ensin) Vastuu Toimenpide Seutu Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje ja kehittämisohjelma " Pyöräpysäköinnin opas kiinteistöille Virka Pyöräpysäköinnin määräykset " Kevyen liikenteen tavoiteverkkosuunnitelma " Laatukäytäväsuunnitelma " Keskustojen liikennesuunnitelma " Seurantaraportit " Kunnonhallinnan suunnitelma Osto Kunnossapidon suunnittelu (luokitus, laatuvaatimukset, lumilogistiikka) " Koulureittien katselmukset " Viitoitus ja opastussuunnitelma Suunnittelu yhteensä (ilman seutuhankkeita) Olosuhteisiin liittyvät toimenpiteet Vuodelle 2014 Ylöjärven kaupungin talousarviossa liikenneväylien rakentamiseen, perusparannukseen ja päällystämiseen on osoitettu 2,6 M. Kevyen liikenteen väylien erillisiin investointeihin on varattu vuoden 2013 talousarviossa kolmelle seuraavalla vuodelle noin 0,1 0,2 M /vuosi. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon vuosikustannus on arviolta noin Väyläinvestoinnit Vuosille laaditussa maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO) erillisiä kevyen liikenteen erillisiä väyläinvestointeja on esitetty taulukon 8 mukaisesti. Uusien asuinalueiden tai isompien liikennejärjestelyjen osalta kevyen liikenteen väyläjärjestelyjen kustannuksia ei ole eritelty, vaan ne kuuluvat aina osana isompia investointikokonaisuuksia. Taulukko 8. Kevyen liikenteen väylien erilliset investoinnit (MAPSTO ) Alue tai kohde Keskusta Lounainen Ylöjärvi Siltatien alue Yleiset määrärahat YHTEENSÄ Seuraavissa taulukoissa on esitetty kehittämisohjelman laatimisen yhteydessä havaitut kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin liittyvät parannustarpeet ja niiden kustannukset. Taulukoihin ei ole sisällytetty ELY:n vastuulle kuuluvia kevyen liikenteen kohteita, joita ovat mm.: - Kyröskoskentien klv, väli Vilpee Viljakkala - Kuruntien klv, väli Ylinen Mutala - Lempiäniementien klv, väli Koulu Telakka - Luhalahdentien klv, väli Viljakkala-Haveri - Virastotien klv, väli Virtaintie-Pikisaarentie 69

70 Taulukko 9. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen investoinnit , Kuru Toimenpide Pyöräpysäköinnin organisointi koululla 1000 Liikennemerkit: Kauppatie & koulu 200 Keskustan esteettömyyden parantaminen 5000 Luoteent. suojatien parannus (Mässäkänt.) 2000 Koulureitti Vänrikki Stoolin tuvan vierestä Yhteys Satamatieltä Poikeluksentien ali Metsätien muuttaminen hidaskaduksi Mässäkäntielle kävelyn ja pyöräilyn yhteys YHTEENSÄ Taulukko 10. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen investoinnit , Viljakkala Toimenpide Puistoreittien laadun parannnus Pyörätie Viljakkalan koululle Ansatieltä / Erlandintien KLV Viljatielle kävelyn ja pyöräilyn yhteys Yhteys välillä Säkki Keskusta YHTEENSÄ Taulukko 11. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen investoinnit , Ylöjärven keskusta Toimenpide Koulureitteihin liittyvät parannukset Kävely-yhteydet Soppeenmäestä ja Kirkonseudulta joukkoliikenneyhteyksiin Soppeenmäen kävelypainotteisuuden kehittäminen YHTEENSÄ Taulukko 12. Kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkkoa koskevat investoinnit , Ylöjärvi Toimenpide Soppeenmäki Elovainio pyöräily-yhteys 0,5 M Mikkolantien/Soppeentie, väylän laadunparannus Soppeenmäen, Asemanseudun ja Kirkonseudun välinen laatuväylä Alikulkuyhteyden laatutason parantaminen Loilantien kohdalla Yhteys radan yli Koulutuskeskus Valon kohdalle 0,5 M Soppeenmäki Kolmenkulma pyöräily-yhteys 0,6 M Pyöräily-yhteys Keijärven yli keskustaan (silta) 1,0 M YHTEENSÄ ,6 M ,5 M 0,5 M 1,0 M Muut investoinnit Kävelyn ja pyöräilyn määrien seuraamiseen hankitaan 2 automaattista laskentapistettä. Hankintahinta vaihtelee malleittain. Yhden mittarin hankintaan asennuksineen budjetoidaan Muut kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyvät investoinnin määräytyvät tarkempien suunnitelmien myötä. Esimerkiksi varusteiden ja laitteiden hankinnoilla voidaan kevyen liikenteen väylien palvelutasoa parantaa entisestään. Myös pyöräpysäköinnin kehittäminen vaatii investointeja telineisiin. Kustannukset määräytyvät käytettävien telinemallien ja palvelutasomäärityksen kautta. Pyöräpysäköintiin on syytä varata vuosittain noin Liikenteen solmupisteiden pyöräpysäköinnin kehittämiseen varataan / solmupiste =

71 Kunnossapito Ylöjärvellä kevyen liikenteen väylien kunnossapitoluokitus perustuu katuverkon hierarkian mukaiseen luokitukseen. Kunnossapitoluokkia Ylöjärvellä on kaksi. Asunto- ja tonttikatujen suuntaiset kevyen liikenteen väylät kuuluvat kunnossapitoluokkaan 2 kuten myös kokoojakatujen varsien kevyen liikenteen väylät. Korkeimpaan kunnossapitoluokkaan kuuluvat pääkatujen ja yhteiskunnallisesti tärkeiden katuosuuksien viereiset kevyen liikenteen väylät. Kevyen liikenteen väyliä on yhteensä noin 70 km. Väyläpituuden perusteella kevyen liikenteen väylien talvihoidon vuotuinen budjetti on valtakunnallisten toteumatietojen perusteella noin Katuomaisuuden kunnossapidon luokitus ja laatuvaatimukset on päivitetty vuonna Talvihoidon toimenpiderajat ja -ajat ovat seuraavat ja perustuvat kuntaliiton tehtäväluetteloihin: - Auraus 5cm 4 tuntia / 6 tuntia tarpeen syntymisestä - Liukkauden torjunta 4 tuntia / 8 tuntia tarpeen syntymisestä Kunnossapidon ja etenkin talvihoidon vaikutus kevyen liikenteen määriin, liikkumisen turvallisuuteen sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin, tulee kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Ylöjärvellä toteutetaan seuraavat kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa koskevat toimenpiteet: 1) Talvikunnossapidon prioriteetin strateginen muutos, palvelulupaus: a. Kevyen liikenteen pääväylät pyritään hoitamaan ennen katuverkkoa b. Ensimmäisen kunnossapitoluokan kevyen liikenteen väylät tulee olla hoidettuina ennen työmatka- ja koululiikenteen huippuja, eli klo 07:00 mennessä ja klo 16 mennessä, mikäli toimenpiderajat ylittyvät päivän aikana. 2) Tarkennetaan talvihoidon laatuvaatimuksia seuraavasti a. Laaditaan kunnossapidon tehtäväkortit liitteen 2 esimerkin mukaisesti. Hyödynnetään muiden kaupunkien käyttämiä tehtäväkortteja. Kevyen liikenteen osalta laaditaan seuraavat tehtäväkortit: b. Aurausjäljelle lisätään vaatimus: aurausjäljen tulee olla pinnaltaan karhea. Aurausnopeus ei saa olla liian suuri. Auran tulee pysyä alhaalla, jotta pintaan ei jää nimismiehenkiharaa tai lumikerrosta. 3) Edellytetään talvihoidon työkoneisiin reaaliaikaisen seurannan mahdollistava ohjelmisto päätelaitteineen myös urakoitsijoiden laitteisiin. 4) Katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen. Määritetään kevyen liikenteen väylien osalta kuntomittausten kierto Kunnossapidon tarvittavista muutoksista keskustellaan tarkemmin ja hyväksytyt muutokset viedään käytäntöön mahdollisimman pian. Tehtävät tarkistukset luokitukseen ja kriteereihin viedään alueurakkaasiakirjoihin. Käynnissä oleviin urakoihin neuvotellaan muutokset lisätöinä Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet Kappaleessa on esitetty liikkumisen ohjauksen toimenpiteet. Kävelyn ja pyöräilyn tapahtumia rytmitetään säännöllisten tapahtumien avulla, joita Ylöjärvellä on kaksi suurempaa (Pyöräilyviikko, Liikkujan viikko) ja kaksi pienempää (talvipyöräile töihin -päivä, talvikauden aloittajaiset). Tapahtumien organisoimisesta vastaa kävelyyn ja pyöräilyyn osoitettu henkilöresurssi. Tapahtumien kuluihin (tiedottaminen, materiaalit, palkinnot, palkkiot) on syytä varata noin /tapahtuma. 71

72 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisestä vastaava henkilö vastaa liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden organisoimisesta. Suurin osa toimenpiteistä toteutetaan virkamiestyönä, eikä niistä aiheudu näin lisäkustannuksia. Keinovalikoimaa täydennetään vuosittain uusista, hyvistä käytännöistä saamien kokemusten myötä. Joidenkin toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan ulkopuolisia resursseja. Esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn reittioppaan sekä reaaliaikaisen tiedon toteuttamiset ovat pitkiä projekteja, joihin vaaditaan monipuolista tietoteknistä osaamista. Liikkumisen hallinnan toimenpiteiden kustannuksia on arvioitu taulukossa 13. Taulukko 13. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden kustannukset ja ajoitus (vihreä = pääosin virkatyönä, keltainen = ostopalveluna, sininen = selvitetään seudullinen yhteistyömahdollisuus ensin)) Toimenpide Reittioppaan toteuttaminen Tapahtumat (4 / vuosi) Ylöjärven kävely- ja pyöräilykartan laatiminen Pyöräajokortti -toiminta Viisas liikkuminen opinto-ohjelmaan Kävelyn ja pyöräilyn vaikutukset -materiaalin teko Yritysten liikkumisen suunnitelmien tuki Saavutettavuuskartta YHTEENSÄ (ilman seudullisia hankkeita) Yhteenveto kehittämisohjelmasta Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen tärkein investointi on varata riittävästi omia resursseja kehittämistyöhön esimerkiksi muuttamalla nykyisten virkamiesten tehtävänkuvauksia. Uusia suunnitelmia ja selvitystöitä tarvitaan etenkin alkuvuosina. Kaupungin suunnitteluohjelmien sisältöjä päätettäessä tulee antaa riittävästi resursseja kävelyn ja pyöräilen edistämisen suunnitelmien toteuttamiselle. Kunnossapidon laatutason parantamisella on välitön vaikutus liikkumisen turvallisuuteen ja määrään. Hyvä kunnossapito on mitä parhainta ennakoivaa terveydenhoitoa. Kunnossapitobudjettia kevyen liikenteen väylillä nostetaan nykyisestä erikseen tehtävän tarkistuksen mukaisesti. Tarvittavan lisärahoituksen määrä ei ole välttämättä ole kovin suuri, sillä tarkistamalla kunnossapitoluokitusta koko kaupungin väyläverkon osalta sekä lumilogistiikkaa tehostamalla voidaan parhaassa tapauksessa peittää palvelutason nostosta aiheutuvat kustannukset. Liikkumisen ohjaukseen sijoitettavat eurot maksavat itsensä takaisin. Kokemukset muualta ovat osoittaneet, että esimerkiksi kampanjoilla on saatu aikaan pysyviä muutoksia liikkumistottumuksiin. Tätä kautta saadaan aikaan huomattavia taloudellisia hyötöjä kerrannaisvaikutuksien kautta. Väylien investointien määrä kasvaa jonkin verran nykyiseen vuosille tehtyyn ohjelmaan nähden. Muutokset eivät ole suuria. Suuria paineita ohjelmakaudella kohdistuu ELY-keskuksen kevyen liikenteen väylien rakentamiselle. Taulukko 15. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteet ja kustannukset vuosille Toimenpide Suunnittelu Väyläinvestoinnit Muut investoinnit Liikkumisen ohjaus YHTEENSÄ

73 5.6. Kehittämisohjelman seuranta Kohdassa on esitetty Ylöjärven kävelyn ja pyöräilyn edistämisen määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden seuraaminen edellyttää kävelyn ja pyöräilyn määrien seuraamisen järjestämistä automaattisten laskentapisteiden avulla. Laadullisten tavoitteiden seuraaminen voidaan pitkälti järjestää säännöllisten asukaskyselyjen avulla. Tavoitteet ja niiden täyttymistä kuvaavat käsitellään osana vuotuista talousarviota ja toimintakertomusta. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä laaditaan vuosittain oma raporttinsa. LIITTEET 1. Kävelyn ja pyöräilyn vastuuhenkilön tehtäväluettelo vuosille Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tehtäväkortit, esimerkki 3. Pyöräilyn olosuhteiden arvioinnissa käytetyn arvoruusun määritysperusteet 73

74 LIITE 1: Tehtäväluettelo vuosille 2014 ja 2015 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen ensimmäisiä tehtäviä toimenpiteitä ovat: 1) Suunnittelu- ja ohjelmointitehtävät a. Pyöräpysäköinnin määräykset kaavaan / rakennusjärjestykseen b. Kevyen liikenteen tavoiteverkkosuunnitelma 2020 ja 2030 c. Laatukäytäväsuunnitelma d. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen vaikutukset Ylöjärvellä, esitysmateriaali 2) Suunnitteluttamisen tehtävät ja hankinnat a. Kunnossapidon luokituksen ja laatuvaatimuksien tarkistaminen b. Kouluraittien turvallisuuskatselmukset c. Automaattisten kävelyn ja pyöräilyn laskentamittareiden hankinta 3) Tiedotus ja vuorovaikutus a. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman esittely hallintokunnissa b. Eri osapuolten avainhenkilöiden tapaaminen c. Tiedotussuunnitelman laatiminen d. Ohjausryhmän kokousten valmistelu e. Seudullisen yhteistyön mahdollisuuksien selvittely 4) Liikkumisen ohjauksen tehtävät a. Neljän tapahtuman järjestelyjen suunnittelu ja koordinointi i. Kansallinen pyöräilyviikko toukokuussa ii. Liikkujan viikko syyskuussa iii. Talvipyöräilykauden avajaiset marraskuussa iv. Kansainvälinen talvipyöräile töihin päivä helmikuussa b. Pyöräilytapahtumien näkyvyyden ja toiminnan tukeminen c. Kävely- ja pyöräilykartan laatiminen Ylöjärvelle 5) Raportointi a. Vuosiraporttien laatiminen b. Tavoitteiden seuranta ja raportointi 74

75 LIITE 2. Kunnossapidon tuotekortti, esimerkki Oulun kaupungista 75

TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. www.ylojarvi.fi

TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. www.ylojarvi.fi TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma www.ylojarvi.fi 1 Eppukin pyöräilee Eppu Normaalista tuttu Juha Torvinen polkee tahdin lisäksi polkupyörällä hyvää kuntoa: Ylöjärvellä on hyvät mahdollisuudet

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Ylöjärven kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma; ohjelman hyväksyminen

Ylöjärven kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma; ohjelman hyväksyminen Tekninen lautakunta 66 23.04.2015 Kaupunginhallitus 195 25.05.2015 Ylöjärven kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma; ohjelman hyväksyminen 348/07.074/2013 TEKLTK 23.04.2015 66 Ylöjärvelle on laadittu kävelyn

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Asuminen Porissa Pyöräilypotentiaali

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Jyväskylässä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Jyväskylässä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Jyväskylässä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013

VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 TAVOITTEENA TOIMIVA PYÖRÄILYKAUPUNKI TAVOITTEENA TOIMIVA PYÖRÄILYKAUPUNKI Vaasan kaupungin tavoitteena on saada ihmisiä pyöräilemään enemmän. Vaasassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja 8.10.2014 Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys 8.10.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne Pyöräilyverkon rakentaminen ei ole mahdollista ottamatta huomioon

Lisätiedot

Pyöräilyn edistämisen verkosto

Pyöräilyn edistämisen verkosto Pyöräilyn edistämisen verkosto Ilmastonmuutos, kuntatalous ja hyvinvointi seminaari Kuntatalo 7.12.2011 Pyöräilykuntien verkosto ry Matti Hirvonen toiminnanjohtaja matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05 Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET MISTÄ TAVOITEVERKOSSA ON KYSE? Tavoiteverkko korostaa pyöräilyverkon hierarkiaa. Liikenneverkon jäsennöinnillä tarjotaan

Lisätiedot

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on

Lisätiedot

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi Viisaita valintoja liikkumiseen kunnassasi Matkaketjuissa on järkeä Sujuva + turvallinen + terveellinen + taloudellinen + ympäristöä säästävä = VIISAS LIIKKUMINEN Viisaasti voi liikkua jalan, pyörällä,

Lisätiedot