Substantiivien taivutus
|
|
- Päivi Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Substantiivien taivutus Maskuliini yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko N chlap chlapi hrdina hrdinovia dub duby stroj stroje G chlapa chlapov hrdinu hrdinov duba dubov stroja strojov D chlapovi chlapom hrdinovi hrdinom dubu dubom stroju strojom A chlapa chlapov hrdinu hrdinov dub duby stroj stroje L chlapovi chlapoch hrdinovi hrdinoch dube duboch stroji strojoch I chlapom chlapmi hrdinom hrdinami dubom dubmi strojom strojmi Feminiini yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko N žena ženy ulica ulice kosť kosti dlaň dlane G ženy žien ulice ulíc kosti kostí dlane dlaní D žene ženám ulici uliciam kosti kostiam dlani dlaniam A ženu ženy ulicu ulice kosť kosti dlaň dlane L žene ženách ulici uliciach kosti kostiach dlani dlaniach I ženou ženami ulicou ulicami kosťou kosťami dlaňou dlaňami Neutri yksikkö monikko monikko yksikkö monikko yksikkö monikko N mesto mestá Srdce srdcia námestie námestia dievča dievčatá G mesta miest Srdca sŕdc námestia námestí dievčaťa dievčat D mestu mestám Srdcu srdciam námestiu námestiam dievčaťu dievčatám A mesto mestá Srdce srdcia námestie námestia dievča dievčatá L meste mestách Srdci srdciach námestí námestiach dievčati dievčatách I mestom mestami Srdcom srdcami námestím námestiami dievčaťom dievčatami
2 Adjektiivien taivutus (kovat) M F N M (eloll.) M (elot.) + F + N N pekný Pekná pekné pekní pekné G pekného Peknej pekného pekných pekných D peknému Peknej peknému pekným pekným A pekného (eloll.) Peknú pekné pekných pekné pekný (elot.) L peknom Peknej peknom pekných pekných I pekným Peknou pekným peknými peknými Adjektiivien taivutus (pehmeät) M F N M (eloll.) M (elot.) + F + N N cudzí Cudzia cudzie cudzí cudzie G cudzieho Cudzej cudzieho cudzích cudzích D cudziemu Cudzej cudziemu cudzím cudzím A cudzieho (elolli.) Cudziu cudzie cudzích cudzie cudzí (elot.) L cudzom Cudzej cudzom cudzích cudzích I cudzím cudzou cudzím cudzími cudzími Possessiiviadjektiivien taivutus: maskuliini M F N M (eloll.) M (elot.) + F + N N bratov bratova bratovo bratovi bratove G bratovho bratovej bratovho bratových bratových D bratovmu bratovej bratovmu bratovým bratovým A bratovho (eloll.) bratovu bratovo bratových bratove bratov (elot.) L bratovom bratovej bratovom bratových bratových I bratovým bratovou bratovým bratovými bratovými Possessiiviadjektiivien taivutus: feminiini ja neutri M F N M (eloll.) M (elot.) + F + N N matkin matkina matkino matkini matkine G matkinho matkinej matkinho matkiných matkiných D matkinmu matkinej matkinmu matkiným matkiným A matkinho (eloll.) matkinu matkino matkiných matkine matkin (elot.) L matkinom matkinej matkinom matkiných matkiných I matkiným matkinou matkiným matkinými matkinými
3 SLOVESÁ PRÍTOMNÝ ČAS A MINULÝ ČAS VERBIT PREESENS JA PRETERITI Prítomný čas singulár 1. trieda á / -aj chytať chytám chytáš chytá 2. trieda -e/ -ø česať češem češeš češe pracovať pracujem pracuješ pracuje žuť žujem žuješ žuje 3. trieda -ie/ -ø niesť nesiem nesieš nesie brať beriem berieš berie triasť trasiem trasieš trasie 4. trieda ie/ -ej rozumieť rozumiem rozumieš rozumie Plural chytáme chytáte chytajú češeme češete češú pracujeme pracujete pracujú žujeme žujete žujú nesieme nesiete nesú berieme beriete berú trasieme trasiete trasú rozumieme rozumiete rozumejú Minulý čas singulár chytal som chytal si chytal česal som česal si česal pracoval som pracoval si pracoval žul som žul si žul niesol som niesol si niesol bral som bral si bral triasol som triasol si triasol rozumel som rozumel si rozumel plurál chytali sme chytali ste chytali česali sme česali ste česali pracovali sme pracovali ste pracovali žuli sme žuli ste žuli niesli sme niesli ste niesli brali sme brali ste brali triasli sme triasli ste triasli rozumeli sme rozumeli ste rozumeli
4 5. trieda e/ -ø (ne) stretnúť stretnem stretneš stretne začať začnem začneš začne stretneme stretnete stretnú začneme začnete začnú stretol som stretol si stretol začal som začal si začal stretli sme stretli ste stretli začali sme začali ste začali padnúť padnem padneš padne 6. trieda í/ - robiť robím robíš robí padneme padnete padnú robíme robíte robia padol som padol si padol robil som robil si robil padli sme padli ste padli robili sme robili ste robili myslieť myslím myslíš myslí spať spím spíš spí myslíme myslíte myslia spíme spíte spia myslel som myslel si myslel spal som spal si spal mysleli sme mysleli ste mysleli spali sme spali ste spali
5 SLOVESÁ SLOVESNÉ TRIEDY 1. trieda á/ -aj Imperatív (sg.) chytať chytám chytajú chytaj volať volám volajú volaj pýtať pýtam pýtajú pýtaj 2. trieda e/ -ø Imperatív (sg.) česať češem češú češ pracovať pracujem pracujú pracuj žuť žujem žujú žuj 3. trieda ie/ -ø Imperatív (sg.) niesť nesiem nesú nes brať beriem berú ber triasť trasiem trasú tras 4. trieda ie/ -ej Imperatív (sg.) rozumieť rozumiem rozumejú rozumej bdieť bdiem bdejú bdej 5. trieda e/- ø (ne) stretnúť stretnem stretnú Stretni začať začnem začnú Začni padnúť padnem padnú Padni Imperatív (sg.) 6. trieda í /- Imperatív (sg.) robiť robím robia Rob myslieť myslím myslia Mysli spať spím spia Spi
6 Persoonapronominien taivutus kaikissa sijamuodoissa N ja ty my vy G mňa, ma teba, ťa nás vás D mne, mi tebe, ti nám vám A mňa, ma teba, ťa nás vás L mne tebe nás vás I mnou tebou nami vami N on G jeho, ho, neho, -ňho, -ň D jemu, mu, nemu A jeho, ho, neho, - ňho, -ň L ňom I ním N G D A L I ona jej, nej jej, nej ju, ňu jej, nej ňou N Ono G jeho, ho, neho, -ňho, -ň D jemu, mu, nemu A ho, -ň L Ňom I Ním N G D A L I oni (M eloll.) ich, nich ím, ním ich, nich nich nimi N G D A L I ony (M elot.+f+n) ich,nich ím, ním ich, ne nich nimi N - G Seba D sebe, si A seba, sa L Sebe I sebou Possessiivipronominit (yks. 1. ja 2. persoona) M F N M (eloll.) M (elot.) + F + N N môj moja moje Moji moje G môjho mojej môjho Mojich mojich D môjmu mojej môjmu Mojim mojim A môjho (eloll.) moju moje Mojich moje môj (elot.) L mojom mojej mojom Mojich mojich I mojím mojou mojím Mojimi mojimi M F N M (eloll.) M (elot.) + F + N N tvoj tvoja tvoje Tvoji tvoje G tvojho tvojej tvojho Tvojich tvojich D tvojmu tvojej tvojmu Tvojim tvojim A tvojho (eloll.) tvoju tvoje Tvojich tvoje tvoj (elot.) L tvojom tvojej tvojom Tvojich tvojich I tvojím tvojou tvojím Tvojimi tvojimi Svoj viittaa lauseen subjektiin ja taipuu edellisen taulukon mukaan.
7 Demonstratiivipronominien taivutus M F N M (eloll.) M (elot. + F + N) N ten tá to Tí tie G toho tej toho Tých tých D tomu tej tomu Tým tým A toho (eloll.) tú to Tých Tie ten (elot.) L tom tej tom Tých Tých I tým tou tým Tými Tými Indefiniittipronominien ja kielteisten pronominien taivutus niekto = joku (substantiivitaivutus) nikto = ei kukaan (substantiivitaivutus) niečo = jokin (substantiivitaivutus) nič = ei mikään (substantiivitaivutus) KTO? ČO? indefiniitti kielteinen Indefiitti kielteinen N niekto nikto niečo nič G niekoho nikoho niečoho ničoho D niekomu nikomu niečomu ničomu A niekoho nikoho niečo nič L niekom nikom niečom ničom I niekým nikým niečím ničím nejaký, -á, -é = jonkinlainen (adjektiivitaivutus) nijaký, -á, -é = ei minkäänlainen (adjektiivitaivutus), samaa tarkoittaa ja samoin taipuu sana žiaden, žiadna žiadne
8 Huom. Taulukossa vain indefiniittimuoto. Kielteinen muoto (nijaký) taipuu samalla tavalla. AKÝ? AKÁ? AKÉ? AKÍ? AKÉ? N nejaký nejaká nejaké nejakí nejaké G nejakého nejakej nejakého nejakých nejakých D nejakému nejakej nejakému nejakým nejakým A nejakého (elolli.) nejakú nejaké nejakých nejaké nejaký (elot.) L nejakom nejakej nejakom nejakých nejakých I nejakým nejakou nejakým nejakýmí nejakýmí Adjektiivin tavoin taipuu myös niektorý, -á, -é. Seuraavat eivät taivu: Suuntaa ilmaisevat: niekam (johonkin) ja nikam (ei mihinkään) Paikkaa ilmaisevat: niekde (jossakin), nikde (ei missään) Akkusatiivin taivutus substantiivit kolegu kolegov Elottomat maskuliinit ja neutrit eivät taivu akkusatiivissa. Elollisten maskuliinien pääte on yksikössä a tai u ja monikossa ov. Feminiinien pääte on yksikössä u, monikossa feminiinit eivät taivu. Feminiinit konsonanttipäätteellä eivät taivu akkusatiivissa. Akkusatiivin taivutus adjektiivit monikko yksikkö monikko yksikkö monikko eloll. elot. eloll. elot. dobrého dobrý dobrých dobré dobrú dobré dobré dobré cudzieho cudzí cudzích cudzie cudziu cudzie cudzie cudzie Elottomat maskuliinit ja neutrit eivät taivu akkusatiivissa. Elollisten maskuliinien pääte on yksikössä ého tai ieho ja monikossa ých tai ích. Feminiinien pääte on yksikössä u tai iu, monikossa feminiinit eivät taivu. Akkusatiivi persoonapronominit ja ty on ona ono mňa, ma teba, ťa jeho, ho, neho, - ňho, -ň ju, ňu ho, -ň my Vy oni ony nás Vás ich, nich ich, ne
9 Datiivi substantiivien taivutus yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko chlapovi chlapom žene ženám mestu mestám hrdinovi hrdinom ulici uliciam srdcu srdciam dubu dubom dlani dlaniam námestiu námestiam stroju strojom kosti kostiam dievčaťu dievčatám Elolliset maskuliinit yksikkö -ovi monikko -om Elottomat maskuliinit yksikkö -u monikko -om Feminiinit yksikkö -e kovavartaloisilla -i pehmeävartaloisilla monikko -ám kovavartaloisilla -iam pehmeävartaloisilla Neutrit yksikkö -u -iu -ie päätteisillä monikko -ám kovavartaloisilla -iam pehmeävartaloisilla Datiivi adjektiivien taivutus yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko dobrému dobrým dobrej dobrým dobrému dobrým cudziemu cudzím cudzej cudzím cudziemu cudzím Maskuliinit yksikkö -ému kovavartaloisilla -iemu pehmeävartaloisilla monikko -ým kovavartaloisilla -ím pehmeävartaloisilla Feminiinti yksikkö -ej monikko -ým kovavartaloisilla -ím pehmeävartaloisilla Neutrit yksikkö -ému kovavartaloisilla -iemu pehmeävartaloisilla monikko -ým kovavartaloisilla -ím pehmeävartaloisilla Datiivi persoonapronominit ja ty on ona ono mne, mi tebe, ti jemu, mu, nemu jej, nej jemu, mu, nemu my vy oni ony nám vám im, nim im, nim
10 Genetiivi substantiivien taivutus yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko chlapa chlapov ženy žien mesta miest hrdinu hrdinov ulice ulíc srdca sŕdc duba dubov dlane dlaní námestia námestí stroja strojov kosti kostí dievčaťa dievčaťat Maskuliinit yksikkö -a -u monikko -ov Feminiinit yksikkö -y -e -i monikko vokaalin pidennys -í Neutrit yksikkö -a -ia -ie päätteisillä monikko vokaalin pidennys Genetiivi adjektiivien taivutus yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko dobrého dobrých dobrej dobrých dobrého dobrých cudzieho cudzích cudzej cudzích cudzieho cudzích Maskuliinit yksikkö -ého monikko -ých Feminiinit yksikkö -ej monikko -ých Neutrit yksikkö -ého monikko -ých Genetiivi persoonapronominit ja ty on ona ono mňa, ma teba, ťa jeho, ho, neho, - ňho, -ň jej, nej jeho, ho, neho, - ňho, -ň my vy oni ony nás vás ich, nich ich, nich
11 Instrumentaali substantiivien taivutus yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko chlapom chlapmi ženou ženami mestom mestami hdrinom hrdinami ulicou ulicami srdcom srdcami dubom dubmi dlaňou dlaňami námestím námestiami strojom strojmi kosťou kosťami dievčaťom dievčatami Maskuliinit yksikössä -om monikossa -mi -ami Feminiinit yksikössä -ou monikossa -ami Neutrit yksikössä -om monikossa -ami -iami -ie päätteisillä Instrumentaali adjektiivien taivutus yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko dobrým dobrými dobrou dobrými dobrým dobrými cudzím cudzími cudzou cudzími cudzím cudzími Maskuliinit yksikössä -ým kovavartaloisilla -ím pehmeävartaloisilla monikossa -ými kovavartaloisilla -ími pehmeävartaloisilla Feminiinit yksikössä -ou monikossa -ými kovavartaloisilla -ími pehmeävartaloisilla Neutrit yksikössä -ým kovavartaloisilla -ím pehmeävartaloisilla monikossa -ými kovavartaloisilla -ími pehmeävartaloisilla Instrumentaali persoonapronominit ja ty on ona ono mnou tebou ním ňou ním my vy oni ony nami vami nimi nimi
12 Lokaali substantiivien taivutus monikko yksikkö monikko yksikkö monikko chlapovi chlapoch žene ženách meste mestách hrdinovi hrdinoch ulici uliciach srdci srdciách dube duboch kosti kostiach námestí námestiach stroji strojoch dlani dlaniach dievčati dievčatách Elolliset maskuliinit yksikössä -ovi, monikossa -och Elottomat maskuliinit yksikössä -e kovavartaloisilla -i pehmeävartaloisilla monikossa -och Feminiinit yksikössä -e kovavartaloisilla monikossa -i pehmeävartaloisilla -ách kovavartaloisilla -iach pehmeävartaloisilla Neurit yksikössä -e kovavartaloisilla -i pehmeävartaloisilla -í -ie päätteisillä Lokaali adjektiivien taivutus monikossa -ách kovavartaloisilla -iach pehmeävartaloisilla yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko dobrom dobrých dobrej dobrých dobrom dobrých cudzom cudzích cudzej cudzích cudzom cudzích Maskuliinit yksikössä -om monikossa -ých kovavartaloisilla -ích pehmeävartaloisilla Feminiinit yksikössä -ej monikossa -ých kovavartaloisilla -ích pehmeävartaloisilla Neutrit yksikössä -om monikossa -ých kovavartaloisilla -ích pehmeävartaloisilla Lokaali persoonapronominit ja ty on ona ono mne tebe ňom nej ňom my vy oni ony nás vás nich nich
13 Lukusanojen taivutus Lukusanan yksi taivutus: M F N M (eloll.) M (elot.) + F + N N jeden jedna jedno jedni jedny G jedného jednej jedného jedných jedných D jednému jednej jednému jedným jedným A jedného (eloll.) jednu jedno jedných jedny jeden (elot.) L jednom jednej jednom jedných jedných I jedným jednou jedným jednými jednými Lukusanojen 2-4 taivutus: N dvaja (M eloll.) dva (M elot.) dve (F + N) traja (M eloll.) tri (M elot. + F + N) G dvoch troch štyroch D dvom trom štyrom A dvoch (M eloll.) dva (M elot.) dve (F + N ) troch (M eloll.) tri (M elot. + F + N) L dvoch troch štyroch I dvoma/dvomi troma/tromi štyrmi štyria (M eloll.) štyri (M elot. + F + N) štyroch (M eloll.) štyri (M elot. + F + N) Lukusanan viisi ja siitä ylöspäin olevien lukusanojen taivutus: N G D A L I päť (M eloll. myös piati) piatich piatim päť (M eloll. myös piatich) piatich piatimi
14 Prepozície/Prepositiot Huom. Joitakin prepositioita voidaan käyttää useamman kuin yhden sijamuodon kanssa merkityksestä riippuen. s genetívom od, do, bez, u, z/zo, okrem, za, spod, sponad, spoza, vedľa, podľa, blízko, neďaleko, miesto, namiesto, pozdľž, počas, okrem, mimo, okolo, pomocou, uprostred, vyše s datívom k/ku, proti, naproti, oproti, kvôli, napriek, voči, vďaka s akuzatívom pre, cez, o, po, na, v/vo, nad, pod, pred, medzi, ponad, za s lokálom pri, o, po, na, v/vo s inštrumenálom s/so, hore, dolu, nad, pod, pred, medzi, za KDE? na, v/vo + lokál nad, pod, pred, medzi, za + inštrumentál u + genetiv pri + lokál KAM? na, nad, pod, pred, medzi, za + akusatív do + genetív k/ku + datív KAM? KDE? ODKIAĽ? DO + GENETÍV V + LOKÁL Z + GENETÍV Idem do Helsínk. Bola som v Helsinkách. Príšla som z Helsínk. Idem do kina. Bol som v kine. Odišiel som z kina. Idú do Bratislavy. Boli ste v Bratislave. Vrátili sa z Bratislavy. Idú do práce. Ešte sú v práci. Odchádzajú z práce. Idem do obchodu. Bol som v obchode. Prišiel som z obchodu. Idem do miestnosti. Sedím v miestnosti. Vychádzam z miestnosti. Idem do banky. Bol som v banke. Odchádzam z banky. Idem do Štokholmu. Je v Štokholme. Prišiel zo Štokholmu. Ide do Viedne. Študuje vo Viedni. Prichádza z Viedne. NA + AKUZATÌV NA + LOKÁL Z/ZO + GENETÍV Idem na poštu. Bol som na pošte. Odchádzam z pošty. Idem na stanicu. Bol som na stanici. Vraciam sa zo stanice. Idem na univerzitu. Bol som na univerzite. Odchádzam z univerzity. Ide na prednášku. Bol som na prednáške. Odchádza z prednášky. Ide na Slovensko. Bol na Slovensku. Prichádza zo Slovenska. Pôjde na Island. Bol si na Islande? Vrátil sa z Islandu. K/KU + DATÍV U + GENETÍV OD + GENETÌV Idem k lekárovi. Bol som u lekára. Prichádzam od lekára. Idem k rodičom. Bol som u rodičov. Odchádzam od rodičov. Idem k priateľovi. Bol som u priateľa. Prichádzam od priateľa. Idem ku kamarátke. Býval u kamarátky. Vratil sa od kamarátky. Ideš ku kolegovi? Bol si u kolegu? Vrátil si sa od kolegu? K/KU + DATÍV PRI + LOKÁL OD + GENETÍV Idem ku stolu. Sedím pri stole. Odchádzam od stola. Idem k počítaču. Čaká ťa pri počítači. Vracia sa od kamaráta. Ide k obchodnému domu. Stojí pri obchodnom dome. Odišiel od rodiny.. Ide ku škole. Čaká pri škole. Prichádza od školy.
15 Na alebo v? Slovakin kielessä kysymykseen KDE? (missä?) vastattaessa tavallisimmat prepositiot ovat na ja v (Lokaali). Yleisempi prepositio on v, mutta tiettyjen sanojen kanssa käytetään naprepositiota. Seuraavissa tapauksissa na on tavallisempi. 1. avoimet paikat (na námestí, na ulici) 2. korkealla sijaitsevat paikat (na kopci (kukkulalla), na moste (sillalla)) 3. jotkin virastot, työpaikat ja oppilaitokset (na sekretariáte, na pošte, na univerzite, na fakulte, na vysokej škole) 4. tapahtumat (na koncerte, na konferencii, na výstave, na diskotéke) 5. saaret ja niemimaat (na Cypre, na Islande, na Sibíri) Lisäksi kaksi valtiota, Slovakia ja Ukraina, saavat aina preposition na. Teraz bývam na Slovensku, ale býval som na Ukrajine.
Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
VOKAALIHARMONIA. Takavokaalit (back v.) - Use endings with ä, ö... -ko? / -ta / -a... Etuvokaalit (frontal v.) -kö? / -tä / -ä...
Takavokaalit (back v.) A O U Etuvokaalit (frontal v.) Ä Ö Y Välivokaalit (middle v.) I E VOKAALIHARMONIA - Use endings with a, o... -ko? / -ta / -a... - Use endings with ä, ö... -kö? / -tä / -ä... - If
SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III
LUKU III SUBSTANTIIVI 1. Substantiivin kieliopilliset ominaisuudet Substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun, maskuliineihin, feminiineihin ja neutreihin. Suku ei ole varsinaisesti substantiivin taivutuskategoria
Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause
Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti
S U M E R I N SIJAMUODOT
S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta
Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008
Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
Helka-neiti kylvyssä
Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011
Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.
Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova
LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:
Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme
Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme Hän tšekkiläinen. Minä Brnossa. a) et ole a) et asu b) ei ole b) en asu c) eivät ole
Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut
Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista
LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )
Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten
Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Verbisuffiksit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbin morfotaksi I VETITIIVI ajj- kielto II PERSOONAPREFIKSI u- he (prefiksi) IIIa PREFORMATIIVI ša- kausatiivi IIIb VARTALO -šmar-
Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali
Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina
a) Helsingissä b) Helsingissa Olen
1) Vyberte správnou možnost podle vokálové harmonie: Me olemme suomen kielen a) kurssilla b) kurssillä Te olette a) koulussä b) koulussa Minä puhun a) venäjää b) venäjaa Se maksaa 90 a) senttiä b) senntia
OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit
Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi
Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset
Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3
9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö
7.3.3 Vieraat kielet Tietostrategia ja opiskeluympäristö Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on monipuolisten viestintätaitojen oppiminen sekä valmius kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Tähän
Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.
Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen
Marû ja modaalit. Aleksi Sahala
Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
2. TUTUSTUN KIRKKOONI
2. TUTUSTUN KIRKKOONI Ikonit kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon ja kotiin 1. Laita rasti niiden kuvien viereen, joihin sinusta ikoni voisi kuulua. Väritä kuvat. 2. Kirjoita kir-jain-kor-teil-la-si sana IKONI.
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)
Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Englanti (ENA) PAKOLLISET KURSSIT TAVOITTEET TAVOITTEIDEN ENA1 Nuori ja hänen maailmansa perustaitojen harjaannuttaminen lukiomaiseen
Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)
K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html
Venäjä vieraana kielenä 2018: valintakokeen arvosteluperusteet
Venäjä vieraana kielenä 2018: valintakokeen arvosteluperusteet 1. Kirjallisuusessee: annetut pisteet perustuvat seuraaviin kriteereihin 1.1. Sisältö - Vastauksen itsenäisyys ja omaperäisyys (kriittinen
Nakkilan kunta ja Lions Club Nakkila ry sopivat keskenään seuraavaa:
HOHTARINPUISTON KÄYTTÖO IKEUDEN LUOVUTUSSOPIMUS Nakkilan kunta ja Lions Club Nakkila ry sopivat keskenään seuraavaa: 1. Luavut uksen kohde Nakkilan kunnan Arantilan kylässä Alaviinikka -nimisellä tilalla
SUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
Sumeri. Aleksi Sahala
Sumeri Aleksi Sahala 16.4.2013 Nominit Yleistä Nomineita ovat substantiivit, adjektiivit ja pronominit Käsittävät opposition inhimillinen ei-inhimillinen Taipuvat luvussa (yksikkö-monikko--distributiivi)
Eduskunnalle nyt annettava esitys nuorten työssä olevia nuoria työntekijöitä.
H Ed ö Ed ö N ö d- p» d - hd ph ö ö h - hd Ed Ed ö - ö h ö T dö - ö h h h p Ed ö öö ö p N öö d 1966 ö h öö E p Y öh S ö höd h ^ d h p h 1929 (260/ d h p29) p - ^ö- ph ph ö Kpp- ödö h - d ö 2A d d p 1919
Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o
Forssan kaupunki Osavuosikatsaus 2017-08 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S E U T U P A L V E L U T T I L I
Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
Nom. sg. Gen. sg. Part. sg. Ines. sg. Nom. pl.
I) Doplňte chybějící tvary: Nom. sg. Gen. sg. Part. sg. Ines. sg. Nom. pl. sinisessä kauniin pyöreä saarta suomalaiset kielen kalliissa valkoista lumi pienen suo värissä ruskeat tšekkiläinen järven taivas
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja
Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006
Kreikan muistivihko Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat syksyn
1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)
olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti
Alkeiskurssi. Venäjää matkailu- ja palvelualalle. 1
Alkeiskurssi Venäjää matkailu- ja palvelualalle. 1 Александр Кузнецов Alexander Kuznetsov 1982 Syntynyt Venäjällä, Severodvinskissa 1997 Muuttanut Suomeen 2000 Ylioppilas 2008 KTM 2010 Venäjän kielen kurssi
Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
Suomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
VENÄJÄN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN VALINTAKOE / TASOKOE (Vieraan kielen linja)
Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten VENÄJÄN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN VALINTAKOE / TASOKOE (Vieraan kielen linja) URVALSPROV / NIVÅPROV I RYSKA
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
Usko, toivo ja rakkaus
Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu
šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.
Luku 3 Omistus 3.1. Status constructus Nomineilla on edellisessä luvussa esiteltyjen kategorioiden lisäksi status, joka sen mukaan, mikä nominin asema on lauseessa. Statuksia on kolme: rectus (lyhennetään
B-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti:
KIELET Viikin normaalikoulun kieliohjelma 3. luokalla alkavana A1-kielenä opetetaan englantia, ranskaa ja saksaa. 4/5 luokalla alkavana vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan englantia (alkaa 5. luokalla),
Kurssikuvaukset. enorssi-verkkokurssitarjotin 2010-2011. Lakitiedon syventävä kurssi (YH6)
Kurssikuvaukset Lakitiedon syventävä kurssi (YH6) Kurssilla syvennetään ja laajennetaan lukion lakitiedon kurssilla hankittua tietämystä. Tavoitteena on syventää juridista ajattelua ja opetella laatimaan
Matkustaminen Yleistä
- Olennaiset Můžete mi pomoci, prosím? Avun pyytäminen Mluvíte anglicky? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Możesz mi pomóc? [form.:] Może Pan(i) mi pomóc? Czy mówisz po angielsku? [form.:] Czy
- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)
7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
Sumeri Aleksi Sahala
Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat
- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)
Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin
7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE
7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä
YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
1 Pöytäkirja Avaa haku
D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M
i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto
i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a
Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset:
Venäjä, B3-kieli Muu materiaali: Arviointi: Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän venäjän kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen
7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö
84 7.3.3 Vieraat kielet Kielten suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen opiskelu ja sen monipuolinen arvioiminen antavat oppilaalle kielelliset, viestinnälliset ja kulttuurilliset valmiudet, jotka luovat pohjaa
Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta.
Osmo Alho: Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta. Johdanto. Otsikon tarkoittamat Raamatun tekstikohdat ovat Matt. 16:19 ja Matt.18:18 sekä Joh. 20:23. Ne on yleensä ymmärretty siten,
Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:
Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä
M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä!SWIA 0 \ S-ZSOTOOP DZDATA S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA SÄVIÄN S-ISOTOOPPIDATA ANALYYSITULOSTEN SELITYKSET VASEMMALTA OIKEALLE LABORATORIOKOODI
KIERTOKIRJEKOKO ELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKO ELMA 1976 N :o 126-130 N:o 126 postitoim ipaikkojen perustam isesta T a m m ik u u n 1 p ä iv ä s tä 1 9 7 7 perustetaan h aaraosa stot I I m a tra 1 2 Imatran
Harjoituksia ELLIn korteille.
Harjoituksia ELLIn korteille. Tämän ohjeen harjoitukset on laadittu ELLIN korttien kanssa tehtäviksi. Harjoituksissa ELLIN kortteja käytetään tukena, siten että tehtävään kuuluvat kortit ovat näkyvillä.
Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
Matkustaminen Yleistä
- Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Możesz mi pomóc? [form.:] Może Pan(i) mi pomóc? Czy mówisz po angielsku? [form.:] Czy
3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.
t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >
9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen
---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään -materiaali on kokoelma tehtäviä
Pronomini. korvaa substantiivia. viittaa siihen. (nimisanaa) tai
I Pronomini korvaa substantiivia (nimisanaa) tai viittaa siihen. Erilaisia pronomineja Pronomineja käytetään kuten substantiiveja, mutta käyttämällä pronominia vältät toistamasta substantiivia. Englannin
Verkkokurssien kuvaukset
Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen
PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA
Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK
Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.
Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan
Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Nominit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Nominien kieliopilliset kategoriat Substantiivit ja adjektiivit Kaksi sukua maskuliini, feminiini Kolme sijaa nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi;
Kieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Statiivi ja verbaaliadjektiivi Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbaaliadjektiivi Verbistä voi johtaa adjektiivin kaavalla parvs- Vokaali V on yleensä i, mutta joillakin verbeillä
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin