Terveyspalvelut ja kestävyysvaje

Transkriptio

1 Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Sotepalvelujen - vaikutus kestävyysvajeeseen - uudistuksen kulmakivet - rahoitus Martti Hetemäki Martti Hetemäki

2 Sotepalvelujen tuottavuuskehityksestä Sotepalveluissa työskenteli 2012 lopussa henkilöä 20 vuodessa ( ) lisäystä henkilöä eli 30 % - lisäyksestä 31 % terveys- ja 69 % sosiaalipalveluihin Suomen terveydenhuoltomenot/bkt olleet perinteisesti alle OECD:n keskitason - esim. v Suomessa 7,4 %, kun OECD-maiden keskitaso oli 8,8% 2011 menot/bkt olivat Suomessa 9,0 % eli jo OECD-maiden 9,3 %:in keskitasolla

3 Tuottavuus kasvaa 0 %/v. Sote-palvelujen vaikutus kestävyysvajeeseen Tuottavuus kasvaa ½ %/v. - Sote-palveluihin tarvitaan henkilöä/v. lisää Sote-palveluihin tarvitaan henkilöä/v. ja kestävyysvaje supistuu n. 1½ %-yksiköllä

4 Henkilöstömäärä kunnallisissa palveluissa - eri oletukset työn tuottavuuden kehityksestä %/v. 0,25 %/. 0.5 %/v. 1,0 %/v Tuottavuus ei muutu Tuottavuus kasvaa 0,5 % vuodessa Tuottavuus kasvaa 0,25 % vuodessa Tuottavuus kasvaa 1,0 % vuodessa

5 Tuottavuuden kasvun ja hoidon tarpeen myöhentymisen vaikutus julkisiin terveydenhuoltomenoihin, menot/bkt Perusura Tuottavuus kasvaa ½ %-yks. perusuraa nopeammin ja hoidon tarve myöhentyy 50 % elinajan pitenemisestä Lähde: Jan Klavus ja Jenni Pääkkönen (2014): Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Hoito- ja hoivamenoista tehtyjen oletusten vaikutus tuloksiin. VATT Valmisteluraportit 20/2014

6 Soteuudistuksen kulmakivet - puolueiden sopimus täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan.

7 Nordic Healthcare Groupin Oulun kaupungille tekemä tutkimus: -10 % asukkaista aiheuttaa 81 % sote-kustannuksista Kumulatiivinen jakauma asukaskohtaisista sote-palvelujen kustannuksista Osuus kokonaiskustannuksista, % Osuus asukkaista, % Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/

8 Kalleimpien asukkaiden (10 %) ja muiden oululaisten (90 %) käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien määrän jakauma, % Palvelukokonaisuuksien lukumäärä Muut kuin kalliiseen kymmenesosaan kuuluvat asukkaat käyttivät lähinnä terveyspalveluja, mutta sosiaalipalveluja hyvin vähän. Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/

9 Sotepalvelujen tarve henkilön terveydentilan ja toimintakyvyn mukaan Toimintakyky Normaali Terveydentila Normaali Heikentynyt Terveyspalveluja Heikentynyt Sosiaalipalveluja Paljon sekä sosiaaliettä terveyspalveluja Koska pieni osa väestöstä tuottaa valtaosan kustannuksista, tulisi palvelujärjestelmän keskittyä tämän ryhmän hallintaan ja kohdennetusti ehkäistä siihen joutumista. Tulosten luotettavuutta lisää se, että paljon palveluita käyttävien oululaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista vastaa aiempien tutkimusten tuloksia. kriittinen kysymys on palvelujen koordinaatio ja asiakastietojen integraatio. Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/

10 Kuntayhtymä Kuntayhtymämalli ja sen vaihtoehto Vaaleilla valittava alue, jolla oma verotusoikeus (edellyttääkö perustuslaki?) - Riskinä heikko hallinto, jossa professiot tosiasiallisia päättäjiä - siksi rajoituttava järjestämiseen - siksi vahva kansallinen ohjaus ja rahoitusratkaisu tärkeitä Riskinä uusi hallintoporras, jonka omat verot johtavat tehtävien kasvuun ja tehottomuuteen

11 Rahoitusratkaisun tuettava palvelujen saatavuutta, laatua ja tehokkuutta Voisiko 2. asteen koulutuksen ylläpitäjärahoitus toimia sotessa? Mahdollistaisiko ylläpitäjärahoitus laadun ja kustannusten hyvän kontrollin? Olisiko ylläpitäjärahoitus käytännön keino yksikanavarahoitukseen siirtymiseksi? Pitäisikö kuntien saada kapitaatiorahoituksessa bonusta hyvästä ennaltaehkäisevästä toiminnasta?

12 Lopuksi Sotepalvelujen tuottavuus kriittinen kestävyysvajeen paikkaamisessa Soteuudistuksen kaikki kulmakivet oltava paikallaan - integraatio - selkeä työnjako (järjestäjä ja tuottaja erillään) - sotealue kuntayhtymä, ei uusi verottaja - vahva kansallinen ohjaus Rahoitusmallin tuettava sotepalvelujen laadun ja kustannusten kontrollia