Potilashoidon vuosikertomus 2015 Sairaanhoidolliset palvelut

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2015 Sairaanhoidolliset palvelut

2 Sairaanhoidolliset palvelut Tyks-Sapa-liikelaitos koostuu seitsemästä palvelualueesta, joita ovat Tykslab, Kliininen neurofysiologia, Patologia, Tyks Mikrobiologia ja genetiikka, Varsinais- Suomen kuvantamiskeskus, Varsinais-Suomen lääkehuolto ja Varsinais-Suomen välinehuolto. Tyks-Sapa tuottaa palveluita VSSHP:n sairaaloille ja muille yksiköille sekä alueen terveyskeskuksille. Lisäksi Tyks-Sapassa annetaan opetusta ja tehdään tutkimusta. Vuosi 2015 oli liikelaitoksen seitsemäs toimintavuosi. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuonna 2015 painopistealueet olivat kasvavassa päivystyspalvelujen kysynnässä ja palvelutason varmistamisessa eli palvelujen oikea-aikaisessa tuottamisessa. Työtä tehtiin uuden palvelualueemme Tyksin Mikrobiologian ja genetiikan toiminnan käynnistämiseksi. Oman ponnistuksensa vaati valtakunnallisen aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) perustaminen sekä kahden uudisrakennuksen Medisiina D:n ja T3:n toimintojen suunnitteleminen. Tilaajien kanssa määriteltiin palvelutaso siten, että potilashoito saa parhaimman kustannus- ja terveyshyödyn. Palvelujen oikea-aikaisuuden varmistamisessa onnistuttiin paremmin, kun turvauduttiin yli-, yö- ja lisätöihin. Liikelaitoksella oli vuonna 2015 seitsemän valtuustoon nähden sitovaa tavoitetta. Viisi tavoitetta saavutettiin kokonaan, yksi tavoite osittain ja yhtä tavoitetta ei saavutettu. Palvelualueiden hinnoittelussa ei päästy palvelualuekohtaisesti 0- nollatulokseen kuvantamiskeskuksen ja Tykslabin hintojen alennuksista huolimatta, mutta Tyks-Sapan tasolla siihen käytännössä päästiin. Sitovissa nettokuluissa ei pysytty, se oli uusi mittari vuonna 2015 ja sitovia nettokuluja onkin leimannut kestävyysvaje vuodesta 2011 lähtien. Vuosi 2015 oli Tyks-Sapa-liikelaitoksessa toimitilojen osalta edellisvuosien tapaan haasteellinen. Rakennuksiin liittyvät kosteusongelmat ovat jatkuvasti haitanneet kuvantamiskeskuksen toimintaa uudessa T-sairaalassa, A-sairaalassa sekä Tyksin Salon sairaalassa. Tykslabin toimintaa ne ovat haitanneet U-sairaalassa ja Tyksin Salon sairaalassa. Kesällä 2015 uuden sairaala-apteekin lääkevalmistustiloissa tuli ilmi viemäritukos, jonka seurauksena uuden lääketoimitalon kaikista kerroksista joudutaan siirtymään takaisin vanhoihin toimitiloihin. Väistöjen ja evakuoinnin arvioidaan jatkuvan uuden toimitalon korjauksen ajan vuosina Sairaala-apteekin varastoautomaatio joudutaan purkamaan ja varastotoiminta palaa täysin manuaaliseksi lisäten kustannuksia. Edellä kuvatut tilaongelmat suuntaavat resursseja pois potilashoidosta, alentavat hoidon tasoa ja lisäävät potilasvahinkoriskiä. Medisiina D:n rakentamisen alkaminen vuonna 2015 sekä T3-sairaalan suunnitteluhanke ovat Tyks-Sapalle tärkeitä hankkeita. Ne tulevat aikanaan osaltaan parantamaan erityisesti diagnostisia toimintoja, henkilöstön työskentelyolosuhteita sekä potilasturvallisuutta. Tietojärjestelmäinfrastruktuurin rakenteelliset ongelmat ja toistuvat toimintahäiriöt ovat aiheuttaneet potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita ja hoitoviiveitä eri palvelualueilla. Uutena - ja VSSHP:ssä valitettavan vähälle huomiolle jääneenä ovat kyberuhat ja niihin varautuminen. Kyberuhkien kohteina nähdään tällä hetkellä erityisesti kuvantamisen, laboratorion ja lääkehuollon tietojärjestelmät. Sairaanhoitopiiriin laadittavassa valmiussuunnitelmassa nämä uhkat on syytä huomioida. Talousarviossa vuodelle 2015 oli kahdeksan projektia, jotka muodostivat liikelaitoksen yhteisen kehittämissalkun. Salkkua on vuoden aikana täydennetty. Hankkeissa on edetty tavoitteiden mukaisesti. Akateemisuuttamme edustavat toimiminen osana Turun yliopistollista terveyskampusverkostoa (=University Health Campus Turku) ja Turun yliopiston mikrobiologian (Utulab) fuusion myötä vilkastunut tutkimus- ja tuotekehitystyö sekä työntekijöiden opinnäytteet. 2

3 Lisäksi potilastyytyväisyyttä mitattiin sairaanhoitopiirin yhteisellä potilaspalautejärjestelmällä. Näiden potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,3. Taulukossa 1 on esitetty tulokset vuosilta TAULUKKO 1. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN TYKS-SAPA-LIIKELAITOKSESSA VUOSINA VUOSI 2015 VUOSI ASIAKASTULOKSET Palveluiden saatavuus kuvataan jäljempänä palvelualueittain. Asiakastyytyväisyys Tyks-Sapassa kerätään säännöllisesti palautetta toiminnasta sekä potilailta että palveluita käyttäviltä ammattilaisilta. Palvelualueet saavat potilaspalautetta useista eri kanavista. Lisäksi vuonna 2015 toteutettiin kohdennettu potilastyytyväisyyskysely kuvantamiskeskuksen ja kliinisen neurofysiologian palvelualueilla. Palvelukokemusten palaute on ollut positiivista. Potilaat olivat erityisen tyytyväisiä henkilökunnalta saatuun palveluun ja kohteluun sekä tutkimusten ammattitaitoiseen toteutukseen. Heikoimmat arviot sai tutkimusajan riittävän nopea saanti. Tilaaja-asiakkaille, eli palveluita käyttäville ammattilaisille, tehtiin tyytyväisyyskysely syksyllä Kysely toteutettiin kaikilla palvelualueilla. Tarkasteltaessa tuloksia kokonaisuutena Tyks-Sapassa parhaimmat arviot annettiin henkilökunnan asiantuntijuudelle ja osaamiselle sekä tutkimuksien tai diagnostisen työn laadulle. Kehitettävää on edelleen atk-ohjelmien käytettävyydessä sekä tilaaville yksiköille suunnatussa koulutuksessa. n ka. 4&5 n ka. 4&5 % % 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää , , Henkilökunta kohteli minua hyvin , , Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana , , , , , ,5 87 n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. Reklamaatiot (potilasvahinkoilmoitukset, muistutukset ja kantelut) Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintaa koskevia muistutuksia tai vahinkoilmoituksia tuli suoraan potilailta tai Potilasvakuutuskeskuksen kautta yhteensä 23 kpl (8 kpl vuonna 2014 ja 16 kpl vuonna 2013), Lounais-Suomen aluehallintoviraston tai Valviran kautta 2 kpl (2 kpl vuonna 2014, vuonna 2013 ei yhtään) ja yksi selvityspyyntö Lounais-Suomen poliisilaitokselta (vuosina 2013 ja 2014 ei yhtään). Tämänhetkisen tiedon mukaan yhdestä potilastapahtumasta on suoritettu vahingonkorvaus. Palvelualueilla on syytä paneutua potilastapahtumien syihin ja kehittää toimintoja niiden vähentämiseksi. 3

4 Yhteiskunnalliset tulokset Terveysalan valvontavirasto Valvira rekisteröi Auria Biopankin valtakunnalliseen rekisteriin Suomen ensimmäisenä virallisena biopankkina. Auria Biopankki mahdollistaa yhdessä Suomen ainutlaatuisten terveydenhuollon rekisterien kanssa globaalistikin harvinaisen laajan resurssin lääketieteelliselle tutkimukselle. Patologian diagnostinen näytearkisto sekä urologian seerumikokoelma on siirretty biopankkiin julkisella tiedonannolla loppuvuodesta Laboratorio- ja kuvantamistoiminnoista Länsirannikolla on valmistunut organisointiselvitykset, joissa on esitetty arviot hallinnollisten vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisesta tehostamispotentiaaleista sekä suositukset organisointimallista sekä käsitys tarvittavista toimenpiteistä, joilla tavoiteltu tehostamispotentiaali on saavutettavissa. Selvityksissä lähdettiin siitä, mikä olisi tarkoituksenmukaisinta toimeksiantohetkellä vallinneen Tyksin ervan näkökulmasta. Selvitysmies suosittelee, että muodostetaan sekä laboratoriotoimintoihin että kuvantamistoimintoihin erikoistuneet liikelaitokset Länsirannikolle. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Tyks-Sapa-liikelaitoksella on palvelualueiden laatupäälliköistä koostuva laaturyhmä, jota johtaa laatukoordinaattori. Liikelaitoksen kaikilla palvelualueilla on ulkopuolisen arvioijan tarkistama laatujärjestelmä ja palvelualueilla suoritetaan osana laatujärjestelmää kattavat itsearvioinnit vuosittain. Sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa havaittuihin poikkeamiin puututaan ja ne korjataan. 4. TOIMINNAN TULOKSET Keskeiset toimintaluvut kuvataan palvelualueiden kertomuksissa. Kaikkiaan Tyks- Sapan tuottamien palveluiden määrä kasvoi edellisvuodesta, erityisesti päivystysaikaiset palvelut. Tiedot tähän kertomukseen on koottu Tyks-Sapan toimintakertomuksesta vuodelta

5 Diagnostiset palvelualueet TAULUKKO 2. KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN TUTKIMUSTEN PÄÄRYHMÄT TAVANOMAISINA TUTKIMUSLUKUINA JA TUTKIMUSTEN VAATIVUUDEN MUKAAN PAINOTETTUINA LUKUINA VUOSINA Kliininen neurofysiologia Vuosien voimakas tutkimusten kysynnän kasvu taittui vuonna 2015, jolloin tutkimusvolyymi kasvoi enää 1 % (taulukko 2). Syitä muutokseen olivat päivystys-eeg-tutkimusten sekä teho-osastovalvontojen ja tuntokynnysmittausten väheneminen; molemmat liittyivät kahden tutkimusprojektin valmistumiseen. Leikkausvalvontoja tehtiin jonkin verran vähemmän kuin vuonna VEEG ja unitutkimukset sekä rtms-hoidot lisääntyivät uuden tutkimusyksikön valmistuttua syyskuussa Uusina toimintoina aloitettiin valvekraniotomian aikainen liike- ja puhealueiden aivokartoitus sekä DBS-asennuksen ja skolioosileikkausten valvonta. Psykiatrian, Neuroalueiden ja TOTEK:n kanssa käynnistettiin neuromodulaatiohoidon osaamiskeskus. Taulukossa 2 on esitetty kliinisen neurofysiologian tutkimusten pääryhmät tutkimuslukuina ja tutkimusten vaativuuden mukaan painotettuina vuosina Painotettu lkm 2015 Painotettu lkm 2014 Painotettu lkm 2013 Muutos (%) Tutkimusryhmä KNF Muutos 15/14 (%) Kaikki Yhteensä , ,9 EEG-valvonnat , EEG-tutkimukset ENMGtutkimukset Herätetutkimukset , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 IOM-tutkimukset Muut KNFtutkimukset Refleksitutkimukset rtmstutkimukset Tuntokynnykset Uni- ja vireystilatutkimukset Muut 3 3 Palvelujen saatavuus Odotusajat tutkimuksiin pysyivät tavoiterajoissa (alle 30 vrk), mutta kesän supistetun toiminnan jälkeen jouduttiin tämän takaamiseksi turvautumaan ajoittain EVESlisätyöhön ja palveluiden ostoon ulkopuolelta. 5

6 Laadunhallinta Potilasturvallisuus Kliinisen neurofysiologian yksikkö on toiminut FINAS:n (Finnish Accreditation Service) akkreditoiman laadunhallintajärjestelmän mukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Noin 70 % tutkimuksista on akkreditoituja. Akkreditointipäätös perustuu kansainväliseen standardiin EN ISO/IEC 17025:2005. Tiedot testauslaboratorion (T212) pätevyysalueesta ja voimassaolosta on esitetty FINAS:n verkkosivuilla. Akkreditoituna yksikkönä toiminta on suunnitelmallista, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Kehittäminen on johdonmukaista ja jatkuvaa. Vuonna 2015 akkreditoitu laatujärjestelmä ylläpidettiin erinomaisella tasolla, FINAS:n ulkoisessa auditoinnissa saatiin kuitenkin yksi poikkeama: vaatimus käyttää sähköä johtavia työkenkiä. Poikkeama korjattiin heti, ja neljäs akkreditointikausi myönnettiin nykyiselle pätevyysalueelle. Laatujärjestelmiä yhtenäistettiin jakamalla Tyks-Sapan KNF-yksikön laatudokumentit yhteiskäyttöön (SatSHP ja VSHP). Kliinisellä neurofysiologialla ilmoitettiin vuoden 2015 aikana 64 vaaratapahtumaa. Vaaratapahtumatyypit liittyivät suurimmaksi osaksi tutkimuksiin, laitteisiin tai niiden käyttöön ja tiedonkulkuun; vakavia vaaratapahtumia ei ollut. Henkilökunta on tottunut ja motivoitunut raportoimaan vaaratapahtumia. Vaaratapahtumista keskustellaan säännöllisesti ja avoimesti ja epäkohtiin mietitään yhdessä ratkaisuja. Taulukossa 3. on esitetty potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevat systemaattiset menetelmät. TAULUKKO 3. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN PALVELUALUEELLA VUONNA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 10 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän/osastokokouksen kokoontuminen HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus % henkilökunnasta Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) Useita 84 8,5-6

7 Patologia Patologian palvelualue osallistui potilaiden hoitoon liittyvään diagnostiikkaan tutkimalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköiden, lähinnä Tyksin, patologian yksikköön lähettämää näytemateriaalia sekä tekemällä Tyksin ja ympäristökuntien lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Tyksin Salon sairaalan, Tyksin Loimaan sairaalan, Tyksin Vakka-Suomen sairaalan ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen patologian kudosnäytetutkimukset hankittiin yksityiseltä palveluntarjoajalta. Taulukossa 4 on kuvattu päätyyppeihin jaettuna näyte- ja tutkimusmäärien muutokset ja näytelasien vaativuuden mukaan painotetut lukumäärät. TAULUKKO 4. PATOLOGIAN NÄYTETYYPIT VUOSINA Toteuma 2015 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Kudosnäytteet Solunäytteet Ruumiinavaukset Jatkotutkimukset Yhteensä Näytelasit Tutkimuksen painopistealueita ovat olleet kasvainten ennusteelliset ja hoitovastetta ennustavat merkkiaineet, syövän (erityisesti prostata-, rinta-, munasarja- ja paksusuolisyövät) syntyyn ja etenemiseen vaikuttavat tekijät, ja solubiologinen perustutkimus. Neuropatologisen tutkimuksen pääsuunta ovat aivokasvaimet. Henkilökuntaa on ollut riittävästi käytettävissä ja EVES-toiminnan avulla ruuhkautumat on saatu purettua ja kaikki tutkimusten keskimääräiset enimmäiskiertoajat on alitettu siten että toiminta on edelliseen vuoteen nähden nopeutunut. Laadunhallinta Toimintajärjestelmä perustuu Labquality Qualificationin ylläpitämään patologian laatutunnusstandardiin. Yksikössä suoritettiin ulkoinen määräaikaisarviointi, jossa ei kirjattu poikkeamia. Yksikkö on osallistunut Labquality Oy:n järjestämiin sytologian, histopatologian, immunohistokemian, histotekniikan ja laboratoriopesukoneiden kansallisiin vertailumittauksiin ja NordiQC:n kansainväliseen immunohistokemian laaduntarkkailuun. Laadunvarmistuksen tulokset on arvioitu sisäisessä laatujärjestelmän katselmuksessa Palvelujen saatavuus Omana työnä tehtyjen tutkimusten kokonaismäärässä tapahtui 4 % lisäys (2452 kpl) edelliseen vuoteen verrattaessa. Vaativuuden mukaan painotettu näytelasimäärä lisääntyi 0,3 %. Kaikkien tutkimusten määrä lisääntyi 3,7 %. Valtaosa asiakkaista lisäsi patologian palvelujen käyttöä, VSSHP 4,6 %. Syövän jatkotutkimuksina tehtävät immunohistokemialliset värjäykset lisääntyivät 12,2 % ja makroleikkeet 4,4 %, mutta gynekologiset irtosolunäytteet vähenivät 12,1 %. Mahabiopsiat vähenivät 5,3 % ja paksusuolibiopsiat 9,6 %. Tavanomaiset kudosnäytteet lisääntyivät 3,9 %. VSSHP:n ulkopuolisten asiakkaiden tutkimusmäärät pysyivät ennallaan. Perusterveydenhuollon kudosnäytteet lisääntyivät 10,4 %. Ulkopuolisista asiakkaista Turun kaupungin hyvinvointitoimialan näytteet lisääntyivät 1,3 %. 7

8 Palvelujen saatavuus Tykslabin asiantuntijat seuraavat säännöllisesti analyysien toimitusaikoja varmistuakseen siitä, että hoitoyksiköt saavat keskeiset tutkimustulokset käyttöönsä oikeaaikaisesti. Vuonna 2015 tehdyn tilaaja-asiakaskyselyn mukaan n. 80 % vastaajista pitää tutkimustulosten saannin nopeutta hyvänä tai melko hyvänä. Laboratorion polikliininen näytteenotto tapahtuu pääsääntöisesti ajanvaraukseen perustuen. Ajan voi varata internetissä tai puhelimitse. Puhelinajanvarauspalvelua kehitetään nykyisen palvelun ajoittaisen ruuhkautumisen vuoksi. Ajanvarausta seurataan säännöllisesti odotusaikamittauksin ja potilastyytyväisyyskyselyillä. Laadunhallinta Laboratoriopalvelut (Tykslab) Laboratoriotutkimusten kokonaistuotanto pysyi käytännössä ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Tykslab tuotti tai välitti laboratoriopalveluita kpl ( kpl vuonna 2014). Tykslabissa tehtyjen tutkimusten määrä oli kpl ( kpl vuonna 2014). Päivystys- ja automaatiolaboratorion kemian automaatiolinjaston PSMtuotannonohjausjärjestelmä korvattiin uudella Cobas IT middleware prosessinhallinta- ja tehostamisratkaisujärjestelmällä, jonka piiriin liitettiin myös TKS:n, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalalaboratorioiden kemian analysaattorit. Kemian analytiikassa merkittävin menetelmäparannus oli massaspektrometristen menetelmien käyttöönotto steroidianalytiikassa (testosteroni ja aldosteroni). Tykslabin molekyyligenetiikan laboratoriossa käynnistettiin kehittämishanke liittyen Tyks-Sapan yhteiseen molekylaarisen syöpägenetiikan osaamiskeskushankkeeseen. Vuonna 2015 koko VSSHP:ssa siirryttiin uuteen verensiirtojen tietojärjestelmään (Verlabon). Tykslab on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (T124). Arviointi toteutettiin vuonna 2015 ensimmäisen kerran standardin SFS-EN ISO uutta vuoden 2013 versiota käyttäen. Akkreditoidut pätevyysalueen laboratoriot ovat kantasairaalan laboratoriot sekä Turun kaupunginsairaalassa sijaitseva toimipiste. Myös tietotekniikka oli ensimmäistä kertaa arvioinnin kohteena. Tykslabin pätevyysalue kattaa kliinisen kemian ja hematologian tutkimuksia sekä näytteenoton. Viidennen arviointikauden toisella määräaikaisarviointikäynnillä akkreditointia laajennettiin 15:ta uuteen näytteenottopisteeseen, jonka seurauksena Tykslabin koko näytteenottotoiminta on nyt akkreditoitu. Tykslabin laboratoriotoiminnan laatu arvioitiin korkeatasoiseksi, ja henkilökunnalle annettiin kiitosta syvällisestä osaamisesta ja sitoutumisesta hyvään asiakaspalveluun. FINAS-arvioinnin mukaan Tykslabin toimintaa oli kehitetty aktiivisesti, josta osoituksena erityisesti asiantuntevasti tehdyt sisäiset auditoinnit. Hematologian kantasolulaboratoriossa vuonna 2015 tehtiin kaksi ulkoista arviointikäyntiä, jotka olivat kudoslaitosluvan edellyttämä Fimean vuositarkastus ja kansainvälisen JACIE-akkreditoinnin edellyttämä ulkoinen arviointikäynti. Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminta vakinaistettiin vuoden 2016 alusta ja se siirrettiin Tyks-Sapa-liikelaitoksen yhteiselle kustannuspaikalle. 8

9 Potilasturvallisuus Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on esitetty taulukossa 5. Tykslabissa raportoitiin vuoden 2015 aikana 155 HaiPro-ilmoitusta. TAULUKKO 5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TYKSLAB PALVELUALU- EELLA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilökunnasta mennessä. Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) - Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) Ei Ei 90 Mikrobiologia ja genetiikka Tyksin Mikrobiologian ja genetiikan palvelualue aloitti toimintansa kun kolme osastoa Turun yliopiston UTULabista ja yksi osasto Tykslabista fuusioitiin. Fuusion jälkeen Tyks-Sapaan syntyi iso mikrobiologian, immunologian, virologian ja genetiikan osaamiskeskittymä. Mikrobiologian ja genetiikan palvelualue tuottaa korkeatasoisia laboratoriotutkimuksia kliinisen mikrobiologian ja immunologian, kliinisen virologian sekä lääketieteellisen genetiikan aloilla. Diagnostisen toiminnan lisäksi osastot kehittävät tutkimusmenetelmiä sekä osallistuvat tutkimus- ja opetustoimintaan. Uuden palvelualueen ensimmäisen toimintavuoden toiminta keskittyi laadukkaan ja kustannustehokkaan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen uuden organisaation käynnistyessä ja sulautuessa sairaanhoitopiirin rakenteisiin ja prosesseihin. Tuotanto kasvoi koko palvelualueella ja tehtyjen diagnostisten tutkimusten määrä oli yli kpl. Suoritemäärä verrattuna vuoteen 2014 kasvoi keskimäärin 4,5 %. 9

10 Laadunhallinta Vuoden 2015 alussa lähdettiin projektiin, jonka tavoitteena oli neljän akkreditoidun laatujärjestelmän yhdistäminen yhdeksi. Toimialueiden laatujärjestelmien harmonisoinnissa on edetty hyvin ja koko palvelualueen akkreditoituminen yhteisen tunnuksen T148 alle sekä vanhan (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005) että uuden (SFS-EN ISO/IEC 15189:2013) standardin mukaan saatiin päätökseen, kun saimme akkreditointipäätöksen FINAS-akkreditointipalvelulta (the Finnish Accreditation Service). Potilasturvallisuus Tyks Mikrobiologian ja genetiikan palvelualueella raportoitiin vuoden 2015 aikana 4 HaiPro-ilmoitusta. HaiPro-ilmoitukset käsiteltiin osastokokouksissa ja vakavat potilasturvallisuuden tapahtumat tuotiin johtoryhmään. Vuonna 2015 ei ollut vakavia potilasturvallisuusilmoituksia. Potilasturvallisuusverkkokoulutuksen on suorittanut noin 15 % henkilöstöstä. TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN MIKROBIOLOGIAN JA GENETIIKAN PALVELUALUEELLA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen osastokokouksissa (x/vuodessa) 2 50 HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat - Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden % osuus henkilökunnasta mennessä. Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) - 0 Ei 15 10

11 Kuvantamistutkimukset Taulukossa 7 on kuvattu kuvantamistutkimusten määrät vuonna Päivystysaikaiset tutkimukset lisääntyivät kappalemääräisesti 3,5 % (2014; 9,9 %) ja virkaaikana tehdyt tutkimukset vähenivät 0,5 %. Kaikkien tutkimuksien keskimääräinen vaativuus/resurssitarve lisääntyi 7,1 % (2014;10,7 %). Meeting-toimintaan tuli jonkin verran muutoksia shp:n lisääntyneisiin tarpeisiin liittyen. Määrällisesti meetingtoiminta lisääntyi hieman vuodesta TAULUKKO 7. KUVANTAMISTUTKIMUSTEN MÄÄRÄ PÄÄTYYPPEITTÄIN VUONNA 2015 JA VERTAILU VUOSIIN 2014 JA Tutkimustyyppi Kokonaistutkimusmäärä Toteuma 2015 Toteuma 2014 Toteuma /2015 Muutos % 0,13 oma tuotanto virka-aikana ,44 oma tuotanto päivystys Natiiviröntgentutkimukset ,01 Varjoaineröntgentutkimukset ,04 TAULUKKO 8. YLEISIMMÄT ELINKOHTAISTEN TUTKIMUSTEN LUKUMÄÄRÄT VARSI- NAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKU- MÄÄRÄT VUONNA Koodi Diagnostinen tutkimus GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia NG1 ja NG2 Polven diagnostinen radiologia NF1 Lonkan diagnostinen radiologia NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia JN3 Vatsan diagnostinen radiologia NB1 Olkapään diagnostinen radiologia NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia NH1 Nilkan diagnostinen radiologia ND2 Käden diagnostinen radiologia Angiografiatutkimukset ,50 Tietokonetomografiatutkimukset Taulukossa 8 on esitetty yleisimpien elinkohtaisten tutkimusten lukumäärät vuonna ,95 Ultraäänitutkimukset ,44 Kartiokeila-TT-tutkimukset ,28 Magneettitutkimukset ,89 oma tuotanto ,93 välitysmyynti ,07 Radiologiset toimenpiteet ,26 11

12 Palvelujen saatavuus Vuonna 2015 on tutkimusten saatavuutta pyritty parantamaan useilla toimenpiteillä ja saatavuuteen on saatu edistystä mm. ajanvaraustoimintaan, tutkimusten tarjontaan ja lausuntojen nopeuteen. Saatavuutta heikensi vaativampien tutkimusten odotettua suurempi lisääntyminen vuodesta 2013 sekä puutteet henkilökuntaresursseissa. Käytännössä odotusaika ajanvaraustutkimuksiin pysyi ennallaan ja kiireellisten potilaiden tutkimusten lausunnot olivat hieman nopeammin hoitavien yksiköiden käytössä. VSKK:n velvoitteena on tuottaa palvelut hoitotakuun puitteissa. Tämä velvoite ja henkilöstövaje aiheuttavat haasteita VSSHP:n tason kustannustenhallintatoimenpiteissä tilanteessa, jossa tilauskanta vaativien tutkimusten osalta kasvaa. Tilauskannan kasvu johtaa henkilöstökulujen tai ostopalveluiden kasvuun. Päivystysasetuksen, laitteiden käyttöasteen parantamisen, vaativien tutkimusten sekä päivystystutkimusten aiheuttamaan tilauskannan kasvuun on vastattu toimintaa tehostamalla ja eves-lisätyöllä. Osastoilla tehdään vuosittain itsearviointeja ja keskitetysti laajempia sisäisiä auditointeja. Vähintään kerran viidessä vuodessa toteutetaan lain edellyttämä ulkopuolinen kliininen auditointi. VSKK:n säteilyturvaorganisaatio on osa STUK:n hyväksymää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin säteilyorganisaatiota. Teknistä laadunvarmistusta toteutetaan ST-ohjeiden mukaan erikseen sovittujen työryhmien kautta. Lisäksi strategisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ja laaditaan suunnitelma mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Havaittujen puutteiden sekä toiminnan poikkeamien korjaamista seurataan aktiivisesti. Auditoitua Stukin ohjeistukseen perustuva laatujärjestelmää noudatetaan ja pidetään hyvällä tasolla. Sisäiset auditoinnit tehtiin thorax-kuvauksesta, vatsan matalaannos TT:stä, sisäisestä viestinnästä ja perehdytyksestä. Oikea-aikaisen palvelun mittarin tulos on parantunut, mutta ei vielä tavoitetasossa. Laadunhallinta Kuvantamiskeskuksen laadusta vastaa johtaja apunaan johtoryhmä ja laatupäällikkö. Kuvantamiskeskuksessa toimii myös erillinen laaturyhmä. VSKK:n laatupäällikkö ja ylihoitaja osallistuvat Tyks-Sapa-liikelaitoksen laaturyhmään, VSKK:n ylihoitaja on Sapan edustajana VSSHP:n laatuneuvostossa. VSKK:n laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu mm. laatukäsikirjaan kirjatuista ohjeista, osastoilla ja sisäisessä verkossa olevista ohjeista, teknisestä laadunvarmistuksesta, jatkuvasta koulutuksesta, itsearvioinneista, sisäisistä auditoinneista ja kliinisistä auditoinneista. Laadunhallinnan suunnitelmaan on kirjattu mm. vastuuhenkilöiden tehtävät ja vastuut, henkilöstön osallistuminen, palautejärjestelmä, turvallisuusriskien hallinta, raportointi jne. Toimintatavat ja ohjeet on kirjattu laatukäsikirjaan tarkemmin ja käsikirjaa päivitetään jatkuvasti tätä varten laaditun aikataulutuksen mukaisesti. 12

13 Potilasturvallisuus VSKK:ssa raportoitiin vuonna 2015 yhteensä 223 HaiPro-ilmoitusta. Tapahtumatyypeistä yleisimmät olivat laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen (33 %) sekä lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon ja varjo- ja merkkiaineen käyttöön (25 %) liittyvät vaaratapahtumat. Myötävaikuttavia tekijöitä tapahtumiin oli useimmiten kommunikointi ja tiedonkulku (20 %). Potilasturvallisuuden osalta vuoden aikana panostettiin yhteistyöhön lähettävien yksiköiden kanssa muun muassa uusimmalla lähettäville yksiköille suunnattuja ohjeita sekä tiivistämällä yhteistyötä. Lisäksi osastoilla on tehty aktiivisesti potilasturvallisuutta tukevia käytännön toimenpiteitä. Myös perehdytystä on kehitetty. Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on esitetty taulukossa 9. TAULUKKO 9. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA VUONNA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/ Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus % henkilöstöstä Käsihuuhdekulutus /1000 käyntiä 3 8 Ei ,7 13

14 Lääkehuolto Varsinais-Suomen lääkehuoltoon (V-S lääkehuolto) kuuluvat lääkelain edellyttämien toimilupiensa perusteella toimivat yksiköt: Tyks sairaala-apteekki, toimipiste kantasairaalassa (A970). Lisäksi lääkekeskukset Tyks Loimaan (A570), Tyks Salon (A270) ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloissa (A770) sekä Turunmaan sairaalan liikelaitoksessa (A470). Paimon (A170) ja Raision (A172) sairaala-apteekin osastojen toiminta loppui vuoden 2013 aikana. Logistista toimintaa kuvaavat mm. jakelurivit, joissa vähenemä A570/-24,5 %, A770/-4,7 % ja A970/-1,2 %. Nousu A270/ + 1,4 % (kuvio 1). KUVIO 1. VARSINAIS-SUOMEN LÄÄKEHUOLLON LOGISTISTA TOIMINTAA KUVAAVAT JAKELURIVIT VUOSINA KAIKKI JAKELURIVIT Jakelupakkauksina toimitusten kokonaismäärä oli 1,74 milj. kappaletta + 3,6 % vuoteen 2014 verrattuna, kun laskuissa ovat mukana myös veret ja lääkkeelliset kaasut. Ilman veriä ja lääkkeellisiä kaasuja toimitettujen pakkausten kokonaismäärä oli 1,05 milj. kappaletta, + 2 % = pakkausta. Jakelupakkausten määrien muutokset: A570/ kpl/-20 % ja A770/-505 kpl/- 0,8 % sekä A270/ kpl/+5,4 % ja A970/ kpl/+3 %, josta kasvusta 1/3 on varastorobotissa. Lääkevalmistustoiminnassa (kuvio 2) steriilivalmistuksessa jakeluyksiköiden määrä väheni 1.4 %, jossa suurin vähenemä kpl, -12 % oli käyttökuntoon saatetuissa injektioissa ja suurimat nousut valmistetuissa injektioissa ja infuusioissa kpl, +13,6 % sekä valmiissa kivun hoidon infuusiokaseteissa kpl, +25 %. Suurin nousu ei-steriilivalmistuksessa oli annosjauheissa kpl, + 24 %. Solunsalpaaja-annosvalmistuksessa käyttövalmiiden potilaskohtaisten injektioiden ja infuusioiden määrä kpl kasvoi + 1,6 %. KUVIO 2. SAIRAALA-APTEEKIN OMA LÄÄKEVALMISTUS JAKELUYKSIKKÖNÄ VUOSINA KPL A170 A172 A270 A470 A570 A770 A Sairaala-apteekin oma lääkevalmistus jakeluyksikköinä Solunsalpaajaannokset Aseptinen valmistus Ei steriili oma valmistus VUOSI 14

15 Osastofarmasian tehtävissä työskenteli koko vuoden yhteensä kahdeksan vakinaista farmaseuttia Tyksin kantasairaalassa, yksi Tyksin kirurgisessa sairaalassa ja yksi EPLL:ssä sekä Tyks Salon sairaalassa. Yksi määräaikainen farmaseutti työskenteli Medisiinisellä toimialueella vuonna 2015 niin, että vakanssin siirtymä tehtiin vuoden 2015 aikana, mutta se ei ollut budjetissa, jonka vuoksi tehtävää hoidettiin projektityönä ja vakanssin vakinainen täyttö vuonna Toinen määräaikaisuus perustui 50 % Tulekselta ja 50 % Operatiiviselta ja jatkui vielä tammikuulle Turunmaan sairaalan vastaavan farmaseutin työajasta noin 80 % kohdentuu osastofarmasian tehtäviin. Tyks Loimaan sairaalassa työskenteli kokopäiväinen osastofarmaseutti, jonka palvelut siirtyivät joulukuussa organisaatiomuutoksen myötä Loimaan kaupungin ostamiksi. 50 % kokopäiväinen Tyks Vakka-Suomen sairaalassa, jonka palvelut siirtyivät joulukuussa organisaatiomuutoksen myötä Uudenkaupungin ostamiksi. Lääketyöntekijä työskenteli TOTEKissa aikuisten teholla vakinaisena koko vuoden ja EPLL:ssä määräaikaisena koko vuoden. Välinehuolto Varsinais-Suomen välinehuollon palvelualue tuottaa steriilejä, desinfioituja tai puhdistettuja välineitä asiakkaidensa käyttöön sekä antaa opastusta ja koulutusta välinehuoltoon liittyvissä asioissa. Olemme kehittäneet suorituskykymittarit T-sairaalan välinehuoltokeskuksen laadunparannusprojektissa yhdessä päivystävän leikkaussalin kanssa. T-sairaalan välinehuoltokeskus on käynnistänyt välineiden pakkaustilaan automaatiota sujuvoittavan solutuotannon. T-sairaalan ja kirurgisen sairaalan välinehuoltokeskuksissa seurataan välinehuoltoprosessin läpimenoaikaa, Gemini-palautteita ja virheprosenttia leikkausosastoittain. Välinehuoltokeskukset keräävät asiakaspalautteita, jotka luokitellaan ja korjaavat toimenpiteet raportoidaan. 15