Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue 1

2 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen käyttäjien kotipaikkaa. Tulosalue vastaa lasten- nuoriso- ja aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon ja osastohoidon palveluiden järjestämisestä sairaanhoitopiirin kunnille, lukuun ottamatta Kemiönsaaren, Paraisten, Punkalaitumen ja Turun kuntia. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastohoidon palvelut tulosalue tuottaa kaikille sairaanhoitopiirin kunnille. Sairaanhoitopiirin osana myös Turunmaan sairaala tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa ruotsinkieliselle väestölle. Psykiatrian tulosalue aloitti toimintansa vuonna 2006, jolloin yhdistettiin neljän alueen eli Loimaan, Salon, Tyksin ja Vakka-Suomen erikoissairaanhoito. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on osa laajempaa mielenterveystyötä. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut keskeiset Psykiatrisen tulosalueen toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015 liittyvät avohoidon palvelujen tehostamiseen ja monipuolistamiseen, hoitotakuun toteutumiseen, potilaslähtöisten palveluprosessien laadun parantamiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä strategisen ja operatiivisen yhteistyön vahvistamiseen kuntien kanssa. Turun psykiatrian, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Turunmaan sairaalan yhdistymisneuvottelut jatkuivat. Näiden neuvottelujen tuloksena organisaatioiden yhteinen mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä vastaava yksikkö aloitti toimintansa helmikuussa yhteispäivystyksen yhteydessä. Sairaanhoitopiiri vuokrasi Halikon sairaalan tyhjänä olleet tilat asumiskäyttöön turvapaikanhakijoille. Tulosalueen toimipisteissä ilmenneet sisäilmaongelmat ja puutteet toimitiloista jatkuivat. Erityisesti ongelmia ilmeni nuorisopsykiatrian Kaivokadun yksikössä, jossa käynnistettiin vuokranantajan toimesta puhdistustyöt. Kaivokadulla aiemmin toiminut nuorisopsykiatrian syömishäiriöpäiväyksikkö siirtyi uusiin toimitiloihin Kerttulinkadulle, jossa myös vuoden lopulla ilmeni sisäilmaongelmia. Salon aikuispsykiatrian poliklinikan osalta sisäilmaongelmien selvitystyö jatkui. Lastenpsykiatrian toiminta Tyks:n rakennus 10 osalta kärsi edelleen toimitilojen ahtaudesta. Toimipisteiden siirtyminen saattoi haitata potilaiden kulkemista hoitopaikkoihin. Aluepoliklinikkojen toiminnassa korostui tulosalueen linjaukset potilaan kotiin tarjottavista palveluista yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Lietoon valmistui sote-ajattelun mukainen tulosalueen ja Liedon kunnan yhteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelukeskus, jossa toiminta käynnistyi toimitalo Sarastuksen tiloissa lokakuussa. Aikuispsykiatria Aikuispsykiatrian avohoitotoiminnan sisältöä kehitettiin tavoitteena palvelun tasalaatuisuus ja yhdenmukaisemmat hoitokäytännöt eri aluepoliklinikoilla. Tavoitteena on jatkaa avohoitotoiminnan sisällön kehittämistä ja palvelun saatavuutta. Pitkään vireillä ollut nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian yhteinen syömishäiriöyksikkö pyritään saamaan toimintaan myös aikuispsykiatrian osalta. Vuoden 2015 helmikuussa käynnistyi mielenterveys- ja päihdepäivystysyksikkö EPLL:n yhteydessä. Yksikön henkilökunta on psykiatrian palkkaama. Vuonna 2014 käynnistetyt neuvottelut Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian osastohoidon yhdistämisestä ja keskittämisestä jatkuivat koko vuoden. Osastohoidon ohella tarkasteluun ovat sisältyneet myös keskitetyt erikoispoliklinikat. Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrialla on kuusi aluepoliklinikkaa Varsinais-Suomessa. On tärkeätä, että huolimatta asuinpaikastaan, potilaat saavat hyvää ja tasalaatuista hoitoa. Vuoden 2015 alusta nuorisopsykiatrialla on toiminut kuusipaikkainen tehostetun avohoidon yksikkö, jossa hoidetaan nuoria, jotka ovat psyykkisistä syistä jumiutuneet kotiinsa, eivätkä esim. avohoito aluepoliklinikoilla tai koulunkäynti onnistu. Toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi ja menestykselliseksi. Syömishäiriöyksikössä päiväsairaalamuotoinen syömishäiriöiden hoito on jo vakiintunut osaksi syömishäiriötä sairastavien nuorten hoitoa ja sen avulla on voitu vähentää kokovuorokausihoidon tarvetta. Henkilöstö on saanut lisäkoulutusta nk. Maudsleyn perhepohjaisen hoitomallin käytöstä. Tämä hoitomuoto on ainoa 2

3 nuorten anoreksian hoitomuodoista, josta on tieteellistä näyttöä ja se on mukana Suomen käypähoito -suosituksissa. Tämän mallin soveltamisen myötä on aiempaa enemmän otettu perheitä mukaan potilaiden hoitoon ja toteutettu enenevästi hoitoa myös yksikön ulkopuolelle suuntautuvana esim. kotikäynteinä ja koulun kanssa tehtävänä yhteistyönä. Vuoden 2015 aikana on jatkunut myös tulosyksikön strategian mukaisen yhteistoiminnan suunnittelu aikuispsykiatrian kanssa. Tämän suunnittelun pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda syömishäiriöiden hoidon osaamiskeskus, johon voidaan keskittää sekä lasten-, nuoriso-, että aikuispsykiatrisia syömishäiriötä sairastavien potilaiden hoito. Aluepoliklinikoilla lisättiin konsultatiivista, jalkautuvaa työotetta, jonka avulla pystyttiin tarjoamaan palveluja potilaille myös akuutteihin ongelmiin. Yhteistyötä lisättiin perustason toimijoiden kanssa tavoitteena tukea nuorta ja perhettä heidän omassa ympäristössä. Lisäksi aloitettiin aluepoliklinikoiden toiminnan sisällön kehittäminen siten, että pystytään takaamaan samansisältöinen hoito kaikille potilaille. Lastenpsykiatria Vuonna 2014 on aloitettu Pohjoisten ja Eteläisten aluepoliklinikoiden toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen. Tavoitteena on psykiatrian tulosalueen strategian mukaisesti päästä tilanteeseen, jossa lapsi ja hänen perheensä voivat asuinpaikasta riippumatta saada samankaltaiset, tasalaatuiset lastenpsykiatriset palvelut. Vuonna 2015 psykologit ja perhetyöntekijät tekivät tulosyksikön yhteiset ohjeistukset sekä psykologin yksilötutkimuksista että perhetutkimuksista lastenpsykiatrian yksikössä. Ohjeita käytetään sekä käytännön potilastyön ohjeistuksena että uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Lastenpsykiatrian osastopaikkojen vähentäminen ja intensiivisen avohoidon kehittämistä jatkettiin vuonna Keskeiseksi on noussut osaston ja aluepoliklinikoiden sekä akuuttityöryhmän toimintojen integroiminen yhdeksi tutkimus- ja hoitokokonaisuudeksi. Potilashoidon tunnusluvut Ulkoisten lähetteiden määrä laski 3 % ja sisäisten lähetteiden määrä nousi 50,5 %. Kehitys on tavoitteiden mukaista. Mielenterveystyö on sairaanhoitopiirissä ollut erikoissairaanhoitopainotteista ja tavoite on ollut lähetemäärän vähentäminen. Vuoteen 2014 verrattuna nousua oli ulkoisten ja sisäisten lähetteiden määrässä yhteensä 7,8 % ja palveluja saaneiden henkilöiden määrässä 3,5 %. Kuviossa 1 on esitetty lähetteiden määrän muutos vuosina KUVIO 1. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLE SAAAPUNEET ULKOISET JA SISÄISET LÄHETTEET VUOSINA

4 Oman toiminnan hoitopäivien määrä laski 3,6 % vuoteen 2014 verrattuna. Osastolla hoidettujen potilaiden määrä nousi 2,4 % vuoteen 2014 verrattuna. Kuviossa 2 on kuvattu Psykiatrian tulosalueen omana toimintana tuotettujen avohoitokäyntien määrä ja kuviossa 3 omana toimintona tuotettujen hoitopäivien kehitys vuosina Taulukossa 1 esitetään avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien kehitys vuosina KUVIO 3. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA OMANA TOIMINTANA TUOTETUT HOITOPÄI- VÄT VUOSINA KUVIO 2. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA OMANA TOIMINTANA TUOTETUT AVOHOI- TOKÄYNNIT VUOSINA TA=talousarvio, TP= linpäätös TAULUKKO 1. PSYKIATRIAN TULOSALUEEN AVOHOITOKÄYNTIEN, HOITOJAKSOJEN JA HOITOPÄIVIEN KEHITYS VUOSINA Avohoitokäynnit Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Hoitojaksot Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Hoitopäivät Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä

5 Liitetaulukossa 1 on esitetty vuonna 2015 psykiatrisen vuodeosastohoidon yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen ja liitetaulukossa 2 psykiatrisen avohoidon yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Suosituksena on, että potilas pääsisi avohoidon ensikäynnille kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tähän pyritään erityisesti kiireellisen arvion tarpeessa olevien potilaiden kohdalla. Hoitotakuun toteutumisen kriteerit lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatriassa ovat: lähetteiden käsittely 21 vuorokaudessa ja hoidon tarpeen arviointi 6 viikossa lähetteen saapumisesta ja hoitoon pääsy 3 kk sisällä lähetteen saapumisesta. Aikuispsykiatriassa hoidon tarpeen arvioinnin raja on 3 kk ja hoitoon pääsyn määräaika 6 kk. Hoitotakuussa pysymiseksi lasten- ja nuorisopsykiatriassa jouduttiin ostamaan arvioitua enemmän psykoterapiapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Taulukossa 2 on kuvattu lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Lähetteet käsiteltiin kesimäärin neljäntenä päivänä saapumisesta. TAULUKKO 2. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN PSYKIATRIAN TULOS- ALUEELLA VUONNA Erikoisalat Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely yli 21 vrk vrk vrk yli 21 vrk % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn vrk mediaani Psykiatria ,86 4 Nuorisopsykiatria ,46 3 Taulukossa 3. on kuvattu hoidon tarpeen arviointia odottavien alle 23-vuotiaiden tilanne ja taulukossa 4 psykiatrian erikoissairaanhoitoon odottaneet Hoitotakuussa pysymiseksi lasten- ja nuorisopsykiatriassa jouduttiin ostamaan arvioitua enemmän psykoterapiapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. TAULUKKO 3. MIELENTERVEYSPALVELUIDEN TARPEEN ARVIOINTIKÄYNNILLE ODOTTANEET ALLE 23 -VUOTIAAT ERIKOISALAOITTAIN PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA. joista odottaneet Aika lähetteen yli saapumisesta yli Käyntiä 90 hoidon tarpeen vrk vrk 90 odottavien vrk arviointiin vrk Erikoisalat % vrk mediaani Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria TAULUKKO 4. PSYKIATRIAN ERIKOISSAIRAANHOITOON ODOTTANEET Erikoisalat Yhteensä Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 vrk vrk vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon vrk mediaani Psykiatria ,7 21 Nuorisopsykiatria ,7 15 Lastenpsykiatria Yhteensä ,3 Lastenpsykiatria ,38 2 Yhteensä ,8 5

6 2. ASIAKASTULOKSET Tulosalueella potilaspalautteet ovat lisääntyneet. Psykiatrian tulosalueella potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2015 asteikolla 4,4. Taulukossa 5 on esitetty tulokset sairaanhoitopiirien viiden yhteisen kysymyksen osalta vuosina TAULUKKO 5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN VIITEEN YHTEISEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA PSYKIATRIAN TULOASALU- EELLA n ka. 4&5 n ka. 4&5 Kysymys % % 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää , , Henkilökunta kohteli minua hyvin , Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana , , , , , ,3 84 n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. Yhteydenottojen lukumäärä potilasasiamiehiin on lisääntynyt vuosittain jonkin verran. Tämä saattaa johtua mm. hoidettujen potilaiden määrän lisääntymisestä ja potilaan oikeuksiin liittyvän tiedon näkyvämmin esillä olemisesta. Vuonna 2015 yhteydenottoja oli 165 kappaletta. Määrä edustaa hyvin pientä osaa kaikista psykiatrian tulosalueella kyseisen vuoden aikana hoidetuista potilaista. Aikaisempien vuosien tapaan yhteydenottojen syiden kirjo oli laaja. Erityisesti yhteydenottojen syissä korostuivat potilaan kohteluun liittyvät asiat. Valtaosa yhteydenotoista kohdistui aikuispsykiatriaan, kuten muinakin vuosina. Nuorisopsykiatriaa koskevat yhteydenotot ovat kaksinkertaistuneet, lisäyksen selittää yksi useita kertoja yhteyttä ottanut asiakas. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Laadunhallinnassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Toimintatapoja on kehitetty etenkin pakkotoimien vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Psykiatrian tulosalueella on oma laatukoordinaattori, joka on mukana sairaanhoitopiirin yhteisessä laatuneuvostossa. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuusilmoituksia tehtiin vuoden 2015 aikana yhteensä 298 kpl. Ilmoitusten määrä lisääntyi 17,3 % vuoteen 2014 verrattuna. Ilmoitukset jakaantuivat läheltä piti-tapahtumiin 55 % (164 ilmoitusta) ja potilaille tapahtuneisiin vaaratapahtumiin 45 % (134 ilmoitusta). Vajaa 70 % ilmoituksista liittyi potilaiden lääkehoidon toteutukseen, joista yli puolet osoittautui lääkkeen jakovirheeksi. Toiseksi suurin ryhmä, 12 % ilmoituksista, liittyi tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan. Noin 10 % ilmoituksista tehtiin väkivaltaan liittyviin, joista yli 60 % oli potilaan itsensä tai toisen potilaan aiheuttama tapahtuma. Vuonna 2015 merkittäviä riskejä ei raportoitu, mutta yksi merkittävän riskin ilmoitus tehtiin, kun osaston kuormittuneen tilanteen aikana potilas oli vahingoittanut itseään. Kohtalainen riski potilaalle-ilmoituksia tehtiin 6

7 4,7 % kaikista ilmoituksista. Noin 15 % ilmoituksista oli vähäinen riski potilaalleilmoituksia ja merkityksettömiä riskejä potilaalle-ilmoituksia oli noin 75 %. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tapahtumat on käsitelty yksiköiden omissa monniammatillisissa palavereissa ja tapahtumien välttämiseksi tehtiin toiminta- ja ympäristömuutoksia. Vuonna 2013 alkanut potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus on saanut jatkoaikaa ja jatkuu edelleen toistaiseksi. Koulutuksen on suorittanut noin 90 % koko tulosalueen henkilöstöstä. Yksiköiden lääkehoidon suunnitelmat on päivitetty sairaanhoitopiirin ohjeen mukaisesti. Lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi yksiköissä on järjestetty ja ostettu lääkehoidon koulutusta. Lääkkeenjaon rauhoittamiseksi ja lääkkeiden asianmukaisen säilyttämisen eteen on edelleen tehty tilajärjestelyjä. Myös moniammatillista (hoitajat, lääkärit) lääkehoidon toteuttamista on pyritty selkeyttämään. Tulosalueen aikuispsykiatrianvuodeosastoilla on panostettu Hallittuun fyysisen rajoittamisen (HFR) -menetelmäkoulutuksiin. Tällä toimintamallilla on tarkoituksena vähentää tapahtumien eskaloitumista väkivaltatilanteiksi. Koulutusta on tarjottu kaikille erikoisalojen poliklinikoille. Lastenpsykiatrian yksiköissä on AVEKKI-malli, jolla väkivaltatilanteita on kyetty vähentämään edelleen. AVEKKI-mallia ja HFR-toimintaa hyödyntämällä pyritään tulevaisuudessakin edelleen väkivaltatilanteita vähentämään ja siten potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia lisäämään. Potilasturvallisuus on huomioitu myös potilaiden kotiin tehtävään potilastyöhön kouluttamalla henkilöstä turvallisuusasioihin. TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN PSYKIATRAIN TULOS- ALUEELLA VUONNA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei) Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä (kyllä/ei ) Suullinen tunnistaminen käytössä (kyllä/ei ) ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä (kyllä/ei) Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 2 Infektioiden torjunnan INTO-verkkokurssin suorittaneet % henkilöstöstä mennessä. Käsihuuhteen kulutus (l/hpv) SAI-rekisteriin tehdyt ilmoitukset (HLI / 100 hoitojaksoa) 2 Ei 3 tulosalueella Useita toimintayksiköissä Kyllä Kyllä Ei 6,3 Ei tiedossa Ei tiedossa Vuodeosastoilla otettiin käyttöön potilasturvallisuuden ja potilaan tunnistamisen parantamiseksi sekä vaaratapahtumien ennalta ehkäisemiseksi potilaskohtaiset viivakoodirannekkeet. Yli 60 % vuodeosastoista tulostaa rannekkeen jokaiselle potilaalle systemaattisesti, muissa yksiköissä tarpeen mukaan. 7

8 eella nettiterapiaa käytti noin 50 ja HUS:ssa noin 1000 asiakasta. Nettiterapian osalta ero Pirkanmaahan selittynee sillä, että Pirkanmaa on ollut mukana jo projektin ensimmäisessä laajennusvaiheessa, mutta Mielenterveystalo.fi-palvelu kokonaisuudessaan on vielä HUS:n ulkopuolella alikäytetty, joten systemaattista tiedottamista tarvitaan terveyshyödyn maksimoimiseksi. Kehittämistoiminta Psykiatrian tulosyksikön tieteellinen tutkimustoiminta on ollut runsasta. Tulosalueella oli vuoden 2015 aikana monia potilashoidon kehittämishankkeita. TEPS-projektissa selvitetään turkulaisten ensipsykoosiin sairastuneiden tai psykoosiriskissä olevien potilaiden aiempaa kehitystä, kliinistä ja toiminnallista tilaa hoidon alussa. Lisäksi tutkitaan potilaiden saamaa hoitoa ja siinä esiintyviä puutteita sekä potilaiden toipumista ja heidän sairautensa ennustetta vuoden ja viiden vuoden seuranta-aikana. PRONIAssa tutkitaan kolmen vuoden aikana nuoria psykoosiin ja masennukseen ensikertaa sairastuneita ja psykoosiriskissä olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä. 4.TOIMINNAN TULOKSET Psykiatrisen hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellisempaa kuin somaattisen hoidon tulosten mittaaminen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri osallistui HUS:n tuottaman Mielenterveystalo.fi nettipalvelun II laajennushankkeeseen Mielenterveystalo.fi-nettipalvelu tarjoaa luotettavaa, ajantasaista tietoa, palveluohjausta, omahoito-oppaita ja -ohjelmia. Mielenterveystalo.fi-nettipalvelu laajeni vuonna 2015 koko Manner- Suomeen. HUS tietohallinto seuraa sivustojen käyttöä. Projektin jalkautusvaiheen alkaessa tammikuussa 2015 Varsinais-Suomessa sivustoilla oli kävijöitä noin Kesäkuun 2015 loppuun mennessä käyttäjiä oli , joista uusia , ja sivustojen katselujen määrä oli yhteensä Sivustoilla kävijöiden määrä jatkoi 2015 aikana kasvuaan koko maassa ja syksyllä määrä oli Varsinais-Suomessa yli kävijää. Mielenterveystalon ainoaa maksullista ja lääkärin lähetettä vaativaa nettiterapiaa käytti vuonna 2015 yhteensä 34 asiakasta, joista 18 oli Turusta, 8 Salosta ja loput muualta Varsinais-Suomesta. Vastaavasti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alu- METSYssä tutkitaan nuoria ensikertaa psykoosiin sairastuneita ja psykoosiriskissä olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä. METSYn tavoitteena on monen eri tutkimusmenetelmän tuloksia integroimalla mallintaa psykoosien kliinis-biologista etiologiaa. Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa-projekti. Toimintamallilla pyritään preventiiviseen tukeen läheisen sairastuessa ja ennaltaehkäisemään omaisen uupumista ja sairastumista masennukseen. Syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatrian tulosyksikkö on toteuttanut yhdessä Lasten ja nuorten klinikan kanssa sairaanhoitopiirin lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisyhanketta. Salon lastenpsykiatrian aluepoliklinikalla on työskennellyt avopediatri, jota on koulutettu poliklinikan perhe- ja verkostotyöhön. Tämä pilottitoiminta on integroitu Salossa aiemmin Kasteen osana toteutettuun Pois syrjästä -hankkeeseen. 8

9 REFINEMENT (Research on Financing Systems Effects on the Quality of Mental Health in Europe)-tutkimus selvittää aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden rahoitus- ja järjestämistapoja sekä niiden yhteyttä palvelujen laatuun eri maissa. Psykiatrian tulosalue osallistuu hankkeeseen yhteistyössä HYKSin erva-alueen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja THL:n kanssa. Varsinais-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen selvityksessä (kuntajohtajakokous hyväksyi ) tehtiin tutkimusyhteistyötä aikuisten palvelujen osalta. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä myös lasten ja nuorten palvelujärjestelmän osalta. 9

10 LIITETAULUKKO 1. PSYKIATRISEN VUODEOSASTOHOIDON YLEISIMMÄT DIAG- NOOSIRYHMÄT KUSTANNUKSINEEN VUONNA 2015 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRISSÄ, VERTAILUNA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia kustannus kustannus F2 Skitsofreniat F3 Mielialahäiriöt F9 Lasten/nuorten alkavat psyk.häiriöt F4 Neuroosit ja psykosomaattiset F1 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt F5 Som.sair.liitt.käyt.oireyht F0 Alzheimerin tauti, Dementia F8 Psyykkisen kehityksen häiriöt F6 Persoonallisuushäiriöt G3 Hermoston rappeumasairaudet Muut yhteensä Kaikki yhteensä LIITETAULUKKO 2. PSYKIATRISEN AVOHOIDON YLEISIMMÄT DIAGNOOSIRYHMÄT KUSTANNUKSINEEN VUONNA 2014 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ, VERTAILUNA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Avohoito kustannus kustannus F3 Mielialahäiriöt F4 Neuroosit ja psykosomaattiset häiriöt F9 Lasten/nuorten alkavat psyk. häiriöt F2 Skitsofreniat Z0 Muita tekijöitä F8 Psyykkisen kehityksen häiriöt F5 Somaattiseen sairauteen liittyvä käyttäytymisen oireyhtymä Z6 Sosiaaliseen ympäristöön liittyvä ongelma F1 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt F6 Persoonallisuushäiriöt Muut yhteensä Kaikki yhteensä