LAUSUNTOYHTEENVETO TULOSOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOIMEENPANON SEURAN- NASTA
|
|
- Kimmo Joonas Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTOYHTEENVETO Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto LAUSUNTOYHTEENVETO TULOSOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOIMEENPANON SEURAN- NASTA LAUSUNNOT Valtiovarainministeriö ilmoitti lähetetyssä toimeenpanokirjeessä, että se seuraa tulosohjauksen kehittämistoimenpiteiden toimeenpanoa hallinnonaloilla ja selvittää keväällä 2013 toimeenpanon etenemistä hallinnossa. Nyt toteutetussa tulosohjauksen toimeenpanon seurannassa arvioidaan kehittämishankkeessa laadittujen 12 kehittämisehdotuksen ja toimeenpanon tukitoimen toteuttamista hallinnonaloilla. Valtiovarainministeriö pyysi ministeriöitä arvioimaan kehittämistoimenpiteiden toimeenpanoa hallinnonaloillaan ja vastaamaan 12 kehittämistoimenpidettä koskeviin kysymyksiin. Tässä lausuntoyhteenvedossa esitetään ministeriöiden antamat vastaukset tulosohjauksen kehittämisestä hallinnonaloilla. Lisäksi kappaleessa 3. Havainnot ja johtopäätökset esitetään tiivistetty yhteenveto ja johtopäätökset annetuista lausunnoista. 1. Lausuntojen pääkohdat kehittämishankkeen 12 ehdotuksesta ministeriöittäin: Ehdotus 1: Otetaan käyttöön kaikille yhteiset tulosohjauksen periaatteet Kysymys: miten kattavasti yhteisiä tulosohjauksen periaatteita sovelletaan hallinnonalallanne? Millä toimin käyttöönottoa on edistetty tai tullaan edistämään? SM: Hankkeessa määritellyt yhteiset tulosohjauksen periaatteet ovat jo osittain käytössä sisäasiainhallinnossa. Sisäasiainministeriö antaa vuosittain kesäkuussa suunnittelumääräyksen, jolla se ohjeistaa seuraavan syksyn TTS, kehys- ja tulosneuvotteluprosessin toimeenpanoa ja siinä erityisesti huomioitavia asioita. Tämän seurauksena hallinnonalan tulosohjausprosessi on ollut eri virastojenkin osalta kohtuullisen yhtenäinen. Sisäasiainministeriö ottaa kattavasti käyttöönsä tulosohjauksen kehittämishankkeessa määritellyt yhteiset tulosohjauksen periaatteet ensimmäisen kerran syksyllä 2013 käytävien tulosneuvottelujen yhteydessä. Kesäkuussa 2013 annettavassa suunnittelumääräyksessä määritellään mm. kaikille toimijoille yhteinen suunnittelukello. TEM: Tulosohjaushankkeessa sovitut yhteiset tulosohjauksen periaatteet vastaavat pitkälti TEM:ssä jo aiemmin käytössä olleita konserniohjausmallin periaatteita. Linjaukset on huomioitu edelleen parhaillaan päivityksen alla olevassa konserniohjausmallissa. Esimerkkinä voidaan mainita päivitettävässä mallissa esiteltävät ohjauksen periaatteet (mm. strategisuus) sekä ohjausroolit ja toimivat foorumit ja siirtyminen monivuotiseen ohjaukseen. Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus
2 YM: Tulosohjauksen yhteiset periaatteet ovat ympäristöhallinnon tulosohjauksen kehittämisen perusta, joiden avulla hallinnonalan tulosohjauksesta ollaan tekemässä kevyempää, strategisempaa, poikki-hallinnollisempaa ja yhtenäisempää. Tulosohjauksen yhteisten periaatteiden käyttöönottoa edistetään kehittämishankkeilla. Periaatteet ovat lähtökohtana vuonna 2012 alkaneessa Tehokas tulosohjausprosessi -hankkeessa, jossa uudistetaan ELY-keskusten Y-vastuualueen ja Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tulosohjausta. Samoin keväällä 2013 alkaneessa Metsähallituksen luontopalvelujen tulossopimuksen uudistamis-hankkeessa periaatteet ovat uudistuksen lähtökohtana. VM: Yhteiset tulosohjauksen periaatteet ovat käytössä VM:n hallinnonalalla. Tulosohjaus VM:n hallinnonalalla perustuu hyvään yhteistyöhön ministeriön sisällä sekä ministeriön ja hallinnonalan virastojen välillä. VM:n hallinnonalalla otettiin käyttöön uudet suunnitteluasiakirjat nykyisen hallituskauden alussa vuoden 2011 lopussa. Suunnitteluasiakirjat koostuvat hallituskauden mittaisesta strategia-asiakirjasta ja siihen kytkeytyvästä monivuotisesta tulossopimuksesta. Uusien suunnitteluasiakirjojen myötä tulosohjaus on muuttunut aikaisempaa strategisemmaksi eli tulosohjaus on nimenomaan keskittynyt strategisesti merkittävimpiin ja muutosta edellyttäviin asioihin. Samalla tulosohjauksen prosessia on kehitetty, rooleja terävöitetty ja luotu toimivat foorumit tulosohjausta tukemaan. Tavoitteet asetetaan sekä strategia-asiakirjassa että strategisissa tulossopimuksissa ydinprosesseittain. Tulosohjauksen uudistamistyö tulee jatkumaan edelleen VM:n hallinnonalalla luomalla yhteinen hallinnonalan strategia (strategiakartta) ja kehittämällä hallinnonalojen välisiä ohjausprosesseja. STM: STM:n tulossopimuksissa on määritelty hallinnonalan ja hallitusohjelman perusteella yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joiden kehitystä seurataan yhteisten indikaattorien avulla. Kaikilla hallinnonalan virastoilla on oma panoksensa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykseen. Joidenkin virastojen toiminnan yhteys vaikuttavuuteen on kuitenkin vaikeasti mitattavissa ja arvioitavissa. Tähän on kiinnitetty huomiota ja yhteisiä teemoja käsitellään mm. hallinnonalan tulosohjauspäivillä vuosittain sekä hallinnonalan TKI-koordinaatioryhmässä. Tulossopimuksissa on yhteneväinen rakenne ja yhteiset peruslinjaukset. Lisäksi ministeriö laatii vuosittain ohjeet tulossopimusten valmisteluun. Tämä on yhdenmukaistanut ohjausta. Ministeriön ohjeistus on pyritty yhdenmukaistamaan Valtiovarainministeriön ohjeistuksen kanssa. Tulossopimuksiin on otettu hallinnonalan yhteisiä horisontaalisia tavoitteita, erityisesti toiminnallisen tuloksellisuuden osalta. Viimeisessä muutoksessa on pyritty nostamaan esiin vain strategisesti merkittävät tavoitteet ja karsittu yksityiskohtaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on kehittänyt jo 90-luvulla selkeät roolit ja foorumit tulosohjauksessa. Tulosohjauksen koordinointia ja kehittämistä hoitaa päätehtävänä yksi virkamies, jolla on tukena tulosohjaustiimi sekä osaston koordinaatioryhmä. Koordinaatioryhmän tehtävänä on varmistaa tulossopimusten ja kannanottojen yhden- ja johdonmukaisuus sekä yhteismitallisuus. Kulttuuria on kehitetty vuorovaikutteisempaan suuntaan. Erityisesti on kiinnitetty huomiota sidosryhmien kuulemiseen valmistelussa. PLM: PLM:n hallinnonalalla sovelletaan yhteisiä tulosohjauksen periaatteita osana valtiokonsernin ohjauksen kokonaisuutta. Yhtäältä virastojen tulostavoitteet on linkitetty hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin ja toisaalta hallinnonalan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan virastojen tulostavoitteiden saavuttamisen perusteella. PLM:n hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden aikajänne on todellisuudessa huomattavan pitkä. Hallinnonalan ohjauksessa keskitytään strategisesti merkittävimpiin ja muutosta edellyttäviin asioihin. Lisäksi ministeriön ja virastojen välisiin tulossopimuksiin kirjataan tarvittavassa laajuudessa muita valtiokonsernin yhteisiä hallitusohjelman mukaisia tavoitteita, joihin PLM:n hallinnonala osallistuu aktiivisesti.
3 OM: Kaikille yhteisiä tulosohjauksen periaatteita noudatetaan hallinnonalan sektoreiden erilaisuudesta huolimatta kattavasti ja on noudatettu jo aiemminkin. Tulosohjausasioita käsitellään säännöllisesti ministeriön Taloussuunnitteluverkostossa, joka koostuu toimialakohtaisista tulosohjaajista. Strategiset linjaukset puolestaan valmistelee ministeriön ylin johto. Tavoitteiden toimeenpanoa käsitellään yleisellä tasolla sektorineuvotteluissa ja tämän jälkeen varsinaisissa tulossopimusneuvotteluissa. Kehitettävää nähdään vielä erityisesti periaatteiden Yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy eri toimijoiden välisen yhteistyön tuloksena ja Tulosohjaus keskittyy strategisesti merkittävimpiin ja muutosta edellyttäviin asioihin. Ohjauksen intensiivisyys vaihtelee. Ministeriössä ollaan vielä alkukesän aikana käynnistämässä aiempaa strategisempaa toiminta- ja taloussuunnittelua, jolla pyritään paremmin vastaamaan myös näiden periaatteiden toteutumiseen. Tulosohjaus nähdään ammattimaisena ja johdonmukaisena toimintana, mutta hallinnonalan rakenteesta ja virastojen suuresta lukumäärästä johtuen prosessi itsessään koetaan varsin raskaaksi ja ministeriötasolla liian operatiiviseksi toiminnaksi erityisesti oikeushallinnon sektorilla. Ministeriö on luonut sektorilla uuden menettelyn, jossa ennen varsinaisia virastokohtaisia tulossopimusneuvotteluita järjestetään ns. kick off tapaaminen. Edelleen tähän toisi helpotusta Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa ehdotettu tuomioistuinviraston perustaminen. MMM: MMM on arvioinut kehittämisperiaatteet hallinnonalallaan kouluarvosanoin: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy eri toimijoiden välisen yhteistyön tuloksena. a) Arvosana 8. b) Kehitettävää mm. politiikkasektoreiden välisessä yhteistyössä. Ohjaus perustuu valtionhallinnon yhteisiin linjauksiin ja käytäntöihin sekä hallinnonalojen omiin ohjausmenettelyihin. a) As. 8. b) Kehittäminen: käsitelty jäljempänä ehdotuksissa 2-4. Tulosohjaus keskittyy strategisesti merkittävimpiin ja muutosta edellyttäviin asioihin. Ohjauksen intensiivisyys vaihtelee. a) As. 8. b) Kehittäminen: Hallinnonalan strategia on uusittu; käsitelty jäljempänä ehdotuksessa 4. Ohjaustoiminnoissa on selkeät roolit ja tehtävät sekä toimivat foorumit. a) As. 8. b) Kehittäminen: Ohjauksen riittävän yhdenmukaisuuden ja sen kehittämisen varmistamiseksi ministeriöön on perustettu kaikki ohjaavat tahot kattava tiimi. Ministeriön tulosohjaajien osaamista lisäämään ja toimintaa yhtenäistetään. Lisäksi on sovittu, että hallinnonalan virastot nimeävät ohjausvastuuhenkilöt. Tulosohjaus on ammattimaista ja johdonmukaista. a) As. 7. b) Kehittäminen: Ministeriön ohjaamisen periaatteet täsmennetään nykytilan kartoituksen pohjalta. Ohjaamiseen osallistuvien osaamista kehitetään kaikissa hallinnonalan virastoissa. Tulosohjauksen perustana ovat selkeät tavoitteet, niitä kuvaavat mittarit ja toteutumisen seuranta. a) As. 8. b) Kehittäminen: Yhteisiä tunnuslukuja on määritelty ja niiden käyttöönottoa suunnittelu-/seurantakierrossa lisätään. Ohjauksen kehittämistä jatketaan kokemukseen perus-tuen yhdessä ministeriön ja virastojen kanssa osana ohjausta (suunnittelu- ja seurantakierron vaiheittain). Tulosohjaus perustuu johdon asiantuntijoiden strukturoituun vuorovaikutukseen, aitoon dialogiin ja kumppanuuteen.
4 a) As. 8. b) Kehittäminen: Tulosohjauksen tulee hyödyttää sekä virastoja että ministeriötä. Yhdyshenkilöverkostojen perustaminen luo pohjaa uusien tähän tavoitteeseen tähtäävien menettelyjen kehittämiselle. Tulostavoitteet, niiden mittarit ja tulosohjauksen kehittäminen ovat osa ministeriön ja hallinnonalan johtamisjärjestelmää, jota kehitetään edelleen. Yhteiset tietojärjestelmät ja välineet tukevat periaatteiden toteutumista. a) As. 6. b) Kehittäminen: ohjausta aidosti tukevien yhteisten välineiden käyttöönotto. UM: Ulkoasiainministeriö on tulosohjausjärjestelmänsä kehittämisessä vuosina lähtenyt samoista periaatteista, jotka on esitetty tulosohjauksen kehittämisryhmän loppuraportissa Ulkoasiainministeriön tulosohjausjärjestelmän uudistamistyön tavoitteena oli järjestelmä, joka: - ohjaa toimintaa - on riittävän helposti omaksuttavissa ja toteutettavissa - yhtenäistää suunnittelu- ja ohjauskäytännöt - ottaa huomioon valtionhallinnon konserniohjauksen ja järjestelmien kehittämisnäkymät. Oman kehittämishankkeen tuloksena hallinnonalalla on mm. otettu käyttöön hallitusohjelmasta johdetut hallinnonalan strategiset prioriteetit joihin tulosohjauksessa keskitytään sekä selkiytetty tulosohjauksen rooleja ja foorumeja. Ministeriön tulosohjauksessa on otettu käyttöön selkeät, dokumentoidut mallit johdon ja sen asiantuntijoiden sekä tulosohjattavien vuorovaikutukseen. Ministeriö jatkaa mittareidensa ja mittaroinnin kehittämistä osana johdon laskentatoimea. OKM: Yhteiset periaatteet on otettu huomioon ohjauksen kehittämistyössä soveltuvin osin. Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu ministeriöiden tulosohjauksen kehittämishankkeeseen yhtenä pilottiministeriönä. Tässä yhteydessä on valmisteltu oman hallinnonalan yhteisiä ohjauskäytänteitä yhteisten tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti. Ministeriöllä on perinteisesti ollut sektorikohtaisesti varsin pitkälle kehitetyt yhteiset käytänteet suhteessa ohjattaviin tahoihin. VNK: Valtioneuvoston kanslia on ottanut periaatteet soveltuvin osin sisäisen käyttöön. LVM: Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalalla sovelletaan kattavasti tulosohjauksen kehittämishankkeen loppuraportissa (Valtiovarainministeriön julkaisuja 21/2012, s 13) määriteltyjä tulosohjauksen yhteisiä periaatteita. Ministeriössä on ollut käynnissä vuodesta 2011 alkaen hallinnonalan tulosohjauksen kehittämishanke. Hanke on toiminut samaan aikaan kuin VM:n koko valtion tulosoh-
5 jauksen kehittämistä koskenut hanke. Ministeriö on jo valmistelun aikana pilotoinut ehdotuksia ja saattanut VM:n hankkeen tietoon näkemyksensä. Ministeriö on ottanut käyttöön uusia käytäntöjä ohjausprosesseissa jatkuvasti. Samalla tulosohjauksen laatu on koko ajan parantunut. Hallinnonalan tulosohjauksen lähtökohtana on saavuttaa mahdollisimman hyvä vaikuttavuus annettujen resurssien puitteissa. Tulosohjauksen perustan muodostavat hallitusohjelmasta johdetut tavoitteet, hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman (HOT) poikkihallinnolliset tavoitteet sekä yhteiskunnalliset vaikuttuvuustavoitteet. Viime vuosina ohjauksessa on korostettu strategisesti merkittävimpiä asioita, jolloin asetettujen tavoitteiden määrä on laskenut selvästi. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti konkreettisten mittareiden perusteella mm. virastojen puolivuotisraporteissa ja johtamissopimuksissa. Hallinnonalan tulosohjaus perustuu ministeriön ja virastojen väliseen hyvään yhteistyöhön. Yhteistyö on syventynyt ja parantunut. Tulosohjaajien ammattitaito on parantunut sekä ministeriöissä että virastoissa. Tulosohjausprofession kehittäminen on yksi hallinnonalan tulosohjauksen kehittämishankkeen keskeisistä tavoitteista. Ehdotus 2: Kytketään hallitusohjelma- ja budjettiohjaus tiiviimmin yhteen tulosohjauksessa Kysymys: miten hallinnonalallanne on kytketty hallitusohjelma- ja budjettiohjaus ministeriön tulosohjaukseen? Onko hallinnonalallanne käynnissä tähän liittyvää kehitystyötä? SM: Käytännössä merkittävimmäksi ja tehokkaimmaksi tavaksi tukea ko. prosessien toiminnallista yhteyttä on kuitenkin osoittautunut ministeriön sisäinen organisaatiorakenne erityisesti toiminta- ja taloussuunnittelun osalta, mutta myös lainsäädäntöprosessin osalta. Strateginen suunnittelu, toiminta- ja taloussuunnittelu (sekä näiden kehittämistoiminto), TAE valmistelu, kehysprosessi sekä kirjanpito- ja laskenta sijaitsevat kaikki poikkeuksellisesti samassa yksikössä (talousyksikkö). Tämä mahdollistaa asioiden suoraviivaisen, tehokkaan ja hallinnollisesti kevyen valmistelun ja yhteensovittamisen kaikissa tilanteissa. Yksikkö on suoraan kansliapäällikön alainen yksikkö, joka osaltaan tukee ko. toimintamallia (hierarkkisesti kevyt ei välitasoa). Lainsäädäntöprosessien yhteys hallitusohjelmatyöhön on varmistettu talousyksikön (HO kokonaisseuranta) ja oikeusyksikön tiiviillä ja säännöllisellä yhteydenpidolla ja yhteistyöllä. TEM: TEM:ssä vuonna 2012 syksyllä käyttöönotetussa uudessa organisaatiomallissa yhdistettiin konserniohjausyksikköön strategia-, talous- ja ohjausasioiden johto ja koordinaatio. Aikaisemmin näitä avainprosesseja hoidettiin ministeriössä eri osastoilla ja yksiköissä. Prosessien kehittäminen on yhteen sovittanut ao. prosesseja ja tuonut synergiaa ja hallinnollista keveyttä organisaatioon. Myös päivityksen alla olevassa konserniohjausmallissa ollaan esittelemässä tavoitehierarkia- ja raportointimallia, jossa kuvataan hallitusohjelma-, strategia- ja budjettiprosessien väliset tavoitehierarkiat ja niiden seuranta. Tavoitteena on edelleen entistä tehokkaammin yhtenäistää eri prosesseissa käytettävät tavoitteet ja niiden raportointi. YM: Useampivuotisen suunnittelun lähtökohtana on hallitusohjelma ja vuosittain tulossuunnitteluprosessissa suunnittelua tarkistetaan TAE:n mukaiseksi. Tulossuunnittelua ja -ohjausta tehdään kansliapäällikön johdolla tiiviissä vuorovaikutuksessa ministeriön osastojen substanssiohjauksen kanssa. Hallintoyksikössä koordinoidaan ja kehitetään
6 tulosohjausta talousjohtajan alaisuudessa. Laajempaa vuorovaikutusta vahvistamaan on perustettu ministeriön sisäinen yhteistyö-ryhmä ns. YM-tune-ryhmä, tulosneuvotteluja valmisteleva ryhmä. VM: VM:n hallinnonalalla on hallitusohjelma- ja budjettiohjaus kytketty ministeriön tulosohjaukseen. Uudet suunnitteluasiakirjat kuten strategia-asiakirja kytkeytyy suoraan hallitusohjelmaan ja hallitusohjelmasta kumpuaviin tavoitteisiin. Strategia-asiakirja on hallituskauden mittainen. Myös hallituksen ensimmäinen kehyspäätös määrittää hallinnonalan resurssit ja kehys on esitetty strategia-asiakirjoissa. Näin strategiset, hallitusohjelmaan kytkeytyvät tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa keskenään. STM: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla otettiin käyttöön uudistettu tulossopimusmalli vuoden tulossopimuksissa. Mallissa on nostettu hallitusohjelman tavoitteet entistä selkeämmin esiin. Sopimuksiin lisättiin myös kappale viraston rahoituksesta, jossa näkyy edellisen vuoden toteuma, kuluvan vuoden arvio sekä sopimusvuoden suunnitelma. Tulossopimuksissa kuvataan laajemmin, täsmennetään ja tarkennetaan talousarvioesityksessä määriteltyjä seuraavan vuoden alustavia tavoitteita. Ongelmana yhteensovituksessa on prosessien aikataulujen erilaisuus. PLM: Hallinnonalan tulosohjaus saa perusteensa seuraavista asiakirjoista: hallitusohjelma, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon puolustushallintoa koskevat kirjaukset sekä PLM:n hallinnonalan strategia jalkautetaan koko hallinnonalaa koskeviksi toimintalinjauksiksi ja virastokohtaisiksi toiminnallisiksi tulostavoitteiksi seuraaville 1+4 vuosille (talousarviovuosi ja kehyskausi). PLM:n hallinnonalan kehys- ja talousarvioehdotukset perustuvat valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevaan kehyspäätökseen, hallinnonalan toimintasuunnitelmaan, ministeriön ja alaisten virastojen tulosneuvottelujen tuloksiin sekä virastokohtaisiin kehys- ja talousarvioehdotuksiin. Tulosneuvotteluissa sovitut asiat jalkautetaan virastojen toiminnallisiksi tulostavoitteiksi talousarvioehdotuksessa ja tulossopimuksissa. Henkilökohtaiset tavoitteet sovitaan vuosittain kehityskeskusteluissa. PLM:n hallinnonalan ohjausjärjestelmän kehittämisen painopisteinä ovat tavoiteasetannan terävöittäminen, kustannustietoisuuden ja riskienhallinnan systemaattinen huomioiminen suunnittelussa sekä seurannan ja arvioinnin kehittäminen. OM: Oikeusministeriön Toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetetaan muun muassa hallitusohjelman pohjalta sektoreille TTS-kauden keskeiset painopistealueet, joista kunkin vuoden talousarvioehdotukseen poimitaan toiminnan ja talouden kannalta keskeisimmät tavoitteet. Talousarvioehdotukseen sisältyvät tavoitteet muodostavat perustan syksyllä käytäville tulosneuvotteluille ja tulostavoitteille. Vuosittainen tulossopimus on kuitenkin edelleen oma asiakirjansa ja tulostavoitteita asetetaan yleensä enemmän kuin TAE-tavoitteita. Hallitusohjelman tavoitteet eivät välttämättä vielä kytkeydy riittävän tiivisti tulosohjaukseen koko hallinnonalan osalta. Tähän kiinnitetään tarkempaa huomioita jatkossa TTS-valmistelua kehitettäessä sekä mahdollisesti osallistumalla Tulosohjauksen kehittämishankkeen 2-vaiheen pilotointiin. MMM: Hallitusohjelman tavoitteet on sisällytetty MMM:n toimialan politiikkasektoreiden yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin ja hallinnonalan virastoja koskeviin hallinnollisiin tulostavoitteisiin. Tavoitteiden toteutuminen ja niiden edellyttämät toimenpiteet päivitetään normaalissa suunnittelu- ja seurantaprosessissa (hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu, talousarviovalmistelu, talousarvion perusteella tehtävät virastokohtaiset tulos-sopimukset sekä tilinpäätökset ja ministeriön kannanotot niihin). Ministeriö ohjaa tätä prosessia joka vaiheessa. Lisäksi ministeriön hallituskautta koske-
7 vassa lainsäädäntöohjelmassa on otettu huomioon hallitusohjelmasta johtuvat säädösmuutokset. Kehittämistavoitteena on parantaa koko prosessin vaikuttavuutta ja samalla keventää sitä. Kytkentä sinänsä on kunnossa. UM: Hallitusohjelma on ministeriön oman kehittämishankkeen tuloksena kytketty suoraan hallinnonalan tulosohjaukseen ja budjettiprosessiin. Kehittämistyössä keskitytään erityisesti resurssien kohdentamiseen entistä tehokkaammin hallitusohjelman ja hallinnonalan strategisten prioriteettien mukaisesti. Tätä työtä tukee myös ministeriön toimintolaskennan kehittäminen. OKM: Tässä ehdotetun mukaisia toimia sisältyy OKM:n pilottihankkeeseen. Virastokohtaisessa ohjauksessa ohjattavien tahojen tavoitteiden asettaminen perustuu hallitusohjelmaan ja tämän huomioon ottaviin valtioneuvoston hyväksymiin asiakirjoihin (koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma) sekä muihin vastaaviin strategisiin asiakirjoihin (OKM:n strategia 2020, kulttuuripolitiikan strategia 2020 sekä liikunnan edistämistä koskevat linjaukset.) Ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio ja ohjattavien tahojen kanssa tehtävät sopimukset muodostavat yhdenmukaisen kokonaisuuden. On huomattava, että hallitusohjelmaan kirjatut asiat koskevat vain osittain tulosohjattavia virastoja tai laitoksia. VNK: Valtioneuvoston kansliassa pääministerin ministeriönä hallitusohjelma on välittömästi mukana budjettivalmistelussa. LVM: katso vastaus kysymykseen 1. Virastojen tulossopimukset ja ministeriön tulostavoitteet on tästä vuodesta lähtien laadittu monivuotisina siten, että tarkastelu kohdistuu hallituskauden aikana saavutettaviin tuloksiin. Ilmatieteen laitoksen osalta monivuotiseen tulossopimukseen siirryttiin jo vuonna Virastojen tulossopimusprosessi on integroitu osaksi budjettiprosessia. Ministeriö käy huhtikuussa tulosneuvottelut kaikkien virastojen kanssa ennen talousarvioesityksen laadintaa. Tulossopimukset vahvistetaan valtion talousarvion päättämisen jälkeen. Sekä tulossopimuksissa että virastojen tuloksellisuuden seurannassa toimintaa ja resursseja tarkastellaan rinnakkain. Ehdotus 3: Otetaan käyttöön uusi tulosprisma ja sen kuvaustapa, joka korostaa yhtenäisyyttä, poikkihallinnollisuutta ja yhteisiä tavoitteita Kysymys: onko hallinnonalallanne hyödynnetty keväällä 2012 uudistettua tulosprismaa? SM: Sisäasiainhallinnossa on varauduttu uuden tulosprisman käyttöönottoon. Käytännössä uuden tulosprisman käyttöön ei vielä ole siirrytty, koska tästä ei ole olemassa velvoittavaa päätöstä. Vanha tulosprisma perustuu asetukseen sekä erilliseen laadintamääräykseen ja näitä ei tältä osin ole muutettu. Täysimääräinen käyttöönotto edellyttää myös Valtiokonttorin ylläpitämän NETRA- järjestelmän päivittämistä. TEM: Uudistettu tulosprisma on ollut käytössä TEM:n MIKES-pilotissa. Muuten ei uudistettua tulosprismaa ole vielä otettu käyttöön, koska siitä aiheutuneita muutoksia ei ole vielä viety talousarvioasetukseen eikä niitä ole myöskään otettu käyttöön VK:n ylläpitämässä Netra-tulostietojärjestelmässä. Kun edellä mainitut muutokset on tehty ja tulosohjaushankkeessa päätetty tulossopimusmalliasiakirjan mallista, voidaan uudistettu tulosprisma ottaa TEM:n hallinnonalalla käyttöön.
8 YM: Uudistettuun tulosprismaan on siirrytty SYKE:n vuosien tulossopimuksessa. Metsähallituksen luontopalvelujen tulossopimuksessa uudistustyö on käynnissä seuraavaa tulossopimusta varten. Luontopalvelujen tulossopimus on tavoitteena tehdä tulostietojärjestelmän tulostavoiteasiakirjaa ja uutta tulosprismaa hyödyntäen syksyllä Syksyllä 2012 oli tarkoitus pilotoida ja ottaa ELY-keskusten Y-vastuualueen toiminnallisena tulossopimuksena käyttöön Valtion tulostietojärjestelmän (Netra) tulossopimus (tulostavoiteasiakirja). Tästä jouduttiin luopumaan, koska uutta tulosprismaa ei ollut päivitetty järjestelmään. Järjestelmä ei myöskään tukenut poikkihallinnosta sopimista ja mahdollistanut tulostavoiteasiakirjan käyttöä. Valtiokonttorin järjestelmän korjauslupausten myötä samaa yritetään syksyllä Poikkihallinnollisesti ohjattavien ELY-keskusten ja AVI:en tulossopimuksen rakenne ja uuden tulosprisman käyttöönotto riippuu yleishallinnollisesta ohjaajasta, TEM:stä ja VM:stä. VM: Uudet suunnitteluasiakirjat otettiin käyttöön vuoden 2011 lopussa, jolloin uusi tulosprisma ei ollut vielä käytössä, joten pohjana oli vielä vanha prisma. Sinänsä uuden prisman myötä nousseet asiat kuten yhtenäisyys, poikkihallinnollisuus ja yhteiset tavoitteet ovat olleet vahvasti mukana eli uuden tulosprisman rakenne on mukana VM:n hallinnonalan suunnitteluasiakirjoissa. VM:n hallinnonalan virastojen suunnitteluasiakirjat ovat rakenteeltaan samanlaisia kaikille. STM: Uusi tulosprisma ei oleellisesti poikkea sosiaali- ja terveysministeriön nykykäytännöstä. Mahdollisesti puuttuvin osin tehdään tarkennuksia tulevan syksyn kierroksella. PLM: Hallinnonala ei ole toistaiseksi ottanut käyttöön uutta tulosprismaa. Uuden tulosprisman käyttöönotto tapahtuu mahdollisesti vuoden 2013 aikana. OM: Uusi tulosprisma ja sen kuvaustapa korostaa erityisesti poikkihallinnollisuutta. Muilta osin se ei tuo merkittäviä uudistuksia. Koska yhteisiä poikkihallinnollisia vaikuttavuus-tavoitteita ei toistaiseksi ole juurikaan asetettu, tulosprisman soveltamiseen ei ole vielä tehty muutoksia. MMM: Ministeriö on laatinut hallinnonalan virastojen kanssa tehtävissä tulossopimuksissa käytettävän yhtenäisen sopimusrakenteen, joka sisältää pidemmän kauden tavoitteet viraston toiminnalle, talousarvioasetuksen (11 ja 65 ) edellyttämän tavoitejaottelun sekä resurssitiedot. Poikkihallinnollisuus on huomioitu politiikkasektoreiden substanssitavoitteiden sisällössä. Uudistettu tulosprisma ei jaottelun sisällön osalta poikkea olennaisesti talousarvioasetukseen perustuvasta ja ministeriössä käytössä olevasta. Prisman termimuutokset otetaan käyttöön soveltuvin osin vuotta 2014 koskevissa tulossopimuksissa. UM: Hallinnonala noudattaa tulosohjauksessaan talousarviolain ja -asetuksen vaatimuksia. Hallinnonalan suunnitteluprosesseissa (TTS, talousarvio) käsitellään kuitenkin kaikki hallinnonalan käytössä olevat voimavarat. OKM: Uudistettua tulosprismaa ei ole otettu käyttöön sellaisenaan virastojen ja laitosten tai muussa ohjauksessa. Uudistettua tulosprismaa ei ole myöskään OKM:n pilotissa tarkkaan arvioitu. Sen näkökulmia on kuitenkin otettu huomioon virastojen ja laitosten tulossopimuksissa. Eräillä toimialoilla tulossopimukset sisältävät jo nykyisin hallitusohjelmasta nousevia yhteisiä tavoitteita. Tulosprisman käyttöönotosta tulisi sopia valtionhallinnossa yhteisesti.
9 VNK: Valtioneuvoston kanslia ei ole vielä omassa toiminnassaan ottanut käyttöön uutta tulosprismaa. LVM: Hallinnonalalla on sovellettu uudistettua tulosprismaa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet kattavat koko hallinnonalan. Virastojen tulostavoitteina ovat toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettavat tavoitteet. Lisäksi tulossopimuksissa ovat voimavarat (eurot). Hallinnonalan virastojen tulossopimukset ovat uudistetun tulosprisman mukaiset. Varsinaisten tulostavoitteiden lisäksi on sopimusten liitteenä nk. seurantakohteet, joiden tilaa ja kehitystä seurataan. Esimerkiksi henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan, vaikka tätä ei aina ole asetettu tulostavoitteeksi. Tulossopimuksista löytyvät myös valtiokonsernitasoiset ja poikkihallinnolliset tavoitteet, ks. vastaus kysymykseen 1. Johtamissopimuksen osalta katso vastaus kysymykseen 12. Ehdotus 4: Lisätään strategisuutta ja kevennetään tulosohjausta hallinnonaloilla ottamalla käyttöön hallituskausittainen sykli Kysymys: onko tulosohjauksen nelivuotinen sykli hallinnonalallanne käytössä (jos ei ole, milloin otetaan)? Mikäli hallituskausittainen sykli on otettu käyttöön, onko se johtanut todennetusti menettelyn keventymiseen? SM: Sisäasiainhallinnon TTS suunnitteluasiakirja ja toimintamalli uudistettiin muutama vuosi sitten. Tuossa uudistuksessa otettiin käyttöön soveltuvin osin toimintamalli, joka perustuu samaan ajatteluun yhteisen tulosohjauksen kehittämishankkeen linjausten kanssa eli hallinnonalalla on jo käytössä hallituskausittainen suunnittelumalli. Toimintaa tämä on keventänyt siten, että TTS asiakirja ainoastaan päivitetään ns. välivuosina. Täysimääräinen siirtyminen hallituskausittaiseen suunnitteluun (ml. tulosneuvotteluprosessi yms.) koko hallinnonalaa koskien käynnistetään syksyn 2013 tuloskeskusteluprosessin yhteydessä. Seuraaviin eduskuntavaaleihin kestävän siirtymäkauden aikana hallinnonalalla rakennetaan toimintamalli ja prosessit sellaisiksi, että seuraavan hallituskauden käynnistyessä 4-vuotismalli on lopullisesti valmis. TEM: TEM on pilotoinut monivuotisia tulossopimuksia kolmen viraston osalta vuodesta 2012 alkaen (Teknologian tutkimuskeskus VTT, Geologian tutkimuskeskus ja Mittatekniikan keskus). Lisäksi monivuotiset sopimukset ovat olleet käytössä ELY-keskuksissa niiden perustamisesta lähtien. Monivuotisista sopimuksista saadut kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia ja niiden on katsottu keventäneen valmistelua välivuosina. Toisaalta epäselvyyttä on esiintynyt siitä missä laajuudessa monivuotisia sopimuksia voidaan välivuosina päivittää ja miten niiden rullaavuus toteutetaan. Muiden virastojen ja laitosten osalta voidaan monivuotisuuteen siirtyä kun uudesta tulossopimuspohjasta on tehty lopulliset ratkaisut ja malli on muutenkin valmis otettavaksi laajempaan käyttöön pilottivaiheen jälkeen. Alustavasti on suunniteltu, että uusi monivuotinen sopimusmalli voitaisiin ottaa kattavasti käyttöön vuoden 2015 alussa voimaantulevissa tulossopimuksissa, joita koskevat neuvottelut käydään syksyllä Koska vuosi 2015 on vaalivuosi, tehtäisiin niihin syksyllä 2015 kattavat tarkistukset uuden hallitusohjelman johdosta. On katsottu, että teknisesti uusi sopimuspohja olisi hyvä ottaa käyttöön ennen muutenkin kiireistä vaalivuotta. YM: Tulosohjauksessa ollaan siirtymässä hallituskausisykliin. ELY-keskusten toiminnallinen Y-vastuualueen tulossopimus yritettiin tehdä vuosille Toisen vastuualuetta ohjaavan ministeriön tulkinnan vuoksi sopimus jouduttiin kuitenkin tekemään erikseen kummallekin budjettivuodelle 2011 ja Ympäristöministeriö ei kuitenkaan
10 käynyt syksyllä 2012 varsinaisia tulosneuvotteluja, vaan tulossopimuksia tarkistettiin, käytiin muutama neuvottelu yksittäisistä asioista ja allekirjoitettiin uudelleen lähes muuttumattomina. Koska toinen ohjaava ministeriö kävi kaikkien kanssa tulosneuvottelut, ohjattavat kokivat poikkeavat käytännöt ongelmallisena. Syksyllä 2013 on jälleen tavoitteena tehdä vuosille vuotinen tulossopimus, jota tarkistetaan vain tarvittaessa. VM: Uusien suunnitteluasiakirjojen myötä VM:n hallinnonalalla on otettu käyttöön hallituskauden mittainen nelivuotinen sykli. Uusi menettely on keventänyt huomattavasti tulosohjausta, kun on päästy irti aikaisemmasta, joka vuosi laadittavista toiminta- ja taloussuunnitelmista. Nelivuotinen tarkastelu mahdollistaa laajemman ja paremman kokonaiskuvan ja - otteen saamisen hallinnonalasta ja yksittäisestä virastosta. Samalla on löydetty parempi yhteys hallitusohjelman tavoitteisiin ja tulosohjauksesta on tullut aikaisempaa strategisempaa eli vuosittaisesta virastojen operatiivisten tavoitteiden hieromisesta on siirrytty kohti strategisempia kokonaisuuksia: nähdään siis paremmin metsä puilta. STM: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla otettiin tulossopimuksissa käyttöön nelivuotinen sykli jo 2000-luvun alussa. Nelivuotiskauden alussa määritellään toiminnalliset tavoitteet hallitusohjelman ja hallinnonalan strategian pohjalta koko kaudelle. Lisäksi määritellään tulostavoitteet seuraavalle budjettivuodelle. Seuraavina vuosina arvioidaan mennyt ja tarkistetaan tulevan vuoden tulostavoitteet. Toiminnallisia tavoitteita muokataan vain hyvin perustelluista syistä. Ns. välivuosien tulosopimusten valmistelukierros on selvästi kevyempi. PLM: PLM:n hallinnonalan tulosohjaus kattaa nelivuotisen syklin. Alussa uusi nelivuotinen sykli ei keventänyt tulosohjausta, päinvastoin. Vuodesta 2010 tulosohjausprosessia ja asiakirjojen sisältöjä on kehitetty niin, että tulosohjauksessa on mahdollista keskittyä olennaiseen, muutosta vaativiin kokonaisuuksiin ja tulosneuvottelut on pääosin integroitu osaksi virastojen välisiä johtoryhmien työskentelyä. OM: Tulosohjauksen nelivuotista sykliä ei vielä ole otettu käyttöön kehittämishankkeen tarkoittamalla tavalla. Aito käyttöönotto edellyttää koko hallinnonalan siirtymistä malliin, koska hallinnonalan sektoreiden toiminta ja siten toiminnan ja talouden suunnittelu kytkeytyvät tiivisti toisiinsa. Ennen kuin koko hallinnonalalla siirrytään laajamittaisesti nelivuotiseen malliin, on tarkoituksenmukaista kuitenkin pilotoida sitä hallinnonalan virastorakenteesta johtuen yhdellä tai muutamalla sektorilla. MMM: Ministeriön hallinnonalalla käytetty tulossopimuksen rakenne sisältää budjettivuoden ja neljän seuraavan vuoden strategiset tavoitteet virastolle jaoteltuna seuraavasti: - perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset, - keskeiset päämäärät, toimintalinjat/strategiat sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus, - kauden aikana toteutettavat tuottavuutta lisäävät ja toimintamäärärahatarvetta vähentävät toimenpiteet. Kaikkien virastojen kanssa tehdyt tulossopimukset sisältävät tämän pidemmän ajan tarkastelun, johon sisällytetään sekä viraston toivomia että ministeriön haluamia linjauksia. Tarkastelu tarkistetaan vuosittain. Erikseen vain hallituskautta koskevaa virastojen ohjausta ei ole. Monivuotisuutta (3v) on kokeiltu maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tulossopimuksessa, mutta käytetty menettely ei ole keventänyt ohjauspanosta. Lisäksi MMM osallistuu aluehallinnon (Ely:t, AVI:t) ohjaukseen, joille laaditaan ne-
11 livuotissopimukset. Tavoitteena on siirtyä rullaaviin nelivuotisiin sopimuksiin v:n 2015 sopimuksissa koko hallinnonalalla. UM: Ulkoasiainministeriö on ottanut virallisesti käyttöön hallituskausittain syklin nykyisen hallituskauden alussa. Sykli on keventänyt ensisijaisesti tulosohjausasiakirjojen valmistelua, koska jo aikaisemmin ministeriön tulosohjaus on nojannut pääsääntöisesti hallitusohjelmiin ja niiden pohjalta laadittuihin hallinnonalan strategia-asiakirjoihin kuten esimerkiksi kehityspoliittinen toimenpideohjelma. OKM: Nelivuotinen sykli sopimuksissa on hallinnonalalla otettu varsin laajasti käyttöön. Sitä ei kuitenkaan ole välttämättä kytketty täsmällisesti hallituskausiin. Tällä menettelyllä sopimuskauden ajoituksessa on ollut mahdollista ottaa huomioon riittävä vuorovaikutus ja sitoutuminen ohjattavien tahojen kanssa ennen yhteisten tavoitteiden asettamista ja ennen uuden sopimuskauden käynnistämistä. VNK: Valtioneuvoston kanslia valmistelee aina hallituskauden alettua ensimmäiseen uuden hallituksen budjettivalmisteluun yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ministeriölle eli itselleen, jotka ovat voimassa koko hallituskauden jollei hallitusohjelmasta muuta johdu. Budjettivalmistelussa joudutaan kuitenkin sopeutumaan hallituskaudella tuleviin muutoksiin, joista linjoista hallitus päättää. Näin ollen hallituskauden alussa poliittisella tasolla sovitut linjat eivät välttämättä pysy voimassa koko hallituskautta ja ministeriön tulee sopeutua siihen. LVM: Hallituskausittainen sykli on käytössä (ks. kysymys 2). Virastojen tulosohjausprosessi on keventynyt selvästi. Menettelyssä on siirrytty siihen, että hallituskauden alussa tulossopimusneuvottelut käydään perusteellisemmin ja välivuosina neuvottelut ovat keveämpiä. Tällöin lähinnä tarkistetaan, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Samaan aikaan on vähennetty tavoitteita ja keskitetty seurannan perusteella niihin asioihin, joissa toimenpiteitä eniten tarvitaan. Hallinnonalan TTS-prosessia on kehitetty. Virastoilta ei enää ole edellytetty perinteistä TTS:ää, vaan monivuotinen sopimus korvaa entisen TTS:n. Myös hallinnonalan TTS laaditaan hallituskauden välivuosina kevennettynä. Ehdotus 5: Otetaan käyttöön yhteisiä hallinnollisia tavoitteita esimerkiksi henkilöstöstä, tietohallinnosta ja tilatehokkuudesta Kysymys: kuinka käyttökelpoisiksi hallinnonalanne ohjauksessa arvioitte kaikille valtion virastoille mahdollisesti asetettavia yhteisiä hallinnollisia konsernitavoitteita? Mitä tavoitteita ehdottaisitte yhteisiksi hallinnollisiksi tavoitteiksi? SM: Syksyn 2013 tuloskeskustelukierroksen yhteydessä kaikille sisäasiainhallinnonalan virastoille tullaan asettamaan hankkeen linjausten mukaisesti yhteisiä hallinnollisia konsernitavoitteita. Tässä vaiheessa tavoitteiden sisältöön ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa, koska ne muotoutuvat monivaiheisen sekä sitouttavan ja osallistavan prosessin kautta syksyllä TEM: Yhteisiä kaikille virastoille asetettavia hallinnollisia tavoitteita voidaan tuoda seurantatiedoiksi tulossopimuksen liitteeksi, mutta tässä vaiheessa emme katso tarkoituksenmukaiseksi asettaa niille tavoitearvoja virastojen erilaisista tarpeista ja lähtökohdista johtuen. Lisäksi on tässä kohden muistettava, että uudet ohjauksen periaatteet painottavat tavoitteiden strategisuutta, jolloin ei ole tarkoituksenmukaista asettaa virastoille yksittäisiä hallinnollisia tavoitteita ellei tähän ole erityistä tarvetta. Yhteisten tavoittei-
12 den asettamisprosessi ja niiden sisältö on vielä kesken, joten asian keskeneräisyyden johdosta kokonaisuuteen on vaikea ottaa tässä vaiheessa tarkemmalla tasolla kantaa. YM: Valtion virastoille yhteisillä tavoitteilla voidaan edistää yhteisten, strategisesti tärkeiden tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteita ei voi olla paljon vaan on keskityttävä oleelliseen. Yhteisiä tavoitteita voisi olla sellaisista asioista, joista on tehty yhteisiä linjauksia; mm. toimitila-asioista tai ICT- perus-palvelujen ja muiden tukipalveluiden kehityksestä. VM: VM kannattaa yhteisiä tavoitteita mm. henkilöstölle, tietohallinnolle, toimitiloille, energiansäästölle, hankinnoille, matkustamiselle jne. Pääasia on, että tavoitteet on yhteisesti koko valtionhallinnon tasolla sovittuja ja tavoitteet ovat merkityksellisiä eikä niitä ole liikaa. VM on asettanut yhteisiä hallinnollisia tavoitteita hallinnonalansa virastoille (IPO-mittarit). STM: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on ollut käytössä yhteisiä koko konsernin ohjelmia ja tavoitteita. Systemaattisemmin tulossopimuksissa otettiin käyttöön yhteisiä hallinnollisia tavoitteita vuoden tulossopimuksessa. Nämä tavoitteet ovat: hallinnonalan toiminnan tuottavuuden parantaminen, kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja käyttöönotto, viestinnän kehittäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, sukupuolten välisen tasa-arvon suunnitelmallinen edistäminen, riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkastuksen kehittäminen, talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto (KIEKU), hankintatoimen ja toimitilojen käytön tehostaminen, henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Yhteiset tavoitteet ovat tarpeen ja hyödyllisiä. Ne yhtenäistävät omalta osaltaan ohjausta ja hallinnonalan toimintaa. PLM: Kaikille yhteisten hallinnollisten tulostavoitteiden asettaminen tulisi tapahtua vuorovaikutteisesti valtioneuvostossa. Tällöin eri hallinnonaloilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tulostavoitteen sisältöön ja tavoitetasoon. Tavoitetilassa yhteiset tulostavoitteet voisivat koskea taloudellisten vaikutusten ohella toimintojen laatua ja vaikuttavuutta, esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: - henkilöstö: sitoutuminen, osaaminen ja toimintakyky - toimitilat: energiatehokkuus, tilatehokkuus ja terveydellisyys - tietohallinto: yhteiskäyttöisten sovellutusten lukumäärä ja lisenssimaksut suhteessa muihin toimintamenoihin Yhteisten tulostavoitteiden nykyistä laajempaa käyttöönottoa tukisi tiedonkeruun toteuttaminen käytössä olevia tietojärjestelmiä hyödyntäen. OM: Yhteisten hallinnollisten konsernitavoitteiden asettamista kannatetaan tietyin varauksin. Seurattavien kohteiden tulee olla valtioneuvostotasolla strategisesti merkittäviä, tarkoin harkittuja ja tavoitteellisia. Kaikille seurattaville kohteille tulee lisäksi asettaa selkeät mittarit. Mahdollisia yhteisiä konsernitavoitteita voisivat olla esimerkiksi toimialariippumattomat ICT-kustannukset/htv, toimistotilojen tilatehokkuus sekä VMBarosta johdettavat erityiset tavoitteet. Konsernitavoitteiden seuraamista helpottaisi valtion tulostietojärjestelmään laadittava yhteinen sähköinen tulossopimuspohja, jolle yhteiset tavoitteet tulostuisivat automaattisesti.
13 MMM: Yhteiset kootut hallinnolliset tavoitteet ovat tarpeen; varsinkin jos on aidosti asetettu valtiokonsernin toimintaa muuttamaan tarkoitettuja yhteisiä tavoitteita. Ne voivat olla sekä laadullisia että voimavaroja säätelevinä ainakin tuki- ja yleisiä hallintotehtäviä (mm. talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, toimitilat sekä ICT) koskevia. Tällä hetkellä koko hallintoa koskevia linjauksia on useissa yhteyksissä: ainakin hallitusohjelmassa, VN:n periaatepäätöksissä, valtiontalouden kehyspäätöksessä ja lainsäädännössä. Kannatettava uudistusesitys on, että yhteiset hallinnolliset tavoitteet sisällytettäisiin kattavasti osaksi kehyspäätöstä, josta ne siirtyisivät tulossopimuksiin. MMM:n hallinnonalalla keskeisiä yhteisiä tavoitteita on kehitetty. Niitä on sisällytetty vuoden 2014 talousarvioehdotukseen virastojen kohdalle. Tarkoituksena on, että tavoitteita käytetään ohjauksen ja seurannan kaikissa vaiheissa, jolloin ne kehittyvät tarpeen mukaan ja niille tulee vakiintunut sisältö. UM: Ulkoasiainministeriön näkökulmasta käyttökelpoisimpia konsernitavoitteita olisivat tietohallinnolle ja tilatehokkuudelle asetettavat tavoitteet. Henkilöstön osalta voitaisiin pohtia yhteisten tavoitteiden asettamista työhyvinvoinnille. OKM: Mahdollisten yhteisten tavoitteiden tulee olla ohjaussuhteen kannalta relevantteja. Niiden laatimisessa tulee käyttää harkintaa. Yhteisten hallinnollisten tavoitteiden vaarana on, että ohjattavat tahot kokevat sopimukset ulkokohtaisina hallinnollisten toimenpiteiden kirjauksina ja sisällöllinen kehittäminen jää vähemmälle. Samalla on mahdollista, että sopimusten strategisuus heikkenee jos sopimukset jäävät liian yleiselle tasolle. Esimerkiksi ICT:tä koskevat yhteiset tavoitteet voisivat toimia hyvin yhteisinä tavoitteina. VNK: Olemme ottaneet käyttöön henkilöstön osalta VMBaron indikaattorit, joiden toivomme yleistyvän hallinnossa samoin sairauspoissaolot per HTV, jotka ovat käytössä myös valtionhallinnon ulkopuolella. Nämä ovat sopineet meille hyvin. Samoin tilatehokkuus sopii meille, kunhan muistetaan, että ministeriöt ovat tietoturvallisuuden ja kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusvelvoitteiden vuoksi eri asemassa. Tietohallinnon osalta olemme hyväksyneet geneeristen palveluiden yhteiset kriteerit (Tori, Tuve) ; samoin kuin lähtökohtaisesti yhteisen arkkitehtuurin aikaansaamisen kuin myös yhteisen tietoturvallisuuden määrittelyt, toivomme näidenkin osalta asioiden etenemistä laajemmin mm ministeriöissä. LVM: Liikenne- ja viestintäministeriö näkee yhteisten konsernitavoitteiden asettamisen kannatettavana silloin, kun ne tuottavat lisäarvoa sekä valtionhallinnolle että virastoille ja laitoksille. Tavoitteita voidaan asettaa erityisesti hankinnoille, toimitiloille sekä ICT:lle kuten VM:n raportissa on todettu. Ehdotus 6: Otetaan käyttöön valtion tulostietojärjestelmään laadittava tulossopimuspohja Kysymys: milloin katsotte olevanne valmiita kattavasti hyödyntämään Valtion tulostietojärjestelmän yhteistä tulossopimuspohjaa (syksyllä 2013 vai myöhemmin)? SM: Sisäasiainhallinto ottaa käyttöönsä NETRA-järjestelmään laadittavan yhteisen tulossopimuspohjan syksyllä TEM: TEM on pilotoinut MIKES:n ohjauksessa uutta tulossopimuspohjaa ns. varjosopimuksena eli virallinen sopimus on laadittu vanhalle pohjalle, mutta rinnalla on valmis-
14 teltu uudenmallista sopimusta. Pilotointi on kuitenkin tapahtunut ilman tietojärjestelmää eli Word-dokumenteilla. MIKES-pilotissa oli tarkoitus pilotoida myös Netralla laadittavaa tulossopimuspohjaa, mutta koska Netrassa ei ole vielä käytössä uutta sopimuspohjaa, ei pilotointia voitu toteuttaa. TEM katsoo, että on erityisen tärkeää pilotoida uutta Netran sopimusmallia ja sen toimivuutta ennen sen laajamittaista käyttöönottoa. Järjestelmän tulisi olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta se voidaan ottaa kattavasti käyttöön laajalle käyttäjäjoukolle. Tarkkaa käyttöönottoajankohtaa on tässä vaiheessa mahdoton sanoa, koska järjestelmää ei ole päästy koekäyttämään YM: Tulossopimus pohjaa voidaan käyttää laajemmin vasta, kun se tukee poikkihallinnollista tulossopimista. ELY-pilotissamme olemme huomanneet seuraavat välttämättömät korjaustarpeet: Poikkihallinnollinen sopiminen mahdollistettava Edes manuaalisesti voitava kirjata sopimus oikealle hallinnonalalle Otsikkoon mahdollistettava lisäys: Toiminnallinen tulossopimus + vastuu-alue Hallinnonalaksi voitava valita oikea hallinnonala, ei TEM Riittävästi allekirjoittajia Sopimuksen sisältö voitava ryhmitellä tulostavoiteryhmittäin Välttämätön jäsentämään suurta mittarimäärää selkeiksi kokonaisuuksiksi, jolloin voidaan erottaa YM:n ja MMM:n ohjaamat asiat toisistaan Ylimääräiset tiedot voitava poistaa Tyhjät ja turhat otsikot ja asiat voitava poistaa (mittarin nimessä ei vastuualuetta vaan näkymään otsikossa, TA=lyhenteen selitys pois, ei koske ELY:jä) Lisäksi pilotissa huomattiin muita tulossopimuksen laatua parantavia kehittämistarpeita: Numeeriselle mittarille näkyviin edellisestä vuodesta sekä tavoite että ennuste sekä sitä edeltävä toteuma. Erityisesti resursseja koskevat taulukot tai liitteet mukaan sopimukseen (määrä-rahat, hankelistat ja -muistiot, erikoistumismuistiot). Haluttaessa voitava valita myös seurantamittarit raportille asiayhteyteen. (Ensin numeeriset mittarit, niiden jälkeen sanalliset mittarit.) Haluttaessa näkyviin mittarin kuuluminen luokkiin. SYKE:n ja Metsähallituksen luontopalvelujen ohjauksessa tulosopimuspohja on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Tämä tosin edellyttää poikkihallinnollisen ohjauksen mahdollistamista, sillä kumpaakin organisaatiota ohjaa myös MMM. VM: VM:n hallinnonalalla on periaatteessa valmius ottaa käyttöön uusi tulossopimuspohja nopealla aikataululla ainakin osassa hallinnonalan virastoja. Kuitenkin VM katsoo, että nykyisillä uudistetuilla tulosohjauksen suunnitteluasiakirjoilla olisi syytä jatkaa tämän hallituskauden loppuun eli vuoden 2015 loppuun asti kuten on alun perin suunniteltu. Suunnitteluasiakirjojen muutos kesken suunnittelukauden ei ole järkevää. Sen sijaan VM katsoo, että tulosohjauksen uudistustyö on nähtävä kokonaisuutena eli koko valtionhallinnon käsittävänä uudistuksena, johon on varattava riittävästi aikaa. Uudistettu tulosohjaus voisi astua voimaan seuraavan hallituksen muodostamisen jälkeen viimeistään vuoden 2016 alusta lukien. Uusi tulosohjaus koskisi koko valtionhallintoa eli sitoisi kaikkia hallinnonaloja. Siihen sisältyisi uudistetut monivuotiset tulossopimukset yhteisine tavoitteineen
15 STM: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla otettiin käyttöön syksyllä 2012 hallinnonalan yhteinen Tulosohjaus-työtila (extranet), jossa valmistellaan tulossopimukset sekä tilinpäätös- ja toimintakertomuskannanotot. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla pystytään tn. hyödyntämään yhteistä tulossopimuspohjaa syksyllä 2015 tulossopimuskauden ensimmäisen vuoden sopimusten valmistelussa. PLM: Syksyllä 2013 lukien edellyttäen, että kyseinen hanke etenee VK:n johdolla suunnitellusti. OM: Uusi yhteinen tulossopimuspohja katsotaan olevan perusteltua ottaa käyttöön kattavasti koko oikeusministeriön hallinnonalalla seuraavan vaalikauden alusta lukien, uuden hallitusohjelman myötä. MMM: Yhteinen sähköinen tulossopimuspohja NETRA:ssa on perusteltua ottaa käyttöön, kun se on suunnitteluprosessiin toimivasti pilotoitu ja se kattaa toiminnallisesti ja sisällöltään sopimusvalmistelun yleisimmät tarpeet. Syksyksi 2013 tämä tuskin onnistuu. UM: Ulkoasiainministeriöllä ei ole alaisuudessaan virastoja, joten se ei laadi tulossopimuksia. Tulossopimuspohjaa tulisi kehittää sellaiseksi, että samaa pohjaa voitaisiin käyttää organisaation TTS:n (tai vastaavan) luomiseen ja sekä tunnuslukuina että tekstinä esitettävien tulostavoitteiden monivuotiseen esittämiseen. OKM: OKM:n pilotissa on arvioitu yhteistä tulossopimuspohjaa ja todettu, että sen käyttöönottoa voidaan harkita seuraavalla sopimusten laadintakierrokselle, käytännössä seuraavalla hallituskaudella. Yleispiirteissään sopimuspohja on toimiva, mutta edellyttää että tarvittaessa ohjattavien tahojen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon. Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi korkeakoulu- ja tiedesektorilla on jo nykyisin käytössä sähköinen järjestelmä (KOTA) ja yhteiset sopimuspohjat, josta ei ole tarkoitus luopua. VNK: Pidämme asiaa toteuttamiskelpoisena. Olemme valmiit kokeileman sitä heti, kun se valmistuu, omassa ministeriössämme. LVM: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmius käyttää valtion tulostietojärjestelmän yhteistä tulossopimuspohjaa syksystä lähtien yhden viraston osalta. Edellytyksenä on, että Netra on siinä valmiudessa, että se soveltuu tulossopimuksen laadinnan apuvälineeksi. Ehdotus 7: Toteutetaan tulosohjauksen uudistavien käytäntöjen pilotointi Kysymys pilottiministeriöille: kuinka hyödylliseksi koette osallistumisenne tulosohjauksen kehittämisperiaatteiden pilotointiin? SM: Sisäasiainhallinnossa ei ole toteutettu pilotointia. Sisäasiainhallinto on sitoutunut osallistumaan seuraavaan pilotointikierrokseen, jonka tuloksen ovat käytettävissä syksyllä Aiheena tässä pilotoinnissa tulee olemaan KIEKU järjestelmän hyödyntäminen tulosohjauksen kehittämishankkeen linjausten toimeenpanossa. TEM: Pilotointiin osallistuminen on ollut erittäin hyödyllistä sekä ministeriölle että virastolle.
16 YM: Olemme seuranneet kehittämisperiaatteiden pilotteja ja hyödyntäneet omassa tulosohjauksen suunnittelussa pilottien kokemuksia. Olemme omana pilottina kehittäneet toiminnallista tulossopimusta ELY-keskusten Y-vastuualueella. ELY-pilotin kokemuksista on välitetty tietoa Valtiokonttoriin, TEM:öön ja VM:öön. VM: Erittäin tärkeää. Pilotointien yhteydessä on tehty tärkeää uudistustyötä. Nyt olisi tärkeää arvioida pilotointien tuloksia laajemmin ja ottaa hyvät käytänteet ja menetelmät käyttöön myös muilla hallinnonaloilla. Hallinnonalojen yhteinen työ tulosohjauksen uudistamishankkeen yhteydessä on ollut tärkeää. STM: - PLM: - OM: Oikeusministeriö ei ole ollut mukana kehittämishankkeen 1-vaiheen pilotoinnissa. MMM: Ministeriö on osallistumassa 2. vaiheen pilotointiin. Pilotoinnin sisältö pohjautuu ministeriön tarpeeseen. Tarkoitus on selvittää/toteuttaa MMM:n hallinnonalan strategian jalkauttaminen ohjauksen keinoin ja luoda näin entistä paremmat edellytykset (tulos)ohjauksen strategisuudelle, monivuotisuudelle, yhteneväisyydelle ja keventämiselle. UM: Ulkoasiainministeriö ei ole pilottiministeriö, joten sillä ei ole tätä toteutettavana. OKM: Pilotti on koettu OKM:n hallinnonalalla hyödylliseksi. Se on ohjannut ajattelemaan uudella tavalla tulosohjauksen kehittämishankkeen tavoitteiden suuntaisesti. Pilotin kautta voidaan myös välittää hyviä käytänteitä ja verkostoitua. OKM:n osalta tulosohjauksen kehittämistyö on vielä kesken. VNK: Kysymys ei koske valtioneuvoston kansliaa. LVM: LVM:n tulosohjaustyöryhmä toimii pilottina koko valtionhallinnon tulosohjauksen kehittämisessä. Hallinnonalalta on tulosohjauksen kehittämishankkeen pilotoinnissa ollut mukana kaksi hanketta: liikenneturvallisuus ja viestintäpolitiikka. Viestintäpolitiikan strategiaa on kehitetty nk. strategiakartta-menetelmän avulla. Hankkeessa pilotoidaan sitä miten saadaan jalkautettua hallitusohjelman tavoitteet hallinnon eri tasoille. Strategiakartta on osoittautunut hyödylliseksi tulosohjauksen ja tulosjohtamisen apuvälineeksi. Liikenneturvallisuushankkeessa pilotoidaan uudenlaista poikkihallinnollista tavoiteasettelua ja ohjausta tieliikenteen liikenneturvallisuudelle asettavien tavoitteiden ja niitä toteuttavien toimenpiteiden osalta. Pilotti on kesken, mutta on ennakoivissa, että pilotti on hyödyksi poikkihallinnollisen tulosohjauksen kehittämisessä. Omien pilottihankkeiden tuottaman hyödyn lisäksi on ollut arvokasta osallistua muiden ministeriöiden hankkeiden kanssa yhteisiin työpajoihin ja vaihtaa molemminpuolisia kehittämisideoita. Ehdotus 8: Laaditaan uudistettu tulosohjauksen ja -johtamisen käsikirja Kysymys: Miltä alueilta toivotte erityisesti sisältöä tulosohjauksen käsikirjaan? SM: Sisäasiainhallinnolla ei ole erityistoiveita uudistettuun tulosohjauksen ja johtamisen käsikirjaan. TEM: Myös uudistetusta tulosprismasta olisi hyvä laatia tietokortti uuteen käsikirjaan.
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotTulosohjauksen ajankohtaiskatsaus
Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi
LisätiedotValtion tulosohjaus uudistuu
Valtion tulosohjaus uudistuu Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna Olli Ahonen Palvelupäällikkö Valtiokonttori / Hallinnon ohjaus Agenda Valtion tulosohjauksen kehittämishanke Tulossopimuksen laadinta
LisätiedotTavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Valtioyhteisön yhteiset tavoitteet
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Valtioyhteisön yhteiset tavoitteet Tulosohjausverkosto 24.2.2015 Markus Siltanen Lähtökohta: poliittisten tavoitteiden
LisätiedotTULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012
LisätiedotKokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki
LisätiedotYhteinen savotta, yhteinen strategia
Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotTulosohjausverkoston tapaaminen
Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista
LisätiedotMihin haasteisiin sinä haluaisit ratkaisuja viraston tulosohjauksessa?
Tulosohjaus viraston näkökulmasta open space Mihin haasteisiin sinä haluaisit ratkaisuja viraston tulosohjauksessa? Yhteenveto ryhmätöistä 28.5.2014 Janne Sariola 1 Keskustelun teemat Koolle- Teema kutsuja
LisätiedotTulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Eduskunnan lausumien toimeenpano (1/2014) 341/54/2011 Liikenne- ja viestintäministeriö, 18.12.2013, LVM/2250/02/2013. Maa- ja metsätalousministeriö, 18.12.2013, dnro
LisätiedotOHJEITA RAPORTOINTIIN 6. Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla
OHJEITA RAPORTOINTIIN 6 Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla Versio 1.0.2/17.6.2013 Valtiokonttori Ohje 2 (9) Sisällysluettelo 1 Tulossopimuksen laadintapohja... 3 2 Tulostavoiteasiakirjan
LisätiedotMoniohjaus koordinoivan ministeriön näkökulmasta
Moniohjaus koordinoivan ministeriön näkökulmasta AVIen tulosohjausprosessi ja AVI-ELY ohjausjärjestelmän kehittämishanke Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Ylitarkastaja Mikko Saarinen, VM / kunta-
LisätiedotUudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen
Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan
LisätiedotValtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan
Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan 1.1.2020 Mistä on kyse? 2 3 Työnjako kunta-maakunta-valtio Maakunta- ja sote - uudistuksen myötä Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla,
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotKeskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012
Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano
LisätiedotVALTION TALOUSHALLINNON PROSESSIEN KEHITTÄMINEN
VALTION TALOUSHALLINNON PROSESSIEN KEHITTÄMINEN HTV- ja tuottavuuskyselyn tuloksista ja kehittämistoimenpiteistä Maileena Tervaportti, apulaisjohtaja Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö Taloushallinnon
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen 29.5.2013 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallinnonalan VATU-ohjelma 1.Hallinnonalan VATU-hankkeiden toteuttaminen (LVMn
LisätiedotViitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali
Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ JA TULOKSIA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI
YHTEISTYÖTÄ JA TULOKSIA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI VM ohjaavana ja tavoitteita asettavana ministeriönä Kehittämispäällikkö Panu Kukkonen Sisältö 1. Tulosohjauksen uudistaminen valtion hallinnossa ja VM:n hallinnonalalla
LisätiedotVALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU
VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN TUNNUSLUVUT 2015: TOTEUMA TAMMI-KESÄKUU (6KK) JA VUOSIENNUSTE (12 KK) Vuosiennuste: 855 951 818 /v Vuosiennuste:
LisätiedotToimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto
Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto 1 Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen, monialaiseen virastoon. Viraston toimialat ovat varhaiskasvatus,
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotMoniohjatun viraston tuloksellisuuden haasteet. Ajatuksia tulossopimuksesta vuosille 2016-2019
Moniohjatun viraston tuloksellisuuden haasteet Ajatuksia tulossopimuksesta vuosille 2016-2019 Strategiapäälliköt VARELY Kirsi Kärpijoki aluekehityspäällikkö 27.11.2013 OSY-hanke: Aluehallintoviranomaisille
LisätiedotKAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen
KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen Jyrki Karhula Strategisten tulossopimusten tarkistus vuodelle 2011 - Toimitaan ELYn strategisen
LisätiedotOsaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa
Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi
LisätiedotValtion lupa- ja valvontaviraston toimeenpanohanke. Sidosryhmätilaisuus Hankepäällikkö Jaska Siikavirta
Valtion lupa ja valvontaviraston toimeenpanohanke Sidosryhmätilaisuus 12.10.2017 Hankepäällikkö Jaska Siikavirta 1 13.10.2017 Etunimi Sukunimi Organisaatiomalli Ihmiset Yhteisöt Yritykset Maakunnat Kunnat
Lisätiedot1. Johtaminen ja riskienhallinta 2. Toiminnan jatkuvuuden hallinta 3. Turvallisuus kehittämisessä 4. Turvallisuuden ylläpito 5. Seuranta ja arviointi
Nimeämispyyntö 1 (2) VM/2155/00.01.00.01/2016 Liite 1 Liite 2 25.01.2017 Julkinen JulkICT Kimmo Rousku Nimeämispyyntö Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän sihteeristöön (VAHTIsihteeristö)
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotKieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö
Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon
LisätiedotYhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta
Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Tilanne 30.9.2015 Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yhteiset periaatteet valtionhallinnon merkittävien ICT:n kehittämistä sisältävien
LisätiedotKieku-hankkeen loppusuora häämöttää miltä näyttää tuottavuuskehitys
Kieku-hankkeen loppusuora häämöttää miltä näyttää tuottavuuskehitys Valtio Expo Lasse Skog, Valtiokonttori Pirjo Pöyhiä, Palkeet Taustaa Tavoitteet Kieku-hankkeelle Toiminnan tehostamisen keinovalikoima
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö
Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia
LisätiedotJOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET
JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:
LisätiedotSelvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta
Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Strategista ketteryyttä julkishallintoon-työpaja 29.4.2011 neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi Selvitystyön päämäärä ja tavoitteet Lähtökohta
LisätiedotTulosohjaushanke 2014
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaushanke 2014 Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilottikokemusten yhteenveto 28.5.2014
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotValtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu
Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)
LisätiedotKaikki VTV:n tarkastukset liittyvät riskienhallintaan ja tukevat hyvää hallintoa
VTV:n tarkastuskertomukset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä sähköisten palvelujen toimintavarmuuden ohjauksesta Pasi Tervasmäki, Pirkko Lahdelma ja Mika Häkkinen Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotAikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta
Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta
LisätiedotToimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto. Lapin maakunta- ja soteuudistuksen viestintäryhmälle
Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Lapin maakunta ja soteuudistuksen viestintäryhmälle 12.10.2017 1 12.10.2017 Etunimi Sukunimi Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä
Lisätiedothallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä
ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotUusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus
Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion taidemuseosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion taidemuseosta annettua lakia niin,
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA
VAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA Tienpidon vaikutusten hallinnan seminaari 26.1.2005 Markku Harrinvirta, valtioneuvoston kanslia Esityksen rakenne Hallituksen strategia-asiakirjaprosessi
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotValtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho
Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua
LisätiedotYHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN
YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden
LisätiedotTaloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa
Taloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Tapio Laamanen talousjohtaja oikeusministeriö 1 Oikeusministeriön hallinnonalan rakenne OIKEUSMINISTERIÖ OIKEUS-
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus. Päivitys 13.1.2015
Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus Päivitys 13.1.2015 Sisällysluettelo 3. Hyvinvointia työstä - TEM:n missio ja visio 4. TEM-konsernistrategian tavoitelinjaukset 5. TEM-konsernin toimijat 6. TEM:n
LisätiedotPuolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)
Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon
LisätiedotStrategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen
Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot 20/2018 Valtionhallinnon riskienhallinta ja toimintojen jatkuvuus 263/54/2017
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 20/2018 Valtionhallinnon riskienhallinta ja toimintojen jatkuvuus 263/54/2017 Valtioneuvoston kanslia, 12.11.2018. Valtiovarain controller -toiminto, 12.11.2018.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus
LisätiedotKieku-info Hankekatsaus Seija Friman. Tilaisuus, Esittäjä
Kieku-info 25.8.2015 Hankekatsaus Seija Friman Tilaisuus, Esittäjä Vaiheen 2, tarkistuspiste 2 Käsiteltiin Kiekun strategisessa ohjausryhmässä pe 21.8. Ohjausryhmä puolsi käyttöönottoerän 6 aloittamista
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotMaakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet
Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet Julkisen hallinnon rakenne ja työnjako muuttuu olennaisesti. Valtionhallinnon jako keskus, alue ja paikallishallintoon päättyy. Lapin aluehallintovirasto, johtaja
LisätiedotValtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen SIIRTYMINEN SOVELLETUSTA TILAAJA- TUOTTAJAMALLISTA TULOSOHJAUKSEEN Mitä mukaan vanhasta, miten muutoksen teemme, millaisella organisaatiolla
LisätiedotKEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN
KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotHenkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtionhallinnon johdon tuki
Ohje 1 (5) VM/615/00.00.00/2017 28.3.2017 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtionhallinnon johdon tuki Ministeriöt ja virastot Ohje johtamissopimuksen laatimiseksi Hallituksen johtamista koskevan
LisätiedotAloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?
Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,
LisätiedotTiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Heikki Talkkari / VM
Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli JUHTA:n kokous 29.11.2018 Heikki Talkkari / VM Informaatio-ohjauksen toimintakenttää Valtio Kunta Maakunta Kuhtanek Tietokeko DigiNyt Patinea TH-lautakunta Yhteistyöelin
LisätiedotKieku-tietojärjestelmähanke Tilannekatsaus. Kieku-info Martti Kallavuo
Kieku-tietojärjestelmähanke Tilannekatsaus Kieku-info 23.9.2011 Martti Kallavuo Tähän saakka Saavutukset ja uutiset 1.8.2011 aloittanut Kieku-yksikkö VK:n pääjohtajan alaisuudessa Lasse Skogin johdolla
LisätiedotSisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi
Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi Kati Korpi 23.9.2011 23.9.2011 Sisäasiainministeriön hallinnonala Virastoja Sisäasiainministeriö Ministeriön tulosohjaamia virastoja
LisätiedotYhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto
Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen
LisätiedotMaakuntauudistuksen ICT valmistelun ajankohtaiset
Maakuntauudistuksen ICT valmistelun ajankohtaiset 15.5.2017 Soteprojektiryhmä Tomi Hytönen Minna Saario 1 11.5.2017 ICT valmistelun alueita Valmisteltu ICTpalvelukeskuksen asetusluonnos (ML 119 ) Tehtävät
LisätiedotUuden viraston toimeenpanohanke luomme uutta yhdessä
Uuden viraston toimeenpanohanke luomme uutta yhdessä SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI JA TEEVDNEHUOLTOA 14.9.2017 Margit Päätalo, johtaja PohjoisSuomen aluehallintovirasto 1 19.9.2017 Etunimi
LisätiedotKohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö
Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää
LisätiedotRahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan, analytiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla
1 (5) Kirje VM/1609/02.02.03.09/2018 6.9.2018 Ministeriöiden tietohallinto- ja taloushallintojohdolle jaettavaksi edelleen virastoille ja laitoksille Rahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan,
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano
Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,
LisätiedotViitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu
Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu OPM:n hallinnonalan Kieku-tilaisuus 12.3.2010 Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Viitta-työkalun sisältö
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN
LisätiedotHTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET
HTH 2016 RAPORTOINNIN 1.1.-30.6.2016 - TULOKSET TULOKSET Valtion henkilömäärät 2016 ennustea 2015issa Muutosissa Henkilö lkm. 73 000 73 300-0,2 % HTV 70 800 72 500-2,3 % Toimisto-HTV 50 700 51 400-1,3
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotKaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä
Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotKieku-hankkeen katsaus
Kieku-hankkeen katsaus Kieku-info 11.10.2016 Seija Friman Tilaisuus, Esittäjä Kiekun käyttöönottoerä 6 tuotantoon 1.10.2016 Oikeusministeriön hallinnonala n. 9.300 htv Eduskunnan kanslia n. 440 htv + 130
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotTulosohjausverkoston tapaaminen
Oikeusministeriön pilotti Kohti strategisempaa ja selkeämpää tulosohjausta ministeriössä ja hallinnonalalla Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Pilotin tavoitteet Keskeisenä tavoitteena löytää keinoja
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS
Asettamispäätös VM120:00/2015 Kunta- ja aluehallinto-osasto 2.12.2015 luonnos ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS Asettaminen Toimikausi Valtiovarainministeriö on tänään asettanut aluehallintovirastojen ohjausryhmän
Lisätiedotviestintäministeriön hallinnonalan tulosohjauksen kehittämishanke Loppuraportti
Liikenneja viestintäministeriön hallinnonalan tulosohjauksen kehittämishanke Loppuraportti Julkaisuja X/2014 1 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
LisätiedotHE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotJUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT
JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki
Lisätiedot