Joutsenon koulun ruokalan kabinetti, Joutseno

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (3) JOUTSENON PALVELUALUEEN ARVIOINTITILAISUUS Aika Keskiviikko kello Paikka Osallistujat Joutsenon koulun ruokalan kabinetti, Joutseno Heikki Laivamaa, Joutsenon koulun rehtori Jukka Lind, aluerehtori Juha Nikkinen, Pulpin koulun rehtori Virpi Pentikäinen, Korvenkylän koulun apulaisrehtori Paula Ylhäinen, Martikanpellon koulun rehtori Aro Rissa, Kesolan koulun rehtori Tiina Alamäki, Parjalan koulun rehtori Raimo Viitanen, Ravattilan koulun rehtori Marjo Kippo, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Teija Hirvonen, perhepäivähoidon ohjaaja Päivi Virkki, varhaiskasvatusjohtaja Mari Routti, perusopetusjohtaja Tuija Willberg, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Markku Timonen, lautakunnan jäsen Anni Kekki, lautakunnan jäsen Elina Hämäläinen, huoltajien edustaja Kalle Veitola, huoltajien edustaja 1 Avaus Toimialajohtaja Tuija Willberg toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi tilaisuuden. Puheenvuorossaan hän totesi, että valtuustokauden alkupuolella oli pidetty vastaavanlaisella kokoonpanolla tilaisuus, jossa alueen esimiehet esittelivät suunnitelmia strategian toimeenpanosta. Nyt kauden päättyessä on aika arvioida toteutunutta ja muutoinkin antaa ja saada palautetta alueen työskentelystä. Läsnäolijat esittäytyivät 2 Alueen johtoryhmän esitys strategian toimeenpanosta Varhaiskasvatuksen vs. aluejohtaja Marjo Kippo kertoi liitteessä olevien kuvien avulla varhaiskasvatuksen toiminnasta Joutsenossa. Keskeistä on mm. että esija alkuopetuksen yhdessätyöskentelyn kautta leikki on jatkunut 2. luokalle asti eikä ole loppunut eskariin siirryttäessä, kuten eräillä taholla esi- ja alkuopetuksen Kasvatus- ja opetustoimi Pohjolankatu 23, Lappeenranta puh. (05) 6161 faksi (05) kasvatusjaopetus.kirjaamo@lappeenranta.fi

2 2 (3) alkuvaiheissa oli epäilyjä. Kansainvälinen Comenius-hanke on tuonut paljon työtä, mutta myös paljon uutta ajateltavaa ja tuonut uudella tavalla yhteisöllisyyttä koko työyhteisöön. Aluerehtori Jukka Lind esitteli perusopetuksen osuuden liitteestä ilmenevällä tavalla. Rehtori Heikki Laivamaa puolestaan esitteli yläkoulun toimintaa. Hän pahoitteli, että väärinkäsityksen vuoksi oppilaskunnan edustajille oli ilmoitettu tilaisuudesta niin myöhään, että oppilaiden edustajat eivät päässeet paikalle. Alueen edustajat kertoivat myös yhteishenkeä kasvattavasta kaverikierroksesta ja siihen sisältyvistä toimintarasteista. Kierros on toteutettu jo useana vuonna yhdessä vanhempien ja lukion opiskelijoiden kanssa. Rehtori Heikki Laivamaa kertoi, että vaikka oppilaiden edustajia ei nyt ollutkaan paikalla, kuullaan oppilaskuntaa ja oppilaita usean asian yhteydessä. Yläkoulussa on järjestetty välituntitoimintaa mm. Liikkuva koulu hankkeeseen osallistumalla. Oppilaiden kouluhyvinvointi on hyvinvointiprofiilikyselyn tulosten perusteella parantunut olennaisesti. Työrauhan, tai oikeammin hyvien työskentelyolosuhteiden luomista on tuettu järjestämällä kuntouttavaa toimintaa kolmelle heikommat työskentelyolosuhdearviot saaneelle ryhmälle. Kiva ja Nepsy-mallit ovat alueella käytössä ja niihin henkilöstö on varsin sitoutunut. Koulutusta toivotaan lisää. Samanaikaikaisopetukseen tullaan jatkossa panostamaan, jotta mm. erilaiset oppijat tulevat vielä paremmin huomioiduksi. Esimiehet olivat huolissaan siitä, että vuosikorjausmaalauksia ei ole tehty enää samaan tapaan kuin Joutsenon kunnan aikaan. Tilojen tulevaisuus myös huolettaa, sillä Kesolan ja Marikanpellon koulujen sisäilmaongelmat saattavat aktualisoitua ennen uusien tilojen rakentamista. Aakkostuvan tiloista on tulevana maanantaina infotilaisuus vanhemmille. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa ja Joutsenon koulun meneillään oleva remontti valmistuu helmikuussa Käydyssä keskustelussa niin huoltajien kuin lautakunnan edustajatkin antoivat alueen toimijoille myönteistä palautetta. Toiveena oli, että 6. ja 7. luokan välistä nivelvaihetta kehitettäisiin edelleen. Tästä alueella onkin jo suunnitelmia olemassa.

3 3 (3) Keskusteltiin myös kaupungin sisäisiin urheilukilpailuihin osallistumisesta ja kyytirahoista. Toisaalta esille nostettiin myös se, että Joutsenon alueen koulut voivat järjestää keskinäisiä kilpailuja, jolloin muutkin kuin vapaa-aikanaan aktiivisesti lajia harrastavat oppilaat voivat menestyä. Menestys urheilukilpailussa voi edistää uuden liikuntaharrastuksen löytymistä. 3 Tilaisuuden päättäminen Keskustelun päätteeksi toimialajohtaja kiitti osallistujia vilkkaasta keskustelusta sekä saaduista palautteista. Myös viraston suunnalta katsottuna Joutsenon palvelualueella tehdään hyvää työtä niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Toimialajohtaja kiitti yksiköiden johtajia ja rehtoreita sekä alueen esimiehiä. Muistion vakuudeksi Tuija Willberg Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja

4 Joutsenon palvelualueen arviointikeskustelu Joutsenon koulu LAPPEENRA N NA N KAUPU NKI Jukka Lind

5 Luomme lapsille ja nuorille mahdollisuudet turvallisuudentunteeseen, hyvinvointiin ja yksilölliseen kasvuun ja oppimiseen Turvallisuus - esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen toiminnot - KiVa -koulun periaatteet - Lions Quest toiminta - Kummioppilas -järjestelmä - valvojien määrän lisääminen välitunneilla Hyvinvointi - ryhmäkokojen pienentäminen - koulukohtaiset tapahtumat mm. kaverikierrokset - samanaikaisopetus, vierellä kulkeminen - Nepsy -valmennus - kerhotoiminta 2

6 Luomme lapsille ja nuorille mahdollisuudet turvallisuudentunteeseen, hyvinvointiin ja yksilölliseen kasvuun ja oppimiseen - oppilastoimikunnat - Metkun eri toimintamuodot koulukohtaiset työpajat tutustumisretket - teemaviikot - leikkipihojen varustaminen keväällä 2013 suuri investointi Yksilölliseen kasvuun ja oppimiseen - tuen kolmiportaisuus mm. oppimissuunnitelmat, yksilöllistäminen - ryhmäkokojen pienentäminen - tukiopetus - erilaiset opetusmenetelmät mm. toiminnalliset mallit - kerhotoiminta 3

7 Luomme lapsille ja nuorille mahdollisuudet turvallisuudentunteeseen, hyvinvointiin ja yksilölliseen kasvuun ja oppimiseen Tuloksia mitattu hyvinvointi- ja arviointikyselyillä, joiden perusteella pääosin alueella mennään hyvällä keskitasolla. Muutamia pikku piikkejä on ollut mm. kiusaamisen ja fyysisten tilojen osalta, mutta niihin on puututtu ja viimeisimmässä kyselyssä niidenkin osalta on menty parempaan suuntaan. Oppilaiden ja vanhempien vastaukset ovat olleet hyvin samansuuntaisia. 4

8 Henkilöstö on hyvinvoivaa, työstään innostunutta ja ammattitaitoista hyvinvointi - ryhmäkokojen pienentäminen - henkilökunnan kokoukset (säännöllisyys) - arviointikeskustelut - tiimikeskustelut - työn organisointi - hyvät fyysiset työympäristöt - koulun ja alueen tyky toiminta - palkitseminen - osallistaminen 5

9 Henkilöstö on hyvinvoivaa, työstään innostunutta ja ammattitaitoista innostus ja ammattitaito - kouluttaminen, kouluttautuminen alueelliset koulutukset mm. matematiikka kaupungin yleinen koulutus mm. Nepsy valtakunnalliset koulutukset mm. Kelpo rehtorikoulutukset - tyky toiminta - kannustus (omien vahvuuksien käyttö) opetusainevalinnat Asioita on mitattu henkilökunnan hyvinvointikyselyillä sekä talokohtaisilla kyselyillä. Alueella on kyselyiden perusteella toimintaympäristöön pääosin tyytyväinen henkilökunta. 6

10 Parannamme suunnitelmallisesti fyysisiä oppimisympäristöjä ja kasvuympäristöjä kiinteistöt - sisäilma jossakin määrin ongelmallista» Kesola» Martikanpelto» Ravattila ei hälyttäviä havaintoja» Korvenkylä» Parjala»Pulp - vuosikorjaustarvetta suurempia toimenpiteitä vaativat lähinnä sisäilmaongelmat. Muuten edetään suunnitelmien mukaan. 7

11 Parannamme suunnitelmallisesti fyysisiä oppimisympäristöjä ja kasvuympäristöjä luokkavarustus - alueella on sähköistä opetusvälinevarustusta pyritty pitämään ajan tasalla Smart board tietokonemäärät riittävät dokumenttikamerat dataprojektorit (osin uusittava) digikamerat opetukseen - perinteiset työkalut ja pulpetit fysiikan ja kemian välineistö vielä kirjavaa matematiikan opetusvälineistö uudistumassa liikunnan välineistö kohtuullisen ajantasainen 8

12 Parannamme suunnitelmallisesti fyysisiä oppimisympäristöjä ja kasvuympäristöjä pulpettien ja tuolien osalta tilanne heikko» vaatii panostusta luokkien pimennysmahdollisuus heikko» parannus suunnitteilla pihavarustus - ainut toimiva leikki- ja oppimisympäristö Martikanpellon koululla - leikkipihojen ja lähiliikuntapaikkojen varustaminen tekeillä ja jatkuu keväällä koulupihan ulkopuolella Kesolan koulua lukuun ottamatta luontoa tarjoaa muilla kouluilla hyvät kasvu- ja oppimisympäristöt 9

13 Kohdennamme resurssit perustehtävään tuloksekkaasti ja taloudellisesti opetusresurssi - resurssien jakojärjestelmä toimii - talojen erityispiirteet pystytty ottamaan kohtalaisen hyvin huomioon jakotunnit pienryhmät Samanaikaisopetus Joustavat ryhmien muodostamiset - resurssin riittävyys riippuu paljon valtion erillisistä projekti- ja eri toimintoihin kohdennetuista määrärahoista» opetusryhmien pienentäminen» kerhotoiminta 10

14 Kohdennamme resurssit perustehtävään tuloksekkaasti ja taloudellisesti henkilöstöresurssi - suunnitellaan vuosittain talojen tarpeiden mukaan resurssiopettajat laaja-alaiset opettajat avustajat taloudelliset resurssit - perusresurssi määräytyy talon koon mukaan - alueen (alue-esimiehen hallinnassa) resurssi painottuu yhteistoimintaan, henkilöstön koulutukseen sekä pienten koulujen materiaalisiin tarpeisiin 11

15 Muuta 5.-luokkalaisten tulokset Alakoululaisten kysely jakautui kuuteen osa-alueeseen: koulun tilat ja toiminta, koulun ihmissuhteet, koulukiusaaminen, vanhemmat, koulutyö ja terveydentila. Lappeenrantalaisten oppilaiden vastaukset olivat paremmat kaikilla välittömästi koulun toimintaan liittyvillä osa-alueilla (koulun tilat ja toiminta, koulun ihmissuhteet, koulutyö). Koulukiusaamisen tulokset on kuvattu jäljempänä. Merkille pantavaa on 5.-luokkalaisten oppilaiden myönteiset kokemukset opettajien toimintaa koskevissa kysymyksissä. 5.-luokkalaisten kokemukset opettajien toiminnasta ovat kehittyneet vuodesta 2010 alkaen selvästi ja ovat tällä hetkellä vertailuaineistoa paremmat. 12

16 Muuta 5.-luokkalaisten osalta koetun kiusaamisen määrä oli seuraava (sulkeissa vertailuaineiston tulos): - ei lainkaan kiusattu 67% (63%); 2011: 66% (64%) - kerran tai kaksi tämän lukukauden aikana kiusattu 25 % (29 %); 2011: 24 % (29 %) - monta kertaa kiusattu 7 % (7 %); 2011: 10 % (7 %) - Myönteistä tuloksessa on se, että lappeenrantalaisista 5.- luokkalaisista vertailuaineistoon verrattuna isompi osa ilmoittaa, ettei ole lainkaan tullut kiusatuksi luokkalaisten osalta koetun kiusaamisen määrä oli seuraava (sulkeissa vertailuaineiston tulos): - ei lainkaan 78 % (72 %); 2011: 81 % (71 %) - muutaman kerran lukukauden aikana 15,8 % (19 %); 2011: 14 % (20 %) kertaa kuukaudessa 3,3 % (3 %); 2011: 1,3 % (3 %) - noin kerran viikossa 1,5 % (2 %); 2011: 0 % (2 %) - useita kertoja viikossa 1,3 % (3 %); 2011: 3 % (4 %) - Myönteistä tuloksessa on se, että edelleen lappeenrantalaisista 9.-luokkalaisista vertailuaineistoon verrattuna isompi osa ilmoittaa, ettei ole lainkaan tullut kiusatuksi. Kiusattujen määrä on vertailuaineiston määrää vähäisempi kaikissa kategorioissa lukuun ottamatta 2-3 kertaa kuukaudessa kiusatuksi itsensä ilmoittaneiden määrää, jonka määrä on hivenen vertailuaineiston määrää korkeampi. 13