Selvitys Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan sairaalayhteistyöstä

Transkriptio

1 PTL (13) Selvitys Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan sairaalayhteistyöstä Toimeksianto Kirkkonummen perusturvalautakunta päätti kokouksessaan vuodeosastoyhteistyöstä seuraavasti: 1. merkitä tiedoksi liitteenä olleen vuodeosastoyhteistyötä koskevan selvityksen 2. palata vuodeosastoyhteistyöasiaan kokouksessa, jolloin on käsiteltävänä myös hyvinvointikeskushankkeen hankesuunnitelmavaihtoehdot 3. edellyttää, että perusturvalautakunnalla tulee olla käytettävissä kokouksessa. Espoon uuden sairaalan naapurikunnille myytävien hoitopäivätuotteiden ja niihin kiinteästi liittyvien muiden tuotteiden (esim. kotiutuksen jälkeinen kotikuntoutus) suuntaa antavat hintatiedot ja hinnoitteluperiaatteet 4. oikeuttaa perusturvajohtaja Liisa Ståhlen ja ylilääkäri Marjut Hovisen jatkamaan asian valmistelua yhteistyössä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtavien viranhaltijoiden kanssa. Johdanto Kirkkonummen perusturvalautakunnan toimeksiannon mukaisesti Kirkkonummelta perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja ylilääkäri Marjut Hovinen, Espoosta vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjänen ja johtava ylilääkäri Jorma Teittinen sekä Kirkkonummen ja Espoon talousasiantuntijoista koostuva työryhmä on valmistellut Kirkkonummen perusturvalautakunnan toimeksiantoa ja vertaillut kahta vaihtoehtoa, joista toisessa Kirkkonummi rakentaa oman vuodeosaston ja toisessa nojautuu Espoon uuden sairaalan palveluihin. Työryhmä laajensi toimeksiantoaan vielä siten, että se arvioi eri vaihtoehtojen kokonaiskustannuksia huomioiden erilaiset toimintaympäristöt sekä pyrki arvioimaan eri vaihtoehtojen vaikutusta erikoissairaanhoidon kustannuksiin sekä hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuutta kuvaavaan ympärivuorokautisen hoidon peittävyyteen ja sen kustannuksiin. Työryhmä rajasi tarkastelun vuodeosastopalveluihin, koska vuodeosaston rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ei lopullisesti linjaa muiden palveluiden toteutustapaa. Selvitystyön lähtökohtia Liitteessä 1 on vertailtu Kirkkonummen ja Espoon väestötietoja sekä sairastavuutta. Ikääntyneen väestön osuus koko väestöstä on hyvin samankaltainen. Kuntien sairastavuusindeksit ovat hyvin lähellä toisiaan, ikävakioituna samat 66,2. Samoin sairaalahoidon kannalta keskeisten sairauksien indeksit ovat samankaltaisia. Tällä perusteella voidaan todeta, että Kirkkonummen ja Espoon ikäja sairastavuusprofiilit ja tämän perusteella erikoissairaanhoidon, terveyskeskussairaalahoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeet ovat samankaltaiset. Tässä raportissa on arvioitu, että erot palvelujen käytössä ja kustannuksissa (pl. yksikkökustannukset) johtuvat eroista palvelujärjestelmissä. Espoon uusi sairaala Espoon uuden sairaalan toiminnallinen suunnitelma on hyväksytty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa kesäkuussa Uudesta sairaalasta tulee sen vision mukaan ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa. Sairaala on ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskus Jorvin kampuksella ja se tuottaa

2 PTL (13) asiakaslähtöisiä palveluita monikanavaisesti, vahvasti integroituen muihin ikääntyneille palveluja tuottaviin yksiköihin ja HUS Jorvin sairaalaan. Espoon uuden sairaalan kuntoutuskonseptin paremman vaikuttavuuden, viiveettömien tutkimusmahdollisuuksien, Espoon sairaalan päivystysosaston käyttöönoton ja entistä tiiviimmän HUS integraation on arvioitu lyhentävän sairaalan hoitojakson keskiarvopituutta 19,57 (TP 2014) vuorokaudesta 13 hoitovuorokauteen. Lisäksi uusi sairaala vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia sekä pitkäaikaishoidon tarvetta. Espoon tavoitteena on se, että 75 vuotta täyttäneestä väestöstä korkeintaan noin 6,5 prosenttia tarvitsee ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa. Espoon uusi sairaala valmistuu Jorvin sairaalan välittömään läheisyyteen, ja se luovutetaan käyttäjille Tilat varustellaan, kalustetaan ja saatetaan käyttökuntoon syksyn 2016 aikana, ja sairaala on valmis vastaanottamaan potilaita vuodenvaihteessa Sairaalan uudet, nykyaikaiset tilat ja erityisesti yhden hengen potilashuoneet, mahdollistavat uudenlaisen, yksilöllisistä tarpeista lähtevän potilas- ja perhekeskeisen toiminnan ja myönteisen asiakaskokemuksen. Espoon sairaalan toimintakokonaisuuteen liittyy kiinteänä osana Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen valmistuva 22-paikkainen päivystysosasto, joka keskittyy akuutin geriatrian palveluihin. Päivystysosasto valmistuu lokakuussa 2015 ja se otetaan potilaskäyttöön tammikuun loppupuolella Vaihtoehdot sairaalapalvelujen tuottamiseksi Kirkkonummella 1) Investoidaan uuteen sairaalaan ja tuotetaan sairaalapalvelut kunnan omana toimintana Jos Kirkkonummi rakentaa uuden sairaalan, sairaalahoitoa tarvitsevat päivystyspotilaat ohjautuvat sairaalaan Kirkkonummen terveyskeskuspäivystyksen kautta klo Yhteispäivystyksestä sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat joko HUS päivystysosastolle, suoraan erikoissairaanhoitoon tai Kirkkonummen sairaalaan. Erikoissairaanhoidon jälkeistä jatkohoitoa tarvitsevat potilaat siirtyvät Kirkkonummen sairaalaan lähetteiden perusteella. Kuvassa 1 on potilaan hoitoprosessin erilaisia vaihtoehtoja Yhteispäivystys HUS päivystysosasto HUS osasto KOTI Kotisairaala Kotihoito Knummi TK päivystys Knummi TK sairaala Ympärivuorokautinen hoito Kuva 1 Kirkkonummi rakentaa sairaalan: potilaan kulku

3 PTL (13) 2) Kirkkonummi ostaa sairaalapalvelut Espoolta Jos Kirkkonummi ei rakenna uutta sairaalaa, terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat joko Kirkkonummen terveyskeskuspäivystyksen (klo 8-20) tai yhteispäivystyksen kautta suoraan Espoon uuden sairaalan päivystysosastolle tai sairaalaosastolle tai erikoissairaanhoitoon riippuen potilaan hoidon tarpeesta. Kirkkonummelaiset potilaat, jotka tarvitsevat jatkokuntoutusta erikoissairaanhoidon jälkeen siirtyvät suoraan Espoon sairaalaosastolle. Espoo vastaanottaa potilaat viiveettä, jotta HUS siirtoviivemaksuja ei Kirkkonummelle kerry. Jos laskutettavia siirtoviivepäiviä kertyisi, toimintamallin mukaan Espoo vastaa Kirkkonummen siirtoviivemaksuista. Potilaan prosessi on kuvattu kuvassa 2. TAVOITE: Espoon uuden sairaalan toimintakonsepti ja HUS integraatio laskevat erikoissairaanhoidon ja pitkäaikaishoidon kokonaiskustannuksia Kuva 2 Kirkkonummi ostaa sairaalapalvelut Espoolta: potilaan kulku Vaihtoehtojen kustannusvertailu Laskelma Kirkkonummen hoitopäivä- ja hoitojaksokustannuksista, jos Kirkkonummi rakentaa sairaalan itse, perustuu Kirkkonummen vuoden 2014 tilinpäätöstietoihin, ennusteeseen sairaalan hoitopäivän kustannusten noususta, kun paikkamäärää on vähennetty 50 paikasta 40 paikkaan sekä arvioon tulevan, rakennettavan sairaalan vuokrasta sekä sairaalateknologian uudistamisesta. Laskelma Espoon hoitopäivä- ja hoitojaksokustannuksista perustuu Espoon vuoden 2014 tilipäätökseen ja tietoihin uuden sairaalan vuokrasta sekä sairaalateknologian uudistamisesta. Tilinpäätöstietoja on korjattu Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen valmistuvan Espoon

4 PTL (13) 22-paikkaisen päivystysosaston taloussuunnitelman mukaisilla kustannuksilla. Hoitopäivän ja hoitojakson kustannusten vertailulaskelma on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Hoitopäivän hinnan ja hoitojaksojen kustannusvertailu hoitojakson tavoitepituuksilla Espoo Kirkkonummi Kirkkonummen kustannusten muutos-% Hoitopäivän nettohinta ( ) 382,04 308,84 24,0 % Hoitojakson hinta uudessa sairaalassa ( ) 4 966, ,44 0,5 % (Espoo 13 pv; Kirkkonummi 16 pv) Laskelmassa esitetyn hoitopäivän hinnan tarkempi erittely on liitteessä 2. Hoitopäivän hintaeroa selittää mm. Espoon suurempi lääkärimäärä, kuntoutuksen ja sosiaalityön korkeampi mitoitus sekä potilasrakenteeseen liittyvät erot, kuten korkeammat lääke- ja tutkimuskustannukset. Lisäksi Espoon sairaalassa on joitain palveluita, joita Kirkkonummella ei ole, kuten vartiointi ja aulapalvelut. Potilasrakenteen eroavaisuuksia selittää se, että Espoon sairaalan kolme osastoa toimii jo nyt Jorvin sairaalassa, minkä vuoksi sairaala voi vastaanottaa erityisesti päivystyksestä vaativampaa hoitoa tarvitsevia potilaita kuin Kirkkonummi. Espoon uuden päivystysosaston hoitopäivän hinta tulee olemaan noin 514 euroa. Jos Kirkkonummi ostaa palvelut Espoolta, se voi käyttää Espoon päivystysosastoa ja ainakin osin korvata potilaiden hoitoa erikoissairaanhoidon päivystysosastolla, jonka vuorokausihinta HUS hinnaston 2015 mukaan on 850 euroa hoitopäivää kohden. Kirkkonummella samoin kuin muualla Suomessa sairaalassa tuotettujen hoitojaksojen keskiarvopituus on lyhentynyt. Hoitojakson keskiarvopituuden lyheneminen vähentää sairaalapaikkojen tarvetta. Kirkkonummen uuden vuodeosaston paikkamäärä on hankesuunnitelman mukaan vuorokauden keskimääräisellä tavoitteellisella hoitoajalla ja 100 %:n kuormituksella hoitojaksoja syntyy vuosittain 913. Espoon sairaalan tavoitteellisella 13 vuorokauden hoitoajalla 913 hoitojaksoa on mahdollista toteuttaa 33 laskennallisella hoitopaikalla ja jokseenkin samalla kustannuksella. Molemmat vaihtoehdot edellyttävät kotikuntoutuksen kehittämistä Kirkkonummella, mikä on mahdollista vain kuntoutuksen lisäresursoinnin turvin. Tarkempi laskelma ilmenee taulukossa 2. Taulukko 2. Arvio vaihtoehtojen kustannuksista Vaihtoehdot Hoitojaksojen tarve Hoitojakson pituus Hoitopäivät Paikkatarve Kokonaiskustannukset Kirkkonummi rakentaa sairaalan Kirkkonummi ostaa sairaalapalvelut Espoolta* * Kokonaiskustannuksiin sisältyy arvio Espoon päivystysosaston käytöstä. Päivystysosaston osuus hoitojaksoista on arvioitu olevan noin 24 % eli sama kuin Espoon osalta Espoon sairaalan toiminnallisessa suunnitelmassa ja hoitojakson pituus päivystysosastolla 3 vrk.

5 PTL (13) Erikoissairaanhoidon kustannukset Eri vaihtoehtojen vaikutusta erikoissairaanhoidon käyttöön ja kustannuksiin voidaan karkeasti arvioida tarkastelemalla nykyisiä eroja erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Kuten yllä on todettu, Espoon sairaalan kolme osastoa (81/218 ss) sijaitsee jo tällä hetkellä Jorvin sairaalan tiloissa, mikä mahdollistaa tiiviin yhteistyön Jorvin yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Taulukossa 3 on verrattu Espoon ja Kirkkonummen 65 vuotta täyttäneiden, ikäryhmittäisiä, asukaskohtaisia erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon menoja vuosien keskiarvona. Vertailu osoittaa, että Kirkkonummi maksoi erikoissairaanhoidosta 65 vuotta täyttäneiden somaattisen laitoshoidon osalta noin euroa Espoota enemmän vuodessa. Espoossa on viime vuosina jo ennen uutta sairaalaa kehitetty terveyskeskuksen vuodeosaston toimintaa ja mm. purettu sakkoviivepäivät. Tämän myötä ero Espoon hyväksi on kasvanut näiden 3 vuoden aikana reilusta noin :sta 1,2 miljoonaan euroon. Kirkkonummella sakkopäiviä on ollut vähän kaikkina näinä vuosina. Espoon näkemyksen mukaan Espoon uuden sairaalan toimintakonsepti ja erityisesti Espoon päivystysosasto tulevat edelleen vähentämään erikoissairaanhoidon käyttöä verrattuna nykyiseen. Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon laskennalliset erot Espoon tasoon verrattuna vuosina Keskimäärin Keskimäärin Kirkkonummi Vuosien tietojen perusteella Espoon mukaiset erikoissairaanhoidon kustannukset yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä merkitsisi Kirkkonummeen sovellettuna koko erikoissairaanhoidon kustannuksiin alenemaa jopa 1,5 3,1 prosenttia vuodessa. Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset Sairaalanhoidon vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla ympärivuorokautisen hoidon peittävyyttä ja kustannuksia. Suurin osa siirtymisistä ympärivuorokautisen hoidon piiriin liittyy vakaviin akuutteihin sairauksien, kuten esimerkiksi lonkkamurtumiin ja aivohalvauksiin. Mikäli akuutin sairaalahoidon jälkeinen kuntoutus terveyskeskuksen vuodeosastolla on tehokasta, useampi potilas voi palata omaan kotiin. Vuosina ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Kirkkonummella Espoota korkeampi (Taulukko 4). Taulukko 4 Pitkäaikaishoidossa olevien osuus (%) 75 vuotta täyttäneestä väestöstä Kirkkonummi 10,1 10,3 9,3 9,6 9 Espoo 8,2 7,9 7,6 8,4 8,4 Espoon näkemyksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon peittävyyttä on edelleen mahdollista alentaa. Keskeisenä keinona on uuden sairaalan toimintakonsepti. Kirkkonummen voimassa olevan suunnitelman mukaan ympärivuorokautisessa hoivassa tavoitellaan peittävyydelle 8 % tavoitetasoa vuonna 2017 yli 75-vuotiaiden osalta.. Espoo tavoittelee sairaalatoiminnan ja kotikuntoutuksen myötä peittävyyden laskua 6,5 prosenttiin.

6 PTL (13) Vuonna 2020 tämä ero tarkoittaa väestöennusteen mukaan Kirkkonummella noin 40 paikkaa. Ympärivuorokautisen hoivan peittävyyden lasku Espoon tasolle ei toiminnan luonteen vuoksi kuitenkaan toteudu välittömästi, vaan on täysimittaisesti realisoitavissa arviolta vuonna Yhteenveto Tässä kappaleessa on koottu yhteen aiemmin tässä raportissa kuvatut sairaalavaihtoehtojen kustannusvaikutukset. Sairaalatoiminnan kustannukset perustuvat nykyisiin toimintamenoihin (TP 2014) korjattuna tällä hetkellä tiedossa olevilla ja arvioiduilla muutoksilla sekä kuntien ilmoittamilla tavoitteellisilla hoitojaksojen pituuksilla. 65 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon menot perustuvat Kuntaliiton tekemään suurten kaupunkien (Espoo) ja keskisuurten kaupunkien (Kirkkonummi) terveydenhuollon kustannusvertailuun vuosilta Taulukko 5 Suuntaa antava kokonaiskustannusvertailu Arvio tulevista kustannuksista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa Sairaalapalvelut ostona Espoolta Tk-osaston hoitopäivät (11203) Päivystyshoitopäivät E Pos (660) Kirkkonummen omana toimintana Tk-osaston hoitopäivät (14600) Muutos- % Yhteensä ,5 % Arvio muista kustannuksista Esh käyttö 65+ vuosina keskimäärin ,9 % Yhteensä ,7 % Väestön kasvu ikääntyneiden osalta tuo joka tapauksessa suuren kustannuspaineen sairaalatoimintaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa ja myös ympärivuorokautisesti tuetussa palveluasumisessa. Tätä kustannusten nousupainetta on mahdollista pienentää mm. perusterveydenhuollon sairaalatoimintaa tehostamalla. Tehostaminen sisältää sekä selkeää integraatiota erikoissairaanhoidon sairaalahoitoon, että geriatrisen ja monialaisen kuntoutuksen kehittämistä sekä sairaalassa sisällä että kotiin vietynä kotiutusvaiheessa. Mm. Espoon lonkkaliukumäki, joka edellyttää tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, on esimerkki yksittäisestä toteutuneesta tehostamistoimesta. Ympärivuorokautisen hoivan kattavuudessa on suuri kustannusten hillitsemispotentiaali. Eksoten alueella on samantyyppisellä kuntoutuksen ja sairaalatoiminnan tehostamisella yhdistettynä avopuolen toimintojen kehittämisellä ja vahvistamisella on saatu ympärivuorokautisen hoivan kattavuus pienenemään selkeästi. Tämä on mahdollista myös Kirkkonummen osalta uusien toimintakonseptien avulla, jolloin odotettavissa olevaa kustannusten nousupainetta saadaan madallettua.

7 PTL (13) Voidaan todeta, että vaikka sairaalapalvelujen ostaminen on hoitopäivää kohti laskettuna 24 % kalliimpaa kuin Kirkkonummen omana toimintana, ero tasoittuu, kun huomioidaan suuremman ja erikoissairaanhoidon yksikköön integroituvan sairaalan tehokkaammat prosessit, jotka näkyvät tässä laskelmassa lyhyempänä hoitoaikana. Jos laskelmassa huomioidaan (nykyisen) Espoon sairaalan vaikutukset erikoissairaanhoidon kustannuksiin, vaihtoehdon sairaalapalvelujen ostaminen Espoolta kustannukset ovat matalammat kuin vaihtoehdon, jossa Kirkkonummi rakentaa oman sairaalan. Tämä siitä huolimatta, että Kirkkonummen oman sairaalan vaihtoehtokin sisältää hoitojakson lyhenemisen nykytilanteesta ja toiminnan tehostumisen nykyisestä. Hyödyt ja haitat Kirkkonummen ostaessa sairaalapalvelut Espoolta Lopuksi työryhmä kartoitti yleisellä tasolla niitä hyötyjä ja haittoja, joita Kirkkonummelle voi koitua sen ostaessa sairaalapaikat Espoolta. Hyödyt: - Potilasturvallisuus paranee (24/7 päivystys, labra, röntgen ja erikoisalojen konsultaatiot) - Espoon sairaalan erikoisyksiköiden hyödyt (esim. lonkkaliukumäki, ortopedinen ja neurologinen kuntoutus sekä psykogeriatria) - Kirkkonummen kokonaiskustannukset (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuollon laitoshoito, vanhusten ympärivuorokautinen hoito) vähenevät - Espoo vastaa HUS siirtoviiveiden kustannuksista - Kirkkonummella ei pitkäaikaista sitoutumista investointiin - Kirkkonummi maksaa ainoastaan käytön mukaan - Kirkkonummen laskennallinen paikkatarve vähenee 40 paikasta noin 33 paikkaan, kun Kirkkonummen potilaat hoidetaan Espoon suunnitteleman uuden toimintamallin mukaisesti Espoon päivystysosastolla ja profiloiduilla sairaalaosastoilla - Kirkkonummen hallinnointityö vähenee esim. jonohoito, henkilöstö - Kirkkonummi välttyy investointiriskiltä liittyen SOTE-uudistukseen (sairaalahoito keskitetään suurempiin yksiköihin) - Osalla asukkaista välimatkat sairaalaan lyhenevät Haitat: - Osa päätösvallasta (esim. sairaalan resursointi) poistuu Kirkkonummelta - Matkat pitenevät Kirkkonummen kuntakeskuksesta sairaalaan - Yhteistyön rakentamisen haasteet yli kunta- ja organisaatiorajojen (esimerkiksi sairaalan ja Kirkkonummen kotihoidon yhteistyö) - Muutokset henkilöstön tilanteessa - Eri tietojärjestelmät, Espoo ei ole mukana Apotti -hankkeessa Hinnoittelu Hinnoittelu tulee perustumaan Espoon omakustannusarvoon ilman katetta. Kirkkonummi maksaa hoitopäivistä käytön mukaan. Mahdollisesti sairaalan tyhjillään olevien osastojen kustannuksia ei vyörytetä Kirkkonummea. Hinnoittelun perustana ovat käytetyn vuodeosaston ja sen toimintaan kohdentuvat kustannukset.

8 PTL (13) Hinnoittelun periaatteet: Kirkkonummi maksaa vain käytön mukaan Uuden sairaalan parkkihallin kustannuksia ei sisällytetä hoitopäivän hintaan Mahdollisesti sairaalan tyhjillään olevien osastojen kustannuksia ei vyörytetä Kirkkonummen laskutukseen. Espoo hyvittää laskutuksessa Kirkkonummen mahdolliset HUS siirtoviiveet 2 tuotetta: Päivystysosastohoitopäivä ja muu sairaalahoitopäivä

9 PTL (13) LÄHTEET: Suomen Kuntaliitto. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Suomen Kuntaliitto. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon sairaala toiminnallinen suunnitelma Espoon sosiaali-, ja terveystoimen toimintakertomus 2014 HUS Palveluhinnasto 2015, Kirkkonummen kunta tilinpäätös 2014, THL sairastavuusindeksi THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi HYKS- jäsenkunnat - HUS, Talouden ja toiminnan seuranta TP

10 PTL (13) LIITE 1. Espoon ja Kirkkonummen väestö ja sairastavuus Espoossa ja Kirkkonummella väestön ikärakenne ja sairastavuus ovat samankaltaiset, kun väestön ikärakenteita tarkastellaan tilastokeskuksen väestötiedoilla sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottamalla sairastavuusindeksillä. Espoon ja Kirkkonummen 65 ja 75 vuotta täyttäneiden osuudet väestöstä on esitetty taulukossa 1 ja 2. Taulukko vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 65 täyttäneiden osuus väestöstä ESPOO KIRKKONUMMI ,10 % 11,51 % ,71 % 12,24 % ,26 % 12,91 % ,71 % 13,53 % ,81 % 15,05 % ,19 % 18,14 % Taulukko vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 75 täyttäneiden osuus väestöstä ESPOO KIRKKONUMMI ,54 % 3,97 % ,69 % 4,13 % ,86 % 4,40 % ,05 % 4,61 % ,64 % 5,32 % ,57 % 8,74 % THL:n sairastavuusindeksi perustuu kansallisten rekistereiden sisältämään, kuntatasoiseen tietoon keskeisten kansansairauksien yleisyydestä on tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien tiettyä merkitystä painottavasta näkökulmasta. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Koko maassa indeksin arvo aikasarjan viimeisenä ajanjaksona on 100. Ikävakioimaton indeksi kuvaa kuntien todellista sairaustaakkaa, johon myös ikärakenne vaikuttaa.

11 PTL (13) Ikävakioitu luku soveltuu kuntien väliseen vertailuun (THL). Espoon ja Kirkkonummen sairastavuusindeksi on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Sairastavuusindeksi vertailu Espoo Kirkkonummi THL ESPOO KIRKKONUMMI sairastavuusindeksi * 75,8 74,7 sairastavuusindeksi ** 66,2 66,2 Syöpäindeksi ,* 115,9 108,7 Syöpäindeksi ,** 94,1 90,1 Sepelvaltimotauti indeksi ,* 70,7 53 Sepelvaltimotauti indeksi ** 56,8 40,5 Aivoverisuonisairausindeksi * 91,3 93 Aivoverisuonisairausindeksi ** 74,6 72,4 TULE indeksi * 43,7 55,8 TULE indeksi ** 38,6 55,5 Mielenterveysindeksi * 67,2 66,2 Mielenterveysindeksi ** 66,3 66,5 Tapaturmaindeksi ,* 82,6 86,2 Tapaturmaindeksi ** 71,7 72,7 Dementiaindeksi ** 93,2 68 Dementiaindeksi * 78,7 52,5 *Ikävakioitu **Ikäväkioimaton

12 PTL (13) LIITE 2. Hintaerittely hoitopäivän hinnoista uusissa sairaaloissa Sairaalaosasto Espoo Knummi Selittävä tekijä / erotus Henkilöstömenot työvoimavuokrauksella 195,46 170,48 Potilasrakenne Hoitohenkilökunta 145,58 147,18 Osastofarmaseutit 2,48 1,72 Lääkärit 19,49 12,03 Kuntoutus ja sosiaalityö 27,91 9,55 Tukipalvelut 122,17 72,65 Siivous 23,36 11,10 Ateriat 21,91 16,91 Hinnoitteluperusteet Muut palvelun ostot ja tarvikkeet jne 76,91 44,64 Potilasrakenne ja -turvallisuus ICT lisäys 15,49 10,00 Potilasturvallisuus Toimitilavuokrat ,26 10,21 Toimilavuokrien lisäys (ilman parkkihallia) 47,59 44,72 Potilasturvallisuus, laatu Asiakasmaksutuotot -25,93-24,72 Knummen hoitopaikkojen vähennyksen vaikutus +9% 25,50 Hoitopäivän netto 382,04 308,84 24 % Hoitojakson hinta nykyisillä pituuksilla 7 476, ,08 1 % (Espoo 19,57 pv, Kirkkonummi 24,0 pv) Hoitojakson hinta uudessa sairaalassa 4 966, ,39 1 % (Espoo 13 pv; Kirkkonummi 16 pv) Päivystysosasto Espoo Henkilöstömenot työvoimavuokrauksella 270,55 Hoitohenkilökunta 200,59 Osastofarmaseutit 3,74 Lääkärit 36,28 Kuntoutus ja sosiaalityö 29,94 Tukipalvelut 189,97 Siivous 22,58 Ateriat 23,04 Muut palvelun ostot ja tarvikkeet jne 144,36 ICT lisäys 18,56 Toimitilavuokrat 64,37 Asiakasmaksutuotot -28,72 Hoitopäivän netto 514,73 Muut palvelun ostot ja tarvikkeet sisältävät mm. laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, asiakaskuljetukset, hoitotarvikkeet ja lääkkeet, olemassa olevat ICT-kustannukset ja hallinnon.

13 PTL (13) LIITE 3. Erikoissairaanhoidon laskennalliset erot Espoon tasoon verrattuna vuosina Keskimäärin Kirkkonummi Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä asukasta kohden Väestö Kustannukset yhteensä Espoo Yhteensä Yhteensä Yhteensä asukasta kohden Väestö Kustannukset yhteensä Kirkkonummi Espoon tasolla Yhteensä Yhteensä Yhteensä asukasta kohden Väestö Kustannukset yhteensä Erotus %-muutos -11,8 % -16,5 % -42,1 % -17,1 % -6,7 % -12,3 % -6,3 % -8,7 % -6,4 % 3,0 % 10,8 % -2,0 % -9,9 % Kirkkonummen ESHkustannukset Kustannukset muutoksen kera %-muutos -3,1 % -1,5 % -0,3 % -1,7 % Tiedot kerätty Kuntaliiton julkaisuista Suurten ja Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset (vuodet )