Perusturvalautakunta Vuodeosastoyhteistyö Espoon kaupungin kanssa 206/ /2015. Perusturvalautakunta 23

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Vuodeosastoyhteistyö Espoon kaupungin kanssa 206/ /2015 Perusturvalautakunta 23 Perusturvalautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että terveyskeskus-/hyvinvointikeskushankkeen suunnittelua jatketaan ns. vaihtoehto yhden (I) mukaan. Myös kunnanhallitus päätyi esittämään hankesuunnitelman jatkamista ko. vaihtoehdon pohjalta. Kunnanvaltuusto päätti jättää asian pöydälle. Vaihtoehto yksi (I) merkitsisi toteutuessaan sitä, että uuteen terveyskeskus-/hyvinvointikeskukseen ei tulisi vuodeosastotoimintaa. Vuodeosastohoito toteutettaisiin Espoon kaupungilta vuokrattavissa tiloissa tai Espoon kaupungin tuottamana palveluna. Espoon kaupungille valmistuu vuonna 2016 uusi terveyskeskustasoinen kuntoutussairaala Jorvin sairaalan yhteyteen. Yhteistyövaihtoehdossa, jossa terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito ostettaisiin Espoon kaupungilta, lähtökohtana on, että henkilöstö siirtyisi liikenneluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä Espoon kaupungin palvelukseen. Viime vuosina kirkkonummelaisista vuotiaista yli 70 prosenttia on ollut terveyskeskuksen avovastaanoton lääkärin asiakkaana ja yli 75-vuotiaista lähes 90 prosenttia. Kirkkonummen kunnassa vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä lähes 25 prosenttia ja yli 75 -vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu. Näin on oletettavaa, että terveyskeskuksen lääkäri- ja hoitajapalveluiden tarve tulee kasvamaan myös niiden ikäihmisten osalta, jotka eivät vielä ole säännöllisen kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä. Ko. tarve kasvaa nykyisestä, vaikka samanaikaisesti kehitetään erilaisia omahoidon ratkaisuja ja käytetään erilaisia terveysteknologisia innovaatioita. Tälle kasvutarpeelle tulee turvata uudessa terveyskeskus-/hyvinvoitikeskuksessa riittävät toimitilat. Vaihtoehto yhdessä (I) on mahdollista ottaa nämä tarpeet parhaiten huomioon. Vaihtoehto kolmessa (III) on tässä suhteessa seuraavaksi parhaat edellytykset. Ko. vaihtoehdoissa ei käytössä oleva rakennusoikeus mahdollista vuodeosaston sijoittamista. Ikäihmisille suunnattujen erilaisten avopalveluiden ja välimuotoisten palveluiden (esim. kotisairaala) kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja terveyskekustasoisen sairaalhoidon tarve sen sijaan tulee olemaan aiempaa huomattavasti vähäisempää ja lyhytkestoisempaa. Tästä syystä terveyskeskustasoinen sairaalahoito on tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa suuremmassa yksikössä lähellä erikoissairaanhoitoa, jotta sen laatutaso tarvittavine erityispalveluineen voidaan turvata. Terveyskeskustasoista sairaalahoitoa tarvitaan pääsääntöisesti vasta elämän viimeisinä vuosina. Ko. sairaalahoidon luonne on muuttunut viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Ns. pitkäaikaista laitoshoitoa ei juuri ole terveyskeskussairaalassa ja siitä on tarkoitus pyrkiä kokonaan

2 pois tavoitteena kuntouttava, suhteellisen lyhytaikainen sairaalahoito. Perinteisen laitoshoidon sijaan tarjotaan ympärivuorokautisesti valvottua asumispalvelua erilaisissa hoivayksiköissä, mikäli ei enää ole edellytyksiä tuetustikaan kotona selviytymiselle. Kirkkonummella terveyskeskussairaalan hoitojaksot ovat lyhentyneet vuodesta 2009 vuoteen 2014 noin 24 prosenttia. Vuonna 2009 hoitojaksot kestivät yli kuukauden, kun viimeisten kolmen vuoden aikana keskimääräinen hoitojaksojen pituus on ollut noin hieman alle tai hieman yli kolme viikkoa. Kymmenen viisitoista vuotta sitten hoitojaksojen pituudet muodostuivat jopa vuosia kestäviksi. Vuodeosastohoidon toteuttamista rakenteilla olevan Espoon kaupungin kuntoutussairaalan yhteydessä puoltavat näin ollen mm. potilasturvallisuuteen liittyvät tekijät (ympärivuorokautisten lääkäripalveluiden saavutettavuus ja tutkimusmahdollisuuksien monipuolisuus), erityistyöntekijöiden (esimerkiksi terapiat ja terveyssosiaalityö) asiantuntemuksen saatavuus ja parempi integraatio erikoissairaanhoitoon. Lisäksi sairaala valmistuu jo vuonna 2016, mikä mahdollistaa sairaalahoidon toteuttamisen nykyistä huomattavasti hyväkuntoisemmissa ja turvallisemmissa tiloissa useaa vuotta aiemmin kuin vuodelle 2019 valmistuvaksi suunniteltu kunnan oma terveyskeskushanke. Espoossa toteutettavan vuodeosastotoiminnan haittoina voidaan pitää mm. hankalaa sijaintia osalle kuntalaisia ja tästä johtuvaa vaikeaa saavutettavuutta niin asiakkaille kuin omaisille. Lisäksi toimivan yhteistyön luominen kotihoitoon vaatii enemmän työtä kuin, jos sairaala olisi kunnan keskustassa muiden perusturvan palveluiden yhteydessä. Riskinä tässä vaihtoehdossa on myös, että Kirkkonummella kehitetty hyvä hoitotyön laatu vaarantuu hoitohenkilökunnan hajaantuessa. Käyttökustannukset ovat korkeammat kuin omana toimintana toteutettu hoito, kun vertailuun käytetään nykyisiä Kirkkonummen vuodeosaston ja Puolarmetsän sairaalan hoidon vuorokausihintoja. Tosin, mikäli sote-uudistus toteutuu, tämä uhka ei toteudu, koska kunnan rahoitusosuus sote-alueelle määräytyy iän, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Vuodeosastotoiminnan toteuttaminen Espoossa mahdollistaisi kunnan omassa uudessa hyvinvointikeskuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden kehittämisen tulevaisuuden tarpeita ajatellen parhaiten ja laaja-alaisimmin. Näin olisi mahdollista toteuttaa lasten ja lapsiperheiden integroitu avopalveluiden kokonaisuus aiemmin ajateltua syvemmin. Hankkeeseen voitaisiin sisällyttää muitakin lasten ja lapsiperheiden tarvitsemia palveluita kuin neuvola-, terapia- ja lääkäripalvelut. Myös ikäihmisten tarvitsemille avopalveluille ja ennaltaehkäiseville/neuvontapalveluille tarjoutuisi hyvät toimintaedellytykset. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve tulee olemaan tulevaisuudessa eri väestöryhmissä varsin huomattava. Vaikka eräitä matalankynnyksen mielenterveyspalveluita on kyetty viimeisten vuosien aikana jossain määrin kunnassa vahvistamaan, ovat ko. palvelut edelleen osin varsin ohuet ja aliresurssoidut. Tästä syystä terveyskeskus-/hyvinvointikeskushankkeessa on varauduttava vastaamaan tähän vajeeseen sekä väestön kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun tekemällä riittävät tilavaraukset ko. palveluihin.

3 Perusturvajohtaja on käynyt viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa alustavia keskusteluja Espoon kaupungin perusturvajohtajan kanssa mahdollisesta vuodeosastoyhteistyöstä. Näissä keskusteluissa on tullut ilmi, että Espoolla on periaatteellista valmiutta tehdä asiassa konkreettista yhteistyötä Kirkkonummen kanssa. Espoon rakenteilla olevassa sairaalassa on saadun tiedon mukaan kapasiteettia myös Espoon väestöä laajemmalle väestöpohjalle. Perusturvajohtaja ja ikäihmisten palveluiden tulosalueen johtaja tapasivat asian tiimoilta Espoon vastaavia viranhaltijoita Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee sairaalayhteistyötä Kirkkonummen kunnan ja Kauniaisten kaupungin kanssa kokouksessaan Asiaa koskevassa valmistelutekstissä todetaan seuraavaa: Sairaalayhteistyö Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa Lautakunta antaa sosiaali- ja terveystoimelle valmistelukehotuksen Espoon uuden kuntoutus- ja kotiutussairaalan käytöstä myös Kauniaisten ja Kirkkonummen tarpeisiin. Toimiala käynnistää neuvottelut naapurikuntien kanssa. Mahdollinen neuvottelutulos tuodaan lautakunnan kautta päätettäväksi. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Jorvin alueelle rakennettavan Espoon sairaalan hankesuunnitelman Hankesuunnitelman mukaan sairaalaan rakennetaan 255 kuntoutuksen sairaansijaa ja 15 paikan saattohoitoyksikkö. Edelleen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen 24 -paikkaisen akuuttigeriatrisen päivystysosaston tarveselvityksen. Lähivuosien aikana Espooseen on siis valmistumassa 294 uutta sairaalapaikkaa. Nykyisin Puolarmetsän sairaalassa geriatrisilla kuntoutusosastoilla on 137 sairaansijaa. Lisäksi Espoo omistaa ja hallitsee Jorvin sairaalassa N-tornissa kolmea osastoa, joilla on 81 hoitopaikkaa. Uuden sairaalan kapasiteetin mitoitus perustuu omien asiantuntijoiden sekä ulkopuolisen konsultin vuonna 2007 tekemään selvitykseen, jonka mukaan terveyskeskussairaalan palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Tehdyn selvityksen mukaan sairaansijatarpeen (sekä akuutti että kuntoutus) arvioitiin olevan 271 paikkaa vuonna 2012 ja 327 vuonna Pääosin väestön ikääntymiskehitykseen perustuvat arviot terveyskeskuksen sairaalahoidon tarpeesta ovat osoittautuneet ylimitoitetuiksi niin Espoossa kuin myös muualla Suomessa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että sairaalahoito yleisemminkin kasaantuu elämän viimeisiin vuosiin, minkä takia ikääntyneen väestön määrän kasvu ei sinällään lisää hoidon tarvetta. Voidaan ajatella, että kuolemien tapahtuminen entistä useammin korkealla iällä lisää geriatrisen hoidon tarvetta, ja vastaavasti vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Toisaalta avohoidon parantuneet hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet sekä niistä aiheutuva sairaalahoitojaksojen lyheneminen vähentävät geriatrisen sairaalahoidon tarvetta.

4 Myös Espoon sairaansijakehitys puhuu maltillisen palvelutarpeen kasvun puolesta. Toiminnasta löytyy vertailukelpoisia lukuja vuodesta 2002 alkaen, jolloin pitkäaikaishoitoa tarvitsevat potilaat keskitettiin omille osastoilleen (Puolarkoti) ja sairaala käsitti ainoastaan akuutti- ja kuntoutusosastot. Tänä aikana sairaalan hoitopaikkojen määrä on pysynyt jokseenkin samana ( ), vaikka vanhusväestön (75+) määrä on kasvanut yli 50 %. Tällä hetkellä virallinen sairaansijamäärä on 218. Ajoittaiset puutteet hoitoketjujen sujuvuudessa ovat johtuneet enemmän prosessien toimimattomuudesta kuin vajavaisista resursseista. Valtuusto hyväksymän hankesuunnitelman mukaan Espoon uusi sairaala tulee tarjoamaan perusterveydenhuollon palveluja espoolaisille. Koska on käynyt ilmeiseksi, että uuden sairaalan kapasiteetti riittää myös naapurikuntien sairaalahoidon tarpeisiin, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijat ovat käyneet tunnustelevia keskusteluja sairaalayhteistyön käynnistämisestä. Asia on ajankohtainen, koska Kirkkonummi suunnittelee uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamista. Alustavien suunnitelmien mukaan hankkeeseen sisältyy myös uuden vuodeosaston rakentaminen. Kirkkonummen kunnanhallitus on käsitellyt Kirkkonummen terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnitelmaa kokouksessaan ja päätynyt esittämään vaihtoehtoa, jossa Kirkkonummi ei rakenna omaa terveyskeskusvuodeosastoa, vaan vuokraa tilat/ ostaa palvelut Espoolta. Kirkkonummen valtuusto jätti asian pöydälle. Kirkkonummen suunnitelman mukaan sairaalapaikkoja tarvitaan 40. Jotta yhteistyökeskusteluja voidaan jatkaa, tulee myös Espoosta saada jatkovalmisteluun oikeuttava päätös. Sairaalayhteistyö koskee ensisijaisesti vuodeosastotoimintaa, mutta se voi kattaa myös muita uudessa sairaalassa tuotettavia palveluita, mikäli tarve jatkoneuvotteluissa todetaan. Perusturvalautakunnan johtosäännön toisen pykälän kohdan kolme mukaan perusturvalautakunnan päätös- ja toimivaltaan kuuluu päättää perusturvan palvelujen järjestämisestä tuottamalla palvelut itse, yhteistyössä muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa tai ostopalvelutoimintana. Valmistelijat: perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja ylilääkäri Marjut Hovinen p Ehdotus Perusturvalautakunta päättää 1 antaa perusturvan toimialan tehtäväksi selvittää vuodeosastoyhteistyötä Espoon kaupungin kanssa ja velvoittaa tuomaan neuvottelutuloksen perusturvalautakunnan päätettäväksi 2 todeta, että selvittelytyö keskeytetään, mikäli kunnanvaltuuston

5 tai myöhemmin tekemä päätös sitä edellyttää. Käsittely Jäsen Tero Suominen ehdotti, että pykälää ei käsitellä kokouksessa. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Päätös Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta päätti 1 antaa perusturvan toimialan tehtäväksi selvittää vuodeosastoyhteistyötä Espoon kaupungin kanssa ja velvoittaa tuomaan neuvottelutuloksen perusturvalautakunnan päätettäväksi 2 todeta, että selvittelytyö keskeytetään, mikäli kunnanvaltuuston tai myöhemmin tekemä päätös sitä edellyttää. Jäsen Tero Suominen jätti eriävän mielipiteen "Asian poistaminen listalta". Eriävä mielipide pöytäkirjan liitteenä. Liite 3: - Eriävä mielipide (Tero Suominen) Tiedoksi Muutoksenhakuohje Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )