3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta käsitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta käsitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa."

Transkriptio

1 3 Metsien hoito Vuonna 2010 lähes kaikkia metsänhoito- ja metsänparannustöitä tehtiin prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kahden edellisen vuoden uudistushakkuiden pinta-ala oli poikkeuksellisen pieni, joten maata muokattiin metsänuudistamista varten ainoastaan hehtaaria. Myös metsän uudistamisala hehtaaria oli pienin tähän mennessä tilastoitu. Metsänviljelyala supistui hehtaariin, josta kylvöjä oli hehtaaria ja istutuksia hehtaaria. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala laski hehtaariin. Metsänparannustöistä vanhojen ojitusalueiden kunnostus jäi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1989 alle hehtaarin. Vanhoja metsäteitä perusparannettiin edellisvuotta enemmän, kaikkiaan kilometriä. Hakkuiden kokonaispinta-ala, hehtaaria, oli vuonna 2010 suurin tähän mennessä tilastoitu. Pinta-alaa kasvattivat kylmän ja lumisen talven mahdollistamat harvennushakkuut, kesän myrskytuhot sekä metsäteollisuuden elpyminen. Vuonna 2010 metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 289 miljoonaa euroa, mikä oli 16 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului 206 miljoonaa euroa, metsäteollisuuden metsissä 30 ja valtion metsissä 53 miljoonaa euroa. Käytetystä rahamäärästä yli kolmannes meni metsänuudistamiseen, toinen reilu kolmannes nuoren metsän hoitoon ja neljännes metsänparannustöihin. Valtio tuki yksityismetsien puuntuotantoa 80 miljoonalla eurolla. Luvussa tarkastellaan metsien hoitoa puuntuotannon näkökulmasta. Luku sisältää tietoja metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmääristä ja kustannuksista sekä hakkuupinta-aloista hakkuutavoittain. Lisäksi käsitellään metsänviljelymateriaalin tuotantoa. Metsäluonnon hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta käsitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa. Metsänuudistaminen Vuoden 2010 metsänhoito- ja metsänparannustöihin vaikuttivat hiljainen puukauppavuosi 2009 sekä vuosien 2008 ja 2009 normaalia pienemmät uudistushakkuut. Maanmuokkausala supistui hehtaariin, mikä oli viidenneksen vähemmän kuin edeltävänä kymmenvuotiskautena keskimäärin. Ala on viimeksi jäänyt alle hehtaarin 1970-luvun loppupuolella. Yli puolet muokkausalasta mätästettiin. Vuonna 2010 metsiä uudistettiin hehtaaria: hehtaaria luontaisesti, hehtaaria kylväen ja hehtaaria istuttaen. Luontaiseen uudistamiseen tähtäävät siemen- ja suojuspuuhakkuut kasvoivat kolmanneksella vuotta aiemmasta. Kylvöala supistui 10 ja istutusala 12 prosenttia. Kylvöistä 99 prosenttia tehtiin männyllä ja istutuksista 69 prosenttia kuusella. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella arvioituna kymmenesosa luontaisen uudistamisen hakkuista oli suojuspuuhakkuita eli tavoitteena oli uudistaa ala kuusella. Kaikkiaan uudistamisalasta 52 prosenttia uudistettiin männyllä, 46 prosenttia kuusella ja loput 3 prosenttia muilla puulajeilla, lähinnä koivulla. Yksityismetsissä taimia istutettiin hehtaarille, mikä oli yli hehtaaria vähemmän kuin vuotta aiemmin. Istutusalan pienenemisestä huolimatta valtion tukea saatiin vuotta aiempaa suuremmalle alalle hehtaaria joten neljännes istutuksista sai valtion tukea. Todennäköisesti talven 2008/2009 myyrätuhoaloja istutettiin uudelleen vielä vuonna Täydennysistutuksia tehtiin kaikkien metsänomistajien metsissä edellisvuoden tapaan keskimääräistä enemmän, yhteensä hehtaaria. Istutusalan pieneneminen supisti kotimaan taimitarhoilta metsänviljelyyn toimitettujen taimien määrän 159 miljoonaan ( 10 % edellisvuodesta). Näistä kuusta oli Metsätilastollinen vuosikirja

2 3 Silviculture Kannonnostoala lähestyy hehtaaria vuodessa Kantoja poltettiin lämpö- ja voimalaitoksissa energiaksi miljoona kuutiometriä vuonna Vuosikymmenen alkupuolella kantojen energiakäyttö kasvoi hitaasti ja ylitti puolen miljoonan kuutiometrin rajan vuonna Kolmen viimeisen vuoden aikana käyttö on kaksinkertaistunut (taulukko 9.5). Kantojen nosto näkyy metsämaisemassa, eikä sen vaikutuksia metsäekosysteemin toimintaan täysin tunneta. Kantojen nostolla on vaikutusta myös uudistusalalla tehtäviin muihin metsänhoitotöihin. Kannonnoston pinta-aloista ei ole tällä hetkellä saatavissa tilastoitua tietoa, mutta nostoalojen suuruutta voidaan arvioida kahden tietolähteen avulla. Kantojen käyttömäärät energiantuotanossa tilastoidaan käyttökohteen sijainnin mukaan kattavasti, ja niiden avulla voidaan arvioida myös nostoalojen suuruutta. Kantoja on korjattu pääasiassa kuusikoiden avohakkuualoilta, joilla tyypillinen kantokertymä on kuutiometriä hehtaarilta puustosta ja alueesta riippuen. Jakamalla kunkin vuoden kantojen käyttömäärä keskimääräisellä kantokertymällä (50 m³/ha) saadaan vastaava laskennallinen kannonnostoala, joka on näin arvioiden kasvanut vuoden 2000 noin 100 hehtaarista vuoden 2010 noin hehtaariin (kuva 1). Laskenta ei huomioi kantojen noston ja käytön välistä viivettä. Lisäksi alueelliset arviot nostoaloista ovat epäluotettavia, koska kantoja kuljetetaan metsäkeskusalueilta toisille. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten toteuttamissa, otantaan perustuvissa talousmetsien luonnonhoidon laadunarvioinneissa on kerätty tietoa yksityismetsien avohakkuualoilta tehdyistä kannonnostoista vuodesta 2006 lähtien. Yleistämällä nämä tulokset kaikkiin yksityismetsiin (Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2006; taulukko 3.19) saadaan nostoalan suuruudeksi hehtaaria vuonna 2006 ja hehtaaria vuonna Metsäteollisuuden ja valtion metsissä tehtyjen kannonnostojen arvionnit poikkeavat yksityismetsistä tehdyistä, mistä johtuen tiedot eivät ole tilastollisesti vertailukelpoisia. Metlan keräämät tiedot juurikäävän torjunnasta kannonnostolla antavat metsäteollisuuden ja valtion metsien kannonnostoalojen suuruudeksi yli hehtaaria. Edellä olevan perusteella kaikkien metsänomistajaryhmien yhteenlaskettu kannonnostoala oli yli hehtaaria vuonna Todellisuudessa määrä lienee tätä suurempi, koska käytetyt tietolähteet aliarvioivat kantojen noston laajuutta ha Kuva 1. Kantojen käyttömäärään perustuva laskennallinen kannonnostoala vuosina Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

3 Metsien hoito 3 Tapion luonnonhoidon laadunarvioinnin perusteella voidaan arvioida myös kannonnoston alueellista vaihtelua ja kehitystä. Vuonna 2006 kantoja nostettiin yksityismetsistä mittavammin vain Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella, jossa arvioitu nostoala oli lähes hehtaaria (kuva 2). Neljässä vuodessa kantojen nosto on saavuttanut lähes saman suuruusluokan myös Pohjois-Savon ja Häme-Uusimaan metsäkeskusten alueilla. Vähäisintä nosto oli vuonna 2010 Rannikon metsäkeskuksen Etelärannikon alueella ja Kainuussa. Vuotuinen kannonnostoala on kasvanut niin suureksi, että tulevaisuuden haasteena onkin toiminnan laajuuden nykyistä luotettavampi tilastointi. Metsänhoidon kannalta tärkeä tieto olisi myös se, millaista maanmuokkausta kannonnostoaloilla tehdään ja miten erilaiset muokkausalat tilastoitaisiin yhtenäisesti kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä. Lisätietoja: Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2006 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 872. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 36 s. Saatavissa: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Teksti: Marja-Liisa Juntunen Etelärannikko 2010 Pohjanmaa 2006 Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi hehtaaria Kuva 2. Yksityismetsien kannonnostoala metsäkeskuksittain vuosina 2006 ja 2010 Metsätilastollinen vuosikirja

4 3 Silviculture 105 miljoonaa ( 13 %), mäntyä 49 miljoonaa ( 6 %), koivua 4 miljoonaa ja muiden puulajien taimia noin 0,5 miljoonaa. Taimien tuonti EU-maista, lähinnä Ruotsista, putosi 11 miljoonaan. Maahan tuoduista taimista keskimäärin yhdeksän kymmenestä oli kuusta. Vuonna 2010 maastamme vietiin yli neljä miljoonaa tainta, joista kolme neljäsosaa päätyi Ruotsiin ja loput Viroon. Vientitaimista 85 prosenttia oli kuusta ja loput mäntyä. Metsänviljelyyn käytettiin 142 miljoonaa tainta. Käytetty taimimäärä on ollut viime vuosina prosenttia tarhoilta lähteneiden ja ulkomailta tuotujen taimien määrästä. Todennäköisesti metsänomistajien suoraan taimitarhoilta ostamat taimet ja metsäteollisuuden metsänomistajille välittämät taimet eivät tilastoidu riittävän tarkasti. Lisäksi kotimaisia taimia toimitettaneen syksyllä metsävarastoihin ja tuontitaimia pakkasvarastoihin vuosittain vaihteleva määrä odottamaan seuraavan kevään istutuksia. Nuoren metsän hoito Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala supistui vuotta aiemmasta hehtaariin ( 11 %). Yksityismetsissä pinta-ala pieneni kahdeksan prosenttia ja metsäteollisuuden ja valtion metsissä lähes viidenneksen. Kokonaisalasta taimikonhoitoa oli ja nuoren metsän kunnostusta hehtaaria. Vuotta 2010 edeltävänä kolmivuotiskautena näitä töitä tehtiin hieman enemmän eli keskimäärin yli hehtaarin vuosivauhtia, mikä lähestyi Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (KMO 2015) asetettua hehtaarin tavoitepinta-alaa. Yksityismetsissä taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen yhteenlaskettu pinta-ala on ollut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä keskimäärin hehtaaria. Vuonna 2010 ala oli hehtaaria, josta taimikonhoitoa oli hehtaaria (61 %). Taimikonhoidon osuus työlajien yhteispinta-alasta oli 1990-luvun loppuvuosina kolme neljäsosaa, josta se putosi lähes puoleen 2000-luvun alkuvuosina. Vuosikymmenen loppupuolella on havahduttu taimikonhoidon tarpeellisuuteen ja sen pinta-alaa on saatu kasvatettua. Taimikoiden hoitamattomuus on näkynyt valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI). Kolmen viimeisimmän inventoinnin perusteella taimikoiden laatu heikkeni 2000-luvun alussa (ks. taulukko 1.15). Valtakunnan metsien 9. inventoinnissa (VMI9) pienistä taimikoista oli metsänhoidollisesti hyviä 54 prosenttia ja tyydyttäviä 30 prosenttia. VMI10:ssä hyvien osuus laski 41 prosenttiin ja tyydyttävien nousi 37 prosenttiin. Varttuneissa taimikoissa kehitys oli samansuuntainen: hyvien taimikoiden osuus laski 32 prosentista 24 prosenttiin ja tyydyttävien kasvoi 39 prosentista 47 prosenttiin. Taimikonhoidon tarpeellisuuden lisäksi metsänomistajia on herätelty myös taimikoiden varhaishoitoon erilaisin kampanjoin. Vuonna 2010 metsäkeskukset järjestivät valtakunnallisen taimikon varhaishoidon kampanjan Päivä taimikollesi. Metsänomistajien kampanjan aikana toteuttama hoitoala nousi hehtaariin. Tämä pinta-ala on tilastossa lisätty metsäkeskusalueittaisiin taimikonhoidon kokonaisaloihin, koska tällä hetkellä metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien toimesta tehdyistä taimikon varhaishoidon aloista ei saada luotettavaa tietoa. Kampanjan hoitoalan osuus oli yhdeksän prosenttia yksityismetsien koko taimikonhoitoalasta. Nuoren metsän kunnostusala putosi hehtaarin, mikä oli lähes viidenneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Yksityismetsissä kunnostuksia tehtiin hehtaarilla, josta hehtaarille maksettiin valtion tukea. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion mukaan tukea saaneilta kunnostusaloilta korjatun energiapuun määrä on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana. Vuosina joka kolmannelta kunnostusalalta korjattiin energiapuuta, vuonna 2009 joka toiselta ja vuonna 2010 kahdelta alalta kolmesta. Vuonna 2010 valtion tukea saanut energiapuun korjuuala oli hehtaaria. Tältä alalta korjattiin energiapuuta yhteensä yli kaksi miljoonaa kuutiometriä, eli koko maassa keskimäärin 50 kiintokuutiometriä hehtaarilta. Kasvatus- ja uudistushakkuut Hakkuiden kokonaispinta-ala, hehtaaria, oli suurin tähän mennessä tilastoitu. Pinta-alaa kasvattivat kylmän ja lumisen talven mahdollistamat harvennushakkuut sekä heinä-elokuun vaihteessa tapahtuneet myrskytuhot (ks. tietotaulu luku 2). Kasvatushakkuiden kokonaispinta-alasta ( ha) yli puolet oli muita harvennuksia, joiden ala kaksinkertaistui edellisvuodesta. Ensiharvennuksen pinta-ala kasvoi vain viidenneksen hehtaariin. Avohakkuiden pinta-ala lisääntyi edellisvuodesta 56 prosenttia hehtaariin. Myrskytuhot vaikuttivat todennäköisesti myös muiden hakkuiden pinta-alan lisääntymiseen, sillä varsinkin metsäteollisuuden metsissä oli myrskyjen jälkeisiä hakkuita yksityismetsiä enemmän kirjattu muihin hakkuisiin. Metsänparannustyöt Vuonna 2010 metsiä lannoitettiin hehtaaria, lähes yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Yksityismetsissä 120 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

5 Metsien hoito 3 lannoitusala laski neljänneksen hehtaariin, kun taas metsäteollisuuden ja valtion metsien lannoitukset kasvoivat neljänneksen hehtaariin. Metsäteollisuuden ja valtion metsien lannoitusalasta alle viidenneksellä käytettiin tuhkalannoitteita. Yksityismetsien tuhkalannoituksista ei saada tarkkaa tietoa, mutta eri lähteistä kerättyjen tietojen perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2010 noin kymmenesosa yksityismetsien lannoituksista tehtiin tuhkalannoitteilla. Vanhojen ojitusalueiden kunnostuspinta-ala, hehtaaria, oli pienin sitten vuoden Yksityismetsissä ojitusalueita kunnostettiin vuonna 2010 kaikkiaan hehtaaria. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä kunnostusojituksia tehtiin neljännes edellisvuotta vähemmän; ojien kunnostus väheni lähinnä valtion metsissä. Uusia metsäteitä rakennettiin 740 kilometriä ( 14 % edellisvuodesta). Lisäksi vanhoja metsäteitä perusparannettiin kilometriä. Perusparannukset kasvoivat valtion mailla mutta vähenivät yksityisten ja metsäteollisuuden metsissä. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen tuen (Kemera-tuki) lisäksi puuhuollon kannalta tärkeiden yksityisteiden perusparannuksia voidaan vuosina tukea ns. puuhuoltorahoituksella. Alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) hallinnoivat tuen myöntämistä, mutta eivät tilastoi tehtyjä työsuoritteita. Vuonna 2010 metsäkeskukset toteuttivat osan puuhuoltorahoituksella tehdyistä tiehankkeista, kaikkiaan 333 kilometriä. Kustannukset Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin vuonna 2010 kaikkiaan 289 miljoonaa euroa. Rahamäärä supistui edellisvuodesta 16 miljoonaa euroa ( 5 %), mikä johtui pääosin työsuoritteiden pienenemisestä. Tukkuhintaindeksillä deflatoidut reaalikustannukset olivat 33 miljoonaa euroa ( 10 %) edellisvuotta pienemmät. Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului 206 miljoonaa euroa, 17 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Yksityismetsänomistajat käyttivät metsänviljelyyn 51 miljoonaa ja maanmuokkaukseen 18 miljoonaa euroa. Taimikoita yksityismetsissä hoidettiin 41 miljoonalla eurolla, mikä oli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Nuoren metsän kunnostukseen käytetty 25 miljoonaa euroa oli sen sijaan 5 miljoonaa euroa edellisvuotista pienempi. Investoinnit yksityismetsien metsänparannustöihin supistuivat lähes 4 miljoonaa euroa. Yksityismetsissä metsänparannustöihin käytettiin 45 miljoonaa euroa, mikä oli 22 prosenttia kokonaiskustannuksista. Metsäteollisuuden metsissä metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului 30 ja valtion metsissä 53 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden metsissä kustannukset pienenivät edellisvuodesta miljoona euroa, kun taas valtion metsissä ne lisääntyivät yli kaksi miljoonaa euroa. Näiden omistajaryhmien metsissä metsänparannustöihin käytettiin yksityismetsiä suurempi osuus kokonaiskustannuksista: metsäteollisuuden metsissä 7 miljoonaa (24 %) ja valtion 16 miljoonaa euroa (31 %). Metsänuudistamiseen metsäteollisuus käytti edellisvuoden tapaan 10 miljoonaa euroa, valtion metsissä käyttö sen sijaan kasvoi 15 miljoonaan euroon. Molempien metsänomistajaryhmien metsissä taimikonhoitoon käytetty rahamäärä supistui edellisvuodesta. Valtion tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Valtio tukee yksityismetsissä tärkeäksi katsomiaan puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä. Tuen perusteet on säädetty laissa Kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996). Rahoituslain perusteella yksityismetsänomistaja voi saada valtion rahoitusta myös metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitoon (ks. taulukko 2.9). Vuonna 2007 säädettiin uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007), jonka voimaantulo on siirtynyt, joten tuki on maksettu vuoden 1996 lain mukaan. Valtion tuki yksityismetsien puuntuotannon kestävyyteen 80 miljoonaa euroa oli lähes yhtä suuri kuin vuotta aiemmin. Varsinaisiin metsänhoito- ja metsänparannustöihin tukea käytettiin 63 miljoonaa euroa, neljä miljoonaa euroa ( 6 %) edellisvuotta vähemmän. Energiapuun korjuun ja haketuksen tuki sen sijaan kasvoi kolmanneksella 18 miljoonaan euroon. Koko puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen saadusta tuesta energiapuun korjuuseen ja haketukseen käytettiin 22 prosenttia, suhteellisesti eniten Etelä-Savossa (30 %) ja vähiten Lapissa (14 %). Kansallinen metsäohjelma ja alueelliset metsäohjelmat Valtioneuvosto hyväksyi Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO 2015) vuosille maaliskuussa Metsäohjelman rinnalla valmisteltiin Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO II). Vuosina metsäalan toimintaympäristö muuttui ja metsäteollisuuden rakennemuutos eteni tavallista nopeammin, minkä vuoksi vuoden 2010 aikana ohjelma tarkistettiin vastaamaan Metsätilastollinen vuosikirja

6 3 Silviculture muuttunutta ja edelleen muuttuvaa tilannetta. Uudistettu Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa 2010 ja sen ohjelmakausi kestää vuoteen 2015 saakka. Ohjelman toiminta-ajatuksena on luoda kasvavaa hyvinvointia monipuolisella metsien hoidolla ja käytöllä. Puuntuotannon kestävyyden osalta ohjelman tavoitteeksi on asetettu metsien puuntuotannollisen tilan paraneminen ja puuston kasvun lisääntyminen. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden lisääminen on yksi keino tavoitteisiin pääsemiseksi. KMO 2015:n tarkistuksessa vuotuisille työmäärille asetettuja valtakunnallisia tavoitteita muutettiin, mutta koska vuonna 2010 toimittiin aiemmin hyväksytyn ohjelman mukaan, verrataan alla olevassa asetelmassa toteutuneita suoritteita aiemmin esitettyihin tavoitteisiin. Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta (1474/1995) edellyttää, että metsäkeskukset laativat yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa alueelleen metsätalouden tavoiteohjelman. Vuonna 2008 alueellisiin metsäohjelmiin tehtiin tarkistus KMO 2015:n tavoitteisiin pohjautuen. Parhaillaan metsäkeskukset laativat alueellisia metsäohjelmia vuosille uuden KMO 2015:n pohjalta. Alueelliset metsäohjelmat seurantatietoineen löytyvät metsäkeskusten Internet-sivuilta. Metsien käyttöä ohjaavia säädöksiä ja ohjeita Metsälaki (1093/1996) määrää metsänhoidon vähimmäistason. Lain tavoitteena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Laki ohjaa puuntuotantoa velvoittamalla metsänomistajan uudistamaan hakatun metsän ja varmistamaan syntyneen taimikon elinkelpoisuuden. Kasvatushakkuissa on säilytettävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. Kesällä 2010 lakiin tehtiin perustuslain vaatimia muutoksia sekä tarkennettiin metsän uudistamiseen liittyviä toimenpiteitä. Lain uudistamista jatketaan edelleen tavoitteena metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen. Metsien sertifioinnilla pyritään varmistamaan, että metsätaloutta harjoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Käytännössä metsäsertifikaatti on kolmannen, riippumattoman osapuolen myöntämä kirjallinen todistus siitä, että metsää hoidetaan ja käytetään kestävästi tiettyjen sertifikaatissa määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Metsänomistaja voi Suomessa sertifioida metsänsä joko PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) tai FSC (Forestry Stewardship Council) -järjestelmän kautta. Noin 95 prosenttia talouskäytössä olevasta metsäalasta on sertifioitu Suomen PEFC-järjestelmän mukaan. Suomen PEFC-järjestelmän kriteerit tarkistettiin viimeksi keväällä 2009 ja ne ovat saaneet kansainvälisen PEFC-hyväksynnän heinäkuussa Suomen PEFCsertifioinnin metsäkeskustason vaatimukset on kirjattu 29 kriteeriin. Monet kriteerit asettavat lakia tiukempia vaatimuksia tai vaativat tarkempaa seurantaa ja tiedotusta suoritustasosta kuin mitä laki edellyttää. Suomen FSC-yhdistys on uudistanut kestävän metsänhoidon standardinsa lokakuussa Kansainvälisen FSC:n hyväksymisen jälkeen uuteen standardiin Työlaji Toteutunut 2010 Toteutunut KMO 2015 keskimäärin tavoite/vuosi Metsänviljely (kylvö ja istutus) ha Nuoren metsän hoito (taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus) Metsänlannoitus terveyslannoitus kasvatuslannoitus Kunnostusojitus Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä Metsäteiden rakentaminen km Metsäteiden perusparannus Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

7 Metsien hoito 3 pohjautuva metsien FSC-sertifiointi on alkanut toukokuussa Standardi koostuu kymmenestä periaatteesta, 54 kriteeristä ja 204 indikaattorista. Keskeisin metsänhoitoon liittyvä ohjeisto on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vuonna 2006 julkaisema Hyvän metsänhoidon suositukset. Sen tavoitteena on neuvoa ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään hyvin niin puuntuotannollisesti kuin ympäristön- ja luonnonhoidollisestikin. Yksi suositusten päätavoitteista on säilyttää yksityismetsätalouden tuottavuus. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastointi Metla laatii vuosittain metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston, jossa esitetään töiden työmäärät yksikköja kokonaiskustannuksineen, valtion tuki yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöihin sekä hakkuupintaalat. Tilasto julkaistaan kahdessa Metsätilastotiedotteessa: tiedot työsuoritteista huhtikuussa ja kustannustiedot toukokuussa. Keskeiset tiedot ja aikasarjat esitetään myös Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja Metinfo Tilastopalvelussa. Metsänhoito- ja metsänparannustilastossa tiedot esitetään työlajeittain, metsänomistajaryhmittäin ja metsäkeskusalueittain. Koska valtion tiedot ovat vuodesta 2008 lähtien vain Metsähallituksen tietoja, esitetään tietosuojasyistä valtion suoritteista ja kokonaiskustannuksista vain koko maan tiedot. Metsäkeskusalueita koskevissa tiedoissa metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tiedot on yhdistetty. Tiedonkeruuta ja siinä tapahtuneita muutoksia on kuvattu tarkemmin Metinfo Tilastopalvelussa olevassa Metsien hoito -laatuselosteessa. Metsien hoito -luvun metsänomistajaluokitus on seuraava: Yksityiset ym. = varsinaiset yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt. Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuusyhtiöt, tiedot kerätään A. Ahlström Oy:ltä, Metsämannut Oy:ltä, Tornator Oy:ltä ja UPM Metsältä. Valtio = Metsähallitus, vuotta 2008 aiemmin myös Metla ja opetusmetsiä käyttävät oppilaitokset. Yksityismetsissä tehdyistä suoritteista perustiedot saadaan metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkeskuksilta. Metsänhoitoyhdistysten tiedot tulevat Metlalle metsänomistajaliittojen kautta ja metsäkeskusten tiedot Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta. Metsänhoitoyhdistysten suoritetiedot sisältävät sekä yhdistysten toimesta tehdyt työt että ne metsänomistajien tekemät työt, joihin yhdistys on hakenut valtion tuen ja toimittanut metsänviljelymateriaalin. Lisäksi suoritetiedot sisältävät arvion yksityismetsissä tehdyistä tietojärjestelmien ulkopuolisista suoritteista eli töistä, jotka metsänomistaja on teettänyt tai tehnyt omatoimisesti ilman valtion tukea. Metsäteollisuudelta saadaan niiden yksityismetsissä tekemät työmäärät eli ns. palvelusopimustilojen suoritemäärät. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset toimittavat Metlalle myös yksityismetsissä tekemiensä töiden laskutukseen perustuvat yksikkökustannustiedot, joista lasketaan metsäkeskusalueittain yksityismetsien eri työlajien keskimääräiset yksikkökustannukset. Metsäteollisuus ja Metsähallitus ilmoittavat työlajeittain ja metsäkeskusalueittain omien metsiensä suoritemäärät. Metsäteollisuudelta saadaan kustannustiedot metsäkeskusalueittain, mutta Metsähallitus on toimittanut vuodesta 2006 lähtien kustannustietonsa oman aluejakonsa perusteella. Metsähallituksen suuralueet kattavat useamman metsäkeskuksen alueen, joten metsäkeskusalueen kustannuslaskennassa käytetään sen suuralueen yksikkökustannuksia, jossa suurin osa metsäkeskuksesta sijaitsee. Metsäkeskusalueittaiset yksikkökustannukset lasketaan työmäärillä painotettuina keskiarvoina. Metsäkeskusalueen kokonaiskustannukset lasketaan metsänomistajaryhmittäin kertomalla kunkin metsäkeskusalueen yhteen lasketut työmäärät ko. alueen työlajin yksikkökustannuksilla. Vuodesta 2009 lähtien myös kunnostusojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen kokonaiskustannukset on laskettu edellä kuvatulla tavalla. Tätä aiemmin ne ovat perustuneet tiedontoimittajien antamiin tietoihin. Muista työlajeista poiketen kunnostusojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen suunnittelukustannuksia ei sisällytetä työlajien yksikkökustannuksiin. Tiedot yksityismetsien suunnittelukustannuksista ja teiden kunnossapitokustannuksista saadaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta. Metsäteollisuus ja Metsähallitus pystyvät toimittamaan näiden työlajien suunnittelu- ja toteutuskustannuksia erillään vaihtelevasti. Koko maan kustannukset saadaan laskemalla metsäkeskusalueittaiset kustannukset yhteen. Kustannukset sisältävät kunkin työlajin tarkasteluvuoden aikaiset työ-, suunnittelu- ja työnjohdon palkat lakisääteisine sosiaalikuluineen ja työhön liittyvine lisineen sekä tarvikkeineen (taimet, lannoitteet, torjuntaaineet, polttoaineet yms.), sekä kone- ja kalustokustannukset. Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Metsätilastollinen vuosikirja

8 3 Silviculture Vaikka tiedontoimittajille on täsmällisesti eritelty kuluerät, joita kustannuksiin pitäisi sisältyä, eri tiedontoimittajien kustannusseurannasta ei todennäköisesti saada tietoja aivan samansisältöisinä. Tämä vaikuttaa kustannustietojen luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen. Aikasarjatarkastelussa on huomioitava, että tilaston sisällön määrittelyt ovat muuttuneet useita kertoja. Viimeisin suuri muutos tehtiin vuonna Kirjallisuus Literature Hyvän metsänhoidon suositukset [verkkojulkaisu] Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, julkaisusarja 22/ s., tekstiosa 59 s. Saatavissa: Kansallinen metsäohjelma Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä [verkkojulkaisu] Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Saatavissa: kmo/5ywg0t9jr/3_2008fi_netti.pdf Kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä [verkkojulkaisu] Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. 50 s. Saatavissa: Kestävän metsätalouden rahoituslaki /544 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta /1094 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta /1474 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Metsälaki /1093 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2010 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 15/2011. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 19 s. Saatavissa: Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2010 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 25/2011. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Saatavissa: Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen [verkkojulkaisu] Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/ s. Saatavissa: Parviainen J. & Västilä S Suomen metsät Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen [verkkojulkaisu]. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/ s. Saatavissa: julkaisuarkisto/mmm_julkaisu_2011_5.html Tapion vuositilastot 2010 [verkkojulkaisu] Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 54 s. Saatavissa: Vertailuraportti uudistettuun PEFC FI 1002-standardiin tehdyistä muutoksista ja niiden vaikuttavuudesta metsien hoidossa [verkkojulkaisu] Suomen Metsäsertifiointi ry (PEFC Suomi). Saatavissa: Muut tietolähteet Other sources of information Elintarviketurvallisuusvirasto, Maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, tai Metinfo Tilastopalvelu, PEFC Suomi, Suomen FSC-yhdistys, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

9 Metsien hoito ha Yhteensä Total Istutus Planting Kylvö Seeding Luontainen uudistaminen Natural regeneration Kuva 3.1 Metsänuudistaminen Figure 3.1 Natural and artificial regeneration, ha Yhteensä Total Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Kuva 3.2 Metsänviljely puulajeittain Figure 3.2 Artificial regeneration by tree species, Metsätilastollinen vuosikirja

10 3 Silviculture milj. tainta mill. seedlings Yhteensä Total Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Muut puulajit Other species Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Kuva 3.3 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Figure 3.3 Number of domestic seedlings delivered for planting, ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.4 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Figure 3.4 Tending of seedling stands and improvement of young stands, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

11 Metsien hoito ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.5 Metsänlannoitus Figure 3.5 Forest fertilisation, ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Vuosina ja vuodesta 2009 kunnostusojituksen pinta-alat on laskettu tilastoiduista ojamääristä. Vuosina pinta-alat ovat tiedontoimittajien ilmoittamia. In and since 2009, the drained areas of ditch network maintenance are based on average length of ditches per hectare. In , the areas are those given by the data suppliers. Kuva 3.6 Kunnostusojitus Figure 3.6 Ditch network maintenance, Metsätilastollinen vuosikirja

12 3 Silviculture kilometriä kilometres Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.7 Metsäteiden rakentaminen Figure 3.7 Construction of forest roads, kilometriä kilometres Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.8 Metsäteiden perusparannus Figure 3.8 Basic improvement of forest roads, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

13 Metsien hoito ha Hakkuupinta-ala yhteensä Area treated with fellings, total Kasvatushakkuut Intermediate fellings Uudistushakkuut Regeneration fellings Muut hakkuut Other fellings Muita hakkuita ovat esimerkiksi tie- ja ojalinjahakkuut ja hakkuut pellon raivausta varten. Other fellings are, for example, fellings done along ditch and road construction lines, and fellings when clearing land for agricultural purposes. Kuva 3.9 Hakkuupinta-alat Figure 3.9 Area treated with fellings, milj. vuoden 2010 rahana mill. in 2010 monetary value Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Vuodesta 2008 lähtien kokonaiskustannukset sisältävät myös kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Since 2008, the total costs also include the costs for initial clearings of intermediate felling areas. Kuva 3.10 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset Figure 3.10 Total costs of silvicultural and forest improvement work, Metsätilastollinen vuosikirja

14 3 Silviculture milj. vuoden 2010 rahana mill. in 2010 monetary value Yhteensä Total Oma panos Own input Valtion tuki State subsidy Valtion laina State loan Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Vuodesta 2008 lähtien kokonaiskustannukset sisältävät myös kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Valtion tuki sisältää juurikäävän torjuntatuen, mutta ei tukea energiapuun korjuulle ja haketukselle. Since 2008, the total costs also include the costs for initial clearings of intermediate felling areas. State subsidy for repelling root-rot disease is included, whereas state subsidy for harvesting and chipping energy wood is excluded. Kuva 3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus Figure 3.11 Financing of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, prosenttia kustannuksista per cent of costs Metsätiet Forest roads Metsäojitus Forest drainage Metsänlannoitus Forest fertilisation Nuoren metsän hoito Management of young stands Metsänviljely Artificial regeneration Uudistusalan valmistaminen ja muut kustannukset Preparation of regeneration areas and other costs Kuva 3.12 Eri työlajien osuudet metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannuksista Figure 3.12 The share of total costs of silvicultural and forest improvement work by type of work, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

15 Metsien hoito Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2010 Silvicultural and forest improvement work, 2010 Työlaji Type of work Työmäärä Kokonais- Työmäärien muutos Kustannusten muutos Amount kustannukset 2010/ /2009 Total costs Change in amounts, Change in total costs, 2010/ / ha % % Metsänhoito- ja metsänparannustyöt Silvicultural and forest improvement work Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas Kulotus Prescribed burning Maanmuokkaus Soil preparation Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö Seeding Istutus Planting Täydennysviljely Supplementary seeding and planting Heinäntorjunta Grass suppression Nuoren metsän hoito Management of young stands Taimikonhoito Tending of seedling stands Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearings of intermediate felling areas Juurikäävän torjunta Repelling of root-rot disease Metsänlannoitus Forest fertilisation Kunnostusojitus Ditch network maintenance Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Construction and basic improvement of km forest roads Metsäteiden kunnossapito Maintenance of forest roads Hakkuupinta-ala Area treated with fellings Kasvatushakkuut Intermediate fellings Ensiharvennus First thinning Muu harvennus Other thinning Ylispuiden poisto Removal of seed trees and shelterwood trees Uudistushakkuut Regeneration fellings Avohakkuu Clear felling Luontaisen uudistamisen hakkuu Seed tree and shelterwood felling Muut hakkuut Other fellings Muita hakkuita ovat esimerkiksi tie- ja ojalinjahakkuu ja hakkuu pellon raivausta varten. Other fellings are, for example, felling done along ditch and road construction lines, and felling when clearing land for agricultural purposes. Metsätilastollinen vuosikirja

16 3 Silviculture 3.1 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät 2010 Amounts of silvicultural and forest improvement work, 2010 Työlaji Yksikkö Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Type of work Unit Non-industrial, private, etc. Forest State Total josta valtion tukemia industries of which subsidised by the state Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas ha Kulotus Prescribed burning Maanmuokkaus yhteensä Soil preparation, total Laikutus Patch scarification Äestys Disc trenching Mätästys Mounding Säätöauraus Ploughing Pellon muokkaus Ploughing of fields Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö ja istutus Seeding and planting ha Kylvö Seeding Kylvö puulajeittain Seeding by type of tree species Mänty Pine ha Kuusi Spruce Koivu Birch Kylvö työlajeittain Seeding by type of work Kylvö, koneellisesti Seeded by machine ha Kylvö, käsin Manual seeding Istutus Planting " Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Muut kotimaiset puulajit Other domestic tree species Ulkomaiset puulajit Foreign tree species Pellonmetsitys (sisältyy myös kylvön tai istutuksen aloihin) " Afforestation of arable land (included in seeding and planting) Täydennysviljely (tehollinen pinta-ala, ei koko metsikkökuvion) ha Supplementary seeding and planting (effective area, not total area) Heinäntorjunta Grass suppression ha Heinäntorjunnasta kemiallisesti Chemical grass suppression Nuoren metsän hoito Management of young stands Taimikonhoito Tending of seedling stands ha Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearings of intermediate felling areas " Juurikäävän torjunta Repelling root-rot disease " Torjunta kantokäsittelyllä Stump treatment " Torjunta kannonnostolla Stump extraction " Metsänlannoitus Forest fertilisation Terveyslannoitus Remedial fertilisation Kasvatuslannoitus Fertilisation for growth Kunnostusojitus Ditch network maintenance Metsätiet Forest roads km Metsäteiden rakentaminen Construction of forest roads Metsäteiden perusparannus Basic improvement of forest roads Metsänviljelymateriaali Seeds and seedlings used in artificial regeneration Metsäkylvöön käytetty siemen Amount of seed used in seeding kg Istutukseen ja täydennysistutukseen käytetyt taimet kpl Number of seedlings used in planting and supplementary planting seedlings 132 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

17 Metsien hoito Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja metsäkeskus Uudistusalan raivaus Kulotus Maanmuokkaus Year and forestry centre Clearing of regeneration areas Prescribed burning Soil preparation I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares ,1 13,7 21,2 145,9 0,5 0,1 2,8 3,5 83,0 17,1 22,7 122, ,6 6,6 16,9 132,1 0,9 0,2 2,1 3,2 83,5 10,5 24,1 118, ,8 9,3 19,6 131,8 0,2 0,1 0,8 1,0 92,6 10,8 21,4 124, ,8 8,4 15,2 125,4 2,0 0,1 3,4 5,5 85,8 11,6 24,6 122, ,2 7,4 14,7 128,3 1,7 0,1 1,7 3,5 98,9 10,5 22,5 131, ,5 6,7 15,6 114,8 1,5 0,1 2,1 3,8 97,0 9,2 21,2 127, ,3 6,7 13,0 130,1 0,8 0,1 0,5 1,4 96,7 10,5 19,0 126, ,8 7,0 12,7 105,6 0,9 0,2 0,9 2,0 82,2 14,6 20,2 117, ,8 8,0 11,0 92,8 0,6 0,1 0,3 1,0 79,6 18,9 21,8 120, ,9 4,1 7,3 78,2 0,7 0,1 0,8 1,7 79,6 18,4 20,3 118, ,8 1,7 6,5 81,0 0,7 0,0 0,6 1,4 96,8 11,8 18,2 126, ,7 1,1 4,4 73,2 0,5 0,0 0,4 0,9 101,4 7,1 19,5 128, ,2 1,4 7,0 70,5 0,5 0,0 0,5 1,0 97,0 6,1 17,1 120, ,5 1,3 11,0 73,8 0,2-0,4 0,6 97,5 5,3 17,1 120, ,9 2,0 11,4 67,3 0,5 0,0 0,8 1,3 95,2 6,0 17,8 119, ,6 2,5 12,9 70,0 0,3 0,0 0,2 0,5 93,6 7,5 18,4 119, ,2 2,7 13,5 67,4 0,7 0,1 1,5 2,3 102,7 8,2 18,4 129, ,5 2,8 15,0 66,2 0,8 0,3 1,0 2,0 91,4 8,8 22,5 122, ,0 2,8 16,4 70,1 0,5 0,0 0,9 1,3 102,5 6,7 22,1 131, ,3 3,1 14,7 66,1 0,2 0,0 0,0 0,2 93,4 8,6 21,1 123, ,1 2,2 12,8 63,1 0,5 0,0 0,6 1,1 91,5 9,7 20,4 121, ,6 6,1 12,9 62,6 0,5 0,0 0,5 1,0 94,1 10,3 18,0 122, ,9 7,9 11,9 68,7 0,3 0,0 0,2 0,5 94,8 15,4 20,0 130, ,0 6,6 12,9 63,4 0,2 0,1 0,1 0,4 96,3 17,8 21,2 135, ,7 5,6 11,8 53,1 0,3 0,0 0,4 0,7 77,5 12,2 19,3 109, ,0 5,1 13,9 49,1 0,1 0,0 0,1 0,2 65,7 12,4 19,5 97,6 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2010 Koko maa 29,99 19,08 49,06 0,09 0,08 0,17 65,73 31,86 97,59 Whole country 0 Ahvenanmaa ,25-0,25 1 Rannikko 4,52 0,07 4, ,41 0,11 3,51 2 Lounais-Suomi 2,76 0,30 3, ,20 0,63 4,82 3 Häme-Uusimaa 1,83 0,17 1,99 0,02-0,02 6,61 0,52 7,13 4 Kaakkois-Suomi 0,80 0,59 1, ,17 0,83 5,00 5 Pirkanmaa 1,64 0,90 2,54 0,00 0,01 0,01 3,74 1,31 5,05 6 Etelä-Savo 1,40 0,23 1,63 0,00 0,01 0,01 4,85 1,07 5,92 7 Etelä-Pohjanmaa 3,37 0,37 3,73 0,02-0,02 6,75 0,46 7,21 8 Keski-Suomi 0,81 1,66 2,47 0,01 0,00 0,01 4,59 2,72 7,31 9 Pohjois-Savo 1,43 0,58 2,01 0,01 0,03 0,04 5,42 2,16 7,58 10 Pohjois-Karjala 0,64 1,23 1,87 0,02 0,01 0,02 3,37 3,85 7,22 11 Kainuu 1,32 4,75 6,07-0,00 0,00 2,37 6,80 9,18 12 Pohjois-Pohjanmaa 3,96 2,33 6, ,16 3,57 11,73 13 Lappi 5,50 5,91 11,41 0,00 0,02 0,03 7,85 7,85 15,70 Metsäteollisuuden ja valtion tiedot on yhdistetty tietosuojasyistä johtuen. For reasons of confidentiality, the regional data for the forest industries and the state are combined. Metsätilastollinen vuosikirja

18 3 Silviculture 3.3 Maanmuokkaus: laikutus, äestys ja mätästys Soil preparation: patch scarification, disc trenching and mounding, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja metsäkeskus Laikutus Äestys Mätästys Year and forestry centre Patch scarification Disc trenching Mounding I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares ,1 1,5 3,2 31,8 49,6 3,0 8,8 61,4 17,4 3,8 6,4 27, ,6 2,0 2,5 28,1 43,8 2,6 11,2 57,5 17,4 4,2 8,9 30, ,4 1,3 2,0 32,8 44,3 2,0 10,0 56,3 21,9 3,3 10,0 35, ,0 1,1 1,9 28,0 39,9 2,5 8,8 51,3 22,4 5,0 10,4 37, ,7 1,5 1,8 27,0 34,7 3,4 7,8 46,0 26,9 4,8 10,7 42, ,8 1,6 1,3 24,7 33,7 3,0 6,6 43,4 31,7 5,7 10,0 47, ,6 1,1 1,3 23,0 29,1 6,1 8,6 43,8 38,3 8,3 10,1 56, ,3 1,1 2,1 21,5 28,1 5,8 7,6 41,5 42,7 10,9 11,5 65, ,3 0,9 1,7 14,9 22,4 3,9 7,8 34,1 35,9 7,4 9,7 53, ,8 0,8 1,3 11,9 16,7 4,1 7,4 28,3 34,5 7,5 10,8 52,8 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2010 Koko maa 9,85 2,06 11,91 16,75 11,51 28,25 34,46 18,30 52,76 Whole country 0 Ahvenanmaa 0,03-0, ,22-0,22 1 Rannikko 0,49 0,01 0,51 1,61 0,03 1,64 1,28 0,06 1,34 2 Lounais-Suomi 0,90 0,14 1,04 0,88 0,17 1,05 2,36 0,32 2,68 3 Häme-Uusimaa 1,40 0,02 1,42 0,75 0,09 0,84 4,33 0,42 4,74 4 Kaakkois-Suomi 0,28 0,04 0,32 1,17 0,25 1,42 2,55 0,53 3,09 5 Pirkanmaa 0,93 0,09 1,01 0,34 0,15 0,49 2,42 1,08 3,50 6 Etelä-Savo 0,79 0,07 0,85 0,45 0,23 0,68 3,35 0,78 4,13 7 Etelä-Pohjanmaa 0,79 0,02 0,81 2,91 0,10 3,00 2,98 0,35 3,33 8 Keski-Suomi 0,59 0,12 0,71 0,49 0,96 1,45 3,36 1,64 5,00 9 Pohjois-Savo 0,74 0,17 0,91 0,30 0,46 0,75 4,02 1,53 5,54 10 Pohjois-Karjala 0,88 0,34 1,23 0,43 1,53 1,96 1,75 1,97 3,73 11 Kainuu 0,14 0,10 0,24 1,00 3,21 4,21 1,10 3,49 4,59 12 Pohjois-Pohjanmaa 0,86 0,17 1,04 2,32 1,34 3,66 3,48 2,06 5,54 13 Lappi 1,03 0,77 1,81 4,09 3,00 7,09 1,27 4,08 5, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

19 Metsien hoito Metsänviljely omistajaryhmittäin Artificial regeneration by forest ownership category, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja metsäkeskus Kylvö Istutus Yhteensä Year and forestry centre Seeding Planting Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares ,7 1,7 5,4 21,8 76,6 12,5 18,3 107,4 91,3 14,2 23,7 129, ,9 1,5 6,2 23,6 79,6 10,4 19,9 110,0 95,5 11,9 26,1 133, ,8 1,4 6,0 21,3 74,3 8,6 17,5 100,4 88,1 10,1 23,5 121, ,9 1,1 5,4 17,5 69,0 8,2 16,2 93,5 79,9 9,4 21,6 110, ,5 1,5 6,5 20,4 74,3 8,7 16,9 99,9 86,8 10,2 23,4 120, ,1 1,3 6,5 23,9 74,3 6,9 16,0 97,2 90,4 8,2 22,5 121, ,5 1,4 7,6 28,5 81,9 6,4 14,2 102,5 101,4 7,7 21,8 130, ,5 1,0 5,8 23,4 77,4 9,3 12,4 99,1 93,9 10,3 18,3 122, ,0 2,4 6,0 22,4 65,6 10,9 12,0 88,5 79,5 13,4 18,0 110, ,6 3,6 8,3 28,5 55,8 12,3 11,4 79,5 72,4 15,9 19,7 108, ,9 2,5 6,6 32,0 57,7 11,9 10,6 80,3 80,7 14,4 17,2 112, ,2 1,7 6,4 35,2 65,8 7,4 10,7 83,9 92,9 9,1 17,0 119, ,1 1,8 5,0 33,8 64,4 5,4 9,5 79,3 91,4 7,1 14,5 113, ,3 1,2 4,3 32,8 65,3 3,9 9,4 78,5 92,6 5,1 13,6 111, ,9 1,2 6,1 36,2 65,7 3,7 9,3 78,8 94,6 4,9 15,4 114, ,7 1,3 5,7 33,7 69,3 4,3 9,7 83,3 96,0 5,6 15,4 117, ,4 2,0 5,2 35,7 73,6 6,1 10,5 90,2 102,0 8,1 15,8 125, ,6 2,2 5,4 33,2 69,9 6,6 11,6 88,0 95,4 8,8 16,9 121, ,0 1,6 6,7 32,2 69,8 5,5 11,3 86,5 93,7 7,1 18,0 118, ,4 2,1 7,3 33,7 71,1 5,6 12,1 88,9 95,5 7,7 19,4 122, ,4 2,6 6,1 31,1 69,4 6,3 11,8 87,6 91,9 8,9 17,9 118, ,5 2,8 7,2 30,4 70,8 6,5 11,3 88,6 91,2 9,2 18,5 119, ,3 6,0 7,4 32,7 71,4 8,6 10,9 90,9 90,6 14,6 18,3 123, ,6 6,1 6,9 32,6 74,8 8,6 12,1 95,5 94,5 14,7 19,0 128, ,7 4,0 6,6 27,4 74,0 9,3 12,1 95,4 90,7 13,4 18,8 122, ,4 4,3 6,8 24,6 64,7 7,5 12,1 84,3 78,2 11,8 18,9 108,9 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2010 Koko maa 13,44 11,12 24,56 64,72 19,59 84,31 78,16 30,71 108,87 Whole country 0 Ahvenanmaa ,15-0,15 0,15-0,15 1 Rannikko 0,45 0,01 0,46 5,08 0,08 5,16 5,53 0,09 5,63 2 Lounais-Suomi 0,61 0,20 0,81 4,48 0,34 4,81 5,08 0,54 5,62 3 Häme-Uusimaa 0,45 0,08 0,53 7,75 0,30 8,06 8,20 0,39 8,59 4 Kaakkois-Suomi 0,52 0,18 0,71 3,99 0,62 4,61 4,51 0,81 5,32 5 Pirkanmaa 0,53 0,24 0,77 4,27 0,91 5,18 4,80 1,15 5,95 6 Etelä-Savo 0,54 0,23 0,77 6,06 0,74 6,80 6,60 0,97 7,57 7 Etelä-Pohjanmaa 2,43 0,07 2,50 5,21 0,39 5,60 7,64 0,46 8,10 8 Keski-Suomi 0,54 0,97 1,51 5,66 2,17 7,83 6,20 3,14 9,33 9 Pohjois-Savo 0,38 0,57 0,96 6,07 1,67 7,75 6,46 2,25 8,70 10 Pohjois-Karjala 0,56 1,84 2,40 3,48 1,87 5,35 4,04 3,72 7,76 11 Kainuu 1,27 3,05 4,33 1,40 3,09 4,50 2,68 6,15 8,82 12 Pohjois-Pohjanmaa 2,36 1,49 3,85 6,28 1,85 8,13 8,64 3,34 11,98 13 Lappi 2,80 2,17 4,97 4,84 5,56 10,39 7,64 7,72 15,36 Metsätilastollinen vuosikirja

20 3 Silviculture 3.5 Metsänviljely puulajeittain Artificial regeneration by tree species, Vuosi ja metsäkeskus Kylvö Seeding Istutus Planting Yhteensä Total Year and forestry centre Mänty Kuusi Muu Yhteensä Mänty Kuusi Muu Yhteensä Mänty Kuusi Muu Yhteensä Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total hehtaaria hectares ,7 0,1 0,0 21,8 77,8 23,3 6,2 107,4 99,5 23,5 6,2 129, ,5 0,1 0,0 23,6 75,5 27,3 7,1 110,0 99,0 27,4 7,1 133, ,2 0,1 0,0 21,3 68,4 24,6 7,4 100,4 89,6 24,7 7,4 121, ,4 0,1 0,0 17,5 58,4 26,5 8,5 93,5 75,8 26,6 8,5 110, ,4 0,0 0,0 20,4 58,7 29,0 12,3 99,9 79,0 29,0 12,3 120, ,8 0,1 0,0 23,9 50,7 31,4 15,1 97,2 74,5 31,6 15,1 121, ,3 0,1 0,0 28,5 51,0 35,0 16,5 102,5 79,3 35,1 16,5 130, ,2 0,0 1,2 23,4 40,2 39,2 19,7 99,1 62,4 39,3 20,8 122, ,2 0,2 0,0 22,4 33,1 36,2 19,2 88,5 55,3 36,4 19,2 110, ,4 0,5 0,6 28,5 30,8 35,2 13,5 79,5 58,2 35,7 14,1 108, ,1 1,0 1,0 32,0 31,0 38,5 10,8 80,3 61,0 39,4 11,8 112, ,9 1,1 1,2 35,2 30,8 38,3 14,8 83,9 63,6 39,4 16,0 119, ,9 0,9 2,0 33,8 28,1 36,6 14,6 79,3 59,0 37,4 16,6 113, ,3 0,8 1,6 32,8 29,8 36,6 12,2 78,5 60,1 37,4 13,8 111, ,1 0,7 1,4 36,2 29,1 39,6 10,1 78,8 63,2 40,3 11,5 114, ,0 1,3 1,4 33,7 26,8 47,1 9,4 83,3 57,8 48,4 10,9 117, ,4 1,0 1,3 35,7 28,5 53,8 7,9 90,2 61,9 54,8 9,2 125, ,6 0,7 0,9 33,2 28,3 54,1 5,6 88,0 59,9 54,8 6,5 121, ,0 0,5 0,8 32,2 27,0 54,0 5,6 86,5 58,0 54,5 6,3 118, ,8 0,5 0,4 33,7 28,5 55,7 4,7 88,9 61,4 56,2 5,1 122, ,4 0,4 0,3 31,1 26,3 57,7 3,6 87,6 56,7 58,0 3,9 118, ,8 0,4 0,2 30,4 23,9 61,1 3,6 88,6 53,6 61,5 3,8 119, ,3 0,2 0,1 32,7 23,8 63,9 3,2 90,9 56,1 64,1 3,3 123, ,3 0,2 0,2 32,6 24,3 68,1 3,1 95,6 56,6 68,3 3,3 128, ,1 0,2 0,2 27,4 24,9 67,4 3,1 95,4 52,0 67,6 3,2 122, Koko maa 24,30 0,18 0,08 24,56 23,07 57,98 3,26 84,31 47,37 58,15 3,35 108,87 Whole country 0 Ahvenanmaa ,05 0,10 0,00 0,15 0,05 0,10 0,00 0,15 1 Rannikko 0,46 0,01-0,46 2,06 3,02 0,08 5,16 2,52 3,03 0,08 5,63 2 Lounais-Suomi 0,79 0,01 0,01 0,81 1,24 3,40 0,18 4,81 2,03 3,40 0,19 5,62 3 Häme-Uusimaa 0,48 0,01 0,04 0,53 0,49 6,87 0,70 8,06 0,97 6,88 0,74 8,59 4 Kaakkois-Suomi 0,70 0,01 0,00 0,71 0,74 3,47 0,39 4,61 1,44 3,49 0,40 5,32 5 Pirkanmaa 0,75 0,02 0,01 0,77 0,66 4,26 0,25 5,18 1,41 4,28 0,27 5,95 6 Etelä-Savo 0,75 0,02 0,01 0,77 0,49 5,71 0,60 6,80 1,24 5,73 0,60 7,57 7 Etelä-Pohjanmaa 2,48 0,01 0,01 2,50 2,31 3,14 0,16 5,60 4,79 3,15 0,16 8,10 8 Keski-Suomi 1,50 0,01 0,00 1,51 0,83 6,74 0,26 7,83 2,32 6,75 0,26 9,33 9 Pohjois-Savo 0,91 0,05 0,00 0,96 0,48 6,97 0,30 7,75 1,39 7,02 0,30 8,70 10 Pohjois-Karjala 2,39 0,01 0,00 2,40 0,67 4,43 0,26 5,35 3,05 4,44 0,26 7,76 11 Kainuu 4,32 0,01-4,33 1,61 2,87 0,01 4,50 5,94 2,88 0,01 8,82 12 Pohjois-Pohjanmaa 3,84 0,00-3,85 3,73 4,33 0,08 8,13 7,57 4,33 0,08 11,98 13 Lappi 4,95 0,02-4,97 7,72 2,67 0,00 10,39 12,67 2,69 0,00 15, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 14/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 14.4.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoitotyöt vähenivät

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2010

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2011 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2010 14.4.2011 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito- ja metsänparannustöiden

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2013 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 22.5.2013 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa.

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa. 3 Metsien hoito Vuonna 2012 metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritemäärät jäivät lähes kaikissa työlajeissa edellisvuotta pienemmiksi ja monissa työlajeissa alle kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvon.

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. toimenpiteitä sekä niihin liittyvää rahoitusta käsitellään luvussa Metsien monimuotoisuus ja kunto.

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. toimenpiteitä sekä niihin liittyvää rahoitusta käsitellään luvussa Metsien monimuotoisuus ja kunto. 3 Metsien hoito Metsänhoito- ja metsänparannustöiden keskeiset suoritteet jatkoivat vuonna 2008 kasvuaan edellisvuodesta kunnostusojitusta lukuun ottamatta. Metsiä uudistettiin yhteensä 150 000 hehtaaria;

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. Metsäluonnon hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta käsitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. Metsäluonnon hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta käsitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys 3 Metsien hoito Vuonna 2009 metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritteet vähenivät vuotta aiemmasta, erityisesti metsäteollisuuden ja valtion metsissä. Taimikonhoidon kokonaisala pieneni 164 000 hehtaariin,

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. Nuoren metsän hoito

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. Nuoren metsän hoito 3 Metsien hoito Vuoden 2011 metsänuudistamisala oli ennätyksellisen pieni. Ala supistui jo neljättä vuotta peräkkäin pienentyen edellisvuodesta 11 prosenttia 118 000 hehtaariin. Tästä 100 000 hehtaaria

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen 3 METSIEN HOITO Metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritteet kasvoivat vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna kunnostusojitusta lukuun ottamatta. Metsiä uudistettiin yhteensä 154 000 hehtaaria; 124 000

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 24/2009 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008 8.6.2009 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Ensiharvennusten ala ennätykselliset

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen 3 METSIEN HOITO Vuonna 2006 keskeiset metsänhoitotöiden määrät pysyivät edellisvuoden tasolla. Metsiä uudistettiin yhteensä 146 000 hehtaaria; 119 000 hehtaaria viljellen ja 27 000 hehtaaria luontaisesti.

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Nuoren metsän hoito. Hakkuupinta-alat. Metsänuudistaminen

3 Metsien hoito. Nuoren metsän hoito. Hakkuupinta-alat. Metsänuudistaminen 3 Metsien hoito Vuonna 2013 metsänuudistamiseen liittyviä töitä tehtiin edellisvuotta vähemmän, sen sijaan metsänparannustöihin investoitiin. Metsänviljelyala 98 000 hehtaaria jäi ennätyksellisen pieneksi.

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2002

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2002 3 METSIEN HOITO Vuonna 2002 lähes kaikkien metsänhoitotöiden määrät vähenivät edellisvuotisesta. Metsiä uudistettiin 158 000 hehtaaria, josta viljeltiin 121 000 hehtaaria. Istutuksen osuus viljelystä oli

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt ja niiden kustannukset 2001

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt ja niiden kustannukset 2001 3 METSIEN HOITO Vuonna 2001 useimpien työlajien työmäärät lisääntyivät edellisvuotisesta. Metsiä uudistettiin 161 000 hehtaaria, josta viljeltiin 126 000 hehtaaria. Istutuksen osuus viljelystä oli 72 prosenttia

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto 3 METSIEN HOITO Luvussa käsitellään siemen- ja taimituotantoa sekä metsänhoito- ja perusparannustöitä. Vuonna 1999 metsien hakkuuala oli 525 000 hehtaaria, josta 66 prosentilla tehtiin kasvatushakkuita.

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 3 METSIEN HOITO Vuonna 2003 metsiä uudistettiin 156 000 hehtaaria, josta 37 000 hehtaaria luontaisesti ja 119 000 hehtaaria viljellen. Istutuksen osuus metsänviljelystä oli kolme neljännestä ja kylvön

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen 3 METSIEN HOITO Vuonna 2004 keskeisten metsänhoitotöiden määrät lisääntyivät edellisvuodesta. Metsiä uudistettiin yhteensä 156 000 hehtaaria; 33 000 hehtaaria luontaisesti ja 123 000 hehtaaria viljellen.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto 3 METSIEN HOITO Luvussa käsitellään taimitarhojen siemen- ja taimituotantoa sekä metsänhoito- ja perusparannustöitä. Vuonna 1998 metsien hakkuuala oli 506 000 hehtaaria, josta 66 prosentilla tehtiin kasvatushakkuita.

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2010 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009 28.5.2010 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuonna 2011 yksityismetsissä käytiin puukauppaa tavanomaista hiljaisemmin. Raakapuun kanto- ja hankintahinnat olivat edellisvuotta alemmalla tasolla, ja kantohinnoissa pudotus oli suurempi

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2011

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2012 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2011 13.6.2012 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän

Lisätiedot

Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö

Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 213 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Suomen Metsäkeskus Häme Uusimaa 17.8.21 Seppo Leinonen 212-215 seuranta Kasvatushakkuut 35 3 1 hehtaaria 25 2 15 1 5 Ylispuiden poisto

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset

Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset 2011 2 Sisällys 1. YLEISTÄ 3 2. AINEISTO 3 3. KEMERA-TARKASTUKSISSA KÄYTETTY ARVOSTELUASTEIKKO 4 4 TOTEUTETUIKSI ILMOITETTUJEN KEMERA-TÖIDEN OTANTATARKASTUKSET

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

5 Hakkuut ja puun kuljetus

5 Hakkuut ja puun kuljetus Hakkuut ja puun kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2011 samaan tahtiin kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä keskimäärin. Hakkuumäärä nousi 2,4 miljoonaan kuutiometriin, mikä oli yhden prosentin

Lisätiedot

5 Hakkuut ja puun kuljetus

5 Hakkuut ja puun kuljetus Hakkuut ja puun kuljetus Vuonna 2013 teollisuuden käyttöön hakattiin puuta kaikkiaan 6,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun lisäksi energiapuun määräksi arvioitiin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 30.3.207 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2017 Valtion vuoden

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsäohjelmien seuranta

Metsäohjelmien seuranta Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Metsämaan omistus

Metsämaan omistus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08 Pvm Dnro 7.2.2008 411/01/2008 Voimassaoloaika 15.2.2008 toistaiseksi Muuttaa Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehtävän suunnittelun

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2012

Puukauppa, toukokuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 26/2012 Puukauppa, toukokuu 2012 11.6.2012 Aarre Peltola Yksityismetsistä ostettiin toukokuussa runsaasti puuta Metsäteollisuus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuonna 2012 toteutunut reaalinen kantohintataso oli alimmillaan sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Edellisvuoteen verrattuna kantohinnat alenivat keskimäärin 7 prosenttia. Reaaliset kantohinnat

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2009

Metsämaan omistus 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2010 Metsämaan omistus 2009 14.12.2010 Harri Hänninen Yrjö Sevola Metsänomistajia 739 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, helmikuu 11 1/11..11 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,8 miljoonaa kuutiometriä Helmikuu oli harvinaisen kylmä koko

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot